PYHÄJOEN JA KIRKKOJÄRVEN HYVÄKSI

PYHÄJOEN JA KIRKKOJÄRVEN HYVÄKSI

Vesiviisas viljely tavaksi

Vesiviisaan viljelyn vinkit Kirkkojärven valuma-alueelle

✓ Löydä sopivat vaihtoehdot tulvaherkkien peltojen käyttöön

✓ Varmista ravinteiden tehokas käyttö – ympäristö ja

lompakko kiittävät

✓ Paranna maan kasvukuntoa ja peltojen satoisuutta – uudet ja vanhat keinot käyttöön

✓ Kuivatustilanne kuntoon – hyödynnä luonnonmukaiset pellon vesitalouden ratkaisut

✓ Nappaa ravinteet kiinni kaltevilta pelloilta

Valitse tilallesi sopivat, vesiviisaat toimet

Valitse sopiva toimenpide. Klikkaamalla tekstiä saat lisätietoa aiheesta.	MITKÄ TAVOITTEET ASETAT TILALLESI?
	Tulvaherkkien peltojen vesiviisas käyttö	Maan kasvukunnon parantaminen	Ravinteiden tehokas käyttö	Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen	Vesienhallinta ja kuivatustilanteen parantaminen
Maanmuokkaus- menetelmien optimointi	x	x		x
Monipuolinen viljelykierto		x	x	x
Kerääjäkasvien käyttö		x	x	x
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki		x	x
Karjanlannan ravinteiden käytön optimointi		x	x
Suojavyöhykkeet	x
Maisemapellot	x	x
ja muut pellon käyttömuodot
Kaksitasouomat ja muut luonnollisen peruskuivatuksen keinot	x				x
Kosteikot	x				x
Säätösalaojitus			x		x

Käytännön esimerkkejä maatilojen vesiviisaista toimenpiteistä Kirkkojärven valuma-alueella

Kosteikot pidättävät ravinteita ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta

• Toteutetun kosteikon pinta-ala noin 11 ha (vesiala + reunalla oleva kasvillisuus)

• Yläpuolinen valuma-alue 100%

peltoa

• Kosteikon pinta-ala on 14% yläpuolisesta valuma-alueesta

• Viljelijä toteuttanut kosteikon noin 5 vuotta sitten, rahoitus ei- tuotannollinen investointituki kosteikon perustamiseen

– Suunnitelma + kustannuslaskelma

– Xxxxxxxxxxxxxxx 11 699 eur/ha

– Jatkohoito Kosteikon hoito – ympäristösopimuksella, 5-vuotinen hoitosopimus, 450 eur/ ha/ v

• Kosteikko vähentää vesistöön aiheutuvaa ravinnekuormitusriskiä jo tällä hetkellä

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen ruoho, taivas, ulko, kenttä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>

Kosteikot pidättävät ravinteita ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta

• Viljelijällä halu kehittää olemassa olevaa kosteikkoa mm. lisäämällä vesialueiden pinta-alaa

• Kosteikkoon laskevat ja lähtevät uomat muutettaisiin kaksitasouomiksi + tulvatasanne

• Kosteikon kehittäminen parantaisi myös vesiensuojelullista tehokkuutta

• CAP 27 –rahoituksen myötä tuleva kosteikkoviljely + sen tuomat mahdollisuudet huomioon

– Ruokohelpikasvustot reuna-alueilla

– Tukiehdot tarkentuvat vuoden 2022 aikana

Turvemaiden kestävä viljely

• Turvemaat sisältävät runsain määrin orgaanista ainetta.

Haapavedellä on viljelyssä paljon turvemaita

• Päästöjen määrää on mahdollista pienentää.

Tilakäynneillä keskusteltuja aiheita:

✓ Hyvä kasvusto on ympäristöteko 🡪 käyttää turpeesta

vapautuvat ravinteet.

✓ Monivuotiset kasvit hyödyllisiä (esim. nurmet) 🡪 alkavat heti yhteyttää, kun kasvukausi alkaa, joten taas vähemmän päästöjä.

✓ Muokkauksen vähentäminen🡪 turpeen hajoaminen hidastuu

✓ Uusien turvemaiden raivauksen lopettaminen on olennainen

keino estää ravinteiden vapautuminen ympäristöön

Pelloilta aiheutuvaa kuormitusriskiä pienentävät jo tällä hetkellä monilla Haapaveden tiloilla viljelyssä oleva monivuotinen nurmi, kerääjäkasvit ja osalla myös kevennetty muokkaus.

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen ruoho, ulko Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>

Maan kasvukunnon kehittäminen

• Maan kasvukunnon hoito parantaa peltojen tuottavuutta ja helpottaa viljelyä. Hyväkuntoinen maa pidättää ravinteita kasvin käyttöön eikä päästä niitä ympäristöön 🡪 hyöty luonnolle ja viljelijän taloudelle.

Tilakäynneillä keskusteltuja aiheita:

- maan rakenteen parantaminen monipuolisella

viljelykierrolla

- Pellon tiivistymisen ennaltaehkäisy: ei ajeta märillä pelloilla eikä liian suurilla rengaskuormilla

- Vesitalouden parantaminen: salaojien kunnon ylläpito, sarka- ja valtaojien avoinna pitäminen jossa tarvitaan myös tilojen välistä yhteistyötä.

- Orgaanisen aineksen lisääminen: karjanlanta ja viljelykasvien biomassa.

Pelloilta aiheutuvaa kuormitusriskiä pienentävät Haapaveden tiloilla jo tällä hetkellä peltojen hyvä vesitalous, joka ehkäisee pintavaluntoja sekä orgaanisen aineksen lisääminen karjanlannan ja monivuotisten nurmien avulla, joka parantaa peltojen veden ja ravinteiden pidätyskykyä.

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen ruoho, ulko Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>

4 faktaa

Perustettu 1866, kaupungiksi 1996.

Koulutuksen uranuurtaja. Pohjois-Suomen ensimmäinen kansakoulu perustettiin pitäjään 1870.

Vireä kaupunki keskellä Suomen kauneinta luontoa.

Tunnetaan Haapavesi Folk-kansanmusiikkifestivaalista.

Yhteydenotto

Haapaveden kaupunki

Tähtelänkuja 1, 86600 Haapavesi

Puhelin: 044 7591 300 Sähköposti: xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx

xxx.xxxxxxxxx.xx