Jatkuva rakennus- ja asennustyövakuutusehdot
Jatkuva rakennus- ja asennustyövakuutusehdot
905
Vakuutusehdot 1.1.2017
Sisällysluettelo
10. Vakuutuksen voimassaolo ja kohteet 3
10.1 Vakuutuksen voimassaoloalue 3
10.2 Vakuutuksen voimassaoloaika 3
10.3 Vakuutuksen kohteet 3
11. Palovakuutus 4
11.1 Korvattavat vahingot 4
12. Rajoitettu luonnonilmiövakuutus 4
12.1 Korvattavat vahingot 4
12.2 Korvausrajoitukset 5
13. Vuotovakuutus 5
13.1 Korvattavat vahingot 5
13.2 Korvausrajoitukset 5
14. Omaisuusrikosvakuutus 5
14.1 Korvattavat vahingot 5
14.2 Korvausrajoitukset 5
15. Rikkovakuutus 5
15.1 Laaja rikkoturva 5
15.2 Rajoitettu rikkoturva 5
15.3 Korvausrajoitukset 6
16. Esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset 6
16.1 Suunnittelu-, valmistus- ja työvirheet 6
16.2 Ammattimainen räjäytys- tai louhintatyö 6
16.3 Huolto-, kunnossapito- ja parannustyöt 6
16.4 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 6
16.5 Ydinvahinko 6
16.6 Lakko 6
16.7 Poikkeusolot 6
16.8 Terroriteko 6
20. Vakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä käsitteitä 6
20.1 Vakuutusmäärä 6
20.2 Vakuutusarvo 7
20.3 Jälleenhankinta-arvo 7
20.4 Päivänarvo 7
20.5 Jäännösarvo 7
20.6 Omavastuu 7
1
20.7 Monivakuutus 7
30. Vahingon määrä 7
30.1 Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä 7
30.2 Päivänarvon mukainen vahingon määrä 7
30.3 Viranomaismääräysten ja lainsäädännön muutosten vaikutus 7
30.4 Laitekokonaisuuksien ja -järjestelmien vahingon määrä 7
30.5 Moottorikäyttöiset työkoneet ja ajoneuvot 7
30.6 Maaperälle aiheutunut vahinko 8
30.7 Korjaamisen kiirehtimiskulut 8
30.8 Jäännösarvo 8
30.9 Verotussäädökset 8
30.10 Sopimusehdot 8
40. Korvauksen määrä 8
40.1 Vahingon rajoittamis- ja torjumiskustannukset 8
40.2 Omaisuuden ikään perustuvat vähennykset 8
40.3 Monivakuutus 8
40.4 Omavastuu 8
40.5 Korvauksen maksaminen 8
50. Muita korvaussääntöjä 9
50.1 Vahingosta ilmoittaminen ja vahingon tarkastaminen 9
50.2 Vahingon selvittäminen 9
50.3 Vahingoittunut ja menetetty omaisuus 9
50.4 Vakuutusmäärä vahingon jälkeen 9
60. Vakuutusmaksun laskeminen 9
70. Suojeluohjeet 9
70.1 Tarkoitus ja velvoittavuus 9
70.2 Yleistä 9
70.3 Paloturvallisuus 10
70.4 Rikosturvallisuus 11
70.5 Maankaivu- ja maansiirtotyöt 12
Nämä jatkuvan rakennus- ja asennustyövakuutuksen ehdot määrittelevät vakuutussopimuksen sisällön yhdessä yleisten sopimusehtojen, vakuutuskirjan ja vakuutuskirjaan merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden kanssa.
Vakuutusta tehtäessä tai sitä muutettaessa on voitu sopia, että sopimuksen sisältämä vakuutusturva on suppeampi tai laajempi, kuin näissä jatkuvan rakennus- ja asennustyövakuutuksen ehdoissa on määritetty.
Poikkeamat on merkitty vakuutuskirjaan.
Vakuutuksen kohteet, vakuutusmäärät, vakuutusturva ja omavastuut on esitetty vakuutuskirjassa.
10. Vakuutuksen voimassaolo ja kohteet
Turva sitoutuu näiden ehtojen ja sopimukseen sisältyvien muiden ehtojen mukaisesti korvaamaan vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.
10.1 Vakuutuksen voimassaoloalue
Vakuutus on voimassa vakuutuksenottajan työmaalla.
Vakuutus on voimassa työmaan ulkopuolella työmaata varten tarpeellisessa varasto- tai osavalmistuspaikassa, jos siellä oleva vakuutettu omaisuus on vakuutuk- senottajan vastuulla (esimerkiksi YSE 2013 38§) eikä korvausta ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella.
Siirtojen osalta vakuutus on voimassa vain työmaalla tai työmaata varten tarpeellisessa varasto- tai osavalmistuspaikassa tapahtuvien sisäisten siirtojen aikana.
Vakuutuksenottajan vastuulla olevat kuljetukset voidaan vakuuttaa erillisellä kuljetusvakuutuksella.
10.2 Vakuutuksen voimassaoloaika
10.2.1 Rakennus- ja asennustyön aikana
Vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkittynä voimassaoloaikana seuraavin poikkeuksin:
Työmaalle tuotavan omaisuuden osalta vakuutus alkaa, kun vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta aletaan sijaintipaikalla purkaa kuljetusvälineestä tai kun kuljetus on päättynyt. Korvauksen edellytyksenä on, että korvausta ei ole mahdollista saada jonkun muun vakuutuksen tai sopimuksen (esimerkiksi toimitusehdon) perusteella.
Työkohteiden (10.3.1 ja 10.3.2) ja tilapäisjärjestelyjen kustannusten (10.3.7) osalta vakuutus päättyy kuitenkin viimeistään kun
• tilaajalle tehty rakennus on luovutettu tai itselle tehty rakennus on valmistunut
• kone tai laite on luovutettu tilaajalle tai koeajon jälkeen otettu tuotantokäyttöön
• työmaalla purettu omaisuus on lastattu kuljetusvälineeseen.
10.2.2 Takuukorjauksen aikana
Vaikka työkohde on luovutettu, valmistunut tai otettu
tuotantokäyttöön vakuutuksesta korvataan näiden ehtojen mukaisesti työkohteelle aiheutunut vahinko, joka syntyy korjattaessa takuuaikana havaittuja, takuun piiriin kuuluvia vikoja.
Vakuutus on voimassa kuitenkin enintään kolme vuotta työkohteen tai sen osakohteen luovutuksesta tai käyttöönotosta.
Korvauksen edellytyksenä on, että korvausta ei ole mahdollista saada jonkun muun vakuutuksen tai sopimuksen perusteella.
10.2.3 Takuuaikana
Vaikka työkohde on luovutettu, valmistunut tai otettu tuotantokäyttöön, työkohteen vakuutus on voimassa näiden ehtojen mukaisesti myös takuuajan, kuitenkin enintään kaksi vuotta työkohteen tai sen osakohteen luovutuksesta tai käyttöönotosta sellaisen vahingon osalta, jonka työkohteen rakennus- tai asennustyössä tehty virhe on äkillisesti aiheuttanut työkohteen virheettömälle osalle. Vahingon määrään lasketaan enintään 10 % työkohteen vakuutusmäärästä. Korvauksen edellytyksenä on, että korvausta ei ole mahdollista saada jonkun muun vakuutuksen tai sopimuksen perusteella.
10.3 Vakuutuksen kohteet
Vakuutuksen kohteina voivat olla ilmoitettuun liikevaihtoon sisältyvät työkohteet, ilmoitettuun liike- vaihtoon sisältymättömät työkohteet, vakuutuksenottajan omat tai vuokratut ja lainatut työkalut ja -välineet, työntekijöiden omaisuus, vakuutuksenottajan omat tai vuokratut ja lainatut työmaarakennukset, ympäröivä omaisuus sekä tilapäisjärjestelyjen kustannukset sen mukaan kuin vakuutuskirjaan on merkitty ja seuraavien määrittelyjen mukaisesti:
10.3.1 Ilmoitettuun liikevaihtoon sisältyvät työkohteet
Vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityt, ilmoitettuun liikevaihtoon sisältyvät työkohteet.
Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi rakennettavat rakennukset ja rakennelmat sekä asennettavat koneet ja laitteet sisältäen vakuutettuun työkohteeseen tarkoitetut raaka-aineet ja tarvikkeet ja työkustannuksen sekä tilapäiset kulutusluonteiset rakenteet (vrt. YSE: rakennustuotteet ja käyttötarvikkeet).
Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole
• työkohteet, joissa vakuutuksenottajan vastuulla olevan osuuden (sisältäen mahdolliset aliurakat ym.) arvo ylittää vakuutusmäärän
• atk-tiedot, -tiedostot ja -ohjelmat.
Vakuutusmäärää suuremmat työkohteet on vakuutettava erikseen.
Automaattisten työstökoneiden, robottien, kiinteistön laitteiden ym. tiedot, tiedostot ja ohjelmat voidaan varmistaa (varmuuskopioida) ennen asennustyöhön ryhtymistä.
10.3.2 Ilmoitettuun liikevaihtoon sisältymättömät työkohteet
Vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityt, ilmoitettuun liikevaihtoon sisältymättömät työkohteet. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi vakuutuksenottajan
vastuulla olevat, tilaajan omistamat rakennettavat rakennukset ja rakennelmat sekä asennettavat koneet ja laitteet sisältäen vakuutettuun työkohteeseen tarkoitetut raaka-aineet ja tarvikkeet ja työkustannuksen sekä tilapäiset kulutusluonteiset rakenteet (vrt. YSE: rakennustuotteet ja käyttötarvikkeet).
Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole
• työkohteet, joissa voimassa olevien Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen, muiden vastaavien sopimusehtojen tai tehdyn sopimuksen perusteella vakuutuksenottajan vastuulla olevan osuuden (sisältäen mahdolliset sivuurakat sekä rakennuttajan hankinnat ym.) arvo ylittää vakuutusmäärän
• atk-tiedot, -tiedostot ja -ohjelmat.
Vakuutusmäärää suuremmat työkohteet on vakuutettava erikseen.
Automaattisten työstökoneiden, robottien, kiinteistön laitteiden ym. tiedot, tiedostot ja ohjelmat voidaan varmistaa (varmuuskopioida) ennen asennustyöhön ryhtymistä.
10.3.3 Ympäröivä omaisuus
Jos vakuutuskirjaan on merkitty, vakuutuksen kohtee- na on työkohteen välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä oleva ympäröivä omaisuus.
Ympäröiväksi omaisuudeksi ei katsota irtainta omaisuutta, jota käytetään hyväksi rakennus- tai asennustoiminnassa, kuten esimerkiksi tilaajalta lainatuttuja nostovälineitä, trukkeja, työkoneita ja työkaluja.
Vuokrattu ja lainattu omaisuus voidaan vakuuttaa erikseen omana kohteenaan.
Vakuutuksen kohteena olevalle ympäröivälle omaisuu- delle aiheutunut vahinko korvataan vain kun vahinko on suoranainen seuraus työkohteen rakennus- tai asennustoimenpiteestä, eikä korvausta ole mahdollista saada omaisuuden omistajan tai haltijan vakuutuksen perusteella.
10.3.4 Vakuutuksenottajan omat tai vuokratut ja lainatut työkalut ja -välineet
Jos vakuutuskirjaan on merkitty, vakuutuksen kohteena ovat vakuutuksenottajan omat tai vuokratut ja lainatut työkalut ja -välineet (vrt. YSE: rakennus-välineet).
Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole
• rekisteröitävät työkoneet ja ajoneuvot
• vesikulkuneuvot, ilma- ja ilmatyynyalukset ja hydrokopterit, kasuunit, uivat nosturit, ruoppaajat ja vesillä hinauksessa olevat rakenteet
• omalla konevoimalla kulkevat yli 5 kW:n tehoiset koneet ja laitteet
• atk-tiedot, -tiedostot ja -ohjelmat.
Vakuutuksenottajan oma ja vuokrattu tai lainattu omaisuus on vakuutettava omina kohteinaan.
10.3.5 Vakuutuksenottajan omat tai vuokratut ja lainatut työmaarakennukset
Jos vakuutuskirjaan on merkitty, vakuutuksen kohteena ovat vakuutuksenottajan omat tai vuokratut ja lainatut työmaarakennukset.
Vakuutuksenottajan omat ja vuokratut tai lainatut työmaarakennukset on vakuutettava omina kohteinaan.
10.3.6 Työntekijöiden omaisuus
Jos vakuutuskirjaan on merkitty vakuutuskohteeksi työntekijöiden omaisuus, niin vakuutuksen kohteena ovat työntekijöiden työkalut ja vaatteet siltä osin, kun korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella.
10.3.7 Tilapäisjärjestelyjen kustannukset
Jos vakuutuskirjaan on merkitty, vakuutuksen kohteena ovat tilapäisjärjestelyjen kustannukset.
Tällaisia kustannuksia ovat
• rakennettaessa tai asennettaessa vahingoittuneen työkohteen kuntoon saattamisesta aiheutuneista ylitöistä, tilapäisasennuksista, hankintojen nopeuttamisesta tai tilapäisten työskentelytilojen hankkimisesta tai vastaavista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset
• kustannukset tilapäisjärjestelyistä, joilla on korvattu asennettaessa vahingoittuneen työkohteen osuus toi- minto- tai tuotantoketjussa, kuten esimerkiksi ylitöis- tä, tilapäisasennuksista, korvaavan koneen tai laitteen vuokraamisesta ja tilapäisten työskentelytilojen hank- kimisesta aiheutuneet kustannukset.
11. Palovakuutus
11.1 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka on aiheuttanut
• palo (palolla tarkoitetaan irtipäässyttä tulta)
• tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti lähtenyt noki
• räjähdys (kaasun tai höyryn ylipaineesta johtuva äkillinen mekaaninen vahinko)
• ilma-aluksen tai siitä irronneen esineen putoaminen
• sammutus- tai savunpoistolaitteiston laukeaminen
• varkaus, katoaminen tai vahingoittuminen edellä
Korvattavaksi räjähdysvahingoksi ei katsota vahinkoa, jonka on aiheuttanut
• höyrykattilaan kuuluvan putken räjähtäminen, irtaantuminen, murtuminen tai repeäminen
• keskipakoisvoima, sisäinen jännitys, tiivisteen irtoaminen tai nestepaine
• polttomoottorissa sattunut räjähdys.
Näitä vahinkoja korvataan rikkovakuutuksesta.
Sähköilmiön aiheuttama käämityksen rikkoutuminen korvataan rikkovakuutuksesta.
12. Rajoitettu luonnonilmiövakuutus
12.1 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka on aiheuttanut vakuutettuun omaisuuteen suoraan kohdistunut
• myrsky (tuulen nopeus yli 20 m/s), sen kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine sekä vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttama vesistön vedenpinnan nousu
• raesade
• villieläin (villieläimiksi ei katsota tuhoeläimiä, kuten tuhohyönteisiä, hiiriä tai rottia)
• varkaus, katoaminen tai vahingoittuminen edellä mainittujen korvattavien vahinkojen yhteydessä
• vesi- tai lumisade, sulamisvesi, kosteus, kylmyys tai lämpö, kun vahinko on välitön seuraus edellä mainituista korvattavista vahingoista.
Muiden luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja korvataan rikkovakuutuksesta.
12.2 Korvausrajoitukset
12.2.1 Ulkona oleva omaisuus
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ulko- na tai avoimessa rakennuksessa, kuten katoksessa ole- valle omaisuudelle, ellei kyse ole omaisuudesta, joka on suunniteltu ja valmistettu käytettäväksi jatkuvasti ulkona.
13. Vuotovakuutus
13.1 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan äkillisesti ja ennalta arvaamatta vuotaneen nesteen, kaasun tai höyryn aiheuttama vahinko vakuutetulle omaisuudelle.
13.2 Korvausrajoitukset
13.2.1 Kunnallinen tai muu yleinen putkisto
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa kun- nallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioi- tuminen tai tukkeutuminen.
13.2.2 Kosteuden tiivistyminen ja homehtuminen
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa kon- denssivesi tai muu kosteus, sienettyminen, home tai haju, ellei se ole suoranainen seuraus korvattavasta vahingos- ta. Tällöinkin korvataan vain vuodosta vaurioituneelle ra- kenteelle aiheutunut seurannaisvahinko.
13.2.3 Ylimääräinen kulutus
Vakuutuksesta ei korvata vahingon johdosta hukkaan vuotanutta ainetta eikä lisääntynyttä energiankulutusta.
14. Omaisuusrikosvakuutus
14.1 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jonka on aiheuttanut
• varkaus
• ilkivalta
• ryöstö (rikoslain 31 luvun 1 ja 2 §)
• tuntemattomaksi jäänyt ajoneuvo
• vesi- tai lumisade, sulamisvesi, kosteus, kylmyys tai lämpö, kun vahinko on välitön seuraus edellä mainituista korvattavista vahingoista.
Varkausvahingon korvauksen edellytyksenä on, että omaisuutta on säilytetty suojeluohjeen kohdan 70.4.3 mukaisesti suojatussa tilassa tai kiinteään rakenteeseen lukittuna.
Lukitsemattomana säilytettävän omaisuuden varkaus-
vahinko korvataan vain, jos on kyse tilaa vievästä omaisuudesta, jota ei omaisuuden määrä, työvaihe ja työmaan olosuhteet huomioon ottaen ole mahdollista säilyttää edellä mainitussa suojatussa tilassa tai kiinteään rakenteeseen lukittuna.
Tällaista omaisuutta voivat olla esimerkiksi työvälineisiin kuuluvat
• torninosturit ja rakennushissit
• rakennustelineet
• suojaksi levitetyt pressut ja routasuojausmatot
• betonisekoittimet ja -muotit
• raudoitusterästen leikkurit (ei terässakset) ja taivuttimet
• isot työtasoon kiinnitetyt sirkkelit
• pikipadat sekä työmaalla olevat vakuutettuun työkohteeseen tarkoitetut tilaa vievät rakennus- ja käyttötarvikkeet, kuten esimerkiksi
• suuret rakennuselementit
• ovet ja ikkunat karmeineen
• rakennuspuutavara (ei sisäpinnoitteeksi tarkoitettu)
• viemäriputket ja -kaivot
• harkot, tiilet (ei lasitiilet ja keraamiset laatat) ja suursäkeissä olevat laastit
• vesikatteet
• lämmöneristeet
• raudoitusteräkset.
Vakuutuskirjaan on voitu merkitä omaisuuden säilytystapaan perustuva poikkeava omavastuu.
Työkohteen vakuutusmäärään sisältyvien lukkojen sarjoituskustannusten korvauksen edellytyksenä on, että avaimia on varkausvahingon sattuessa säilytetty suojeluohjeen kohdan 70.4.1 mukaisesti lukitussa tilassa.
Korvauksen edellytyksenä on, että tapahtumasta on tehty rikosilmoitus ja vakuutuksenottaja on tarvittaessa valmis todistamaan korvausvaatimukseen liittyvän omaisuuslu- ettelon oikeaksi myös tuomioistuimessa.
14.2 Korvausrajoitukset
14.2.1 Katoaminen
Vakuutuksesta ei korvata omaisuuden katoamista tai sitä, että vahinko todetaan vasta määräaikainventaarion yh- teydessä.
15. Rikkovakuutus
15.1 Laaja rikkoturva
Vakuutettujen työkohteiden (10.3.1 ja 10.3.2) ja ympäröivän omaisuuden (10.3.3) osalta vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, jota ei korvata tämän ehdon kohtien 11 – 14 perusteella.
15.2 Rajoitettu rikkoturva
Vakuutettujen työkalujen ja -välineiden (10.3.4), työmaa- rakennusten (10.3.5) sekä työntekijöiden omaisuuden (10.3.6) osalta vakuutuksesta korvataan äkillisen ja en- nalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman tai sähköil- miön aiheuttama rikkoutuminen, jota ei korvata tämän ehdon kohtien 11 – 14 perusteella.
Tällainen rikkoutuminen voi aiheutua esimerkiksi kaatumisesta, putoamisesta, sortumisesta, yhteen- törmäyksestä tai ulkoisesta esineestä.
15.3 Korvausrajoitukset
15.3.1 Toimintahäiriöt ja säätötoimenpiteet
Vakuutuksesta ei korvata säätötoimenpiteistä tai toimin- tahäiriöiden poistamisesta aiheutuneita kustannuksia, elleivät ne ole suoranainen seuraus vakuutettua omai- suutta kohdanneesta tästä vakuutuksesta korvattavas- ta vahingosta.
15.3.2 Hitaasti syntyvät vahingot
Vakuutuksesta ei korvata pitkäaikaisesta vaikutuksesta aiheutuneita vahinkoja.
Tällaisia ovat esimerkiksi materiaalin luonnollisesta heik- kenemisestä, routimisesta, naarmuuntumisesta, likaantu- misesta, kerrostumisesta, sakkaantumisesta, kattilakives- tä, ruostumisesta, korroosiosta, sienettymisestä, hajusta, homeesta tai lämpötilan tai kosteuden hitaasta muutok- sesta aiheutuneet vahingot.
15.3.3 Ympäristön olosuhteet
Vakuutuksesta ei korvata vesi- ja lumisateen, sulamisve- den, vesistön vedenpinnan nousun, kosteuden, kylmyy- den ja lämmön aiheuttamaa vahinkoa, ellei vahinko ole välitön ja väistämätön seuraus korvattavasta rikkoutu- misvahingosta.
15.3.4 Kulutusaineet ja -tarvikkeet
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut koneissa tai laitteissa käytettäville kulutusaineille tai tar- vikkeille, ellei kulutusaine tai -tarvike ole vahingoittu- nut korvattavan rikkovahingon yhteydessä. Tällaisia ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluaineet, muut nesteet, vaije- rit ja ketjut.
15.3.5 Sopimusvastuu
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, josta esineen toimit- taja tai joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Vakuutuksesta kor- vataan kuitenkin vahinko siltä osin kuin vakuutuksenot- taja osoittaa, ettei vastuussa oleva kykene täyttämään sitoumustaan.
15.3.6 Itse valmistettu, myyty tai vuokrattu omaisuus
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, kun vakuutettu on ta- varan valmistaja, myyjä tai vuokraaja ja vahinko kuuluu alalla käytettävän takuun piiriin.
16. Esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset
16.1 Suunnittelu-, valmistus- ja työvirheet
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakenta- mistavan vastaisesta rakentamisesta.
Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheu- tuneet esineen tai sellaisen osan korjaamisesta, joka on tehty virheellisesti tai virheellisestä materiaalista, ei sii- näkään tapauksessa, että syynä olisi ollut laskenta- tai piirustusvirhe, taikka virheellinen neuvo tai ohje.
Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena
muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle ai- heutunut vahinko.
16.2 Ammattimainen räjäytys- tai louhintatyö
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut julkisen laitoksen räjähdysaineiden räjähtämisestä tai ammattimaisesta räjäytys- tai louhintatyöstä.
Räjäytystöiden riskiä voidaan kattaa räjäytystöiden suo- rittajan vastuuvakuutuksella.
16.3 Huolto-, kunnossapito- ja parannustyöt
Vahingon määrään ei lasketa kuluja, jotka ovat aiheu- tuneet huolto- ja kunnossapitotöistä tai teknisen tason parantamisesta.
16.4 Tieto- ja tietoliikennetekniikka
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut tieto- ja tietoliikennetekniikalle:
• tietoliikenteen häirinnästä (esim. palvelunestohyök- käys)
• tietomurrosta (esim. hakkerointi)
• vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle (esim. tie- tokonevirus).
Tieto- ja tietoliikennetekniikkaan kuuluviksi katsotaan mm. tiedot, tiedostot, ohjelmat, käyttöjärjestelmät, tie- toverkot, tietovälineet, tietojenkäsittely- ja tietoliiken- nelaitteet.
16.5 Ydinvahinko
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut Suomessa tai ulkomailla sattuneesta ydinvastuulain mää- ritelmän mukaisesta ydinvahingosta.
16.6 Lakko
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut lakosta, työnseisauksesta tai muusta sen kaltaisesta syys- tä.
16.7 Poikkeusolot
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on tapahtunut sodan, kapinan, vallankumouksen tai muun sen kaltaisen yhteiskuntajärjestystä horjuttavan tapahtuman aikana.
16.8 Terroriteko
Terroriteosta aiheutuneita vahinkoja korvataan enintään vakuutuskirjassa mainittu määrä vakuutustapahtumaa ja vakuutuskautta kohden. Samasta tapahtumasta tai olo- suhteesta aiheutuneet vahingot katsotaan yhdeksi va- kuutustapahtumaksi.
Terroriteolla tarkoitetaan joko yhden henkilön tai hen- kilöryhmän suorittamaa tekoa, joka sisältää voiman tai väkivallan käyttöä tai sen uhkaa, kun teon tarkoituksena on joko luonteeltaan tai yhteydeltään edistää poliittista, uskonnollista tai ideologista päämäärää ja/tai pelotel- la tai vaikuttaa hallitukseen, kansaan tai kansan osaan.
20. Vakuuttamiseen ja vahingon korvaa- miseen liittyviä käsitteitä
20.1 Vakuutusmäärä
Vakuutusmäärän peruste on ensivastuu. Ensivastuu on vakuutuskirjaan merkitty rahamäärä, josta vakuutuksen kohde on vakuutettu. Vakuutusmäärän ei tarvitse vastata
omaisuuden todellista vakuutusarvoa.
Vakuutusmäärää määritettäessä tulee ottaa huomioon myös verotuksesta annetut säädökset (esimerkiksi arvonlisäverolaki) sekä vahingoittuneen omaisuuden raivaus-, purku- ja hävityskulut sekä niihin liittyvät kuljetus- ja käsittelykustannukset, kuten kaatopaikka- ja ongelmajätemaksut.
Vakuutusmäärä on vakuutusmaksun laskentaperuste ja ylin korvausmäärä, mutta ei vahingon määrän tai sen arvioimisen peruste.
20.2 Vakuutusarvo
Omaisuuden vakuutusarvo on perusteena, kun arvioidaan vahingon ja korvauksen määrää.
Omaisuuden vakuutusarvo on jälleenhankinta- arvo, ellei muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintää vakuutuskirjaan.
Omaisuuden vakuutusarvo on kuitenkin päivänarvo, kun omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta- arvosta.
20.3 Jälleenhankinta-arvo
Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuudeltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen samalle paikalle. Jälleenhankinta-arvoon sisältyvät myös kuljetus- ja asennuskustannukset.
20.4 Päivänarvo
Päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään omaisuuden arvon aleneminen ikääntymisen, kulumisen, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta.
Päivänarvoa määritettäessä otetaan huomioon myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikka- kunnan muuttuneiden olosuhteiden, kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi.
20.5 Jäännösarvo
Omaisuuden jäännösarvolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vahingon jälkeen. Jäännösarvo arvioidaan samojen perusteiden mukaan kuin vahingon määrä.
20.6 Omavastuu
Omavastuu on vakuutuskirjaan merkitty osuus, joka vähennetään vahingon määrästä korvauksen määrää laskettaessa.
20.7 Monivakuutus
Jos sama omaisuus on vakuutettu usealla vakuutuk-sella saman vahingon varalta, on kyseessä monivakuutus, jolloin korvaus lasketaan Vakuutussopimuslain 59 ja 60
§:n mukaisesti.
30. Vahingon määrä
Vahingon määrä lasketaan pääsääntöisesti omaisuuden jälleenhankinta-arvon mukaan. Jos esineen päivänarvo ennen vahinkoa on ollut alle 50 % jälleenhankinta-arvos- ta, vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan. Päi-
vänarvo arvioidaan jokaisen vahingoittuneen esineen ja tarvikkeen osalta erikseen.
30.1 Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä
Jälleenhankinta-arvon mukainen vakuutusarvo ja vahingon määrä määritetään omaisuuden jälleen- hankintahetkellä vallitsevan hintatason mukaisesti.
Jälleenhankintahetkellä tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin omaisuus korjataan tai uutta omaisuutta hankitaan tu- houtuneen tilalle.
Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä on omaisuuden jälleenhankinta-arvo hankintahetkellä, jos- sa on otettu huomioon jäljempänä kohdissa 30.3 – 30.10 mainitut tekijät.
Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, joissa otetaan huomioon kohdissa 30.3 – 30.10 mainitut tekijät.
Vahingon määrään lasketaan myös vahingoittuneen omaisuuden raivaus-, purku- ja hävityskulut sekä niihin liittyvät kuljetus- ja käsittelykustannukset, kuten kaato- paikka- ja ongelmajätemaksut.
30.2 Päivänarvon mukainen vahingon määrä
Omaisuuden päivänarvon mukainen vakuutusarvo mää- ritetään ja vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti.
Vahingon määrä päivänarvon mukaan on niin suuri osa jälleenhankinta-arvon mukaisesta vahingon määrästä kuin omaisuuden päivänarvo on vahinkohetken jälleen- hankinta-arvosta.
30.3 Viranomaismääräysten ja lainsäädännön muutosten vaikutus
Vahingon määrään ei lasketa sellaisia vahingoittuneen koneen tai laitteen rakenteen uusimis-, muutos- tai pa- rannustöitä, joita muuttunut lainsäädäntö tai viranomais- määräykset edellyttävät.
30.4 Laitekokonaisuuksien ja -järjestelmien vahingon määrä
Jos laitekokonaisuudesta tai -järjestelmästä tuhoutuu tai vahingoittuu osa, vahingon määrä on osan taloudellinen arvo. Vahingon määrään ei lasketa sitä käyttökelpoisuu- den tai arvon menetystä, joka aiheutuu koko laitteistol- le tai järjestelmälle.
Esimerkki
Levytyökeskuksen ohjausyksikkö rikkoutui asennus- ja huoltotyön yhteydessä. Ohjausyksikköä ei voi korja- ta, koska siihen ei enää valmisteta varaosia. Uutta oh- jausyksikköä ei voi ottaa käyttöön, ilman levytyökeskuk- seen tehtäviä anturi, mittasauva ym. muutoksia. Vahingon määrä on rikkoutuneen ohjausyksikön päivänarvo.
30.5 Moottorikäyttöiset työkoneet ja ajoneuvot
Moottorikäyttöisten työkoneiden ja ajoneuvojen vahin- gon määrä on korjauskustannusten määrä, kuitenkin enintään koneen päivänarvo. Jos konetta ei korjata, va- hingon määrä on päivänarvon ja jäännösarvon erotus.
30.6 Maaperälle aiheutunut vahinko
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle sattu- neen korvattavan esinevahingon seurauksena vakuu-
tuspaikan maaperän pilaantumisesta aiheutuneet tutki- muskustannukset, puhdistus- tai vaihtokustannukset ja jätteen kuljetus- ja käsittelykustannukset.
Edellytyksenä on, että kustannukset ovat syntyneet viranomaisen pakottavasta määräyksestä suoritetuista toimenpiteistä ja että viranomaisen määräys on annettu viimeistään vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta.
Maaperälle aiheutuneita kustannuksia otetaan huomioon vahingon määrää laskettaessa enintään 10 % tällä sopimuksella vakuutettujen kohteiden yhteisvakuutusmäärästä, kuitenkin enintään 50.000 euroa vahinkotapahtumaa kohti. Kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on kuitenkin kohteiden yhteisvakuutusmäärä.
30.7 Korjaamisen kiirehtimiskulut
Korjauskustannusten osalta vahingon määrään lasketaan normaalit työ- ja hankintakustannukset. Vahingon määrään ei lasketa yli- ja pyhätyökustannuksia eikä muita vastaavia kiirehtimiskuluja.
Työkohteen vahingon jälkeisten tilapäisjärjestelyjen kustannuksia voidaan vakuuttaa erikseen omana kohteenaan.
30.8 Jäännösarvo
Vahingon määrää laskettaessa omaisuuden jäännösarvo otetaan vähennyksenä huomioon. Jos vahingon jälkeen jäljelle jääneitä rakennusosia ei lainsäädännön tai viranomaismääräysten vuoksi voida käyttää hyväksi rakennuksen saattamiseen entiseen kuntoonsa, vahingon määrään lisätään näin syntynyt jäännösarvon aleneminen.
Tässä tarkoitettua lainsäädäntöä ja viranomaismääräyk- siä ovat maankäyttö- ja rakennuslaki ja yleisistä teistä annettu laki ja niiden nojalla annetut säädökset, voi- massa oleva rakennuskielto sekä rakentamisrajoitus.
Arvon alentuminen lasketaan siten, että jäännösarvosta vähennetään se hinta, joka jäljelle jääneistä rakennus- osista tai koneesta saadaan, kun ne myydään.
Vakuutuksenottajan on esitettävä selvitys siitä, että rakennuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa.
Jos Turva pyytää, vakuutuksenottajan on haettava poikkeuslupaa rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoon.
Jos lupaa ei myönnetä, vakuutuksenottajan on haettava muutosta päätökseen. Vakuutuksenottajan tulee Turvan pyynnöstä valtuuttaa Xxxxx edustamaan häntä poikkeuksen hakemista koskevassa asiassa.
30.9 Verotussäädökset
Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon verotuksesta annetut säädökset. Tällainen säädös on esimerkiksi arvonlisäverolaki.
30.10 Sopimusehdot
Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon vakuu- tuksenottajan käyttämät ja toimialalla yleisesti käytössä olevat sopimusehdot.
40. Korvauksen määrä
Turvan korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana kunkin vakuutetun kohteen osalta on vakuutuskirjaan merkitty kohteen vakuutusmäärä.
Korvauksen määrä lasketaan kohdan 30 mukaisesta vahingon määrästä ottamalla huomioon jäljempänä mainitut tekijät.
40.1 Vahingon rajoittamis- ja torjumiskustannukset
Vakuutuksesta korvataan kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksenottajalle sattuneen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan esinevahingon rajoittamisesta tai torjumisesta.
Nämä kustannukset korvataan, vaikka vakuutusarvo tai sovittu enimmäiskorvausmäärä siten ylitettäisiinkin.
Kustannukset korvataan ilman omavastuuvähennystä.
40.2 Omaisuuden ikään perustuvat vähennykset
Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään vakuutuskirjaan merkityt omaisuuden ikään perustuvat vähennykset.
40.3 Monivakuutus
Mahdollinen monivakuutus otetaan huomioon kohdan
20.7 mukaisesti.
40.4 Omavastuu
Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty omavastuu vahingon määrästä. Esimerkiksi tulitöistä aiheutuneissa vahingoissa on normaalia korkeampi omavastuu.
Jos vahinko kohdistuu samanaikaisesti saman vakuutuksenottajan samalla sijaintipaikalla oleviin useisiin kohteisiin, joilla on eri omavastuu, vähennetään esinevahingon määrästä vain suurin määritetty omavastuu.
40.5 Korvauksen maksaminen
Vahingosta maksetaan korvaus, kun vakuutuksenottaja on selvittänyt, ettei omaisuutta ole kiinnitetty velan vakuudeksi tai että kiinnityksen haltijat ovat suostuneet korvauksen maksamiseen.
Korvaus maksetaan seuraavasti:
• ensin maksetaan päivänarvon mukainen korvaus
• jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus maksetaan jälleenhankinnan edistymisen mukaan, kun Xxxxx on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä
ja päivänarvon mukainen korvaus on käytetty jälleenhankintaan
• jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan enintään toteutuneiden kustannusten mukaisena, kuitenkin enintään vakuutusmäärään saakka.
Jos omaisuuden arvo ennen vahinkoa on ollut alle 50 % jälleenhankinta-arvosta, maksetaan vain päivänarvon mukainen korvaus.
Rakennusten ja irtaimen käyttöomaisuuden osalta täyden ensivastuumäärän mukainen korvaus edellyttää, että va- hingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahinko- tapahtumasta joko korjataan tai samalle sijaintipaikalle rakennetaan tai irtaimen omaisuuden tilalle hankitaan
uutta samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta.
Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään kahden vuoden määräaikaan.
Jos vaurioitunut käyttöomaisuus korjataan, maksetaan omaisuuden toteutuneet korjauskustannukset näissä ehdoissa ja sopimukseen mahdollisesti sisältyvissä erityisehdoissa mainituilla vähennyksillä ja omavastuulla vähennettynä, kuitenkin enintään sovittuun ensivastuun määrään saakka.
Jos vahingoittunutta käyttöomaisuutta ei korjata tai hankita uudelleen, maksetaan vain päivänarvon mukainen korvaus, vaikka ensivastuumäärä olisi päivänarvon mukaan laskettua vahingon määrää suurempi.
Turvalla on oikeus rahana maksamisen sijasta uudelleen hankkia tai korjauttaa tuhoutunut tai vahingoittunut omaisuus.
50. Muita korvaussääntöjä
50.1 Vahingosta ilmoittaminen ja vahingon tarkastaminen
Vahingosta on ilmoitettava Turvalle välittömästi vahingon tapahduttua. Turvalle on varattava mahdolli- suus tarkastaa vahingoittunut omaisuus ennen sen korjaustyön aloittamista tai uuden omaisuuden hankkimista.
Jos korjaustyön aloittaminen on liiketoiminnan keskeytyksen tai muun lisävahingon syntymisen estämiseksi välttämätöntä, voidaan korjaustyö aloittaa, vaikka ilmoitusta vahingosta ei ole voitu tehdä Turvalle.
50.2 Vahingon selvittäminen
Vakuutuksenottajan tai hänen edustajansa on an-nettava vahingon selvittämiseksi tarpeelliset, Turvan pyytämät asiakirjat ja tiedot. Vakuutuksesta ei korvata tällaisista selvityksistä eikä niiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.
Tällaisia omalla kustannuksella tehtäviä selvityksiä ovat esimerkiksi vahinkoilmoitus ja luettelo tuhoutuneesta ja säilyneestä omaisuudesta, ostotositteet sekä vakuutuksenottajan Turvaa kuulematta pyytämät asiantuntijaselvitykset vahingon syyn, määrän tai korvattavuuden selvittämiseksi.
50.3 Vahingoittunut ja menetetty omaisuus
Vahingoittunut ja vahingoittumaton jäljelle jäänyt omaisuus jää vakuutuksenottajan omistukseen. Turvalla on kuitenkin oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa. Lunastettava omaisuus arvioidaan samojen perusteiden mukaan kuin vahingon määrä.
Jos menetettyä omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, vakuutuksenottajan tulee viipymättä luovuttaa se Turvalle tai palauttaa korvaus sen osalta.
50.4 Vakuutusmäärä vahingon jälkeen
Vakuutusmaksu oikeuttaa kunkin vakuutuksen kohteeksi
merkityn omaisuus- tai kustannuserän osalta enintään vakuutuskirjaan merkityn enimmäiskorvausmäärän suuruiseen korvaukseen vakuutuskauden aikana.
Turvalla on oikeus korvauksen määrää vastaavaan vakuutusmaksuun vahingon tapahtumispäivän ja vakuutuskauden päättymisen väliseltä ajalta.
Vakuutus jatkuu kuitenkin ennallaan vakuutuskauden loppuun saakka, jos Turva ei ilmoita mahdollisesta l i s ämaks us ta tai muutoksis ta viimeis tään korvauspäätöksen yhteydessä.
60. Vakuutusmaksun laskeminen
Jatkuvan rakennus- ja asennustyövakuutuksen maksuun vaikuttavat mm. vakuutettu toiminta ja toiminnan laajuus (vakuutetun toiminnan liikevaihto, työmäärä sekä asennusten/työmaiden määrä).
Vakuutuskauden alussa maksu lasketaan Turvalle ilmoitettujen arvioitujen tunnuslukujen perusteella. Vakuutuskauden päätyttyä vakuutusmaksu tarkistetaan toteutuneita tunnuslukuja vastaavaksi.
Vakuutuksenottajan on toimitettava Turvalle sen pyytämät vakuutusmaksun laskemisessa tarvittavat tiedot. Ellei vakuutuksenottaja toimita pyydettyjä tietoja kohtuullisen ajan kuluessa, Turvalla on oikeus vahvistaa vakuutusmaksu kohtuulliseksi katsomaansa määrään
70. Suojeluohjeet
70.1 Tarkoitus ja velvoittavuus
Jäljempänä olevia ja vakuutuskirjaan merkittyjä suojeluohjeita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahingon määrää.
Jos suojeluohjetta ei noudateta ja noudattamatta jättäminen vaikuttaa vahingon syntyyn tai sen määrään (laajuuteen), korvausta voidaan vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai se voidaan evätä.
70.2 Yleistä
70.2.1 Sopimusasiakirjat
Urakka- ja sopimusasiakirjoihin on merkittävä velvollisuus noudattaa tätä suojeluohjetta.
70.2.2 Tiedottaminen
Vakuutuksenottajan on huolehdittava siitä, että tämän suojeluohjeen sisältö on työsuorituksesta vastaavan työnjohdon ja urakoitsijoiden tiedossa.
70.2.3 Rakennustyömaan työmaasuunnitelma
Ottaen työsuorituksen laajuuden ja vaativuuden huomioon on rakennustyömaan työmaasuunnitelmassa esitettävä varautuminen henkilö- ja omaisuusvahinkoihin.
Työmaasuunnitelmassa on selvitettävä ainakin seuraavat asiat:
• voimassaolevat hätänumerot ja ensiapuvälineiden sijainti
• sähköpääkeskuksen sijainti
• tulitöiden valvontasuunnitelma
• kulkureitit
• palokunnan palopostien ja alkusammutuskaluston si- jainti
• työmaarakennusten sijoitus
• varastointipaikat
• työmaan jätehuollon järjestäminen ja jätteiden poiskuljetus.
70.2.4 Suojaukset
Vakuutettu omaisuus on suojattava pölyltä, vedeltä ja kosteudelta, maalisumulta, puhallushiekalta ja vastaavilta vahinkoa aiheuttavilta tekijöiltä työmaan olosuhteet ja omaisuuden laatu huomioon ottaen. Suojauksesta on huolehdittava erityisen hyvin tehtäessä rakennus- ja asennustöitä toimivassa kaupan tai teollisuuden kohteessa.
Tulitöistä ja rikossuojauksesta on tarkemmat ohjeet tämän suojeluohjeen kohdissa 70.3 ja 70.4.
70.3 Paloturvallisuus
70.3.1 Järjestys
Työmaa-alue on pidettävä työmaasuunnitelman mukaisessa kunnossa.
70.3.2 Työmaan rakenteellinen paloturvallisuus
Korjaus- ja laajennustyökohteissa normaalikäytössä olevat tilat on erotettava työmaatiloista osastoivin raken- nusosin. Rakenteen on oltava vähintään EI 60-luokkaa, ellei tilojen käytöstä johtuen muuta ole määrätty.
Osastoivien ovien on oltava vähintään EI 30 luokkaa.
Osastoivan rakenteen EI 60 luokka toteutuu esimerkiksi käyttämällä 50x100 puurunkoa, 100 mm kivi- tai silikaattivillaeristettä ja vähintään 9 mm rakennuslevyä rakenteen molemmilla puolilla.
Osastoivissa seinissä ja välipohjissa olevat aukot, läpimenot ja roilot on tehtävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa osastointia vastaaviksi.
Poistumiseen tarkoitetut uloskäytävät ja varatiet on mer- kittävä näkyvästi. Poistumista varten tulee olla vähintään kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää.
Jos työmaahan liittyvän, normaalikäytössä olevan osan uloskäytävä on työmaan puolella, on pääsy uloskäytävään ilman avainta turvattava. Uloskäytävällä ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Rakennuskohteen automaattisen paloilmoittimen tai sammutuslaitteiston osittaisestakin irtikytkemisestä on ilmoitettava hätäkeskukseen.
70.3.3 Alkusammutuskalusto
Työmaalla pitää olla riittävästi sammutuskalustoa.
Rakennustyömaalla minimivaatimuksena on, että
• rakennuksen jokaisessa kerroksessa on alkusammutin
• sammuttimien keskinäinen etäisyys on enintään 30 m käyttäjän kulkutietä pitkin mitaten.
Käsisammuttimien sammutteen määrän on oltava vähintään 12 kg. Tämä voidaan toteuttaa yhdellä teholuokaltaan 43 A 183 B-C käsisammuttimella (12 kg) tai kahdella teholuokaltaan 27 A 144 B-C käsi- sammuttimella (6 kg). Alkusammuttimien sijaintipaikat on merkittävä näkyvästi. Työntekijöille on annettava alkusammuttimien käyttökoulutusta.
70.3.4 Tulityöt
Tulitöitä ovat työt, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käyte- tään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palo- vaaran. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta josta syntyy kipinöitä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltin- ta, avotulta tai kuumailmapuhallinta.
Työmaalla on noudatettava Turvan suojeluohjetta Tulityöt D10.
Työmaalle on laadittava tulitöiden valvontasuunnitelma, jossa määritellään tulityöt, vakituiset tulityöpaikat, tilapäiset tulityöpaikat ja tilapäisillä tulityöpaikoilla noudatettavat lupa- ja turvatoimenpiteet.
Rakennus-, asennus- ja korjaustyömaat ovat tilapäisiä tu- lityöpaikkoja. Vakituisia tulityöpaikkoja ovat vain erik- seen hyväksytyt tulityöpaikat, jotka täyttävät suojeluoh- jeessa Tulityöt D10 asetetut vaatimukset.
Tulitöiden valvontasuunnitelmassa voidaan edellä mainitusta yleisperiaatteesta poiketen määritellä työmaa-alueita tai työvaiheita, jotka eivät edellytä työntekijältä tulityökorttia eikä tulityölupaa.
70.3.5 Tupakointi ja avotulen teko
Tupakointi on kielletty pölyisissä ja palonarkoja materiaaleja sisältävissä paikoissa sekä paikoissa, joissa varastoidaan tai käsitellään palavia nesteitä, kaasuja ja räjähteitä. Tupakointikielto ja tupakointipaikat on osoitettava opastekilvin.
70.3.6 Sähkökaapelit ja -laitteet
Työmaa-aikaisten sähkökaapelien ja -laitteiden osalta edellytetään, että
• kaapelit on suojattava mekaanisilta vaurioilta
• sähköpääkytkin on merkittävä opastekilvellä
• työmaalla käytettävissä kaapelikeloissa on oltava lämpösuoja
• ilmajohtoasennuksissa on varattava riittävät alikulkukorkeudet ja nosturien toiminta-alueet
• sähkölaitteiden ja kaapelien kunto on tarkastettava työmaan kunnossapitotarkastuksen yhteydessä.
70.3.7 Lämmityslaitteet ja valaisimet
Tilapäisten lämmityslaitteiden ja savuhormien läpi- vientien sijoittamisessa on otettava huomioon laite- kohtaiset suojaetäisyydet. Ennen laitteiden käyttöönottoa työnjohdon on tarkastettava laitteet ja asennukset.
Lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettujen kuumapintaisten valaisimien (esim. halogeenivalaisimien) sijoitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tällaiset valaisimet on varustettava kaatumisen estävällä jalalla ja valaisinosa on varustettava suojalla, joka estää materiaalin pääsyn liian lähelle kuumaa pintaa.
70.3.8 Palavat nesteet
Palavien ja vaarallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava kemikaalilain (744/1989) ja sen nojalla annetun asetuksen (59/1999) sekä näiden nojalla annettuja määräyksiä.
Rakennustyömaalla saa ilman lupaa tai ilmoitusta säilyt- tää erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä, helposti syt- tyviä palavia nesteitä ja syttyviä palavia nesteitä yhteen-
Mikäli em. määrät ylittyvät, on ko. aineet varastoitava tarkoituksenmukaisessa ulkovarastossa tai palo- osastoidussa palavien aineiden varastossa.
70.3.9 Nestekaasu
Nestekaasun käsittelyssä ja varastoinnissa on nouda- tettava nestekaasuasetusta 711/93.
Nestekaasua ei saa säilyttää rakennuksen kellaritiloissa.
Nestekaasua saa rakennustyömaalla säilyttää (pitää hallussa ilman lupaa tai katsastusta) enintään 200 kg.
Suuremmasta teknisestä käytöstä, käsittelystä tai varas- toinnista on tehtävä ilmoitus kunnan paloviranomaiselle.
70.3.10 Räjähdystarvikkeet
Räjähdystarvikkeiden säilytyksessä työmaalla on noudatettava valtioneuvoston päätöstä räjähdys- ja louhintatöiden järjestysohjeista 410/1986
70.4 Rikosturvallisuus
Vakuutettu omaisuus on suojattava varkausvahingoilta seuraavasti:
70.4.1 Lukitussa tilassa säilytettävä omaisuus
Kaikki työmaalla käytettävät, kannettavat tai muutoin helposti liikuteltavat työvälineet ja arvokkaat rakennus- materiaalit on säilytettävä kohdan 70.4.3.1 tai 70.4.3.2 vaatimukset täyttävässä lukitussa tilassa.
Tällaista omaisuutta ovat esimerkiksi:
• sähkötyökalut ja muut käsityökalut
• mittaus-, säätö- ja atk-laitteet
• kevyet ja helposti (ilman nostoapuvälineitä) liikuteltavat työkoneet
• LVIS-kalusteet ja -tarvikkeet
• kodinkoneet ja elektroniikkaa sisältävät laitteet
• arvokkaat pinnoitteet.
Jos tällaista omaisuutta ei työmaan olosuhteet huomi- oon ottaen ole mahdollista säilyttää kohdan 70.4.3.1 tai
70.4.3.2 vaatimukset täyttävässä lukitussa tilassa, voidaan omaisuutta säilyttää
• lukitussa ajoneuvossa, perävaunussa tai veneessä tai
• kiinteään rakenteeseen hyväksytysti kiinnitetyssä (kohta 70.4.3.3) lukitussa vahvarakenteisessa työkalu- arkussa.
Suurikokoiset ja raskaat työkoneet, joita ei voida kokonsa tai muiden ominaisuuksiensa takia säilyttää lukitussa tilassa, voidaan säilyttää hyväksytyllä kiinnityksellä (kohta 70.4.3.3) kiinteään rakenteeseen lukittuna. Tällaista omaisuutta ovat esimerkiksi raskaat kompressorit ja vastaavat työkoneet.
70.4.2 Muu omaisuus
Työmaalla olevat tilaa vievät laitteet ja tarvikkeet, joita omaisuuden määrä, työvaihe ja työmaan olosuhteet huomioon ottaen ei ole mahdollista säilyttää lukitussa tilassa tai kiinnitettynä kiinteään rakenteeseen, voidaan säilyttää ilman rakenteellista tai muuta hyväksyttyä suojausta työmaan valvotulla alueella. Tällöin omaisuuden laatu, työmaan sijainti ja muut
ympäristöolosuhteet huomioon ottaen työmaa-alue on tarvittaessa aidattava tai ajoneuvojen pääsy työmaa- alueelle työajan ulkopuolella on muutoin estettävä.
Suojausta voidaan tehostaa vartioinnilla ja/tai käyttä- mällä vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen yhdistettyä kameravalvontaa.
Tällaista omaisuutta ovat esimerkiksi työvälineisiin kuuluvat
• torninosturit ja rakennushissit
• rakennustelineet
• suojaksi levitetyt pressut ja routasuojausmatot
• betonisekoittimet ja -muotit
• raudoitusterästen leikkurit (ei terässakset) ja taivuttimet
• isot työtasoon kiinnitetyt sirkkelit
• pikipadat
• sekä työmaalla olevat vakuutettuun työkohteeseen tarkoitetut tilaa vievät rakennus- ja käyttötarvikkeet, kuten esimerkiksi
• suuret rakennuselementit
• ovet ja ikkunat karmeineen
• rakennuspuutavara (ei sisäpinnoitteeksi tarkoitettu)
• viemäriputket ja -kaivot
• harkot, tiilet (ei lasitiilet ja keraamiset laatat)
• suursäkeissä olevat laastit
• vesikatteet
• lämmöneristeet
• raudoitusteräkset
70.4.3 Lukitun säilytystilan vaatimukset
70.4.3.1 Työmaarakennukset ja rakennus- ja asennustyökohteessa oleva lukittu tila
Työmaarakennusten rakenteiden tulee olla vahvoja ja antaa riittävä suoja murtautumista vastaan. Työkohteessa säilytystilaksi on mahdollisuuksien mukaan valittava ikkunaton vahvarakenteinen tila. Työkohteella tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennusta tai rakennuksen osaa, jossa rakennus- tai asennustyötä tehdään.
Työmaarakennusten ja työkohteessa olevien omaisuuden säilytystilojen ovet on lukittava vähintään seuraavasti:
• käyttö- ja varmuuslukolla, joiden etäisyys toisistaan on vähintään 400 mm. Puuovet tulee suojata lukkojen kohdalta rakoraudalla.
• kiinnikkeineen hyväksytyllä 3. luokan riippulukolla lukitulla teräspuomilla
• muulla vastaavan suojan antavalla tavalla.
Hyväksytyn 3. luokan riippulukon sangan vahvuus on vähintään 10 mm.
Hyväksytty kiinnike vastaa murtolujuudeltaan 3. luokan riippulukon sankaa.
Teräspuomi (vähintään 12 x 50 mm:n lattateräs tai 30 x 50 mm:n teräsprofiili, jonka ainevahvuus on vähintään 3 mm) on kiinnitettävä puisessa rakenteessa rakenteen läpi menevällä pulttauksella siten, ettei sitä voi rakentei- ta rikkomatta irrottaa.
Työmaarakennusten kaikki alle 4 m:n korkeudella maanpinnasta tai muusta seisomatasosta olevat ikkunat, ovilasit ja muut aukot on suojattava esimerkiksi
• teräsristikolla tai teräsverkolla
• lukituilla puomeilla varustetuilla luukuilla
• muulla vastaavan suojan antavalla tavalla.
Muilla seisomatasoilla tarkoitetaan esimerkiksi alemmal- la tasolla olevaa viereisen rakennuksen kattoa, sisään- käynnin katosta tms.
70.4.3.2 Lukittu tila normaalisti käytössä olevassa rakennuksessa
Normaalisti käytössä olevassa rakennuksessa säilytystilaksi on mahdollisuuksien mukaan valittava ikkunaton tila. Säilytyspaikan ovet tulee lukita ovissa jo olevilla lukoilla, kuitenkin vähintään käyttölukolla. Vakuutetun kohteen jäädessä tyhjäksi on huolellisesti varmistettava, että kaikki ovet, ikkunat ja luukut on suljettu ja lukittu.
70.4.3.3 Hyväksytty kiinnitys kiinteään rakenteeseen
Hyväksytyllä kiinnityksellä tarkoitetaan sitä, että omaisuus on kiinnitetty vahvaan kiinteään rakenteeseen
• teräsketjulla tai -vaijerilla, jonka ainevahvuus on vähintään 10 mm ja hyväksytyllä 3. luokan riippulukolla tai
• muulla vastaavan suojan antavalla tavalla.
70.5 Maankaivu- ja maansiirtotyöt
Ennen maankaivu- ja maansiirtotöihin ryhtymistä on hankittava selvitys työalueen kaapeleista ja putkista. Riittävä selvitys on kaapelin tai putken haltijalta saatu sijaintikartta tai tämän tekemä näyttö maastossa.
Hoida yrityksesi vakuutusasiat helposti osoitteessa xxxxx.xx
Ota yhteyttä, meiltä saat henkilökohtaista palvelua:
01019 5107
Palvelunumero yritysasiakkaille
01019 5108
Korvausasiat
01019 5111
Ajoneuvovahinkojen hätäpalvelu 24h Omaisuusvahinkojen hätäpalvelu iltaisin ja viikonloppuisin
x000 0000 0000
SOS-hätäpalvelu ulkomailla 24h
Aukioloajat ja lähimmän toimipaikan löydät
xxxxx.xx
13
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva | PL 117, 33101 Tampere Y-tunnus 0211695-5 | Kotipaikka TAMPERE