EU:n kauppasopimusten hyödyntäminen pk-yrityksissä
Xxxxx Xxxxxxxx
EU:n kauppasopimusten hyödyntäminen pk-yrityksissä
Opinnäytetyö Kevät 2023
Tradenomi, pk-yrittäjyys
SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
Opinnäytetyön tiivistelmä Tutkinto-ohjelma: Pk-yrittäjyys Tekijä: Xxxxx Xxxxxxxxx
Työn nimi: EU:n kauppasopimusten hyödyntäminen pk-yrityksissä Ohjaaja: Xxxx Xxxxx
Vuosi: 2023 Sivumäärä: 55 Liitteiden lukumäärä:1
Tämä opinnäytetyö keskittyy pk-yritysten kansainvälistymiseen ja EU:n kauppasopimusten hyödyntämiseen tässä prosessissa. Opinnäytetyössä selvitetään, mitä pienyritykset tarvitsevat kansainvälistymisprosessissaan ja miten kauppasopimukset voivat auttaa yrityksiä hyödyntämään kansainvälisiä markkinoita. Teoriaosuudessa käsitellään pk- yritysten kansainvälistymistä, sen haasteita ja edellytyksiä. Lisäksi käydään läpi kansainvälistymisen teorioita ja operaatiomuotoja. Tämän jälkeen tarkastellaan EU:n kauppasopimuksia ja niihin liittyviä säädöksiä. Nämä teemat muodostavat opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opas pk-yrityksille, jotka haluavat kansainvälistyä ja hyötyä EU:n kauppasopimuksista. Tutkimus toteutettiin toiminnallisena kehittämistutkimuksena, jossa käytettiin osallistuvaa havainnointia ja teemahaastatteluja aineistonkeruumenetelminä. Tarkoituksena oli saada pk-yritysten kokemuksia kansainvälistymisestä ja EU:n kauppasopimuksista. Näiden tietojen perusteella laadittiin opas EU:n kauppasopimusten hyödyntämisestä pk-yrityksissä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pk-yritykset voivat menestyä kansainvälisillä markkinoilla, kun ne valitsevat oikean kansainvälistymisstrategian ja hyödyntävät EU:n kauppasopimuksia. Monet yritykset ovat kokeneet kauppasopimusten hyödyntämisen helpottaneen pääsyä kansainvälisille markkinoille, mutta käytössä on ollut myös haasteita, ja monet ovat käyttäneet asiantuntija-apua. Oppaan neuvojen avulla pienyritykset voivat välttää kauppasopimusten riskejä ja hyödyntää niiden tuomia etuja.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että pk-yritysten on tärkeä ymmärtää kansainvälistymisen prosessi ja sen haasteet sekä hyödyntää EU:n kauppasopimuksia mahdollisimman tehokkaasti. Tämä opinnäytetyö on arvokas lähde pk-yrityksille, jotka haluavat kansainvälistyä ja hyötyä EU:n kauppasopimuksista. Työ tarjoaa myös kehittämis- ja jatkotutkimusehdotuksia aiheen tarkemmaksi tutkimiseksi tulevaisuudessa.
1 Asiasanat: Ulkomaankauppa, Vienti, Kauppasopimukset, Tullietuudet, Alkuperä
SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Thesis abstract
Degree programme: SME Business Management Author: Xxxxx Xxxxxxxx
Title of thesis: Use of EU trade agreements by SMEs Supervisor: Xxxx Xxxxx
Year: 2023 Number of pages: 55 Number of appendices: 1
This thesis focuses on the internationalization of SMEs and the use of EU trade agreements in this process. The thesis explores what small businesses need in their internationalization process and how trade agreements can help companies take advantage of international markets. The theory section deals with the internationalization of SMEs, its challenges, and prerequisites. In addition, theories and forms of operation of internationalization are reviewed. This is followed by a review of the EU trade agreements and related regulations. These themes form the theoretical framework of the thesis.
The thesis aimed to produce a guide for SMEs wishing to internationalize and benefit from EU trade agreements. The study was carried out as a functional development study using participatory observation and semi-structured interviews as data collection methods. The aim was to collect SMEs' experiences with internationalization and EU trade agreements. Based on this information, a guide was drawn up for SMEs on how to make use of EU trade agreements.
The study shows that SMEs can succeed in international markets when they choose the right internationalization strategy and make use of EU trade agreements. Many companies have felt that the use of trade agreements has facilitated access to international markets, but there have also been challenges, and many have used expert advice. The advice in the guide will help small businesses avoid the risks of trade agreements and reap the benefits they bring.
The study concludes that it is important for SMEs to understand the internationalization process and its challenges and to make the most of EU trade agreements. This thesis is a valuable source for SMEs wishing to internationalize and benefit from EU trade agreements. The thesis also offers proposals for development and further research for a more detailed study on the topic in the future.
1 Keywords: Foreign trade, export, trade agreements, tariff preferences, origin
SISÄLTÖ
Opinnäytetyön tiivistelmä 1
Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo 5
Käytetyt termit ja lyhenteet 6
1.1 Opinnäytetyön tausta 7
2 YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN 10
2.1 Pk-yritysten kansainvälistymisen vaikutukset liiketoimintaan 11
2.2 Mitä haasteita Pk-yrityksillä on kansainvälistymisessä? 11
2.3 Kansainvälistymisen teoriat ja mallit 13
2.3.3 Dunningin sijoittumisteoria (OLI-teoria) 14
2.4 Kansainvälistymisprosessi 15
2.5 Kansainvälistymisen strategiat 16
2.5.2 Yhteisyritys tai liittouma 17
2.5.3 Franchising ja lisensiointi 18
2.6 Eri kansainvälistymisstrategioiden hyödyt ja haasteet 19
2.7 Pk-yrityksen kansainvälistymisen edellytykset 20
2.8 Kauppasuhteiden merkitys kansainvälisessä liiketoiminnassa 20
3.1 EU:n kauppasopimukset ja niiden hyödyt 22
3.1 Kauppasopimuksiin liittyvät riskit ja haasteet 23
3.1.1 Kansainvälinen kauppa EU:n sisällä 24
3.1.2 Arvonlisäverotunniste 25
3.1.3 Ahvenanmaan erityisasema 26
3.1.4 Kansainvälinen kauppa EU:n ulkopuolella 26
3.3.1 Alkuperän osoittaminen 30
3.4 Tullit ja tullietuusjärjestelmä 32
3.6 Kauppasopimuksiin liittyvä sääntely 34
3.7 Mistä Pk-yritykset voivat saada apua? 35
4.1 Xxxxxxxxx on hyvä opas? 37
4.3 Oppaan tavoitteet ja sisältö 38
4.4 Tutkimuksellinen kehittämistoiminta 39
5.2 Eettisyys ja luotettavuus 45
5.3 Kehittämis- ja jatkotutkimusehdotukset 46
Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo
Kuvio 1. Opinnäytetyön rakenne 9
Kuvio 2. Alkuperän osoittaminen 30
Taulukko 1. Kansainvälistymisen haasteet 12
Taulukko 2. Eri kansainvälistymisenmuotojen hyödyt ja haasteet 20
Taulukko 3. EU:n kauppasopimusten riskit 24
Taulukko 4. Vientiasiakirjat 27
Taulukko 5. Työkaluja kansainväliseen liiketoimintaan 36
Taulukko 6. Aineiston pelkistäminen 44
Taulukko 7. Aineiston ryhmittely… 45
Käytetyt termit ja lyhenteet
Pk-yritys Pk-yritys tarkoittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on työnteki- jöitä alle 250 ja vuosiliike-vaihto enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa.
Kansainvälistyminen Kansainvälistyminen tarkoittaa yrityksen tai organisaation toimin- nan laajentamista kotimaan rajojen ulkopuolelle kansainvälisille markkinoille.
Kauppasopimus Sopimus, joka säätelee tavaroiden, palveluiden, investointien ja muiden kaupallisten asioiden vaihtoa kahden tai useamman maan välillä.
Ulkomaankauppa Ulkomaankauppa tarkoittaa maiden välistä kauppaa, jossa tuotteita ja palveluita ostetaan ja myydään kansainvälisillä markkinoilla.
Globalisaatio Prosessi, jossa kansainvälinen kauppa, investoinnit, teknologia ja kulttuuri yhdistyvät ja maailmantalous integroituu yhä enemmän.
Tulli Maahantuotaville tavaroille maksettava vero tai maksu, joka voi vai- keuttaa ulkomaankauppaa. Tullien poistaminen on tärkeä osa kauppasopimuksia.
Markkinoillepääsyn
esteet Erilaiset esteet, jotka rajoittavat tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta maasta toiseen. Kauppasopimuksilla pyritään poista- maan näitä esteitä.
Investointisuoja Xxxxx, joka takaa yrityksille oikeuden suojata investointejaan toi- sessa maassa.
Intellektuaalioikeuksien
suoja Oikeudellinen suoja, joka koskee esimerkiksi patentteja, tavara- merkkejä, tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia.
Monenväliset
sopimukset Sopimukset, jotka koskevat useampaa maata ja jotka voivat olla esimerkiksi WTO:n jäsenmaiden välisten solmimia.
Kahdenväliset
Sopimukset Sopimukset, jotka solmitaan kahden maan välillä ja jotka voivat koskea esimerkiksi tullien poistamista tai investointien suojaa.
1 JOHDANTO
1.1 Opinnäytetyön tausta
Globalisaatio on monia avannut uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille laajentaa toimintaansa kansainvälisesti. Pk-yritykset voivat hyötyä monista EU:n neuvottelemista kauppasopimuk- sista, jotka helpottavat yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille.
Pk-yritysten kansainvälistyminen vaatii paljon osaamista muiden maiden toimintatavoista, kulttuurista ja markkinoista. Usein pk-yrityksillä ei ole riittävästi tietotaitoa ja resursseja kan- sainvälistymiseen ennestään, ja kansainvälisille markkinoille pyrkiminen koetaan hyvin haastavana.
Tämä on erityisesti ongelma pk-yrityksille, jotka toimivat pääosin paikallisilla markkinoilla ja joiden henkilökunnan kansainvälinen kokemus on vähäistä. Xxxxx Xxxxxxxx on kirjoittanut Kansainvälistymisen haasteisiin paneutuvan artikkelin business Finlandin uudelle pääjohta- jalle. Artikkeli sai paljon yrittäjien omia kokemuksia heidän kokemistaan haasteista kansain- välistymisessä.
EU on neuvotellut yli 70 kauppasopimusta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, niiden tarkoi- tuksena on helpottaa yritysten pääsyä näiden maiden markkinoille (Suomen Yrittäjät ry, 2021). Kauppasopimuksista on hyötyä niin yrityksille, kuin kuluttajillekin. Tullimaksut ovat kauppasopimusten myötä pienemmät, ne pyrkivät karsimaan turhia lisenssejä ja lupia sekä tuomaan julkisiin hankintoihin enemmän kilpailua. Kuluttajat taas hyötyvät laajemmasta va- likoimasta ja kilpailun suotuisasta vaikutuksesta hintoihin.
Suomen yrittäjät ry (2021a) toteaa, että pk-yritysten on tärkeää olla tietoisia EU:n kauppa- sopimusten tarjoamista mahdollisuuksista ja osata hyödyntää niitä. Euroopan kauppakama- rien yhteistyöjärjestön Eurochambersin Syksyllä 2019 teettämän kyselyn mukaan yritykset eivät kuitenkaan vielä osaa hyödyntää Euroopan kauppasopimuksia EU:n ulkopuolisessa viennissä tai tuonnissa. Yli 50 % kyselyyn vastanneista kokee erityisesti pk-yrityksissä osaa- misen olevan puutteellista ja että tieto ei ole riittävän käytännönläheistä.
Pk-yritysten kannalta onkin tärkeää saada lisää tietoa EU:n kauppasopimuksista ja niiden mahdollisuuksista. Tämän vuoksi päätin ottaa opinnäytetyöni aiheeksi EU:n kauppasopi- musten hyödyntämisen.
1.2 Tavoite
Opinnäytetyön tavoitteena on laatia opas pk-yrityksille EU:n kauppasopimusten hyödyntä- misestä. Tavoitteena on myös selvittää, miten EU:n kauppasopimukset voivat hyödyttää pk-yrityksiä ja mitä haasteita niiden hyödyntämisessä esiintyy.
Tutkimuskysymykset:
1. Miten EU:n kauppasopimukset voivat hyödyttää pk-yrityksiä?
2. Mitkä ovat yleisimmät haasteet, joita pk-yritykset kohtaavat EU:n kauppasopi- musten hyödyntämisessä?
3. Millaisia käytännön vinkkejä voidaan antaa pk-yrityksille EU:n kauppasopimusten hyödyntämiseen liittyen?
Näiden tutkimuskysymysten avulla pyritään selvittämään, miten pk-yritykset voivat hyödyn- tää EU:n kauppasopimuksia ja mitä hyötyjä ja haasteita niiden hyödyntämisessä esiintyy. Lisäksi pyritään antamaan käytännön vinkkejä pk-yrityksille.
1.3 Rakenne
Tämä opinnäytetyö koostuu viidestä pääluvusta. Ensimmäinen kappale on johdanto, jossa esitellään opinnäytetyön tausta ja tavoite, lisäksi käydään läpi opinnäytetyön rakenne ja kes- keisimmät käsitteet.
Teoriaosuus alkaa toisesta pääluvusta, joka keskittyy pk-yritysten kansainvälistymiseen. Tarkastellaan kansainvälistymistä ilmiönä ja tarkastellaan kansainvälistymisen edellytyksiä, toimintasuunnitelmaa sekä erilaisia polkuja kansainvälistymiseen.
Kolmannessa pääluvussa siirrytään EU:n kauppasopimuksiin ja niiden hyödyntämiseen. Tutkimme erialisia digitaalisia työkaluja, joita voi hyödyntää kansainvälisessä kaupassa. Selvitämme myös mistä voi saada konkreettista apua kansainväliseen liiketoimintaan.
Neljännessä pääluvussa on opinnäytetyön toiminnallinen osuus eli käydään läpi oppaan laatimis- ja kirjoittamisprosessi. Viimeinen pääluku on pohdintaosio, jossa tehdään johto- päätöksiä ja kehittämisehdotuksia sekä arvioidaan opinnäytetyöprosessia oppimisen näkö- kulmasta. Alla olevassa kuviossa (1) esitetään tarkemmin opinnäytetyön rakenne.
Kuvio 1. Opinnäytetyön rakenne.
2 YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN
Teknologian kehittyminen ja kulkuyhteyksien parantaminen on laajentanut yritysten mahdol- lisuuksia kehittää liiketoimintaa (Hollensen, 2012, s.10). Yhä useammat yritykset haluavat laajentaa liiketoimintaansa kansainvälistymisen keinoin.
Yrityksen kansainvälistyminen voi sisältää esimerkiksi viennin ja tuonnin, kansainvälisten sopimusten ja yhteistyökumppanuuksien solmimisen, kansainvälisten markkinoiden tutkimi- sen ja laajentamisen, ulkomaisen tuotannon käynnistämisen ja yritysostojen tekemisen.
Kansainvälistymisen perimmäisenä syynä on usein liikevaihdon kasvattaminen. Lopulliseen päätökseen kuitenkin vaikuttavat useat eri tekijät. Alla olevassa taulukossa esitetään tär- keimpiä motiiveja viennin aloittamiselle. Ne voidaan jakaa proaktiivisiin ja reaktiivisiin motii- veihin (Hollensen, 2012, s. 35–36). Proaktiivisten motiivien pohjalta lähtevä kansainvälisty- minen lähtee yrityksestä itsestään, kun taas reaktiiviset motiivit ovat ulkoa tulevia paineita tai uhkia, jotka ”pakottavat” kansainvälistymään.
Proaktiiviset syyt:
• Uudet markkinat ja liikevaihdon kasvattaminen
• Ainutlaatuinen tuote
• Tekninen etu
• Ainutlaatuinen tieto
• Verohyöty
• Skaalaedut
Reaktiiviset syyt:
• Kilpailutilanne
• Liikatuotanto
• kotimaan kaupan väheneminen
• Liikakapasiteetti
• Saturoituneet kotimaan markkinat
• Asiakkaiden ja logistiikan kannalta haastava sijainti (Hollensen, 2012, 36)
Kansainvälistyminen tarjoaa yrityksille mahdollisuuden laajentaa asiakaskuntaansa, kasvat- taa tuotantoaan ja kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Samalla se edellyttää yrityksiltä
valmiutta sopeutua erilaisiin liiketoimintakulttuureihin, lainsäädäntöihin ja kielitaitoihin, sekä riskienhallintaa ja liiketoiminnan kannattavuuden huolellista suunnittelua.
2.1 Pk-yritysten kansainvälistymisen vaikutukset liiketoimintaan
Pk-yrityksen kansainvälistymisellä on useita vaikutuksia liiketoimintaan, kuten kasvun vai- kutukset, riskienhallinta, kilpailuedun saavuttaminen, liiketoiminnan laajentuminen ja kus- tannusten hallinta (Kauppakamari, 2021a). Kansainvälistyminen voi auttaa yritystä kasvat- tamaan liikevaihtoa, laajentamaan asiakaskuntaa, vahvistamaan markkina-asemaa ja saa- vuttamaan kilpailuetua. Hajauttamalla liiketoimintaa useammalle alueelle, yritys voi myös vähentää riskejä.
Kansainvälistyminen voi lisäksi auttaa yritystä hyödyntämään uusia teknologioita, tuotanto- prosesseja ja markkinatrendejä, jotka ovat saatavilla vain tietyllä alueella Liiketoiminnan laa- jentuminen uusille markkinoille voi auttaa yritystä kasvattamaan liikevaihtoaan ja voittojaan. Kun yritys käyttää useita toimittajia, se voi neuvotella paremmista hinnoista ja vähentää lo- gistiikkakustannuksia.
Vaikka kansainvälistyminen voi tuoda monia etuja pk-yritykselle, se voi myös aiheuttaa haasteita ja riskejä, kuten kulttuurieroja, lakiasioita ja korruptiota (Kauppakamari, 2021a). Näiden riskien vuoksi on tärkeää, että pk-yritys harkitsee huolellisesti kansainvälistymispää- töstä ja arvioi sen vaikutuksia liiketoimintaan ennen toiminnan aloittamista. Tämä edellyttää asianmukaista suunnittelua ja valmistautumista, kuten tarvittavan osaamisen ja resurssien hankkimista.
2.2 Mitä haasteita pk-yrityksillä on kansainvälistymisessä?
Pk-yrityksillä on monia haasteita kansainvälisillä markkinoilla, joista osa voi vaikeuttaa nii- den menestystä ulkomaankaupassa (Finnvera Oyj, 2019; Suomen Yrittäjät, 2019). Alla olevassa taulukossa käsitellään kansainvälistymisen haasteita pk-yrityksissä.
Taulukko 1. Kansainvälistymisen haasteet (Finnvera Oyj, 2019; Suomen Yrittäjät, 2019).
Haaste | Ratkaisu | |
Resurssien puute: Pk-yri- tyksillä voi olla rajalliset re- surssit, jolloin kansainvälis- tymiseen tarvittavien henki- löstön, rahoituksen ja mui- den resurssien hankkiminen voi olla haasteellista. | Pk-yritysten kannattaa ke- hittää yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia muiden yri- tysten kanssa. Yhteistyö auttaa jakamaan kustan- nuksia ja resursseja, mikä helpottaa kansainvälisty- mistä. | |
Kulttuurierot: Kansainvä- listyminen edellyttää ym- märrystä eri maiden kulttuu- reista ja liiketoimintata- voista. Kulttuurierot voivat aiheuttaa haasteita esimer- kiksi markkinoinnissa, myynnissä ja viestinnässä. | Pk-yritysten kannattaa hankkia tietoa kohdemark- kina-alueiden kulttuureista ja liiketoimintatavoista. Kan- sainvälistymisessä on tär- keää olla joustava ja sopeu- tua eri maiden tapoihin. | |
Lainsäädäntöön liittyvät haasteet: Eri maissa on eri- laisia lainsäädäntöjä ja sääntöjä, jotka voivat vai- kuttaa esimerkiksi tuottei- den ja palveluiden markki- nointiin ja myyntiin. | Pk-yritysten kannattaa tu- tustua kohdemarkkina-alu- eiden lainsäädäntöön ja huolehtia siitä, että he nou- dattavat paikallisia sääntöjä ja lakeja. Tarvittaessa kan- nattaa hankkia asiantuntija- apua. | |
Markkinoiden tuntematto- muus: Uusilla markkina- alueilla toimiminen voi olla haastavaa, sillä markkinat ovat tuntemattomia ja kil- pailu voi olla kovaa. | Pk-yritysten kannattaa tehdä huolellista markkina- tutkimusta ja selvittää, mil- laisia mahdollisuuksia koh- demarkkina-alueilla on tar- jota. Lisäksi kannattaa pa- nostaa brändin rakentami- seen ja markkinointiin. |
2.3 Kansainvälistymisen teoriat ja mallit
Yritysten kansainvälistymistä on tutkittu paljon ja sitä voidaan kuvata strategiseksi pää- tökseksi, jolla yritys sopeutetaan toimintaympäristöönsä ja varmistetaan kilpailuetu ja asia- kashyöty tulevaisuudessa. Kansainvälistymistä edeltää useita kriittisiä päätöksiä, kuten si- joitettavan pääoman määrä ja sijoituspaikka (Beugelsdijk ym., 2018). Kansainvälisten toi- mintojen organisointi on myös tärkeää tappioiden minimoimiseksi ja hyötyjen maksimoi- miseksi. Kansainvälistymisen taustalla ovat kansainvälistymisteoriat, jotka selittävät yritys- ten kansainvälistymisprosesseja ja -strategioita.
2.3.1 Uppsala-malli
Uppsala-malli on yksi tunnetuimmista ja käytetyimmistä malleista, joka selittää yrityksen kansainvälistymisen kehitystä. Mallin ovat kehittäneet Xxxxxxxx ja Xxxxxx (2009), jotka esittivät, että yritykset kansainvälistyvät vähitellen ja vaiheittain.
Xxxxxx mukaan yrityksen kansainvälistymisprosessi alkaa kotimarkkinoilta, jossa yritys hankkii kokemusta ja tietoa liiketoiminnastaan. Tämän jälkeen yritys laajentaa toimin- taansa lähialueille, jossa se voi hyödyntää jo hankkimaansa kokemusta. Vähitellen yritys laajentaa toimintaansa kaukaisemmille markkinoille, kun se on kerännyt tarpeeksi koke- musta ja resursseja. Xxxxxx mukaan yritys oppii kansainvälistymään kokemusten kautta ja kertyneen tiedon perusteella.
Uppsalan kansainvälistymismalli perustuu ajatukseen inkrementaalisesta oppimisesta ja yrityksen resurssien kasvattamisesta. Xxxxxx mukaan yritys kansainvälistyy hitaasti ja vähi- tellen, eikä sillä ole alussa riittävästi resursseja ja tietoa toimia suoraan globaaleilla markki- noilla. Sen sijaan yritys aloittaa kansainvälistymisen pieniltä ja lähialueilta, jotta se voi ke- rätä kokemusta ja tietoa.
Uppsalan kansainvälistymismallia on kritisoitu sen yksinkertaisuudesta ja siitä, että se ei ota huomioon yritysten erilaisia strategioita ja resursseja. Lisäksi malli ei huomioi teknolo- gian ja markkinoiden nopeaa kehittymistä.
2.3.2 Born Global -malli
Born global -malli on nykyaikainen kansainvälistymisen malli, joka poikkeaa perinteisistä kansainvälistymismalleista, kuten Uppsalan mallista. Born global -mallin mukaan yritys voi kansainvälistyä heti perustamisensa jälkeen ja lähteä tavoittelemaan markkinoita ympäri maailmaa (Reid ym., 2010). Tämä on mahdollista erityisesti teknologian nopean kehittymi- sen ja digitalisaation ansiosta, joka mahdollistaa yrityksille nopean globaalin toiminnan.
Born global -malli on saanut kritiikkiä siitä, että se ei sovellu kaikille yrityksille ja toimi- aloille, sillä kansainvälistymisen nopeus ja koko voivat olla rajoitteita tietyillä aloilla. Kui- tenkin mallia on sovellettu laajasti eri aloilla ja eri maissa (Reid, ym., 2010). Esimerkiksi Suomessa on useita menestyviä born global -yrityksiä, kuten Supercell ja Wolt
Born global -malli on herättänyt paljon kiinnostusta ja tutkimusta. Viime vuosina on alettu korostaa teknologian roolia yritysten kansainvälistymisessä. Digitalisaatio on mahdollista- nut nopean kansainvälistymisen pienille yrityksille ja avannut uusia mahdollisuuksia kan- sainvälisessä liiketoiminnassa (Khalifa & Davcik, 2019). Lisäksi globalisaation ja kansain- välisen liiketoiminnan kilpailun kasvaessa on tärkeää löytää uusia tapoja erottautua kilpaili- joista (Madsen & Xxxxxxx, 2018). Born global -malli voi olla yksi tapa saavuttaa kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla.
2.3.3 Dunningin sijoittumisteoria (OLI-teoria)
Dunningin OLI-malli on yksi kansainvälistymisen teorioista (Dunning, 2001). Malli perustuu kolmeen keskeiseen tekijään, jotka selittävät yrityksen kansainvälistymistä. Nämä tekijät ovat omistus (O), sijainti (L) ja sisäinen etu (I).
Omistuksen osalta yrityksellä tulee olla jonkinlainen kilpailuetu, joka tekee siitä houkuttele- van kansainvälisille markkinoille. Tämä voi olla esimerkiksi ainutlaatuinen tuote tai teknolo- gia, vahva brändi, patentti tai erityisosaaminen. Tällainen kilpailuetu voi auttaa yritystä me- nestymään myös kansainvälisillä markkinoilla.
Sijainnin osalta yrityksen tulee sijaita paikassa, joka on houkutteleva kansainvälisille inves- toinneille. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hyvää infrastruktuuria, edullisia raaka-aineita tai
työvoimaa, vakaita poliittisia olosuhteita ja yleisesti ottaen suotuisaa liiketoimintaympäris- töä.
Sisäisen edun osalta yrityksen tulee olla valmis käyttämään hyväkseen omistuksen ja si- jainnin mahdollistamaa kilpailuetua. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hyödyntämistä alhai- sempia kustannuksia, tuotantoprosessien kehittämistä, uusien markkinoiden tutkimista ja uusien tuotteiden kehittämistä.
Dunningin (2001) mukaan nämä kolme tekijää yhdessä selittävät yrityksen kansainvälisty- mistä. Malli on ollut tärkeä kansainvälistymistutkimuksessa ja auttanut selittämään, miksi jotkut yritykset ovat menestyneet kansainvälisillä markkinoilla, kun taas toiset eivät.
2.4 Kansainvälistymisprosessi
Pk-yritysten kansainvälistymisprosessi on monivaiheinen ja vaatii huolellista suunnittelua ja strategiaa (Karra ym., 2008). Prosessi alkaa yleensä kotimaan markkinoiden tutkimisella ja arvioinnilla, minkä jälkeen yritys voi aloittaa ulkomaan markkinoiden tutkimisen ja arvi- oinnin (Jantunen ym., 2005).
Ennen laajentumista pk-yrityksen on määriteltävä, mille markkinoille se haluaa laajentua ja millaisia resursseja se tarvitsee tähän. Yrityksen on tehtävä markkina-analyysi ja päätet- tävä, millainen liiketoimintamalli sopii parhaiten kyseiselle markkinalle (Xxxxxxxx ym., 2014). On tärkeää ymmärtää paikallinen liiketoimintaympäristö, kilpailutilanne ja kuluttajien käyttäytyminen
Keuppin ja Xxxxxxxxxx (2009) mukaan kansainvälistymisprosessi voidaan jakaa neljään vaiheeseen, joita ovat valmistautuminen, aloittaminen, laajentaminen ja vakauttaminen.
Valmistautumisvaiheessa yrityksen tulee tutkia markkinoita ja kilpailutilannetta sekä sovit- taa tuotteensa tai palvelunsa kansainvälisiin markkinoihin. Keupp ja Xxxxxxxx (2009, s. 600–633) korostavat, että yrityksen on myös valittava sopiva liiketoimintamalli ja hankit- tava tarvittavat resurssit, kuten rahoitus ja henkilöstö.
Aloitusvaiheessa, yritys käynnistää virallisesti kansainvälistymisprosessin valitsemalla markkinat, joihin se haluaa laajentua. Tärkeää tässä vaiheessa on myös paikallisten kumppaneiden, kuten jakelijoiden ja toimittajien, löytäminen.
Laajentumisvaiheessa yrityksen tulee laajentaa toimintaansa saavuttaakseen paremman markkina-aseman. Tämä voi sisältää uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamista, uu- sien markkinoiden avaamista ja asiakasverkoston kasvattamista. Keupp ja Xxxxxxxx (2009) korostavat, että yrityksen tulee myös varmistaa, että sen tuotteet tai palvelut ovat sovitettu paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin.
Vakauttamisvaiheessa yritys vakauttaa toimintaansa (Keupp & Xxxxxxxx, 2009, s. 600– 633). Tämä tarkoittaa muun muassa kustannusten hallintaa, tehokkaan tuotantoprosessin kehittämistä ja asiakaspalvelun parantamista. Yrityksen tulee myös varmistaa, että sen lii- ketoimintamalli on kestävä ja skaalautuva.
Onnistuneen kansainvälistymisprosessin avaimet ovat huolellinen valmistautuminen, oikei- den kumppanuuksien löytäminen ja jatkuva laajentuminen ja vakauttaminen
2.5 Kansainvälistymisen strategiat
Pk-yritysten kansainvälistymiseen on erilaisia tapoja, joista yleisimpiä ovat vienti, kansain- välinen verkkokauppa, lisensointi, franchising ja yhteisyritykset (Kuljetus ja Logistiikka, 2021). Vienti on yleisimmin käytetty tapa aloittaa kansainvälistyminen, ja sitä voidaan har- joittaa joko suoraan asiakkaille tai yhteistyökumppaneiden kautta
2.5.1 Vienti
Vienti on yksi yleisimmistä ja suoraviivaisimmista tavoista kansainvälistyä. Yritys jatkaa tuotannon harjoittamista kotimaassa, mutta myy osan tuotteistaan ulkomaille. Vienti mah- dollistaa nopean ja vähäriskisen pääsyn ulkomaisille markkinoille (Glowik, 2016, s. 156). Vientimuotoja on kaksi: suora vienti ja epäsuora vienti
Epäsuorassa viennissä yritys myy tuotteitaan ulkomaille käyttäen välittäjää, joka etsii po- tentiaalisia ostajia ja hoitaa sopimusasiat vientiyrityksen puolesta. (Glowik, 2016, 157; Mi- nocha ym., 2015, s. 38). Välittäjä voi perustaa jakelu- ja myyntikanavia kohdemaassa ja saa tästä palkkion. Epäsuora vienti on hyvä vaihtoehto yrityksille, joilla ei ole kokemusta ulkomaankaupasta tai joiden resurssit ovat rajalliset. Välittäjä voi auttaa kulttuuri- ja kie- lieroista johtuvien haasteiden voittamisessa, sillä välittäjällä on tarvittava tietämys ja taito toimia kyseisillä markkinoilla.
Suorassa viennissä yritys valitsee itse haluamansa kohdemarkkinat ja käy neuvottelut pai- kallisten maahantuojien kanssa (Glowik, 2016, s.157–158). Tämä vientimuoto vaatii yrityk- seltä merkittävästi resursseja, pitkäaikaista sitoutumista ja alan asiantuntemusta. Yrityksen on investoitava matkustamiseen kohdemaahan ja pysyttävä aktiivisesti yhteydessä maa- hantuojien kanssa sekä huolehdittava sopimusasioista. Suoraa vientiä harjoittavalla yrityk- sellä on kuitenkin parempi kontrolli kaikista ulkomaankaupan osa-alueista, myös omista asiakkaistaan, verrattuna epäsuoraan vientiin. Tämä vientimuoto on kuitenkin aikaa vievää ja kallista verrattuna epäsuoraan vientiin, jossa ulkomaankaupan toiminnot on ulkoistettu ulkopuoliselle välittäjälle.
2.5.2 Yhteisyritys tai liittouma
Yhteisyritykset ja liittoumat ovat tapoja, joilla yritykset voivat tehdä yhteistyötä ja vahvistaa kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Yhteisyrityksellä tarkoitetaan kahta tai useam- paa yritystä, jotka yhdistävät voimansa luodakseen uuden, yhteisen yrityksen (Hitt ym., 2021). Liittouma puolestaan on yhteenliittymä, jossa kaksi tai useampi yritys säilyttää itse- näisyytensä, mutta tekee yhteistyötä tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi
Yhteisyritykset ovat usein strateginen tapa laajentaa liiketoimintaa uusille markkinoille tai aloille. Yhteisyritykset voivat hyödyntää kunkin yrityksen vahvuuksia ja taitoja, jaetun riskin ansiosta, joka syntyy, kun useampi yritys osallistuu. Yhteisyritykset voivat auttaa yrityksiä selviytymään paikallisista esteistä, kuten säännöksistä, politiikasta ja kulttuurierosta.
Liittoumat ovat yleisiä strategioita yrityksille, jotka haluavat parantaa kilpailukykyään, mutta eivät halua jakaa voimavarojaan tai riskejään kumppanin kanssa yhteisyrityksessä.
Liittoumilla yritykset voivat jakaa tietoa, teknologiaa, taitoja ja resursseja, mikä voi auttaa niitä parantamaan tuottavuuttaan, vähentämään kustannuksiaan ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita. Liittoumat voivat myös auttaa yrityksiä parantamaan neuvotteluvoi- maansa ja välttämään kilpailua, mikä voi vahvistaa niiden asemaa markkinoilla.
2.5.3 Franchising ja lisensiointi
Franchising on yhteistyömuoto kahden yrityksen välillä, jossa franchising-antaja luovuttaa konseptin käyttöoikeuden franchising-ottajalle (Yrittäjät, 2022). Franchising-ottaja sitoutuu noudattamaan tarkasti liiketoimintamallin toimintatapoja ja ketjujen tulee olla yhtenäisiä.
Franchising-yrittäjällä on vähemmän vapautta pyörittää yritystä oman mielensä mukaan, mutta hän saa franchising-maksujen vastineeksi yritystoimintaan liittyvää tukea, kuten kou- lutusta ja ohjausta.
Lisensiointi on toinen sopimukseen perustuva toimintamuoto, jossa lisenssinantaja luovut- taa lisensoitavan kohteen käyttöoikeuden lisenssinsaajalle (Xxxxxxxx ym. 2020, s. 462; Yrittäjät 2022). Lisenssisopimuksessa voidaan määritellä rajoituksia käyttöoikeuteen, ku- ten jakamiseen muiden yritysten kanssa, ja omistusoikeus kohteeseen pysyy lisenssinan- tajalla. Lisenssisopimukset ovat yleensä voimassa viidestä seitsemään vuotta ja sisältävät teknistä informaatiota ja avustusta lisenssinsaajalle.
2.5.4 Tytäryhtiö
Tytäryhtiö on itsenäinen yritys, joka on kokonaan tai osittain toisen yrityksen omistuksessa (Xxxxxx & Lawrence, 2018). Tytäryhtiöt ovat yleensä perustettu tiettyä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä aluetta varten. Tytäryhtiöillä on usein oma johto, mutta ne ovat lopulta vastuussa emoyhtiölle
Tytäryhtiöt voivat olla hyödyllisiä strategisia työkaluja monissa tilanteissa. Yksi yleisim- mistä syistä tytäryhtiön perustamiselle on kansainvälinen laajentuminen. Tytäryhtiöitä voi- daan käyttää avaamaan uusia markkinoita, hyödyntämään paikallista osaamista ja kulttuu- rituntemusta sekä kiertämään kansallisia rajoituksia. Esimerkiksi suomalainen pörssiyhtiö
Neste perusti vuonna 2019 uuden tytäryhtiön Singaporeen, jonka avulla se aikoo laajentaa liiketoimintaansa Aasian markkinoille.
Tytäryhtiöiden käyttö voi myös auttaa yrityksiä hallitsemaan riskiä ja lisäämään tehok- kuutta. Tytäryhtiöt voivat jakaa kustannuksia ja resursseja emoyhtiön kanssa, mikä voi vä- hentää liiketoiminnan riskejä ja kustannuksia. Ne voivat myös tehostaa emoyhtiön toimin- taa, jakamalla parhaita käytäntöjä, teknologiaa ja taitoja yhtiöiden välillä.
Tytäryhtiöiden käyttö voi kuitenkin myös johtaa haasteisiin. Yrityksen on huolehdittava siitä, että sen tytäryhtiöiden toiminta on sopusoinnussa sen omaan strategiaan ja arvoihin, ja että niiden toiminta on lainmukaista ja eettistä (Xxxxxx & Lawrence, 2018). Tytäryhtiöi- den hallinnointi ja koordinointi voi myös olla haasteellista, erityisesti silloin, kun yrityksellä on useita tytäryhtiöitä eri maissa. On tärkeää, että emoyhtiöllä on hyvä hallintorakenne ja valvontajärjestelmä, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistyön ja tiedonkulun tytäryhtiöiden välillä.
2.6 Eri kansainvälistymisstrategioiden hyödyt ja haasteet
Oheisessa taulukossa on esitetty erilaisten kansainvälistymisen polkujen hyötyjä ja haas- teita (Rinne ym., 2017).
Taulukko 2. Eri kansainvälistymismallien hyödyt ja haasteet (Rinne ym., 2017).
Kansainvälis- tymisen malli | Hyötyjä | Haasteita |
Vienti | Ei vaadi suurta sitoutumista, inves- tointeja tai resursointeja, ei sisällä isoja riskejä Internetin kautta myös pienet ja ko- kemattomat yritykset voivat päästä kansainvälisille markkinoille | Kuljetuskustannukset, kaupan esteet (tariffit ym.), valuutanvaihtelut, rajoit- tunut tiedonsaanti paikallisista toimi- joista ja markkinoista |
Yhteisyritys tai liittouma | Kumppanin resurssien ja markkina- tietouden hyödyntäminen, | Oikean kumppanin/ kumppaneiden löytäminen tärkeää, sopimusasiat, suhteen ylläpitäminen |
kustannusten ja riskien jakaminen, täydentävä osaaminen ja resurssit | ||
Sopimukset (lisensointi, franchising) | Vie vähän pääomaa ja resursseja, kaupankäynnin esteiden välttämi- nen, sopimusperusteiset tulot lisensoijan markkinatietouden ja olemassa olevien asiakassuhteiden hyödyntäminen, franchising- kump- panin motivaatio ja osaaminen | Oikean kumppanin löytäminen, sopi- musasiat, kumppanin muuttuminen kilpailijaksi tulevaisuudessa, vaikeus kontrolloida kumppania, imagoriskit |
Kokonaan omistetut ty- täryhtiöt | Mahdollisuus kiertää joitain kaupan- käynnin esteitä, säilyminen itsenäi- senä, ei riskiä tulevasta kilpailutilan- teesta, tieto ja resurssit | Suuret riskit: vaatii huomattavaa si- toutumista ja isoja investointeja, aikaa vievää |
2.7 Pk-yrityksen kansainvälistymisen edellytykset
Pk-yrityksen kansainvälistymisen edellytykset ovat moninaisia ja voivat vaihdella yrityksen koosta, toimialasta, resursseista, tavoitteista ja kilpailutilanteesta riippuen (Saarenketo & Puumalainen, 2020, s. 145–170). Yleisesti ottaen menestyksekkään kansainvälistymisen edellytyksiin kuuluvat kuitenkin muun muassa vahva tuote- tai palvelukonsepti, riittävät re- surssit ja osaaminen, strateginen suunnittelu ja markkinointi, kansainvälisen liiketoimin- taympäristön tuntemus, yhteistyöverkostot ja kulttuurien ymmärtäminen
Erityisesti resurssien riittävyys ja osaaminen ovat tärkeitä edellytyksiä pk-yrityksen kan- sainvälistymiselle. Yrityksen on tärkeää arvioida huolellisesti yrityksen taloudelliset resurs- sit ja suunnitella kansainvälistymisprosessi realistisesti. Osaamisen puute voi myös olla esteenä kansainvälistymiselle, joten yrityksen henkilöstön kouluttaminen ja perehdyttämi- nen kansainvälisen liiketoiminnan erityispiirteisiin voi olla tarpeen
2.8 Kauppasuhteiden merkitys kansainvälisessä liiketoiminnassa
Kauppasuhteiden merkitys kansainvälisillä markkinoilla on tärkeää. Yritysten tulee luoda pitkäaikaisia suhteita asiakkaisiin, kumppaneihin ja muihin sidosryhmiin (Griffin & Pustay, 2014, s. 110–115). Kulttuuriset erot, kielimuuri ja erilaiset liiketoimintatavat voivat olla es- teenä menestykselle kansainvälisillä markkinoilla
Kauppasuhteiden rakentamisessa korostetaan kommunikaation ja henkilökohtaisten suh- teiden tärkeyttä. Säännöllisten tapaamisten, neuvottelujen ja viestinnän avulla yritykset voivat rakentaa luottamusta ja ymmärrystä asiakkaidensa ja kumppaniensa kanssa (Griffin & Pustay, 2014, s. 110–115). On myös tärkeää olla avoin ja rehellinen liiketoiminnassa sekä kunnioittaa paikallisia kulttuureja ja tapoja. Lisäksi yritysten on ymmärrettävä paikalli- set markkinat ja liiketoimintaympäristö, jotta ne voivat mukauttaa tuotteensa ja palvelunsa paikallisiin tarpeisiin
Kauppasuhteiden ylläpitämisessä painotetaan jatkuvaa vuorovaikutusta asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa Asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi auttaa yritystä paran- tamaan toimintaansa ja tarjoamaan parempia palveluita asiakkailleen (Griffin & Xxxxxx, 2014, s. 110–115). Yritysten on myös tärkeää pysyä ajan tasalla paikallisista lainsäädän- nöistä ja säännöksistä. Kansainvälisten kauppasuhteiden rakentaminen ja ylläpito vaatii aikaa ja resursseja, mutta se on tärkeä investointi yrityksen menestykselle.
3 EU:N KAUPPASOPIMUKSET
3.1 EU:n kauppasopimukset ja niiden hyödyt
EU:lla on yli 40 voimassa olevaa kauppasopimusta eri maiden ja alueiden kanssa, mikä tekee siitä maailman suurimman vapaakauppasopimusten verkoston (Suomen Yrittäjät 2021b). EU:n tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Etelä-Ko- rea.
EU:n solmimien kauppasopimusten tarkoituksena on edistää kaupan vapauttamista ja vä- hentää kaupan esteitä (Suomen Yrittäjät 2021b). EU on myös pyrkinyt parantamaan kauppasuhteitaan kehitysmaihin muun muassa talouskumppanuussopimuksilla (EPA). EU on myös osapuolena monenvälisissä kauppasopimuksissa, kuten Maailman kauppajärjes- tön (WTO) sopimuksissa, joilla pyritään edistämään kaupan vapauttamista ja vähentä- mään kaupan esteitä. Kauppasopimusten solmiminen on tärkeää EU:n taloudelle ja yrityk- sille, sillä ne mahdollistavat paremman pääsyn ulkomaisille markkinoille ja edistävät ta- louskasvua ja työllisyyttä.
Yritysten lisäksi myös kuluttajat hyötyvät EU:n kauppasopimuksista edullisempien hintojen ja paremman valikoiman muodossa. Kauppasopimukset myös suojelevat kuluttajien oi- keuksia, esimerkiksi takaamalla korkean turvallisuustason tuotteille.
EU:n tavoitteena on edistää kauppaa ja investointeja kestävällä tavalla, joka on linjassa sen arvojen kanssa, EU pyrkii varmistamaan, että sen kauppapolitiikka edistää ihmisoi- keuksia, ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.
EU:n kauppapolitiikan on sopeuduttava tulevaisuudessa muuttuvaan maailmaan ja kehit- tää kauppapolitiikkaansa vastaamaan nykyisiä haasteita, kuten ilmastonmuutosta, digitali- saatiota ja globaalia kilpailua. Tämä edellyttää muun muassa yhteistyön lisäämistä muiden maiden kanssa ja kauppapolitiikan kehittämistä kestävän kehityksen näkökulmasta.
EU:n on myös pyrittävä solmimaan uusia kauppasopimuksia ja päivittämään olemassa olevia sopimuksia, jotta se voi vastata muuttuviin kaupan haasteisiin ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia.
3.0 Kauppasopimuksiin liittyvät riskit ja haasteet
Kauppasopimukset eivät kuitenkaan ole täysin ongelmattomia, EU:n kauppapolitiikalla on esimerkiksi sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia kehitysmaihin (Suomen Yrittäjät, 2021b). Positiivisina vaikutuksia ovat kehitysmaiden pääsy EU:n markkinoille ja EU:n kehi- tysyhteistyö. EU:n kauppapolitiikkaa on kuitenkin kritisoitu siitä, että se voi aiheuttaa kehi- tysmaiden taloudellisen haavoittuvuuden kasvua, heikentää paikallisia markkinoita ja hei- kentää ympäristöä ja ihmisoikeuksia kehitysmaissa.
EU:n kauppapolitiikassa tulisi huomioida kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien näkökul- mat paremmin. Lisäksi kehitysmaiden kauppaa tulisi edistää esimerkiksi tarjoamalla tek- nistä tukea ja kehittämällä niiden tuotantokapasiteettia.
Myöskin yritysten näkökulmasta kauppasopimuksiin voi liittyä erilaisia riskejä (European Commission, 2019a; European Commission, 2019b). EU:n kauppasopimukset voivat lisätä hallinnollista taakkaa ja aiheuttaa oikeudellisia ja taloudellisia riskejä yrityksille.
Kauppasopimuksissa on tarkat säännöt ja määräykset, joita yritysten on noudatettava, mikä voi lisätä hallinnollista taakkaa yrityksille. Esimerkiksi, EU:n ja Yhdysvaltojen välillä solmitun TTIP-sopimuksen ehtoihin kuuluu yli 20 lukua, koskien mm. tulleja, tekijänoikeuk- sia, investointeja ja kilpailusääntöjä.
Kauppasopimuksiin liittyy myös oikeudellisia riskejä, jos yritykset eivät noudata sopimuk- sen ehtoja. Esim. EU:n ja Kanadan välisessä CETA-sopimuksessa sijoittajilla on oikeus hakea korvauksia, jos sijoitukset kärsivät vahinkoa valtion sääntelyn takia, mikä voi johtaa kalliisiin ja aikaa vieviin oikeuskiistoihin.
Sopimukset altistavat yritykset kilpailulle ja hintapaineille, mikä voi aiheuttaa taloudellisia riskejä (European Commission, 2019a). Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välisen
kauppasopimuksen myötä eteläkorealaiset autonvalmistajat ovat tulleet kilpailukykyisem- miksi ja hintakilpailu on lisääntynyt EU:ssa toimivien yritysten kanssa.
Kauppasopimusten mukanaan tuomia riskejä voidaan hallita useilla tavoilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty keinoja riskien hallintaan.
Taulukko 3 EU:n kauppasopimusten riskit.
Hallinnollinen taakka | Yritykset voivat pyrkiä automatisoimaan tietojen keräämistä ja raportointia, käyttämään yhtenäisiä standardeja ja sähköisiä järjestelmiä sekä koulutta- maan henkilöstöä sopimuksen vaatimusten noudattamisessa |
Oikeudellinen riski | Yritysten on tärkeää ymmärtää sopimuksen ehdot ja varmistaa niiden noudat- taminen. Yritykset voivat myös suojautua oikeuskiistoilta sopimalla riitojenrat- kaisumenettelyistä etukäteen sekä varmistamalla, että sijoitukset tehdään so- pimuksen ehdoilla ja riskit otetaan huomioon |
Taloudellinen riski | Yritykset voivat pyrkiä kilpailukyvyn parantamiseen esimerkiksi tuotekehityk- sen ja innovaatioiden avulla. Lisäksi yritysten on tärkeää seurata markki- natrendejä ja hinnoittelua tarkasti sekä etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuk- sia |
3.0.1 Kansainvälinen kauppa EU:n sisällä
Arvonlisäverolaki määrittelee tavaran kiinteäksi ja irtaimiksi esineiksi, sähköksi, kaasuksi, lämpö- ja jäähdytysenergiaksi sekä vastaaviksi energiahyödykkeiksi (Verohallinto, 2021a). Kuitenkin, jos ostaja toimittaa valmistusmateriaalin myyjälle, irtaimen esineen valmistami- nen, suunnittelu ja kokoaminen luokitellaan palvelun myyntiin.
Yhteisömyynti tarkoittaa tilannetta, jossa tavara myydään ja toimitetaan myyjän, ostajan tai muun tahon, esimerkiksi kuljetusliikkeen, toimesta toiselle arvonlisäverovelvolliselle elin- keinonharjoittajalle toiseen EU:n jäsenvaltioon (Äärilä ym., 2017, s. 360–361). Yhteisö- myynti on verotonta myyntiä, josta ei tarvitse tilittää veroa. Yhteisömyynti on kuitenkin ve- rotonta vain silloin, kun tavaran ostaja on arvonlisäverovelvollinen jossain muussa maassa kuin Suomessa. Tällöin myytävä tavara on myös kuljetettava suoraan Suomesta toiseen
jäsenvaltioon, ja kuljetuksen on oltava tarvittaessa todistettavissa esimerkiksi rahtikirjalla. Myyjän on annettava myynnistään yhteenvetoilmoitus Verohallinnolle.
Yhteisömyynnissä kaikki hintaan sisältyvät lisät sisältyvät myös arvonlisäveroon. Esimer- kiksi kuljetuskustannukset sisältyvät yhteisömyyntiarvoon, jos ne laskutetaan ostajalta (Ää- rilä ym., s. 364–365). Vaikka kuljetuksen osuus laskutettaisiin erikseen, se kuuluu silti yh- teisömyynnin arvoon. Viivästysmaksut tai korot eivät kuitenkaan sisälly yhteisömyynnin ar- voon
Yhteisömyynnin edellytys on, että tavaran myyjä on elinkeinonharjoittaja ja harjoittaa ar- vonlisäverollista liiketoimintaa omassa maassaan (Verohallinto,2017). Jos myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja tai hänen liiketoimintansa jää arvonlisäveromenettelyn ulkopuolelle vähäisyyden vuoksi, kyse ei ole yhteisömyynnistä eikä myynti aiheuta rekisteröinti- tai il- moitusvelvollisuutta
Yhteisömyynti tarkoittaa tavaran myyntiä ilman arvonlisäveroa. Jos kuitenkin myynnistä tu- lee maksaa veroa, kyseessä on tavaran arvonlisäverollinen myynti toiseen EU-maahan (Verohallinto 2017). Xxxxxx on verollista, jos elinkeinonharjoittajalla ei ole toisessa EU- maassa myönnettyä arvonlisäverotunnistetta, jos elinkeinonharjoittaja ei ole verovelvolli- nen toimintansa vähäisyyden vuoksi, jos elinkeinonharjoittajan toiminta ei oikeuta vähen- nyksiin tai jos kyseessä on yksityishenkilö. Tällöin myynti aiheuttaa arvonlisäverovelvolli- suuden.
3.0.2 Arvonlisäverotunniste
Arvonlisäverotunniste on tunniste, joka osoittaa yrityksen arvonlisäverovelvollisuuden yh- teisökaupassa. Tunnistetta tarvitaan kaikilla toimijoilla, jotka harjoittavat arvonlisäverora- portoitavia myyntejä tai ostoja yhteisöalueella (Verohallinto, 2021a). Arvonlisäverotunniste muodostetaan maatunnuksen ja yrityksen Y-tunnuksen avulla, ja se on tärkeä tieto kaup- pakumppanin voimassaolon tarkistamisessa. Tunnisteen voimassaolon voi tarkistaa Vero- hallinnon verkkosivuilta VIES-palvelusta tai puhelimitse Verohallinnon asiakaspalvelusta. Jokaisen yrityksen tulee huolehtia vastapuolen ALV-tunnisteen voimassaolosta.
3.0.3 Ahvenanmaan erityisasema
tavaran tuonti Ahvenanmaalle noudattaa Suomen ulkomaankauppaa koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Tavaran maahantuonnista Ahvenanmaalle on tehtävä ilmoitus tullille ja mak- settava tarvittavat verot ja maksut (Tulli, 2021a). Tulli valvoo tavaran tuontia ja vientiä Ah- venanmaalle sekä kuljetusten turvallisuutta ja laatua.
tavaroiden vienti Ahvenanmaalta Suomen ulkopuolelle edellyttää vienti-ilmoituksen teke- mistä Tullille. Vienti-ilmoituksen lisäksi on huomioitava mahdolliset vientirajoitukset ja -kiel- lot sekä tullimääräykset (Tulli, 2021a). Ahvenanmaan kautta kuljetettavalle tavaramäärälle voidaan myös asettaa erilaisia rajoituksia, kuten esimerkiksi tiettyjen tavaroiden kuljetusra- joitukset tai -kiellot.
On tärkeää huomioida, että Ahvenanmaan ja mantereen välinen verotusjärjestelmä eroaa toisistaan, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi yritysten arvonlisäverotukseen (Tulli,2021a).
Siksi on tärkeää selvittää tarkkaan, mitkä verosäännöt koskevat omaa liiketoimintaa Ahve- nanmaalla ja tarkistaa ajantasaiset tiedot tullin verkkosivuilta
3.0.4 Kansainvälinen kauppa EU:n ulkopuolella
Vientimyynnissä tavara myydään EU:n veroalueen ulkopuolelle ilman veroa. Tämä kuiten- kin edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä:
• Tavaran hallintaoikeus siirtyy ostajalle vasta, kun tavara on poistunut EU:n vero- alueen ulkopuolelta
• Myyjä tai myyjän hankkima kuljetusliike kuljettaa tavaran EU:n veroalueen ulko- puolelle.
• Ostaja tai kuljetusliike kuljettaa tavaran käyttämättömänä EU:n ulkopuolelle.
Myyjän on kuitenkin liitettävä omaan kirjanpitoonsa riittävä todistus ja selvitys siitä, että myydyt tavarat ovat poistuneet Euroopan yhteisön alueelta (Hyttinen & Svensberg, s. 94–
97). Verohallinto vaatii todistuksen verottomuuden perusteiden täyttymiseksi, ja jos sitä ei ole, myynti käsitellään kotimaan myynnin mukaisesti kotimaan arvonlisäverolla.
Tavaran viennistä on tehtävä sähköinen vienti-ilmoitus, joka voidaan tehdä joko Tullin verkkosivujen kautta tai sanomaliikenteen välityksellä. Kun ilmoitus on tehty, ilmoittaja saa Xxxxxx tietokannasta luovutus- ja hyväksymissanoman, johon on liitetty luovutuspäätös ja EAD-viennin saateasiakirja. EAD-toimitusasiakirja annetaan tavaran kuljettajalle, joka esit- tää sen poistumispaikan Tullin toimipisteelle. Jos ilmoittaja ei rekisteröidy Tullin netti-ilmoit- tajaksi, ilmoitus on tehtävä paikan päällä Tullin toimipisteessä, josta luovutetaan luovutus- päätös ja EAD-saateasiakirja (Xxxxxxxx & Svensberg, 2018, s. 96–97).
Kun tavara on viety Tullin kautta EU:n ulkopuolelle, Xxxxx antaa poistumisvahvistetun luovu- tuspäätöksen ilmoittajalle. Tämä asiakirja on tärkeä todiste siitä, että tavara on poistunut EU:n alueelta ja sen voi liittää yrityksen kirjanpitoon arvonlisäverottomuuden todista- miseksi. Jos ilmoittaja ei ole rekisteröitynyt Tullin netti-ilmoittajaksi, hän joutuu käymään Xxxxxx toimipisteessä saadakseen poistumisvahvistetun luovutuspäätöksen.
Mikäli sähköistä vienti-ilmoitusta ei voida tehdä esimerkiksi järjestelmän häiriön vuoksi, il- moitus voidaan tehdä SAD-lomakkeella. Tavaran poistuminen EU-alueelta osoitetaan lei- maamalla lomakkeen kääntöpuolelle manuaalisesti. Tämä leima tehdään siinä Tullissa, jossa tavara poistuu EU-alueelta (Verohallinto, 2015).
3.0.5 Palvelukauppa
Tavarat määritellään kahteen eri luokkaan: kiinteät ja irtaimet esineet, sekä erilaiset ener- giahöydykkeet kuten sähkö, kaasu, lämpö ja kylmyys. Kaikki muut myytävät tuotteet tai palvelut luokitellaan palveluiksi.
Tavaran ja palvelun myynti ovat yleensä selkeästi erillisiä toisistaan, mutta joissakin ta- pauksissa ne voivat liittyä toisiinsa (Verohallinto, 2021b). Jos myynnissä on useita osia, niitä tulee tarkastella yhtenä suorituksena, mikäli yksi osa on pääasiallinen suoritus ja muut ovat sille liitännäisiä. Tällöin myynti voidaan katsoa joko pelkästään tavaran tai pel- kästään palvelun myynniksi, vaikka suoritus sisältäisi molempia.
Esimerkiksi, jos asiakas toimittaa osat ja myyjä kokoaa niistä laitteen, kyseessä on palve- lun myynti (Verohallinto, 2021b). Jos taas palveluun liittyvä tavaran osuus on vähäinen, koko myynti luokitellaan kokonaisuudessaan tavaran myynniksi. Tämä koskee arvonli- säverotusta.
Yhteisökaupassa ja EU-alueen ulkopuolisessa kaupassa säännökset koskevat erityisesti- tavarakauppaa, Palvelukaupassa pätee samat säännöt niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuo- lella (Xxxxxxxx & Xxxxxxxx, 2018, s.21). Lisäksi palvelukaupassa säännöt ja verotus ovat erilaisia kuin tavarakaupassa, ja on vaikeampi määritellä, onko palvelu osa EU:n ulkopuo- lista vai sisäistä kauppaa. Palvelukaupassa noudatetaan palvelukohtaisia myyntimaasää- döksiä, jotka määrittävät palvelun myyntimaan ja sen maan, jonne vero maksetaan.
3.1 Vientiasiakirjat
Vientiasiakirjat ovat dokumentteja, joita tarvitaan tavaroiden viemiseen ulkomaille, ohei- sessa taulukossa on listattuna yleisimpiä vientiasiakirjoja (Taulukko 4).
Taulukko 4. Vientiasiakirjat.
Vientiasiakirja | Käyttötarkoitus |
Kauppalasku | Lasku ostajalle, joka sisältää kaupan ehdot ja maksuehdot |
Tavaran lähetyslista | Tavaroiden määrän ja kuljetusreitin dokumentointi |
Kuljetusasiakirja | Todistus siitä, että tavara on luovutettu kuljetusyritykselle |
Tullausilmoitus | Ilmoitus tulliviranomaiselle tuotavan tavaran määrästä ja ar- vosta |
Alkuperätodistus | Todistus siitä, mistä maasta tavara on peräisin |
Tullivarastointisopimus | Sopimus tullivarastointimenettelystä, jos tavaraa säilytetään tullivarastossa |
Vakuutusasiakirja | Tavaroiden vakuuttamiseen liittyvä asiakirja |
3.2 Tuotteen alkuperä
Tuotteen alkuperä jaetaan kahteen eri tyyppiin: etuuskohteluun oikeuttavaan ja ei-etuus- kohteluun oikeuttavaan alkuperään. Vientitavara voi täyttää alkuperävaatimukset kahdella tavalla: joko se on täysin tuotettu EU:ssa tai sopimuskumppanimaassa, tai se on valmis- tettu riittävässä määrin EU:ssa tai sopimuskumppanimaassa.
Kriteerit voi yleensä tarkistaa EU:n kauppasopimuksista löytyvistä tuotekohtaisista luette- losäännöistä, joihin riittävän valmistuksen ehdot on sisällytetty. Useimmiten tuote on oikeu- tettu tullietuuskohteluun, jos se täyttää yhden kolmesta kriteeristä:
1. valmis tuote on eri tullinimikettä kuin käytetyt raaka-aineet
2. se täyttää prosenttisäännön kriteerit
3. se täyttää tietyt materiaalien prosessointia koskevat kriteerit.
EU:n kauppasopimukset mahdollistavat myös kumulaation, jolloin valmistaja voi käyttää sopimuskumppanimaasta peräisin olevia raaka-aineita, vaikka ne eivät täyttäisi riittävän valmistuksen ehtoja. EU:n alueelta peräisin olevia raaka-aineita kohdellaan samalla tavalla kuin kotimaisia raaka-aineita.
Tuotteen alkuperän osoittamiseen liittyy erilaisia sääntöjä, joita kansainvälisessä kaupassa on noudatettava ja varmistettava, että ne täyttävät vaaditut ehdot. Esimerkiksi EU:n ja mui- den maiden välisessä kaupassa noudatetaan yleensä kansainvälisen kauppakamarin ICC:n laatimia INCOTERMS-ehtoja, jotka määrittelevät, kumpi osapuoli vastaa tuotteen kuljetuskustannuksista ja riskeistä kaupan eri vaiheissa.
INCOTERMS 2020-toimituslausekkeet listattuna:
− EXW (Ex Works) - Noudettuna
− FCA (Free Carrier) - Vapaasti rahdinkuljettajalla
− CPT (Carriage Paid To) - Kuljetus maksettuna
− CIP (Carriage and Insurance Paid to) - Kuljetus ja vakuutus maksettuina
− DAP (Delivered At Place) - Toimitettuna määräpaikalle
− DPU (Delivered at Place Unloaded) - Toimitettuna ajoneuvosta purettuna
− DDP (Delivered Duty Paid) - Toimitettuna tullattuna
− FAS (Free Alongside Ship) - Vapaasti aluksen sivulla
− FOB (Free On Board) - Vapaasti aluksessa
− CFR (Cost and Freight) -Kuljetus ja rahti maksettuina
− CIF (Cost, Insurance and Freigh) - Kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina
Listan seitsemän ensimmäistä soveltuvat kaikille kuljetusmuodoille, mutta listan 7 viimei- sintä vain vesitiekuljetuksille
Kauppasopimusten yhteydessä noudatetaan suoran kuljetuksen periaatetta, joka edellyt- tää tuotteiden kuljettamista suoraan EU:sta sopimuskumppanin maahan (Tulli, 2021b).
Vaikka tuotteet voidaan kuljettaa myös EU:n ulkopuolisten maiden kautta ja tarvittaessa välivarastoida, ne on kuitenkin pidettävä tullivalvonnan piirissä koko kuljetuksen ja väliva- rastoinnin ajan. Tuotteille ei saa tehdä muita toimenpiteitä kuin niiden purkamiseen, uudel- leen lastaukseen ja kunnon ylläpitoon liittyvät toimenpiteet.
3.2.1 Alkuperän osoittaminen
Vientituotteen saadakseen etuuskohtelua on ensin selvitettävä, täyttääkö se etuuskohte- luun oikeuttavan alkuperän vaatimukset (Tulli, 2021b). Alkuperän selvittämisessä käyte- tään apuna kuviossa 3 havainnollistettua menettelyä. Tuotteelle määritellään ensin tulli- koodi, joka on 8-numeroinen CN-nimike vientitilanteessa. Tullikoodin perusteella tarkiste- taan kohdemaan ja EU:n välisen kauppasopimuksen määräykset tullietuuskohtelusta. Jos tuote täyttää alkuperävaatimukset, voidaan sille laatia alkuperäselvitys tullietuuskohtelua varten, joka toimitetaan viennin kohdemaahan. Säännöllisesti vientiä harjoittavat yritykset voivat hakea Tullilta valtuutetun viejän lupaa, kun vievät tavaraa Kanadaan, Iso-Britanni- aan tai Japaniin.
Kuvio 2 Alkuperän osoittaminen.
Tullietuuskohtelun saamiseksi vientituotteelle on tarpeen selvittää sen alkuperä ja varmis- taa, että se täyttää kohdemaan kauppasopimuksessa määritellyt ehdot (Tulli, 2021c). Alku- perä määritellään tullikoodin perusteella, ja mikäli tuotteelle myönnetään tullietuuskohtelu, se voidaan vahvistaa alkuperäselvityksellä. Alkuperäsäännöt ja käytettävä todistustyyppi vaihtelevat eri etuuskohtelusopimuksissa. Sisäkaupassa tavarantoimittajan ilmoitus käyte- tään alkuperäaseman todistamiseen. Alkuperätodistus on liitettävä tulli-ilmoitukseen, ja se voidaan tarkastaa jälkikäteen. Mikäli tuotteen alkuperä todetaan vääräksi, siitä on makset- tava täysimääräinen tulli jälkitullauksin.
3.2.2 Alkuperätodistus
Cerificate of Origin, jonka myöntää kauppakamari, on yleinen alkuperätodistus Euroopan unionissa (Kauppakamari, 2021b). Sen avulla voidaan todistaa tavaran alkuperä, jotta viennin kohdemaassa voidaan toimia tullaus- tai kaupallisten määräysten mukaisesti.
Tämä todistus ei oikeuta tullietuuskohteluun, ja sitä käytetään pääasiassa niiden maiden kanssa, joilla ei ole vapaakauppasopimusta EU:n kanssa.
EUR.1-tavaratodistus on yleinen alkuperätodistus, jota käytetään useimmissa EU:n vapaa- kauppa- ja tullietuussopimuksissa etuuskohteluun oikeuttavana alkuperäselvityksenä (Tulli, 2021d). EUR.1-todistuksen vaihtoehtoina ovat arvorajallinen kauppalaskuilmoitus tai
luvanvarainen valtuutetun viejän kauppalaskuilmoitus. Todistushakemukseen on liitettävä kauppalaskun tai muun kaupallisen asiakirjan kopio, josta ilmenevät tavaralähetystä kos- kevat riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Tulliviranomainen vahvistaa EUR.1-todistuksen.
EUR-MED-tavaratodistus (Movement Certificate EUR-MED) on erityinen Pan-EuroVälimeri (PEM)-kumulaation soveltamiseen liittyvä alkuperätodistus, joka poikkeaa vain joiltakin osin EUR.1-tavaratodistuksesta. Vuoden 2021 keväällä PEM-alueen sopimusmaat neuvot- telivat alkuperäsääntöjen uudistamisesta (Tulli, 2021d). Tämän tavoitteena on sääntöjen nykyaikaistaminen ja kuljetusten sujuvoittaminen. Uusia alkuperäsääntöjä sovelletaan siir- tymäsääntöinä, kunnes PEM-alueen yleissopimusta koskeva uudistus on saatu päätök- seen ja kaikki sopimusmaat ovat hyväksyneet uudet säännöt. Siirtymäsääntöjä voidaan soveltaa kaikissa niissä maissa, jotka ovat hyväksyneet uuden sääntökokonaisuuden, 1.9.2021 alkaen.
3.3 Tullit ja tullietuusjärjestelmä
Tullin tehtävänä on varmistaa, että ulkomaankauppa sujuu sujuvasti ja turvallisesti. Tämä saavutetaan tarkkailemalla kaupankäyntiä, varmistamalla tavaroiden oikeellisuus ja huo- lehtimalla verotuksesta maiden välisissä toimituksissa (Erling, 2015, s.146). Tullausmenet- telyiden avulla pyritään myös estämään petoksia, kuten veronkiertoa ja vilpillisiä veroilmoi- tuksia. Lisäksi tullin tavoitteena on taata tavaroiden turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus, torjua piratismia ja estää salakuljetusta. Xxxxx tekee yhteistyötä poliisin ja maahanmuuttovi- raston kanssa järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Tullausmenettelyn avulla kerä- tään myös kansainvälisen kaupan vienti- ja tuontitilastoja.
Euroopan unionilla on käytössä yhteinen tullitariffi, joka koskee kaikkia yhteisön maita (Jääskinen 2007, s. 212–213). Tullitariffi muodostuu tavarakohtaisista tullinimikkeistöistä, tavaraluokista perittävistä tariffimaksuista ja niiden selityksistä sekä soveltamisohjeista.
Yhteisen tullitariffin lisäksi yhteisöön kuuluvilla mailla on omat kansalliset tullilainsäädän- nöt, jotka täydentävät EU:n tullitariffia ja määrittävät tarkemmin menettelytavat, verotuksen ja rikostorjunnan.
Kaikki vienti- ja tuontitavarat ulkomaankaupassa tulee tullata ennen EU:n rajan ylittämistä. Tullausilmoituksessa on ilmoitettava tavaran kuvaus, määrä, tullinimike, alkuperämaa ja arvo, jotta Tulli voi laskea tavarasta maksettavat verot, tullit ja muut maksut (Melin 2011, s.246). Rajanylityspaikalla tavara on esitettävä Tullille, jotta ne voidaan tarvittaessa tarkas- taa. Tämän jälkeen Xxxxx voi antaa päätöksensä tavaran rajanylityksestä. Rajanylityspaikka on viimeinen tullitoimipaikka ennen tavaran fyysistä siirtymistä rajan yli
3.4 Tullinimike
Jokaiselle kuljetettavalle tai vastaanotettavalle tavaralle täytyy olla oma nimikkeensä, joka määritellään tullinimikkeen avulla (Tulli, 2021f). Tullinimike on tärkeä tullauksen yhtey- dessä, koska se määrittelee tavarasta perittävät tullit ja mahdolliset muut maksut, kuten arvonlisäveron. EU-maat noudattavat yhteistä tullitariffia, jonka perusteella tulli lasketaan maahan tuoduista tavaroista. Jokaisesta maahan tuotavasta tai vietävästä tavarasta täytyy ilmoittaa tullinimike, joka koostuu kuudesta, kahdeksasta tai kymmenestä numerosta. Tul- linimikkeen avulla määritellään myös mahdolliset tuonti-, vienti- ja kauttakuljetuksen rajoi- tukset tai kiellot sekä tuonnin etuuskohtelut
Kuusinumeroisia tullinimikkeitä käytetään maailmanlaajuisesti tavarakaupan seurantaan ja kansainvälisten toimenpiteiden kohdistamiseen tavaroihin. HS-nimikkeistö muodostaa pe- rustan 8-numeroiselle CN-nimikkeistölle ja 10-numeroiselle TARIC-nimikkeistölle (Tulli, 2021f). Kahdeksan numeron mittaisia tullinimikkeitä käytetään muun muassa viennissä ja EU-maiden välisissä sisäkaupan tilastoilmoituksissa, kun taas kymmenen numeron mittai- sia tullinimikkeitä käytetään tuonnissa
Fintaric on tullin tariffitietopalvelu, joka sisältää tiedot EU:n tulli-, kauppa- ja maatalouspoli- tiikkaan liittyvistä tulleista, kuten yleisestä tullista sekä erilaisista etuus-, polkumyynti-, ta- soitus- ja lisätulleista. Palvelu perustuu Euroopan unionin yhtenäistettyyn tullitariffiin TA- RIC:iin ja sisältää myös EU:n ja kansalliset tuonti- ja vientirajoitukset (Tulli, 2021g).
EU:n kauppapolitiikan tärkein tavoite on jatkaa vapaakaupan edistämistä ja lisätä kauppa- sopimuksia muiden maiden kanssa (Langhammer, 2019). EU pyrkii neuvottelemaan uusia kauppasopimuksia muun muassa Etelä-Amerikan, Meksikon ja Kiinan kanssa. EU:n
kauppapolitiikassa keskitytään myös digitalisaation edistämiseen ja digitaalisten kauppa- sopimusten solmimiseen.
3.5 Kauppasopimuksiin liittyvä sääntely
EU:n kauppasopimukset ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, jotka sisältävät laajan kirjon erilaisia sääntöjä ja määräyksiä (European Commission, 2019a). Sopimuksilla pyritään avaamaan uusia markkinoita ja luo-maan edellytyksiä talouskasvulle ja työpaikkojen luomi- selle. Samalla ne kuitenkin sääntelevät monia eri aloja, kuten tullit, palvelut, kilpailusään- nöt ja henkisen omaisuuden suojan, ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että kaupan- käynti tapahtuu avoimessa ja ennakoitavassa ympäristössä.
Kauppasopimusten sääntelyjärjestelmät ovat usein hyvin teknisiä ja vaativat tarkkaa asian- tuntemusta (European Commission, 2019a). Tämä voi luoda haasteita erityisesti pk-yrityk- sille, joiden resurssit ovat rajalliset. EU on kuitenkin pyrkinyt helpottamaan kauppasopi- musten noudattamista muun muassa julkaisemalla ymmärrettäviä oppaita ja tarjoamalla tietoa ja neuvontaa.
Kauppasopimuksilla on myös merkittävä rooli EU:n ympäristö- ja sosiaalipolitiikassa (Euro- pean Commission, 2019a). EU sisällyttää kauppasopimuksiin tiukkoja ympäristö- ja sosi- aalilausekkeita, joiden tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ja varmistaa, että kau- pankäynti tapahtuu kestävällä tavalla. Esimerkiksi EU:n ja Kanadan välinen CETA-sopi- mus sisältää ympäristö- ja työelämälausekkeita, jotka velvoittavat osapuolia noudattamaan tiettyjä normeja.
Kauppasopimukset voivat myös edistää EU:n arvoja ja etuja globaalilla tasolla (Euroopan parlamentti). EU:n sopimuksissa on yleensä määräyksiä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisesta, ja niiden tarkoituksena on edistää näitä ar- voja kansainvälisesti. Esi-merkiksi EU:n ja Japanin välinen sopimus sisältää ihmisoikeus- lausekkeita, jotka edellyttävät molempia osapuolia kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja pe- rusvapauksia
3.6 Mistä Pk-yritykset voivat saada apua?
Suomalaiset yritykset voivat saada apua EU:n kauppasopimuksiin liittyen useilta tahoilta, kuten Team Finland -verkostolta, Business Finlandilta ja kansainvälisiltä kauppakama- reilta. Team Finland -verkosto tarjoaa erilaisia kansainvälistymispalveluita, rahoituspalve- luita, yritystapahtumia, tiedonvälitystä ja kulttuurituntemusta. Business Finland auttaa yri- tyksiä tunnistamaan uusia markkinoita ja kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, tar- joaa rahoituspalveluita, järjestää tapahtumia ja antaa tietoa EU:n kauppasopimuksista.
Kansainväliset kauppakamarit tarjoavat yrityksille koulutus- ja neuvontapalveluita, markki- natutkimusta sekä auttavat yrityksiä luomaan kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin tai yh- teistyökumppaneihin.
Myös Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaiden kauppaministeriöt voivat auttaa Pk-yrityksiä hyötymään EU:n kauppasopimuksista monin tavoin. He voivat tarjota tietoa kauppasopi- muksista ja niiden eduista, auttaa poistamaan kaupan esteitä, edistää pääsyä uusille markkinoille, tarjota koulutusta ja tiedotusta, sekä tarjota rahoitustukea. On tärkeää, että yritykset ottavat yhteyttä näihin tahoihin ja pyytävät apua, jos he tarvitsevat sitä.
Euroopan komissio on tuottanut useita työkaluja, joita yritykset voivat hyödyntää kansain- välisessä liiketoiminnassa EU:n ulkopuolella. Tärkeimpiä näistä ovat:
Taulukko 5. Työkaluja kansainväliseen liiketoimintaan
EU:n markkinoiden avaaminen maail- malle -ohjelma (Access2Markets) | Ohjelma tarjoaa tietoa EU:n kauppasopimuksista ja tullietuuksista sekä avaa markkinoita EU:n ulkopuolisille yrityksille. Ohjelma sisältää myös tietokannan tul- limaksuista, sääntelyvaatimuksista ja kaupan esteistä eri maihin, mikä helpottaa yritysten toimintaa EU:n ulkopuolella. |
Enterprise Europe Network (EEN) | Verkosto, joka tarjoaa pk-yrityksille maksutonta neuvontaa ja tukea kansainväli- sessä liiketoiminnassa. Verkosto kattaa yli 60 maata ja yli 600 toimipaikkaa ym- päri maailman. EEN auttaa yrityksiä muun muassa liiketoimintakumppaneiden löytämisessä, kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä ja rahoituksen hank- kimisessa. |
Tullinimiketariffi (TA- RIC) | Tietokanta, joka sisältää tullimaksut ja muut kaupan esteet eri maihin. Tietokan- nan avulla yritykset voivat selvittää, mihin tuotteisiin ja palveluihin sovelletaan tul- limaksuja ja muita kaupan esteitä eri maissa. |
European Single Market | Euroopan yhtenäismarkkinat helpottaa yritysten kansainvälistä liiketoimintaa EU:n sisällä. Yhtenäismarkkinoilla vallitsee vapaa liikkuvuus tavaroiden, palvelui- den, pääoman ja henkilöiden välillä. Alueella on yhtenäiset säännöt ja standar- dit, joiden mukaisesti kauppaa käydään. |
IPR Helpdesk | Palvelu, joka tarjoaa pk-yrityksille maksutonta neuvontaa immateriaalioikeuksiin (IPR) liittyvissä kysymyksissä. Palvelu auttaa yrityksiä suojaamaan tuotteitaan ja palveluitaan esimerkiksi patenttien, tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien avulla. |
4 OPPAAN LAATIMINEN
4.1 Xxxxxxxxx on hyvä opas?
Hyvän oppaan tunnusmerkkejä ovat muun muassa selkeys, havainnollisuus, ymmärrettä- vyys, kattavuus ja luotettavuus (Alasuutari, 2019; Saarelma & Xxxxxxxx, 2012).
Selkeys tarkoittaa sitä, että opas esittelee asiat selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla, välttäen liian monimutkaisia ilmaisuja tai turhia koukeroita. Havainnollisuus tarkoittaa sitä, että opas käyttää sopivia esimerkkejä, kuvia ja muita visuaalisia apuvälineitä, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään käsiteltävän asian.
Ymmärrettävyys tarkoittaa sitä, että opas on kirjoitettu yleiskielellä, jota kohdeyleisö pystyy helposti seuraamaan. Opas ei myöskään oleta lukijan tietävän liikaa asiasta etukäteen, vaan pyrkii selittämään asiat perusteellisesti.
Kattavuus tarkoittaa sitä, että opas käsittelee aiheen kaikki olennaiset osa-alueet, eikä jätä mitään tärkeää pois. Luotettavuus tarkoittaa sitä, että opas perustuu tutkittuun tietoon ja faktoihin, eikä sisällä harhaanjohtavaa tai virheellistä tietoa.
4.2 Oppaan tausta ja tarve
Pk-yrityksillä on merkittävä rooli Euroopan taloudessa, mutta monilla niistä on haasteita kansainvälistymisessä ja kaupankäynnissä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU:n kaup- pasopimukset voivat kuitenkin tarjota pk-yrityksille uusia mahdollisuuksia kansainvälisessä kaupassa. Opas keskittyy erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää EU:n kauppa- sopimuksia kansainvälisessä liiketoiminnassa.
Oppaan taustalla on tarve tarjota pk-yrityksille selkeää ja helposti ymmärrettävää tietoa EU:n kauppasopimuksista ja niiden vaikutuksesta kansainväliseen kauppaan. Tämä auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan sopimusmahdollisuuksia ja hyödyntämään niitä liiketoiminnas- saan.
Oppaan tarkoituksena on myös rohkaista pk-yrityksiä lähtemään kansainvälisille markki- noille ja auttaa niitä välttämään mahdollisia sudenkuoppia EU:n kauppasopimusten sovel- tamisessa.
4.3 Oppaan tavoitteet ja sisältö
Tuotokselle tulee luoda kehitystavoite ja välittömiä tavoitteita. Kehitystavoite kuvaa oppaan tavoiteltavaa pitkän ajan vaikutusta kohderyhmään, kun taas välittömät tavoitteet kuvaavat oppaan käytön konkreettisia lopputuloksia (Toikko & Xxxxxxxx, 2009, s. 57). Tavoitteiden perusteleminen mahdollisimman konkreettisesti on tärkeää kehittämistoiminnan toteutuk- sen kannalta
Kehittämistavoitteena oppaalle on se, että Pk-yritykset osaisit aloittaa kansainvälisen liike- toiminnan ja hyödyntää Eu:n kauppasopimuksia toiminnassaan. Välittömiä tavoitteita op- paalle nousee kaksi.
1. Pk-yritysten johto tietää kansainvälistymiseen ja kauppasopimuksiin liittyvät käsit- teet.
2. Pk-yrityksen johto tietää millaisia työkaluja he voivat käyttää kansainvälisen liike- toiminnan apuna.
Oppaan tulisi olla selkeä, informatiivinen ja helppokäyttöinen. Oppaan sisältö määriteltiin näiden tavoitteiden ja tutkimustulosten pohjalta, sisältöön halutaan teorian lisäksi myös käytännön esimerkkejä kauppasopimusten käytöstä ja hyödyistä sekä linkkejä lisätietoihin. Opas on sähköisessä muodossa.
Oppaassa käsitellään seuraavia asioita:
1. Yleiskatsaus pk-yritysten kansainvälistymisestä ja EU:n kauppasopimuksista: Aut- taa yrityksiä ymmärtämään kansainvälistymisessä huomioitavia tekijöitä, mitä kauppasopimukset ovat ja mitä hyötyä niistä on.
2. Sopimusten vaikutus pk-yrityksiin: tietoa siitä, miten kauppasopimukset voivat hel- pottaa yritysten toimintaa ja kansainvälisille markkinoille pääsyä, sekä parantaa yrityksen kilpailukykyä.
3. Sopimuksiin liittyvät riskit ja haasteet: Tässä käsitellään kauppasopimuksiin liitty- viä haasteita ja riskejä, jotka pk-yritysten olisi hyvä huomioida.
4. Sopimuksiin liittyvä sääntely: Tässä osiossa käsitellään EU:n kauppasopimuksiin liittyvää sääntelytä, jotta pk-yritykset voivat noudattaa niitä. (tietoa mm. tuotteen alkuperäsäännöksistä, tullimaksuista, arvonlisäverosta ja muista sopimuksiin liitty- vistä säännöksistä)
5. Käytännön vinkkejä pk-yrityksille Kauppasopimusten hyödyntämiseen.
4.4 Tutkimuksellinen kehittämistoiminta
Opinnäytetyön lähtökohtana on kehittämistoiminta, jossa hyödynnetään tutkimusta. Tällöin voidaan puhua tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta, jossa pyritään kehittämään jota- kin materiaalista tai aineetonta tuotetta. Kehittämistoiminnassa on usein tarkka suunni- telma, jota noudatetaan (Rantanen & Toikko, 2009 s. 55–62). Kehittämistoiminnan tavoit- teet määritellään tarkasti ja sen toiminta suunnitellaan huolellisesti. Kehittämistoimintaa voidaan toteuttaa esimerkiksi oman työn tai yhteisön kehittämiseksi
Tutkimus puolestaan pyrkii luotettavan ja koeteltavissa olevan tiedon tuottamiseen. Tutki- muksen tavoitteena ei ole aineellisen tai aineettoman tuotteen kehittäminen, vaan sen si- jaan tiedon tuottaminen. Tämä tieto on luotettavaa ja tutkimuksellisesti perusteltua (Ranta- nen & Toikko, 2009, s. 55–62). Opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistoimintaa, sillä sen pohjalta valmistuva opas perustuu tutkimukselliseen ja siten luotettavaan tietoon.
Tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa on viisi eri tehtävää: perustelu, toiminnan or- gani-sointi, varsinainen kehittävä toiminta, toiminnan arviointi sekä uusien palvelujen ja tuotteiden levittäminen (Rantanen & Toikko, 2009). Ennen kuin kehittämistoimintaa voi- daan organisoida, toteuttaa ja arvioida, tulee sen lähtökohdat olla määritelty tarkasti.
Prosessin alussa määriteltiin oppaan tausta, tarve ja yhteistyökumppani. Tämän jälkeen tarkentui kohderyhmä, jolle opas suunnataan. Kehittämistavoite ja välittömät tavoitteet
määriteltiin sen jälkeen, jotta oppaan sisältö vastaisi tavoitteita. Tiedonhaun ja aineiston kuvaaminen oli tärkeää, jotta voitiin osoittaa oppaan olevan tutkimuksellista kehittämistoi- mintaa. Lopputuotoksena syntyi opas, jota voidaan kehittää arvioinnin pohjalta.
4.5 Tutkimusmenetelmät
On suositeltavaa käyttää monipuolisia, mutta tarkoituksenmukaisia aineistoja kehittämis- työn tukena, jotta se ei jää liian pintapuoliseksi ja ratkaisut liian kevyiden perusteluiden va- raan (Kostamo ym., 2022, s. 71–72). Tutkimuksellisessa kehittämistyössä kannattaa yh- distellä, sekä faktanäkökulmaan, että tulkinnalliseen näkökulmaan liittyviä aineistoja tuo- tokselle ja kohderyhmälle mielekkäällä tavalla. Tässä opinnäytetyössä faktanäkökulmaa edustivat erilaiset lait, säädökset ja alan kirjallisuus. Tulkinnallista näkökulmaa taas edusti- vat havainnointi- ja haastatteluaineistot.
4.6 Aineiston keruu
Tiedonhankintamenetelmiä on monenlaisia kuten haastattelut ja kohteen toiminnan ha- vainnointi, jotta saa aineistoa jäsennettäväksi päätöksenteon ja tuotoksen toteuttamisen tueksi (Vilkka 2021, s. 86–92). Näitä tiedonhankintamenetelmiä on käytetty tässä opinnäy- tetyössä.
Laadullisessa tutkimuksessa voidaan toteuttaa hyvin monenlaisilla tavoilla havainnointia aineistonkeruumenetelmänä, riippuen siitä havainnoidaanko ihmisten toimintaa vai ihmi- sen tuottamia kulttuurituotteita, kuten esineitä tai kuvia (Vilkka, 2021, s.114). Havainnointi antaa vastauksia kysymyksiin, mitä ihmiset tekevät ja miltä asiat näyttävät, tutkimusmetodi ei siis anna vastauksia kysymyksiin ” Miksi ihmiset tekevät?”, syihin toiminnan taustalla saa vastauksia esimerkiksi haastattelulla, kirjallisuudesta tai aiemmista tutkimuksista
Tähän opinnäytetyöhön valitsin yhdeksi aineiston keruu menetelmäksi osallistavan havain- noinnin ja tarkkailun, sellainen havainnoinnin muoto, jossa tutkija joissakin tilanteissa osal- listuu yhteisön toimintaan ja joissakin tilanteissa vain tarkkailee toimintaa, on kaikkein toi- mivin ja tarkoituksenmukaisin keino (Vilkka 2021, s.115). Tarkoituksenani oli havainnoida yhden pk-yrityksen käytännön toimintaa kansainvälisessä kaupassa ja EU:n
kauppasopimuksien hyödyntämisessä, sekä tarkastella niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita yrityksellä on tässä prosessissa. Havainnoinnin aikana kerättiin laadullisia tietoja yri- tyksen toimintatavoista ja prosesseista, kuten kaupan dokumenttien käsittelystä, kansain- välisestä kommunikoinnista ja ongelmien ratkaisusta.
Havainnoinnin avulla saatiin arvokasta tietoa siitä, miten pk-yritykset hyödyntävät kauppa- sopimuksia kansainvälisessä kaupassa. Tämä tieto auttoi oppaan suunnittelussa ja toteut- tamisessa sillä, sen avulla voitiin kohdentaa opas pk-yrityksille hyödyllisiin aiheisiin. Lisäksi havainnointi antoi konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä haasteita pk-yritykset kohtaavat kansainvälistymisprosessissa ja kauppasopimusten hyödyntämisessä, jolloin opas pystyt- tiin laatimaan vastaamaan näihin haasteisiin.
Merkittävimpinä tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluita, haastateltavaksi vali- taan mieluiten henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta asiasta (Vilkka, 2021, s.108). Tä- hän opinnäytetyöhön valittiin haastateltaviksi pk-yritysten edustajia neljästä eri yrityksestä.
Havainnoinnin ja haastatteluiden lisäksi, aineistoa kerättiin aikaisemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Tätä kerättyä aineistoa käytettiin opinnäytetyön teoriapohjana, sekä op- paan sisällössä. Kirjallisuudesta valittiin sellaisia aineistoja, joista saatiin tarvittavaa teo- riapohjaa oppaan sisältöön. Aineisto koostui pääosin kansainvälisistä julkaisuista, sillä suomenkielistä aineistoa on saatavilla suhteellisen vähän.
4.7 Aineistoanalyysi
Sisällönanalyysia voidaan tehdä, joko aineistolähtöisenä tai teorialähtöisenä analyysinä (Vilkka, 2021, s.132). Opinnäytetyössäni käytin aineistopohjaista analyysiä.
Aineistolähtöinen sisällönanalyysi on tutkimusmenetelmä, joka perustuu aineiston syste- maattiseen analyysiin tutkimuskysymysten ja tutkimusongelman valossa (Vilkka 2021, s.132). Tutkija päättää vasta aineistonkeruun jälkeen, mutta ennen analyysia miten löyde- tään toiminnan logiikka tutkimusaineistosta. Tarkoituksena on karsia tutkimusongelman kannalta epäolennainen informaatio pelkistämällä aineistoa, mutta varmistaen samalla tär- keän informaation säilymisen. Aineiston pelkistäminen edellyttää sen tiivistämistä tai
pilkkomista osiin, jotka ryhmitellään uudeksi kokonaisuudeksi tutkimusongelman ja tutki- muskysymysten ohjaamina.
Ennen aineiston pelkistämistä se litteroitiin eli kirjoitettiin puhtaaksi tekstimuotoon. Litte- roinnin avulla haastatteluiden vastaukset koottiin teemoittain. Litteroidusta tekstistä etsittiin tutkimuksen kannalta olennaisia ja merkittäviä lauseita, jotka alleviivattiin. Tutkimuksen tar- koitus ja tutkimuskysymykset ohjasivat, mitä lauseita oli tärkeää löytää.
Näistä lauseista muodostettiin pelkistettyjä ilmaisuja, joissa oli säilytetty aineiston keskei- nen sisältö. Pelkistäminen tapahtui niin, että epäolennainen aineisto karsittiin pois ja jäl- jelle jäi vain olennainen informaatio, joka vastasi tutkimuksen kysymyksiä ja tavoitteita.
Tämä pelkistämisprosessi auttoi tekemään aineistosta tiiviimmän ja helpommin hallittavan.
Alla olevaan taulukkoon on koottu esimerkkejä aineiston pelkistämisestä Taulukko 6. Aineiston pelkistäminen.
Alkuperäinen ilmaisu | Pelkistetty ilmaisu |
”EU:n kauppasopimusten hyödyntäminen oli aluksi monimutkaista ja vaati paljon työtä ja asiantuntija apua” | EU:n kauppasopimusten käyttö vaatii paljon työtä ja asiantuntija-apua |
”Ensin on hyvä selvittää mitä kauppasopi- muksia on olemassa ja mitä niiden hyödyn- täminen vaatii ja millaisia etuja ne tarjoavat, sitten täytyy vielä löytää oikeat kumppanit ja asiantuntijat avuksi” | Selvitä kauppasopimukset, niiden vaatimuk- set ja edut, löydä sopivat kumppanit ja asi- antuntijat. |
”Tavaroiden tuonti ja vienti on helpompaa, uskon tämän auttaneen meitä lisäämään viennin määrää, saamaan uutta | Helpompi tavaroiden tuonti ja vienti, uusia asiakkaita ja markkinoita |
asiakaskuntaa ja laajentumaan koko uusille markkinoille moniin eri maihin” |
Kun koko aineisto oli saatu pelkistettyä, aloitettiin aineiston ryhmittely, eli aineiston saman- kaltaisuuksien ja eroavaisuuksien etsiminen. Ryhmittelin vastaukset teemoihin niiden kes- keisen sisällön perusteella. Tämän jälkeen vastaukset jaetaan näihin teemoihin, jotta saa- daan parempi yleiskuva vastauksista ja johtopäätösten tekeminen on helpompaa.
Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä ryhmittelystä: Taulukko 7. Aineiston ryhmittely.
Yrityksen kansain- välistyminen | Xxxxxx pyrkineet laajentumaan uusille markkinoille viime vuosina. Kansainvälistyminen on tärkeä osa strategiaamme jo pitkään. |
EU:n kauppasopi- musten vaikutus kansainväliseen lii- ketoimintaan | EU:n kauppasopimukset ovat erityisen tärkeitä pk-yrityksen kan- sainvälistymisessä. Ilman EU:n kauppasopimuksia olisi vaikeampaa laajentua uusille markkinoille. |
Vinkit Pk-yrityk- sille | Kannattaa tutkia tarkkaan eri markkinoita ja niiden vaatimuksia ennen kansainvälistymistä. Asiantuntija-apu on hyödyllistä EU:n kauppasopimusten hyödyn- tämisessä. |
5 POHDINTAA
5.1 Oppaan arviointi
Opas perustuu kirjallisiin lähteisiin sekä kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin. Havainnoinnin avulla saatiin arvokasta tietoa pk-yritysten käytännön toiminnasta kansainvälisessä kau- passa ja kauppasopimusten hyödyntämisessä. Haastattelut puolestaan toivat esille yksilöi- den kokemuksia ja näkemyksiä aiheesta. Aineistoanalyysin avulla kerätystä aineistosta tunnistettiin haasteita ja mahdollisuuksia pk-yritysten kansainvälistymisprosessissa ja kauppasopimusten hyödyntämisessä.
Näiden tulosten perusteella opas pk-yrityksille voitiin kohdentaa hyödyllisiin aiheisiin ja laa- tia vastaamaan yrittäjien kohtaamiin haasteisiin. Tutkimuksessa saatiin myös hyödyllisiä vinkkejä, joita voitiin jakaa oppaassa.
Oppaassa paneuduttiin ensin hieman kansainvälistymisen syihin ja haasteisiin, sekä tarjot- tiin ratkaisuja näihin haasteisiin. Opas tarjoaa hyvän tietopaketin pk-yrityksille EU:n kaup- pasopimuksista. Siinä käsitellään monia keskeisiä etuja, joiden avulla pk-yritykset voivat helpommin toimia kansainvälisillä markkinoilla ja parantaa kilpailukykyään. Tekstissä esi- tellään myös EU:n tärkeimmät kauppasopimukset, niiden hyödyt ja haasteet pk-yrityksille sekä monia kauppasopimuksiin liittyviä säännöksiä ja muita seikkoja, jotka on syytä ottaa huomioon kansainvälisessä kaupassa ja EU:n kauppasopimusten hyödyntämisessä.
Kokonaisuudessaan oppaan sisältö on mielestäni hyvin valittu ja jäsennelty yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Sisällysluettelo antaa hyvän yleiskuvan oppaan sisällöstä ja sen järjes- tyksestä. Osa oppaan sivuista sisältää kuitenkin melko paljon asiaa, näitä olisi voitu kirjoit- taa vielä selkeämmin ja tiiviimmin, jotta sen lukeminen olisi helpompaa. Oppaan visuaali- nen ilme on kuitenkin kokonaisuudessaan selkeä ja käyttäjäystävällinen, sillä värimaailma on neutraali ja harmoninen ja fontit ovat helposti luettavat.
Oppaan toteutuksesta vastattiin kokonaisuudessaan itse, mukaan lukien kuvitus ja som- mittelu. Oppaan sisällön ja tavoitteiden määrittely oli ensimmäinen vaihe suunnittelupro- sessissa.
Oppaassa haluttiin tiivistää olennainen tieto selkeään ja käytännölliseen muotoon. Grafiik- kaa ja luettelointia käytettiin havainnollistamaan asiaa. Teoreettinen sisältö päätettiin en- nen oppaan ulkoasun suunnittelua. Oppaan toteutuksessa käytettiin helppokäyttöistä Canva-kuvankäsittelyohjelmaa, joka tarjosi kaikki tarvittavat elementit oppaan tekemistä varten. Värimaailmaksi valittiin vaaleat sävyt, jotka loivat oppaalle harmonisen ilmeen.
Oppaan kuvissa käytettiin Canvan Ilmaisgrafiikkaa, sekä Unsplash-sivuston kuvia, koska kyseisellä sivustolla on tarjolla laaja valikoima vain CC0-lisenssillä varustettuja kuvia.
Tämä mahdollistaa kuvien käytön ilman lupaa ja kuvien editoinnin kuvankäsittelyohjel- malla. Ku-van lähdettä ei myöskään tarvitse ilmoittaa. Tämän ansiosta Unsplash-kuvat ovat hyvä valinta visuaalisten materiaalien suunnitteluun.
5.2 Eettisyys ja luotettavuus
Opinnäytetyön tekemisessä on tärkeää noudattaa tieteellisen tiedeyhteisön toimintatapoja, kuten yleistä huolellisuutta, tarkkuutta ja rehellisyyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että työssä tu- lee käyttää eettisesti kestäviä ja tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia tiedonhan- kinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä (Hyvä tieteellinen käytäntö). Lisäksi avoimuus ja vastuullinen tiedeviestintä ovat tärkeitä, samoin kuin muiden tutkijoiden töiden saavutusten asianmukainen huomiointi ja kunnioitus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toisten tutki- joiden julkaisuihin viitataan asianmukaisella tavalla ja annetaan heidän saavutuksilleen niille kuuluva arvo ja merkitys.
Kun laaditaan opasta yritysten käyttöön, nousee esiin monia tutkimus- ja ammattieettisiä kysymyksiä. On tärkeää varmistaa, että opas perustuu tutkittuun tietoon ja että sen sisältö on luotettavaa ja ajantasaista (Kumpula & Rissanen, 2018). Tutkimuksen tekijöiden on myös tärkeää huolehtia siitä, että he eivät käytä toisten tutkimuksia tai aineistoja ilman asi- anmukaista lupaa tai viittausta.
Ammattieettisiä kysymyksiä liittyy esimerkiksi siihen, että tutkimuksen tekijöiden tulee olla tietoisia mahdollisista eturistiriidoista ja varmistaa, että heidän tutkimuksensa on puoluee- tonta ja objektiivista (Shamoo & Resnik, 2015). Lisäksi tutkimuksen tekijöiden tulee
varmistaa, että he noudattavat kaikkia sovellettavia eettisiä standardeja ja sääntöjä tutki- muksen tekemisessä.
5.3 Kehittämis- ja jatkotutkimusehdotukset
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda opas Pk-yrityksille, jotka suunnittelevat kan- sainvälistä liiketoimintaa EU:n ulkopuolelle. Aihealue on kokonaisuudessaan laaja, jossa riittää paljon asiaa. Jatkossa tehtävissä tutkimus- ja kehittämistöissä olisi hyvä paneutua tarkemmin vain yksittäiseen EU:n kauppasopimuksiin liittyvään osa-alueeseen.
Aiempien tutkimusten mukaan Pk-yritykset kokevat haasteita kansainvälisen toiminnan aloittamisessa ja EU:n kauppasopimusten hyödyntämisessä. Tästä aiheesta voitaisiin tehdä uusia tutkimuksia, joissa voitaisiin kohdentaa tarkemmin, että mitkä asiat erityisesti koetaan vaikeaksi ja onko kohdemaalla tai toimintamuodolla vaikutusta yritysten kokemuk- seen. Myöskin kauppasopimusten vaikutukset eri toimialoihin ja maantieteellisiin alueisiin voivat vaihdella. Jatkotutkimuksessa voidaan tarkastella, miten eri toimialat ja maantieteel- liset alueet ovat hyötyneet kauppasopimuksista.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi myös tämän opinnäytetyön lopputuloksen vaikuttavuuden arviointi. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tutkia tämän oppaan vaikuttavuutta. Ovatko yrityk- set saaneet rohkeutta lähteä kansainvälisille markkinoille, kuinka tehokkaasti pk-yritykset ovat hyödyntäneet kauppasopimuksia, ja arvioida niiden vaikutuksia pk-yritysten kilpailuky- kyyn ja taloudelliseen suorituskykyyn.
Lisäksi on huomioitava, että opas tarjoaa tietoa kauppasopimusten hyödyntämisestä, mutta sen tietojen päivittäminen voi olla haastavaa. Jatkotutkimuksessa voidaan tarkas- tella, miten kauppasopimukset ja niiden vaikutukset ovat kehittyneet ajan myötä ja päivit- tää tietoja ja neuvoja sen mukaisesti.
LÄHTEET
Xxxxxxxx, X. (2020). Avoin kirje Business Finlandin uudelle pääjohtajalle Xxxxx Xxxxxxxxxx. [LinkedIn-sivusto]. xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xxx/xxxxx/xxxxx-xxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxxx-xxxxx- lepaajohtajalle-xxxxx-xxxxxxxx/.
Xxxxxxxxxx, X. (2019). Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino.
Xxxxxxxxxxx, S., Xxxxxxx, X., X. Kunst, V., Xxxxxxxxx, X. & xxx Essen, M. 2018. Cultural Distance and Firm Internationalization: A Meta-Analytical Review and Theoretical Impli- cations. Journal of Management, 44(1), 89–130.
Xxxxxxxx, S. T., Xxxxxx, X., & Xxxxxxxxxxxx, X. (2020). International Business: The New Realities (5. p). Global edition. Pearson International Content.
Xxxxxxx, X. X. (2001). The eclectic (OLI) paradigm of international production: past, pre- sent and future. International Journal of Economics Business, 8(2), 173–190. xxxxx://xxx.xxx/00.0000/00000000000000000
Xxxxxx, X. (2015). Tulli – tuttu mutta tuntematon. Edita Publishing Oy.
European Commission. (2019a). EU trade policy. xxxxx://xx.xxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxx/
European Commission. (2019b). Trade agreements. xxxxx://xx.xxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxx/xx- focus/trade-agreements/
Euroopan parlamentti (i.a.). Ulkopolitiikan tavoitteet, välineet ja saavutukset. xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xx/xxxxx/000/xx-xxxxxx-xxxxxxxx-xxxx- nership-agreement-epa
Finnvera Oyj. (2019). Kansainvälistyminen: opas pk-yrityksille. xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxx- tent/download/116524/1609604/file/Finnveran_opas_kansainvalistymiseen.pdf.
Xxxxxx, X. (2016). Market Entry Strategies: Internationalization theories, Concepts and Cases of Asian High-Technology Firms: Haier, Hon Hai Precision, Lenovo, LG Electro- nics, Panasonic, Samsung, Sharp, Sony, TCL, Xiaomi (2. p.). Walter de Gruyter GmbH.
Xxxxxxx, X. X., & Xxxxxx, M. W. (2014). International business. Pearson.
Xxxx, M. A., Ireland, R. D., & Xxxxxxxxx, X. X. (2021). Strategic Management: Concepts and Cases: Competitiveness and Globalization. Cengage Learning.
Xxxxxxxxx, X. (2012). Essentials of Global Marketing (2. uud. p). Pearson Education Limi- ted.
Xxxxxxxx, X. & Svensberg, S. (2018). Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus. ST- Akatemia.
Xxxxxxxx, X., Xxxxxxxxxxx, X., Xxxxxxxxxx, X., & Xxxxxxxxx, X. (2005). Entrepreneurial orientation, dynamic capabilities and international performance. Journal of international entrepreneurship, 3, 223–243 xxxxx://xxxx.xxxxxxxx.xxx/xxxxxxx/00.0000/x00000-000-
Xxxxxxxx, X., & Xxxxxx, X. X. (2009). The Uppsala internationalization process model re- visited: From liability of foreignness to liability of outsidership. Journal of international business studies, 40, 1411–1431 (1) The Uppsala internationalization process model revisited: From liability of foreignness to liability of outsidership | buddhimal perera - Ac- xxxxxx.xxx
Xxxxxxxxx, N. (2007). Euroopan Unioni – Oikeudelliset perusteet. Talentum Media Oy.
Xxxxx, X., Xxxxxxxx, N., & Xxxxxx, P. (2008). Building the born global firm: Developing ent- repreneurial capabilities for international new ventures. Journal of international busi- ness studies, 41(4), 440–458 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxx/xxxx- cle/abs/pii/X0000000000000000
Kauppakamari. (2021a). Kansainvälistyminen. xxxxx://xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx-xxxxxx- sille/kauppakamarin-palvelut/kansainvalistyminen/
Kauppakamari. (2021b). Euroopan unionin yleiset alkuperätodistussäännöt. xxxxx://xxxxxx- xxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Xxxxx, M. M., & Xxxxxxxx, X. (2009). The past and the future of international entrepre- neurship: a review and suggestions for developing the field. Journal of Manage- ment,35(3), 600–633. xxxxx://xxx.xxx/00.0000/0000000000000000
Xxxxxxx, M., & Xxxxxx, N. S. (2019). Born globals: A review and future directions. Journal of World Business, 54(1), 127–137.
Xxxxxx, G. A., & Xxxxxxxx, S. T. (2004). Innovation, organizational capabilities, and the born-global firm. Journal of International Business Studies, 35(2), 124–141.
Xxxxxxx, P., Xxxxxxxxxx X., & Xxxxxx, X. (2022), Kirjoita itsesi asiantuntijaksi. Art House Oy.
Kuljetus ja Logistiikka. (2021). Pk-yrityksen vienti. xxxxx://xxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxxxx-xxxxxx/
Xxxxxxx, X., & Xxxxxxxx, P. (2018). Hyvän tieteellisen käytännön toteutuminen julkaisu- prosesseissa: Toimittajien ja kustantajien vastuut ja haasteet. Tiede & Edistys, 43(3),
219–234.
Xxxxxxxxxx, X. X. (2019). From Globalization to Regionalization: New Trajectories for EU Trade Policy. Aussenwirtschaft, 70(2), 57–76.
Xxxxxx, X. X., & Xxxxxxx, P. (2018). Born globals: A review and future research directions.
International Business Review. 48(2), 157–180 xxxxx://xxx.xxxxxxx- xxxx.xxx/xxx/xxxx/00.0000/00000000.0000.0000000
Xxxxx, X. (2011). Ulkomaankaupan menettelyt. Tammertekniikka/AMK-Kustannus Oy.
Xxxxxxx, X., Xxxx, X., & Xxxx, S. (2015). International business (4.p.). Pearson Education Limited.
Neste. (2019). Neste forms a new wholly-owned company in Singapore to strengthen global renewable business [Lehdistötiedote]. xxxxx://xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxxx-xx-xx- tiset/uutiset/neste-forms-new-wholly-owned-company-singapore-strengthen-global-re- newable-business
Xxxxxxxx, X. &, Xxxxxx, X. (2009). Tiede, tutkimus ja kehittäminen. WSOYpro Oy
Xxxx, X. X., Xxxxxxx, F. T., & XxXxxx-Xxxxxxx, J. R. (2010). The dark side of the born global phenomenon: Challenges facing entrepreneurs. International Marketing Review, 27(5), 5–30.
Xxxxx, X., Xxxxxxx, X., & Halonen, N. (2017). Tarinoita kansainvälistymisen poluilta. VTT Technical Research Centre of Finland. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xxx/xxxxx/xx- fault/files/julkaisut/muut/2017/OATarinoita-kansainvalistymisen-poluilta.pdf
Xxxxxxxx, X., & Xxxxxxxx, S. (2012). Hyvän oppaan piirteet. xxxxx://xxxxx.xxxxxxxx.xx/xxxx- keskus/2012/03/27/hyvan-oppaan-piirteet/
Xxxxxxxxxx, X., & Xxxxxxxxxxx, X. (2020). Pk-yritysten kansainvälistyminen. Teoksessa
K. Xxxxxxxxxxx & S. Saarenketo (toim.), Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen (s. 145–170). Sanoma Pro.
Xxxxxx, X. X., & Xxxxxx, D. B. (2015). Responsible conduct of research. Oxford Uni- versity Press.
Xxxxxx, X., & Xxxxxxxx, E. R. (2018). Subsidiary management, knowledge flows and or- ganizational performance. Journal of World Business, 53(1), 134–144.
Suomen Yrittäjät ry. (2019). Kansainvälistyminen: haasteet ja mahdollisuudet. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxx_xx_xxxxxxxxxxx- det.pdf.
Suomen Yrittäjät ry. (2021a). Yrityksillä on yhä ongelmia EU:n kauppasopimusten hyödyn- tämisessä. [Verkkosivusto]. xxxxx://xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xx-xxx-xxxxxxxx- eun-kauppasopimusten-hyodyntamisessa/
Suomen Yrittäjät. (2021b). Kauppapolitiikkaraportti. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xx-xxx- tent/uploads/2021/08/Kauppapolitiikkaraportti-1.pdf
Suomen Yrittäjät (2022). Franchising. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxx- muodot/franchising/
Xxxxxx, X., & Xxxxxxxx, X. (2009). Kehittämistoiminnan perusteet. Edita.
Tulli. (2021a). Ahvenanmaan ja muun suomen välinen tavaraliikenne. xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxx- asiakkaat/ahvenanmaa/ahvenanmaan-ja-muun-suomen-valinen-tavaraliikenne
Tulli. (2021b). Viennin etuuskohtelut alkuperätuotteille. xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxxx- kaat/vienti/viennin-etuuskohtelut
Tulli. (2021c). Tavarantoimittajan ilmoitus. xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx- tajanilmoitus
Tulli. (2021d). Miten tavaran alkuperä osoitetaan? xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxx/xx- ten-alkupera-osoitetaan
Tulli. (2021e). Tullinimikkeet. xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx
Tulli. (2021f). Käyttötariffi. xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2021). Hyvä tieteellinen käytäntö. xxxxx://xxxx.xx/xx/xxx- devilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk
Ulkoministeriö. (i.a.) Miten yritykset voivat hyödyntää EU:n kauppasopimuksia ja säästää tullimaksuissa? xxxxx://xx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx
Verohallinto. (2015). Vientikaupan arvonlisäverotus. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx-xxxx- ohjeet/ohje-hakusivu/48667/vientikaupan_arvonlisavero
Verohallinto. (2017) Ulkomaankaupan arvonlisäverotus. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxx-xx- yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/ulkomaankaupan_arvonlisaverotus/
Verohallinto. (2021a). Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxx- vat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48691/arvonlis%C3%A4verotus-eu-tavarakaupassa2/
Verohallinto. (2021b). Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx-xxxx-xxxxxx/xxxx-xxxxxxxx/00000/xxxxxxxxxx-xxxxxxxx- kaupan--arvonlis%C3%A4verotus2/
Xxxxxx, X. (2021). Tutki ja kehitä. PS-Kustannus
Äärilä, L. & Xxxxxxxx, X. & Xxxxxxxx X., & Xxxxxx, K. (2017). Arvonlisäverotus käytän- nössä. Xxxx Xxxxxx
LIITTEET
Liite 1. Opas
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, käyntikortti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, xxxxx Xxxxxx luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, xxxxx Xxxxxx luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen diagrammi Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, xxxxx Xxxxxx luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen diagrammi Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>