MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS 2014-2018

Maanmittauslaitoksen toiminta on osa politiikkasektoria, jonka päämääränä on ylläpitää ja kehittää Suomen kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuria. Tämän politiikkasektorin strategisia päämääriä on kuvattu seuraavassa strategiakartassa:

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurin strategiakartta 2014-2018

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät

turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden

Turvataan lainhuuto- ja

kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus

Kiinteistöjä ja maastoa

koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita .

Paikkatietoa keräävillä ja

ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta.

Hallinto on järjestetty

tehokkaasti: toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan sekä hyödynnetään yhteistyöverkostoja

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tehtävät ja voimavarat

on saatettu priorisoimalla tasapainoon

Hallinnon riskienhallintaa

parannetaan ja valmiutta muutoksiin kehitetään

Valtion

konsernipalveluja hyödynnetään täysimääräisesti.

Tietovarantojen

avaamista edistetään.

Voimavarojen hallinta: henkilöstö, talous, perusrakenteet

Henkilöstö on osaavaa ja

voi hyvin

Henkilöstön määrä on

kehyspäätöksen mukainen

EU- ja muu ulkopuolinen rahoitus on

tehokkaasti hyödynnetty

Toimitilahallinta ja hankintatoimi on tehokasta (VNp)

Toimipaikkaverkko tukee toimintaa

Suunnitelmat on laadittu ja toiminta

priorisoitu määrärahakehysten puitteisiin

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurin politiikkasektorin eri osa-alueiden visioita, strategisia pää- määriä ja tavoitteita on linjattu lisäksi tarkemmin seuraavissa strategioissa:

• Maa- ja metsätalousministeriön kiinteistötoimitusstrategiassa 2013 - 2020

• Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2008 - 2013 (uusittavana)

• Maa- ja metsätalousministeriön kiinteistörekisterin perusparannusstrategia

• Maa- ja metsätalousministeriön yleisten kartastotöiden strategia 2011 - 2020

• Kansallinen paikkatietostrategia 2010 – 2015 (päivitettävänä)

Nämä strategiat yhdessä edellä kuvattujen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteis- ten strategisten päämäärien kanssa muodostavat keskeisen perustan Maanmittauslaitoksen ta- voitteiden asettamiselle ja tulosohjaukselle.

1.3 Maanmittauslaitoksen strategiset päämäärät ja vaikuttavuustavoitteet

Maanmittauslaitoksen edellä kuvatuista hallinnonalan ja politiikkasektorin päämääristä ja tavoit- teista johdettuja strategisia päämääriä on kuvattu seuraavassa strategiakartassa:

Karttaa täydentävät lisäksi Maanmittauslaitoksen missio ja arvot.

1.3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Maanmittauslaitoksen toiminnan vaikuttavuus kohdistuu yhteiskuntaan ja asiakkaisiin.

Ajantasaisten, luotettavien ja kattavien tietovarastojen tiedot ovat laajassa käytössä

Maanmittauslaitos kokoaa yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa maasto-, kiinteistö- ja maankäyttötiedoista koko valtakunnan kattavan, tietosisällöltään ja laadultaan tulevaisuuden käyt- tötarpeiden mukaisen kokonaisuuden. Kiinteistörekisteri sijaintitietoineen muodostaa perustan yh- teiskunnan ja asiakkaiden tarvitsemalle kiinteistötunnuspohjaiselle perusrekisterijärjestelmälle.

Kiinteistörekisteristä, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä sekä perusrekisteriin rinnastettavasta maas- totietokannasta saadaan luotettavasti ja nopeasti ajantasaiset ja oikeat tiedot maankäytön suun- nittelun, verotuksen, väestökirjanpidon ja muihin yhteiskunnan tarpeisiin. Maanmittauslaitoksen strategisena tavoitteena on, että sen hallinnoimat tietovarastot ovat laajassa ja kasvavassa käy- tössä koko yhteiskunnassa.

Avoimen datapolitiikan yleistyminen hallinnossa lisää tietojen käyttömahdollisuuksia ja vaatimuk- sia Maanmittauslaitoksen tiedoille ja tietopalveluille. Maanmittauslaitoksen tavoitteiden mukaista on varmistaa, että rajapinnoista eteenpäin lisäarvopalveluita tuottavat mahdollisimman laajasti myös yksityiset yritykset. Maastotietojen avaamisella on tavoiteltu tietojen laajaa käyttöä ja uusien

innovaatioiden syntyä. Muiden tietojen avaaminen edellyttää menetettävien tulojen kompensaatio- ta, jotta avaaminen on mahdollista.

Asiakkaiden neuvontatarve kasvaa lisääntyneen aineistojen käytön seurauksena. Lisääntyvä käyt- tö tuottaa myös lisää reklamaatioita, jotka viedään nopeasti korjattavaksi ja päivitettäväksi tuotan- to- ja ylläpitoprosesseihin.

Kiinteistöjaotus vastaa maastossa ja rekistereissä omistajayksikköjakoa. Maanmittauslaitos huo- lehtii tästä kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnalla omalla vastuualueellaan.

Kolmiulotteisten kiinteistöjen (3D-kiinteistö) muodostaminen ja rekisteröinti on mahdollista vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kiinteistörekisteri sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri ovat jatkuvasti ajan tasalla. Nykyinen tietosi- sällöltään vielä osittain puutteellinen ja alueellisesti erilainen kiinteistörekisteri perusparannetaan ja yhtenäistetään maa- ja metsätalousministeriön Kiinteistörekisteri 2015 -strategian mukaisesti vuoteen 2015 mennessä. Sen jälkeenkin rekisteriin jää puutteellisuuksia, joiden korjaaminen mää- ritellään maa- ja metsätalousministeriön uudessa strategiassa.

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen perusparannusta jatketaan osana kirjaamisprosessin teh- täviä. Kirjaamisjärjestelmä tehostaa entisestään myös lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen yllä- pitoa, kun kirjaukset kohdistuvat jatkossa aina voimassaoleviin kohteisiin.

Maastotietojen tietosisältöä ja ajantasaistusta kehitetään INSPIRE-direktiivin, maa- ja metsätalo- usministeriön Yleisten kartastotöiden strategian ja asiakastarpeiden mukaisesti. Aineiston yhteis- käyttöisyyttä lisätään noudattamalla yhteisiä standardeja ja suosituksia.

Valtakunnallisesti merkittävien tietovarastojen palvelukykyä kehitetään edelleen.

Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet on tyydytetty

Maanmittauslaitoksen antama palvelu on tasapuolista, luotettavaa, nopeaa ja oikeudenmukaista. Palvelutasossa olevat erot maan eri osien välillä poistetaan. Toimitustuotannon strategia määritte- lee tavoitteet asiakaslähtöisyydelle, toimitusten laadulle sekä menettelyn uudistamiselle.

Sähköisiä asiointimahdollisuuksia kehitetään, koska yhä useampi asiakas haluaa asioida verkon kautta. Verkkopalveluiden vaikuttavuutta kasvatetaan erityisesti tarjoamalla tietoaineistot kattavas- ti, helppokäyttöisesti ja ajantasaisina rajapintapalvelupalvelun tai tiedostopalvelun kautta. Tieto- palvelun jatkuvasta toimivuudesta huolehditaan. Mahdollisuus etäasiointiin tulee vaikuttamaan asiakaspalvelun järjestelyihin ja edellyttää tehokasta asiakkuudenhallintajärjestelmää. Asiakas- palvelun luonne muuttuu yhä enemmän asiantuntijapalveluksi ja neuvonnaksi. Fyysiset asiakas- palvelupisteet säilytetään niin kauan kuin niille on perusteltu asiakastarve.

Paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tehokkaita tukipalveluita.

Maanmittauslaitos toimii aktiivisesti paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisessä sille tukiorganisaa- tiona säädetyissä tehtävissä.

Maanmittauslaitos tukee aineisto-organisaatioita INSPIRE-direktiivin kansallisessa toteuttamises- sa huolehtimalla direktiivin ja sen täytäntöönpanosäännösten soveltamista, teknisiä kysymyksiä ja paikkatietoaineistojen ja niiden käyttöehtoja ja sopimusmalleja koskevasta neuvonnasta. Maan- mittauslaitos pitämää yllä palveluita ja paikkatietoinfrastruktuurin yleistä toimivuutta ja hyödyntä- mistä tukevaa Internet-sivustoa (kansallinen paikkatietoportaali Paikkatietoikkuna).

Yleistä karttakäyttöliittymää ja paikkatiedon palvelualustaa kehitetään ja ylläpidetään. Palvelu hyödyttää erityisesti viranomaisia, jotka kehittävät kansalaisille suunnattuja sähköisiä asiointipal- veluja. Paikkatietojen merkitys erilaisissa palveluissa tulee kasvamaan ja tätä kautta laitoksen yh- teiskunnallinen rooli kasvaa.

Tarkoituksenmukainen kiinteistörakenne vahvistaa maa- ja metsätalouden elinkeinojen kilpailukykyä, uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja edistää infrastruktuurihankkeiden toteuttamista

Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia linjaa, minkälaisia tilusjärjestelyjä tehdään ja millä edellytyksillä niitä tuetaan.

Peltotilusjärjestelyjä jatketaan koko maassa painopisteen ollessa keskeisillä maatalousalueilla. Ti- lusjärjestelyiden tukemismäärärahan niukkuus aiheuttaa hankkeiden aikataulujen viivästymistä.

Liikenneväylähankkeiden yhteydessä selvitetään hankkeiden vaikutukset maanomistusoloihin ja tarvittaessa haitallisia vaikutuksia ehkäistään mm. hanketilusjärjestelyin. Sidosryhmätoimintaa li- sätään ja siten varmistetaan, että tilusjärjestelypalvelujen tarjonta perustuu alueellisen yhteistoi- minnan pohjalta todettuihin yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin.

Käytössä on asiakaslähtöinen tilusjärjestelyprosessi koko maassa. Asianosaisten näkemykset otetaan huomioon toimitusalueita rajattaessa ja toimenpiteitä suunniteltaessa. Käynnistämisen edellytyksenä on, että hankkeella on maanomistajien vahva kannatus. Tilusjärjestely on erilaisten maankäyttöön kohdistuvien tavoitteiden yhteensovittamista.

Metsätilusjärjestelyiden kokeiluhankkeista kerätään kokemuksia parhaista menetelmistä metsätila- rakenteen kehittämiseen. Sidosryhmien kanssa jatketaan yhteistyötä metsätila- ja tilusrakenteen kehittämiseksi mm. muodostamalla uusia yhteismetsiä ja kasvattamalla olemassa olevia.

Tilusjärjestelyistä tiedotetaan alueilla, joilla on tarvetta ja edellytyksiä tilusrakenteen kehittämi- seen. Tarveselvityksiä tehdään maanomistajien hakemuksesta. Pelto- ja metsätilusjärjestelyt kyt- ketään osaksi alueen infrastruktuurin ja liikenneturvallisuuden parantamista.

1.3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminta on tuottavaa, taloudellista ja kannattavaa

Toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta parannetaan prosesseja ja tietojärjestelmiä kehittämällä, muodostamalla taloudellisuutta edistäviä kumppanuuksia, toteuttamalla vaikuttavuus- ja tulokselli- suusohjelmaa sekä parantamalla organisaation toimivuutta.

Tuotannon suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on, että pienenevällä panoksella voidaan tu- levaisuudessa saavuttaa entistä korkeampi tuottavuus.

Erityistä substanssi- tai sidosryhmäosaamista vaativien tehtävien tekeminen on keskitetty. Laitok- sen kaikkea asiantuntemusta hyödynnetään rutiininomaisesti.

Maanmittauslaitos pitää jatkuvasti huolta, että budjettirahoitteisen ja maksullisen toiminnan kan- nattavuus on asetettujen tavoitteiden mukaista. Budjettirahoituksen tarve perustuu tavoitteelliseen rekisterien ja aineistojen perusparannus- ja ylläpitosuunnitelmien toteuttamiseen. Tulorahoitus turvataan tehokkailla tuotantoprosesseilla sekä kilpailukykyisillä palveluilla ja tuotteilla.

Hallinto on avointa, palvelevaa, tehokasta ja verkostoitunutta

MML toteuttaa omalta osaltaan avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa ja sen periaatteita.

Maanmittaustoimitusten ja kirjaamisasioiden vaatimien päätösten ja ratkaisujen asianmukainen tekeminen edellyttää riippumattomuutta suhteessa muihin toimijoihin. Muuten asiakkaiden tarpei- den mukaiset tulokset saadaan parhaiten aikaan verkostoitumalla kumppanien ja muiden sidos- ryhmien kanssa. Maanmittauslaitos tehostaa edelleen tätä toimintaa ja toimii aktiivisesti kahden- ja monenvälisissä suhteissa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteiskunnan tuottavuus-, tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimukset edellyttävät yhä useammin yh- teisiä tuotannollisia ja hallinnollisia prosesseja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tietokantojen yh- teiskäyttöisyyttä ja yhdisteltävyyttä ulkopuolisten toimijoiden tietokantoihin kasvatetaan. Maanmit- tauslaitos toteuttaa yhteentoimivuuden hallinnonalojen välillä ensisijaisesti rajapintojen ja standar- dien avulla.

Ydin- ja tukiprosessit toimivat vahvistettujen laatu- ja toimintamallien mukaisesti. Tämä varmistaa asiakkaalle toiminnan yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden Maanmittauslaitoksen hajautetussa tuotanto-organisaatiossa. Prosessikokonaisuutta tarkistetaan tarvittaessa muutostarpeiden vaati- malla tavalla.

Prosesseja ja tietojärjestelmiä ylläpidetään, kehitetään ja uusitaan jatkuvasti toiminnan varmista- miseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Tuotteiden ja palvelujen laatua parannetaan ja yhtenäiste- tään. Palveluiden ja tuotteiden suunnittelu, kehittäminen ja toteutus tehdään aina ympäristövaiku- tukset huomioon ottaen.

Maanmittauslaitoksen ydin- ja tukiprosessit on kuvattu seuraavassa prosessikartassa:

Prosessien tuloksellisuus paranee yhtenäisillä ja tehokkailla ICT-palveluilla

Tietojärjestelmien kehittämisessä keskeisellä sijalla on sähköisen asioinnin edistäminen. Verkko- palveluja integroidaan myös osaksi ydinprosessien toimintaa. Näitä palveluja kehitetään tuke- maan asioiden vireille tuloa, tiedottamista, seurantaa, osallistumista, rekisterien ylläpitoa sekä toimituksissa tarvittavien tietojen hankintaa.

Tietoturvallisuus on organisaation toimintakyvyn ylläpidon kannalta elintärkeää. Tietojärjestelmien toimivuus, tietoturva ja tietosuoja varmistetaan. Varaudutaan niin normaali- kuin poikkeusolojen häiriötilanteisiin. Verkon kautta tapahtuvassa viranomaisasioinnissa luotettava tunnistaminen on palvelun edellytys. Teknologian elinkaaririskeihin varaudutaan tekemällä mm. tuotannon tietojär- jestelmien elinkaari- ja vaatimuksenmukaisuusanalyysejä.

1.3.3 Voimavarojen hallinta

Henkilöstö on osaavaa ja voi hyvin

Muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa Maanmittauslaitoksen toimintatapoihin toteuttaa tehtävään- sä. Henkilötasolla tehtäväkokonaisuuksia muotoillaan uudelleen toiminnan tarpeisiin perustuen.. Ydinosaamista ylläpidetään ja kehitetään. Huomiota kiinnitetään myös tulevaisuudessa tarvitta- vaan ydinosaamiseen. Jokainen työntekijä ymmärtää Maanmittauslaitoksen sekä työyhteisönsä tavoitteet ja on tietoinen oman työnsä merkityksestä kokonaisuudessa.

Osaamisen johtaminen korostuu, sillä rekrytoinneissa painottuu monitaitoisuus ja liikkuvuus lai- toksen sisällä. Osaamisen arviointi, osaamisen kehittämissuunnitelman laadinta ja suunnitelman toteutumisen varmistaminen on tärkeä esimiestyön osa-alue. Henkilöstön kehittämisessä hyödyn- netään oppimispolkuja, mentorointia, vierihoitoa sekä omaa ja ulkopuolista koulutustarjontaa. Uu- sia menetelmiä, mm. verkko-oppimista otetaan käyttöön. Osaaminen on perusta jaksamiselle ja työhyvinvoinnille.

Työhyvinvoinnin johtamista toteutetaan kokonaisvaltaisella otteella. Työhyvinvointipalvelut organi- soidaan uudella tavalla, ja niihin käytettävän satsauksen vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista

kehitetään. Laitoksen joustava työaikamalli tukee jaksamista sekä mahdollistaa työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta.

Esimiehet hallitsevat kaikki johtamisen tehtäväalueet

Esimiestyö kehittyy ammatiksi. Esimiestyön laatumalli systematisoi esimiesvalmiuksien kehittä- mistä ja arviointia. Esimiehen käsikirja on tärkeä päivittäisjohtamisen työkalu oikeudenmukaisuu- den ja yhtenäisen kohtelun toteuttamisessa.

Sekä tiimi- että henkilötasolla asetetaan täsmälliset tulostavoitteet. Esimiehet seuraavat etenemis- tä, ja puuttuvat tarvittaessa korjaavin toimenpitein ongelmatilanteisiin. Yhteistyö työntekijöiden kesken, tiimien välillä ja tulosyksiköiden välillä on välttämätön menestystekijä.

Henkilöstö ja esimiehet toimivat hyvässä yhteistyössä. Vuorovaikutus on välitöntä ja viestintä avointa. Henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista seurataan henkilöstötutkimuksin, sairauspoissaolo- tilastoin ja keskusteluin. Varhaisen välittämisen mallia hyödyntäen selvitetään ongelmatilanteita ja etsitään niihin ratkaisuja.

Henkilöstömäärä ja –rakenne vastaavat toiminnan tavoitteita

Henkilöstön määrä mitoitetaan tehtävälähtöisesti ja suhteutetaan maksullisen toiminnan kysyn- tään ja palvelutavoitteisiin sekä budjettirahoitukseen. Henkilöstön määrä vähenee sekä budjettira- hoitteisessa että maksullisessa toiminnassa. Henkilöstön määrää koskevat tavoitteet saavutetaan luonnollista poistumaa hyödyntäen. Henkilöstöä rekrytoidaan laitoksen ulkopuolelta, jos tarvitta- vaa osaamista ei laitoksesta löydy tai sen kehittämiseen kuluisi liian pitkä aika.

Maanmittauslaitos pitää yllä hyvää työnantajakuvaa ja yhteistyötä koulujen ja alan oppilaitosten kanssa välttämättömien rekrytointien turvaamiseksi. Xxxxxxxxx tunnettavuutta nuorison ja ammat- tia valitsevien nuorten keskuudessa lisätään mm. viestinnällä, yhteistyösopimuksin, työpaikkavie- railuin sekä tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja työssäoppimisjaksoja.

Maanmittauslaitoksen organisaatiokaavio vuonna 2014 on esitetty seuraavassa kuvassa:

Valtiontalouden kehyspäätöksen mukainen toiminta- ja siirtomenojen määrä

Maanmittauslaitoksen toiminta suunnitellaan valtiontalouden kehyspäätösten mukaisesti.

Toimitilahallinta ja hankintatoimi ovat tehokkaita ja palvelupisteverkko tukee toimintaa

Maanmittauslaitos ottaa käyttöön suunnittelukaudella Senaatin kanssa yhteistyössä laaditun toimi- tilakonseptin, millä pyritään monitoimitilatoimistoon. Tärkeimmät periaatteet tehokkuuden ja kus- tannusten kannalta konseptissa on se, että omia työpisteitä ei lähtökohtaisesti ole ja että työpistei- tä on vähemmän kuin henkilökuntaa. Työpisteinä käytettäisiin jatkossa myös kahviota, neuvottelu- tiloja ja ns. ad-hoc -paikkoja.

Maanmittauslaitos huomioi hankinnoissaan valtioneuvoston periaatepäätöksen pysyvien toiminta- menosäästöjen aikaansaamisesta sekä toteuttaa hankinnat valtion hankintastrategian toimenpide- ehdotusten mukaisesti. Hankintatoimen tehokkuus ja säädöstenmukaisuus varmennetaan keskite- tyllä hankintojen tekemisellä sekä puitesopimusten laajalla hyödyntämisellä.

Valtakunnallista palvelupisteverkkoa ylläpidetään tehokkaasti 35 palvelupisteessä.

2 MAANMITTAUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2015-2018

Tulossopimus täsmentää ja täydentää alustavia tulostavoitteita, jotka ministeriö on asettanut Maanmittauslaitokselle valtion vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä.

2.1 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (A) Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat seuraavat:

Tulostavoitteet

A1. Ajantasaisten, luotettavien ja kattavien tietovarastojen tiedot ovat laajassa käytössä

A2. Asiakkaan ja muiden sidosryhmien tarpeet on tyydytetty

A3. Paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tehokkaita tukipalveluita

A4. Tarkoituksenmukainen kiinteistörakenne vahvistaa maa- ja metsätalouden elinkeinojen kilpailuky- kyä, uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja edistää infrastruktuurihankkeiden toteuttamista

Yhteiskunnallista vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutta koskevat keskeiset tunnusluvut ja tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa:

Tunnusluku	Toteuma 2011	Toteuma 2012	Ennuste 2013	Tavoite 2014	Alustava tavoite 2015	Alustava tavoite 2016	Alustava tavoite 2017	Alustava tavoite 2018
Maastotietokannan ajantasaisuusindeksi (TM35-lehtijaossa) 1)	96 %	97 %	98 %	98 %	98 %	100 %	100 %	100 %
Kiinteistörekisterin perusparannuksen kattavuusindeksi 1) & 2)	75,0 %	82,4 %	87,2 %	93 %	96 %	100 %	100 %	100 %
Tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta 1) & 3)	24 %	35 %	3 %	3 %	3 %	3 %	3 %	3 %
Toimitustuotannon hintakehitys 4)	100,0	97,1	98,0	102,8	102,3	99,9	99,4	97,0
Kirjaamismaksujen kehitys 5)	100,0	97,1	98,1	96,7	96,2	94,8	94,3	92,9
Talousarviorahoituksen kehitys 6)	100,0	95,9	89,2	86,6	78,2	77,1	75,9	74,8
Tilusjärjestelytuotanto (Mha)	9 743	8 315	8 740	9 000	9 300	9 600	9 900	10 200

1) Tunnusluku tullaan uudistamaan tulossopimuskauden aikana.

2) Kattavuuden lähtökohta on tilanne 1.1.2003, jolloin indeksi oli 0 %. Eri vuosien tiedot on muutettu yhteismitallisiksi

3) Tietovarastojen hyödyntäminen: mittarilla mitataan kiinteistötietopalvelun maksuttomien hakujen määrän kasvua edellisvuodesta.

4) Inflaation vaikutuksella korjattu toimitustuotannon kehitys on laskettu lohkomisten hintakehityksen perusteella. Vuodesta 2014 osalta palvelun sisältö laajenee toimitushintauudistuksen johdosta.

5) Inflaation vaikutuksella korjattu kirjaamismaksujen kehitys on laskettu lainhuudon hintakehityksen perusteella

6) Inflaation vaikutuksella korjattu Maanmittauslaitoksen toimintamenomomentin kehitys

2.2 Toiminnalliset tuloksellisuuden tavoitteet (B)

Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoitteet ovat seuraavat:

Tulostavoitteet

B1. Toiminta on tuottavaa, taloudellista ja kannattavaa

B2. Hallintomme on avoin, palveleva, tehokas ja verkostoitunut

B3. Prosessien tuloksellisuus paranee yhtenäisillä ja tehokkailla ICT-palveluilla

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1. Toiminnallista tulokselli- suutta koskevat keskeiset tunnusluvut ja tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa:

Tunnusluku	Toteuma 2011	Toteuma 2012	Ennuste 2013	Tavoite 2014	Alustava tavoite 2015	Alustava tavoite 2016	Alustava tavoite 2017	Alustava tavoite 2018
Toiminnallinen tehokkuus
Lohkomistoimitukset, euroa/lohkokiinteistö 1) & 2)	818	917	950	1130
Kirjaamisasiat, euroa/lainhuuto 1)	108	117	125	107
Maastotietokannan ajantasaistus, euroa/km2	138	141	151	162	162	162	162	162
Kokonaistuottavuus 3)	109,5	100,4	101,0	102,0	102,0	102,0	102,0	102,0
Työn tuottavuus 3)	107,2	101,1	101,0	102,0	102,0	102,0	102,0	102,0
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus	103 %	97 %	96 %	100 %	100 %	100 %	100 %	100 %
Muiden suoritteiden kustannusvastaavuus	113 %	98 %	100 %	100 %	100 %	100 %	100 %	100 %
Tuotokset ja niiden kehitys
Toimitustuotanto, toimituksia kpl 4)	20 592	20 040	19 700	19 200	19 000	19 000	19 000	19 000
Tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl	10	6	8	11	7	7	7	7
Kirjaamisratkaisujen määrä, kpl 5)	261 000	250 422	240 000	280 000	260 000	260 000	260 000	260 000
Maastotietotuotanto yhteensä, km2	45 748	50 791	48 000	54 000	54 000	54 000	54 000	54 000
Korkeusmallia 2 metrin ruutukokoon, km2	47 315	32 768	43 000	40 000	40 000	40 000	40 000	40 000
Peruskartat 1:25 000	154	132	150	120	120	120	120	120
Maastokartat 1:50 000	40	40	40	40	40	40	40	40
Laadunhallinta ja sen kehitys
VIP-tutkimuksen tulos/ toimialan keskiarvo 1)	7,64/ 7,42	7,83/7,58	7,72/7,48	7,8/ 7,5	7,8/ 7,5	7,8/ 7,5	7,8/ 7,5	7,8/ 7,5
Lohkomisen kestoaika, kk	6,9	6,9	6,9	6,0	6,0	6,0	6,0	6,0
Lainhuutojen käsittelyaika, pv 5)	39	31	80	39	29	25	23	20
Maastotietojen täydellisyys (jatkuva ajantasaistus)	98 %	96 %	95 %	95 %	95 %	95 %	95 %	95 %

1) Tunnusluku tullaan uudistamaan tulossopimuskauden aikana.

2) Vuodesta 2014 osalta palvelun sisältö laajenee toimitushintauudistuksen johdosta.

3) Tuottavuusindeksi perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan valtion tuottavuustilastoon.

4) Sisältää maksullisen tuotannon.

5) Tavoitteessa vuodelle 2014 on otettu huomioon uuden kirjaamisjärjestelmän käyttöönotosta aiheutuneen varannon purkaminen.

Maksullista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden arvioitu kehitys on kuvattu liitteessä 2. Päätoimintojen kustannukset ja henki- lötyövuodet on kuvattu liitteessä 2.

2.3 Voimavarojen hallinta (C)

Voimavarojen hallinnan tulostavoitteet ovat seuraavat:

Tulostavoitteet

C1. Henkilöstö on osaavaa ja voi hyvin

C2. Esimiehet hallitsevat kaikki johtamisen tehtäväalueet

C3. Henkilöstömäärä ja –rakenne vastaavat toiminnan tavoitteita

C4. Valtiontalouden kehyspäätöksen mukainen toiminta- ja siirtomenojen määrä

C5. Toimitilahallinta ja hankintatoimi ovat tehokkaita ja palvelupisteverkko tukee toimintaa

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1. Voimavarojen hallintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden ennakoitu kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa:

Selite	Toteuma 2011	Toteuma 2012	Ennuste 2013	Tavoite 2014	Alustava tavoite 2015	Alustava tavoite 2016	Alustava tavoite 2017	Alustava tavoite 2018
Henkilöstön rakenne
MMM:n asettama henkilöstökiintiö	1 905	1 890	1 877	1 843	1 788	1 788	1 788	1 788
Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta	1 838	1 779	1 877	1 843	1 788	1 788	1 788	1 788
- toimintamenomomentilta palkattu	1 834	1 776	1 873	1 839	1 784	1 784	1 784	1 784
- muilta TA-momenteilta palkattu	4	3	4	4	4	4	4	4
Koulutustaso, indeksiluku	4,8	4,9	4,9	4,9	5,0	5,0	5,0	5,0
Henkilöstön hyvinvointi
Työtyyväisyysindeksi, indeksiluku asteikolla 1-5) 1)	3,8	3,6	3,6	3,6	3,6	3,6	3,6	3,6
Motivaatio ja työn imu (vatu-indeksi) 1)	N/A	3,8	3,8	3,8	3,8	3,8	3,8	3,8
Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus (vatu- indeksi) 1)	N/A	3,7	3,7	3,7	3,7	3,7	3,7	3,7
Terveyspäiväprosentti, työpäivistä	96,1 %	96,2 %	96,5 %	96,5 %	96,5 %	96,5 %	96,5 %	96,5 %
Xxxxxxxxxxxxxx eläkkeelle siirtymisikä, v	63,7	63,8	64,0	64,0	64,0	64,0	64,0	64,0
Osaaminen
Koulutus ja kehittäminen (työpäivät/htv)	7,4	8,3	7,5	7,5	7,5	7,5	7,5	7,5
Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (OKU) 1)	N/A	3,6	3,5	3,5	3,5	3,5	3,5	3,5
Osaamisen uudistaminen, työpäivistä	0,4 %	0,9 %	0,6 %	0,6 %	0,6 %	0,6 %	1,0 %	1,0 %

1) Vuoden 2011 henkilöstökyselyä ei ole toteutettu VM-Baro-kyselynä

LIITE 1: TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISTA TUKEVAT TOIMENPITEET JA NIIDEN AIKATAULUTUS

Yhteiskunnallista vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on seuraava:

Toimenpide	Tulos- tavoitteet	Vuosi 2014	Vuosi 2015	Vuosi 2016	Vuosi 2017	Vuosi 2018
1. Aineistot tuotetaan yhteensopiviksi ja saatetaan mahdollisimman laajaan käyttöön	A1	x	x	x	x	x
2. Huolehditaan kiinteistö- ja maastotietojen valtakunnallisen tietopalvelun jatkuvasta toimivuudesta	A1	x	x	x	x	x
3. Tietovarantojen avaamista edistetään.	A1	x	x	x	x	x
4. Avoimen maastotiedon vaikuttavuuden arvioimiseksi kehitetään menetelmä yhteistyössä Aalto- yliopiston kanssa 1)	A1	x
5. Tietopalvelussa kehitetään INSPIRE-direktiivin mukaisten sähköisten jakelukanavien, erityisesti rajapintapalvelujen tarjontaa, joilla lisätään MML:n tietovarastojen käyttöä	A1	x	x	x	x	x
6. Tietoaineistot ovat saatavilla ajantasaisina rajapintojen tai tiedostopalvelun kautta sekä erikseen luovutettavina tietotuotteina. Räätälöityjä tietopalveluita tuotetaan vain viranomaistarpeita varten.	A1	x	x	x	x	x
7. Suunnitellaan ja toteutetaan Kansalliseen palveluväylään liittyminen perustietovarantojen osalta Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuurin toteutussuunnitelman mukaisesti. 1)	A1	x	x	x
8. Kiinteistötietojärjestelmän kiinteistörekisteri ja siihen kuuluva kiinteistörekisterikartta sekä lainhuu- to- ja kiinnitysrekisteri pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Kiinteistörekisterin tietosisältöä perusparan- netaan niin, että kaikki keskeiset kiinteistöihin liittyvät tiedot näkyvät suoraan rekisteristä.	A1	x	x	x	x	x
9. Maastotiedoista ajantasaistetaan vuosittain tie- ja osoitetiedot sekä rakennustiedot, muut kohteet alueen muutosnopeudesta riippuen 5—10 vuoden välein	A1	x	x	x	x	x
10. Huolehditaan kansallisen metatietopalvelun toimivuudesta ja kansalliseen paikkatietoportaaliin ja palvelukokonaisuuteen liittyvistä muista toimenpiteistä em. säädösten mukaisesti.	A1	x	x	x	x	x
11. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen perusparannusta jatketaan, jotta sähköistä asiointia ja säh- köisiä palveluja voidaan merkittävästi lisätä.	A1	x	x	x	x	x
12. Maastotietojärjestelmästä kehitetään yleisten kartastotöiden strategian vision mukaisesti entistä parempi ja monikäyttöisempi paikkatiedonhallinnan yhteinen perusta koko julkiselle hallinnolle ja myös muille toimijoille (ns. yhteinen referenssiaineisto). Järjestelmän tieto- ja laatumalleissa huo- mioidaan entistä laajemmin ja systemaattisemmin käyttäjävirastojen, kuntien ja muiden keskeisten käyttäjäryhmien tietotarpeita ja teknisiä vaatimuksia. Järjestelmän kehittämisessä on huomioidaan myös lisääntyvät kansainväliset vaatimukset.	A1	x	x	x	x	x
13. Vähennetään palvelutasossa olevia eroja maan eri osien välillä.	A2	x	x	x	x	x
14. Yhtenäisillä toimintatavoilla varmistetaan asianosaisten oikeusturvan yhdenmukainen toteutumi- nen.	A2	x	x	x	x	x
15. Asiakkaiden käytettävissä on tehokas ja toimiva asiakaspalautejärjestelmä, jota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Keskeisten palvelujen osalta asiakastyytyväisyys selvitetään vuosittain.	A2	x	x	x	x	x
16. 3D-kiinteistönmuodostamisen mahdollistavan lainsäädännön sekä tarpeellisten järjestelmä- ym. muutosten valmistelu. 1)	A2	x	x	x
17. Yleiseurooppalainen korkeusjärjestelmä (N2000) otetaan käyttöön. 1)	A2	x	x
18. Kiinteistötunnusjärjestelmä uudistetaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. 1)	A2	x
19. Maanmittauslaitos tekee esiselvityksen Perämeren sekä Tornion - Muonionjoen epäselvistä kalas-	A2	x	x

tusoikeuksista.
20. Paikkatietoinfrastruktuurin käyttöönottoa edistetään kehittämällä paikkatiedon palvelualustaa ja yleistä karttakäyttöliittymää yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.	A3	x	x	x	x	x
21. Tilusjärjestelyiden keinoja hyödynnetään ja niistä tiedotetaan maa- ja metsätalouden edellytysten parantamiseksi ja maantie-, rautatie-, luonnonsuojelu- ym. hankkeiden kiinteistöjen käytölle aiheut- tamien haittojen poistamiseksi ja vähentämiseksi sekä kiinteistöjen tarkoituksenmukaisen käytön turvaamiseksi.	A4	x	x	x	x	x
22. Tilusjärjestelyiden toimintamalleja ja tuotteita kehitetään asiakaslähtöisesti.	A4	x	x	x	x	x

1) Toimenpide toteutetaan erillisenä kehittämisprojektina

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on seuraava:

Toimenpide	Tulos- tavoitteet	Vuosi 2014	Vuosi 2015	Vuosi 2016	Vuosi 2017	Vuosi 2018
1. Yksinkertaistettu maanmittaustoimitusten hinnasto sekä sen laskentaprosessi otetaan käyttöön vuonna 2014. 1)	B1	x
2. Olemassa olevia kumppanuuksia kehitetään ja uusia luodaan tarpeiden mukaan.	B2	x	x	x	x	x
3. Kansainvälinen toiminta luo kontakteja muihin organisaatioihin ja tukee oman toiminnan kehittämi- sen tarpeita.	B2	x	x	x	x	x
4. Hallinnon riskienhallintaa parannetaan ja valmiutta muutoksiin kehitetään	B2	x	x	x	x	x
5. Valtion konsernipalveluja hyödynnetään täysimääräisesti.	B2	x	x	x	x	x
6. Green Office -toiminta vakiintuu.	B2	x	x	x
7. Maanmittauslaitoksen valtakunnallinen monipaikkaisen työn toimitila- ja työympäristökonsepti ote- taan käyttöön vaiheittain	B2	x	x	x	x	x
8. Prosessien ja tietojärjestelmien kehittämisessä panostetaan sähköisen asioinnin ja erityisesti kak- sisuuntaisen asioinnin ratkaisuihin	B3	x	x	x	x	x
9. Sähköiseen identiteettiin perustuvaa tietojärjestelmien pääsynhallintaa kehitetään edelleen. Luot- tamusverkoston (VIRTU) piirissä olevien sovellusten määrää kasvatetaan. 1)	B3	x	x	x
10. Parannetaan kiinteistötietojärjestelmän uuden kirjaamisosan ja kiinteistökaupan verkkopalvelun toiminnallisuutta. Valmistaudutaan kiinteistökaupan verkkopalvelun laajamittaiseen käyttöön vuon- na 2015. 1)	B3	x	x	x
11. ICT - tietoturvatasojen osalta perustaso on saavutettu. Korotettu tietoturvataso saavutetaan jatku- vissa sovelluspalveluissa ja prosesseissa syksyllä 2015. 1)	B3	x	x
12. Otetaan käyttöön lokienhallintajärjestelmä vaiheittain. Tuotanto- ja tukijärjestelmien lokitus, auto- matisoitu seuranta ja lokien laajat raportointimahdollisuudet tehostavat toimintaa ja parantavat oi- keusturvaa. 1)	B3	x	x	x
13. Maanmittauslaitoksen kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus tehdään valmiiksi ja käynnistetään strategisesti tärkeiden arkkitehtuurikohteiden tavoitekuvausten määrittely. 1)	B3	x	x
14. Otetaan käyttöön valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukeva Kieku- tietojärjestelmä. 1)	B3	x	x
15. Aineistot tuotetaan vahvistettujen laatumallien mukaisesti. Toimitustuotannon yhteinen laatumalli käyttöönotetaan.	B3	x	x	x	x	x

16. Laadun ja toiminnan kehittämistä jatketaan itsearviointien sekä sisäisten ja ulkoisten auditointien pohjalta.

1) Toimenpide toteutetaan erillisenä kehittämisprojektina

Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on seuraava:

Toimenpide	Tulos- tavoitteet	Vuosi 2014	Vuosi 2015	Vuosi 2016	Vuosi 2017	Vuosi 2018
1. Osaamista ylläpidetään ja kehitetään suunnitelmallisesti toimintaympäristön muutoksista johtuviin tarpeisiin. Lähtökohtana on, että henkilöstön osaaminen vastaa toiminnan tavoitteiden vaatimuksia.	C1	x	x	x	x	x
2. Oppimispolkutoimintamallia hyödynnetään edelleen ja sovelletaan uusille alueille.	C1	x	x	x	x	x
3. Seniorihenkilöstön osaamista ja hiljaista tietoa siirretään nuoremmalle tekijäpolvelle tehostetulla mentorointiohjelmalla.	C1	x	x	x	x	x
4. Valmistaudutaan uusien tuottavuutta ja taloudellisuutta edistävien verkko-oppimismenetelmien hyötykäyttöön.	C1	x	x	x	x	x
5. Tuottavuuden, työn vaatimukset ja henkilöstön tarpeet huomioon ottavia työn tekemisen malleja kehitetään laitoksen tarpeisiin. 1)	C1, C5	x	x	x	x	x
6. Esimiestyö muuttuu ammatiksi. Tätä tuetaan ottamalla käyttöön Esimiestyön laatumalli - kokonai- suus. Esimiehen käsikirjaa kehitetään edelleen.	C2	x	x	x	x	x
7. Tehtävät ja voimavarat on saatettu priorisoimalla tasapainoon	C3, C4	x	x	x	x	x
8. Maanmittauslaitos osallistuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpanoon.	C3, C4	x	x	x	x	x
9. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tietotekniikan kehittämistehtäviä, Geodeetti- sen laitoksen tutkimus- ja kehittämistehtävät, Maanmittauslaitoksen paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen liittyviä tehtäviä ja mahdollisuuksien mukaan hallinnonalan eri virastojen muita toimi- alariippuvia tietotekniikan kehittämistehtäviä valmistaudutaan keskittämään vuoden 2015 alusta lu- kien Maanmittauslaitokseen (ELMA-hanke). 1)	C3, C4	x	x
10. Otetaan käyttöön toimitilakonsepti ja toteutetaan toimitilauudistukset vaiheittain Maanmittauslaitok- sen palvelupisteissä konseptin mukaisesti. 1)	C4, C5	x	x	x	x	x
11. Kehitetään Maanmittauslaitoksen valtakunnallista ja paikallista asiakaspalvelutoimintaa.	C4, C5	x	x

1) Toimenpide toteutetaan erillisenä kehittämisprojektina

LIITE 2: TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN JA VOIMAVAROJEN HALLINNAN LISÄTIEDOT

Maksullista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa.

Selite	Toteuma 2011	Toteuma 2012	Ennuste 2013	Tavoite 2014	Alustava tavoite 2015	Alustava tavoite 2016	Alustava tavoite 2017	Alustava tavoite 2018
Maanmittaustoimitukset
- Tuotot yhteensä	48 014	46 137	42 100	40 234	40 000	40 000	40 000	40 000
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	46 263	46 550	42 099	40 277	40 000	40 000	40 000	40 000
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	1751	-413	1	-43	0	0	0	0
- Kustannusvastaavuus, %	104	99	100	100	100	100	100	100
Kirjaamisasiat
- Tuotot yhteensä	15 455	14 879	15 000	19 614	18 500	18 500	18 500	18 500
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	17 247	17 919	18 500	19 664	18 500	18 500	18 500	18 500
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-1 792	-3 040	-3 500	-50	0	0	0	0
- Kustannusvastaavuus, %	88	83	81	100	100	100	100	100
Kiinteistötietojärjestelmän tietopalvelu
- Tuotot yhteensä	9 449	8 569	7 900	8 044	7 500	7 500	7 000	7 000
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	7585	7 650	7 900	8 006	7 500	7 500	7 000	7 000
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	1864	919	0	38	0	0	0	0
- Kustannusvastaavuus, %	120	112	100	100	100	100	100	100
Muut julkisoikeudelliset suoritteet
- Tuotot yhteensä	2 231	2 134	2 011	1 571	1 500	1 500	1 500	1 500
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	2021	2 133	2 011	1 570	1 500	1 500	1 500	1 500
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	210	1	0	1	0	0	0	0
- Kustannusvastaavuus, %	109	100	100	100	100	100	100	100
Muut suoritteet
- Tuotot yhteensä	4 900	4 016	2 527	2 163	2 100	2 100	2 000	2 000
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	4272	4 114	2 486	2 067	2 050	2 050	1 950	1 950
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	628	-98	41	96	50	50	50	50
- Kustannusvastaavuus, %	113	98	101,7	105	102	102	103	103

Päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet on esitetty seuraavissa taulukoissa.

	2012 tilinpäätös			2013 ennuste			2014 tavoite
	Kust., 1 000 €	Tuotot 1 000€	Htv tot	Kust., 1 000 €	Tuotot 1 000€	Htv kehys	Kust., 1 000 €	Tuotot 1 000€	Htv kehys
Maksullinen toiminta 1)
Toimitustuotanto	46 550	46 137	616	42 319	42 320	604	40 234	40 277	572
Kirjaamisprosessi	17 919	14 879	242	18 918	18 918	234	19 664	19 614	299
Tietopalvelut-prosessi 2)	13 897	14 719	131	11 494	11 538	124	11 643	11 778	123
Budjettirahoitteinen toiminta 1)
Maastotietotuotantoprosessi	15 347	333	201	15 791	670	216	18 150	1 340	216
Säädösperusteisten rekisterien
ylläpitoprosessi	11 256	6	196	12 239	0	205	13 620	0	207
Toimitustuotanto	6 431	466	89	7 436	0	118	9 074	0	94
Kirjaamisprosessi	1 492	0	21	1 840	0	32	1 532	0	27
Kehittäminen ja muu tuotanto	13 320	1 133	283	17 115	1 193	344	14 199	568	305
Yhteensä	126 212	77 673	1 779	127 152	74 639	1 877	128 116	73 577	1 843

1) Sisältää mm. tukipalvelut, yleishallinnon ja johtamisen

2) Maksullisen toimintaan kohdistuvat asiakaspalvelun henkilötyövuodet ovat Tietopalvelut-prosessilla ja budjettirahoitteinen osuus on muussa tuotannossa. Asiakaspalvelun kustannukset on kohdistettu mak- sullisen toiminnan kustannuksiksi.

Päätoiminnot	Toteuma 2011	Toteuma 2012	Ennuste 2013	Tavoite 2014	Alustava tavoite 2015	Alustava tavoite 2016	Alustava tavoite 2017	Alustava tavoite 2018
A. Ministeriötaso ja hallinnon sisäiset tehtävät 1)
- tuotot
- kustannukset
- htv
B. Viranomais- ja asiantuntijatoiminta sekä muiden julkishyödyk- keiden tuottaminen ja näiden edellyttämä kehittäminen 2)
- tuotot	76 148	73 657	72 112	71 414	69 000	69 000	67 000	67 000
- kustannukset	120 869	122 098	124 666	126 049	126 000	126 000	126 000	126 000
- htv	1 829	1 773	1 871	1 838	1 784	1 784	1 784	1 784
C. Tutkimustoiminta 3)
- tuotot
- kustannukset
- htv
D. Muut palvelut ja tuotteet ulkoisille asiakkaille 4)
- tuotot	4 900	4 016	2 527	2 163	1 900	1 900	1 900	1 900
- kustannukset	4 272	4 114	2 486	2 067	1 800	1 800	1 800	1 800
- htv	10	7	6	5	4	4	4	4
Tuotot yhteensä	81 048	77 673	74 639	73 577	70 900	70 900	68 900	68 900
Kustannukset yhteensä	000 000	000 212	127 152	128 116	127 800	127 800	127 800	127 800
Htv yhteensä	1 839	1 780	1 877	1 843	1 788	1 788	1 788	1 788

1) MMM:n toiminta ja mm. Tiken muille virastoille tuottamat palvelut

2) Annetut lakisääteiset tai muuten määrätyt viranomais- ja asiantuntijatehtävät; esim. valvonta, tarkastus, selvitykset, tilastointi, seurannat, rekistereiden ja järjestelmien ylläpito, riskien arvioinnit, politiikan valmistelun tuki, kalanviljely, valtakunnan metsien inventointi, painovoimajärjestelmien ylläpito jne. sekä näihin liittyvä menetelmä- ja muu kehitystyö.

3) Tutkimus- ja kehittämistoiminta yhteiskunnalliseen käyttöön

4) Lähinnä liiketaloudelliset suoritteet, kuten analyysipalvelut ulkoisille asiakkaille, tilaustutkimukset, muu maksullinen palvelutoiminta ja tuotemyynti

Maanmittauslaitoksen rahoituslaskelma on esitetty seuraavassa taulukossa:

(1 000 €)	Toteuma 2011	Toteuma 2012	Ennuste 2013	Tavoite 2014	Alustava tavoite 2015	Alustava tavoite 2016	Alustava tavoite 2017	Alustava tavoite 2018
RAHOITUSLÄHTEET
Toiminnan kokonaisrahoitus (tulot ja menot), josta	126 211	129 307	127 770	125 984	121 018	120 018	117 018	116 018
Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä, josta	126 027	128 998	127 700	125 984	121 018	120 018	117 018	116 018
- Nettomääräraha / nettokäyttö	44 966	52 018	56 700	52 407	50 118	48 118	47 118	46 118
- Yhteisrahoitus valtion talousarviotalouden sisältä (LKP 3978)	5	7		211	0	0	0	0
- Yhteisrahoitus EU:lta (LKP 3971)
- Muu yhteisrahoitus valtion talousarvion ulkopuolelta (LKP:t 3970 ja 3979)
- Maksullinen toiminta (LKP 30 -alk.)	80 031	75 578	70 000	71 419	70 000	70 000	68 000	68 000
- Muut tulot (mm. muut 3-alk. sekä 50-, 60 ja 80-alk. LKP:t)	1 025	1 395	1 000	1 947	900	900	900	900
Muu valtion TA-rahoitus (muiden mom. määrärahat)	183,6	308,9	70	0	0	0	0	0
Toimintamenomomentin rahoitus
Nettokäyttö/ -käyttöarvio	44 966	52 018	56 700	52 407	50 118	49 118	47 118	46 118
TP/Budjetoitu/TAE	54 586	53 934	50 897	50 463	46 118	46 118	46 118	46 118
Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha (arvio)	26 974	36 594	38 510	32 707
Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha (arvio) 1)	36 594	38 510	32 707

1) Maanmittauslaitoksen toimintamenomomentin aiemmilta vuosilta siirtynyt määräraha varataan käytettäväksi tulossopimuksessa esitettyihin kohteisiin

Maanmittauslaitoksen tuotto- ja kululaskelma on esitetty seuraavassa taulukossa:

Tuotto- ja kululaskelma (1 000 euroa)	Toteuma 2011	Toteuma 2012	Ennuste 2013	Tavoite 2014	Alustava tavoite 2015	Alustava tavoite 2016	Alustava tavoite 2017	Alustava tavoite 2018
TOIMINNAN TUOTOT	81 050	77 107	73 000	73 438	70 900	70 900	68 900	68 900
Maksullisen toiminnan tuotot	80 031	75 578	71 480	71 419	70 000	70 000	68 000	68 000
Vuokrat ja käyttökorvaukset	21	22	20	21	0	0	0	0
Muut toiminnan tuotot	998	1 507	1 500	1 998	900	900	900	900
TOIMINNAN KULUT	124 888	125 314	127 000	127 932	123 500	123 500	122 500	122 500
Aineet, tarvikkeet, tavarat	2 683	2 781	3 000	2 465	2 500	2 500	2 500	2 500
- Ostot tilikauden aikana	2 757	2 754	3 000	2 465	2 500	2 500	2 500	2 500
- Varastojen lisäys(-)/vähennys(+)	-74	27	0	0	0	0	0	0
Henkilöstökulut	87 957	86 825	85 000	84 369	83 000	83 000	82 000	82 000
Vuokrat	11 365	11 260	11 000	11 487	11 000	11 000	11 000	11 000
Palvelujen ostot	16 971	20 464	21 000	19 369	18 000	18 000	18 000	18 000
Muut kulut	5 469	5 449	5 000	7 123	6 000	6 000	6 000	6 000
Valmistu omaan käyttöön (-)	-5 057	-7 048	-3 000	-2 700	-2 500	-2 500	-2 500	-2 500
Poistot	5 179	4 909	5 000	5 594	5 500	5 500	5 500	5 500
Sisäiset kulut	0	0	0	0	0	0	0	0
JÄÄMÄ I	-43 838	-48 206	-54 000	-54 494	-52 600	-52 600	-53 600	-53 600
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT	467	544	500	410	400	400	400	400
SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT	3	17	20	50	50	50	50	50
JÄÄMÄ II	-43 368	-47 645	-53 480	-54 034	-52 150	-52 150	-53 150	- 53 150
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA -KULUT
Siirtotalouden tuotot	0	0	0	0	0	0	0	0
Siirtotalouden kulut	-3 522	-2 161	-2 000	-2000	-2000	-2000	-2000	-2000

LIITE 3: TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Yhteiskunnallinen kehitys

Yleiset taloudelliset suhdanteet vaikuttavat politiikkasektoriin pääasiassa rakentamisen ja siihen kytkeytyvän kiinteistökaupan kautta. Erityisesti maanmittaustoimitusten ja kirjaamisasioiden ky- syntä seuraa yleisiä taloudellisia suhdanteita pienellä viiveellä. Yleisen taloudellisen tilanteen al- kaessa aikanaan elpyä niiden kysynnän on arvioitu vähitellen nousevan sopimuskaudella, mutta rakennemuutoksesta ja rakentamisen suuntautumisesta johtuen kehityksen arvioidaan olevan alueellisesti epätasaista. Myös muiden tuotteiden ja palvelujen kysynnän kehityksessä on alueelli- sia eroja. Euroopan epäselvä tilanne vaikeuttaa talouden kehityksen arviointia.

Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä vahvistuu. Tar- ve hallinnon palveluiden ja tuotantoprosessien sähköistämiseen lisääntyy, mikä korostaa tietova- rantojen ja tietojärjestelmien toimivuutta ja yhteiskäyttöisyyttä.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Asiakkaat vaativat nopeaa, laadukasta ja hinnaltaan edullista palvelua. Kiinteistötiedon kanssa käytetään ja tarvitaan yhä useammin maankäytön oikeuksia ja rajoituksia koskevaa tietoa. Maastotietojen käyttö yhdes- sä maankäyttötietojen kanssa on kasvussa. Eri tietovarantojen yhteiskäyttöön perustuvien verk- kopalveluiden kysyntä ja tarve kasvavat ja tietojen liitettävyys erilaisiin Internet-pohjaisiin käyttö- sovelluksiin on yhä tärkeämpää.

Erityisesti yksinkertaisten asioiden käsittely siirtyy verkkoon. Samalla siirrytään kohti automaattisia päätöksentekoprosesseja. Sähköisestä asioinnista tulee vuorovaikutteista, ja vahvaan tunnistau- tumiseen perustuvaa sähköistä asiointia lisätään, mikä on askel kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Palvelujen teknisen rungon (palveluväylän) rakentuessa ja yhtenäistyessä ns. rajapintapalvelut yleistyvät tietopalvelussa. Lisääntyvä tietojen käyttö lisää sekä käyttötekniikkaan että sisältöön liittyvän viranomaisneuvonnan tarvetta.

Sekä kiinteistörekisterin että lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietosisältöön kohdistuu paranta- misodotuksia. Maastotiedoilta odotetaan ajantasaisuutta erityisesti liikenneyhteyksien, osoitteiden ja rakennusten osalta.

Maastotietokannalla on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana pohja-aineistona. Tietohal- lintolaissa (2011/634) perusrekistereihin rinnastetaan myös maastotietojärjestelmä, jota julkisen hallinnon viranomaisen tulee käyttää, mikäli viranomaisen toiminta edellyttää näiden tietojen käyt- töä. Tämä lisää tietosisältöön, laatuun ja tietojen satavuuteen liittyviä vaatimuksia. Koska maasto- tietoja kerätään ja ylläpidetään sekä valtionhallinnossa että kunnissa, voidaan tuotantoa tehostaa yhteistyötä lisäämällä ja parantamalla.

Euroopan yhdentymiskehitys ja muu kansainvälistyminen vaikuttavat politiikkasektorin ja Maan- mittauslaitoksen toimintaan. Euroopan Unionin komissio haluaa entistä enemmän vaikuttaa sii- hen, minkälaisia paikkatietoja koko unionin alueelta kerätään. Uudistamistarve kohdistuu ETRS89-järjestelmän käyttöön siirtymisen jälkeen erityisesti N2000-korkeusjärjestelmän käyt- töönottoon sekä keskeisten paikkatietoaineistojen kohde- ja tietomallien yhdenmukaistamiseen ja helppokäyttöisiin tietopalveluihin.

Kiinteistöjen vaihdantaan ja panttaukseen liittyvä, valtioiden rajat ylittävä tiedon tarve kasvaa EU:n sisämarkkinoilla. eJustice-hankkeessa halutaan rakentaa laaja eurooppalainen sähköinen oikeu- dellisten menettelyjen ja tiedonjakelun verkosto. Sen tavoitteena on myös ns. EULIS-jäsenmaiden kiinteistörekisterien sisällyttäminen sen palveluun tavalla tai toisella. Myös 22 eurooppalaisen maan kaupparekisterien yhteinen tietopalvelu (EBR) parantaa rajojen yli tapahtuvaa kiinteistötie- tojen hyödyntämistä.

INSPIRE-direktiivin toimeenpano laajenee uusiin aineistokokonaisuuksiin ja edellyttää aineistojen saatavuuden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämistä. Direktiivi ja paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö edellyttävät yhteisten standardien ja suositusten soveltamista aineistojen keruussa, ylläpidossa ja tietopalvelussa myös kansallisesti. Yhtenäisen metatiedon merkitys kasvaa samalla.

Kiinteistö- ja maastotietojen tietovarastojen hallinto-organisaationa, tuottajana ja asiantuntijana Maanmittauslaitoksella on merkittävä rooli kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. INSPIRE-direktiivin kansallinen toimeenpano edellyttää tiedontuottajien tukemista ja yhteistoimintaa. Tämä rooli merkitsee Maanmittauslaitoksen tukitoimintaan kohdistuvien vaati-

musten ja vaikuttavuuden kasvua niin muiden paikkatietotoimijoiden kuin paikkatietoaineistojen käyttäjien suuntaan. Maanmittauslaitoksen vastuulla on myös direktiivin edellyttämien tietojen ha- ku- ja käytön tukipalvelujen järjestäminen.

Teknologian kehitys

Tekniikka kehittyy koko ajan, mikä näkyy maanmittaus- ja paikkatietotehtävissä käytettävän tek- nologian jatkuvana uudistamistarpeena. Tietotekniikan merkitys tulee edelleen korostumaan yh- teiskunnallisten tavoitteiden toteuttamisessa. Tietotekniikka ja sen hyödyntämiseen liittyvät pro- sessit ja yhteistyörakenteet ovat entistä näkyvämmin kriittinen menestystekijä.

Kehittyvä tietotekniikka ja tehokkaat tietoverkot luovat myös merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Yhteys viranomaisen ja kansalaisen välille syntyy yhä useammin tietoverkon kautta, ja myös säh- köinen asiointi on yhä useammin vuorovaikutteista. Kansalaisten IT-osaamisen taso kohoaa edel- leen, ja he odottavat, että myös hallinnon verkkopalvelut ovat kattavia. Organisaatiot rakentavat asiakasrajapintansa tietoverkkopohjaisiksi joko nykyisten palvelumuotojen rinnalle tai niitä kor- vaamaan. Avointa lähdekoodia käytetään yhä yleisemmin julkisen hallinnon tietojärjestelmien ke- hittämisessä.

Langattomien verkkojen yleistyminen on mahdollistanut, että tietoaineistoihin päästään käsiksi ja järjestelmiä voidaan hyödyntää ajasta ja paikasta riippumatta. Etäläsnäolon mahdollistavat tekno- logiat otetaan vähitellen laajemmin käyttöön, mikä vähentää matkustamistarvetta ja siten pienen- tää merkittävästi organisaation ekologista jalanjälkeä. Liikkuva työ ja joustavat työajat tulevat yleistymään. Vaatimukset erityisesti viestintäteknologian reaaliaikaisten sovellusten, kuten mobiili- ja pikaviestinnän, videoneuvotteluiden ja ryhmätyötekniikoiden käyttämiseksi kasvavat. Tämä ke- hitys korostaa varautumisen ja tietoturvan kehittämisen tarvetta.

Mobiiliteknologian käyttö yleistyy myös erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa. Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään yhä laajemmin elinkeinoelämän tarpeisiin, turvalli- suutta lisäämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Paikkatietoteknologia ja paikkatiedot integroituvat osaksi organisaatioiden operatiivisia tietojärjestelmiä. Peruspaikkatie- don tarjonta lisääntyy ja kansainvälistyy. Aineistoihin ja palveluihin kohdistuvat vaatimukset muut- tuvat käytön kehityksen myötä.

Laserkeilausaineistoja aletaan hyödyntää laajemmin sekä itsenäisenä aineistona että myös mui- den maastotietojen ajantasaistuksessa ja keruussa. Parhaillaan kerätään tietoa ja kokemuksia tekniikoista, joilla voidaan tehdä matalien vesialueiden pohjien topografian ja syvyystietojen kartoi- tusta. Tekniikan kypsyttyä on mahdollista aloittaa uuden tyyppinen kartoitustoiminta ainakin tär- keimmillä meren rannikkoalueilla.

Kansainvälinen kehitys

Kansainvälinen kehitys vaikuttaa maanmittaus- ja paikkatietoalan kehitykseen sekä suoraan että välillisesti EU-yhteistyön ja – lainsäädännön kautta. Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät laajempaa osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön.

Kansainvälisen yhteistoiminnan laajeneminen on myös yhä merkittävämpi osa Maanmittauslaitok- sen muuttuvaa toimintaympäristöä ja tehtäväaluetta. Maanmittauslaitoksen Kansainvälisen toi- minnan strategian mukaan pohjoismaisen ja lähialueyhteistyön rinnalla tärkeintä on Euroopan Unionin ja koko Euroopan alueen käsittävä yhteistyö. Laitosten väliset aie- ja puitesopimukset määrittelevät yhteistyön sisällön ainakin pohjoismaisella ja lähialuetasolla.

Eurooppalaisen referenssiaineiston luominen ja EU:n paikkatietojen yhdenmukaistamistavoitteet vaikuttavat Maanmittauslaitoksen toimintaan. EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävä rekisteri- ja sijain- tietojen kysyntä kasvaa. Kansainväliset hankkeet kuten INSPIRE, ELF, EULIS, GMES, Arctic SDI, eJustice ja Mortgage Credit in the EU edellyttävät Maanmittauslaitoksen aktiivista osallistumista.

Muu toimintaympäristössä tapahtuvat kehitys

Maanmittauslaitoksen toiminta jakaantuu maksulliseen ja budjettirahoitteiseen toimintaan. Budjet- tirahoituksen tasoon vaikuttavat valtiontalouden tilan kehittyminen lähivuosina sekä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen. Tällä hetkellä ollaan menossa kohti niukkenevien talous-

arvioresurssien aikaa. Maksullisessa toiminnassa tehokkuus, hyvä kustannuslaskenta ja maksu- jen ajantasaisuus takaavat, että kustannukset voidaan kattaa.

Digitaaliset maastotietoaineistot avattiin 1.5.2012 maksuttomaan käyttöön. Maksuttomuuden pii- riin tulevien aineistojen määrä todennäköisesti lisääntyy sopimuskauden aikana. Avautuessaan näiden tietoaineistojen ylläpito, tietopalvelu ja tuki kasvattavat budjettirahoituksen tarvetta.

Hallinnon kasvava riippuvuus tietotekniikasta lisää sekä uusien hankintojen että olemassa olevien järjestelmien ylläpidon rahoitustarvetta. Tietovarastojen perusparannushankkeiden valmistuttua saadaan osa investoinneista tosin takaisin toiminnan tehostumisen kautta syntyvinä säästöinä.

Tilusjärjestelyjen kysyntä pysyy viime vuosien tasolla. Tilusjärjestelyjä käytetään yhtenä maata- louden tuottavuuden parantamisen välineenä. Kiinteistötoimitusten tukemiseen talousarviossa osoitettu määräraha ei kuitenkaan kasvane merkittävästi, minkä vuoksi joudutaan etsimään sekä vaikuttavuudeltaan nykyistä tehokkaampia keinoja käyttää myönnettyä määrärahaa että muita ra- hoituslähteitä.

Document Metadata

Table of Contents

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS 2014-2018

Document Metadata