KUVANVALMISTAMOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 14.6.2016 allekirjoittaneet 29.2.2016 saavuttamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä ta- louskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisentaloudensopeuttamista.

Todettiin, että sopijaosapuolten välillä on 31.5.2016 saavutettu uutta työehtoso- pimusta koskeva, kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka pää- tettiin allekirjoittaa.

Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä tilaisuudessa ja että se allekirjoite- taan sopijaosapuolten toimesta.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.

3 Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansio- tasoa muuttamatta. Vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan 1.1.2017 luki- en alla mainitulla tavalla ja kaikkia työehtosopimuksen työaikamuotoja koskien.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.

Osa-aikaisen työntekijän tämän kohdan mukaisen vuosittaisen työajan piden- nyksen tuntimäärä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työ- sopimuksessa sovitun tuntimäärän suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tunti- määrään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä

kalenterivuotena 12 kuukauteen. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korva- usta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.‌

Mikäli pidennyksen toteuttamistavasta ei sovita, toteutetaan vuosittainen 24 tunnin työajan pidennys 40 tunnin viikkotyöaikaa tekevillä siten, että työajan ly- hentämissä käytettävä vapaan arvo muutetaan 8 tunnista 6 tuntiin. Mahdolliset paikalliset työaikasopimukset muutetaan tämän kohdan mukaisiksi.

37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa.

Alle 37,5 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään 24 tunnin vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan aiemmin sisälty- nyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankoh- dan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopimuk- sen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitettavan työ- ajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

4 Paikallinen sopiminen

4.1 Yleistä paikallisen sopimisen edistämisestä

Lisätään työehtosopimukseen kohtaan (19 §) seuraavat kappaleet:

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropu- helua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikal- liset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopimi- nen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

4.2 Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa – selviytymislauseke

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen

tekemänsä työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.‌‌

4.3 Työaikapankki

Sovitaan 31.12.216 mennessä työaikapankkijärjestelmän käyttöönotos- ta huomioiden soveltuvin osin Paltan ja PAM:n välisen runkosopimuksen työaikapankkikirjaukset.

5. Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mah- dollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työky- vyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työn- antaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkan- maksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

6 Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2017 alkaen 31.1.2018 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tul- lut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvottelu- osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

KUVANVALMISTAMOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS ‌‌‌‌‌

1 § Soveltamisala

Tällä työehtosopimuksella määrätään Palvelualojen työnantajat PALTA:an kuulu- vien kuvavalmistusta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden palveluksessa olevien Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvien työntekijäin palkka- ja työehdot.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, on hänen, ennen kuin mui- hin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

3 § Työhön ottaminen

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti.

2. Kullakin tässä sopimuksessa tarkoitettuun työhön otetulla on neljän kuukau- den koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa ir- tisnomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

3. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin velvollinen tilapäisesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudattaa työnantaja seuraavia työsuhteen keskeytymättömään kestoon nähden porrastettuja irtisanomisaikoja:

• 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta,

• 3 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta,

• 4 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

• 5 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta ja

• 6 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta.

Irtisanomisaika on työntekijän sanoessa työsopimuksen irti, ellei muusta irtisa- nomisajasta ole sovittu ‌

• 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt enintään 10 vuotta,

• 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on mää- rätty tämän sopimuksen 3 pykälässä.

3. Tilapäistä tai määrättyä työtä varten palkatun työntekijän työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta.

5 § Työpalkat

1. Palkkausmuoto on kuukausipalkka, ellei muuta sovita.

Kuvavalmistamotyöntekijäin palkka sovitaan työnantajan ja työntekijän välisel- lä työsopimuksella. Mikäli syntyy erimielisyys työntekijän kokonaispalkasta, on kummallakin osapuolella oikeus pyytää liitoilta neuvotteluapua.

Tehtävät kuvavalmistamoalalla ryhmitellään seuraavasti:

Taso A:

Taso B:

Tehtävät ovat alalle tyypillisiä perus- tai ammattitehtäviä, jotka suorite- taan annettujen ohjeiden mukaisesti. Tehtävät edellyttävät ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen tai ammattikokemukseen. Työn suo- rittamiseen liittyy seurantaa.

Tehtävät ovat laaja-alaisia tai eri- tyistietämystä edellyttäviä alan erikoisammattitehtäviä. Tehtävät edellyttävät ammattikoulutukseen tai hyvään ammattikokemukseen perustuvaa tietojen ja taitojen hyvää hallintaa. Työ on luonteeltaan itse- näistä ja työtehtävät edellyttävät

harkintaa eri vaihtoehtojen puitteissa.

Xxxx xxxxxxxxxxx kuvaajat ovat seuraavat: 1.3.2016 lukien

A. 1 601,67 euroa – 2 178,67 euroa

B. 1 707,67 euroa – 2 365,67 euroa

2. Työntekijä sijoitetaan työtehtävien vaativuuden perusteella vaati- vuusryhmään A tai B. Tämän jälkeen arvioidaan hänen henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteensa.

Työntekijän henkilökohtaista kokonaispalkkaa määriteltäessä tulee ottaa huomi- oon hänen kykynsä ja taitonsa suoriutua tehtävistään sekä näiden ominaisuuksi- en lisääntyminen työsuhteen aikana.

Huomiota on kiinnitettävä mm. työsuorituksen sujuvuuteen, työntekijän am- mattitaitoon, erityisosaamiseen, monipuolisuuteen ja kokemukseen. Harkinta on tehtävä kokonaisuus huomioon ottaen.

Kokonaispalkkaa määriteltäessä tulee kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin ominaisuuksiin:

1) Työsuoritus

• laatu

• tulos

2) Ammattitaito

• työn vaatima koulutus

• työkokemus

• monipuolisuus/käytettävyys

3) Tietotaito

• työn hallitseminen

• ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen

• työn edellyttämä vastuu

Mikäli työtehtävien vaativuudessa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos, tulee tämä huomioida työntekijän palkkauksessa. Tarkastelu suoritetaan vuosittain.

Jos työntekijän palkka sijoittuu edellä mainittujen ohjepalkkojen väliin, katso- taan sen olevan normaalitasoa. Mikäli palkka jää alemman ohjepalkan alapuo- lelle, on sille oltava yhteisesti hyväksytty perusteltu syy.

3. Osa-aikatyöntekijöille sekä ns. sesonkiapulaisille enintään neljän kuukauden ajalta voidaan palkka maksaa tuntipalkkana.

Osa-aikatyöntekijän keskimääräinen viikkotyöaika on sovittava kirjallisessa työsopimuksessa.

Pöytäkirjamerkintä:‌‌

Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jonka työsopimuksen mukais- ten työtuntien määrä on enintään 30 tuntia viikossa tai tämän työehtoso- pimuksen 7 §:n 1 kohdan 2 kappaleessa tarkoitetussa tapauksessa enintään keskimäärin 30 tuntia viikossa.

4. Harjoittelijan palkka on 90 % taso A palkkatason alarajasta.

Harjoitteluajasta on sovittava työsopimusta tehtäessä. Harjoitteluaika on enin- tään yhdeksän kuukautta ja sitä voidaan käyttää vain yhden kerran työsuhteen alkaessa.

5. Vuorotyölisä

• Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuoron vuorotyötunneilta erityistä vuorotyölisää. Lisän suuruus on 1.9.2015 lukien 0,88 euroa tunnilta.

• Mikäli työaika alkaa klo 10.00 tai sen jälkeen, eikä työ ole vuorotyötä makse- taan klo 14.00 jälkeen tehdyistä tunneista 1.9.2015 lukien 0.88 euroa tunnilta.

6 § Päiväraha

Päivärahojen osalta noudatetaan verohallituksen mukaisia määräyksiä.

7 § Työaikamääräykset

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työaika voidaan järjestää siten, että se enintään neljän viikon pituisena ajanjak- sona on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tällöin säännöllinen vuorokautinen työaika saa olla enintään kymmenen tuntia. Tämän työaikajärjestelmän käyttä- minen edellyttää, että ennakolta laaditaan työtuntijärjestelmä, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään neljän viikon aikana sa- nottuun keskimäärään. Työvuorolista on julkaistava mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Edellä mainitulla määräyksellä ei muuteta työpaikalla sopimuksen tekohet- kellä voimassa ollutta käytäntöä, mikäli 2 kohdassa mainittu työaikajärjes- telmä on jo käytössä.

Työntekijän ei tarvitse suostua 2 kappaleen mukaiseen työaikajärjestelmään, mi- käli hänelle todistettavasti aiheutuu kohtuuttomia vaikeuksia esim. lastenhoi- don, kulkuyhteyksien aikataulujen tms. seikan perusteella.

Tasoitusvapaa pyritään antamaan täytenä työpäivänä. Jollei tämä ole tuotannon kannalta mahdollista, annetaan se ensisijaisesti työvuoron viimeisinä tunteina.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Edellä mainittu tarve todetaan työnantajan ja luottamusmiehen välisissä neuvotteluissa.

2. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.G.201G solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi:

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla ansio- tasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovitun säännöl- lisen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimää- rä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.

ESIMERKKEJÄ:

Työajan pidennys voidaan toteuttaa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt am- matillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjestettä- väksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Uusien työntekijöiden osalta työajan pidennys voidaan käyttää myös työhön pe- rehdyttämiseen. Pidennyksen tuntimäärä suhteutetaan sovitun työajan mukaan esimerkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdytystä yh- teensä 12 tuntia kolmessa 4 tunnin erässä.

Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mai- nitulla tavoilla:

Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan pidennys toteutetaan käyttämällä työajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta taulukkoa.

37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa.

Alle 37,5 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työai- kaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan ai- emmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulu- tus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankoh- dan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopimuksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitettavan työajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Vapaapäivät

Työntekijälle annetaan, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, sunnuntain lisäksi viikon aikana toinenkin vapaapäivä, jonka on oltava lauantai.

Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty 7 §:n 1 kohdan 2 kappa- leessa tarkoitetuin tavoin keskimääräiseksi, annetaan työntekijälle ajanjakson aikana yhtä monta vapaapäivää kuin mihin hän edellistä kappaletta soveltaen olisi ollut oikeutettu.

4. Työajanlyhennys

Työajan lyhentämisen osalta noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevaa työajan lyhentämistä koskevaa pöytäkirjaa.

5. Arkipyhäviikot

Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uuden- vuodenpäivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työ- aikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

6. Tarkkailu

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrol- likelloa tai muita sitä vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

7. Lepoajan lyhentäminen

Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi, työntekijälle annetaan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteet- tömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan.

Milloin vuorokautinen työaika on seitsemää tuntia pitempi tai työtä tehdään 7 §:n 1 momentin 2 kappaleen määrittelemän työaikajärjestelmän mukaisesti, ruokai- lutauko on enintään kaksikymmentä minuuttia ja se luetaan työaikaan.

Soveltamisohje:

Allekirjoittajajärjestöt ovat sopineet, että 2 kohdan mukainen järjestelmä on ensisijainen. Mikäli järjestelmän käyttöönotosta syntyy erimielisyyksiä, tulee ne saattaa mahdollisimman pikaisesti 20 §:n mukaisesti järjestöjen käsiteltäväksi.

Työntekijälle annetaan työn aikana sellaisena työnjohdon määräämänä ai- kana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskey- tystä aiheuttamatta käy päinsä, kaksi kymmenen minuutin virkistystaukoa, jotka katsotaan työaikaan kuuluviksi. Nämä tauot koskevat työntekijöitä, joiden vuorokautinen työaika on vähintään viisi (5) tuntia ja ne on pyrittävä sijoittamaan työvuoron kummankin puoliskon keskivaiheille.

Paikallisesti tämän kohdan määräyksistä voidaan sopia toisinkin.

8. Yli- ja sunnuntaityökorvaus

Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään lainmukaisen säännöllisen työn enimmäis- määrän lisäksi. Siitä samoin kuin sunnuntaityöstä maksetaan työaikalaissa sää- detty korotettu palkka.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona suoritettu työ korvataan samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sovittu.

Yli- ja sunnuntaityötä tehdään vain edellyttäen, että asianomainen esimies on antanut sen tekemisestä nimenomaisen määräyksen.‌

Jaettaessa kuukausipalkkaa päiväpalkaksi, käytetään jakajana 21,5. Tuntipalkkaa kuukausipalkasta määrättäessä käytetään jakajana lukua 163.

9. Työaikojen järjestely

Vuorotyön järjestelyistä sekä päivätyön sijoittelun mahdollisesta muuttamisesta on neuvoteltava ja pyrittävä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun paikal- lisen luottamusmiehen kanssa.

8 § Sairausajan palkka

1. Xxxxxxx työnantajan palvelukseen otettu työntekijä yhden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut ri- kollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törke- ällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksolta. Jos työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttö- myyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, on vastaava ajanjak- so enintään 35 päivää sekä enintään 42 päivää jos työsuhde on edellä mainituin tavoin kestänyt vähintään 5 vuotta. Mikäli työsuhde on edellä mainituin tavoin kestänyt vähintään 10 vuotta, on vastaava ajanjakso enintään 56 päivää.

Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, suorittaa työnantaja työntekijälle työsuhteen jatkuessa palkkaa sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta.

2. Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksamisen siten, että työnantaja suo- rittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnan- taja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistol- ta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähen- tää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt ko- konaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

4. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy- den takia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sai- rausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturma-

vakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

6. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.

7. Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voi- daan kuitenkin esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaan- hoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuoteinen sairaus ja

• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terve- ydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

8. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mah- dollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työky- vyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

9. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Lääkärintarkastukset

10. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1) Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastuk- seen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

2) Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos ham- massairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyy- den, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan ham- maslääkärin antamalla todistuksella.‌

3) Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äi- tiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todis- tuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saa- nut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, jos aikaa niihin ei ole saatu työajan ulkopuolella.

4) Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneu- voston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutki- muksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymises- tä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaa- ditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnan- taja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimuk- set tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

5) Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset siitä, ettei työntekijän palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä tapauk- sessa, että työntekijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

8 a § Perhevapaat

Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan varsinainen palkka kolmelta kuukauden ajalta. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt yhdeksän kuukautta ja työn- tekijä palaa perhevapaan jälkeen työhön. Isyysvapaan ajalta maksetaan palkkaa kuuden arkipäivän ajanjaksolta. Adoptoitaessa tai otettaessa alle 7-vuotias kasvat- tilapsi annetaan vastaava (äitiys/isyysvapaa) palkallinen vapaa. Palkan maksami- sen edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan tai isyys- rahaan ja että hän on noudattanut päivärahan nostamista koskevia säännöksiä.

9 § Vuosiloma ‌‌

1. Vuosiloma ja sen korvaus määräytyvät työntekijäin vuosilomasta annetun lain mukaan.

2. Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oi- keus antaa 18 lomapäivää ylittävä kesäloman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankohdan määräämistä työnantajan on neuvoteltava asiasta asianomaisen työntekijän kanssa.

Jos 18 vuosilomapäivää ylittävä kesäloman osa (enintään 1 viikko) siirtyy talvi- kaudelle, on työntekijällä oikeus saada 3 työpäivää lisävapaata.

3. Vakinaisten työntekijöiden vuosilomat on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan järjestämään vuosittain tasapuolisesti kiertäviksi, kuitenkin niin, että perustel- lut poikkeukset puolin ja toisin otetaan huomioon.

4. Niissä tapauksissa, joissa työntekijän vuosilomapalkkaa laskettaessa on sovel- lettava työntekijäin vuosilomasta annetun lain 10 §:n 1 momenttia, lisätään ar- kipäiviksi sattuvat vapaapäivät mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun jakajaan. Kuitenkaan ei jakajaan saa lukea enempää kuin kuusi päivää viikossa.

10 § Lomaltapaluuraha

1. Lakisääteiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lo- maltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan, ellei paikallisesti ole muuta sovittu, kunkin loman osan päättyessä sitä vastaava osa lomaltapaluura- hasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosi- lomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumas- ta työhön vuosilomalain 7§:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapaluuraha, kuten 2. kap- paleessa on määrätty.

4. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mai- nittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin mak- settavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.‌‌

Xxxxxxxx maksetaan vapaaehtoista asepalvelusta suorittamaan lähtevälle kuten asevelvollisuutta suorittamaan lähtevälle.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, ei työntekijä tästä syystä menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

11 § Palkanmaksu

1. Työpalkat maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.

2. Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammattiyhdistysten jäsen- maksut peritään työntekijän palkasta ja työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä todistus pidätetystä summasta.

12 § Muita määräyksiä

1. Työntekijän tulee noudattaa vaiteliaisuutta kaikissa työnantajan liiketoimin- taan liittyvissä asioissa.

2. Palvelualojen ammattiliiton toimihenkilöille varataan tilaisuus, sovittuaan asiasta liikkeen toimitusjohtajan, konttoripäällikön tai heidän sijaisensa kanssa, käydä yhdessä työnantajan edustajan ja työntekijöitä edustavan luottamusmie- hen kanssa tutustumassa työolosuhteisiin tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa työpaikoissa.

3. Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään kaikkiin toimenpi- teisiin työntekijän terveyden suojelemiseksi. Työnantaja on velvollinen järjestä- mään ja kustantamaan työterveyshuoltolain edellyttämät tarkastukset.

4. Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijälle nyt makse- tun normaalipalkan alenemista.

5. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppi- joita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja

riittävästi tehtävään perehdytetty. Lisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.‌‌‌

6. Työnantaja antaa työntekijälle oikeuden osallistua Palvelualojen ammattiliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja edustajiston kokouksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mah- dollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

13 § Työsäännöt

Työntekijän on noudatettava liikkeessä kulloinkin voimassa olevaa ohjesääntöä ja työjärjestystä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

14 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

1. Palvelutyönantajien ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä kul- loinkin voimassaolevaa luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työehto- sopimuksen osana. Yrityksissä, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, työntekijöillä on oikeus valita pääluottamusmies.

2. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa kuka toimii työpaikan työntekijäin luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä missä he ovat tavattavissa.

3. Niissä kuvavalmistamoissa, joissa työntekijäin määrä on vähintään 20, suorite- taan luottamusmiehelle kuukausittain korvaus. Korvauksen suuruus on 1.3.2016 lukien 89,38 euroa kuukaudessa.

Työsuojeluvaltuutetulle vuoritetaan samoin edellytyksin kuin luottamusmie- helle kuukausittain korvaus. Korvauksen suuruus on 1.3.2016 lukien 35,15 euroa kuukaudessa.

4. Osapuolten saatua tietää luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai näiden varamiehen työsuhteen päättämisestä, selvitetään osapuolten välillä viipymättä perusteet työsuhteen päättämiselle.

15 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

16 § Työpaikkakokoukset ‌‌

Palvelualojen ammattiliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa pai¬kassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää en- nen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lähei- syydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettä- vä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudes- ta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luotta- mushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

17 § Tilapäinen poissaolo

1. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka joh- tuu hänen perhettään kohdanneesta sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvasta ennalta arvaamattomasta syystä. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuo- silomaetuja vähennetä.

2. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan asuvan vas- taavan ikäisen lapsen tai vammaisen hoitotukea saavan lapsen sairastuessa äkil- lisesti maksetaan työntekijälle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräys- ten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoi- don järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Sama oikeus on lapsen vanhemmalla, joka ei asu samassa taloudessa.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan saa ylittää kolmea päivää.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamis- ta koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Lähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, iso-, ja appivanhempia, lapsia, puolison ja avopuolison lapsia, veljiä, sisaria, puolisoa sekä avopuolisoa, jonka kanssa eletään avioliiton omaisessa suhteessa.

3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen re- kisteröintiä varten, mikäli tämä sattuu hänen työpäiväkseen.

4. Työntekijä, jonkatyösuhdeonkestänytvähintäänvuoden, saapalkallisenvapaa- päivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Kunnallisvaltuuston tai hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaa- leja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai –toimikunnan jäsenenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittu- jen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen kor- vaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

18 § Keskusjärjestösopimukset ‌‌

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopimuksia:

• Yleissopimus

• Yhteistoimintasopimus

• Alkoholi- ja huumesuositus

• Työpaikkaruokailusopimus

• Hyvityssakkopöytäkirja

• Luottamusmiessopimus, soveltamisohjeineen

• Koulutussopimus PALTA/PAM

19 § Paikallinen sopiminen

Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti siten, että työehtosopimuksen vähimmäistaso säilyy. Paikallisella sopimuksella ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen syrjäyttämisestä.

Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jos jompi- kumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

20 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌‌‌

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on en- sin neuvoteltava työnantajan ja työntekijän luottamusmiehen kesken ja, ellei täs- sä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta (mikäli mahdol- lista), laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osa- puolten kanta.

21 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

22 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2017 alkaen 31.1.2018 saakka jatkuen senkin jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja ‌‌‌‌

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Teknisten ja Erikoisammattien Liiton vä- liseen kuvavalmistamoita koskevaan työehtosopimukseen.

1 §

Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat työehtosopimuksen 7 § 3. kohdan mukaisesta työajanlyhentämisestä.

2 § Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa (mm. päivätyö, kaksivuorotyö), joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuo- siloma sekä, että hänen vuotuista työaikaa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapäivät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhentäminen tapahtuu ansiotasoa alentamatta.

3 § Vapaan kertyminen

Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Työvuoroja vähintään	vapaapäiviä	tai tunteja
18	1	8
36	2	16
54	3	24
72	4	32
90	5	40
108	6	48
126	7	56
144	8	64
162	9	72
179	10	80
196	11	88
208	12	96
213	12,5	100

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän työstä poissa- olopäivät, joilta työantaja maksaa palkkaa tai ansionmenetystä. Työajan lyhennys ei kuitenkaan kerry vuosiloman aikana. Työehtosopimuksen määräykseen perus- tuva loman pidennys katsotaan kuitenkin säännöllisten työpäivien veroiseksi.‌‌‌‌

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllistä työpäiviä kartuttavaan aikaan, kat- sotaan vapaapäivä pidetyksi.

4 § Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnanta- jan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hy- vissä ajoin ja viimeistään viikkoa ennen sen antamista.

Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi. Ellei paikallisesti toisin so- vita, annetaan vapaa työvuoro kerrallaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskitun- tiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

5 § Viikkoylityö

Mikäli työntekijän säännöllinen työaika lyhenee annettavien vapaapäivien joh- dosta, maksetaan vapaapäivinä tehdystä työstä korvaus kuten viikkoylityöstä.

6 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mu- kaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämäpöytäkirjaonvoimassakutenkuvanvalmistamoitakoskevatyöehtosopimus. Helsingissä 1. päivänä huhtikuuta 1995

ERITYISPALVELUJEN TYÖNANTAJALIITTO ry TEKNISTEN JA ERIKOISAMMATTIEN LIITTO ry

Kilpailukykysopimuksen 14.6.2016 mukainen kertymätaulukko ‌

Voimassa 1.1.2017 lukien

Työpäiviä vähintään	tuntia vapaata
18	6
36	12
54	18
72	24
90	30
108	36
126	42
144	48
162	54
179	60
196	66
208	72
213	78

Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

xxx.xxx.xx xxx.xxx.xx/xxxxx

Document Metadata

Table of Contents

KUVANVALMISTAMOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata