Esinevakuutusehdot ja suojeluohjeet ES1

Vakuutusehdot

Voimassa 1.9.2021 alkaen

Esinevakuutusehdot ja suojeluohjeet ES1

Sisällysluettelo

Esinevakuutus 2

1 Esinevakuutuksen käsitteitä 2

2 Voimassaoloalue 2

2.1 Osoitteellinen sijaintipaikka 2

2.2 Vaihtelevat paikat 3

3 Vakuutuksen kohteet 3

3.1 Rakennus vakuutuksen kohteena 3

3.2 Irtaimisto 3

3.3 Vaihto-omaisuus 4

3.4 Rahat ja arvopaperit 4

3.5 Vieras omaisuus 4

4 Esinevakuutukset 4

4.1 Palovakuutus 4

4.2 Luonnonilmiövakuutus 5

4.3 Vuotovakuutus 5

4.4 Omaisuusrikosvakuutus 5

4.5 Rikkovakuutus 5

4.6 Pakaste- ja kylmätuotevakuutus 6

5 Kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset 6

5.1 Ulkona oleva omaisuus 6

5.2 Huollon tai korjauksen laiminlyönti sekä sopimaton käyttötapa 6

5.3 Virheellisyydet 6

5.4 Tiedostot, tiedot, ohjelmistot ja tietokoneet 7

5.5 Vähitellen tapahtuvat vahingot 7

5.6 Eläinten aiheuttamat vahingot 7

5.7 Sääilmiöt ja tulviminen 7

5.8 Muun korvauslähteen vaikutus korvaukseen 7

5.9 Arvon alentuminen ja takuun raukeaminen 7

5.10 Varallisuusvahinko ja petos 7

5.11 Korvausrajoitukset poikkeustilanteissa 7

6 Korvaussäännökset 7

6.1 Vahingosta ilmoittaminen, vahingon tarkastaminen ja selvittäminen 7

6.2 Vahingon määrän laskeminen 7

6.3 Xxxxxxxxxx määrän laskeminen 10

6.4 Korvauksen maksaminen 11

6.5 Muut korvaussäännöt 12

7 Suojeluohjeet 12

7.1 Suojeluohjeiden velvoittavuus ja tarkoitus 12

7.2 Viranomaismääräysten noudattaminen 12

7.3 Yleinen järjestys ja turvallisuus 12

7.4 Rakenteellinen palontorjunta 12

7.5 Koneiden ja laitteiden käyttö 12

7.6 Moottorityökoneet 13

7.7 Tulityöt 13

7.8 Rakennus-, korjaus- ja asennustyöt 13

7.9 Omaisuuden säilyttäminen 13

7.10 Nosto- ja siirtotöiden turvallisuus 16

7.11 Tiedostojen varmistus ja säilytys 16

7.12 Muut noudatettavat suojeluohjeet ja tekniset ohjeet 16

Esinevakuutus

Esinevakuutuksesta korvataan omaisuudelle aiheutuneita suora- naisia ja välittömiä vahinkoja sekä ehdoissa erikseen mainittuja kustannuksia vakuutuksenantajan ja vakuutuksenottajan välisen vakuutussopimuksen mukaisesti. Vakuutetut kohteet, vakuutus- määrät, omavastuut ja vakuutukseen valitut vakuutusturvat on esitetty vakuutuskirjassa.

Esinevakuutus muodostuu

– vakuutuskirjasta ja vakuutuskirjassa mahdollisesti mainituista erityisehdoista

– tästä tuote-ehdosta ES1

– Yleisistä sopimusehdoista YS15.

1 Esinevakuutuksen käsitteitä

Jälleenhankinta-arvo

Jälleenhankinta-arvo on rahamäärä, joka tarvitaan uuden saman- kokoisen, samaan käyttötarkoitukseen ja ominaisuuksiltaan alku- peräisen kaltaisen omaisuuden hankkimiseen. Jälleenhankinta-ar- voon sisältyvät myös kohtuulliset kuljetus- ja asennuskustannukset käyttäen tarkoituksenmukaisia kuljetustapoja ja tavanomaista asennuksiin käytettävää työvoimaa normaalina työaikana.

Rakennuksen jälleenhankinta-arvoon sisältyvät rakennuskustan- nukset yleisesti Suomessa kaupan olevia rakennustarvikkeita ja tavanomaisia työmenetelmiä käyttäen. Jälleenhankinta-arvoon lasketaan mukaan myös vahingoittuneen omaisuuden purku-, raivaus- ja hävittämiskustannukset niihin liittyvine kuljetus- ja käsittelykustannuksineen sekä mahdolliset tilalle rakennettavan rakennuksen suunnittelukustannukset.

Täysarvovakuutus

Täysarvovakuutus on vakuutustapa, jossa omaisuuden arvoa ei määritellä vakuutusta tehtäessä, vaan riittää, että vakuutusyhtiön kysymät maksuperustetiedot ovat oikein ja että vakuutuskaudella tapahtuneista tietojen muutoksista ilmoitetaan vakuutusyhtiölle.

Päivänarvo

Omaisuuden päivänarvo on rahamäärä, joka saadaan, kun jälleen- hankinta-arvosta vähennetään iän, käytön, huollon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen, tekniikan vanhentumisen tai muun sellaisen syyn johdosta tapahtunut arvon alentuminen.

Rakennuksen päivänarvoa arvioitaessa myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon silloin, kun samalle sijaintipaikalle ei rakenneta uutta vastaavaa rakennusta.

Käypä arvo

Omaisuuden käypä arvo on rahamäärä, joka omaisuudesta olisi ollut yleisesti saatavissa vahingon sattumispäivän markkinatilan- teessa ottaen huomioon mm. esineen ikä, käyttötunnit ja -tapa, huoltohistoria, kunto ja käyttökelpoisuus.

Omalla konevoimalla liikkuvien moottorityökoneiden osalta käy- pään arvoon vaikuttaa myös mm. merkki, vuosimalli, varustelutaso.

Rakennuksen käypää arvoa arvioitaessa vähennetään kiinteistön käyvästä arvosta tontin, tonttirakenteiden, liittymien ja muiden rakennusten osuus.

Käyvällä arvolla ei tarkoiteta myyntiliikkeiden ulosmyyntihintaa, pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan sellaista hintaa, jonka usea henkilö olisi ollut siitä todellisuudessa valmis maksamaan.

Vakuutusarvo

Vakuutusarvo on vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden arvo, jota käytetään vahingon ja korvauksen määrän laskentaperustee- na. Vakuutusarvo voi olla joko jälleenhankinta-arvo, päivänarvo tai käypäarvo.

Vakuutusmäärä

Vakuutusmäärä on vakuutusmaksun laskentaperuste ja ylin kor- vausmäärä mutta ei vahingon määrä tai sen arvioimisen peruste.

Vakuutuspaikka

Vakuutuspaikka on paikka tai alue, jossa vakuutus on voimassa. Vakuutuspaikka on merkitty vakuutuskirjaan. Vakuutuspaikka on joko osoitteellinen sijaintipaikka tai vaihtelevat paikat.

Vakuutushuoneisto

Vakuutushuoneisto on vakuutuskirjaan merkityssä osoitteessa sijaitseva rakennus, rakennuksen osa tai tila, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee.

Vahingon ja korvauksen määrä

Vahingon määrä on esinevahingon seurauksena aiheutunut mene- tyksen laskennallinen rahamäärä.

Korvauksen määrä on rahamäärä, joka vakuutustapahtuman perus- teella vahingosta maksetaan.

Ensivastuuarvo

Ensivastuuarvo tarkoittaa vakuutusmäärän perustetta, joka ei vastaa omaisuuden todellista vakuutusarvoa vaan on vakuutuksen- ottajan kanssa vakuutusta tehtäessä sovittu rahamäärä.

Atk-ohjelmien, tietojen ja tiedostojen palautuskustannusten, raho- jen ja arvopapereiden, piirustusten, arkistojen, mallien ja muottien sekä taide-esineiden vakuutusmäärän perusteena on aina ensivas- tuuarvo.

Jäännösarvo

Omaisuuden jäännösarvo on omaisuuden arvo välittömästi vahin- gon jälkeen. Jäännösarvo arvioidaan samojen perusteiden mukaan kuin vahingon määrä.

Ali- ja ylivakuutus

Omaisuus on alivakuutettu, jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa pienempi.

Omaisuus on ylivakuutettu, jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi.

Omavastuu

Omavastuu on vakuutuskirjaan tai -ehtoon merkitty, vakuutetun omalle vastuulle jäävä osuus vahingosta.

Pinta-ala

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen ulkomittojen mukaista pinta-alaa jokaisen kerroksen osalta yhteen laskettuna. Pinta-alaan lasketaan mukaan myös kellareiden ja lämpöeristet- tyjen käyttöullakoiden sekä rakennukseen kiinni rakennettujen avokatosten pinta-alat.

Yrityksen toimitilojen pinta-alaan lasketaan yrityksen käytössä olevien liike- ja varastotilojen yhteenlaskettu pinta-ala.

2 Voimassaoloalue

2.1 Osoitteellinen sijaintipaikka

Vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä osoitteessa.

Irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvien kannettavien tietokonei- den, niiden lisälaitteiden ja puhelimien sekä yrityksen vaihto-omai- suuden kuljettamiseen käytettävien kuljetuslaatikoiden ja -rullakoi- den osalta vakuutus on kuitenkin voimassa kaikkialla maailmassa.

Tilapäinen siirto pois osoitteellisesta sijaintipaikasta

Osoitteellisessa sijaintipaikassa vakuutetun irtaimen käyttö- omaisuuden osalta vakuutus on voimassa myös vakuutuspaikan ulkopuolella koko Suomessa, jos omaisuus on tilapäisesti siirretty tai siirrettävänä pois vakuutuskirjaan merkitystä osoitteellisesta sijaintipaikasta.

Voimassaolon edellytyksenä on, että poissaolo ei liity varsinaiseen liiketoiminnan harjoittamiseen ja omaisuus on tarkoitus palauttaa siirron syyn poistuttua vakuutuskirjaan merkittyyn osoitteelliseen sijaintipaikkaan. Tällaista omaisuutta on esimerkiksi kausivarastos- sa oleva irtain käyttöomaisuus ja korjattavaksi siirretty omaisuus. Tilapäiseksi poissaoloksi katsotaan enintään 6 kuukautta kestävä omaisuuden poissaolo laskettuna siirron alkamisajankohdasta.

Irtaimen käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden näyte-erien osalta vakuutus on voimassa myös niiden ollessa tilapäisesti mes- suilla ja näyttelyissä.

Tilapäisen siirron perusteella vakuutuspaikan ulkopuolella korvat- tavissa vakuutustapahtumissa vakuutusturva on vakuutuskirjaan merkityn mukainen ja enimmäiskorvausmäärä on 200 000 euroa yhdessä vakuutustapahtumassa.

Vakuutus ei ole voimassa osoitteellisen sijaintipaikan ulkopuolella, jos poissaolon syynä on varsinainen liiketoiminnan harjoittami- nen. Liiketoiminnan harjoittamisen takia siirrettyä omaisuutta on esimerkiksi

– rakennus-, asennus- ja tarkastuskohteissa käytettävä omaisuus

– ajoneuvoon asennettu, ajoneuvossa säilytettävä tai siellä käy- tettävänä oleva omaisuus

– tavarantoimittajan, alihankkijan, ostajan tai vastaavan tiloissa työstettävänä, myytävänä tai säilytettävänä oleva omaisuus

– kausivarastossa oleva vaihto-omaisuus

– messuilla ja näyttelyissä myytävänä oleva vaihto-omaisuus.

2.2 Vaihtelevat paikat

Kun vakuutuskirjaan on merkitty vakuutuspaikaksi vaihtelevat paikat, vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityllä maan- tieteellisellä alueella. Jos maantieteellistä aluetta ei ole merkitty, vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa.

Vaihto-omaisuuden kuljetuksen aikana vakuutus on kuitenkin voimassa vain silloin, kun vaihto-omaisuutta kuljetetaan käsimat- katavarana, myymäläksi varustellussa myymäläautossa taikka tavara on varaosa, raaka-aine tai puolivalmiste, joka luovutetaan asiakkaalle osana vakuutuksenottajan työsuoritusta.

3 Vakuutuksen kohteet

3.1 Rakennus vakuutuksen kohteena

3.1.1 Rakennus

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus ja ra- kennuksessa tai sen kanssa samalla kiinteistöllä sijaitseva kiinteästi asennettu, rakennuksen käyttöä palveleva omaisuus seuraavasti:

– tavanomaiset koneet ja laitteet, kuten LVISA -laitteet, säh- köpääkeskukset, lämpökanavat, öljysäiliöt, aurinkopaneelit,

-keräimet ja antennit

– sähkö- ja muut kaapelit sekä johtimet ja putkistot kunnalliseen tai muuhun yleiseen liittymään saakka

– rakennuksen perustuksen perusanturat

– kiinteät sisustukset, rakenteet ja pinnoitteet alkuperäistä vas- taavan tasoisena tai koko rakennukseen saman tasoisena jäl- keenpäin asennettuna.

3.1.2 Rakennukseen liittyvä muu omaisuus

Vakuutuksen kohteena ovat vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vastuulla olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat ja rakennuksen kanssa samassa osoitteessa olevat

– kiinteät tavanomaiset rakennelmat, rakenteet ja varusteet kuten sähköautojen latauslaitteistot, jätesäiliöt ja leikkitelineet sekä lämmöneristämättömät enintään 40 m²:n suuruiset varas- tot, auto-, jäte- ja muut katokset

– kiinteistön hoitoon kuuluvat tavanomaiset työkalut ja työko- neet, joiden rakenteellinen huippunopeus on enintään 15 km/h, sekä niiden polttoaineet 10 000 euroon saakka

– rakennuksen ja kiinteistön hoitoon liittyvät lämmitysaineet.

Vakuutuksen kohteena ovat myös yksityistalouksien vakituiseen asumiseen liittyvät, yhteiseen käyttöön tarkoitetut tavanomaiset koneet silloin, kun rakennukseen sisältyy vähintään kaksi vakitui- seen asumiseen tarkoitettua asuntoa.

Vakuutuksen kohteena ovat myös piha-alueen puut, pensaat ja muut istutukset 5 000 euron määrään saakka.

3.1.3 Rakennusta koskevat rajoitukset

Vakuutuksen kohteena eivät ole

– rakennuksen perusanturoiden alapuolella olevat rakenteet

– paalutukset, salaojaputkistot ja jätevesien maapuhdistamo- kenttä putkistoineen

– pora- ja lämpökaivot

– seinämaalaukset, piha-alueella olevat patsaat, taide-esineet sekä muut vastaavat erikoisrakennelmat

– vesialueet, laiturit ja rantarakennelmat

– sähkövirta, vesi ja kaasu

– rakennuksessa harjoitettavaa liiketoimintaa palvelevat raken- teet, koneet, laitteet, putkistot, johdot, kalusteet ja pinnoitteet

– osakkeenomistajan, vuokralaisen tai muun käyttäjän hankki- mat ja omistamat varusteet, kuten sähköautojen latauspisteet, valomainokset ja mainosteippaukset, markiisit, valvonta- ja hälytyslaitteet, kellot, antennit sekä parveke- ja erikoislasit

– pääosin muuta kuin vakuutettua rakennusta palvelevat säh- köntuotantolaitteet

– kokonaisteholtaan 1 MW:n ja sitä suuremmat lämmöntuotan- tolaitteet, pakastamo- eikä kylmiörakennusten kylmälaitteet, vaikka ne palvelisivatkin koko rakennusta.

3.2 Irtaimisto

3.2.1 Irtain käyttöomaisuus

Vakuutuksen kohteena olevaan irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvat

– vakuutettuun toimintaan käytettävät koneet, laitteet, työväli- neet ja niitä palveleva LVISA-tekniikka

– koneisiin ja laitteisiin sisältyvät ohjelmistot

– kalusteet ja käyttötarvikkeet.

Vakuutuksen kohteena ovat myös vakuutuksenottajan omistamat valomainokset, ikkunateippaukset ja sähköautojen latauslaitteis- tot.

Irtain käyttöomaisuus voi olla vakuutuksenottajan omaa, vuokrat- tua tai rahoitusomaisuudella hankittua. Vuokrattua omaisuutta vakuutetaan irtaimena käyttöomaisuutena, jos vakuutuksenottaja on sitoutunut vakuuttamaan sen.

3.2.2 Irtaimen käyttöomaisuuden erikoistapaukset

Ellei taulukossa 1 esitetylle omaisuudelle ole merkitty erillisiä vakuutusmääriä vakuutuskirjaan, voi irtaimen käyttöomaisuuden vakuutusmäärään sisältyä kutakin omaisuutta enintään taulukossa esitetty euromäärä. Ylin korvausmäärä on aina kuitenkin vakuutus- kirjaan merkitty irtaimen käyttöomaisuuden vakuutusmäärä.

Jos omaisuus halutaan vakuuttaa tätä suuremmasta määrästä, on vakuutuskirjaan merkittävä vakuutettavan omaisuuden arvo kokonaisuudessaan.

	Enimmäismäärä
Esinevahingon seurauksena aiheutuneet ohjelmistojen, käyttöjärjestelmien ja tiedos- tojen palautuskustannukset	5 000 €
Keräilyesineet, antiikkiesineet, arvomatot, kokoelmat ja arvoesineet	15 000 €
Vakuutushuoneiston kiinteät sisustukset	10 000 €
Vakuutushuoneiston ovet, ikkunat, murto- suojavarusteet ja rakenteet omaisuusrikos- vahinkojen varalta	5 000 €
Rahat ja arvopaperit vakuutushuoneistossa ja kuljetuksen aikana Suomessa	3 000 €
Liiketoiminnassa käsiteltävänä tai säilytet- tävänä oleva asiakkaan käyttö- ja vaihto- omaisuus muiden kuin rikkovahinkojen varalta. ks. ehtokohta 3.5	10 000 €
Työntekijöiden henkilökohtaiset vaatteet ja käyttöesineet muiden kuin rikkovahinkojen varalta. ks. ehtokohta 3.5.	1 000 €/ työn- tekijä, yhteensä enintään 10 000 euroa

Taulukko 1.

Vakuutushuoneiston kiinteisiin sisustuksiin kuuluvat

– kiinteistön osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevat, yritystoimintaan kuulumattomat huoneiston käyttöön liittyvät koneet ja kalusteet

– vakuutuksenottajan itse vuokratiloihin hankkimat lattia-, seinä- ja kattopinnoitteet sekä väliseinärakenteet

– huoneistossa harjoitettavaa liiketoimintaa palvelevat kiinteät kalusteet, LVIS- ja konetekniikka liittymäjohtoineen.

Vakuutettaessa arvoesineitä ja kokoelmia yli 15 000 euron arvosta, on esineistä oltava kuvat ja esinekohtaiset vakuutusarvot sisäl- tävä luettelo, joka pystytään toimittamaan vakuutuksenantajalle vahingon jälkeen.

3.2.3 Irtainta käyttöomaisuutta koskevat rajoitukset

Vakuutuksen kohteena ei ole seuraava omaisuus, ellei sitä xxx xxxx- seen vakuutettu ja vakuutuskirjaan merkitty

– omalla konevoimalla kulkevat tai päältä ohjattavat koneet, laitteet ja kulkuneuvot tai niiden osat ja varusteet lukuun otta- matta vakuutuksenottajan toimipaikassa puhtaanapitoon tai tavaran siirtämiseen tarkoitettuja sähkö- ja kaasukäyttöisiä koneita ja laitteita, kuten sähkötrukkeja tai lattianhoitokoneita

– immateriaalioikeudet

– laiturit ja rantarakennelmat

– elävät eläimet

– ulkona kasvavat kasvit.

3.2.4 Investointiturva

Vakuutuksen kohteena ovat kuluvan vakuutuskauden aikana tehtä- vät irtaimen käyttöomaisuuden investoinnit enintään 20 prosent- tiin asti vakuutetun irtaimen käyttöomaisuuden yhteenlasketusta vakuutusmäärästä, kuitenkin enintään 200 000 euron arvosta.

Vakuutusturvan laajuus on sama kuin muun vastaavan irtaimen käyttöomaisuuden. Koneiden ja laitteiden osalta vakuutus ei kuitenkaan korvaa rikkoutumista asennustyön ja käyttöönoton aikana.

Investointiturvan rajoitukset

Vakuutuksen kohteena ei ole

– rakennettavat uudisrakennukset tai olemassa olevan rakennuk- sen laajennukset

– uudessa vakuutuspaikassa oleva irtaimisto.

3.3 Vaihto-omaisuus

Vakuutuksen kohteena olevaan vaihto-omaisuuteen kuuluvat

– vakuutettuun toimintaan liittyvä vakuutuksenottajan omistama vaihto-omaisuus

– vakuutetussa toiminnassa myytäväksi otettu vaihto-omaisuus

– muu vakuutuskirjaan merkitty vakuutuksenottajan vakuutta- misvastuulla oleva vaihto-omaisuus.

Vaihto-omaisuutta koskevat rajoitukset

Vakuutuksen kohteena eivät ole

– rahat ja arvopaperit

– immateriaalioikeudet

– rekisteröitävät työkoneet ja rekisteröitävät kulkuneuvot

– ilma-alukset

– maaperä ja vesialueet

– valmiit rakennukset

– ulkona kasvavat kasvit.

3.4 Rahat ja arvopaperit

Vakuutuksen kohteena oleviin rahoihin ja arvopapereihin kuuluvat vakuutuksenottajan omistamat rahat ja arvopaperit, raha- ja mak- sukortteihin ladattu raha sekä käyttämättömät posti- ja leimamer- kit, arvat, lounassetelit, kupongit, vekselit, shekit ja muut vastaavat saamistodistukset.

Jos vakuutetaan muun kuin vakuutuksenottajan omaa rahaa, se on merkittävä vakuutuskirjaan erikseen.

3.5 Vieras omaisuus

Vakuutuksen kohteena olevaan vieraaseen omaisuuteen kuuluvat

– asiakkaan käyttö- ja vaihto-omaisuus, joka on vakuutuksenot- tajalla käsiteltävänä tai säilytettävänä ja josta vakuutuksenot- taja on lain tai sopimuksen perusteella vastuussa

– työntekijöiden henkilökohtainen omaisuus poislukien yrittäjän oma tai yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvan henkilön henkilökohtainen omaisuus.

Työntekijöiden omaisuuden vakuutusturva on voimassa kaikkialla Suomessa suoritettaessa työnantajan määräämiä työtehtäviä.

Vierasta omaisuutta koskevat rajoitukset

Vakuutuksen kohteena eivät ole

– vakuutuksenottajan toimintaansa käyttämä omaisuus eikä toi- mitila

– rahat ja arvopaperit

– immateriaalioikeudet

– maaperä ja vesialueet

– valmiit rakennukset

– ulkona kasvavat kasvit.

Vakuutuksesta korvataan vieraalle omaisuudelle aiheutuneet va- hingot, joita muut vakuutukset eivät korvaa.

4 Esinevakuutukset

4.1 Palovakuutus

Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut

– irti päässyt tuli

– äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti noussut savu tai noki, kun savu tai nokilaskeuma on peräisin vakuutuksenottajan toi- mipaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä tapahtuneesta tulipalosta

– räjähdys, jolla tarkoitetaan kaasu- tai pölyräjähdyksestä tai höyryn ylipaineesta johtuvaa äkillistä mekaanista vahinkoa

– savunpoistolaitteiston äkillinen ja ennalta arvaamaton laukea- minen

– sammutuslaitteiston äkillinen ja ennalta arvaamaton vuoto tai laukeaminen.

Palovakuutuksen korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata

– sähköilmiön sähkölaitteelle aiheuttamaa vahinkoa

– räjähdysvahinkoa, jonka on aiheuttanut keskipakoisvoima, sisäinen jännitys, tiivisteen irtoaminen, nestepaine tai poltto- moottorissa sattunut räjähdys moottorille.

4.2 Luonnonilmiövakuutus Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka on aiheuttanut

– myrsky

– trombi tai syöksyvirtaus

– raesade

– villieläimen tunkeutuminen rakennukseen

– salamanisku, joka on kohdistunut suoraan vakuutettuun omai- suuteen ja rikkonut sitä mekaanisesti.

Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa vahingon tapahtumapaikkaa lähim- pänä olevalla säähavaintoasemalla.

Vakuutuksesta korvataan myös vahinko, joka aiheutuu vahinkopai- kalla vallinneen myrskytuulen aiheuttamasta vesistön vedenpinnan noususta.

4.3 Vuotovakuutus Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

– rakennukseen kiinteästi asennetusta vesi-, viemäri- tai lämmi- tysputkistosta taikka uima-altaan tai poreammeen putkistosta

– putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetystä käyttölaitteesta, koneesta tai säiliöstä

– rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta.

Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuk- sen voimassaoloaikana.

Vuotovakuutuksen korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

– kattokaivon tukkeutumisesta

– kylmä- tai viilennyslaitteen sulamis- tai kondenssivedestä

– koneelle tai laitteelle sen sisäisestä nestekiertojärjestelmästä

– kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon taikka kau- kolämpöputken vaurioitumisesta, tukkeutumisesta tai toimi- mattomuudesta.

Vuotovakuutuksesta ei korvata johtoverkon tai käyttölaitteen kor- jaus- tai uusimiskustannuksia.

4.4 Omaisuusrikosvakuutus Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu omaisuudelle sen anastamisesta silloin, kun vakuutushuoneistoon on tunkeuduttu

– rakenteita tai lukkoja rikkoen

– avaimella, joka on saatu haltuun ryöstön tai murtautumisen yhteydessä.

Vakuutuksesta korvataan myös

– irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko, joka on tehty käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkausta

– irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko, kun anastus on tehty murtamalla omaisuuden kiinnitys tai lukitus, esimerkiksi teräsketju tai sen lukko

– omaisuuden tahallinen vahingonteko. Ulkona olevan omaisuu- den vahingonteko korvataan kuitenkin vain, kun kyse on omai- suudesta, joka on suunniteltu ja valmistettu säilytettäväksi ulkona.

– vahinko, joka on aiheutettu tuntemattomaksi jääneellä ajoneu- volla.

Korvauksen edellytyksenä on, että vahinko pystytään yksilöimään yksittäiseksi ja äkilliseksi tapahtumaksi, tapahtumasta on tehty rikosilmoitus poliisille ja vakuutuksenottaja on tarvittaessa valmis todistamaan korvausvaatimukseen liittyvän omaisuusluettelon oikeaksi tuomioistuimessa.

Omaisuusrikosvakuutuksen korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata

– omaisuuden katoamista

– vahinkoa, joka todetaan vasta määräaikainventaarin yhtey- dessä

– sieppauksesta, myymälävarkaudesta tai näpistyksestä aiheutu- nutta vahinkoa

– petoksesta, kavalluksesta tai vastaavasta menettelystä aiheu- tunutta vahinkoa

– vahinkoa, jonka on aiheuttanut tulipalo tai räjähdys.

Vakuutuksesta ei myöskään korvata omalla konevoimalla kulke- van moottorityökoneen anastamisesta aiheutunutta vahinkoa, jos vakuutuksenottaja taikka poliisi- tai tulliviranomainen on saanut tiedon omaisuuden löytymisestä 30 päivän kuluessa siitä, kun anastamisesta oli ilmoitettu vakuutuksenantajalle ja poliisille. Tällöin vakuutuksesta kuitenkin korvataan löytyneen moottori- työkoneen noutamisesta tai kotipaikkakunnalle palauttamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, enintään 5 000 euroa ja koneelle anastuksesta aiheutuneet vauriot.

Xxxxxxx, arvopaperien ja arvo-omaisuuden ryöstövahingot

Jos vakuutuskirjaan ei ole muuta merkitty, ryöstövahinko korva- taan vain, jos se on tapahtunut vakuutushuoneistossa tai kuljetuk- sen aikana vakuutushuoneistosta arvokuljetuksen keräilypistee- seen, laskentakeskukseen tai rahalaitokseen.

4.5 Rikkovakuutus

4.5.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksesta korvataan omaisuuden äkillisen ja ennalta arvaa- mattoman tapahtuman seurauksena aiheutunut rikkoutuminen ja vahingoittuminen, joka ei ole korvattava vahinko palo-, luonnon- ilmiö-, omaisuusrikos- tai vuotovakuutuksesta eikä pakaste- ja kylmätuotevakuutuksesta.

Ulkoisen tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen

Jos vakuutuskirjaan on merkitty rajoitusehto Ulkoinen rikkovakuu- tus, korvataan rikkovakuutuksesta vain mekaaninen rikkoutuminen tai vahingoittuminen, jonka on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton

– kaatuminen tai putoaminen

– tieltä suistuminen tai tien sortuminen

– laitteesta itsestään riippumaton ulkoinen tekijä, ei kuitenkaan salama tai muu sähköilmiö.

Prosessissa työn kohteena olevaa omaisuutta tai raaka-aineen mukana koneeseen joutunutta vierasta esinettä ei katsota tässä tarkoitetuksi ulkoiseksi tekijäksi.

Rikkovakuutuksen poikkeukset

Seuraavalle omaisuudelle korvataan rikkovakuutuksesta vain ulkoi- sen tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen

– vaihto-omaisuus

– omalla konevoimalla kulkevien työkoneiden, työvälineiden ja ajoneuvojen renkaat, telaketjut- ja matot sekä moottorit, vaih- teistot, voimansiirtolaitteet ja jäähdytysjärjestelmät laitteineen

– irtaimen käyttöomaisuuden vakuutusmäärän sisältyvät muotit ja mallit, murskaimet, hakkurit ja turvetyökoneet.

4.5.2 Rikkovakuutuksen korvausrajoitukset

Toimintahäiriöt

Vakuutuksesta ei korvata toimintahäiriön poistamista, säätö- ja kunnossapitotöitä, ennakko- ja määräaikaishuoltoja eikä näiden yhteydessä vaihdettavia osia.

Työkalut, muotit ja muut kuluvat osat ja kuluvat välineet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut tuotanto- koneiden terille, työkaluille, muoteille, suulakkeille tai vastaaville osille käytettäessä niitä tarkoitukseensa.

Kylmälaitteet ja kylmäaineet

Vakuutuksesta ei korvata kylmäaineiden vuotamisesta aiheutu- nutta vahinkoa, jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt voimassa olevassa laissa tai asetuksessa säädetyn kylmälaitteiston tarkas- tusvelvollisuuden, ei ole varustanut laitteistoa vaaditulla vuotojen havaitsemisjärjestelmällä tai on muuten laiminlyönyt säädetyt toimintaohjeet.

Vakuutuksesta ei korvata myöskään uutta kylmäainetta, kylmäai- neen lisäämistä tai vaihtamista, jos vuotanut kylmäaine on vahin- koajankohtana lakien tai asetusten mukaan poistettava käytöstä, tai jos aineen vuotaminen ei ole ollut seurausta kylmälaitteen rikkoutumisesta.

Rakenteiden ja rakennusosien halkeilu

Vakuutuksesta ei korvata rakenteiden tai rakennusosien halkeilua.

Huoneistokohtaiset koneet ja laitteet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut asuinhuo- neistokohtaisille, osakkeen omistajan kunnossapitovastuulla oleville koneille ja laitteille, esimerkiksi liesille, kylmäkalusteille, kiukaille, WC- ja pesutilojen kiinteille kalusteille, pore- ja uima-allaslaitteis- toille.

Vaaralliset käyttöolosuhteet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

– veteen, suohon tai maahan vajoamisesta

– uppoamisesta jäihin muualla kuin yleisesti käytettävällä, tievi- ranomaisen turvallisuusvaatimukset täyttävällä talvitiellä

– kaivoksen tai tunnelin sortumasta

– käytettäessä esinettä sille soveltumattomissa olosuhteissa

– siitä, että kone tai laite jää kiinni putkeen, kallioreikään tai vas- taavaan paikkaan, eikä sitä voida poistaa laitetta tai ympäröi- vää rakennetta rikkomatta.

Vaihto-omaisuus ja asiakkaan omaisuus

Vakuutuksesta ei korvata tuotantoprosessin virheellisestä toimin- nasta tai prosessin koneen tai sen osan rikkoutumisesta aiheutu- nutta vahinkoa vahinkohetkellä työstettävänä tai käsiteltävänä olevalle vaihto-omaisuudelle tai asiakkaan omaisuudelle.

Vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoa vaihto-omaisuudelle, joka on aiheutunut

– pilaantumisesta

– säilytyslämpötilan muutoksesta

– saastumisesta

– kasvu- tai kehityshäiriöstä

– kasvi- tai eläintaudeista

– viranomaisen määräyksestä rajoittaa tarttuvia tauteja

– hyönteisistä tai tuhoeläimistä.

Muusta esinevakuutuksesta korvattava vahinko

Rikkovakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka voitaisiin korvata palo-, luonnonilmiö-, vuoto-, omaisuusrikos- tai pakaste- ja kylmä- tuotevakuutuksesta.

Rajoitus on voimassa, vaikka vahingoittunutta omaisuutta ei ole vakuutettu kyseisellä vakuutuksella.

4.6 Pakaste- ja kylmätuotevakuutus Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityt pakastetut ja kylmäsäilytettävät tuotteet.

Vakuutuksesta korvataan pakasteille ja kylmätuotteille niiden säilytystilojen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta lämpötilan muutoksesta aiheutunut vahinko, kun lämpötilan muutos on ollut suoranainen ja väistämätön seuraus

– rikkovakuutusehtojen perusteella korvattavasta pakaste- tai kylmälaitteen rikkoutumisesta

– äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta jäähdytysaineen vuo- dosta

– kiinteistön sähkökeskuksen tai sähkölaitteen palosta tai niiden äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta

– ennalta ilmoittamattomasta sähkökatkoksesta yleisessä sähkö- verkossa.

Korvauksen edellytyksenä on, että

– elintarvikkeet ovat olleet välittömästi ennen vahinkoa voimassa olevan elintarvikelainsäädännön mukaisia ja myyntikelpoisia

– muut kuin elintarvikkeet ovat täyttäneet välittömästi ennen vahinkoa kyseistä tuote-erää koskevan lainsäädännön ja hyvän valmistus- ja säilytystavan vaatimukset.

Pakaste- ja kylmätuotevakuutuksen korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka syynä on

– kylmälaitteen virheellinen asennus

– kylmälaitteen virheelliset säädöt, asetukset tai ohjelmoinnit

– kylmälaitteen virheellinen tai puutteellinen huolto

– puutteellinen pakastus- tai kylmäteho

– tuotteiden virheellinen käsittely.

5 Kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset

5.1 Ulkona oleva omaisuus

Vakuutuksesta ei korvata

– anastamista, vahingontekoa eikä luonnonvoimien aiheuttamaa vahinkoa silloin, kun vahingoittunut omaisuus on ollut vahingon tapahtuessa ulkona, aitauksessa tai avoimessa rakennuksessa, ellei kyse ole omaisuudesta, joka on valmistettu ja suunniteltu säilytettäväksi ulkona tai aitauksessa ja ulkona säilyttämisestä on tehty merkintä vakuutuskirjaan

– pienikokoisen ja helposti siirrettävän omaisuuden anastamista aitauksesta.

5.2 Huollon tai korjauksen laiminlyönti sekä sopimaton käyttötapa

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

– omaisuudelle sen huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.

– omaisuudelle käytettäessä sitä käyttötarkoituksen tai käyttö- ohjeen vastaisesti.

5.3 Virheellisyydet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuu- delle

– suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvir- heestä

– rakenne-, valmistus- tai aineviasta

– rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta

– seinä- tai lattiakaivosta, tai niiden liityntäosista tai liitoksista vuotaneesta nesteestä

– nesteestä, joka on päässyt rakenteisiin puutteellisen vedeneris- tyksen takia.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vahinkoa ei kuitenkaan korvata, jos se on seurausta lumen painosta tai puutteellisesta vedeneristyksestä.

5.4 Tiedostot, tiedot, ohjelmistot ja tietokoneet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu tiedostoil- le, tiedoille, ohjelmistoille ja tietokoneille tietojen tai asetusten

häviämisestä, tietojen muuttumisesta, virheellisistä tiedoista tai tietoturvaloukkauksesta.

Tietoturvaloukkauksella tarkoitetaan tekoa, jossa tietoverkkoja hyväksikäyttämällä päästään oikeudettomasti puuttumaan sähköi- sessä muodossa olevaan tietoon tai tietojärjestelmään. Tietoturva- loukkauksia ovat esimerkiksi tietomurto, haittaohjelmatartunta ja palvelunestohyökkäys.

5.5 Vähitellen tapahtuvat vahingot

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuu- delle

– likaantumisesta tai sakkaantumisesta

– homehtumisesta, sienettymisestä, mikrobeista, hajusta, kosteu- desta tai kondenssivedestä

– lämpötilan tai kosteuden hitaasta muutoksesta

– kulumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta,

– materiaalin luonnollisesta heikkenemisestä tai väsymisestä, tärinästä, kutistumisesta, betonin rapautumisesta tai

– muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Rakennusta palvelevien vesi-, lämpö- ja viemäriputkien aiheutta- missa vuotovahingoissa rajoitus koskee ympäröivän olosuhteen aiheuttamaa ruostumista tai kulumista, esimerkiksi putken ulkopin- nan ruostumista jatkuvan kosteusrasituksen takia.

5.6 Eläinten aiheuttamat vahingot

Luonnonilmiö- ja rikkovakuutuksista ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa hyönteiset, linnut, jäniseläimet tai jyrsijät. Vakuutuksista ei korvata myöskään niiden torjunnasta tai hävittämisestä aiheu- tuneita kustannuksia.

Rajoitusta ei sovelleta edellä mainittujen eläinten aiheuttamiin palovahinkoihin, vuotovahinkoihin eikä ikkunoiden rikkoutumisiin.

5.7 Sääilmiöt ja tulviminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

– pakkasesta, jäätymisestä, kuumuudesta tai kuivuudesta

– maan painumisesta tai routimisesta, maanjäristyksestä, maan- sortumasta tai muusta maan liikkumisesta

– jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta

– vesi- tai lumisateesta, pohja-, pinta- tai sulamisvedestä tai edellä mainittujen aiheuttamasta viemärikaivon tai -putkiston tulvimisesta

– sade- tai sulamisvedestä, joka on virrannut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä

– veden pinnan noususta, tulvasta tai aallokosta, kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon tai vastaavan rakennel- man rikkoutumisesta, tukkeutumisesta tai toimimattomuu- desta

– vesikaton vuotamisesta.

Rikkovakuutuksesta korvataan kuitenkin vuotovahinko, jonka syynä on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vesikaton mekaaninen rikkoutuminen.

5.8 Muun korvauslähteen vaikutus korvaukseen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka korvataan jonkin lain, takuun, sitoumuksen tai muun vakuutuksen perusteella. Näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko korvataan kuitenkin tämän rajoitusehdon estämättä, jos vakuutuksenottaja näyttää toteen, ettei korvausvelvollinen voi täyttää sitoumustaan.

5.9 Arvon alentuminen ja takuun raukeaminen

Vakuutuksesta ei korvata omaisuuden arvon alentumista eikä kus- tannusta, joka johtuu siitä, että valmistaja tai maahantuoja ilmoit- taa valmistajan antaman takuun päättyvän vahingon seurauksena.

5.10 Varallisuusvahinko ja petos

Vakuutuksesta ei korvata varallisuusvahinkoa eikä vahinkoa, joka on aiheutunut petoksesta, kavalluksesta tai muusta vilpillisestä me- nettelystä tai sopimuksen rikkomisesta.

5.11 Korvausrajoitukset poikkeustilanteissa

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on

– aiheutunut ammattimaisesta louhinta-, paalutus- tai räjäytys- työstä taikka niistä aiheutuvasta maan painumasta tai siirty- mästä

– aiheutunut Suomessa tai ulkomailla sattuneesta ydinvastuulain määritelmän mukaisesta ydinvahingosta

– aiheutunut lakosta, työnseisauksesta tai muusta sen kaltai- sesta syystä

– tapahtunut sodan, kapinan, vallankumouksen tai muun sen kal- taisen yhteiskuntajärjestystä horjuttavan tapahtuman aikana

– välittömästi seurausta tartuntatautilaissa määritellystä tartun- tataudista, sen uhkasta, torjuntatoimenpiteestä tai seurausten pienentämiseksi tehdystä toimenpiteestä.

Terroriteosta aiheutuneita vahinkoja korvataan enintään 3 000 000 euroa vahinkoa ja vakuutuskautta kohden. Vakuutuksen enimmäis- korvausmäärä koskee kaikkia vakuutuksenottajia yhteisesti yhdessä vahingossa. Samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneet vahingot katsotaan yhdeksi vahingoksi.

Terroriteolla tarkoitetaan joko yhden henkilön tai henkilöryhmän tekoa, joka sisältää voiman tai väkivallan käyttöä tai sen uhkaa, kun teon tarkoituksena on joko luonteeltaan tai yhteydeltään edistää poliittista, uskonnollista tai ideologista päämäärää ja/tai pelotella tai vaikuttaa hallitukseen, kansaan tai kansan osaan.

6 Korvaussäännökset

6.1 Vahingosta ilmoittaminen, vahingon tarkastaminen ja selvittäminen

Vahingosta on ilmoitettava vakuutuksenantajalle mahdollisim- man nopeasti ja vakuutuksenantajalle on varattava mahdollisuus tarkastaa vahingoittunut omaisuus ennen sen hävittämistä tai sen korjaamisen aloittamista. Jos korjaustyö on liiketoiminnan

keskeytyksen tai muun lisävahingon syntymisen estämiseksi välttä- mätöntä aloittaa välittömästi, voidaan korjaustyö aloittaa, vaikka ilmoitusta vahingosta ei ole voitu tehdä.

Vakuutetun on toimitettava vahingon selvittämiseksi tarpeelliset asiakirjat ja tiedot, esimerkiksi luettelo tuhoutuneesta omaisuu- desta, ostotositteet ja muut tiedot vahingon korvattavuuden ja määrän selvittämiseksi.

Jos omaisuus joudutaan pakottavista syistä hävittämään tai korjaamaan ennen vakuutuksenantajan tarkastusta, omaisuus on dokumentoiva luotettavasti.

6.2 Vahingon määrän laskeminen

6.2.1 Vakuutusarvo ja vahingon määrän laskenta

Vahingon määrää laskettaessa määritetään ensin vahingoittuneen omaisuuden vakuutusarvo.

Vakuutusarvo on

– jälleenhankinta-arvo, jos omaisuuden päivänarvo ennen vahin- koa oli ollut vähintään 50 % jälleenhankinta-arvosta

– päivänarvo, jos omaisuuden päivänarvo ennen vahinkoa oli ollut alle 50 % jälleenhankinta-arvosta.

Vakuutusarvo määritetään jokaisen vahingoittuneen esineen ja rakennuksen osalta erikseen.

Koneen ja laitteen yksittäisen osan vahingoittuessa määritetään vahingoittuneen osan tai osakokonaisuuden vakuutusarvo.

Yksittäisen rakennuksen osan, rakenteen, pinnoitteiden tai kiintei- den kalusteiden vahingoittuessa vakuutusarvo arvioidaan kyseisen rakennuksen osan mukaan. Yhteen rakennetuissa tai useita erillisiä toiminnallisia kokonaisuuksia sisältävissä rakennuksissa jokaisen rakennuksen osan ja toiminnallisen kokonaisuuden vakuutusarvo määritetään erikseen.

Vahingon määrä lasketaan

– jälleenhankinta-arvon mukaan, kun omaisuuden vakuutusarvo on jälleenhankinta-arvo

– päivänarvon mukaan, kun omaisuuden vakuutusarvo on päi- vänarvo

– vuotovahingoissa kohdan 6.2.4 mukaan

– rikkovahingoissa kohdan 6.2.5 mukaan.

Lisäksi otetaan huomioon mitä on sanottu kohdassa 6.2.6 Vahin- gon määrän laskennan erityiset määräykset.

6.2.2 Xxxxxxxx määrä, kun vakuutusarvo on jälleenhankinta- arvo

Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä lasketaan omai- suuden jälleenhankintahetkellä vallitsevan hintatason mukaisesti. Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on kohtuulliset korjaus-, kuljetus- ja asennuskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden jälleenhankinta-arvo. Korjauskustannuk- silla tarkoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat, kun omaisuus viivytyksettä saatetaan ennalleen käyttäen tarkoituksenmukaisia, taloudellisia Suomessa yleisesti kaupan olevia rakennustarvikkeita, nykyaikaisia korjausmenetelmiä ja aineita.

Jos irtainta esinettä ei voida korjata, vahingon määrä on enintään omaisuuden jälleenhankinta-arvo vähennettynä jäännösarvolla.

Jos rakennusta ei korjata eikä sitä rakenneta uudelleen, on vahin- gon määrä enintään rakennuksen käypä arvo vahinkohetkellä.

Jälleenhankinta-ajankohdalla tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin omaisuus korjataan tai uutta omaisuutta hankitaan tuhoutuneen tilalle.

6.2.3 Vahingon määrä, kun vakuutusarvo on päivänarvo

Jos omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on niin suuri osa korjauskustannuksista kuin päivänarvo on jälleenhankinta-arvosta.

Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on päivänarvo vähennettynä sen jäännösarvolla.

Vahingon määrä päivänarvon perusteella laskettuna on kuitenkin aina enintään omaisuuden käypä arvo.

6.2.4 Vahingon määrä rakennusten vuotovahingoissa

Rakennusten vuotovahingoissa tehdään ikävähennykset kaikista korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista sekä kustannuksista, jotka aiheutuvat vian etsimisestä sekä rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta.

Ikävähennysprosentti saadaan kertomalla vuotaneen putken, koneen tai säiliön, taikka tukkeutuneen putken ikävuodet seuraa- vassa taulukossa esitetyllä prosenttimäärällä. Ikävuosiin lasketaan käyttöönottovuotta seuranneet, vahingon tapahtuma-ajankoh- taan mennessä päättyneet täydet kalenterivuodet. Xxxxxxxx sattumisvuotta ei lasketa mukaan.

Vuotanut tai tukkeutunut	Vähennysprosentti
Laite, putki tai säiliö, jonka ikä on alle 15 vuotta	ei ikävähennystä
Laite, putki tai säiliö, jonka ikä on 15 vuotta tai enemmän	10 % + 2 % jokaista 15 vuotta ylittänyttä vuotta kohden, enintään 60 %
Sisäpuolelta oman rengasjäykkyyden omaavalla putkella saneeratut viemäri- putket, kun käytetty saneerausmene- telmä on sertifioitu.	2 % vuodessa, enintään 60 %

Taulukko 2.

Liitoskohdan vuotaessa ikävähennys lasketaan vanhemman putken osan mukaan.

Tukkeutuneen viemäriputken aiheuttamassa vuotovahingossa teh- dään ikävähennys tukkeutuneen viemäriputken iän perusteella.

Jos viemäriputki on korjattu menetelmällä, jolla ei ole sertifikaattia tai pinnoitusmenetelmällä, josta ei muodostu itsenäistä kantavaa putkea vanhan viemäriputken sisäpuolelle, korjausta ei oteta huo- mioon ikävähennystä laskettaessa.

Jos vahingoittuneen omaisuuden vakuutusarvo kohdan 6.2.1 perus- teella arvioituna on päivänarvo, vahingon määrä vuotovahingoissa on enintään niin suuri osa omaisuuden korjauskustannuksista kuin päivänarvo on jälleenhankinta-arvosta.

6.2.5 Xxxxxxxx määrä rikkovakuutuksesta korvattavissa vahingoissa

Koneiden ja laitteiden sekä putkistojen, säiliöiden ja vesikattojen vahingon määrään lasketaan

– rikkoutuneen osan korjauskustannukset, kun osa voidaan kor- jata

– jälleenhankintakustannus vähennettynä sen jäännösarvolla, jos rikkoutunutta osaa ei voida korjata.

Vahingon määrään lasketaan myös vian etsimisestä sekä rakentei- den avaamisesta ja sulkemisesta aiheutuneet kustannukset.

Tontilla olevan vesi- ja viemäriputken, rakennusten välisen lämpö- kanavan ja maahan asennetun kaapelin rikkoutumisvahingoissa vahingon määrään lasketaan mukaan myös maankaivu- ja täyttö- kustannukset sekä maan pinnan ennallistamiskustannukset.

Kaikista vahingon määrään laskettavista kustannuksista tehdään ikävähennys. Ikävähennysprosentti saadaan kertomalla rikkou- tuneen omaisuuden ikävuodet seuraavassa taulukossa esitetyl-

lä prosenttimäärällä. Ikävuosiin lasketaan käyttöönottovuotta seuranneet, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päätty- neet täydet kalenterivuodet. Xxxxxxxx sattumisvuotta ei lasketa mukaan.

Uusitun tai peruskorjatun koneen tai laitteen käyttöönottovuosi on uusimis- tai peruskorjausvuosi. Osan tai osakokonaisuuden käyt- töönottovuosi on kyseisen osan tai osakokonaisuuden uusimis- tai peruskorjausvuosi.

Jos rikkoutuneen koneen tai laitteen arvo on alentunut huomatta- vasti taulukon ikävähennysprosentin perusteella laskettua ikävä- hennystä nopeammin tai hitaammin, vahingon määrä lasketaan päivänarvon perusteella kohdan 6.2.3 mukaisesti ottaen huomioon myös koneen käypä arvo.

Rikkoutunut kone tai laite	Ikävähennys
Elektroniset toimistokoneet ja laitteet Tietotekniikka- ja tietoliikennelaitteet Kassa- ja vaakalaitteet Äänen- ja kuvan tallennus-, toisto- ja käsittelylaitteet Valolaitteet	20 % / vuosi
Mittaus-, tutkimus-, ohjaus- ja säätölaitteet sekä kiinteistöä palveleviin laitteisiin liittyvät automaattiset ohjauslaitteet ja sähkölukot Hälytys- ja valvontalaitteet Aurinko- ja tuulisähköjärjestelmät, jäähdytys-, ilmastointi- ja lämmityslaitteet, lämminvesi- varaajat ja öljysäiliöt, pakastimet, kylmäkoneet sekä koneiden ja laitteistojen kylmäaineet Pesu- ja kuivauskoneet, lingot ja mankelit, keskuspölynimurit putkistoineen Antennilaitteistot, nosto-ovet Työstökoneiden karat	10 % / vuosi
Muut tässä taulukossa mainitsemattomat koneet ja laitteet	5 % / vuosi
Rakennuksia palvelevat putkistot, sähköjohdot ja hissit Vesikattojen rikkoutumisvahingot	3 % / vuosi
Vesikaton äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen aiheuttama vuotovahinko	jos vesikaton ikä on yli 15 vuotta ikävähennysprosentti on 10 % + 2 % jokaista 15 vuotta ylittänyttä vuotta kohden, enintään 60 %

Taulukko 3.

6.2.6 Vahingon määrän laskennan erityiset määräykset

Lukkojen sarjoitus- ja uusimiskustannukset omaisuusrikosvakuu- tuksesta korvattavien vahinkojen torjumiseksi

Jos murron tai ryöstön yhteydessä on anastettu vakuutuspaikkaan johtavien ovien avaimia, vahingon määrään lasketaan tästä vakuu- tuksesta korvattavan, välittömästi uhkaavan vahingon estämiseksi tehdyt tarpeelliset lukkojen sarjoitus- tai uusimiskustannukset.

Ensisijaisena toimenpiteenä on sarjoitettavien lukkojen haittalevy- jen vaihtaminen tai elektronisen lukon ohjelmointi siten, että anas- tettu avain lakkaa toimimasta. Lukon tai koko sarjan uudistaminen katsotaan välittömästi tarpeelliseksi toimenpiteeksi ainoastaan silloin, kun muut toimenpiteet eivät ole mahdollisia.

Vahingon määrää laskettaessa lukkojen sarjoitus- ja uusimiskus- tannuksista vähennetään käyttöönottovuotta ja sitä seuraavaa kahta vuotta lukuun ottamatta 5 % vuodessa mekaanisten lukitus- ten osalta ja 10 % elektronisten lukitusten osalta.

Omalla konevoimalla kulkevat moottorityökoneet, niiden lisälaitteet ja varusteet

Omalla konevoimalla kulkevien moottorityökoneiden, niiden lisä- laitteiden ja varusteiden vahingon määrä on korjauskustannusten määrä, kuitenkin enintään koneen käypä arvo.

Jos omalla konevoimalla kulkevaa moottorityökonetta, sen lisälai- tetta tai varustetta ei korjata tai jos korjauskustannukset ylittä- vät moottorityökoneen käyvän arvon ja jäännösarvon erotuksen, korvauksen määrä on käyvän arvon ja jäännösarvon erotus.

Vahingon määrään voidaan laskea yhteensä enintään 5 000 euroon asti kustannuksia vakuutetun kohteen

– tielle nostamisesta

– kuljetuksesta lähimmälle korjaamolle

– noutamisesta tai palauttamisesta kotipaikkakunnalle, kun vakuutettu kohde on löydetty ennen kuin 30 vuorokauden mää- räaika on kulunut umpeen.

Vahingon määrä on kuitenkin aina enintään vakuutuksen kohteen käypä arvo.

Mallien, muottien ja arkistomateriaalin vahingon määrä

Mallien, muottien, piirustusten, karttojen ja arkistojen vahingon määrään lasketaan vain korjaus- tai jälleenhankintakustannukset siltä osin, kuin vahingoittunut omaisuus on korjattu tai tilalle on hankittu uutta vuoden kuluessa vahingon sattumisesta.

Kuluvat osat

Kuluvien osien ja tarvikkeiden sekä niiden asennuskustannusten osalta vahingon määrään lasketaan vain jäljellä olevaa käyttöikää tai käyttömäärää vastaava osa. Käyttöikä tai käyttömäärä määri- tetään maahantuojan tai valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuluvia osia ovat esimerkiksi kaikki ne koneen tai laitteen osat ja tarvikkeet, jotka huolto-ohjeen mukaan on uusittava määrätyin aika- tai käyt- tömäärävälein.

Taide- ja antiikkiesineiden vahingon määrä

Taide- ja antiikkiesineiden vahingoittuessa vahingon määrä on esineen korjauskustannukset, kuitenkin enintään sen käypä arvo vahinkohetkellä. Jos esinettä ei voida korvata, vahingon määrä on sen käypä arvo. Kokoelman arvonmenetystä ei korvata.

Piha-alueen vahingon määrä

Piha-alueen vahingon määrä lasketaan kunnostuskustannusten mukaan käyttämällä Suomessa yleisesti myytävissä olevia taimia ja niiden istutuskustannuksia. Xxxxxxxxxxxxxx olevan pihan kunnostus- kustannuksia ei korvata.

6.2.7 Vahingon määrään laskettavat muut kustannukset

Rakennuspaikan maapohjan ja piha- alueen kunnostuskustan- nukset

Jos esinevahingon seurauksena vakuutuksenottajan omistaman tai hallinnoiman kiinteistön maaperä on pilaantunut, lasketaan vahin- gon määrään mukaan viranomaisen pakottavasta määräyksestä aiheutuneita maa-aineksen tutkimus-, puhdistus- ja vaihtokus- tannuksia sekä jätteen kuljetus- ja käsittelykustannuksia 250 000 euron määrään saakka.

Viranomaismääräyksistä johtuvat lisäkustannukset

Jos rakennusta tai sen osaa ei voida lainsäädännön tai pakottavien viranomaismääräysten muuttumisen vuoksi rakentaa uudelleen sellaisena kuin se oli ennen vahinkoa, lisätään suoranaisen esineva- hingon määrään kustannukset, jotka ovat seurausta omaisuuden vahingoittuneisiin osiin kohdistuvista muuttuneista määräyksistä. Kustannuksia korvataan ainoastaan niiden tilojen, rakennusosien ja rakennuksen toimintaa palvelevien LVISA- järjestelmien ja konei- den osalta, joihin vahinko on kohdistunut. Kustannuksia korvataan enintään 10 prosenttia ilman näitä kustannuksia lasketun vahingon määrästä.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata kustannuksia, jotka ovat suoranainen seuraus alun perin virheellisesti tai puutteellisesti tehdyn rakenteen korjaamisesta viranomaismääräysten ja ohjeiden mukaisiksi.

Viranomaismääräyksistä johtuvia lisäkustannuksia lasketaan mukaan vahingon määrään vain silloin, kun omaisuus korvataan jälleenhankinta-arvon perusteella.

Tiedot, tiedostot ja ohjelmat

Esinevahingon määrään lasketaan mukaan vahingon seurauksena syntyneet tietojen, tiedostojen ja ohjelmien palauttamiskustan- nukset.

Palauttamiskustannuksilla tarkoitetaan tässä kustannuksia, jotka syntyvät tietojärjestelmän saattamisesta ennalleen varmuusko- pioista.

Kuljetus- ja asennuskustannukset

Vahingon määrään lasketaan mukaan kuljetus- ja asennuskustan- nukset käyttäen normaaleja kuljetustapoja ja normaalina työaika- na tehtäviä asennustöitä tavanomaisen työvoiman avulla.

6.2.8 Kustannuksia, joita ei lasketa vahingon määrään

Vahingon määrään ei lasketa kustannuksia, jotka aiheutuvat

– hukkaan vuotaneesta nesteestä tai kaasusta

– vahingon selvittämisestä tai vahingosta välillisesti, esimerkiksi puhelin- ja matkakuluja tai ansionmenetystä

– sisäilmamittauksista, jos kuitenkin sisäilman laadun tutkiminen liittyy välittömästi korvattavaan vuotovahinkoon, korvataan kohtuulliset kustannukset yhdestä mittauksesta

– omaisuuden laatu-, varustelu- tai teknisen tason parannuksista taikka alun perin virheellisesti tai puutteellisesti tehdyn raken- teen korjaamisesta viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukai- seksi

– huolto- tai kunnossapitotöistä

– tilapäiskorjauksista tai korjauksen kiirehtimisestä

– rakennusten, esineiden tai kokoelmien entisöinnistä, ellei vakuutuskirjassa ole mainittu niiden korvaamisesta

– arvon alentumista

– koneelle tai laitekokonaisuudelle aiheutuneesta käyttökelpoi- suuden menetyksestä sen osalle aiheutuneen vahingon takia.

6.2.9 Arvonlisävero

Vahingon määrä lasketaan arvonlisäveron määrällä vähennettynä aina silloin, kun vahingoittunut omaisuus on vahingon sattuessa ollut arvonlisäverollisen liiketoiminnan käytössä tai vakuutuksenot- tajalla on arvonlisäverolain mukaan ollut oikeus vähentää vahin- goittuneen omaisuuden hankintahintaan sisältynyt vero.

Vahingon määrä lasketaan arvonlisäveron määrällä vähennettynä myös, kun vakuutetulla on oikeus saada maksettu vero takaisin palautuksena.

6.3 Xxxxxxxxxx määrän laskeminen

6.3.1 Omavastuiden ja muiden vähennysten järjestys

Korvauksen määrä lasketaan kohdan 6.2 mukaisesti lasketusta vahingon määrästä vähentämällä siitä omavastuut ja muut näissä ehdoissa tai Yleisissä sopimusehdoissa mainitut vähennykset seu- raavassa järjestyksessä

1. Vakuutuskirjaan merkitty omavastuu

2. Mahdollinen lisäomavastuu

3. Korvauksen mahdollinen alennus esimerkiksi suojeluohjeen lai- minlyönnin tai alivakuutuksen takia.

6.3.2 Korvauksen enimmäismäärä

Vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden enimmäismäärä on vakuutuskirjaan merkitty omaisuuden vakuutusmäärä seuraavin poikkeuksin.

Investointiturva

Kun vahingoittunut omaisuus on vakuutuksen kohteena investointi- turvan perusteella, vahingoittuneen omaisuuden ylin korvausmäärä on 20 % irtaimen käyttöomaisuuden yhteenlasketusta vakuutus- määrästä, enintään 200 000 euroa.

Rahojen ja arvopapereiden ryöstövahingot

Ryöstövahingoissa rahoja ja arvopapereita korvataan enintään seuraavassa taulukossa säilytyspaikasta sekä suojaus- ja kuljetus- tavasta riippuva määrä, vaikka vakuutuskirjalle merkitty vakuutus- määrä olisi tätä suurempi.

Säilytyspaikka	Murtohälytysjärjestelmä	Ylin korvausmäärä
Vakuutushuoneisto	–	3 000 euroa
Vakuutushuoneistossa oleva rakenteisiin kiinnitetty arvosäilytysyksikkö (esim. paloturvakaappi)	–	5 000 euroa

Vakuutushuoneistossa oleva, valmistajan ohjeen mukaisesti rakenteisiin kiinnitetty, SFS-EN1143-1 standardin mukaisesti hyväksytty arvosäilytysyksikkö (kassakaappi)

Luokka I	–	10 000 euroa
Luokka II	taso 2	30 000 euroa
Luokka III	taso 3 ja kohdevalvonta	60 000 euroa
Luokka IV	taso 3 ja kohdevalvonta	120 000 euroa
SFS-EN 1143-1/V – XII	taso 3 ja kohdevalvonta	200 000 euroa

Taulukko 4.

Kuljetuksen aikana tapahtuneissa rahojen ja arvopapereiden ryös- tövahingoissa korvataan enintään

– 10 000 euroa, kun kuljetuksen on hoitanut yksi henkilö

– 30 000 euroa, kun kuljetuksen on hoitanut kaksi henkilöä tai yksi henkilö, jolla on käytössään arvokuljetusyksikkö ja kuljetus on tehty kuljetuksen vastaanottavan yrityksen työaikana.

Ensivastuuarvosta vakuutetut kohteet

Jos vahingoittunut rakennus tai irtain omaisuus korjataan ja se on vakuutettu ensivastuuarvosta, kohdan 6.2 mukaisesti laskettu vahingon määrä korvataan sovittuun ensivastuuarvoon saakka. Alivakuutusta ei tällöin sovelleta.

6.3.3 Omavastuu

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahingossa vakuutuskirjaan merkitty omavastuu ja tämän lisäksi seuraavassa mainituissa vakuutustapahtumissa lisäomavastuu. Lisäomavastuu lasketaan omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä.

Vakuutustapahtuman omavastuiden enimmäismäärä on yhteensä 20 000 euroa tai tätä suurempi vakuutuskirjaan merkitty omavas- tuu.

Jos samasta vakuutustapahtumasta aiheutuu omavastuun ylittävä vahinko useampaan samalla vakuutussopimuksella vakuutettuun kohteeseen, otetaan huomioon vain yksi omavastuu. Jos omavas- tuut ovat erisuuruiset, otetaan huomioon lisäomavastuu mukaan luettuna suurin omavastuu.

Tulityöt

Lisäomavastuu on 10 %, kun palovahinko on aiheutunut vakuutuk- senottajan tai vakuutuksenottajaan rinnastettavan tekemästä tai teettämästä tulityöstä.

Korjaustyöt

Lisäomavastuu on 10 %, kun vahinko on aiheutunut korjattavana olevalle rakennukselle ja rakennuksen keskeneräisyys on vaikutta- nut vahingon syntyyn tai sen laajuuteen.

Vuotovahingoissa lisäomavastuu huomioidaan, jos vuoto tapahtuu korjaustöiden aikana ennen kuin asennettu tai korjattu putkisto, laite, säiliö tai vesikate on tarkastettu ja otettu normaaliin käyt- töön.

Omaisuusrikosvahingot

Lisäomavastuu on 25 %, kun

– omaisuutta on anastettu ulkona olevasta ajoneuvosta, veneestä, perävaunusta, varastokontista tai sellaisesta työ- kohteesta, jossa ei ole rakennus- tai asennustyön lisäksi muuta toimintaa (esimerkiksi rakennus-, korjaus- tai asennustyömaan työmaavarasto tai uudisrakennustyömaan työkohde)

– vahinko kohdistuu omaisuuteen, joka on ulkona tai kevytraken- teisessa säilytystilassa

– omalla konevoimalla liikkuvan työkoneen vahinko tapahtuu Pohjoismaiden ulkopuolella.

Rikkovahingot

Lisäomavastuu on 25 %, kun

– vahinko aiheutuu siitä, että laitetta käytetään laitteelle sopi- mattomassa toimintaympäristössä

– vahinko aiheutuu ohjelmointivirheestä tai virheellisestä ohjel- masta

– vahinko aiheutuu siitä, että kuorma tai ajoneuvo tai ajoneuvon osa ajetaan kiinni ajotien yläpuolella olevaan esteeseen

– vahinko aiheutuu koneelle sen käsittelemässä raaka-aineessa olevasta vieraasta esineestä.

Vuotovahingot

Lisäomavastuu on 20 %, kun vuotovahinko aiheutuu siitä, että ve- den virtaaminen viemäriin on estynyt viemärin päällä olleen esteen takia. Lisäomavastuun määrä lasketaan vain rakennusta kohdan- neen vahingon määrästä. Tällöin ei huomioida vahingon määrää laskettaessa ikävähennystä.

Lisäomavastuu on 20 %, kun vahinko aiheutuu putken jäätymisestä.

Pakaste- ja kylmätuotevakuutus

Lisäomavastuu on 25 %, kun vahingon syntyyn tai laajuuteen on vaikuttanut se, että

– pakaste- ja kylmäsäilytystiloja ei ole varustettu lämpötilan noususta ilmoittavalla hälytyslaitteella suojeluohjeen edellyttä- mällä tavalla

– vakuutuksenottaja on laiminlyönyt voimassa olevassa laissa tai asetuksessa säädetyn kylmälaitteiston tarkastusvelvollisuuden tai velvollisuuden varustaa kylmälaitteisto vuotojen havaitse- misjärjestelmällä.

Jos säilytystiloja ei ole varustettu lain mukaisella hälytyslaitteistolla ja lisäksi säädettyjä tarkastusvelvollisuksia on laiminlyöty, omavas- tuun määrä on yhteensä vähintään 6 000 euroa.

Moottorityökoneet

Lisäomavastuu on 25 %, kun palovahingon perusteella korvatta- vassa työkoneessa ei ole ollut käyttökunnossa olevaa, valmistajan ohjeen mukaan huollettua ja vähintään kerran vuodessa tarkastet- tua automaattista sammutusjärjestelmää ja työkonetta käytetään suojeluohjeessa mainitussa palovaarallisessa tai muutoin riskialt- tiissa ympäristössä.

Lisäomavastuu on 25 %, kun vahinko aiheutuu siitä, että moottori- työkone uppoaa jäihin tieviranomaisen hyväksymällä talvitiellä.

6.3.4 Ali- ja ylivakuutus

Jos omaisuus on alivakuutettu, vakuutuksesta korvataan tällöin vain niin suuri osa omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä, kuin vakuutusmäärän ja vakuutusarvon välinen suhde osoittaa.

Ylivakuutustilanteessa korvataan omaisuuden todellinen arvo.

6.3.5 Jäännösarvon korvaaminen ja omaisuuden lunastus

Jäännösarvon korvaaminen

Jos vahingoittunutta rakennusta ei voida korjata ennalleen voi- massa olevan rakennuskiellon tai rakentamisrajoituksen vuoksi, korvataan myös rakennuksen jäännösarvo vähennettynä mahdolli- sella rakennusosista saatavalla myyntihinnalla. Vakuutuksenottajan tulee esittää selvitys rakennuskiellon tai rakentamisrajoituksen voimassaolosta ja jos vakuutuksenantaja niin pyytää, hakea poikkeuslupaa rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoon, sekä tarvittaessa hakea muutosta päätökseen.

Jos vakuutuksenantaja pyytää, täytyy vakuutuksenottajan valtuut- taa vakuutuksenantaja edustamaan tätä poikkeusluvan hakemista koskevassa asiassa.

Omaisuuden lunastus

Vahingoittunut ja vahingoittumaton jäljelle jäänyt omaisuus jää vakuutuksenottajan omistukseen. Vakuutuksenantajalla on kuiten- kin oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa jäännös- arvostaan.

6.4 Korvauksen maksaminen

Päivänarvon mukainen korvaus maksetaan, kun tarvittavat tiedot korvauksen määrän laskemiseksi on toimitettu vakuutuksenanta- jalle.

Jos vakuutuksenottajalla on oikeus jälleenhankinta-arvon mukai- seen korvaukseen, jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus maksetaan seuraavin edellytyksin:

– Vahingoittunut omaisuus joko korjataan tai samalle kiinteistölle rakennetaan tai irtaimen omaisuuden tilalle hankitaan uutta saman laatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta.

– Korjaus- tai rakennustyöt aloitetaan kahden vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta. Jos rakentaminen viivästyy viranomai- sen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään edellä mainit- tuun aikaan.

– Vakuutuksenottaja on saanut selvityksen toteutettavasta kor- jaustyöstä tai jälleenhankinnasta.

– Päivänarvon mukainen korvaus on käytetty korjaus- tai jälleen- hankintatyöhön.

– Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan enintään toteutuneiden kustannusten mukaisena.

– Xxxxxx jälleenhankinta-arvon mukaiseen korvaukseen on vain vakuutuksenottajalla. Oikeutta ei voi siirtää.

Edellä esitetyin edellytyksin maksetaan vuoto- ja rikkovahingoissa ensin kohtien 6.2.4 ja 6.2.5 perusteella lasketusta vahingon mää- rästä vahingoittuneen omaisuuden päivänarvon mukainen osuus ja päivänarvon ylimenevä osa vahingon määrästä maksetaan korjaustyön toteuduttua.

Vakuutuksenantajalla on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemasta korjauttaa vahingoittunut omaisuus, rakennuttaa se uudelleen tai hankkia uutta omaisuutta tilalle.

Jos omaisuuteen on vahvistettu kiinnitys, joka on velan vakuutena, maksetaan korvaus ensisijaisesti kiinnityksenhaltijalle. Korvaus voi- daan kuitenkin maksaa vakuutuksenottajalle, jos kiinnityksenhaltija on antanut tähän suostumuksen tai vakuutuksenottajalla on oikeus korvaukseen maakaaren säännösten perusteella.

6.5 Muut korvaussäännöt Omaisuuden takaisin saaminen

Jos vakuutettu saa menetettyä omaisuuttaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, on tämän viipymättä joko luovutettava omai- suus vakuutuksenantajalle tai palautettava vakuutuksesta saatu korvaus.

Vakuutusmäärä vahingon jälkeen

Vakuutusmaksu oikeuttaa enintään vakuutusarvon tai vakuu- tuskirjaan merkityn ensivastuuarvon suuruiseen korvaukseen vakuutuskauden aikana. Vakuutus jatkuu kuitenkin ennallaan vakuutuskauden loppuun saakka, jos vakuutuksenantaja ei ilmoita mahdollisesta lisämaksusta tai muutoksista korvauspäätöksen yhteydessä.

Vakuutuksenantajalla on oikeus korvauksen määrän perusteella laskettavaan vakuutusmaksuun omaisuuden jälleenhankkimisen ja vakuutuskauden päättymisen väliseltä ajalta.

7 Suojeluohjeet

7.1 Suojeluohjeiden velvoittavuus ja tarkoitus

Suojeluohjeita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen synty- mistä ja pienentää vahingon määrää.

Vakuutuksenottajan on varmistettava, että toimipaikan toiminnas- ta ja kunnossapidosta vastuussa olevat henkilöt sekä vakuutuksen- ottajan omistamissa tiloissa vuokralla olevat henkilöt noudattavat vakuutukseen kuuluvia suojeluohjeita. Myös toimitilojen korjaus- ja huoltotöihin liittyviin urakkasopimuksiin on liitettävä maininta suojeluohjeiden noudattamisesta.

Vakuutusehtojen mukaisen korvauksen edellytyksenä on, että vakuutuksenottaja noudattaa vakuutussopimukseen kuuluvia suojeluohjeita ja vakuutuksenantajan antamia muita kirjallisia määräyksiä. Jos suojeluohjeita tai muita annettuja määräyksiä ei noudateta ja noudattamatta jättäminen vaikuttaa vahingon

syntyyn, sen määrään tai laajuuteen, korvausta voidaan vakuutus- sopimuslain ja Yleisten sopimusehtojen mukaan vähentää tai se voidaan evätä.

7.2 Viranomaismääräysten noudattaminen

Kaikkia viranomaismääräyksiä on noudatettava. Erityisesti on otettava huomioon seuraavat määräykset:

Käyttö- ja määräaikaistarkastukset

Koneille, laitteille, säiliöille, varusteille ja asennuksille ja koneille on tehtävä viranomaisten antamien ohjeiden, lakien ja määräysten mukaiset käyttö- ja määräaikaistarkastukset sekä puhdistukset. Työn saa tehdä vain siihen tehtävään hyväksytty henkilö. Tarkas- tusten pöytäkirjat on säilytettävä ja havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi.

Pelastussuunnitelma ja pelastuslaki

Pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma on oltava tehtynä ja se on saatettava tiedoksi rakennuksen käyttäjille. Rakennus on varus- tettava tarkoituksenmukaisilla alkusammutusvälineillä siten, että rakennuksessa olevat voivat käynnistää sammutustoimet palon alkuvaiheessa. Lisäksi on varmistettava, että henkilökunta osaa käyttää sammuttimia ja sammuttimet on tarkastettava määräys- ten mukaisesti.

Kemikaalien, nesteiden ja kaasujen säilytys

Vaarallisia kemikaaleja, nesteitä ja kaasuja on käsiteltävä ja varastoitava niistä annettujen lakien ja määräysten mukaisesti ja niitä koskevat räjähdyssuojausasiakirjat, käyttöturvallisuustiedot ja muut turvallisuusselvitykset on pidettävä ajan tasalla ja helposti saatavilla. Lisäksi on valvottava, että annettuja ohjeita noudate- taan.

Rakentaminen ja korjaaminen

Uudis- ja korjausrakentamisessa on noudatettava rakentamista koskevia, voimassa olevia viranomaissäädöksiä.

7.3 Yleinen järjestys ja turvallisuus

– Kiinteistön uloskäytävät, varatiet ja kulkureitit on pidettävä vapaina.

– Alkusammutuskaluston on oltava helposti saatavilla.

– Rakennuksen ullakot, kellarit ja muut yhteiset tilat on lukittava siten, että asiattomien pääsy niihin on estetty.

– Jätesäiliöt ja -katokset sekä helposti syttyvä materiaali kuten kuormalavat ja pakkausmateriaalit on sijoitettava kiinteistön alueella siten, että niiden syttyminen ei aiheuta palon leviämis- vaaraa rakennukseen. Tämä voidaan toteuttaa sijoittamalla ne olosuhteet huomioiden riittävän kauas seinästä tai suojaamalla ulkoseinä ja räystäät rakenteellisesti palonkestävillä materiaa- leilla. Helposti syttyvä materiaali voidaan myös sijoittaa työ- ajan ulkopuolella lukittuihin säilytystiloihin, joista materiaalia

ei pysty sytyttämään säilytystilojen lukkoja tai rakenteita rik- komatta. Jos helposti syttyvää materiaalia säilytetään lastaus- laiturilla, asiattomien pääsy lastauslaiturille on oltava työajan ulkopuolella estetty.

– Ajoneuvot on säilytettävä niille merkityillä paikoilla. Ajoneu- voja saa säilyttää sisätiloissa vain, jos tilat on rakennusluvassa hyväksytty ajoneuvojen säilyttämiseen.

– Jos ajoneuvoja ladataan kiinteistön sähköverkosta, on tarkis- tettava olemassa olevien asennusten soveltuvuus lataukseen. Tarvittaessa on esitettävä sähköasennusliikkeen kirjallinen todistus siitä, että sähköverkko soveltuu lataukseen. Latauslait- teet on huollettava säännöllisesti.

– Tupakointi on sallittava vain merkityillä, lain vaatimusten mukaisilla tupakointipaikoilla. Tupakointipaikat on varustettu paloturvallisilla tuhkakupeilla, ja niiden säännöllisestä tyhjen- nyksestä ja tyhjennyspaikasta on oltava ohjeet.

– Avotulen, esimerkiksi kynttilöiden, ulkotulien, kaasupolttimien tai ruuan liekityksen käytössä on noudatettava erityistä varo- vaisuutta sekä tuotteen valmistajan antamia, tuotteessa, tuo- tepakkauksessa tai käyttöohjeessa olevia turvallisuusohjeita.

7.4 Rakenteellinen palontorjunta

Osastoivat rakennusosat on pidettävä kunnossa siten, että ne estävät palon ja savukaasujen leviämisen osastosta toiseen ajan rakennusluvassa määritellyn ajan.

Korjaus- ja huoltotöiden jälkeen on varmistettava, että putki- ja kaapeliläpiviennit on tiivistetty osastointivaatimusta vastaavasti.

Palo-ovien on oltava itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia ja ne on pidettävä suljettuina. Jos tilan käyttö vaatii palo-oven pitämistä jatkuvasti auki, on käytettävä suljinlaitteistoa, joka automaatti- sesti sulkee ja salpaa oven tulipalon sattuessa. Oviautomatiikalla varustetun palo-oven on sulkeuduttava sähkökatkoksen sattuessa tai on käytettävä verkkovirrasta riippumatonta virtalähdettä.

Virtalähteen kunto sekä oven sulkeutuminen ja salpautuminen on varmistettava säännöllisin tarkastuksin.

7.5 Koneiden ja laitteiden käyttö

Vakuutuksenottajan on huolehdittava, että

– Lämmitys-, ilmanvaihto-, sähkö-, käyttö- ja prosessilaitteiden sekä koneiden, hormien, putkistojen, säiliöiden, teollisuusuunien ja savuhormien asennuksessa, käytössä, puhdistamisessa, kun- nossapidossa ja korjauksessa noudatetaan valmistajan ja maa- hantuojan antamia ohjeita.

– huolto- ja korjaustoimenpiteistä pidetään päiväkirjaa

– rakennuksissa, koneissa ja laitteissa havaitut vahingonvaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet korjataan viipymättä

– koneita ja laitteita käytetään vain niiden varsinaiseen tarkoi- tukseensa

– Koneita ja laitteita ladataan vain niille tarkoitetuissa lataus- pisteissä, latauspisteiden ympäristö pidetään puhtaana ja sen välittömässä läheisyydessä on alkusammutusvälineet.

– henkilökunnan ja asiakkaiden toiminnassa havaittuihin turvalli- suutta vaarantaviin menettelytapoihin puututaan viipymättä

– kaapelihyllyt, koneiden alustat, sähköpääkeskus, sähkölaitteet, sähkömoottoreiden tuuletussäleiköt ja jäähdytysrivat puhdis- tetaan säännöllisesti ja suojataan siten, ettei niiden pinnoille pääse kertymään tarpeettomasti likaa

– Pinnaltaan kuumenevat koneet ja laitteet sijoitetaan siten, ettei palavaa materiaalia ole liian lähellä kuumaa pintaa ja mahdollinen kaatuminen tai putoaminen ei aiheuta syttymis- vaaraa.

Johtoverkko

Rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti ja suojeltava jäätymiseltä. Johtoverkko ja siihen liittyvät laitteet on tyhjennettä- vä vedestä, jos rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana huomat- tavasti normaalia huonelämpötilaa kylmemmäksi ilman valvontaa.

Kylmälaitteet

– Kylmälaitteiden asennus- ja huoltotöitä saa tehdä vain kylmä- alan pätevyysrekisteriin merkitty kylmälaiteliike.

– Kylmälaitteet on tarkastettava ja huollettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Huolto- ja tarkastustoimista on pidettävä päiväkirjaa.

– Fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävät laitteet ja laitteistot sekä vuotojen havaitsemisjärjestelmä on tarkastettava lakien ja asetusten mukaisesti.

– Jos pakaste- ja kylmätuotevakuutuksen vakuutusmäärä ylittää 10 000 euroa, on pakaste- ja kylmäsäilytystilat varustettava tallentavalla lämpötilanseurantalaitteella sekä lämpötilanhä- lytysjärjestelmällä, josta hälytys siirtyy henkilökunnan poissa ollessa jatkuvasti päivystettyyn paikkaan, esimerkiksi vartioin- tiliikkeeseen. Hälytyslaitteiden toimivuus on testattava vähin- tään kerran 6 kuukaudessa.

7.6 Moottorityökoneet

Yli 3 000 kg painava moottorityökone on varustettava kahdella pakkasen kestävällä sammutinluokan 43A233BC käsisammuttimel- la ja 500-3000 kg painava on varustettava yhdellä pakkasenkes- tävällä luokan 13A 89BC käsisammuttimella.

Työkone, jolla haketetaan tai murskataan puuainesmateriaalia, on varustettava neljällä pakkasenkestävällä luokan 43A233BC käsisammuttimella sekä kiinteästi asennetulla, automaattisella sammutusjärjestelmällä.

Moottorityökoneiden käsisammuttimet on tarkastettava ja huollettava vähintään kerran vuodessa Turvatekniikan keskuksen hyväksymällä huoltajalla tai huoltoliikkeellä.

Sammutusjärjestelmä on huollettava ja pidettävä kunnossa valmis- tajan ohjeen mukaisesti. Kunnossapitotoimenpiteet on merkittävä kunnossapitopäiväkirjaan ja tarkastuksesta on laadittava tarkas- tusseloste.

Moottorityökoneiden puhtaudesta on pidettävä erityistä huolta ja tarvittaessa koneen palovaaralliset osat on puhdistettava useita kertoja päivässä, jos työkonetta käytetään palovaarallisissa tai muutoin riskialttiissa ympäristöissä tai työkoneella käsitellään pa- lovaarallisia materiaaleja. Riskialttiita ympäristöjä ovat esimerkiksi metsä, saha, puutavaratehdas, turvesuo, turpeen tai energiajakeen käsittelyalue, maalivarasto, petrokemian tai kemian teollisuus- laitos, voimalaitos, louhos, maanalainen kuilu ja kaivos. Palovaa- rallisia materiaaleja ovat esimerkiksi puuhake, puupuru, turve, energiajae, paperi- ja öljytuotteet.

Palovaarallisissa olosuhteissa sekä sisätiloissa saa käyttää ja säilyttää vain moottorityökonetta, joka on varustettu päävirta- kytkimellä. Päävirtakytkimellä varustetuista moottorityökoneista tulee katkaista virta päävirtakytkintä käyttäen, kun koneella ei työskennellä.

Moottorityökonetta saa säilyttää sisällä vain, jos säilytystila on ajoneuvoille tarkoitettu erillinen ajoneuvosuoja tai korjaamo tai tuotanto- tai varastorakennuksessa oleva muista tiloista erikseen palo-osastoitu tila.

Kun moottorityökonetta säilytetään ulkona, on etäisyyden raken- nuksesta oltava vähintään 8 metriä tai ulkoseinän ja räystään on oltava palo-osastoitu työkoneen säilytyspaikan kohdalla sekä 4 metrin etäisyydellä kummassakin sivusuunnassa.

Moottorityökoneita, joissa on lukittava ohjaamotila, on pidettävä lukittuna työajan ulkopuolella eikä avainta saa jättää ajoneuvoon.

7.7 Tulityöt

Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, kaasujuo- tostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.

Katto- ja vedeneristysalan tulitöitä ovat vedeneristystyöt, joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaa- raa.

Näitä ovat esimerkiksi eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja veden- eristysten kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö sekä näihin töihin liittyvät välttämättömät aputyöt, joissa syntyy kipinöitä.

Aina ennen tulityön aloittamista on tehtävä LähiTapiolan Tulityöt D10 suojeluohjeen mukainen tulityösuunnitelma ja töitä tehdessä on noudatettava Tulityöt D10 suojeluohjetta.

7.8 Rakennus-, korjaus- ja asennustyöt

Rakennus-, korjaus- ja asennustyömailla on noudatettava Lähi- Tapiolan suojeluohjetta Rakennus-, asennus- ja korjaustyöt B10.

7.9 Omaisuuden säilyttäminen

Omaisuutta on säilytettävä huolellisesti ja pyrittävä estämään varkaudet riittävällä lukituksella ja rakenteellisilla suojauksilla. Vaa- timukset riippuvat siitä, missä omaisuutta säilytetään. Seuraavissa kappaleissa ilmoitetut lukkojen ja niiden vastalevyjen luokat tar- koittavat standardin SFS 7020 mukaisia luokkia. Jos vaatimuksena on käyttölukko ilman luokkaa, se tarkoittaa standardin mukaista luokkaan 1 tai 2 hyväksyttyä lukkoa, varmuuslukko tarkoittaa luok- kiin 3 ja 4 hyväksyttyä lukkoa. Riippulukon luokka voi olla luokkaa 1–4.

Tarkempia tietoja suojeluohjeen vaatimusten toteutusratkaisuista löytyy Teknisessä ohjeessa Murtosuojaus G45. Ohjetta saa LähiTa- piolan kotisivulta xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx.

7.9.1 Omaisuus vakuutushuoneistossa

Vakuutuksenottajan vakuutushuoneiston rakenteellisen suojauk- sen ja lukituksen on noudatettava taulukon 5 vaatimuksia. Jos vakuutuskirjaan ei ole merkitty murtosuojaukselle tasovaatimusta, noudatetaan tason 1 vaatimuksia.

Taulukossa mainitut lukitusvaatimukset on toteutettava siten, että ne eivät vaaranna poistumisturvallisuutta. Ohjeesta voidaan

tapauskohtaisesti poiketa, jos kyseessä on majoitus- tai kokoontu- mistila tai vastaava korkean henkilöriskin kohde, jossa mekaanista varmuuslukitusvaatimusta ei voi henkilöturvallisuutta vaaran- tamatta toteuttaa. Tällöin kohteen lukitus voidaan toteuttaa yhdistämällä mekaaninen lukitus ja automaattinen turvatekniikka vakuutuksenantajan kanssa sovittavalla tavalla.

Rakenteelliset murtosuojausvaatimukset / suojaustaso	1	2	3
Rakenteet (seinät, lattia, katto)
Rakenteiden on oltava lujuudeltaan ja rakennustavaltaan sellaisia, että tilaan tunkeutuminen ei ole mahdollista rikkomatta rakenteita työkaluilla. Väliseinärakenteen on ulotuttava lattiasta kattoon. Jos väliseinärakenne ei ulotu kattoon asti, voidaan alakaton yläpuoli suojata ristikolla. Kun murtosuojaustaso on yksi, alakaton yläpuoli voidaan suojata myös verkolla.	x	x	x
Kevyet rakenteet kuten kipsilevy- ja kevytsoraharkkoväliseinät on vahvistettava 12 mm vanerilla tai 1.0 mm:n metallilevyllä 4 metrin korkeuteen lattia- tai muusta seisomatasosta. kun murtosuojaustaso on kaksi, vahvistus on tehtävä säilytystilan puolelta kun murtosuojaustaso on kolme, vahvistus on tehtävä molemmilta puolilta.		x	x
Ikkunat, lasirakenteet ja aukot
Ikkunoiden lasiruudut on kiinnitettävä ja ikkunat suljettava siten, ettei niitä voi ulkopuolelta rikkomatta irrottaa tai avata. Avattavat ristikot ja rullakalterit on lukittava kahdella riippulukolla. Muut aukot, kuten savunpoisto- ja ilmanottoaukot, on suojattava kiinteällä tai lukitulla teräsristikolla.	x	x	x
Rakennuksen ulkoseinässä olevia julkisivun ikkunoita lukuun ottamatta on muiden ikkunoiden, lasi- ja siirtolasiseinien ja kattoikkunoiden oltava iskunkestävää lasia tai ne on suojattava. Suojausvaatimus ei koske ikkunaa tai aukkoa, joka on vähintään 4 metrin korkeudella maan pinnasta tai muusta seisomatasosta.		x
Ikkunoiden, lasi- ja siirtolasiseinien ja kattoikkunoiden on oltava murronsuojalasia tai ne on muutoin suojattava LähiTapiolan teknisen ohjeen G45 mukaisesti. Suojausvaatimus ei koske ikkunaa tai aukkoa, joka on vähintään 4 metrin korkeudella maan pinnasta tai muusta seisomatasosta. Näyteikkunoiden suojauksen on oltava ikkunan levyinen ja sen tulee ulottua vähintään 2 metrin korkeudelle maan pinnasta tai muusta seisomatasosta. Jos lasi suojataan rakenteellisesti, on suojarakenteen aukkokoko valittava siten, ettei esineiden kuljettaminen suojarakenteen läpi ole mahdollista sitä rikkomatta.			x
Ovet, saranat ja karmit
Karmi on kiilattava rakenteisiin ja oven lasi on kiinnitettävä siten, ettei sitä voi ulkopuolelta rikkomatta irrottaa. Huultamaton metalliovi ja kaikki puiset ovet on käyttölukon kohdalta varustettava rakoraudalla. Ovissa on oltava murtosuojatapit, jos sarana voidaan purkaa ulkopuolelta.	x	x	x
Ovien lasien on oltava iskunkestävää lasia tai ne on muutoin suojattava LähiTapiolan teknisen ohjeen G45 mukaisesti		x
Ovien lasien on oltava murronsuojalasia tai ne on muutoin suojattava LähiTapiolan teknisen ohjeen G45 mukaisesti			x
Vakuutuspaikkaa rajoittavien ovien lukitukset
Vakuutuspaikkaa rajoittavat ovet on lukittava kiinteästi oveen asennetuilla lukoilla. Lukituksen vähimmäisvaatimus riippuu ovityypistä tämän taulukon mukaisesti. Kun tilassa ei oleskella, on lukkojen oltava takalukossa ja parioven pikasalpa lukittuna. Lukko on takalukossa, kun sen telki lukitusasennossa on liukumaton. Lasiruudullinen ovi on lukittava käyttö- ja varmuuslukoilla, lukkojen etäisyys on oltava vähintään 40 cm. Pariovien käyntipuoli lukitaan kuten yksilehtiset ovet. Kiintopuoli on suljettava pikasalvalla, joka lukitaan vähintään 1. luokan riippulukolla tai muulla vastaavalla pikasalvan toiminnan estävällä tavalla. Pariovet voidaan myös lukita käyttölukolla ja riippulukolla lukitulla teräspuomilla, tai sisä- puolisilla salvoilla ja riippulukolla. Avattavat ristikot ja rullakalterit on lukittava kahdella riippulukolla. Heiluriovet on lukittava kuten pariovet tai • molemmat ovilehdet varmuuslukolla ylä- tai alareunasta • toinen ovilehti lukitaan varmuuslukolla ylä- ja alareunasta ja toinen ovilehti lukitaan siihen kuten yksilehtiset ovet.	x	x	x

Rakenteelliset murtosuojausvaatimukset / suojaustaso	1	2	3
Jos käyttölukon sijaan ovi lukitaan riippulukolla, on riippulukon ja sen kiinnikkeiden oltava ulko- puolella vähintään luokkaa 2 ja sisäpuolella vähintään luokkaa 1. Siirtolasiseinät ja lasiliukuovet on lukittava vähintään yhdellä varmuuslukolla.	x
Jos käyttölukon sijaan ovi lukitaan riippulukolla, on riippulukon ja sen kiinnikkeiden oltava ulko- puolella vähintään luokkaa 3 ja sisäpuolella vähintään luokkaa 2. Umpiovi on lukittava käyttö- ja varmuuslukoilla, lukkojen etäisyys vähintään 40 cm. Siirtolasiseinät ja lasiliukuovet on lukittava kahdella lukolla.		x	x
Nosto-, taite- ja liukuovet on lukittava ensisijaisesti oven sisäpuolisella salvalla ja riippulukolla, vaihtoehtoisesti ulkopuolelta kahdella riippulukolla. Salvan ja riippulukon on oltava oven vastak- kaisilla reunoilla.	x	x
Nosto-, taite- ja liukuovet on lukittava ensisijaisesti oven sisäpuolelta kahdella riippulukolla.			x

Taulukko 5.

Jos vakuutuskirjalle merkityn murtosuojausvaatimuksen taso on 1 ja liiketilan julkisivun ikkunat ja ovilasit sekä nosto- ja taiteovien ikkuna-aukot on valvottu hyväksytyllä murtohälytysjärjestelmäl- lä, ei julkisivun ovilaseja eikä nosto- ja taiteovien ikkuna-aukkoja tarvitse rakenteellisesti suojata.

Kun omaisuutta säilytetään muissa kuin vakuutuksenottajan omis- sa toimitiloissa, esimerkiksi alihankkijan tiloissa, omaisuus voidaan säilyttää normaalisti käytössä olevan rakennuksen, kuten teolli- suushallin, liikerakennuksen, toimistorakennuksen tai asuinraken- nuksen lukitussa tilassa. Myös tällöin murtosuojauksen on oltava vakuutuskirjaan merkityn tason mukainen.

Normaalisti käytössä olevalla tarkoitetaan rakennusta, joka on val- mis ja jonka murtosuojaustaso vastaa sille asetettuja vaatimuksia.

Vuotovahingossa helposti vahingoittuva omaisuus on sijoitettava vähintään 10 senttimetrin korkeudelle lattiapinnasta. Helposti vahingoittuvaa omaisuutta ovat esimerkiksi elektroniset laitteet kaapelointeineen ja vaihto-omaisuus.

7.9.2 Omaisuus varastokonteissa ja työmaarakennuksissa

Säilytettäessä omaisuutta ulkona olevassa varastokontissa tai työmaarakennuksissa, on katto ovi- ja seinärakenteiden oltava teräslevyä tai sellaista rakennetta, että tilaan voi tunkeutua vain rikkomalla rakenteita työkaluilla. Rakenteellisesti kevyet seinät, ku- ten kipsilevy- tai peltiprofiiliseinät, on vahvistettava joko 12 mm:n vanerilla tai 1,0 mm:n metallilevyllä säilytystilan puolelta.

Ovet on lukittava

– 2. luokan käyttölukolla ja 4. luokan varmuuslukolla, joiden etäi- syys on vähintään 40 cm

– kahdella kiinnikkeineen hyväksytyllä 3. luokan riippulukolla, joi- den etäisyys toisistaan on vähintään 40 cm tai

– teräspuomilla, joka on lukittu kiinnikkeineen hyväksytyllä 4. luo- kan riippulukolla.

Lisäksi kaikki säilytystilan ikkunat ja aukot on suojattava teräsris- tikolla, teräsverkolla tai vastaavan murtosuojan antavalla muulla tavalla.

Kun rakenteilla olevan työkohteen murtosuojaus vastaa valmiin rakennuksen käytönaikaista murtosuojausta, voidaan omaisuutta säilyttää myös rakennuksen lukituissa tiloissa.

7.9.3 Ilman viikottaista toimintaa olevat tilat

Jos rakennus on ilman viikottaista toimintaa, kuten erillinen varas- to tai rakennus, jossa toiminta on päättynyt taikka keskeytynyt normaalia huoltoseisokkia pidemmäksi ajaksi, on suojeluohjeen vaatimuksia edelleen noudatettava ja lisäksi huolehdittava, että

– kiinteistön piha-alueen, rakennuksen ja rakennuksessa olevan omaisuuden kunto tarkastetaan vähintään kerran viikossa

– havaitut viat ja rikkoutumiset korjataan sekä ilkivallan jäljet poistetaan mahdollisimman nopeasti

– automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, automaattinen sammu- tuslaitteisto, murtohälytysjärjestelmä ja muu vastaava turvalli- suus- ja valvontajärjestelmä on toiminnassa

– järjestelmien koestukset ja huollot on tehty niitä koskevien huolto- ja kunnossapito-ohjelmien mukaisesti

– tilojen sähkönsyöttö on katkaistu sähkökeskuksesta lukuun ottamatta kiinteistön ylläpidossa tarvittavaa sähkönsyöttöä ja ulkovalaistusta

– käyttövesi- ja lämmitysputkistoa laitteineen on suojattava jää- tymiseltä ja veden tulo kiinteistön vesipisteisiin on katkaistu lukuun ottamatta lämmitysjärjestelmän vaatimia vesipisteitä

– kaasuputkistot ovat paineettomia ja syttyvien nesteiden put- kistot on tyhjennetty sekä kaikki sulkuventtiilit on suljettu.

7.9.4 Omaisuus ajoneuvossa tai perävaunussa

Ajoneuvossa tai perävaunussa oleva omaisuus on peitettävä tai sijoitettava siten, että sen laatua ei voi ulkopuolelta nähdä.

Jos omaisuutta säilytetään työajan ulkopuolella ajoneuvossa tai perävaunussa, ajoneuvo tai perävaunu on säilytettävä lukitussa rakennuksessa. Jos tämä ei ole mahdollista, on noudatettava seu- raavia ohjeita:

Omaisuus ajoneuvossa

– ajoneuvo on varustettava murtohälytinlaitteella ja laite on kytkettävä toimintaan

– ohjaamon ja kuormatilojen ovet on pidettävä lukittuina.

Omaisuus perävaunussa tai ajoneuvon lavalla

– perävaunun tai ajoneuvon lavan peittävän kuomun on oltava metallia tai muuta rakennetta, jonka murtaminen ei ole mah- dollista ilman työkaluja

– kuomurakenne on lukittava ajoneuvoon tai perävaunuun 3. luo- kan riippulukoilla tai vastaavilla muilla lukkolaitteilla

– Jos yllä esitettyä kuomurakennetta ja lukitusta ei ole, on omai- suus kytkettävä perävaunuun tai lavarakenteisiin vähintään

10 mm vahvalla pintakarkaistulla teräsketjulla tai -vaijerilla ja hyväksytyllä 3. luokan riippulukolla

– perävaunussa on käytettävä laitetta, joka estää perävaunun irrottamisen ajoneuvosta tai jos sitä ei ole kytketty ajoneuvoon, estää sen kytkemisen ajoneuvoon.

7.9.5 Omaisuus ulkona tai aitauksessa

Jos omaisuutta säilytetään aitauksessa, on

– aitamateriaalin oltava vähintään 50 mm silmäkoon panssari- verkkoaita tai muu vastaavan suojan antava aita ja sen kor- keuden on oltava vähintään 2 metriä

– xxxxx xxxxxxxxx korkeus maanpinnasta oltava enintään 10 cm

– aidan oltava ehjä eikä siinä saa olla aukkoja

– aidan ulotuttava suojeltava alueen ympäri

– portti lukittava varmuuslukolla tai 4. luokan riippulukolla

– aidattu alue valaistava siten, että alueelle tunkeutuminen voi- daan havaita.

Muualla kuin lukitussa tilassa tai aitauksessa oleva omaisuus on kiinnitettävä vahvaan kiinteään rakenteeseen

– hyväksytyllä 3. luokan riippulukolla lukitulla pintakarkaistulla teräsketjulla tai -vaijerilla, jonka ainevahvuus on vähintään 10 mm

– vähintään 3 metrin korkeuteen maasta tai muuta seisoma- tasosta siten, ettei omaisuuden irrottaminen ole mahdollista ilman telinettä ja työkalua

– muulla tavalla, josta on kirjallisesti sovittu vakuutuksenantajan kanssa.

7.9.6 Kassakoneiden sekä kassa- ja paloturvakaappien käyttö

Kassakoneet ja -lippaat on pidettävä avoinna, kun vakuutushuo- neisto on suljettu.

Paloturvakaapin tai kassakaapin ja -holvin ovet on lukittava va- kuutushuoneiston suljettuna ollessa eikä niiden avainta tai lukon numeroyhdistelmää saa säilyttää samassa vakuutushuoneistossa.

Avainta tai lukon numeroyhdistelmää ei saa antaa kuin nimetyille henkilöille kuittausta vastaan.

Rahojen säilytykseen hyväksytty paloturvakaappi tai kassakaappi on kiinnitettävä rakennuksen rakenteisiin valmistajan ohjeiden mukaan.

7.9.7 Arvo-omaisuuden suojaaminen kuljetuksen aikana

Arvo-omaisuutta kuljettavien henkilöiden on oltava

– täysi-ikäisiä

– tehtävään koulutettuja

– vakuutuksenottajan työntekijöitä tai ammattimaisen arvokulje- tustoimintaa harjoittavan yrityksen työntekijä.

Kuljetuksessa on käytettävä tehtävään soveltuvaa autoa aina, kun se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista ja tarkoituksenmu- kaista.

Jos samalla kuljetuskerralla kuljetetaan rahaa useasta toimipaikas- ta ja rahat jätetään ajoneuvoon pysähdyksen ajaksi

– on käytettävä ajonestolaitteella varustettua ajoneuvoa

– rahat on säilytettävä ajoneuvoon kiinteästi asennetussa, luki- tussa säilytysyksikössä

– ajoneuvo on lukittava pysähdyksen ajaksi tai kuljetuksissa on käytettävä kahta kuljettajaa, joista toinen vartioi rahoja pysähdyksen aikana.

7.9.8 Avainten säilyttäminen

Avaimia ja muita ovien avaamiseen oikeuttavia tunnisteita on säilytettävä huolellisesti LähiTapiolan voimassa olevan teknisen ohjeistuksen G47 mukaisesti. Avaimia ei saa merkitä siten, että ne voi yhdistää kohteeseen.

Ulkoseinään upotetuissa avainsäiliöissä voidaan säilyttää vain eril- lisiä sähkö-, puhelin- yms. teknisiin tiloihin johtavien ovien avaimia. Yleisavainta ei saa koskaan säilyttää tällaisissa avainsäiliöissä.

Avaimen kadotessa tai joutuessa luvattomasti ulkopuolisen hal- tuun, on välittömästi selvitettävä voiko avainta käyttää väärin. Välittömän vaaran uhatessa on aloitettava lisävahinkojen torjunta.

7.9.9 Murtohälytysjärjestelmät

Jos vakuutuskirjalle on merkitty murtosuojausvaatimuksen taso 2 tai 3, on vakuutuspaikassa oltava murtohälytysjärjestelmä. murto- hälytysjärjestelmän suunnittelussa ja asennuksessa on käytettävä Finanssiala ry:n hyväksymää murtohälytyslaitteita toimittavaa yritystä ja noudatettava Finanssiala ry:n ohjetta Murtohälytysjär- jestelmät ja palvelut.

Murtohälytysjärjestelmä on pidettävä toimintakuntoisena ja se on oltava kytkettynä toimintaan työajan ulkopuolella. Toimintakun- toisena pitäminen tarkoittaa laitteiston teknisen kunnossapidon ja kokeilujen lisäksi muun muassa sitä, että kaikki valvotuksi sovitut tilat säilyvät valvonnan alaisina esimerkiksi tilamuutosten jälkeen.

7.10 Nosto- ja siirtotöiden turvallisuus

Nosto- ja siirtotöissä on erityisesti ottava huomioon Valtioneuvos- ton asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009), luku 5:

– Nostolaitetta sijoitettaessa on varmistettava maapohjan kan- tavuus.

– nostolaitteissa ja -apuvälineissä on oltavat turvallisen käytön kannalta tarpeelliset merkinnät. Jos merkinnät puuttuvat, niitä ei saa käyttää. Nosto- ja apuvälinettä ei saa ylikuormittaa

– Taakan paino ja painopiste on tarkistettava ennen nostoa tai siirtoa ja taakka on kiinnitettävä huolella ja asianmukaisesti taakassa olevia kiinnityspisteitä (esim. nostolenkit, -korvak- keet) käyttäen.

– Vaativia nostotöitä varten on laadittava kirjallinen nostotyö- suunnitelma. Vaikealla nostotyöllä tarkoitetaan esimerkiksi eri- tyisen painavien tai suurikokoisten taakkojen nostoja hanka- lissa olosuhteissa, muita erityistä suunnittelua vaativia nostoja sekä nostamista samanaikaisesti useammalla kuin yhdellä nos- turilla.

7.11 Tiedostojen varmistus ja säilytys

Tiedostojen varmuuskopiointi on tehtävä vähintään viikottain ja varmuuskopiot on säilytettävä alkuperäisistä tallennuspaikoista erillään siten, etteivät ne vahingoitu samanaikaisesti alkuperäisten tiedostojen kanssa.

7.12 Muut noudatettavat suojeluohjeet ja tekniset xxxxxx Xxxxxxxxxxxxx

– Tulitöiden suojeluohje D10

– Rakennus- ja asennustöiden suojeluohje B10

Murtosuojauksen teknisen toteutuksen ohjeita

– G45

– Avainturvallisuus G47

– Arvo-omaisuuden säilyttäminen

Suojeluohjeet ja tekniset ohjeet ovat osoitteessa xxxxxxxxxxx.xx ja saatavissa myös LähiTapiolan toimistoista. Tietoja Finanssialan hyväksymistä turvallisuuslaitteista löytyy Finanssialan kotisivuilta xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

Vakuutukset myöntävät seuraavat LähiTapiola-ryhmään kuuluvat keskinäiset vakuutusyhtiöt (y-tunnus):

LähiTapiola Etelä (0139557-7) | LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa (0178281-7) | LokalTapiola Sydkusten - LähiTapiola Etelärannikko (0135987-5) | LähiTapiola Itä (2246442-0) | LähiTapiola Kaakkois-Suomi (0225907-5) | LähiTapiola Kainuu- Koillismaa (0210339-6) | LähiTapiola Keski-Suomi (0208463-1) | LähiTapiola Lappi (0277001-7) | LähiTapiola Loimi-Häme (0134859-4) | LähiTapiola Länsi-Suomi (0134099-8) | LähiTapiola Pirkanmaa (0205843-3) | LokalTapiola Österbotten - LähiTapiola Pohjanmaa (0180953-0) | LähiTapiola Pohjoinen (2235550-7) | LähiTapiola Pääkaupunkiseutu (2647339-1) | LähiTapiola Savo (1759597-9) | LähiTapiola Savo-Karjala (0218612-8) | LähiTapiola Uusimaa (0224469-0) |

V-EH-00965-fi, 0621 Edita

LähiTapiola Varsinais-Suomi (0204067-1) | LähiTapiola Vellamo (0282283-3) | LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö (0211034-2)

Löydät yhtiöiden yhteystiedot osoitteesta xxx.xxxxxxxxxxx.xx.