ALUEELLINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO KÄYTTÖ-641726
Tekla 14.6.2018 § 51
Liite nro 2
UUDELY/2258/2017
ALUEELLINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO KÄYTTÖ-641726
1. Sopimuksen osapuolet
Tämän sopimuksen sopijapuolina ovat
Tilaajat:
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä päätilaaja) Opastinsilta 12 B, PL 36, 00520 HELSINKI
Puh. 0295 021 000
Sähköposti: xxxxxxxx.xxxxxxx@xxx-xxxxxx.xx Y-tunnus 2296962-1
Yhteyshenkilö Xxxxxx Xxxxxxxxx Puh. 0295 021 281
Sähköposti: xxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xxx@xxx-xxxxxx.xx
Nurmijärven kunta
PL 37, 01901 Nurmijärvi
Puh. (09) 250 021
Sähköposti: xxxxx@xxxxxxxxxx.xx Y-tunnus 9014643-2 Yhteyshenkilö Xxxx Xxxxxxx Xxx. 040 317 4461
Sähköposti: xxxx.xxxxxxx@xxxxxxxxxx.xx
Hyvinkään kaupunki PL 86, 05801 Hyvinkää
Puh. 019 459 11
Sähköposti: xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx Y-tunnus: 0125866-0 Yhteyshenkilö Xxxxx Xxxxx
Puh. 040 7547 110
Sähköposti: xxxxx.xxxxx@xxxxxxxx.xx
Tilaajien välinen työnjako
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii käyttöoikeussopimuksen päätilaajana, koska on alueen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Yhteydenpito sopimukseen liittyvissä asioissa hoidetaan päätilaajan kautta. Päätilaaja ei voi sopia liikenteen muutoksista yksin, vaan muutoksien toteuttaminen edellyttää aina muiden tilaajien hyväksymisen. Hyvinkään kaupunki osallistuu liikenteiden muutoksien hyväksymiseen kuitenkin vain omaa aluettaan koskevien liikenteiden osalta.
Liikenteenharjoittaja:
Nurmijärven Linja Oy
Alhonniituntie 1 (PL 49), 01901 Nurmijärvi
Y-tunnus: 0129518-9 Yhteyshenkilö Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxx. 050 387 2611
Sähköposti: xxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxx.xx
2. Sopimuksen kohde ja sopimusaika
Sopimus koskee liitteenä olevan tarjouspyynnön mukaista käyttöoikeutta Nurmijärven liikenteeseen ajalla 1.1.2019-31.12.2028. Käyttöoikeus sisältää Nurmijärven kunnan sisäisen linja-autoliikenteen, Nurmijärven kunnan ja Hyvinkään kaupungin välisen linja-autoliikenteen, Nurmijärven kunnan ja Helsingin/Espoon/Vantaan alueiden välisen linja-autoliikenteen sekä Nurmijärven Kivenkyyti-palveluliikenteen.
3. Sopimusasiakirjat
Tähän sopimukseen kuuluvat erottamattomina osina seuraavat asiakirjat seuraavassa pätemisjärjestyksessä:
• Tämä sopimus
• Sopimusehdot
• Muutoshistoria
• Tarjouspyyntöä koskevat lisäkirjeet
• Tarjouspyyntö
• Kilpailukohteen määrittely
• Tarjouksen laatimiseen liittyvä tausta-aineisto
• Lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset
• Kalustovaatimukset Tarjous:
• Tarjouslomake
• Hintalomake
• Lippu- ja maksujärjestelmäkuvaus sekä selvitys varikkopalveluista
• Liikennöintisuunnitelman yhteenveto
• Lähtötilanteen liikenne taulukoituna
4. Sopimuksen velvoitteet
Liikenteenharjoittajan velvollisuutena on hoitaa kohteen liikennöinti tämän sopimuksen ja siihen liittyvien sopimusasiakirjojen mukaisesti. Liikenteenharjoittaja on velvollinen noudattamaan tarjouspyynnön liitteen ”Lippu- ja maksujärjestelmä-vaatimukset” mukaisia asiakashintoja (hintavelvoite).
5. Maksettava käyttöoikeuskorvaus
Liikenteenharjoittajalle maksettava käyttöoikeuskorvaus on ilmoitettu vuoden 2017 kesäkuun hintatasossa ja on määrältään (ilman alv) seuraava:
30 895 485 €/koko sopimuskausi
3 089 548,50 €/vuosi
Maksettava käyttöoikeuskorvaus jakautuu sopimuksen alkaessa vuosittain tilaajien kesken seuraavin periaattein:
• Hyvinkään kaupunki 20.000 €/vuosi (ilman alv)
• Nurmijärven kunta (80 % valituksi tulevan tarjouksen hinnan Hyvinkään maksuosuuden ylittävästä osuudesta) 2 455 638,80 €/vuosi.
• Uudenmaan ELY-keskus (20 % valituksi tulevan tarjouksen hinnan Hyvinkään maksuosuuden ylittävästä osuudesta) 613 909,70 €/vuosi (675 300,67 €/vuosi sis. alv).
Sopimuskauden aikana toteutettavissa muutoksissa käytetään alla olevia muutoshintoja, jotka on ilmoitettu vuoden 2017 kesäkuun hintatasossa (ilman alv). Muutosten tekemisen periaatteet ja niiden vaikutus korvaukseen on määritelty sopimusehdoissa.
1,20 €/ajokilometri
33,07 €/linjatunti (maanantai-lauantai)
66,14 €/linjatunti (sunnuntai)
302,90 €/autopäivä
Käyttöoikeuskorvauksen korotus kohdistetaan palvelutason korotuksesta hyötyvälle kunnalle. Tämä muuttaa tilaajien välistä käyttöoikeuskorvauksen jakaumaa. Muutoshistoria liitetään tämän sopimuksen liitteeksi. Muutoshistorialiitteissä kuvataan palvelutasovaatimuksen muutos, siitä liikenteeseen aiheutunut muutos suorite ja kustannustietoineen sekä tämän vaikutus käyttöoikeuskorvaukseen ja tilaajaosapuolien väliseen jakaumaan.
Kukin tilaajataho maksaa osuutensa laskennallisesta kuukausittaisesta käyttöoikeuskorvauksesta (1/12 vuotuisesta käyttöoikeuskorvauksesta) jälkikäteen erikseen kultakin kuukaudelta alla mainitulle pankkitilille:
BIC/SWIFT-tunnus XXXXXXXX
Tilinumero (IBAN) XX00 0000 0000 0000 00
Korvaushintoja tarkistetaan siten kuin alueellisen käyttöoikeussopimuksen sopimusehdoissa on todettu.
6. Lippujen asiakashinnat, liikenteenharjoittajalle maksettava lipputulokorvaus ja niiden tarkistusperiaatteet
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä noudatetaan liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset" mukaisia matkalippujen asiakashintoja ja liikenteenharjoittajalle maksettavia lipputulokorvauksia.
Matkalippujen asiakashintoja ja liikenteenharjoittajalle maksettavia lipputulokorvauksia tarkistetaan siten, kuin käyttöoikeussopimuksen sopimusehdoissa on todettu.
7. Laskutusaikataulu
Laskutusaikataulu ja indeksitarkistusten ajankohdat on esitetty käyttöoikeus- sopimuksen sopimusehdoissa.
8. Alihankinta
Liikenteenharjoittajalla on oikeus käyttää päätilaajan hyväksymää alihankkijaa. Alihankinnan osuuden tulee olla vuositasolla mitattuna alle 50 % käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen kilometrisuoritteesta. Alihankkijat ja muutokset alihankkijoissa tulee hyväksyttää päätilaajalla ennen alihankinnan aloitusta tai muutosta. Alihankinnasta ja alihankkijoista on tarjouspyynnön ja tarjouksen mukaisesti sovittu seuraavaa:
ei alihankintaa
9. Liikenteestä vastaava henkilö
Liikenteestä vastaavana henkilönä sopimuskauden alkaessa on: Xxxx Xxxxxxxxxx
Päätilaajalle on ilmoitettava liikenteestä vastaavan henkilön muutoksista kirjallisesti.
10. Kalusto
Liikenteessä käytettävien linja-autojen tulee täyttää liitteen ”Kalustovaatimukset” mukaiset vaatimukset. Vara-autojen käytöstä on määräykset sopimusehdoissa
11. Lippu- ja maksujärjestelmä
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä noudatetaan liikenteenharjoittajan
tarjoamaa lippu- ja maksujärjestelmää sopimusehtojen ja liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset" mukaisesti. Käyttöoikeuskorvaus sisältää lippu- ja maksujärjestelmäpalvelusta aiheutuvat kustannukset.
12. Käyttöoikeussopimuksen mukainen yksinoikeus
Käyttöoikeussopimuksen mukaiselle liikenteelle myönnetään palvelusopimusasetuksen (PSA, 1370/2007) ja joukkoliikennelain (869/2009) mukainen yksinoikeus kilpailevalta aikataulun mukaiselta henkilöliikenteeltä seuraavasti:
• Tarjouspyynnön liitteen 3 palvelutasomäärityksen mukainen Nurmijärven sisäinen, Nurmijärven ja Hyvinkään välinen sekä Nurmijärven ja Helsingin/Vantaan/Espoon välinen liikenne.
Yksinoikeus ei kata:
• Nurmijärven kunnan alueen läpi liikennöivää markkinaehtoista aikataulun mukaista liikennettä. Nurmijärven kunnan alueen läpi kulkee markkinaehtoisesti toimivaa liikennettä nykytilanteessa ja sitä voidaan liikennöidä sopimuskauden aikana myös nykyistä enemmän. Liikenteet saapuvat/poistuvat Nurmijärven kunnan alueelle pääteitä pitkin. Näitä ovat: valtatiet 3 ja 25, kantatie 45 sekä seututiet 130 ja 132. Markkinaehtoisen tarjonnan saa huomioida osana vaadittavaa palvelutasoa, mikäli käyttöoikeussopimuksen liikenteessä ja markkinaehtoisessa liikenteessä käytettävät lipputuotteet ovat yhteensopivia. Mahdollisesti poistuvien markkinaehtoisten vuorojen tilalle järjestettävästä käyttöoikeussopimukseen sisältyvästä liikenteestä ei makseta kuitenkaan lisäkorvausta, vaan sen järjestäminen tarvittaessa kuuluu liikenteenharjoittajan riskiin.
• Mahdollista kutsun perusteella toimivaa markkinaehtoista henkilöliikennettä alueella
PSA:n mukaisen yksinoikeuden turvaamiseksi sopimusliikenteessä käytetään tarvittaessa lain liikenteen palveluista mahdollistamia keinoja (uhkasakko).
13. Vakuudet
Liikenteenharjoittajan tulee asettaa tämän sopimuksen mukaisten sopimus- velvoitteidensa kaikenpuolisesta täyttämisestä vakuus, jonka suuruus on kolmen kuukauden käyttöoikeuskorvausta vastaava summa. Muut vakuutta koskevat ehdot on esitetty sopimusehdoissa.
14. Kielletty kilpailunrajoitus ja sopimussakko
Liikenteenharjoittaja vahvistaa tämän sopimuksen allekirjoituksella, ettei se ole tämän sopimuksen tarjouskilpailun aikana tai sopimuksentekohetkellä syyllistynyt kilpailulain
tarkoittamaan keskenään kilpailevien elinkeinonharjoittajien väliseen kiellettyyn kilpailunrajoitukseen (kartelliin) sopimuksenmukaisia palveluja koskevilla markkinoilla päätilaajan toiminta-alueella.
Mikäli liikenteenharjoittajan todetaan lainvoimaisella päätöksellä syyllistyneen edellä mainittuun kilpailulain tarkoittamaan elinkeinonharjoittajien väliseen kiellettyyn kilpailunrajoitukseen (kartelliin), liikenteenharjoittaja on velvollinen suorittamaan tilaajille sopimussakkona 20 % suoritetun ja maksetun palvelun kokonaisarvosta (käyttöoikeuskorvaus ja asiakastulojen osuus yhteensä) korkoineen vaatimuspäivästä lukien ja korvaamaan sopimussakon määrän ylittävät tilaajalle aiheutuneet vahingot. Näiden lisäksi liikenteenharjoittajan on korvattava asian selvittämisestä aiheutuneet kustannukset ja oikeudenkäyntikulut korkoineen. Mikäli liikenteenharjoittaja paljastaa kartellin ja vapautetaan kilpailulain 14 §:n (12.8.2011/948) perusteella kokonaan seuraamusmaksusta, liikenteenharjoittaja vapautuu tämän ehdon mukaisen sopimussakon maksamisesta.
15. Sopimuksen siirtäminen
Sopimus voidaan siirtää toiselle liikenteenharjoittajalle esimerkiksi liiketoimintakaupan yhteydessä. Tämä edellyttää aina kuitenkin päätilaajan hyväksyntää. Mikäli lainsäädännön mukaisten toimivaltaisten viranomaisten toimivalta-alueet tai organisaatiot muuttuvat (esim. maakuntauudistuksen yhteydessä tai Nurmijärven kunnan päättäessä liittyä HSL:ään) ja tämän käyttöoikeussopimuksen mukainen liikenne siirtyy toisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimialueeseen, voidaan sopimus siirtää näine ehtoineen kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällaisessa tilanteessa päätilaajan rooli tässä sopimuksessa siirtyy alueen uudelle toimivaltaiselle viranomaiselle.
16. Korvausten pidättäminen ja kuittaus
Päätilaajalla on oikeus pidättää osa liikenteenharjoittajalle maksettavasta korvauksesta ja käyttää sitä sopimusrikkomuksesta johtuvien vahingonkorvaus- ja muiden saataviensa kuittaamiseen kuten sopimusehdoissa on todettu.
17. Erimielisyydet
Sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli tämä ei johda sopijapuolia tyydyttävään lopputulokseen, ratkaistaan erimielisyydet Helsingin käräjäoikeudessa.
18. Sopimuksen purkautuminen
Sopimuksen purkautumisen osalta noudatetaan, mitä käyttöoikeussopimuksen sopimusehdoissa on todettu.
19. Voimassaolo ja allekirjoitukset
Tämän sopimuksen voimassaolo alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2028.
Tätä sopimusta on tehty neljä (4) samansanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle.
Helsingissä kesäkuun päivänä 2018
Uudenmaan ELY-keskus
Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx
johtaja vs. yksikön päällikkö
Nurmijärven kunta
Xxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx
kunnanjohtaja va. tekninen johtaja
Hyvinkään kaupunki
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
toimialajohtaja tekninen johtaja
Nurmijärven Linja Oy
Xxxxx Xxxxxxxxxx toimitusjohtaja
Alueellisen käyttöoikeussopimuksen sopimusehdot
UUDELY/2258/2017
Näitä sopimusehtoja noudatetaan Nurmijärven alueellisessa linja-autoliikenteen käyttöoikeussopimuksessa. Kyseisessä käyttöoikeussopimuksessa tilaajia ovat Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Nurmijärven kunta ja Hyvinkään kaupunki.
1. Käyttöoikeus
Käyttöoikeudella tarkoitetaan oikeutta ja velvollisuutta julkisen liikenteen hoitamiseen erikseen määritellyllä osalla julkisen liikenteen verkkoa. Liikenteenharjoittaja saa tästä korvauksena matkustuksesta kertyvät lipputulot ja muut mahdolliset myyntitulot (esim. rahti- ja mainostulo) sekä lisäksi käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikennöintikorvauksen kuukausittain.
Liikenteenharjoittaja vastaa liikenteen järjestämisestä sekä markkinoinnista. Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho vastaa lippu- ja maksujärjestelmäpalvelusta.
2. Julkisen palvelun velvoite ja yksinoikeus
Tämän sopimuksen mukaiselle liikenteelle myönnetään palvelusopimusasetuksen mukainen yksinoikeus vastineena julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta. Yksinoikeus säilyy koko sopimuksen voimassaoloajan myös lain liikenteen palveluista tullessa voimaan. Käyttöoikeussopimuksen liikenteen toiminta-alueella voi kuitenkin liikennöidä alueen läpi kulkevaa markkinaehtoista joukkoliikennettä siten kuin käyttöoikeussopimuksessa on kuvattu. Julkisen palvelun velvoitteena liikenteenharjoittaja sitoutuu liikennöimään käyttöoikeutensa mukaista liikennettä siten kuin käyttöoikeussopimuksessa ja sen liiteasiakirjoissa on todettu.
3. Matkalipputulot ja muut tulot
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävä lippu- ja maksujärjestelmä, matkalippujen hinnat ja myyntiehdot kuvataan tarkemmin kohdassa 6 ja liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset".
Liikenteenharjoittaja saa lipputulot, joita ovat käteistulot kertalipuista, käyttöoikeussopimus- liikenteen matkustusta vastaava osuus kausi- ja sarjalippujen myynnistä sekä tulot mahdollisista liikenteenharjoittajan omista lipputuotteista.
Jos käytössä on lipputuotteita, joissa on mukana kunnan subventiota, katsotaan subventio-osuus nykyisen järjestelyn mukaisesti käyttöoikeuskorvauksen etumaksuksi. Etumaksu vähennetään jälkikäteen laskutettavasta käyttöoikeuskorvauksesta.
Liikenteenharjoittaja saa kuljettaa rahtia ja pitää rahdin kuljettamisesta saatavat tulot. Liikenteenharjoittaja saa pitää myös kaikki itse hankkimansa mainos- ja muut mahdolliset myyntitulot.
4. Liikenteen hoidosta maksettava käyttöoikeuskorvaus ja sen tarkistaminen
Tilaajat maksavat liikennöintivelvoitteen hoitamisesta liikenteenharjoittajalle käyttöoikeuskorvausta käyttöoikeussopimuksen mukaisesti. Korvaukseen lisätään kulloinkin voimassaoleva henkilöliikenteelle säädetty arvonlisävero.
Käyttöoikeuskorvaus maksetaan jälkikäteen kuukausittain liikennöintikuukautta seuraavan kuukauden 24. päivänä edellyttäen, että liikenteenharjoittaja on toimittanut kohdassa 12 mainitut matkustajalaskenta- ja tulotiedot ja lipputuoteraportin sekä kohdassa 10 mainitun mahdollisen yhteenvedon edellisen kuukauden ajamattomista lähdöistä päätilaajalle kuun 10. päivään mennessä.
Viivästyskorko on korkolain mukainen. Mikäli korvauksen maksu viivästyy tilaajia koskevan lakon, työsulun tai niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen johdosta, ei viivästyskorkoa makseta eikä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja korvata.
Korvaushintoja tarkistetaan siten, että korvaus sidotaan kesäkuun 2017 indeksiin soveltaen Tilastokeskuksen linja-autoliikenteen vakiovuoroliikenteen kustannusindeksin muutosta. Tämän jälkeen arvonlisäverotonta korvausta tarkistetaan kerran kuukaudessa edellä mainitun indeksin muutoksen perusteella täysimääräisesti. Myös muutoshinnat sidotaan vastaavalla tavalla samaan indeksiin.
Käyttöoikeuskorvausta voidaan tarkistaa myös tilanteissa, joissa tilaajien toiveesta matkalippuihin tehdyillä muutoksilla voidaan matkustajatilastojen perusteella osoittaa olleen vaikutusta matkustajamääriin ja siten liikenteenharjoittajan saamiin lipputuloihin. Tällöin sopijapuolet, sopivat neuvotteluteitse tarvittavasta tarkistuksesta liikenteenharjoittajalle maksettavaan käyttöoikeuskorvaukseen ja sen jakautumiseen tilaajaosapuolien kesken.
5. Liikenteen suunnittelu ja liikenteen muutokset
Liikenteenharjoittaja suunnittelee käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen reitit ja aikataulut ottaen huomioon tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ja liitteessä ” Kilpailukohteen määrittely” kuvatun joukkoliikenteen palvelutason. Liikenteessä saa kuljettaa myös rahtia, mutta suunnittelussa tulee priorisoida henkilökuljetukset, eikä mahdollinen rahdin kuljettaminen saa laskea matkustajille tuotettavan palvelun laatutasoa Liikenteenharjoittaja voi hyödyntää alueen kautta ajettavan markkinaehtoisen liikenteen osaksi palvelutasoa, mikäli käyttöoikeussopimuksen liikenteessä ja markkinaehtoisessa liikenteessä käytettävät lipputuotteet ovat yhteensopivia. Markkinaehtoisen liikenteen mahdollisen vähentymisen edellyttämä käyttöoikeussopimusliikenteen lisääminen ei kuitenkaan oikeuta lisäkorvaukseen. Liikenteenharjoittaja saa tuottaa vaadittua palvelutasoa runsaampaa liikennettä omalla kustannuksellaan.
Liikenteenharjoittajan tulee toimittaa suunnittelemansa liikenteen reitti-, aikataulu- ja pysäkkitiedot Liikenneviraston koontitietokantaan tai vastaavaan tilaajan osoittamaan järjestelmään ennen liikenteen käynnistymistä sekä kaikissa sopimuskauden aikaisissa muutoksissa. Vuoden 2018 alusta lukien liikenteenharjoittajalle kuuluvat muut lakisääteiset velvoitteet, kuten olennaisten tietojen avaamisen ja myyntirajapinnan avaamisen velvoitteet tullaan määräämään laissa liikenteen palveluista ja sen nojalla annettavissa asetuksissa ja määräyksissä. Liikenteenharjoittajan suoriutuminen näistä lakisääteisistä velvoitteista tarkistetaan sopimuskauden aikaisissa seurantapalavereissa.
Sopimuskauden aikana liikenteenharjoittaja voi muuttaa käyttöoikeussopimuksen mukaisen joukkoliikenteensä linjojen reittejä, aikatauluja ja vuorotarjontaa sekä kohdentaa liikennettä paremmin palveluiden kysyntää vastaavaksi ottaen huomioon palvelutasoa koskevat määritykset ja sen, mitä käyttöoikeussopimuksessa on sovittu. Liikenteenharjoittaja tekee esityksen suunnittelemistaan muutoksista päätilaajalle viimeistään kolme (3) kuukautta ennen niiden toteuttamista, minkä jälkeen sopijapuolet neuvottelevat liikennepalveluiden muutostarpeista ennen niiden toteuttamista. Myös tilaajat voivat toimia aloitteentekijöinä liikenteen muutoksille, mutta liikenteenharjoittaja vastaa tällöinkin liikenteen suunnittelusta.
Muutokset tulee pyrkiä ajoittamaan vuoden vaihteeseen tai kesä- ja talviaikataulukausien taitteisiin. Muutoksia tehtäessä on otettava huomioon työaikalain, työehtosopimusten ja työsopimusten työaikaa koskevat määräykset.
Jos liikenteen kysyntään liittyvät olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet siitä, kun tarjous jätettiin ja sopimus tehtiin, tilaajat voivat muuttaa palvelutasoa. Jos liikenteen tarjontaan tehdään muutoksia - lisäyksiä tai vähennyksiä - muutetaan käyttöoikeuskorvausta seuraavien perusperiaatteiden mukaisesti:
• Pieni, autokiertoon sovitettavissa oleva tarjonnan lisääminen vaaditun palvelutason sisällä ei vaikuta korvaukseen.
• Tarjonnan vähentäminen, niin että kokonaispalvelu täyttää kuitenkin edelleen vaaditun palvelutason, ei vaikuta korvaukseen.
• Lisäkalustoa ja/tai -kuljettajia vaativa palvelutasovaatimusten muutoksesta aiheutuva tarjontavelvoitteen lisääminen: Korotetaan käyttöoikeuskorvausta tarjouksessa annettujen yksikköhintojen mukaisesti.
• Palvelutasovaatimusten alentamisen johdosta tehtävä tarjonnan vähentäminen: Alennetaan käyttöoikeuskorvausta tarjouksessa annettujen yksikköhintojen mukaisesti.
• Tilaajien toiveesta lisättävä liikenne vaaditun palvelutason sisällä: Korotetaan käyttöoikeuskorvausta tarjouksessa annettujen yksikköhintojen mukaisesti. Käyttöoikeuskorvauksen korotus kohdistetaan palvelutason korotuksesta hyötyvälle kunnalle.
Liikenteen muutosten osalta liikenteenharjoittaja laatii suunnitelman muutoksen toteuttamisesta ja siitä aiheutuvista kustannusvaikutuksista käyttäen tarjouksessa antamiaan ajokilometrien, liikennöintiajan ja autopäivän yksikköhintoja. Muutostiedoista on ylläpidettävä koontietokannan sisällön mukaisia muutoshistoriatietoja.
Lisäksi tilaajilla on myös oikeus vähentää ostettavan liikenteen laajuutta enintään 300.000 € vuodessa, mutta enintään 10 % alkuperäisestä sopimushinnasta koko sopimuskauden aikana, jos tilaajien rahoitusmahdollisuuksissa tapahtuu muutoksia.
6. Matkalippujen hintarakenne, asiakashintojen tarkistaminen ja muutokset sekä liikenteenharjoittajalle maksettava lipputulokorvaus
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä noudatetaan liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset" mukaisia matkalippujen asiakashintoja. Liikenteenharjoittaja pitää myymänsä kertalipputulot. Lisäksi liikenteenharjoittaja saa siirtymäajan sopimusten ja niiden lisäasiakirjojen mukaisilla tuetuilla kausi- ja sarjalipuilla (kuntakohtaiset matkaliput) tehdyistä nousuista lipputulokorvauksena asiakastulojen osuuden. Asiakastulojen osuus muodostuu siten, että liikenteenharjoittajalle maksetaan ensin siirtymäajan sopimuksissa määritelty nousukorvaus (liite "Lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset") ja liikenteenharjoittaja palauttaa ennakkoon maksetuista korvauksista lippusubvention osuuden tilaajille jälkikäteen. Tilaajien tulee pystyä tarkistamaan käyttöoikeussopimuksen mukaisen lippusubvention suuruus ja määräytyminen kohdassa 12 määritellystä lipputuoteraportista. Liikenteenharjoittajan tai tämän valtuuttaman tahon tulee toimittaa lipputuoteraportti tilaajille liikennöintiä seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Lippusubvention palautus tapahtuu käytännössä vähentämällä lippusubvention osuus kohdan 4
mukaan liikenteenharjoittajalle maksettavasta käyttöoikeuskorvauksesta. Mikäli lippusubvention osuus on suurempi kuin käyttöoikeuskorvaus, maksaa liikenteenharjoittaja muodostuneen erotuksen tilaajalle liikennöintiä seuraavan kuukauden 24. päivään mennessä.
Kertalipuilta ei edellytetä vaihto-oikeutta. Liikenteenharjoittaja saa halutessaan sopia vaihto- oikeudesta muun liikenteen kanssa, jos vastaa vaihtomatkoista aiheutuvista kustannuksista itse.
Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho laskuttaa koululaisten koulumatkalipuilla tehdyistä nousuista suoraan kuntaa liitteen 4 mukaisesti. Toisen asteen koulumatkatukeen oikeutettujen opiskelijoiden lipuilla tehdyistä nousuista liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho voi noudattaa mahdollista voimassaolevaa sopimustaan KELAn kanssa.
Kertalippujen asiakashinnat ja niiden mukaan määräytyvät liikenteenharjoittajan lipputulokorvaukset tarkistetaan kerran vuodessa Tilastokeskuksen laatiman linja-autoliikenteen kustannusindeksin vakiovuoroliikenteen vuosi-indeksin mukaan. Asiakashintojen indeksitarkistus tapahtuu kolmen desimaalin tarkkuudella ja näin saatavat asiakashinnat pyöristetään lähimpään 10 senttiin. Mikäli sovellettava vuosi-indeksi julkaistaan tammikuun 18. päivään mennessä, vahvistaa päätilaaja vuosittain helmikuun 1. päivään mennessä kertalippujen asiakashinnat ja niiden mukaiset liikenteenharjoittajalle kuuluvat lipputulokorvaukset kalenterivuodeksi kerrallaan. Vahvistetut asiakashinnat tulevat tällöin voimaan maaliskuun 1. päivänä ja huomioidaan maaliskuun maksuerässä, joka maksetaan huhtikuussa. Jos vuosi-indeksi julkaistaan myöhemmin kuin 18. tammikuuta, siirretään mainittuja määräaikoja yhtä monta arkipäivää kuin julkaisuajankohdan ja tammikuun 18. päivän väliin on jäänyt arkipäiviä. Kaikkia käyttöoikeussopimusliikenteen käytössä olevia lipputuotteita, niin tilaajien edellyttämiä kuin liikenteenharjoittajan lipputuotteita, koskee liitteessä 4 esitetyt raportointivaatimukset.
Jos tilaajat päättävät muuttaa matkalippujen ominaisuuksia (esim. hintaa yli 5 % tai kelpoisuuden ikärajoja tms.) niin, että sillä voidaan matkustajatilastojen perusteella osoittaa olevan vaikutusta matkustajamääriin, sovitaan muutoksen vaikutuksesta käyttöoikeuskorvaukseen neuvotteluteitse.
7. Lippu- ja maksujärjestelmä
Lippu- ja maksujärjestelmän avulla myydään matkustajille lipputuotteita, todennetaan matkustusoikeus ajoneuvoissa, siirretään matkustustietoja taustajärjestelmään sekä varmistetaan lipputulojen kohdentuminen oikein ja oikeille tahoille. Lisäksi järjestelmä tarjoaa tilaajille riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa sähköisessä muodossa suunnittelun, päätöksenteon, kilpailuttamisen ja seurannan tueksi.
Tämän käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen lippu- ja maksujärjestelmä toteutetaan käyttämällä liikenteenharjoittajan tai tämän valtuuttaman tahon toimittamaa lippu- ja maksujärjestelmää.
Lippu- ja maksujärjestelmän toiminnallisuuksille ja lippujen myyntipisteille asetetut vaatimukset sekä osapuolien vastuut ja oikeudet ym. on kuvattu liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset”
8. Liikennöinnissä käytettävä linja-autokalusto ja liikenteen laatu
Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävien linja-autojen on oltava hyväkuntoisia, siistejä sekä ominaisuuksiltaan vähintään tarjouspyynnön liitteessä ”Kalustovaatimukset” määritellyn mukaisia.
Vaatimuksista poikkeavia linja-autoja saadaan käyttää ainoastaan poikkeuksellisesti ja silloin, kun määritellyn mukaisia linja-autoja ei välttämättömien korjaustöiden tai varaosien saantivaikeuksien taikka jostain muusta liikenteenharjoittajasta riippumattomasta syystä ole käytettävissä. Liikenteenharjoittajan tulee kuitenkin ilmoittaa päätilaajalle viivytyksettä, jos tällaisia autoja käytetään
pidempään kuin kahtena perättäisenä päivänä. Vara-autojen käyttö saa kestää yhtäjaksoisesti enintään viisi kalenteripäivää. Autot on huollettava niin, että niiden kaikki laitteet toimivat moitteettomasti.
9. Liikenteen laatu
Joukkoliikenneluvalla liikennöivän liikenteenharjoittajan on valvottava joukkoliikennelain mukaisen laatulupauksensa toteutumista sekä noudatettava toiminnassaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (181/2011) matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä.
Liikennöinnissä tulee ottaa huomioon työsuojeluun ja noudatettaviin työehtoihin liittyvät velvoitteet. Liikenteenharjoittaja on työnantajana velvollinen huolehtimaan myös rikostaustan selvittämismenettelystä (Xxxx lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) sekä pyydettäessä toimittamaan päätilaajalle asiasta selvitys.
Asiakaspalvelun tulee olla ystävällistä ja asiallista. Kuljettajan tulee osata palvella matkustajia suomen kielellä. Matkustajia tulee tarvittaessa neuvoa matkustamiseen liittyvissä asioissa kuten vaihtoyhteyksissä.
Liikenteenharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin häiriötilanteen (rikkoutunut auto, 15 minuutin ylittävä myöhästyminen, yllättävä lisäkaluston tarve) korjaamiseksi ja tiedotettava matkustajia häiriöstä ja aiheutuneen viivästyksen kestosta. Häiriötilanteessa matkustajia on tarvittaessa opastettava jatkoyhteyden valinnassa.
Lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteet eivät saa estää varsinaisen joukkoliikennepalvelun tuottamista. Matkustajat on otettava kyytiin veloituksetta lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteissa. Liikennöitäessä on noudatettava aikatauluja täsmällisesti. Aikatauluissa ilmoitetaan arvioidut pysäkkiajat. Tilaajat voivat seurata täsmällisyyttä pistokokein.
Rahtia ei saa kuljettaa matkustajille varatuissa tiloissa.
10. Korvauksen vähentäminen ja sanktio laiminlyöntitilanteissa
Liikenteenharjoittaja valvoo vuorojensa liikennöintiä ja toimittaa päätilaajalle yhteenvedon ajamattomista, korvaavalla kalustolla ja muilla kuin sopimusasiakirjojen mukaisilla linja-autoilla ajetuista lähdöistä liikennöintiä seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Kirjallinen yhteenveto toimitetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että liikennöinti on tapahtunut sopimuksesta poikkeavalla tavalla.
Lähtö katsotaan toteutumattomaksi, jos sitä ei ajeta lainkaan sekä jos se lähtee aikataulun mukaisesta lähdöstä etuajassa, yli viisitoista (15) minuuttia myöhässä tai myöhemmin kuin seuraava aikataulun mukainen lähtö. Tilaajilla ei kuitenkaan ole oikeutta korvauksen vähentämiseen, jos vuoron ajaminen keskeytyy tai lähtö myöhästyy liikenteenharjoittajasta riippumattomasta syystä kuten esimerkiksi jatkoyhteyksiä turvattaessa, taikka jos vuoron keskeytyksestä tai lähdön myöhästymisestä huolimatta voidaan katsoa olennaisilta osin täyttäneen alkuperäisen tarkoituksensa matkustajille annettavana palveluna.
Jos tarjouksen ja palvelutasoa koskevien määrittelyiden ja voimassa olevien aikataulujen mukainen liikenne ei ole toteutunut, eikä tämä ole johtunut tilaajien vastuulla olevista syistä, alennetaan korvausta toteutumattomien lähtöjen määrän perusteella. Laskentaperusteena ovat tällöin ajamattoman liikenteen linjakilometrit, linjatunnit sekä autopäivät ja liikenteen muutoksille tarjouksessa ilmoitetut suoritehinnat.
Jos laiminlyönti on toistuvaa eikä syynä ole ylivoimainen este, alennetaan korvausta toteutumattomien lähtöjen osalta käyttäen muutoskilometrien hintaa kaksinkertaisena. Tämän lisäksi liikenteenharjoittaja, ei tilaaja, vastaa ajamattomasta liikenteestä mahdollisesti johtuvista vahingonkorvauksista ja korvaavien palveluiden järjestämisestä.
Jos liikenteessä käytettävät linja-autot eivät iältään tai muilta ominaisuuksiltaan ole sopimuksen mukaisia, vähennetään kuukausittain maksettavaa korvausta sopimuksen vastaisilla linja-autoilla ajettujen lähtöjen autopäivien määrällä kerrottuna sopimuksen mukaisella autopäivän hinnalla. Mikäli sopimuksesta poikkeavan kaluston käyttö on usein toistuvaa tai se voidaan katsoa jatkuvaksi, tilaajilla on oikeus purkaa sopimus kohdan 18 alakohdan 2 mukaisesti.
Jos lippu- ja maksujärjestelmä ei toimi tai se toimii virheellisesti, on liikenteenharjoittajan ilmoitettava asiasta heti päätilaajalle, jos virheellä on vaikutusta liikenteen järjestämiseen. Liikenteenharjoittajan on korjattava virhe viipymättä. Liikenteenharjoittajan tulee myös selvittää päätilaajalle virhetilanteen aiheuttamat virheet raportoinnissa sekä korjattava ne jälkikäteen, jos se on mahdollista. Tilanteen pitkittyessä yli 24 tuntia, on tilaajilla oikeus pienentää myös käyttöoikeuskorvausta siinä suhteessa kuin matkustaja- ja liikennepalvelun katsotaan huonontuneen.
Liikenteenharjoittaja korvaa asiakkaalle aiheutuvat välittömät vahingot, jos vahinko on aiheutunut lippu-ja maksujärjestelmän virhetilanteesta. Mikäli liikenteenharjoittaja ja asiakas eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, voi myös päätilaaja korvata asiakkaalle aiheutuneet välittömät vahingot ja vähentää ne liikenteenharjoittajan korvauksesta. Tällöin päätilaajan on kuultava liikenteenharjoittajaa ennen korvauksen vähentämistä.
Liikenteenharjoittaja on velvollinen korvaamaan tilaajille myös välittömän vahingon, joka aiheutuu siitä, että liikenteenharjoittaja on muutoin laiminlyönyt liikenteen järjestämiseksi asetetut velvoitteensa tai muutoin rikkonut sopimusta.
Tilaajilla on oikeus käyttää erääntynyttä korvausta sellaisten saataviensa kuittaamiseen liikenteenharjoittajalta, jotka ovat syntyneet alueellisen käyttöoikeussopimuksen järjestämiseen liittyvästä sopimussuhteesta. Päätilaajan on viivytyksettä toimitettava liikenteenharjoittajalle erillinen selvitys täysimääräisestä korvauksesta tehdyistä vähennyksistä, pidätyksistä ja kuittauksista.
Mikäli korvauksen vähentämisen perusteet ovat olemassa, mutta liikenteenharjoittajalle ei tarjouksen ja sopimuksen mukaan makseta korvausta, on tilaajilla oikeus purkaa sopimus kohdan 18 alakohdan 2 mukaisesti.
11. Markkinointi ja tiedottaminen
Liikenteenharjoittaja voi järjestää markkinoinnin ja tiedottamisen parhaaksi katsomallaan tavalla maksimoidakseen asiakastulonsa. Vähimmäisvaatimuksia ovat:
Liikenteenharjoittajan tuottamaan tiedottamiseen tulee sisältyä ainakin tiedot aikataulukausien vaihtumisista, aikataulu- ym. muutoksista sekä erilaisista kampanjoista. Lain liikenteen palveluista tultua voimaan kaikki säädöksissä määritellyt liikkumispalvelua koskevat olennaiset – muutkin kuin reitti-, pysäkki- ja aikataulutiedot – tiedot käyttöoikeussopimuksen mukaisesta liikenteestä on toimitettava avoimeen rajapintaan. Reitti-, pysäkki- ja aikataulutiedot toimitetaan Liikenneviraston koontikantaan tai tilaajan osoittamaan muuhun vastaavaan järjestelmään.
Liikenteenharjoittaja tai hänen palvelusopimuksella valtuuttamansa taho vastaa lippu- ja maksujärjestelmää koskevasta tiedottamisesta. Liikenteenharjoittajan velvollisuutena on toimittaa
tiedot käyttöoikeussopimuksen mukaisesta liikenteestä kohtien 5 ja 12 mukaisesti päätilaajan osoittamaan järjestelmään/järjestelmiin.
Mikäli tilaajat kehittävät palvelumuotoilua siten, että sillä on kustannusvaikutuksia myös liikenteenharjoittajalle, neuvotellaan näiden kustannusten jakamisesta siten, että kummankin osapuolen kulut ja hyödyt tulevat huomioiduksi. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi yhtenäisen ilmeen mukaista ajoneuvoteippausta tai -väritystä, opastusta ja informaatiota. Liikenteenharjoittaja varaa linja-autojen sisäpinnoista riittävästi tilaa tilaajien yleismarkkinoinnille ja ulkopinnoista tilaa kyseessä olevan liikenteen tunnuksille. Liikenteenharjoittaja huolehtii tämän materiaalin kiinnittämisestä ja poistamisesta. Yleismarkkinointiin kuuluvan informaation esittämisestä linja-autojen sähköisissä näyttötauluissa sovitaan tarvittaessa erikseen.
Liikenteenharjoittajan tulee toimittaa sopimuksen mukaisen liikenteen liikennöintialueella olevien linja-autoasemien aikataulukoosteisiin ja tärkeimmille (vaihto)pysäkeille sopimuksen mukaiset liikenteen aikataulut sekä huolehtia siitä, että pysäkeillä olevat aikataulut ovat ajantasaisia ja ehjiä. Linja-autoasemilla aikataulutiedot tulee toimittaa myös sähköisiin näyttöihin. Liikenteenharjoittaja vastaa linja-autoasemien ja terminaalien ylläpitäjien perimistä asemapalvelumaksuista ja terminaalin käyttömaksuista tämän sopimuksen mukaisen liikenteen ja siitä tiedottamisen osalta täysimääräisesti. Viirinlaakson linja-autoaseman sähköisten näyttötaulujen ylläpidosta vastaa kuitenkin Nurmijärven kunta, joten tietojen toimittamisesta niihin ei peritä erillistä korvausta liikenteenharjoittajalta.
12. Matkustajatiedot, raportointi ja tutkimukset
Liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan sähköisessä muodossa kaikesta käyttöoikeussopimuksen mukaisesta liikenteestä päätilaajalle seuraavat tiedot:
• pysäkkikohtaiset nousutiedot lipputuotteittain kunkin vuoron osalta (tietojen oltava sidottuja viranomaisen antamaan pysäkki-ID:hen)
• vuorokohtaisesti keskikuorma- ja maksimikuormatiedot
• vuorokohtaiset lipputulot lipputuotteittain
• vuorokohtaiset rahtitulot
Selvitykset tulee tallentaa tilaajan osoittamaan Internet-palveluun ja pysäkkikohtaiset matkustajalaskentalomakkeet toimittaa päätilaajalle laskentakuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä tai päätilaajan erikseen ilmoittamana myöhempänä ajankohtana. Matkustajalaskentojen tallentaminen sähköiseen matkustajalaskentatietojen palveluun sekä pysäkkikohtaisten matkustajalaskentojen ja tulotietojen toimittaminen määräajassa on edellytys korvauksen kuukausierän maksamiselle.
Internet-palvelussa ilmoitetaan kultakin laskentajaksolta seuraavat tiedot vuorokohtaisesti:
• lipputulo: keskiarvo laskentajakson päiväkohtaisista lipputulotiedoista (sis. alv)
• rahtitulo: keskiarvo laskentajakson päiväkohtaisista rahtitulotiedoista (sis. alv)
• keskikuorma: keskiarvo laskentajakson päiväkohtaisista keskikuormatiedoista
• maksimikuorma: laskentakaudella suurin yhtä aikaa autossa ollut matkustajamäärä
• nousijat: keskiarvo laskentajakson päiväkohtaisista kokonaisnousijamääristä
Lisäksi liikenteenharjoittajan tulee toimittaa pysäkkikohtaiset matkustajalaskennat (ns. vuoron matkustajaprofiilit) kirjallisina päätilaajalle kuukausittain. Kutakin kuukautta koskevat tiedot on toimitettava päätilaajalle seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä.
Lisäksi liikenteenharjoittajan tai tämän valtuuttaman tahon tulee pyydettäessä toimittaa päätilaajalle lipputuoteraportti, joka sisältää käyttöoikeussopimuksen mukaisesta liikenteestä seuraavat tiedot:
• kuntakohtaisten lipputuotteiden käyttötiedot (leimaukset/nousut) kuntalaisuuden mukaan
• kuntakohtaisten lipputuotteiden subventioerittely (lippusubvention osuus eriteltynä liikenteenharjoittajalle maksetusta nousukohtaisesta korvauksesta)
Lipputuoteraportissa ja puolivuosittaisissa yhteenvetotiedoissa tulee olla ainoastaan käyttöoikeussopimuksen mukaiset tiedot, ei tietoja esimerkiksi muusta liikenteestä, jossa tilaajien määrittelemät lipputuotteet kelpaavat. Tilaajien tulee pystyä tarkastamaan tämä raportin koodien tai tunnusten avulla.
Päätilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä matkustustietojen hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus. Edellä mainitun lisäksi tietojen toimittamisessa päätilaajalle noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä.
Tilaajilla on oikeus tehdä kustannuksellaan linja-autoissa liikenteen sopimuksenmukaisuuden tarkistamiseen liittyviä tutkimuksia ja tarkastuksia. Liikenteenharjoittajan henkilökunta avustaa tarvittaessa tutkimusten ja tarkastusten teossa. Tästä ei makseta erillistä korvausta. Tutkimuksia ja tarkastuksia tekevät päätilaajaa edustavat henkilöt matkustavat veloituksetta liikenteenharjoittajan antamalla todistuksella.
13. Valvonta ja asiakaspalautteet
Tilaajilla on oikeus valvoa palvelutason toteutumista sekä kalustoa, lippu- ja maksujärjestelmää ja laatua koskevien määräysten noudattamista.
Päätilaajalla on oikeus tarkastaa käyttöoikeussopimusliikenteestä saatavia tuloja koskevia ja autojen käyttöön liittyviä asiakirjoja ja saada nähdäkseen niistä tietokannoissa olevia tietoja sekä ottaa niistä jäljennöksiä ja otteita. Päätilaajalla on myös oikeus tutustua liikenteenharjoittajan autoihin, tiloihin, ajoneuvojen rahastuslaitteisiin sekä varikkojärjestelmiin. Liitteessä "Lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset" on kuvattu tarkemmin tilaajan lippu- ja maksujärjestelmää koskevaa auditointioikeutta.
Asiakaspalautteiden vastaanottamisesta ja niihin vastaamisesta vastaa ensisijassa liikenteenharjoittaja. Tilaajilla on kuitenkin oikeus tehdä kohdan 12 mukaisesti asiakastyytyväisyyttä koskevia tutkimuksia. Mikäli päätilaaja kehittää sopimuskauden aikana asiakaspalautejärjestelmän, edellytetään asiakaspalautteiden kirjaamista siihen, kuitenkin siten, että palautteisiin vastaaminen on liikenteenharjoittajan vastuulla. Liikenteenharjoittajan tulee vastata asiakaspalautteisiin kahden
(2) arkipäivän sisällä sekä lähettää päätilaajalle tiedoksi sekä saamansa palautteet että vastauksensa niihin.
Liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan päätilaajalle tilaajavastuulain (1233/2006) 5 §:n mukaiset selvitykset 12 kuukauden välein, ellei ole kirjautunut xxxxxxxxxxxxx.xx -palveluun. Selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Lisäksi liikenteenharjoittaja on velvollinen toimittamaan tiedot, joita lainsäädännön perusteella pyydetään.
14. Vakuudet
Liikenteenharjoittajan tulee asettaa sopimusvelvoitteidensa kaikenpuolisen täyttämisen vakuudeksi päätilaajan hyväksymä erillinen vakuus, jonka määrä on ilmoitettu käyttöoikeussopimuksessa.
Vakuuden tai muun saatavat turvaavan järjestelyn tarkoituksena on korvata tilaajille mahdollisesti aiheutuva vahinko, jos liikennettä ei aloiteta ja hoideta sopimuksen ja tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti tai sopimus purkautuu ennen sopimuskauden päättymistä. Vakuudeksi hyväksytään
päätilaajan nimiin pankkiin tai rahoituslaitokseen tehty talletus, pankin tai rahoitus- tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus, panttaussitoumus tai muu päätilaajan hyväksymä vakuus tai järjestely.
Vakuus on annettava viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen liikennöinnin aloittamista ja se palautetaan liikenteenharjoittajalle kolmen (3) kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisajankohdasta.
15. Tarjousyhteenliittymä
Liikenteenharjoittajat voivat voimassa olevan kilpailulainsäädännön puitteissa muodostaa tarjousyhteenliittymiä, jotka jättävät yhteisiä tarjouksia kilpailtavana olevasta liikenteestä.
Tarjousyhteenliittymä voidaan muodostaa esimerkiksi silloin, kun yksittäisen liikenteenharjoittajan resurssit, kuten linja-autojen määrä, eivät riitä käyttöoikeuden kohteena olevan liikenteen hoitamiseen (Kilpailulaki 948/2011).
Tarjousyhteenliittymään kuuluvat liikenteenharjoittajat vastaavat yhteisvastuullisesti käyttöoikeussopimuksen mukaisista velvoitteista. Tarjousyhteenliittymää kohdellaan itsenäisenä oikeushenkilönä. Tarjousyhteenliittymä nimeää liikenteestä vastaavan henkilön.
16. Alihankinta
Jos liikennöinnissä käytetään alihankkijaa, kuuluu vastuu liikenteen hoidosta käyttöoikeussopimuksen tehneelle liikenteenharjoittajalle. Alihankkijat ja muutokset alihankkijoissa tulee toimivaltaisen viranomaisen hyväksyä ennen muutosta tai alihankinnan aloitusta. Alihankkijan kelpoisuus (pois lukien liikevaihtovaatimus) ratkaistaan samoilla perusteilla kuin varsinaisen liikenteenharjoittajan kelpoisuus.
Alihankinnan osuus käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen hoitamisesta on oltava alle puolet vuotuisista palveluista linjakilometreillä mitattuna.
Kaikki käyttöoikeussopimuksen velvoitteet, mukaan lukien näiden sopimusehtojen mukaiset määräykset koskevat soveltuvin osin myös alihankkijan liikennöintiä, vaikka alihankkijan ja päätilaajan välillä ei olekaan sopimussuhdetta. Tilanteessa, jossa alihankkija menettää kelpoisuutensa henkilöliikenteen harjoittamiseen, liikenteenharjoittaja on velvollinen välittömästi vaihtamaan alihankkijan tai huolehtimaan liikenteestä itse.
17. Liikenteenharjoittajan ja tilaajien vastuut sekä vastuun rajoittaminen
Liikenteenharjoittaja vastaa tilaajille käyttöoikeussopimuksessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa asetettujen velvollisuuksiensa täyttämisestä ja annettavien tietojen oikeellisuudesta. Liikenteenharjoittaja vastaa työnantajana liikennettä palvelevan henkilökuntansa töistä ja toimenpiteistä niin tilaajille kuin myös ulkopuolisille. Liikenteenharjoittaja vastaa myös ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista.
Tarjousyhteenliittymän osakkaat ovat yhteisvastuussa tilaajille käyttöoikeussopimuksessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Yhteenliittymän osakkaat vastaavat yhteisesti myös tilaajille aiheutuneista vahingoista.
Liikenteenharjoittaja ei kuitenkaan vastaa niistä vahingoista, jotka aiheutuvat tilaajille siitä, ettei liikennettä voida hoitaa sodan, liikekannallepanon, poikkeuksellisten luonnonvoimien tai vaikutuksiltaan niihin verrattavan liikenteenharjoittajasta riippumattoman ylivoimaisen esteen
johdosta taikka, jos liikennöinti estyy liikenteenharjoittajaa koskevan lakon, työsulun tai muun niihin verrattavan työtaistelutoimenpiteen johdosta.
Tilaajat vastaavat sopimuksenmukaisten velvollisuuksiensa täyttämisestä. Tilaajat ovat velvollisia korvaamaan liikenteenharjoittajalle vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että ovat rikkoneet sopimusta. Tilaajat ovat velvollisia maksamaan liikenteenharjoittajalle kultakin käyttöoikeussopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen mukaisesti liikennöidyltä kuukaudelta sopimuksen mukaisen korvauksen.
18. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen
1. Sopimus voidaan purkaa välittömästi, jos liikenteenharjoittaja ei määräaikaan mennessä aseta sopimuksen mukaista vakuutta.
2. Jos liikenteenharjoittaja oleellisesti rikkoo keskeisiä sopimuksen ehtoja, kuten laiminlyö toistuvasti liikennöintivelvoitteen, käyttää sopimuksen vastaista tai riittämätöntä ajokalustoa tai laiminlyö lippu- ja maksujärjestelmää koskevat velvollisuutensa, on tilaajilla oikeus purkaa sopimus, ellei liikenteenharjoittaja ole oikaissut menettelyään sopimuksen mukaiseksi asetetun kohtuullisen, vähintään kahden (2) viikon määräajan kuluessa saatuaan päätilaajalta tätä tarkoittavan kirjallisen huomautuksen, joka sisältää esitetyn rikkomuksen yksilöinnin.
Jos edellisessä kappaleessa tarkoitettu sopimusehtojen rikkominen on toistuvaa eikä johdu ylivoimaisesta ja sopijapuolesta riippumattomasta syystä, on toisella sopijapuolella oikeus purkaa sopimus välittömästi.
3. Tilaajilla on oikeus purkaa sopimus, jos liikenteenharjoittaja joutuu konkurssitilaan tai muutoin sellaiseen taloudelliseen tilaan, ettei se pysty asianmukaisesti täyttämään sopimuksen velvoitteita, ellei liikenteenharjoittaja tai sen oikeudenomistaja päätilaajan esittämän vaatimuksen jälkeen kohtuullisessa ajassa saata toimintaansa sopimuksen mukaiseksi ja aseta sopimukseen perustuvien velvoitteittensa täyttämisestä tilaajan hyväksymää lisävakuutta.
4. Tilaajilla on oikeus purkaa sopimus myös, jos
• liikenteenharjoittaja menettää joukkoliikennelain (869/2009) (tai myöhemmin lain liikenteen palveluista) mukaisen kelpoisuutensa henkilöliikenteen harjoittamiseen, tai
• liikenteestä vastaava henkilö on menettänyt kokonaan tai joltain osin joukkoliikennelaissa (869/2009) (tai myöhemmin laissa liikenteen palveluista) säädetyt kelpoisuusehdot eikä hänen tilalleen ole asetettu ao. edellytykset täyttävää henkilöä, tai
• liikenteenharjoittaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä liikenteen harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, jota ei ole pidettävä vähäisenä, tai
• liikenteenharjoittaja on syyllistynyt ammattitoiminnassaan vakavaan virheeseen, jonka tilaajat voivat näyttää toteen, tai
• liikenteenharjoittajalle myönnetty joukkoliikennelupa päättyy kesken sopimuskauden eikä
• lupaa uusita taikka lupaan ei myönnetä liikenteenharjoittajan liikenteen hoidon edellyttämää automäärän lisäystä, tai
• liikenteenharjoittaja on laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaali- ja vakuutusmaksujen suorittamisen siten, ettei laiminlyöntiä ole pidettävä merkitykseltään vähäisenä.
5. Liikenteenharjoittajalla on oikeus purkaa sopimus, jos tilaaja tai tilaajat laiminlyövät maksuvelvollisuutensa tai muutoin olennaisesti rikkovat sopimusta, eivätkä korjaa laiminlyöntiään viivytyksettä saatuaan siitä liikenteenharjoittajalta kirjallisen huomautuksen. Sopimus päättyy kuukauden kuluttua siitä, kun tätä koskeva purkamisilmoitus on annettu tiedoksi toiselle sopijapuolelle.
6. Jos liikenteen muutostilanteissa ajaudutaan ylitsepääsemättömään ristiriitatilanteeseen, joka vaarantaa sopimussuhteen jatkamisen edellytykset, kummallakin sopijapuolella on oikeus irtisanoa sopimus. Sopijapuolen tulee ryhtyä toimenpiteisiin sopimuksen irtisanomiseksi viimeistään kolmen
(3) kuukauden kuluessa asiasta käytyjen neuvottelujen päättämisestä. Neuvotteluiden päättäminen edellyttää kirjallista ilmoitusta. Muussa tapauksessa irtisanomiseen oikeutetun sopijapuolen katsotaan menettäneen oikeutensa sopimuksen irtisanomiseen tällä perusteella. Sopimus päättyy kuukauden kuluttua siitä, kun tätä koskeva irtisanomisilmoitus on annettu tiedoksi toiselle sopijapuolelle.
Jos sopimuksen päättyminen ennenaikaisesti johtuu muusta syystä kuin tilaajien sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä, menettää liikenteenharjoittaja kertakaikkisena korvauksena tilaajille sopimuksen purkautumisesta aiheutuvista järjestely- ja muista kustannuksista sopimuksen mukaisen vakuuden tai alkuperäistä vakuutta vastaavan summan. Päätilaajalla on oikeus liikenteenharjoittajaa kuulematta kuitata vakuutta vastaava summa liikenteenharjoittajalle maksettavasta korvauksesta. Menetettävän vakuuden määrää tai korvausta voidaan sovitella, jos sopimuksen purkautuminen tapahtuu sopimuskauden jälkimmäisellä puoliskolla. Sopimuksen purkautuessa on sopimusta rikkonut sopijapuoli myös velvollinen korvaamaan vastapuolelleen tai kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheuttamansa välittömän vahingon. Jos sopimus on purkautunut liikenteenharjoittajan vastuulla olevasta syystä, voidaan liikennöinnistä maksettavaa korvausta käyttää liikenteenharjoittajaa enempää kuulematta myös vahingonkorvaussaatavan kuittaamiseen.
Jos sopimus purkautuu sellaisen olosuhdemuutoksen johdosta, jonka ei voida katsoa johtuvan sopijapuolista, kummallakaan sopijapuolella ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen. Sopijapuolilla ei kuitenkaan ole oikeutta sopimuksen purkamiseen, jos sopimuksen noudattamatta jättäminen johtuu sodasta, liikekannallepanosta, poikkeuksellisista luonnonvoimista tai muusta vaikutuksiltaan niihin verrattavasta sopijapuolesta riippumattomasta ylivoimaisesta esteestä.
7. Tilaajilla on oikeus irtisanoa sopimus ilman vahingonkorvausvelvoitetta jos rahoituksessa tapahtuu muutoksia, joiden johdosta tilaajien kyky suoriutua sopimusvelvoitteistaan käy mahdottomaksi.
19. Sulkeminen tarjouskilpailujen ulkopuolelle
Liikenteenharjoittaja voidaan sulkea määräajaksi, enintään kahdeksi (2) vuodeksi liikenteen järjestämistä koskevien tarjouskilpailujen ulkopuolelle, jos joko päätilaajan tai jonkin muun toimivaltaisen viranomaisen järjestämien tarjouskilpailujen tai suorahankinnan perusteella tehdyn sopimuksen purkautuminen on johtunut liikenteenharjoittajasta johtuvasta syystä edellä kohdissa 18.1–18.4. kuvatuissa tilanteissa.
20. Liikenteenharjoittajan ja tilaajien välinen yhteydenpito
Hankintapäätöksen tekemisen ja liikenteen käynnistämisen väliin jäävän noin vuoden pituisen valmistautumisjakson aikana liikenteenharjoittajan tulee esitellä tilaajille valmistautumisen etenemistä. Tätä varten järjestetään seurantapalaverit noin 9 ja 4 kuukautta ennen liikenteen käynnistymistä. Tarvittaessa valmistelevia seurantapalavereja järjestetään useampia.
Liikennöinnin käynnistymisen jälkeen, sopimuskauden aikana järjestetään sopimuksen seurantakokouksia arviolta 4 kpl vuodessa. Seurantakokouksissa läpikäydään palautteisiin, matkustajamääriin, lipputuloihin ja mahdollisiin liikenteen muutostarpeisiin liittyviä asioita.
Seurantakokouksiin osallistumisesta ei makseta liikenteenharjoittajan edustajille korvausta. Seurantakokousten koollekutsujana toimii päätilaaja.
Muutoshistoria yhteenvetosivu 23.5.2018
Tarjouksen mukaiset suoritteet Tarjoushinnat
Päiväys (muutos alkaen) | Kohde Nurmijärvi | Vuosisuoritteet km | h | ap | Kokonaishinta | Muutoshinnat km h | h | ap | Korvaus€/vuosi (alv 0%) (indeksikorjaamaton) | Peruskuukausierä (alv 0%) | |
arki pyhä | |||||||||||
alue KOS | 2 479 145,60 70 412,67 8 942 | 30 895 485,00 | 1,20 33,07 66,14 302,90 | 3 089 548,50 € | 257 462,38 € | Lähtötilanne = tarjouksen mukaiset suoritteet | |||||
tarjous | Nurmijärvi | 2 455 638,80 € | 204 636,57 € | ||||||||
ELY | 613 909,70 € | 51 159,14 € | |||||||||
Hyvinkää | 20 000,00 € | 1 666,67 € | |||||||||
Muutoksen kuvaus
1.1.2019 | muutos | 2 479 145,60 | 70 412,67 | 8942 | Erät muutoksen jälkeen (alv 0%) | Xxxxxxxxx jälkeiset suoritteet | |||||
suoritemuutos | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 3 089 548,50 € | 257 462,38 € | ||
Nurmijärvi | 0,00 € | ||||||||||
ELY | 0,00 € | ||||||||||
Hyvinkää | 0,00 € | ||||||||||
Kysymyksiä ja vastauksia koskien tarjouskilpailua UUDELY/2017/3 (Nurmijärven alueellinen käyttöoikeussopimus) Kysymyksiä voi esittää 29.9.2017. Viimeisiin kysymyksiin vastataan viimeistään 13.10.2017. Samoin täsmennykset tai muutokset tarjouspyyntöön ilmoitetaan viimeistään 13.10.2017.
Kysymys 1. Soveltuvuusvaatimukset, kohta 2.3: tarkoittaako kokonaisliikevaihtovaatimus liikevaihtoa aikataulunmukaisesta linjaliikenteestä, kuten yleensä? Voisiko sanamuodon selventää?
Vastaus kysymykseen 1. Kokonaisliikevaihtovaatimus koskee yrityksen liikevaihtoa, riippumatta siitä muodostuuko se aikataulunmukaisesta liikenteestä vai jostain muusta.
Kysymys 2. Mikä on yksinoikeuden todellinen sisältö? Miltä yksinoikeus oikeastaan suojaa, kun kilpaileva markkinaehtoinen liikenne on rajattu yksinoikeussuojasta pois?
Palvelusopimusasetuksen 2. artiklan f-kohdan mukaan yksinoikeudella tarkoitetaan ”oikeutta, jolla julkisen liikenteen harjoittajalle annetaan mahdollisuus harjoittaa julkista henkilöliikennettä tietyllä reitillä tai tietyssä verkossa taikka tietyllä alueella ja jolla suljetaan pois muut mahdolliset liikenteenharjoittajat”. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan vaikuttaisi kuitenkin siltä, että mitään kilpailevaa ei suljeta pois.
Vastaus kysymykseen 2. Yksinoikeus kattaa Nurmijärven sisäisen sekä Nurmijärven kunnan alueelta alkavan Helsinkiin/Vantaalle/Espooseen/Hyvinkäälle suuntautuvan tai Helsingistä/Espoosta/Vantaalta7Hyvinkäältä alkavan Nurmijärven alueelle päättyvän liikenteen. Liikenteelle annetaan PSA-suoja.
Kysymys 3. Tarjouspyynnön (hankintailmoituksen) kohdassa II.2.4 viitataan liikennekaareen (HE 161/2016). Tarkoitus lienee ollut viitata lakiin liikenteen palveluista (320/2017)?
Vastaus kysymykseen 3. Kyllä, tarkoituksena on ollut viitata lakiin liikenteen palveluista.
Kysymys 4. Seuraava ehto (markkinaehtoisen liikenteen vähentymisen aiheuttamien palvelutasopuutteiden paikkaaminen ilman korvausta) vaikuttaisi selvästi kohtuuttomalta sopimusehdolta, joka tulee nostamaan tarjoushintoja taloudellisen riskin kasvaessa. Onko ehto myös tilaajan mielestä kohtuuton (vaatimus liikennöinnistä ilman korvausta)?
Vastaus kysymykseen 4. Tarjoaja voi hyödyntää markkinaehtoista liikennettä vaaditun palvelutason osana ja säästää liikennöintikustannuksissa. Jos tällaista palvelutason täyttymisen kannalta tarpeellista liikennettä poistuu, on käyttöoikeussopimuksen hengen mukaista että tarjoaja joutuu riskillään täydentämään tarjontaa. Lähtökohtaisesti markkinaehtoisen liikenteen tilalle järjestettävät vuorot tuottavat hyvin lipputuloja, joten ehtoa ei voi pitää kohtuuttomana.
Kysymys 5. Yleisten ehtojen (sopimusehtojen) kohta 5: voisiko tilaaja täsmentää, miten heikko yksittäisen tilaajan rahoitustilanteen tulee olla, jotta maksimaalisiin liikenteen vähennyksiin voidaan mennä, ja missä määrin tilaajakunnan budjettikäytäntö ja poliittinen päätöksenteko (esim. joukkoliikenteen prioriteettitason alentaminen) voi vaikuttaa liikenteen määrään sopimuskauden aikana? Ovatko tilaajat vahingonkorvaustapauksessa yhteisvastuullisia?
Vastaus kysymykseen 5. Kysymykseen ei voi antaa yksiselitteistä euromääräistä tai prosentuaalista vastausta. Lähtökohtaisesti tilaajat ovat sitoutuneet liikenteen palvelutasoon ja sen edellyttämään rahoitustasoon koko sopimuskauden ajaksi omalta osaltaan. Pitkän sopimuskauden aikana jokainen tilaaja tekee uusia budjetteja, joiden painotukset voivat vaihdella. Tilaajat ovat vahingonkorvaustapauksessa yhteisvastuullisia.
Kysymys 6. Onko yleisten ehtojen (sopimusehtojen) kohta 18.7. myös tilaajan mielestä kohtuuton? ”Tilaajilla on oikeus irtisanoa sopimus ilman vahingonkorvausvelvoitetta jos rahoituksessa tapahtuu muutoksia, joiden johdosta tilaajien kyky suoriutua sopimusvelvoitteistaan käy mahdottomaksi.” Eikö tässä tapauksessa vahingonkorvausvelvoitteen tule kuitenkin säilyä? Missä määrin tilaajakunnan budjettikäytäntö ja poliittinen päätöksenteko voi ylittää sopimusvelvoitteet eli voidaanko tällainen tilanne synnyttää tahallisesti poliittisella päätöksenteolla? Voiko yksittäinen tilaaja irtisanoa sopimuksen tästä syystä muita tilaajia kuulematta?
Vastaus kysymykseen 6. Tilaajat haluavat säilyttää irtautumismahdollisuuden jos rahoituspohjassa tapahtuu ennalta odottamattomia, sopimuksen jatkamisen mahdottomaksi tekeviä muutoksia. Tällaisessa tilanteessa sopimuksen irtisanomismahdollisuus on kaikkien osapuolien etu. Yksittäinen tilaaja ei voi irtisanoa sopimusta muita tilaajia kuulematta.
Kysymys 7. Mitä tarkoittaa tarjouspyynnön kohdan 8 vaatima ”selvitys varikkojärjestelmästä ja -palveluista” varikkopalveluiden osalta?
Vastaus kysymykseen 7. Tällä tarkoitetaan sellaista kuvausta varikosta, jolla osoitetaan järjestelyiden riittävyys tarjouspyynnön kohteena olevaan liikenteeseen tarvittavan kaluston ylläpitoon ja säilyttämiseen.
Kysymys 8. Tarjouspyynnön kohdan 8 mukaan kesäkaudeksi katsotaan Nurmijärven koulujen kesäloma-aika. Onko tämä tarkoituksellinen heikennys nykytilaan verrattuna (nykytilanteessa kesäkausi alkaa juhannusta edeltävän viikon maanantaina ja päättyy Nurmijärven peruskoulujen lukuvuoden alkamista edeltävänä päivänä)?
Vastaus kysymykseen 8. Tarjouspyynnön mukainen talvikausi on vaadittavan palvelun minimitaso. Liikenteenharjoittaja saa tuottaa vaadittua laajempaa palvelua.
Kysymys 9. Käyttöoikeussopimusluonnoksen kohdassa 13 esitetty vakuus on suuruusluokaltaan kohtuuton. Tilaaja edellyttää vakuudeksi kolmen kuukauden käyttöoikeuskorvausta vastaavaa summaa. Mikäli vuosihinta asettuu tilaajan hankintailmoituksessa ilmoittaman kokonaisarvon mukaisesti 6 000 000 euron tasolle (ALV 0
%), on kolmen kuukauden korvaus suuruusluokkaa 1 500 000 euroa. Vastaavan suuruisissa kilpailukohteissa esim. HSL on edellyttänyt vakuudeksi 5 000 euroa/käytettävä linja-auto. Jos
tarjouspyynnön mukaiseen liikenteeseen tarvitaan noin 35 autoa, muodostuisi vakuudeksi tällä kaavalla 175 000 euroa. Ero on huomattava. Aikooko tilaaja muuttaa vakuusvaatimustaan kohtuullisemmaksi? Mikäli ei, lasketaanko vakuus nyt ilmoitetussa tapauksessa kolmen kuukauden verollisesta vai verottomasta käyttöoikeuskorvauksesta?
Vastaus kysymykseen 9. Hankintailmoituksessa ilmoitettu arvio hankinnan kokonaisarvosta sisältää yleisen käytännön mukaisesti myös arvion lippuloista, eli koko sopimuksen arvon. Käyttöoikeuskorvauksen osuus on noin puolet tästä, jolloin vakuuden suuruusluokka on 750 000 euroa.
Kysymys 10. Yleisten ehtojen (sopimusehdot) kohdassa 6 kerrotaan kertalippujen asiakashinnat ja niiden mukaan määräytyvät liikenteenharjoittajan lipputulokorvaukset, ja todetaan, että asiakashintojen muutokset vaikuttavat maksueriin. Koko kappale vaikuttaisi bruttomallin liikennettä koskevalta. Miten kertalipputulot voivat käyttöoikeussopimusliikenteessä vaikuttaa käyttöoikeuskorvaukseen? Eiväthän kertalipputulot silloin ole osa käyttöoikeuskorvausta kuten lippusubventio olisi.
Vastaus kysymykseen 10. Sopimusehtoja päivitetään tältä osin. Kertalipuilla ei ole vaikutusta liikenteenharjoittajan saamiin maksueriin.
Kysymys 11. Yleisten ehtojen (sopimusehtojen) kohdassa 11 ei vaadita paperisten aikataulujen painamista ja jakelua muuta kuin pysäkeille. Voiko liikenteenharjoittaja siis julkaista aikataulut vain sähköisinä? Matkustajaoikeusasetuksen (181/2011/EU) 11. artiklan mukaan yleiset tiedot matkasta ja kuljetusehdoista on matkustajan pyynnöstä annettava fyysisessä muodossa. Mikä on tilaajan tulkinta paperisten aikataulujen tarpeellisuudesta?
Vastaus kysymykseen 11. Erillisiä paperisia aikataulujulkaisuja ei tarvitse painaa, mutta sähköisten aikataulujen tulee olla tulostettavissa ja pyydettäessä asiakkaalle pitää antaa yksittäisiä tulosteita.
Kysymys 12. Yleisten ehtojen (sopimusehdot) kohdan 12 vaatimista raporttitiedoista seuraavia ei nykyjärjestelmin pystytä tuottamaan. Vaatiiko tilaaja niitä kuitenkin samalla ymmärtäen, että tällaiset raportit sisältäisivät teratavuittain tietoa ja olisivat yksityiskohtaisuudessaan käytännössä vailla hyödyntämismahdollisuuksia?
a. pysäkkikohtaiset nousutiedot lipputuotteittain kunkin vuoron osalta ja sidottuina viranomaisen antamaan pysäkki-ID:hen
b. vuorokohtaiset lipputulot lipputuotteittain
Vastaus kysymykseen 12. Näiden tietojen osalta riittää että päätilaaja voi tutustua niihin pyydettäessä.
Kysymys 13. Yleisten ehtojen (sopimusehdot) kohdassa 12 vaaditaan vuorojen matkustajaprofiilien toimittamista kuukausittain. Vaatiiko tilaaja todellakin noin 550 vuoron profiilitulosteet kerran kuussa (lähes kaksi kiloa paperia)? Tai noin 550 eri pdf-tiedostoa?
Vastaus kysymykseen 13. Kuukausittaisessa raportoinnissa riittää liitteen 6.8.1 mukainen raportointi. Profiilikohtaista tietoa pitää toimittaa päätilaajan niin pyytäessä.
Kysymys 14. Kilpailukohteen määrittelyn kohdan 3 (Hyvinkää) mukaan opiskelijoita palvelevat vuorot voivat jatkaa linja-autoasemalta Hyvinkään oppilaitoksille. Entä paluusuunta, voivatko ne vastaavasti myös lähteä oppilaitoksilta?
Vastaus kysymykseen 14. Kyllä, paluusuuntaan voidaan lähteä oppilaitoksilta.
Kysymys 15. Liite 3, kilpailukohteen määrittely: vaihdolliset yhteydet Kivistössä, pitääkö vuorot ajaa Kivistön asemalle saakka vai riittävätkö Keimolanportin pysäkit?
Vastaus kysymykseen 15. Keimolanportin pysäkit riittävät.
Kysymys 16. Liite 4, lippu- ja maksujärjestelmä.
a. Myyntipiste vaaditaan kaikkiin päätaajamiin. Nykyisellään Rajamäellä ei sellaista ole, vaan rajamäkeläiset asioivat joko Nurmijärven kirkonkylän tai Hyvinkään myyntipisteessä. Tuleeko jatkossa Rajamäellä todellakin olla erillinen myyntipiste?
b. Vaadituista raporteista seuraavia ei nykyjärjestelmä tuota. Vaaditaanko ne ehdottomasti tietäen, että seurauksena on teratavuittain dataa, jonka hyödynnettävyys on kyseenalainen?
- nousijatiedot pysäkeittäin
- nousijatiedot lipputuotteittain
- ”edellisten raporttien yhdistelmät”
- tapahtumatason tiedot (saatavissa vain erillisenä ajona tietokannasta, ylittävät esim. MS Excelin tukeman tiedostojen maksimikoon)
c. Voiko tilaaja tarkentaa vain HSL-kehyskuntalippujen haltijoille myytävien Nurmijärvi- Kivistö-liityntälippujen ominaisuuksia?
- ovatko liput voimassa mistä tahansa/minne tahansa Nurmijärven kunnan alueella?
- onko lippu voimassa vain Kivistön asemalta/-lle vai myös mahdollisten Vantaalla sijaitsevien välipysäkkien osalta? Vai tuleeko välipysäkeille näiden lipputuotteiden osalta otto-
/jättörajoituksia?
- pitääkö kuljettajan liityntälippuja autossa lisäladattaessa tarkastaa, että ostajalla on voimassa oleva HSL:n kehyskuntakausilippu? Miten?
- tuleeko liityntälippua lisäladattaessa esittää henkilökortti tai vastaava asiakirja? Miten todennetaan, että esitettävä kehyskuntalippu on sitä esittävän henkilön?
- HSL-alueen kehyskuntalippuja on vain aikuisille eli 17 vuotta täyttäneille, eli myydäänkö Kivistön liityntälippua vain niille nuorisolipun haltijoille, jotka ovat iältään 17-18 vuotta?
Xxxxxxx heidänkin voida todistaa henkilöllisyytensä ja ikänsä kuljettajalle?
d. Kohdassa ”Muut hyväksyttävät lipputuotteet” todetaan, että netti- ja mobiililipun hinnan asiakkaalle tulee olla sama kuin perinteisen paperilipun. Tämä tarkoittaa kmporrashinnoittelua, joten nykymuotoinen mobiililippu ei enää kävisi. Vaatimukset täyttävää uutta mobiililippua ei kannata lanseerata, koska asiakkaan pitäisi lippua kännykällä tilatessaan ilmoittaa lähtö- ja määränpääpysäkit tai hinnan km-porras. Tapahtuma olisi siten joko asiakkaalle hyvin hankala tai kuljettajalle mahdoton tarkastaa, virheiden
mahdollisuus olisi huomattavan suuri. Miksi tilaaja haluaa heikentää lipputarjontaa nykyisestä ja kohdan sanamuodosta pääteltynä myös kieltää tarjousliput ja vyöhykehinnoittelun? Kun samalla yksinoikeutta rajataan markkinaehtoisen liikenteen hyväksi, joka voi tarjota prime time
-aikaan hyvinkin edullisia lippuja ja siten vaikuttaa sopimuksen kannattavuuteen, eikö tulisi olla mahdollista kilpailla sen kanssa asiakkaista myös erilaisin tarjouslipuin ja myös
vyöhykepohjaisin hinnoin? Mobiililippuja ja nettilippuja tulisi ainakin voida myydä halvemmalla kuin mikä tilaajan ilmoittama taksa on.
e. Ovatko alennusryhmien alennusprosentit sitovia? Käytännössä ne eivät tänä päivänä toteudu mitenkään kategorisesti, ja jo pyöristyssäännöt vaikuttavat niihin.
f. Luetelluissa muissa hyväksyttävissä lipputuotteissa ei mainita (nykytilanteesta poiketen) opiskelijoiden 22 matkan prepaid-vuosilippua, Bussipassia eikä varusmiesten, siviilipalvelusmiesten, rikosseuraamusviraston yms. matkalippuja. Xxxxxxx ne kuitenkin hyväksyä vai onko hyväksyminen liikenteenharjoittajan päätettävissä?
g. Liitteessä ei todeta mitään mahdollisista lisähinnoista (yölisä, lisämaksu polkupyörän tai kookkaan lemmikin kuljettamisesta). Eikö mitään lisähintoja saa periä?
h. Kohdassa ”Tilaajan vastuut” todetaan, että tilaajan on ilmoitettava asiakashintojen muutoksista 6 viikkoa ennen muutosajankohtaa. Yleisten ehtojen (sopimusehtojen) kohdassa 6 sama määräaika on yksi kuukausi ja muutosajankohta 1.3. tai myöhempi. Kumpi sääntö pätee?
Vastaus kysymykseen 16.
a. Kyllä, myös Rajamäellä tulee olla myyntipiste.
b. Katso vastaus 12 ja 13.
c. Nurmijärvi-Kivistö -lippu kelpaa mistä vain Nurmijärven alueelta Kivistön asemalle/Keimolanporttiin ja päinvastoin. Lipputuotetta voi käyttää myös kunnan sisäiseen matkustamiseen. Autossa tehtävän lisälatauksen yhteydessä ei tarvita tarkistusta HSL kehyskuntalipun voimassaolosta, mutta HSL kehyskuntalippu on esitettävä.
d. Mobiili- tai nettilippu ei saa olla kalliimpi kuin vastaava perinteinen lippu. Halvempia mobiili- tai nettilippuja saa myydä.
e. Liikenteenharjoittaja voi antaa esitettyjä suurempia alennuksia.
f. Kysymyksessä luetellut erikoisliput tulee hyväksyä.
g. Liikenteenharjoittajalla on oikeus periä lisähintoja.
h. Noudatetaan 6 viikon sääntöä. Ristiriitaista tietoa sisältäneitä sopimusehtoja päivitetään tältä osin.
Kysymys 17. Liite 5, kalustovaatimukset:
a. Määritelmän A mukaan autojen tulee olla alaluokkaa II tai B (vain istumapaikkoja, ei seisomapaikkoja). Miksi alaluokat II ja A eivät käy, jolloin autoissa voisi olla myös rekisteröityjä seisomapaikkoja? Etenkin kun samassa liitteessä sallitaan matalalattiaiset kaupunkiautot, joissa jo lähtökohtaisesti on enemmän seisoma- kuin istumapaikkoja.
b. Määritelmän B osalta ei mainita lainkaan alaluokkia, miksi?
c. Miksi määritelmän A mukaisilta autoilta vaaditaan mahdollisuutta kuljettaa polkupyörä, mutta ei määritelmän B mukaisilta? Tarjoajahan voi tarjota pelkkää määritelmän B mukaista kalustoa, jolloin polkupyöriä ei lainkaan kuljetettaisi. Määritelmä B vastaa HSLliikenteen autoja, ja esim. HSL:n palvelu- ja myyntiohjeen 2017 kohdassa 7.6 todetaan:
”Polku- ja potkupyöriä ei saa kuljettaa busseissa eikä raitiovaunuissa. Alle kouluikäisen lapsen polku- tai kolmipyörän kuljettaminen on sallittua busseissa ja raitiovaunuissa, mikäli lastenvaunuille ja pyörätuoleille varatussa paikassa on tilaa.” Eikö tasapuolisuussyistä tule joko luopua polkupyöränkuljetusvaatimuksesta tai vaihtoehtoisesti vaatia, että polkupyörä kuljetetaan käytettävästä kalustotyypistä riippumatta?
d. Miksi jakelukoriin tulee mahtua A5-kokoinen materiaali, kun sen kokoisia aikataulujulkaisuja ei oikeastaan nykyään ole? Yleisimmin koko on A6 tai A65.
e. Koskeeko pienkalustomääritelmä (etenkin matalalattiavaatimus) vain palveluliikenne Kivenkyydin autoja vai myös kaikkia muita, esimerkiksi hiljaisena aikana muilla linjoilla käytettäväksi esitettäviä midikokoisia autoja? Sallitaanko takaosastaan matala auto (liitteessä vaaditaan etuosasta tai koko matkalta matalaa)?
f. Hyväksytäänkö liikenteessä lainkaan esimerkiksi 26-32-paikkaista midibussia, jos takaovi on käsikäyttöinen?
g. Koskeeko päästövaatimus myös vara-autoja?
h. Koskeeko 50 %/80 % EURO VI-vaatimus vain todellisuudessa kulloinkin liikenteessä olevien autojen osuutta vai koko kalustoa (kasvattaako prosenttiosuutta se, että esimerkiksi viikonloppuisin liikennöitäisiin 100-prosenttisesti EURO VI-kalustolla)?
i. Vaaditaanko myös pienkalustoon sammutusaukot? Muissa tarjouskilpailuissa ei ole vaadittu, koska moottoritilaan pääsee helposti alakautta sammutuskalustolla. Aukkojen asentaminen pienkalustoon on varsin työlästä ellei jopa mahdotonta.
j. Millaiset paikannuslaitteet tilaaja vaatii autoihin?
Xxxxxxx kysymykseen 17.
a. Ei-matalalattiaympäristöön ei haluta seisomapaikallisia autoja.
b. Määritelmän B kaupunkilinja-autojen ominaisuuksia ei ole haluttu rajata niin tarkasti että alaluokkien mainitseminen olisi ollut tarpeen.
c. Polkupyöriä kuljetetaan vain tavaratilallisissa autoissa, ei autojen sisätiloissa.
d. A5-kokoinen jakelukori palvelee myös A6 ja A65 –kokoisen materiaalin jakelua.
e. Pienkalustomääritelmä koskee vain palveluliikenteen autoja.
f. Esitetyn kokoiset midibussit voidaan hyväksyä, jos istumapaikkojen määrä riittää ja muut vaatimukset täyttyvät.
g. Päästövaatimus ei koske vara-autoja.
h. Vaatimus koskee koko kalustoa.
i. Pienkalustossa ei tarvita erillisiä sammutusaukkoja jos moottoritilaan on yhteys alakautta.
j. Tilaajat eivät aseta paikannuslaitteille tarkkoja teknisiä vaatimuksia, mutta niiden tulee mahdollistaa luonnoksessa asetuksesta liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista kuvattuja toiminnallisuuksia. Henkilöiden kuljetuspalveluun liittyviä olennaisia tietoja ovat mm:
• säännöllisen aikataulun mukaisessa liikenteessä mahdolliset tiedot liikennevälineiden reaaliaikaisesta liikkumisesta reitillään tai linkki palveluun, josta tiedot ovat saatavissa;
• mahdolliset arviot merkittävistä myöhästymisistä tai peruutuksista heti kun ne ovat palveluntarjoajan tiedossa ja kohtuudella toimitettavissa.
Kysymys 18. Liite 7, liikennöintisuunnitelman yhteenveto: millä laskentaperusteella kesäkaudeksi lasketaan 12 x kesäviikko ja talvikaudeksi 40 x talviviikko?
Vastaus kysymykseen 18. Muutetaan liitteeseen 7 talviviikkojen määräksi 42 ja kesäviikkojen määräksi 10, jotta kesäkausi tarkoittaa koulujen kesälomakautta.
Kysymys 19. Tarjouspyynnön kohdan 4 mukaan velvoitteena on hoitaa liikennöinti liitteen 3 ja määritellyn palvelutason mukaisesti.
a) Lepsämä – Klaukkala on tasossa VI, Lintumetsä – Klaukkala tasossa V. Tuleeko Nurmijärven kunta tai ELY-keskus järjestämään Lintumetsän alueelle busseille soveltuvan kääntöpaikan, jollaista siellä nyt ei ole?
b) Liitteen 6 aikataulukirjat sisältävät huomattavan määrän sekä nykyisen että tarjouspyynnön mukaisen palvelutason ylittävää liikennettä. Voivatko tilaajat täsmentää, että aikataulukirjat ovat ainoastaan esimerkinomaisia eivätkä miltään osin velvoittavia?
Vastaus kysymykseen 19.
a. Kunta ei tule järjestämään erillistä kääntöpaikkaa.
b. Liitteenä olevat aikataulukirjat ovat esimerkinomaisia, eivät velvoittavia.
Kysymys 20. Liite 5, kalustovaatimukset. Mainitut päästövaatimusluokat ovat EURO V ja EURO VI. Näiden väliin sijoittuu luokka EEV alaluokkineen. Eikö huomattavasti EURO V:ttä paremmalle EEV:lle ole määritelty osuuksia?
Vastaus kysymykseen 20. Osuudet on määritelty vain luokille EURO V ja EURO VI.
Kysymys 21. Viirinlaakson tulevasta matkakeskuksesta:
a) Edellytetäänkö Klaukkalassa liikennöitävän Viirinlaakson matkakeskuksen kautta?
b) Missä määrin käyttöoikeussopimusliikenteelle (ml. palveluliikenne) varataan lähtö- ja tulolaituritilaa matkakeskuksesta?
c) Miten päätilaaja aikoo ottaa laituritilan rajallisuuden huomioon mahdollisen markkinaehtoisen liikenteen osalta, jos tila ei riitä kaikille? Onko käyttöoikeussopimusliikenne tällöin etusijalla? Mikäli laituritila ei riitä sekä käyttöoikeus- että markkinaehtoiselle liikenteelle, sitoutuuko päätilaaja ohjaamaan markkinaehtoisen, Lopen ja Vihdin suuntiin/suunnista kulkevan liikenteen uudelle Klaukkalan ohitustielle? Mikä taho ja millä perusteilla vastaa matkakeskuksen laituripaikkojen jaosta eri linjoille ja niiden eri vuoroille?
d) Koituuko liikenteenharjoittajalle kustannuksia matkakeskuksen käytöstä (laituri- tms. maksuja)?
e) Onko matkakeskuksesta saatavissa linja-autonkuljettajille soveltuvaa wc- ja taukotilaa? Mitä kautta ja mikä sen kustannus on?
f) Voivatko tilaajat täsmentää tarjouspyyntöä julkaisemalla Viirinlaakson matkakeskuksen yksityiskohtaiset asemapiirustukset ja matkakeskuksen liikenneturvallisuusmääräykset/- selosteet?
Vastaus kysymykseen 21.
a. Kyllä Klaukkalassa tulee liikennöidä Viirinlaakson kautta.
b. Tilaa pyritään varaamaan tarpeen mukainen määrä.
c. Käyttöoikeussopimusliikenne on etusijalla.
d. Uusi matkakeskus on kunnan hallinnoima kokonaisuus. Liikennöitsijälle ei tule käytöstä erillisiä maksuja.
e. Kyllä, kuljettajille järjestetään wc- ja taukotila. Näistä ei tule lisäkustannuksia liikennöitsijälle.
f. Asemapiirustukset löytyvät Nurmijärven kunnan www-sivuilta xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/00000-Xxxxxx_Xxxxxxxxxxx_xx_xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx
Kysymys 22. Järjestävätkö tilaajat uuden pysäkkiparin Klaukkalan nykyisen linja-autoaseman kohdalle Klaukkalantielle vai oletetaanko nykyistä linja-autoasemaa käytettävän jatkossakin?
Xxxxxxx kysymykseen 22. Nykyinen linja-autoasema poistuu käytöstä uuden matkakeskuksen valmistuttua. Uudet pysäkit rakennetaan Klaukkalantielle poistuvan linja- autoaseman tuntumaan.
Kysymys 23. Tarjouspyynnön liitteessä 6 taulukossa 6.8 on esitettynä toteutuneet lipputulot vuodelta 2016 (netto 2,7 M€) eriteltynä kertalippuihin, sekä sarja- ja alennuslippuihin. Onko tämä kyseinen 2,7 M€ lipputulo liikennöitsijän käyttöön jäävää tuloa?
Vastaus kysymykseen 23. Kyllä tämä on liikennöitsijän käyttöön jäävää lipputuloa, mutta uudessa liikenteessä lipputulo voi olla jotain muuta.
Kysymys 24. Pyydämme Uudenmaan ELY-keskusta toimittamaan tarjouspyynnön liitteen 6 taulukossa 6.8 esitettyjen lipputulojen laskentaan käytetyt dokumentit, sekä selvityksen siitä mistä kyseiset tulot muodostuvat?
Vastaus kysymykseen 24. Kyseiset dokumentit eivät ole Uudenmaan ELY-keskuksen käytettävissä, koska tiedot on koostettu nykyisen liikennöitsijän toimesta liikennöitsijän omista järjestelmistä.
Kysymys 25. Onko Uudenmaan ELY-keskuksella käytettävissä edelleen voimassaolevien siirtymäajansopimusten puitteissa käyttöoikeusalueelle ja sen läpi ajettavan liikenteen lipputulo ja matkustajamäärä tietoja? Mikäli tiedot ovat saatavilla pyydämme niitä toimitettavaksi.
Vastaus kysymykseen 25. Kysymykseen vastataan myöhemmin.
Kysymys 26. Mikäli lainsäädäntö tai esimerkiksi Helsingin kaupunki muuttaa liikennöintikalustoa koskevia päästörajoja, saattaa se myös merkittävästi muuttaa kalustokustannuksia kesken pitkän sopimuskauden. Onko siinä tapauksessa sopimuskorvauksen nostamisesta mahdollista sopia?
Vastaus kysymykseen 26. Jos sopimuskauden aikana astuu voimaan tällaisia tämän hankinnan sopimusta vahvempia määräyksiä, sovitaan niiden vaikutuksista tilanteen mukaan.
Kysymys 27. Vaikuttaako kilpailun ratkaisussa tarjotun liikenteen määrä, jos vaadittu palvelutaso ylitetään tarjouksessa, vai ratkaiseeko kuitenkin vain pelkkä hinta?
Vastaus kysymykseen 27. Ratkaisuperusteena on pelkkä hinta.
Kysymys 28. Mikä on menettely liikenteen muutostarpeissa? Tulevatko muutospyynnöt aina pelkästään päätilaajalta? Saavatko muut tilaajat olla yhteydessä suoraan liikenteenharjoittajaan?
Vastaus kysymykseen 28. Tilaajat käsittelevät muutostarpeita aina keskenään ennen niiden virallista esittämistä liikenteenharjoittajalle. Viralliset yhteydet hoidetaan päätilaajan kautta.
Kysymys 29. Kun sopimus ei anna käytännössä mitään suojaa markkinaehtoista liikennettä vastaan, kompensoiko tilaaja mahdollista lipputulon vähenemää, joka johtuu markkinaehtoisesta liikenteestä tai sen lisääntymisestä?
Vastaus kysymykseen 29. Tilaaja ei kompensoi markkinaehtoisesta liikenteestä mahdollisesti aiheutuvaa lipputulon vähenemää.
Kysymys 30. Mitä tarkoittaa tarjouspyynnön liitteen 1 kohdan 12 maininta kutsun perusteella toimivasta markkinaehtoisesta henkilöliikenteestä? Onko kyseessä taksiliikenne vai jokin muu liikennetyyppi? Laki liikenteen palveluista ei enää sisällä määritelmää kutsuliikenteestä.
Vastaus kysymykseen 30. Tällä on varauduttu mahdollisiin uudentyyppisiin liikennepalveluihin.
Kysymys 31. Xxx xxxxxxxxxx tekevä yritys tuomitaan liitteen 1 kohdassa 14 mainitusta kielletystä kilpailunrajoituksesta (kartellista) ennen sopimuskauden alkua, tuleeko sopimussakko voimaan sopimuksen alusta saakka? Miten tulkitaan päätilaajan markkina- alueella toimimista, onko kyseessä tuomitun yrityksen kotipaikka vai liikenteen harjoittaminen ko. alueella?
Vastaus kysymykseen 31. Kysymykseen vastataan myöhemmin.
Kysymys 32. Koskeeko ko. kartellitoiminta saman omistajatahon kaikkia yrityksiä? Vai voisiko tuomion saanut tai tutkittavana oleva aloittaa tämän sopimuksen uudella yrityksellä tai tehdä tarjouksen perustettavan yhtiön lukuun?
Vastaus kysymykseen 32. Kysymykseen vastataan myöhemmin.
Kysymys 33. Onko tämän sopimuksen alkaessa tämän hetken tiedon perusteella edelleen käytössä kunnan subventiota sisältäviä lipputuotteita? Jos on, niin mitä? Nurmijärven alueella ei enää sopimuskauden alkaessa ole voimassa olevia vakiovuoroja sisältäviä siirtymäajan liikennöintisopimuksia, joiden lisäasiakirjoihin ns. tuetut liput perustuvat.
Vastaus kysymykseen 33. Kysymykseen vastataan myöhemmin.
Kysymys 34. Valvooko tilaaja työehtosopimuksen noudattamista sopimuksen aikana? Miten?
Vastaus kysymykseen 34. Tilaaja voi valvoa myös työehtosopimuksen noudattamista muun valvonnan yhteydessä.
Kysymys 35. Tilaajalla on liitteen 2 kohdan 5 mukaan oikeus vähentää ostettavan liikenteen laajuutta enintään 300.000 € vuodessa, mutta enintään 10 % alkuperäisestä sopimushinnasta koko sopimuskauden aikana. Kuka päättää, mistä liikennettä vähennetään, jos vähentäminen tulee ajankohtaiseksi? Saako liikenteenharjoittaja päättää siitä? Voiko tilaaja yksipuolisesti päättää liikenteen vähentämisen kohteet?
Vastaus kysymykseen 35. Liikennettä vähentävien muutoksien kohdistaminen tehdään kaikkien sopimusosapuolien yhteisellä päätöksellä. Suunnitteluvastuu on liikenteenharjoittajalla.
Kysymys 36. Liitteessä 6.8.1 tilastotietoja on monen linjan kohdalla reitillä sama vuoro kahteen kertaan erilaisilla matkustaja ja tulotiedoilla. Esimerkiksi linjalla 45 reitillä Nurmijärvi- Hyvinkää kaksi 09:00 lähtöä, joilla on erilaiset matkustajamäärät ja tulotiedot. Näitä on myös muilla linjoilla. Kuinka tätä tulee tulkita?
Vastaus kysymykseen 36. Tuplarivejä syntyy tilanteissa, joissa alkuperäiseen reittiin on tehty muutos. Esimerkiksi mainitulla Hyvinkään ja Nurmijärven välisellä yhteysvälillä reittiin on tullut mukaan yksi uusi pysäkki. Kahden rivin summa kuvaa todellista matkustajamäärää ja tulotietoja.
Kysymys 37. Tarjouspyynnön liitteessä 3 taulukoissa 1 ja 2 mainitaan palvelutasoluokilla V ja VI lauantai- ja/tai sunnuntailiikenteen osalta ”Tarpeen mukaan”. Mitä tällä ”tarpeen mukaan”-määritelmällä tarkoitetaan?
Vastaus kysymykseen 37. Tarpeen mukaan maininta liikennöintiajan yhteydessä tarkoittaa ettei ko. ajankohtana tarvitse järjestää tarjontaa, ellei ole yhteysvälillä erityistä tarvetta aiheuttava kysyntää liikenteelle.
Kysymys 38. Tarjouspyynnön liitteessä 3 kohdassa 1 sanotaan, että ”ääripäiden tarjonta kohdistetaan päämatkustussuuntaan”. Mitkä ovat päämatkustussuunnat viikonpäivittäin ja vuorokaudenajoittain eri yhteysväleillä?
Vastaus kysymykseen 38. Päämatkustussuunta kohdistuu aamuisin Nurmijärven kunnan alueelta Helsinkiin/Espooseen/Vantaalle, Hyvinkäälle sekä Nurmijärven taajamiin. Iltapäivällä suunta on päinvastainen.
Kysymys 39. Täyttävätkö nykyisten liikennöitsijöiden voimassaolevat aikataulut ja reitit tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset (mm. palvelutaso, sovittaminen Hyvinkään paikallisliikenteeseen, koulujen työajat)
Vastaus kysymykseen 39. Nykyiset aikataulut ja reitit eivät kaikilta osin täytä tulevan sopimuskauden vaatimuksia.
Kysymys 40. Tarjouspyynnön liitteessä 4 sivulla 5 mainitaan, että kausilippujen hintoja voidaan korottaa maksimissaan 5 % vuodessa neljännestä sopimusvuodesta lähtien. Mitkä perusteet / tekijät voivat johtaa lipunhinnan korottamiseen?
Vastaus kysymykseen 40. Lipun hintojen nosto perustuu lähinnä yleisen hintatason nousuun. Lisäksi lipun hintojen nostolla voidaan mahdollistaa palvelun lisäämistä.
Kysymys 41. Mikä on liikenteen tilaajan intressi nostaa lipun hintaa?
Vastaus kysymykseen 41. Nurmijärvi-liput ovat kunnan vahvasti subventoimia lipputuotteita, joten kunnalla voi olla intressi nostaa lipun hintoja pitkän sopimuskauden aikana.
Kysymys 42. Voiko liikennöitsijä kieltäytyä lipun hinnan korotuksesta?
Xxxxxxx kysymykseen 42. Ei voi, mutta liikennöitsijällä on mahdollisuus lanseerata omia lipputuotteitaan.
Kysymys 43. Tiedustelemme onko tarjouskilpailun UUDELY 2017/3 keskeisiä dokumentteja (Tarjouspyyntö ja liitteet 1-5) saatavilla ruotsinkielisinä?
Xxxxxxx kysymykseen 43. Dokumentit ovat saatavissa vain suomenkielisinä.
Kysymys 44. Tarjouspyynnön liitteen 5 kappaleessa ”Rakenne- ja varustetasovaatimukset” kohdassa 1. käsitellään linja-autojen nousu- ja askelkorkeuksia. Kappaleessa esitetään, että ”Xxxxxxxxxxxx ei saa ylittää 170 mm takaovellakaan…”. EY-direktiivi 2001/85/EY määrittää maksimi askelkorkeudeksi luokassa I & A 250 mm ja luokissa II, III & B 350 mm. 170 mm askelkorkeuden toteuttaminen on erittäin hankalaa ja johtaa sekä vakiovuoro-, että kaupunkilinja-autoissa epätarkoituksenmukaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin. Koskeeko vaatimus ainoastaan pienkalustoa?
Vastaus kysymykseen 44. Vaatimus koskee ainoastaan pienkalustoa.
Kysymys 45. Tarjouspyynnön liitteen 5 kappaleessa ”Rakenne- ja varustetasovaatimukset” kohdassa 3. kirjoitetaan ”Autossa tulee olla invasilta ja kiinteä, tarvittaessa hydraulisesti säädettävä porrasaskelma”. Koskeeko vaatimus ainoastaan pienkalustoa?
Vastaus kysymykseen 45. Vaatimus koskee ainoastaan pienkalustoa.
Kysymyksiä ja vastauksia koskien tarjouskilpailua UUDELY/2017/3 (Nurmijärven alueellinen käyttöoikeussopimus). Osaan kysymyksistä on vastattu jo aiemmin. Tässä on esitetty aiemmin vastaamattomat ja vastaamisen jälkeen saapuneet uudet kysymykset vastauksineen.
Kysymyksiä voi esittää 29.9.2017 saakka. Viimeisiin kysymyksiin vastataan viimeistään 13.10.2017. Samoin täsmennykset tai muutokset tarjouspyyntöön ilmoitetaan viimeistään 13.10.2017.
Kysymys 25. Onko Uudenmaan ELY-keskuksella käytettävissä edelleen voimassaolevien siirtymäajansopimusten puitteissa käyttöoikeusalueelle ja sen läpi ajettavan liikenteen lipputulo ja matkustajamäärä tietoja? Mikäli tiedot ovat saatavilla pyydämme niitä toimitettavaksi.
Vastaus kysymykseen 25. Uudenmaan ELY-keskuksella on käytettävissä lipputulo- ja matkustajamäärätietoja vain osasta käyttöoikeusalueelle ja sen läpi ajettavan liikenteen edelleen voimassaolevista siirtymäajansopimuksista. Tiedot perustuvat liikenteen harjoittajien omiin ilmoituksiin ja ovat saatavilla tämän kirjeen erillisenä liitteenä sekä kilpailutusta koskevilta internetsivuilta osoitteesta xxxx://xxx.xxx- xxxxxx.xx/xxxxxxxxx/00000/00000000/Xxxxxxxx00x-Xxxxxxx%X0%X0xxxxxxxxxxx.xxx/xxxx0x00- 545e-4ddd-abc2-d3f9275b607b
Kysymys 31. Xxx xxxxxxxxxx tekevä yritys tuomitaan liitteen 1 kohdassa 14 mainitusta kielletystä kilpailunrajoituksesta (kartellista) ennen sopimuskauden alkua, tuleeko sopimussakko voimaan sopimuksen alusta saakka? Miten tulkitaan päätilaajan markkina- alueella toimimista, onko kyseessä tuomitun yrityksen kotipaikka vai liikenteen harjoittaminen ko. alueella?
Vastaus kysymykseen 31. Xxx xxxxxxxxxx tekevä yritys on syyllistynyt kiellettyyn kilpailunrajoitukseen tämän sopimuksen tarjouskilpailun aikana tai sopimuksentekohetkellä, sopimussakon määrä lasketaan sopimuskauden alusta lukien. Päätilaajan toiminta-alue tarkoittaa Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-aluetta.
Kysymys 32. Koskeeko ko. kartellitoiminta saman omistajatahon kaikkia yrityksiä? Vai voisiko tuomion saanut tai tutkittavana oleva aloittaa tämän sopimuksen uudella yrityksellä tai tehdä tarjouksen perustettavan yhtiön lukuun?
Vastaus kysymykseen 32. Noudatetaan käyttöoikeussopimusluonnoksen sanamuotoa.
Kysymys 33. Onko tämän sopimuksen alkaessa tämän hetken tiedon perusteella edelleen käytössä kunnan subventiota sisältäviä lipputuotteita? Jos on, niin mitä? Nurmijärven alueella ei enää sopimuskauden alkaessa ole voimassa olevia vakiovuoroja sisältäviä siirtymäajan liikennöintisopimuksia, joiden lisäasiakirjoihin ns. tuetut liput perustuvat.
Vastaus kysymykseen 33. Nurmijärven kunnan ja Matkahuollon väliseen, toistaiseksi voimassaolevaan sopimukseen perustuvat Nurmijärvien kunnan subventoimat lipputuotteet, tai niitä vastaavat lipputuotteet.
Kysymys 46. Kaipaamme perustietoja varikkotontista, koskien tontin rakentamisvalmiutta, kunnallistekniikan saatavuutta ja liikennejärjestelyjä.
Vastaus kysymykseen 46. Varikko on rakennettavissa Alhonniitun työpaikka-alueelle Nurmijärven kirkonkylässä. Varikon rakentaminen vaatii rakennusluvan. Nurmijärven valtuusto on hyväksynyt aluetta koskevan asemakaavan. Kunnallistekniikka on rakennettuna tontin lähelle Alhonniituntielle.
Alueella on toimivat liikennejärjestelyt ja sijainti on Nurmijärven liikenteen järjestämisen kannalta optimaalinen. Varikkotontti on vuokrattavissa noin 4550 € vuosivuokralla sellaisenaan tai on mahdollista keskustella myös esirakennetun (tasattu) tontin vuokraamisesta noin 7230 € vuosivuokralla.
Kaavakuvat liitteenä
Kysymys 47. Voiko tilaaja sitoutua tulotason säilymiseen tarjousasiakirjoissa esitetyllä tasolla, kun kyse on erittäin pitkästä sopimuksesta? Bussiyhtiöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lipputuoteratkaisuihin eikä lippujen hinnoitteluun sen paremmin Nurmijärvellä kuin HSL-alueellakaan. Myöskään jo päätettyjen uusien liityntälippujen vaikutuksesta kysyntään ei ole tietoa. Hyvinkään lipuista ei ole annettu mitään tietoja.
Vastaus kysymykseen 47. Tilaaja ei voi sitoutua tulotason säilymiseen, eikä uusien liityntälippujen vaikutuksesta kysyntään ole tietoa. Taloudellinen riski kuuluu käyttöoikeussopimuksen hengen mukaisesti liikenteenharjoittajalle
Kysymys 48. Liitteissä 4 ja 6 on ilmoitettu lipputulo-, lippusubventio- ja asiakashintatietoja. Sisältävätkö kaikki euromäärät arvonlisäveron?
Vastaus kysymykseen 48. Kaikki ilmoitetut lipputulotiedot sisältävät arvonlisäveron.
ajamäentie
Kulomäki
69
a
127
15
Raiskionkulma
12
153
R
isk
ionp.
164
Xxxxxxxxxxxx
Xxxxxxx
Huhdanojantie
Välimäki
65
130
Raiskiontie
Kuusela
Kulmala
99
30
33
Kytöportaantie
17
36
Mutaanmäki
20
77
9
Kuntorata
201
179
213
8
51
129
Mutaanmäentie
89 Lähdemäki
204
Jehovantod.
23 valtak. sali
134
Peltola
5
Päivä- koti
Heinoja
21
28
Maikk
Ojaniitty
ALHON-
NIITTU
Nurmijärven 80
Alhonniituntie
6
1
4
linja Oy
Koivurinne
e
ti
50
Hakala
Nurmijärven kunnan keskusvarasto
hiidenkirnut
160
230
250
75
K
u
l
la
ö
n
t
y
r
ä
än
70 Kullantöyräs
Varastotie
21 67 68
Hakapellonkj.
58
66 Nu
10
12
137
126
8 60
H
apel
ak
28
lon
Lehtorinne
47
Heinojantie
5
Alaniityntie
108
119
92
6 51
6
Ravipelto
nk
12
126
127
Mäntylä
22
ie
t
e
27
Hevose
Heinoja
k
Ravikaari
25
101
19
n
Koiv
Laukkak
3
138
1311
41
Ohjastie
9
v
a
n
ka
14 Sor
10
Sorvanmutka
25
2
i
12
2
2
4
77
6
Orastie
Laidunkaari
18
Vanhanv
35
e
r
äjäntie
a
r
Kiulutie
Laiduntie
4
Sorvanrinne
20
Laidunalue
14
15
Laukkapelto
ä
Suitsit.
76
Päivä- koti
6
24
130
5
111
11
Laiduntie
12
J
6
sintie
us
2
Paimentie
Veräjän
7
16
14
21
Toreeni
kierto
12
Muurikinkuja
5
Helunankj.
10
Savikj.
3
11
Alasorvantie
9
Einonkuja
10
3
7
2
Vilhontie
21
15
Suojalantie
13
10
Säätiöntie
2
3
13
Puurata
30
26
57
20
17
15
10
8
12
49
11
Päivä- koti
8
Laukkutie
7
11
3
Väi-
127
eront.
Ull
1
Vesitornint.
10
4
16
19
2
63 Kivimäki
44
ntie
22
Kuntorata
Parkkimäki
Ruis-
23
27
Parkkim
31
85
20
NURMIJÄRVI
9
onint.
10
6
6
Hindrikanp.
1
Kirkkarintie
10
7
2
1
3
24
3
Suojalantie
i
2
5
3
14
4
2
Peltotie
Nikont.
6
Liikunta- puisto
15
12
Riihi-
mä
a
Raj
7
Palvelu- koti
Puimalant.
Kaura-
pellont.
6
Sepäntie
3
1
pellont.
e
enti
10
Krannilantie
Piennarp.
Vehnäpellontie
Hellunt. srk
Laurintie
14
7
Juhanintie
2
6 2
1
28
11
10
1
2
29
3
Terveys- keskus
Sairaalantie
3
Päivä- koti
Pinomäent.
.kj.
2
15 11
32
Pallok.
5
9
11
11
Aropel-
lonkuja
Vei-
konkj.
2
nönkj.
Aropellont.
Kalliotie
3
Seppäläntie
53
8
2
12
1
t.
an
2
35
Raalantie
15
Heikkiläntie
1
17
5
Toreenintie
41
18
14
14
1
38
Vesitorni
Peltot.
2
no
16
8
16
27
Envallinkuja
30
Maaniitun
Ojankot.
6
pellont.
7
Sime-
2
Taavanp.
Tuomaant.
1
6
Annanp.
1
2
6
2
19
2
1
Pihakj.
7
1
4
24
Kyläjoentie
23
8
101
95
ä
13
8
27
14
m
10
11
Nikkarinkuja
Ihantola
2
1
2
4
7 3
E
Runoilijant.
24
Puurata
Kaivotie
16
21
Väinölä
Nik
22
Pekonr.
Aapont.
Väinöläntie
1
51
18
18
Santuntie
47
Aspinniituntie
3
16
Santunr.
17
19
Ai
3
27
Lautamiehent.
Timont.
Envallintie
24
12
13
2
k
Koivikont.
1
9
rin
ka
130
3
21
44
2
Perttulantie
Pitkämäki
Krannila
Valtion virastotalo
koulu
Maaniittu
7
nkj.
5
2
Kyläjoki
7
Aurinkorinne
4
31
2
Hölkkäp.
6
33
7
26
Reitamaant.
3
Urheilut.
Sos.- tsto
6
9
5
Kunnan virasto
nekj.
2B
Kirjasto
Päivä-
ie
nt
3
a
sha
6
3
vo
e
H
2
2
5
18
27
10
Väinöntie
1
Venlantie
18
Jukolantie
Ihantolantie
12
10
2
23
Väinöläntie
2
koti
7
Helsingintie
15
M
4
ä
23
14
Rin-
Ve
Ruohonkj.
e
27
s
1
25
seli
6
Maaniituntie
15
k
j.
14
21
Mustakorventie
4
17
7
6
Tammistontie
1
7
5
Jun-
nunkj.
14
2
Akan-
kuja
9
1
36
47
16
9
Iivarintie
9
Kyläjoentie
1
P
29
Puontilant.
Puontila
pi
m
o
S
8
26
517
10
Rantakj.
1
Einolantie
8
1
15
9
o
Einola
Nahkurintie
Ahjola
25
na
14
u
Al
4
1
2
9
8
Puonti-
lankaari
1
Ahjolant.
e
ti
11
13
18
n
a
l
l
u
m
Lukkarin koulu
K
Porarintie
1
4
3
6
1
Antturintie
6
19
e
k
4
si
16
7
s
18
Kirstaant.
Sompionkj.
5
1
Lääkärint.
2
1
9
Sun-
ielo a
v
e
i
nt
Kivenp. koulu
5
Kuokkalant.
9
23
Heikkarinkj.
2
3
Keskuskj.
Tori
17
5
7
Krannilanp.
K
e
s
k
u
s
tie
P
ra
12
t
6
Pir-
kankj.
15
5
ik
a
nk
3
u
Salkolant.
ja
V. Askolan r.
Punamullantie
8
Perusk. yläaste lukio
Linja- auto- as.
1
Kirstaantie
5
4
Mahlamäent.
7
12
14
Mahla-
mäki
Kinke-
rikj.
Kirkko
9
n tie
5
Kive
Malaki
6
3
31
Niemimäenpolku
aksentie
Polvitie
Srk.keskus Kotis. museo
16
tionkj.
Palo- asema
15
Päivä- koti
1
8
Haapakj.
18
15 11
15
5
Lumppe-
rinmäki
nsyrjä
Pekontie
6
13
2
6
13
7
4
7a
Karrinkj.
14
Jukankuja
Pekonkuja
2
13
1
13
2
2
Lumppe- rinmäki
18
14
Lumpperint.
23
Raunionkj.
6
3
9
Laaksot.
12
8
5
4
ntie
8
13
5
2
Heikkiläntie
8
a
13
1
r
a
4
14a
Sakarantie
26
9
Reunap.
1
10
5
4
1
10
12
2
Taipaleentie
Järvitie
e
enti
2
Pappilantie
16
2
65
4
13
9
e
8
ntie
Hautausmaa Siunauskappeli
Kauppanum-
menkuja
K
a
k
k
a
l
Oj
a
e
nti
Tehotie
1
Ku
e
ä
im
m
e
52
Kau
1
i
N
p
panumm
Nurmijärven Sähkö Oy Katsastusasema
94
66
84
77
434
ALUEEN SIJAINTI
Ylöstalo Pukkila Pekkola
5
Ilveskaari
6
68
15
Ki
r
k
k
ot
i
8
Ilveskuja
NURMIJÄRVEN KUNTA
YMPÄRISTÖTOIMIALA Asemakaavoitus
KIRKONKYLÄ
2-236 Alhonniityn VU-alue
25488650
25488240
6708370
65
k
k
ET
75
72
71
70
32
VR
85
83
81
88
84
78
74
75
81
90
745132
67
65.569
64
66
2608
70 ET
62
60
1
V
TY
76
82
77
79
11
74
67
65
73
78
543
6708370
0
86
Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue. Virkistysalue. Alueelle voidaan sijoittaa ulkoilureitti.
Yleinen pysäköintialue.
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
NURMIJÄRVI
KIRKONKYLÄ, Alhonniitun VU-alue
Asemakaavan muutos, joka koskee VU-aluetta.
69
68
Asemakaavalla muodostuvat korttelin 2604 tontit 4 ja 5, korttelin 2608 tontti 1 sekä yleinen pysäköintialue ja virkistysaluetta.
LP
80
69
63
73
2-5-204
7 rp
MÄENTIE
MUTAAN
59.5
66
56 64
61
86
65
63
51 543-402-48-
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
k
LP
kt
58.5
74
57.5
59
2604
TY II
. 92266
.
34
5
4
4
61
199
TY II
543-4e02-=5-1044 .40
3
543-402-5-127
59
35
V
191
543-40
Osa-alueen raja.
2604 Korttelin numero.
4 Tontin numero.
II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
e=0.40 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan.
Rakennusala.
NURMIJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖTOIMIALA
Asemakaavoitus
543-402-5-208
e=0.40
58
59
V
91
3
. kt
34
2604
185
280
Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Istutettava alueen osa.
Istutettava puurivi.
Nurmijärvellä
Xxxx Xxxxxxx
18.5.2017
Xxxxx Xxxxxxxx
54T3-402I-5I-196
m 30% e=0.40
92267 84
.
.
38
Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.
suunnittelupäällikkö
kaavasuunnittelija kaavan laatija
66
56.5
121
25
128
39 2
57
57.5
59
543-402-5-157
kt
543-402-5-171
ALHONNIITUNTIE
16
kt
2605
T II
e=0.40
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Alueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako.
Korttelissa 2604 tulee pääasiallisen julkisivumateriaalin olla värisävyiltään vaalea. Katon tulee olla tumma harjakatto.
Pohjakartta täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain 54 a §:n asettamat vaatimukset
ja on ajantasalla.
58
Xxxx Xxxxxxxx kiinteistöinsinööri
55
55
18 rp329
86
543-402-5-210 15
1
55
rp1
143
55
126
T II
56
15
50
51
15
m 50%
57
543-2-604-1
52
1
131
Ulkovarastoja ei saa sijoittaa muualle kuin korttelialueen rakennusalaksi merkitylle alueelle. Ulkovarastojen näkösuojaksi on rakennettava riittävän korkea aita tai riittävän korkealla umpiseinällä varustettu katos.
Rakennuspaikalle tulee istuttaa puita siten, että vähintään 3 metrin korkuisten puiden määrä on vähintään 5 kappaletta kutakin rakennuspaikan 1000 m2 kohti.
Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri
NURMIJÄRVEN KUNTA
Ympäristötoimiala Asemakaavoitus
NURMIJÄRVI
Vireilletuloilm. Asrak.ltk.
KH
Alust.näht. Asrak.ltk. KH
Julk.näht.
Asrak.ltk.
21.10.2014
7.10.2014, 6.9.2016
-, 19.9.2016
23.10.-12.11.2014,
13.10.-2.11.2016
24.2.2015, 31.1.2017
-, 13.2.2017
5.3.-7.4.2015
23.2-24.3.2017
18.5.2017
6707860
k 52,4
543-402-5-147
75
124
119
000-000-00-00
84
9001
1
14 .
92268 89
13 67
25488650
6707860
jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai
-säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Imeytettävien hulevesien tulee olla puhtaita.
KIRKONKYLÄ
2-236 Alhonniitun VU-alue
KH KV
Kuulutus
5.6.2017
21.6.2017
8.9.2017
25488240
0 100 m
Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat.
Teollisuus- ja varastorakennukset: 1 ap/2 työntekijää + vieraspaikat.
Suunnitellut Piirtänyt
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000
MK
1:2000
Piir.nro
2-236
Kysymyksiä ja vastauksia koskien tarjouskilpailua UUDELY/2017/3 (Nurmijärven alueellinen käyttöoikeussopimus). Osaan kysymyksistä on vastattu jo aiemmin. Tässä on esitetty aiempien vastausten jälkeen määräaikaan mennessä esitetyt kysymykset vastauksineen
Kysymys 47. Tarjouspyynnön kohdan 4 mukaan velvoitteena on hoitaa liikennöinti liitteen 3 ja määritellyn palvelutason mukaisesti.
a) Nurmijärvi kk – Helsinki -väli on määritelty palvelutasoluokkaan IV, mutta lauantaisin luokkaan III. Vaaditaanko lauantaisin myös muiden kuin vuoroväliä koskevien luokan III kriteerien täyttyvän (liikennöintiaika klo 9.00 – 21.30, kävelymatka pysäkille enintään 800 m), kun työpäivinä liikennöintiaika on tätä lyhyempi eikä kävelymatkamääritelmää ole lainkaan? Kun suoria vuoroja vaaditaan luokan IV mukaisesti, koskeeko niitä myös luokan IV liikennöintiaika klo 9.00 – 18.00 eli voiko liikenne klo 18.00 – 21.30 perustua kokonaan vaihdollisiin yhteyksiin Kivistössä?
b) Palveluliikenne Kivenkyydin palvelutasoa ei varsinkaan kutsuliikenteen osalta ole määritelty. Voiko sen suunnitella vapaasti vai onko sille määrääviä kriteerejä? Sitooko liitteessä 6 esitetty Kivenkyydin aikataulukirja tarjoajaa jotenkin?
c) Korven alueelle (Korventie, Lohjanharjuntie, vt 25) ei ole määritelty lainkaan palvelutasoa, vaikka siellä nykyisellään kulkee koululaisia kuljettava Koulp-linja 49. Eikö Korven alueelle tarvitse jatkossa liikennöidä lainkaan?
d) Nummenpään palvelutaso on luokassa VII (M-P 0-2 vuoroa/suunta/vrk). Vuoroja on nykyisellään neljä suuntaansa. Nummenpään koulu on lakkautettu kouluvuoden 2017-18 alusta lukien ja oppilaat tulee viedä Uotilan kouluun. Palvelutasomääritelmän mukaan kuitenkin 1-2 vuoroa/suunta riittää. Mikä on täsmällinen vaatimus?
e) Onko tilaajien tarkoitus, että Koulp-vuorot ajetaan sellaisina kuin ne ovat liitteen 6 (taustamateriaali) aikataulukirjoissa, vaikka niiden määrä eri yhteysväleillä (Nukari, Nummenpää, Palojoki jne.) ylittää liitteessä 3 määritellyn palvelutason?
f) Rajamäki on palvelutasoluokassa V. Eikö siellä siis tarvitse olla joukkoliikennettä arkisin ennen klo 7 tai klo 18 jälkeen? Tai Klaukkalassa klo 21.30 jälkeen/Nurmijärven Kirkonkylässä klo 20.00 jälkeen?
g) Palvelutasokartasta ei selviä, missä määrin vuoroja Kirkonkylästä/-ään tulisi ajaa Hämeenlinnantietä (mt 130) pitkin välillä Klaukkalan liittymä – Nurmijärven liittymä. Moottoritietä ajaville vuoroille on asetettu vähimmäismäärä. Voivatko siis kaikkikin vuorot kulkea moottoritietä?
h) Palvelutasokartassa on piirretty luokan VI mukainen liikenne kulkemaan Ojakkalantietä pitkin Nurmijärven kirkonkylän ja tien 130 välillä ja edelleen Palojoen suuntaan. Ojakkalantiellä ei ole tänä päivänä yhtäkään pysäkkiä eikä pysäkiksi soveltuvaa levikettä, ja asutustakin vain jokunen omakotitalo. Etupäässä tien lähialue on metsää. Tien kunnossapitoluokitus on alhainen. Pitääkö Ojakkalantietä pitkin todellakin liikennöidä? Jos pitää, järjestääkö tilaaja sinne pysäkit? Nykyisellään alue ohitetaan reittiä Helsingintie – Hämeenlinnantie (mt 130), ja tämän reitin varrella sijaitsee mm. Ilvesvuoren teollisuusalue, jonka kohdalle Hämeenlinnantiellä rakennetaan parhaillaan pysäkkejä. Ojakkalantie yhtyy Hämeenlinnantiehen satoja metrejä Ilvesvuorta etelämpänä.
i) Perttula – Nurmijärvi kk on määrätty luokkaan VI, mutta kartalla piirretty luokkaan V (Perttulantietä), kumpi määritelmä on oikea? Luokka VI kulkisi kartan mukaan Hongisojantien ja/tai Taipaleentien/Kirkkotien kautta.
j) Mitkä ovat taajamien sisäiset palvelutasot, tuleeko esimerkiksi Klaukkalassa liikennöidä jossakin määrin myös Harjulan ja/tai Syrjälän läpi, tai Rajamäellä Isokallion kautta, tai Kirkonkylässä Ihantolan, Laidunalueen ja/tai Toreenin kautta? Jos, niin missä määrin?
k) Edellyttääkö tilaaja, että Helsingissä käytetään Kampin kaukoliikenneterminaalia? Mitä kustannuksia sen käytöstä syntyy liikenteenharjoittajalle? Voiko vuorojen tai osan niistä lähtö- ja päätepysäkki Helsingissä olla myös vaihtoehtoisessa paikassa, esim. Xxxxxxxxxxxxxxx, Pasilassa tai jossakin muualla? Jos voi, miten niiden käyttämiseen saa luvan?
l) Palvelutasoa ei ole tarjouspyynnön liitteessä 3 määritelty lainkaan valtatielle 3 ja Hämeenlinnantielle (mt 130) välillä Nurmijärven liittymä – Hyvinkään raja. Kyseisellä välillä kulkevien vakiovuorojen siirtymäajan liikennöintisopimus umpeutuu 31.5.2018. Mikäli yhteysvälille ei synny markkinaehtoista liikennettä, voivatko tilaajat velvoittaa liikenteenharjoittajan järjestämään korvaavaa liikennettä käyttöoikeussopimuksen lisäliikenteenä? Jos, niin maksetaanko siitä myös liikenteen muutoshintojen
mukainen lisäkorvaus? Uudenmaan ELY-keskuksen palvelutasopäätöksessä tälle yhteysvälille on määrätty palvelutasoluokka V. Päätöksen sivulla 35 todetaan: ”Liikenteen järjestämistapa siirtymäajan liikennöintisopimusten jälkeen tulee selvittää vuoden 2017 aikana.”
m) Hämeenlinnanväylällä (vt 3) on palvelutasoksi merkitty Klaukkalan liittymästä etelään taso II yhdessä pohjoisempaa tulevan liikenteen kanssa. Tämä osuus on kuitenkin kokonaisuudessaan HSL:n toimivalta-alueella, joten puuttuvan palvelutason toteuttaminen lienee HSL:n asia? Vai edellyttääkö tilaaja, että tarjoaja tarjoaa myös HSL:n sisäisiä yhteyksiä välillä Klaukkalan liittymä – Helsinki? Miten näin voisi edes tehdä tässä tarjouskilpailussa, kun Klaukkalan liittymä sijaitsee Vantaalla ja toimivaltainen viranomainen tällä yhteysvälillä olisi HSL? Liittymää lähellä on vain Luhtaanmäen asuinalue Vantaalla.
n) Palvelutasomäärittelyssä luokka III (Klaukkala – Klaukkalan liittymä) pitää sisällään maksimikävelyetäisyyden pysäkille (800 m). Miten tätä pitää soveltaa, kun tausta-aineistona olevan Nurmijärven kunnan suuraluejaon mukaisen Klaukkalan suuralueen sisällä on palvelutasokartassa kolmea eri palvelutasoluokkaa (III, V, VI)? Suuralueeseen kuuluu mm. Valkjärven länsipuolinen haja-asutusalue, jossa pysäkkejä ei edes ole 800 m maksimimatkan päässä etäisimmistä taloista. Valkjärventie on kuitenkin tarjouspyynnön kartassa piirretty palvelutasoluokkaan VI. Mitä aluetta kävelyetäisyyssääntö näin ollen täsmälleen koskee?
o) Sanallisessa määrittelyssä yhteysvälistä Klaukkala – Helsinki käytetään luokan IV osalta sekä sanaa ”sunnuntai” että ”viikonloppuisin”. Voiko tilaaja täsmentää tätä? Onko tarkoitus, että lauantaisin palvelutasoluokka on III, mutta suorien vuorojen osuus luokkaa IV, ja että sunnuntaisin palvelutasoluokka on IV, mutta vuorojen on oltava suoria? Sovelletaanko lauantain osalta suoriin vuoroihin myös luokan IV suositeltavaa liikennöintiaikaa 9.00 – 18.00 eli voiko liikenne klo 18.00 – 21.00 välillä perustua kokonaan vaihdollisiin yhteyksiin Kivistössä?
p) Miten suositeltavaa liikennöintiaikaa on tarkoitus noudattaa, jos samalla vuoromääräksi ilmoitetaan esim. 1-4 vuoroa/suunta/vrk? Riittääkö, että yhden ainoan edestakaisen vuoron kulkuaika on suositeltavan liikennöintiajan sisällä?
q) Palvelutaso on määritelty myös Nurmijärven Kirkonkylästä Palojoentietä Tuusulan Nahkelan suuntaan kunnan rajalle asti. Tuleeko tämä yhteys järjestää alueellisen käyttöoikeussopimuksen piirissä, kun se nyt toteutuu ainoastaan erillisen reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen nojalla (linjat 637 ja 937)? Aikooko tilaaja kilpailuttaa tämän reitin liikennettä erikseen? Katsotaanko linjojen 637 ja 937 jatkossakin täyttävän palvelutasomäärittelyn tältä osin?
r) Palvelutason ajallisessa määrittelyssä on aukko arkisin klo 14 – 15 välillä. Mikä vuorovälin on tällöin oltava? Entä arkisin klo 20.00 – 21.30 välillä palvelutasoluokassa III, kun se on
merkitty viivalla, mutta suositeltava liikennöintiaika kuitenkin jatkuu? (Uudenmaan ELY- keskuksen palvelutasopäätöksessä tässä solussa ei ole viivaa, vaan solu on tyhjä.)
s) Xxxxx tarjouksessa lähteä siitä, että vaaditun, nykyisestä alennetun palvelutason mukaisesti Klaukkala –Helsinki -välillä ruuhka-aikana yksi auto/vuoro riittää? Onko tilaajalla tiedossa nousijamääriä Klaukkalasta nykyään? Tarjouksen tekemiseksi tarvitaan selkeä tieto tarvittavasta kalustomäärästä.
t) Voiko kunta kilpailuttaa erikseen uuden palvelutasomääritelmän ulkopuoliset reitit tai vuorot (esim. linjat 33, 42 , 47, 49 jne.)?
u) Kunta on rakentanut liityntäpysäköintialueen Myllykukon pihalle Nurmijärven liittymän yhteyteen, mutta siitä pääsee vain moottoritien pysäkeille, joita käyttävät kauempaa kuin Nurmijärven kirkonkylästä tulevat vuorot, sillä ne ovat liittymän pohjoispuolella. Aikooko kunta rakentaa uudet tämän liikenteen pysäkit Myllykukon yhteyteen lähelle Ilvesvuorenkadun risteystä?
Vastaus kysymykseen 47.
a) Määrääviä palvelutasotekijöitä ovat liikennöintiaika ja vuoroväli.
b) Palveluliikenne Kivenkyydin kutsuliikenteen suunnittelussa tulee huomioida että se palvelee myös peruskoululaisten kuljetuksia (erityisesti kutsulinja 10). Kesäaikaan Kivenkyydin tarjonnan voi suunnitella vapaasti, mutta kouluvuoden aikana tulee huomioida nykyisten aikataulukirjassa esitettyjen reittien merkitys peruskoululaisten kuljetuksille.
c) Palvelutasoa on päivitetty Korven alueen osalta.
d) Nummenpäähän liikennöi nykytilanteessa linja 48. Myös kyseistä linjaa koskeva päivitys on esitetty e-kohdan vastauksessa.
e) Asiasta on tehty liitteeseen 6, Tausta-aineisto, päivitys: ”Nykyisistä linjoista erityisesti 42, 47, 48, 49, 51, 51K ja 53 palvelevat peruskoululaisten kuljetuksia ja samankaltaisten linjojen tulee sisältyä alueellisesta käyttöoikeussopimuksesta annettavaan tarjoukseen myös uudella sopimuskaudella, jotta koulukuljetuksissa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti tarjottavaa liikennettä.”
f) Palvelutasoa on tarkennettu mm kyseisten asioiden osalta.
g) Vain moottoritietä ajaville vuoroille on asetettu minimimäärä, koska oletuksena on että liikennöitsijä haluaa ajaa mahdollisimman suuren osan vuoroista maantietä 130, jonka varrella asutus on.
h) Palvelutasokarttaa päivitetään siirtämällä linjaus nykyisin käytetylle reitille pois Ojakkalantieltä.
i) Kartan mukainen luokka V on oikea palvelutaso Perttula-Nurmijärvi kk välille.
j) Palvelutaso on määritelty vain yhteysväleittäin, mutta tavoitteena on että liikenne suunnitellaan palvelemaan myös kysymyksessä mainittuja alueita nykyisten käytäntöjen kaltaisesti.
k) Tausta-aineistossa (Liite 6) kohdassa 6.8 ilmoitetut kustannukset ovat Kampin terminaalin ja sen infojärjestelmän käytöstä aiheutuneita kustannuksia vuonna 2016. Lähtö- ja päätepysäkkien tulee olla Kampissa.
l) Tilaajat eivät velvoita liikenteenharjoittajaa järjestämään tälle yhteysvälille korvaavaa liikennettä.
m) Tilaaja ei edellytä että liikennöitsijä järjestää HSL:n sisäisiä yhteyksiä ko. yhteysvälille. Palvelutasoluokan muutos Klaukkalan liittymästä etelään viestittää sitä, että sekä Klaukkalasta että pohjoisempaa tulee järjestää suoria yhteyksiä Helsinkiin.
n) Määrääviä palvelutasokriteerejä ovat vain liikennöintiaika ja vuoroväli. Lisäksi palvelutasot on määritelty vain yhteysväleittäin eikä alueittain.
o) Kysymyksessä esitetysti on tarkoitus, että lauantaisin palvelutasoluokka on III, mutta suorien vuorojen osuus luokkaa IV, ja että sunnuntaisin palvelutasoluokka on IV, mutta vuorojen on oltava suoria. Lauantain osalta suoriin vuoroihin saa soveltaa luokan IV suositeltavaa liikennöintiaikaa 9.00 – 18.00 eli liikenne voi klo 18.00 – 21.00 välillä perustua kokonaan vaihdollisiin yhteyksiin Kivistössä.
p) Vuoromäärä tulee suhteuttaa yhteysvälin kysyntään.
q) Linjat 637 ja 937 täyttävät ko. yhteysvälin palvelutason jatkossakin.
r) Kello 14-15 välillä voidaan noudattaa päiväajan vuoroväliä. Luokassa III arkisin klo 20:00- 21:30 ei ole yksilöityä vuoroväliä. Ylemmässä luokassa II tällöin riittää vuoroväliksi 60 min, joten luokassa III vuoroväli voi olla tätä pidempi.
s) Tilaaja ei ota kantaa tarvittavaan kalustomäärään, koska se riippuu liikenteen toteutustavasta.
t) Tieto mainituista linjoista on lisätty tausta-aineistoon (Liite 6.) ja ne tulee sisällyttää samankaltaisina annettavaan tarjoukseen.
u) Kunta on toteuttamassa uudet pysäkkijärjestelyt ns. Myllykukon liittymän liikennevaloristeyksen suunnittelun yhteydessä. Liittymän suunnittelu aloitetaan Ilvesvuori pohjoisen asemakaavan saatua lainvoiman. Suunnittelun arvioitu aloitus on vuoden 2018 keväällä. Rakentamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin, alustava aikataulu v. 2019-2020 aikana.
Kysymys 48. Liite 2, yleiset ehdot (sopimusehdot).
a) Xxxxxx 9 mukaan matkustajat on otettava kyytiin veloituksetta lippu- ja maksujärjestelmän virhetilanteissa. Sääntö on yleinen bruttomallin mukaisessa liikenteessä, jossa tilaaja saa lipputulot, mutta ei sovellu käyttöoikeussopimukseen. Nykyinen toimintamalli on, että mikäli asiakas ei voi maksaa matkaansa lippu- ja maksujärjestelmän vian vuoksi, häneltä pyydetään yhteystiedot, ja matka laskutetaan häneltä jälkikäteen. Kieltääkö tilaaja soveltamasta nykyistä toimintatapaa jatkossa?
b) Kohdan 16 mukaan alihankkijan kelpoisuus ratkaistaan samoilla perusteilla kuin varsinaisen liikenteenharjoittajan kelpoisuus. Hankintailmoituksen liitteen 1 (soveltuvuusvaatimukset) kohdan 2.2 vaatimuksena on mm., että vuosittainen kokonaisliikevaihto kahden viimeisen tilinpäätöskauden vahvistettujen tilinpäätöstietojen mukaan on suuruusluokaltaan vähintään 5 (viisi) miljoonaa euroa. Koskeeko tämä myös alihankkijaa? Mikäli ei, kuten kohtuuden nimissä voisi olettaa, tulisi tämä ilmoittaa selvästi yleisissä ehdoissa kohdassa 16.
Vastaus kysymykseen 48.
a) Vikatilanteissa matkustajat pitää ottaa kyytiin vaikka maksua ei voi periä.
b) Liikevaihtovaatimus ei koske alihankkijaa. Asia täydennetään sopimusehtoihin.
Kysymys 49. Liite 4, lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset
a) Peruskoululaisten enimmäishinnat: taulukossa esiintyy kahteen kertaan km-määrä 45. Ensimmäisen on varmaankin tarkoitus olla 35?
b) Onko kertalipputaksa absoluuttisesti sidottu kilometreihin? Nykyäänhän matka esim. Helsingistä Nurmijärven kirkonkylään maksaa aikuiselta 8,20 € riippumatta siitä, kulkeeko matka Hämeenlinnanväylää/130-tietä, Vihdintien ja Lahnuksentien sekä Mäntysalon ja Metsäkylän kautta, Klaukkalan ja Perttulan kautta tai Klaukkalan, Perttulan, Röykän ja Rajamäen kautta, eli sovellettava taksa on aina 40 km mukainen, vaikka todelliset kilometrit voivat olla vaikkapa 36,5 / 43,2 / 48,0 / 60,3.
c) Onko Hyvinkään kaupungin alueella rajoituksia lipunmyyntiin ja matkustukseen, kun alueella on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka paikallisliikenteen käyttöoikeussopimus? Mitä rajoituksia sen PSA- tai yksinoikeussuoja aiheuttaa? Onko Hyvinkään sisäisessä matkustuksessa noudatettava Hyvinkään kaupungin kertalipputaksaa vai tilaajan määrittelemää kilometritaksaa? Saako Hyvinkään sisäiseen matkustukseen myydä esimerkiksi edullisia mobiililippuja? Onko Hyvinkään matkakortit hyväksyttävä? Miten ne clearataan ja kenen kanssa siitä pitää sopia?
Vastaus kysymykseen 49.
a) Kyllä, ensimmäisen km-määrän pitäisi olla 35.
b) Kertalipputaksaa ei ole sidottu absoluuttisesti kilometreihin, vaan kahden pisteen välinen taksa voi olla aina sama riippumatta käytetystä reitistä.
c) Liitteessä 3, Kilpailukohteen määrittely, on todettu että Hyvinkään sisäisestä liikenteestä huolehtii yhteisillä reittiosilla ensisijaisesti Hyvinkään paikalisliikenne. Liitteessä 4, Lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset, on todettu että myös Hyvinkään alueella käytössä olevat lipputuotteet saa hyväksyä. On siis tarjoajan valinta, sopiiko näiden lipputuotteiden käytöstä Hyvinkään kaupungin kanssa. Mobiililippuja voi myydä.
Kysymys 50. Tarkentavan kirjeen 1 vastauksessa 4 todetaan, että lähtökohtaisesti markkinaehtoisen liikenteen tilalle järjestettävät vuorot tuottavat hyvin lipputuloja. Eikö niiden lakkauttaminen markkinaehtoisina kuitenkin tarkoittaisi juuri sitä, että ne eivät tuota tarpeeksi lipputuloja? Ja eikö tällöin niiden korvaaminen ilman lisäsuoritekorvausta olisi kohtuuton sopimusehto?
Vastaus kysymykseen 50. Vaatimusta ei voi pitää kohtuuttomana, vaan normaalina käyttöoikeussopimuksen henkeen kuuluvana liikennöitsijän riskinä.
Kysymys 51. Tarkentavan kirjeen 1 vastauksessa 9 todetaan, että arvioitu vakuus olisi suuruudeltaan noin 750 000 euroa, mutta ei oteta kantaa siihen, onko se kohtuuton verrattuna esim. HSL:n vakuuteen vaikkapa 35 autolle à 5 000 euroa, jolloin vakuus olisi 175 000 euroa. Kysymykseen siitä, lasketaanko vakuus verottomasta vai verollisesta korvauksesta, ei ole vastattu.
Vastaus kysymykseen 51. Vakuuden suuruutta voi pitää kohtuullisena ottaen huomioon pitkän sopimuskauden ja liikenteen järjestämisen kokonaisuuden. Vakuus lasketaan verottomasta korvauksesta.
Kysymys 52. Tarkentavan kirjeen 1 vastauksessa 16c ei ole vastattu siihen ongelmaan, että HSL:n kehyskuntalippuja myydään vain 17 vuotta täyttäneille. Miten siis nuorison liityntälippuakaan voitaisiin myydä tätä nuoremmille, kun kerran vaatimuksena on HSL:n kehyskuntalippu? Mitä tarkoittaa, että kehyskuntalipun voimassaoloa ei tarvitse tarkastaa, mutta se tulee esittää? Miten sen erottaisi mistä tahansa HSL:n matkakortista tarkastamatta rahastuslaitteella, mikä lipputuote siihen on ladattu tai onko kortilla lainkaan kautta tai arvoa?
Vastaus kysymykseen 52. Kehyskuntalipun voimassaolon tarkistamiseen liittyvät käytännöt ratkaistaan yhteistyössä voittaneen tarjoajan kanssa uuden liityntälipputuotteen käyttöönoton valmistelun yhteydessä.
Kysymys 53. Tarkentavan kirjeen 1 vastauksessa 17a sanotaan, että ei haluta seisomapaikallisia autoja, ja vastauksessa 17b, että kaupunkilinja-autojen ominaisuuksia ei ole haluttu rajata alaluokilla. Numeroidut alaluokat koskevat yli 22 matkustajan linja-autoja:
Alaluokka I: toistuva sisään- ja uloskäynti mahdollista, alueet seisoville matkustajille Alaluokka II: pääasiassa istuvia matkustajia; seisovien matkustajien kuljetus käytävällä ja, jos mahdollista, alueella, jonka koko on enintään kahdelle kaksoisistuimelle varattu Alaluokka III: yksinomaan istuvia matkustajia Kirjanalaluokat koskevat enintään 22 matkustajan linja-autoja: Alaluokka A: valmistettu kuljettamaan seisovia matkustajia; on istuimia ja voi olla varustettu seisovia matkustajia varten
Alaluokka B: ei ole valmistettu kuljettamaan seisovia matkustajia eikä varustettu heitä varten Siten tarjouspyynnön kalustovaatimukset edellyttävät A-määritelmän (vakiovuoroautojen) osalta (III tai B), että seisomapaikkoja ei ole auton koosta riippumatta. B-määritelmän (kaupunkiautot) osalta ne sallitaan vaatimuksissa. Pienkalustovaatimuksissa asiaan ei oteta kantaa.
a ) Voisiko tilaaja tarkentaa, mitkä alaluokat se haluaa mihinkin liikenteeseen? Onko tilaaja tietoinen siitä, että määritelmässä A (vakiovuorokalusto) vaadittu kalustotyyppi III / B (ei seisomapaikkoja) tarkoittaa käytännössä sitä, että autotarve nykyiseen verrattuna tulee selkeästi kasvamaan?
b) Onko palveluliikennekalusto (pienkalusto) ajateltu ainoastaan liitteessä 6.6.2 esitetyn Kivenkyydin hoitamiseen? Montako autoa siihen tarvitaan?
c) Koskevatko kalustovaatimusten sivulta 2 alkavan ”Määritelmä pienkalusto” -kohdan jälkeen tulevat vaatimukset pelkästään pienkalustoa? Saako tai pitääkö pienkalustossa olla myös rekisteröityjä seisomapaikkoja?
d) Xxxx tilaaja ottanut huomioon kilpailun vääristymisen näkökohdat, kun määritelmän A mukaisissa autoissa ei saa olla seisomapaikkoja, mutta määritelmän B mukaisessa kalustossa saa ja pitää olla? Niitä sallittaisiin kuitenkin käyttää samoilla reiteillä ja tieosuuksilla, myös moottoritiellä. Ovatko tarjoajat tällöin yhdenvertaisessa asemassa, jos HSL-alueen liikennöitsijä voi tarjota HSL-sopimuksestaan vapautuvaa kaupunkikalustoaan ja käyttää sataprosenttisesti sitä, mutta vakiovuorokalustoa käyttäviltä liikennöitsijöiltä jäisi pois mahdollisuus käyttää autoja, joihin on rekisteröity myös seisomapaikkoja ja siten autoja tarvittaisiin enemmän? Mitkä ovat turvallisuusnäkökohdat kaupunkikaluston käytössä moottoriteillä? Entä mutkaisilla maanteillä, joilla nopeusrajoitus on 80 km/h?
e) Mikä on enimmäkseen koululaisia ja lapsia kuljettavan liikenteen määritelmä, kun sellaisissa vuoroissa edellytetään turvavöitä? Montako vuoroa, mitä ja milloin?
Vastaus kysymykseen 53.
a) Tilaaja ei tarkenna minkä alaluokkien mukaista kalustoa mihinkin halutaan, mutta tausta- aineistoon (liite 6) on lisätty tietoa maanteiden talvihoitoluokista, jotka ohjaavat eri yhteysväleille soveltuvan kaluston valintaa.
b) Pienkalustoa saa käyttää muussakin liikenteessä kuin Kivenkyydissä.
c) ”Määritelmä pienkalusto” -kohdan jälkeen tulevat vaatimukset koskevat vain pienkalustoa. Pienkalustossa saa olla seisomapaikkoja.
d) Liitteeseen 6, tausta-aineisto on lisätty tietoa maanteiden talvihoitoluokista, jotka osaltaan ohjaavat eri yhteysväleille soveltuvaa kalustotyyppiä. Suunnittelualueen maantiede käytännössä sulkee pois mahdollisuuden tuottaa kaikki liikenne matalalattiaisella kalustolla, joten esitetty huoli kilpailun vääristymisestä on aiheeton.
e) Tällaista liikennettä ovat erityisesti linjat 42, 47, 48, 49, 51, 51K ja 53, joista on lisätty erityismaininta liitteeseen 6, tausta-aineisto.
Kysymys 54. Tarkentavassa kirjeessä 1 ei ole vastattu kysymyksen 17e kohtaan siitä, sallitaanko pienkalustossa vain takaosastaan matala auto, jos se muuten täyttää vaatimukset. Mikä tilaajan kanta on tähän?
Vastaus kysymykseen 54. Pienkalustossa sallitaan myös vain takaosastaan matala auto.
Kysymys 55. Tarkentavan kirjeen 1 vastauksessa 2 ei ole kerrottu, miten harmonisoidaan seuraavat tarjouspyynnön kohdat (jotka oli näin listattu alun perin lähettämässämme kysymyksessä). Xxxxx tilaaja täsmentää tämän? Asia on tärkeä myös sopimusasiakirjojen pätemisjärjestyksen vuoksi.
a. Hankintailmoituksen kohdassa II.2.4 mainitaan markkinaehtoista liikennettä koskevat poikkeukset ja viitataan käyttöoikeussopimusluonnokseen (liite 1).
b. Tarjouspyynnön kohdassa 1 mainitaan yksinoikeus, mutta ei sen rajoituksia.
c. Käyttöoikeussopimusluonnoksen kohdassa 2 mainitaan käyttöoikeus, mutta ei yksinoikeutta (asiakirjojen pätemisjärjestyksessä sopimus on sijalla 1.
d. Käyttöoikeussopimusluonnoksen kohdassa 12 mainitaan yksinoikeus ja sen rajoitteena Nurmijärven kunnan alueen läpi kulkeva markkinaehtoinen liikenne, jota voidaan jatkossa liikennöidä myös nykyistä enemmän. Saman kohdan mukaan yksinoikeuden turvaamiseksi käytetään kuitenkin tarvittaessa lain liikenteen palveluista mahdollistamia keinoja (uhkasakko).
e. Yleisten ehtojen (liite 2) kohdassa 2 kuvataan yksinoikeus ja todetaan, että liikenteen toiminta-alueella voi kuitenkin liikennöidä markkinaehtoista joukkoliikennettä siten kuin käyttöoikeussopimuksessa on kuvattu.
f. Liitteen 3 (kilpailukohteen määrittely) kohdan 4 mukaan käyttöoikeussopimus tuottaa liikenteenharjoittajalle yksinoikeuden kilpailevalta liikenteeltä käyttöoikeussopimuksessa kuvatulla tavalla.
Vastaus kysymykseen 55. a-f) Tarjouspyynnön mukaisesti liikenteelle myönnetään yksinoikeus mainituin Nurmijärven läpi kulkevaa markkinaehtoista liikennettä koskevin rajoituksin. Uhkasakkoa voidaan käyttää yksinoikeuden turvaamiseen jos markkinaehtoisella liikenteellä pyritään luomaan alueellisen käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen kanssa kilpailevaa palvelua.
Kysymys 56. Sopimuksen piirissä kulkee paljon Nurmijärven kunnan koululaisia. Onko kunta sitoutunut koko sopimusajan pitämään nykyisen toimintamallinsa yllä (avoimessa joukkoliikenteessä kuljetetaan kaikki paitsi erityiskuljetettavat)? Jos kunta sopimusaikana kilpailuttaa koulukuljetukset erikseen nykyisestä järjestelmästä poiketen, korvataanko lipputulojen menetys käyttöoikeussopimuksessa? Onko tarjouskilpailun voittajalla yksinoikeus koululaiskuljetusten järjestämiseen?
Vastaus kysymykseen 56. Kunnan tahtotilana on jatkaa nykyistä ensisijaisesti avoimeen liikenteeseen perustuvaa toimintamallia. Liikennöitsijällä on yksinoikeus avoimeen joukkoliikenteeseen, joten liikennöitsijän tulee joustavasti muuttaa koululaisia palvelevan avoimen liikenteen tarjontaa. Mikäli koululaisliikenteeseen painottuvilla reiteillä tulee muutosten aiheuttamia kapasiteettiongelmia, voidaan neuvotella kalustomäärittelystä
poikkeavan kaluston käytöstä tai sopia lisäautojen käyttöönoton kustannuksista. Tarvittaessa kunta voi myös hankkia suljettuja erilliskuljetuksia muilta kilpailutetuilta yrityksiltä.
Kysymys 57. Tarkentavan kirjeen 1 kysymyksen 37 vastauksessa viitataan erityistä tarvetta aiheuttavaan kysyntään. Mitä tällä tarkoitetaan? Kuka päättää erityisen tarpeen olemassaolon? Eikö esimerkiksi Rajamäen ja Kirkonkylän välillä ole sunnuntaisin palvelutarvetta ilman, että se tuotaisiin erityisesti jotain kautta esille? Mitä kautta? Onko tämän lisätarpeen täyttäminen aina lisätilaus tilaajalta? Kun palveluntuottaja on tehnyt hyväksytyn tarjouksen vaadittuun palvelutasoon sovitettuna, ei ole voitu varautua lisätarpeisiin samoilla kustannuksilla ja kalustolla.
Vastaus kysymykseen 57. Sopimuskauden aikana esiin nousevat erityiset tarpeet ovat lisäliikennettä, joiden hoitamista ei edellytetä ilman lisätilausta. Palvelutasoa on tarkennettu muun muassa Rajamäen ja Kirkonkylän väliseltä osin.
Kysymys 58. Tarkentavan kirjeen 1 kysymyksen 19 b vastaukseen liittyen: kun kilpailutuksessa ilmoitetut rahastustulot ovat nykyisen aikataulukirjan mukaisesta liikenteestä, ja uusi haluttu palvelutaso alittaa sen selkeästi, tulevat rahastustulot myös vähenemään. Mikä on tilaajan arvio rahastustulojen vähenemästä uudella palvelutasolla? Tällä on oleellinen merkitys tarjouksen laskennassa.
Vastaus kysymykseen 58. Tilaaja ei esitä arviota mahdollisesta rahastustulojen muutoksesta.
Kysymys 59. Xxxxxxxx koulut päättää itsenäisesti mahdollisista oppituntien pituuksien muuttamisesta? Näillä muutoksilla on erittäin suuret vaikutukset liikennejärjestelmään. Esimerkkinä oppitunnin pituuksien muuttaminen Nurmijärven yhteiskoulussa 45 minuutista 90 minuuttiin. Kuinka usein koulujen lukujärjestykset lukuvuoden aikana muuttuvat? Onko kaikissa kouluissa käytössä vaihtuvat opetusjaksot? Jos on, vaihtuvatko ne aina samoina ajankohtina?
Vastaus kysymykseen 59. Eivät saa päättää itse. Nurmijärvellä on jo useamman vuoden aikana käyty alkuvuodesta yhdessä läpi koulujen ja esiopetuksen kellonsoittoaikojen sekä muiden yksiköiden toiminta-aikojen ja avoimen joukkoliikenteen aikataulujen yhteensovittaminen. Xxxxxxxxxx ajoilla on aloitettu uusi lukuvuosi. Tavoitteena on ollut, ettei muutoksia tulisi juurikaan. Muutoksia voi tulla lainsäädännön muutoksista, uusista opetussuunnitelmista, kouluverkon muutoksista, ym.
Nykytilanteessa Nurmijärven yhteiskoululla ja Seitsemän veljeksen koululla on viisijaksojärjestelmä (vaihtuvat samaan aikaan). Muilla 7. - 9. luokkien kouluilla saattaa tulla vuodenvaihteessa muutoksia. Osalla 1. - 6. luokkien kouluilla on valinnaisaineista johtuen myös jaksotusta. Em. jaksot alkavat samaan aikaan kuin viisijaksojärjestelmän kouluilla. Ne päättyvät kevään lopussa aikaisemmin kuin viimeinen viisijaksojärjestelmän jakso.
Kysymys 60. Onko tilaajalla mahdollisuus vaikuttaa siihen, että palveluntuottaja saisi tehtyä U-liikennesopimukset kaikkeen HSL-alueelle menevään liikenteeseen? Ns. suorat moottoritievuorot eivät HSL:n mukaan voi saada U-sopimusta. Niiden lisääntyminen halutussa palvelutasossa pienentää palveluntuottajan ansaintamahdollisuuksia.
Vastaus kysymykseen 60. Tilaajalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa U- liikennesopimusten toteutumiseen, joten niiden varaan ei pidä laskea tarjousta hinnoitellessa.
Kysymys 61. Tarkentavan kirjeen 2 kysymyksen 46 vastauksessa on esitetty tarjottava varikkotontti Alhonniitun teollisuusalueella. Millaiset ympäristöluvat sille vaaditaan tai on saatavissa? Xxxxxx on vuokrattavissa myös esirakennettuna, sisältyvätkö tähän polttoaineen jakelupisteet? Onko varikkotontti kartassa harmaalla esitetty osa korttelia 2604?
Vastaus kysymykseen 61. Tontille on saatavissa varikkotoiminnan mahdollistava rakennuslupa. Esirakentamiseen ei sisälly polttoaineen jakelupisteet, vaan vain tontin tasaus. Varikkotontti on kartassa harmaalla esitetty osa korttelia 2604. Mikäli tontille on tarkoitus toteuttaa polttoaineenjakelua, on se ratkaistavissa rakennusluvan yhteydessä. Polttoaineenjakelun luparatkaisun osalta vaikuttaa polttoaineen määrä ja tyyppi ja sijainti tontilla. Perinteistä dieselpolttoainetta on mahdollista sijoittaa tontille siis vähäisissä määrin (paloviranomaisen tulkinta 10 m3) kaupunkikuvalliset ja suojaetäisyydet huomioiden.
Kysymys 62. Tarkistetaanko hintalomakkeessa ilmoitettuja liikenteen muutoshintoja myös indeksin perusteella kuukausittain? Kun kyseessä on 10 vuoden sopimus, on kohtuutonta olettaa, että muutoshinnat voitaisiin kiinteästi arvioida niin pitkäksi ajaksi, vaan niiden tulisi tällöin elää saman indeksitarkistuksen tahtiin kuin sopimuskorvauksenkin.
Vastaus kysymykseen 62. Sopimusehtoihin täydennetään myös muutoshintojen sitominen indeksiin vastaavalla tavalla kuin käyttöoikeuskorvaus on sidottu.
Kysymys 63. Koska kysymysten jättöaika umpeutui 29.9.2017, mutta tarjousaika päättyy vasta 12.12.2017, voi väliin jäävänä yli 2 kk ajanjaksona ilmetä uusia, ennalta arvaamattomia kysymyksiä. Myös tätä kirjoitettaessa vielä julkaisemattomien kysymysten vastauksiin voi tulla lisäkysymystarvetta. Vastataanko tällaisiin uusiin kysymyksiin tai vastausten lisäkysymyksiin kuitenkin, jos ne esitetään heti kun ne on voitu laatia?
Vastaus kysymykseen 63. Jäljellä oleva aika on varattu liikennöintisuunnitelman ja tarjouksen laatimiseen käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Uusiin kysymyksiin ei enää vastata.
KILPAILUKOHTEEN MÄÄRITTELY
UUDELY/2258/2017
Nurmijärven sisäisen, Nurmijärven ja Hyvinkään välisen sekä Nurmijärven ja Helsingin/Vantaan/Espoon välisen linja-autoliikenteen palvelutasovaatimukset ja kuvaus nykyisestä liikenteestä
1. Palvelutasomäärittelyn soveltaminen käyttöoikeussopimuksessa
Liikenteen palvelutasomäärittely perustuu Uudenmaan ELY-keskuksen laatimaan palvelutasomäärittelyyn (Uudenmaan ELY-keskuksen raportteja 78/2016). Palvelutasojen määrälliset tekijät on esitetty taulukoissa 1 ja 2. (nämä löytyvät myös julkaisusta Liikenneviraston ohjeita 31/2015). Yhteysvälikohtainen palvelutaso on esitetty karttakuvassa sekä taulukossa 3. taulukoiden liikennöintiaikoja tulkitaan siten että ääripäiden tarjonta kohdistetaan päämatkustussuuntaan. Esimerkiksi palvelutasoluokassa III aamun ensimmäisten vuorojen Helsingin suuntaan tulee lähteä viimeistään noin klo 6:00, mutta Helsingin suunnasta ei tarvitse lähteä vuoroa Nurmijärven suuntaan samaan aikaan. Helsingissä käytetään linjojen lähtö- ja päätepysäkkinä Kampin terminaalia.
Taulukko 1 Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät. HUOM: Tässä taulukossa esitetty ruuhka-aika poikkeaa julkaisun
31/2015 mukaisesta!
6.00-21.30 6.00-20.00
6.00-21.30 6.00-20.00
Ruuhka (n. klo 6-9 ja 15-18)
Taulukko 2 Kesäliikenteen määrälliset palvelutasotekijät
Kuva 1. Taulukossa 3 esitettyjen yhteysvälien palvelutasoluokat.
Taulukko 3 Oheinen taulukko tarkentaa Nurmijärven liikenteen palvelutasoa yhteysväleittäin. Liikenteen ei tarvitse olla tasavuorovälistä. Kullekin ajankohdalle annetut tarkennetut vuorovälit voivat olla osan vuoroista kohdalla hieman tarkennettua arvoa pidempiä, jos osalla vuoroista vuorovälit ovat vastaavasti tarkennettua arvoa lyhyempiä. Riittää siis että vuorojen kokonaismäärä johtaa keskimäärin tarkennetun vuoromäärän mukaiseen tarjontaan.
Klaukkala – Helsinki
Sisältää yhteyden Mäntysalo –Klaukkala
Lauantaisin palvelu kello 9-00 Helsinkiin/Helsingistä voi perustua osittain vaihdollisiin yhteyksiin Kivistössä. Suoria vuoroja tulee olla vähintään puolet tarjonnasta.
Lähinnä luokkaa III vastaava (pohjoisempaa tulevan liikenteen kanssa yhteisellä (vt3:n) osuudella luokka II), nykyisen kaltainen tarjonta seuraavin tarkennuksin luokan perusvaatimuksiin.
Arkisin
• varhaisaamussa ennen kello 6 vähintään kaksi lähtöä Helsinkiin
• aamuruuhkassa kello 6-9 vuoroväli ≤15 min
• keskipäivällä kello 9-14 vuoroväli ≤30 min
• iltaruuhkassa kello 14-18 vuoroväli ≤15 min
• varhaisillassa kello 18-20 vuoroväli ≤30 min
• myöhäisillassa kello 20-00 vuoroväli ≤30 min
• yöliikenteessä perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Lauantaisin
• aamuruuhkassa kello 7-9 vuoroväli ≤60 min
• keskipäivällä ja iltaruuhkassa kello 9-17 vuoroväli ≤30 min osa vuoroista voi olla Kivistössä vaihdollisia
• varhais- ja myöhäisillassa kello 17-00 vuoroväli ≤60 min osa vuoroista voi olla Kivistössä vaihdollisia
• yöliikenteessä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Sunnuntain palvelutaso voi olla alhaisempi, lähinnä luokan IV mukainen
• kello 7-21 vähintään yksi suora vuoro kahdessa tunnissa
KESÄLIIKENNE:
Arkisin
• varhaisaamussa ennen kello 6 vähintään kaksi lähtöä Helsinkiin
• aamuruuhkassa kello 6-9 vuoroväli ≤15 min
• keskipäivällä kello 9-14 vuoroväli ≤40 min
• iltaruuhkassa kello 14-18 vuoroväli ≤40 min
• varhaisillassa kello 18-20 vuoroväli ≤40 min
• myöhäisillassa kello 20-00 vuoroväli ≤40 min
• yöliikenteessä perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Lauantaisin
• aamuruuhkassa kello 7-9 vuoroväli ≤40 min
• keskipäivällä ja iltaruuhkassa kello 9-17 vuoroväli ≤30 min osa vuoroista voi olla Kivistössä vaihdollisia
• varhais- ja myöhäisillassa kello 17-00 vuoroväli ≤45 min osa vuoroista voi olla Kivistössä vaihdollisia
• yöliikenteessä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Sunnuntain palvelutaso voi olla alhaisempi, lähinnä luokan IV mukainen
• kello 7-21 vähintään yksi suora vuoro kahdessa tunnissa
Nurmijärvi kk – Helsinki
Arkisin työmatkaliikenteen aikana tulee tarjota aamuisin 2-3 nopeaa vuoroa Rajamäeltä Nurmijärven kk:n kautta Helsinkiin ja iltapäivisin Helsingistä Nurmijärven kk:n kautta Rajamäelle. Nopeiden vuorojen tulee ajaa moottoritietä (vt3) pysähtymättä välillä Nurmijärven liittymä – Ruskeasuo.
Lisäksi tulee ajaa ainakin saman verran moottoritievuoroja jotka pysähtyvät moottoritien varren pysäkeillä.
Lauantaisin palvelu kello 9-00 Helsinkiin/Helsingistä voi perustua osittain vaihdollisiin yhteyksiin Kivistössä. Suoria vuoroja tulee olla vähintään puolet tarjonnasta.
Lähinnä luokkaa IV vastaava, nykyisen kaltainen tarjonta seuraavin tarkennuksin luokan perusvaatimuksiin.
Arkisin
• varhaisaamussa ennen kello 6 vähintään kaksi lähtöä Helsinkiin
• aamuruuhkassa kello 6-9 vuoroväli ≤30 min
• keskipäivällä kello 9-14 vuoroväli ≤60 min
• iltaruuhkassa kello 14-18 vuoroväli ≤30 min
• varhaisillassa kello 18-20 vuoroväli ≤60 min
• myöhäisillassa kello 20-00 vuoroväli ≤60 min
• yöliikenteessä perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Lauantaisin
• kello 6-9 yksi suora vuoro kahdessa tunnissa
• keskipäivällä ja illalla kello 9-00 vuoroväli ≤60 min osa vuoroista voi olla Kivistössä vaihdollisia
• yöliikenteessä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Sunnuntaisin
• kello 6-21:30 vähintään yksi suora vuoro kahdessa tunnissa KESÄLIIKENNE:
Arkisin
• aamuruuhkassa kello 6-9 vuoroväli ≤30 min
• keskipäivällä kello 9-14 vuoroväli ≤60 min
• iltaruuhkassa kello 14-18 vuoroväli ≤45 min
• varhaisillassa kello 18-20 vuoroväli ≤60 min
• myöhäisillassa kello 20-00 vuoroväli ≤60 min
• yöliikenteessä perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Lauantaisin
• kello 7-9 yksi suora vuoro kahdessa tunnissa
• keskipäivällä ja illalla kello 9-00 vuoroväli ≤60 min osa vuoroista voi olla Kivistössä vaihdollisia
• yöliikenteessä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Sunnuntaisin
• kello 9-18 vähintään yksi suora vuoro kahdessa tunnissa
Rajamäki – Nurmijärvi kk – Helsinki
Lähinnä luokkaa IV vastaava, nykyisen kaltainen tarjonta seuraavin tarkennuksin luokan perusvaatimuksiin.
Arkisin
• varhaisaamussa ennen kello 6 vähintään yksi lähtö Helsinkiin
• aamuruuhkassa kello 6-9 vuoroväli ≤30 min
• keskipäivällä kello 9-14 vuoroväli ≤60 min
• iltaruuhkassa kello 14-18 vuoroväli ≤30 min
• varhaisillassa kello 18-20 vuoroväli ≤60 min
• myöhäisillassa kello 20-00 vuoroväli ≤60 min
• yöliikenteessä perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Lauantaisin
• aamuruuhkassa kello 6-9 vähintään yksi suora vuoro kahdessa tunnissa
• keskipäivällä ja illalla kello 9-00 vähintään yksi suora vuoro kahdessa tunnissa
• yöliikenteessä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Sunnuntaisin
• kello 6-21:30 vähintään yksi suora vuoro kahdessa tunnissa KESÄLIIKENNE:
Arkisin
• varhaisaamussa ennen kello 6 vähintään yksi lähtö Helsinkiin
• aamuruuhkassa kello 6-9 vuoroväli ≤30 min
• keskipäivällä kello 9-14 vuoroväli ≤60 min
• iltaruuhkassa kello 14-18 vuoroväli ≤60 min
• varhaisillassa kello 18-20 vuoroväli ≤60 min
• myöhäisillassa kello 20-00 vuoroväli ≤60 min
• yöliikenteessä perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Lauantaisin
• kello 7-23 vähintään yksi suora vuoro kahdessa tunnissa
• yöliikenteessä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00-3:30 vähintään kolme paluuvuoroa Helsingistä
Sunnuntaisin
• kello 9-18 vähintään yksi suora vuoro kahdessa tunnissa
Röykkä/Perttula – Klaukkala/Helsinki | Lähinnä luokkaa V vastaava, nykyisen kaltainen tarjonta seuraavin tarkennuksin luokan perusvaatimuksiin. Arkisin • varhaisaamussa ennen kello 6 vähintään yksi lähtö • aamuruuhkassa kello 6-9:30 vuoroväli ≤40 min • keskipäivällä kello 9:30-14 vähintään kolme vuoroa suuntaansa • iltaruuhkassa kello 14-18 vuoroväli ≤40 min • varhais- ja myöhäisillassa kello 18-22 vuoroväli ≤90 min Lauantaisin • vähintään neljä vuoroa suuntaansa Sunnuntaisin • vähintään kaksi vuoroa suuntaansa KESÄLIIKENNE: Arkisin • varhaisaamussa ennen kello 6 vähintään yksi lähtö • aamuruuhkassa kello 6-9 vuoroväli ≤30 min • keskipäivällä kello 9-14 vähintään kolme vuoroa suuntaansa • iltaruuhkassa kello 14-18 vuoroväli ≤60 min • myöhäisillassa kello 18-22 vuoroväli ≤90 min Lauantaisin • vähintään neljä vuoroa suuntaansa Sunnuntaisin • vähintään kaksi vuoro suuntaansa |
Röykkä – Rajamäki | Lähinnä luokkaa V vastaava, nykyisen kaltainen tarjonta seuraavin tarkennuksin luokan perusvaatimuksiin. Arkisin • varhaisaamussa ennen kello 6 vähintään kaksi lähtöä • aamuruuhkassa kello 6-9 vuoroväli ≤30 min • keskipäivällä kello 9-14 vuoroväli ≤120 min • iltaruuhkassa kello 14-18 vuoroväli ≤30 min • varhaisillassa kello 18-20 vuoroväli ≤60 min • myöhäisillassa kello 20-22 vuoroväli ≤120 min Lauantaisin • vähintään kolme vuoroa suuntaansa Sunnuntaisin • vähintään yksi vuoro suuntaansa KESÄLIIKENNE: Arkisin • varhaisaamussa ennen kello 6 vähintään yksi lähtö • aamuruuhkassa kello 6-9 vuoroväli ≤60 min • keskipäivällä kello 9-14 vuoroväli ≤120 min • iltaruuhkassa kello 14-18 vuoroväli ≤60 min • varhaisillassa kello 18-20 vuoroväli ≤60 min • myöhäisillassa kello 20-22 vuoroväli ≤120 min Lauantaisin • vähintään kolme vuoroa suuntaansa Sunnuntaisin • vähintään yksi vuoro suuntaansa |
Lepsämä – Klaukkala | Luokka VI | Näillä yhteysväleillä peruskoululaisten tarpeiden mukaisen palvelun tuottaminen nykyisten linjojen 42, 47, 48, 49, 51, 51K ja 53 kaltaisesti voi ylittää palvelutasoluokan minimivaatimukset koulupäivinä |
(Lintumetsä –Klaukkala) | Luokka V | |
Lepsämä-Rinnekoti | Luokka VI | |
Lepsämä-Peltolantie | Luokka VI | |
Palojoki – Nurmijärvi kk | Luokka VI | |
Perttula – Nurmijärvi kk | Luokka V | |
Nukari – Nurmijärvi kk | Luokka VI | |
Nummenpää –Nurmijärvi kk | Luokka VII | |
Röykkä-Korpi | Luokka VII | |
Koivumäentie-Pirttimäentie-Röykkä | Luokka VII | |
Klaukkala – Nurmijärvi kk | Luokka V | |
Klaukkala-Lahnus(-Espoo/Helsinki) Yhteydet voivat perustua vaihdollisiin yhteyksiin Lahnuksessa, esimerkiksi Kurkijärven pysäkkiparia hyödyntäen. | Luokka VI | |
Rajamäki – Hyvinkää Liikenne käyttää Hyvinkään linja-autoasemalle saapuessaan samaa Hyvinkäänkylän kautta kulkevaa väylää Hyvinkään paikallisliikenteen kanssa. Tavoitteena on, etteivät autot aja aivan peräkkäin, vaan muodostavat toisiaan täydentävän palvelutason. Paikallisliikenteellä on vakiintuneet aikataulut, joiden väliin alueellisen KOS:n liikenne tulee kohdistaa. Tavoitteellinen aikataulujen välinen ero on vähintään 10 minuuttia, mutta nurmijärveläisten opiskelijoiden aikataulutarpeiden vuoksi tästä voidaan poiketa. Lisäksi opiskelijoita palvelevat vuorot voivat jatkaa linja- autoasemalta oppilaitoksille, jos sinne on menossa Nurmijärven suunnasta kyytiin nousseita matkustajia. Kaikkien vuorojen tulee poiketa Hyvinkäältä lähdettäessä Hyvinkään sairaalalla. Hyvinkäälle mennessä sairaalalla poiketaan tarvittaessa, jos Nurmijärven suunnasta tulevia matkustajia on sinne menossa. | Luokka V | |
2. Nykyisen käyttöoikeussopimuksen liikenne
Nykyisen vastaavankaltaista palvelua tuottavan alueellisen käyttöoikeussopimuksen mukainen liikenne sisältäen myös palveluliikenne Kivenkyydin, on esitelty tausta-aineistoliitteessä (liite 6).
3. Hyvinkään ja Nurmijärven välinen liikenne
Liikenne käyttää Hyvinkään linja-autoasemalle saapuessaan samaa Hyvinkäänkylän kautta kulkevaa väylää Hyvinkään paikallisliikenteen kanssa (mt 130 – Uudenmaankatu – (sairaala) – Linjala. Tarvittaessa jatko Hyrian oppilaitoksille (Linjala-Hämeenkatu-Erkylänkatu-Munckinkatu- Kauppalankatu-Hämeenkatu-Linjala). Tavoitteena on, etteivät autot aja aivan peräkkäin, vaan muodostavat toisiaan täydentävän palvelutason. Hyvinkään paikallisliikenteellä on vakiintuneet aikataulut, joiden väliin alueellisen käyttöoikeussopimuksen liikenne tulee kohdistaa. Tavoitteellinen aikataulujen välinen ero nykymuotoisen paikallisliikenteen kanssa on vähintään 10 minuuttia, mutta nurmijärveläisten oppilaiden (Rajamäen koulut ja 2-asteen oppilaitokset Hyvinkäällä) aikataulutarpeiden vuoksi tästä voidaan poiketa. Lisäksi opiskelijoita palvelevat vuorot voivat jatkaa linja-autoasemalta oppilaitoksille, jos sinne on menossa Nurmijärven suunnasta kyytiin nousseita matkustajia. Hyvinkään linja-autoaseman ja oppilaitosten välillä ei saa ottaa matkustajia kyytiin.
Kilpailukohteeseen sisältyvän liikenteen roolina on ensisijaisesti palvella Nurmijärven ja Hyvinkään välistä matkustusta. Hyvinkään sisäisestä palvelusta puolestaan huolehtii yhteisillä reittiosilla ensisijaisesti Hyvinkään paikallisliikenne. Tämä liikenteiden työnjako tulee huomioida erityisesti, jos
Hyvinkään paikallisliikenteen tarjontaa voidaan tulevaisuudessa sopimuskauden aikana lisätä hankintahetken tilanteesta.
Kaikkien vuorojen tulee poiketa Hyvinkäältä lähdettäessä Hyvinkään sairaalalla. Hyvinkäälle mennessä sairaalalla poiketaan tarvittaessa, jos Nurmijärven suunnasta tulevia matkustajia on sinne menossa.
4. Käyttöoikeussopimuksen mukainen yksinoikeus
Käyttöoikeussopimus tuottaa liikenteenharjoittajalle palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain mukaisen yksinoikeuden kilpailevalta liikenteeltä käyttöoikeussopimusluonnoksessa kuvatulla tavalla.
Tarjouksen laatimiseen liittyvä tausta-aineisto
UUDELY/2258/2017
Tausta-aineistoa tulee hyödyntää tarjottavan liikenteen, sen reittien ja aikataulujen suunnittelussa. Aineisto on jaettu alakohtiin seuraavasti:
6.1 Nurmijärven sähköinen karttapalvelu xxxx://xxxxxx.xxxxxxxxxx.xx/XXX/xx
6.2 Nurmijärven suuralueet
xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx_xx_xxxxxxxxxxxxx/xxxxxx_xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxx_xxxx
6.3 Nurmijärven kunnan väestö suuralueittain ja väestösuunnite
xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx_xx_xxxxxxxxxxxxx/xxxxxx_xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxx_xx_xxxxx onmuutokset
Väestö iän mukaan suuralueittain 2014 | |||||||
Suuralue | Yhteensä 31.12. | 0-6 | 7-14 | 15-24 | 25-64 | 65-74 | 75- |
Koko kunta yht. | 41 577 | 4 047 | 5 205 | 4 750 | 21 678 | 3 777 | 2 120 |
Rajamäki | 7 526 | 785 | 997 | 798 | 3 920 | 706 | 320 |
Röykkä | 2 311 | 243 | 295 | 231 | 1 270 | 184 | 88 |
Nukari | 1 515 | 159 | 211 | 143 | 806 | 121 | 75 |
Xxxxxxxx-Xxxxxxxxx | 1 000 | 000 | 000 | 195 | 931 | 177 | 82 |
Kirkonkylä | 8 062 | 675 | 846 | 1 011 | 3 992 | 858 | 680 |
Palojoki | 895 | 65 | 133 | 85 | 457 | 97 | 58 |
Lepsämä | 1 309 | 102 | 201 | 157 | 654 | 141 | 54 |
Metsäkylä | 874 | 80 | 132 | 109 | 434 | 79 | 40 |
Klaukkala | 16 814 | 1 748 | 2 148 | 1 949 | 8 918 | 1 381 | 670 |
Tuntematon | 484 | 7 | 23 | 72 | 296 | 33 | 53 |
Lähde: Tilastokeskus
6.4 Nurmijärven yritysalueiden ja -toiminnan tilastotietoa
xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxx_xx_xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx
6.5 Nurmijärven kunta sitoutuu järjestämään liikennöitsijälle varikkotoimintaan soveltuvan tontin kunnan alueelta, mikäli liikennöitsijä ilmoittaa sellaisen tarvitsevansa. Tontti vuokrataan liikennöitsijälle sopimuskaudeksi. Myös tonttikauppa on mahdollinen, mikäli kunta ja liikennöitsijä niin sopivat.
6.6 Alueelliseen käyttöoikeussopimukseen sisältyvien liikenteiden talviaikataulut 10.8.2016-18.6.2017 ja reittikartta
• Talviaikataulukirja erillisenä liitteenä liite 6.6.1. Aikataulukirjassa esitetyt linjat 637, 640, 663 ja 937 eivät sisälly nykyiseen sopimukseen.
• Kivenkyydin aikataulut 2017 liite 6.6.2
• Lisäksi liite 6.6.3 Kivenkyydin aikataulut 2016 havainnollistamaan sitä että liikenteen reitteihin voidaan tehdä sopimuskauden aikana suuriakin muutoksia (erityisesti linja 20)
• Kivenkyydin osalta tulee huomioida, että kutsuohjattujen liikenteiden ennakkotilausten vastaanottaminen ja tietojen toimittaminen ajoneuvoihin sisältyy tarjoajan tehtäviin
6.7 Alueelliseen käyttöoikeussopimukseen sisältyvien liikenteiden kesäaikataulut 19.6.2017-9.8.2017 ja reittikartta
• Kesäaikataulukirja erillisenä liitteenä, liite 6.7.1. Aikataulukirjassa esitetyt linjat 637, 640 ja 663 eivät sisälly nykyiseen sopimukseen.
6.8 Alueelliseen käyttöoikeussopimukseen sisältyvien liikenteiden tilastotietoja
Lipputulotiedot eriteltynä kerta- ja sarja-/alennuslippuihin vuodelta 2016
2016 | lipputulot € |
Kertaliput | 1 179 000 |
Sarja-/alennusliput | 2 533 000 |
KOS-ennakkomaksu | -1 002 000 |
Lipputulot yhteensä | 2 710 000 |
Kampin linja-autoterminaalin ja sen infojärjestelmien käytöstä aiheutui alueellisen käyttöoikeussopimuksen liikenteelle kustannuksia noin 15 000 €/kk vuonna 2016.
Matkustajamäärätiedot kellon- ja vuodenajan mukaan eriteltyinä vuodelta 2016
2016 Kevätlukukausi Koulujen Syyslukukausi Koko vuosi yhteensä kesälomakausi | ||||||||
Kellonaika | Määrä | %-osuus | Määrä | %-osuus | Määrä | %-osuus | Määrä | %-osuus |
5 - 9 | 190 002 | 35,2 % | 31 195 | 28,6 % | 183 529 | 34,3 % | 404 726 | 34,2 % |
9 - 15 | 177 469 | 32,9 % | 32 033 | 29,4 % | 183 634 | 34,3 % | 393 136 | 33,2 % |
15 - 18 | 120 879 | 22,4 % | 28 123 | 25,8 % | 116 584 | 21,8 % | 265 586 | 22,4 % |
18 - 24 | 50 944 | 9,4 % | 17 537 | 16,1 % | 51 922 | 9,7 % | 120 403 | 10,2 % |
Yhteensä | 539 294 | 108 888 | 535 669 | 1 183 851 | ||||
Marraskuu 2016 tilastotiedot on esitetty erillisenä liitteenä, liite 6.8.1 Lisäksi päätilaajan tiloihin voi tulla tutustuman tilastoihin tarkemmin.
6.9 Nurmijärven koulujen osoitteet yhteystiedot ja työajat
xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxx_xx_xxxxxxxxxxx/xxxxxx_xx_xxxxxxxx/xxxxxxxx_xxxxxxxxxxxx
xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxx_xx_xxxxxxxxxxx/xxxxxx_xx_xxxxxxxx/xxxxxxxx_xxx-_xx_xxxx-xxxx
Perusopetuksen 1–6 luokat (alakoulut) alueittain Klaukkalan alueen alakoulut
Haikalan koulu
Harjulan koulu
puh. 040 317 4160 (rehtori) email xxxxxxx(at)xxxxxxxxxx.xx Viljelystie 30, 01840 Klaukkala
Lepsämän koulu
puh. 040 317 4162 (rehtori) email lepsama(at)xxxxxxxxxx.xx
Lepsämäntie 775, 01830 Lepsämä
Syrjälän koulu
puh. 040 317 4164 (rehtori) email syrjala(at)xxxxxxxxxx.xx
Syrjäläntie 35/PL 87, 01801 Klaukkala
Klaukkalan koulu
puh. 040 317 4161 (rehtori) email xxxxxx(at)xxxxxxxxxx.xx
Kuntotie 1/PL 88, 01801 Klaukkala
Metsäkylän koulu
puh. 040 317 4163 (rehtori) email xxxxxxxxx(at)xxxxxxxxxx.xx
Järventaustantie 163, 01810 Luhtajoki
Valkjärven koulu
puh. 040 317 4162 (rehtori) email xxxxxxxxx(at)xxxxxxxxxx.xx Xxxxxxxxxxxxx 000, 00000 Perttula
Kirkonkylän alueen alakoulut
Karhunkorven koulu
puh. 040 317 4151 (rehtori) email karhunkorpi(at)xxxxxxxxxx.xx Raalantie 309, 01900 Nurmijärvi
Maaniitun koulu
puh. 040 317 4181 (rehtori) email maaniittu(at)xxxxxxxxxx.xx Xxxxxxxxxxxx 00, 00000 Nurmijärvi
Palojoen koulu
puh. 040 317 4155 (rehtori) email palojoki(at)xxxxxxxxxx.xx
Koulunkulmantie 166, 01940 Palojoki
Lukkarin koulu
puh. 040 317 4152 (rehtori) email xxxxxxx(at)xxxxxxxxxx.xx
Xxxxxxxxxxxxx 00, 01900 Nurmijärvi
Nukarin koulu
puh. 040 317 4153 (rehtori) email nukari(at)xxxxxxxxxx.xx
Nummenniityntie 14, 05450 Nukari
Uotilan koulu
puh. 040 317 4156 (rehtori) email uotila(at)xxxxxxxxxx.xx
Uotilan koulutie 81, 01860 Perttula
Rajamäen alueen alakoulut
Länsikaaren koulu
puh. 040 317 4661 (rehtori) email lansikaari(at)xxxxxxxxxx.xx Kehätie 37, 05200 Rajamäki
Röykän koulu
puh. 040 317 4171 (rehtori) email roykka(at)xxxxxxxxxx.xx Kangastie 8, 05100 Röykkä
Rajamäen koulu
puh. 040 317 4170 (rehtori) email alarmaki(at)xxxxxxxxxx.xx Tykkimäentie 1, 05200 Rajamäki
Ruotsinkielinen opetus 1-6 luokat Erityiskoulu
Vendlaskolan
puh. 040 317 4175 (rehtori)
email vendlaskolan(at)xxxxxxxxxx.xx Syrjäläntie 35, 01800 Klaukkala
Kivenpuiston koulu
puh. 040 317 4157 (rehtori) email kivenpuisto(at)xxxxxxxxxx.xx
Aleksis Kiven tie 18, 01900 Nurmijärvi
Perusopetuksen 1–9 luokat (yhtenäiskoulut)
Isoniitun koulu
puh. 040 317 4295 (rehtori) email isoniittu(at)xxxxxxxxxx.xx Löydöskuja 2, 01800 Klaukkala
Mäntysalon koulu
puh. 040 317 4166 (rehtori) email mantysalo(at)xxxxxxxxxx.xx Xxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxx
Perusopetuksen 7-9 luokat
Klaukkalan yläaste
puh. 040 317 4168 (rehtori) email ylakla(at)xxxxxxxxxx.xx Kisatie 2/PL 27, 01801 Klaukkala
Nurmijärven Yhteiskoulun yläaste puh. 040 317 4158 (rehtori)
email nyk(at)xxxxxxxxxx.xx Pratikankuja 8, 01900 Nurmijärvi
Xxxxxxxx yläaste
puh. 040 317 4173 (rehtori) email ylarmaki(at)xxxxxxxxxx.xx Keskusraitti 1, 05200 Rajamäki
Lukiot
Nurmijärven yhteiskoulun lukio (NYK) puh. 040 317 4158 (rehtori)
email nyk(at)xxxxxxxxxx.xx Pratikankuja 8, 01900 Nurmijärvi
Rajamäen lukio
puh. 040 317 4173 (rehtori)
email rajamaki.lukio(at)xxxxxxxxxx.xx Keskusraitti 1, 05200 Rajamäki
Yksityiset lukiot Arkadian yhteislyseo puh. 010 501 3700
email kanslia(at)xxx.xx Xxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxxx
Klaukkalan aikuislukio puh. päivällä 010 501 3700
illalla 050 536 3490 email rehtori(at)xxx.xx
Xxxxxxxxxxx 00, 01800 Klaukkala
Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi 2018-2019
Syyslukukausi 9.8.–21.12.2018 Koulu alkaa to 9.8.2018 Syysloma 15.–21.10.2018 (vk 42)
Joululoma 22.12.2018–6.1.2019
Kevätlukukausi 7.1.–1.6.2019
Talviloma 18.–24.2.2019 (vk 8)
Pääsiäisloma 19.–22.4.2019 Lukuvuoden päätöspäivä la 1.6.2019
Peruskoulujen päivittäiset työajat, joiden mukaisesti Nurmijärven sisäisen liikenteen aikataulut tulee suunnitella. Koulujen työaikojen mahdollisesti muuttuessa voi aiheutua tarpeita myös linja-autojen aikataulujen muuttamiselle. Myös kouluverkkoon voi tulla muutoksia sopimuskauden aikana. Nykyisistä linjoista erityisesti 42, 47, 48, 49, 51, 51K ja 53 palvelevat peruskoululaisten kuljetuksia ja samankaltaisten linjojen tulee sisältyä alueellisesta käyttöoikeussopimuksesta annettavaan tarjoukseen myös uudella sopimuskaudella, jotta koulukuljetuksissa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti tarjottavaa liikennettä.
Harjulan koulu | Klaukkalan koulu | Lepsämän koulu |
8.10 - 8.55 | 8.05- 8.50 | 8.00- 8.45 |
9.00 - 9.45 | 9.00 - 9.45 | 8.45 - 9.30 |
10.15 - 11.00 | 10.00 – 10.45 | 10.00 – 10.45 |
11.15 - 12.00 | 11.10 – 11.55 | 10.45 – 12.00 |
12.15 - 13.00 | 12.10 – 12.55 | 12.25 – 13.10 |
13.15 - 14.00 | 13.10 – 13.55 | 13.10 – 13.55 |
14.05 - 14.50 | 14.05 - 14.50 | 14.15 - 15.00 |
Metsäkylän koulu | Syrjälän koulu | Valkjärven koulu |
8.05–8.50 | 8.10 - 8.55 | 8.00- 8.45 |
8.55–9.40 | 9.00 -9.45 | 9.00 -9.45 |
10.10–10.55 | 10.00 - 10.45 | 10.00 - 10.45 |
10.55–12.00 | 11.15 - 12.00 | 11.15 - 12.00 |
12.30–13.15 | 12.15 - 13.00 | 12.15 - 13.00 |
13.15–14.00 | 13.15 - 14.00 | 13.15 - 14.00 |
14.15–15.00 | 14.05 - 14.50 | 14.00 - 14.45 |
Karhunkorven koulu | Lukkarin koulu | Maaniitun koulu |
8.00- 8.45 | 8.00- 8.45 | 8.00- 8.45 |
8.45 - 9.30 | 9.00 -9.45 | 8.50- 9.35 |
10.00 – 10.45 | 10.05 - 11.55 | 10.00–11.50 |
10.45 – 11.45 | 12.10 – 12.55 | 12.05–12.50 |
12.10 – 12.55 | 13.10 – 13.55 | 13.05–13.50 |
13.10 – 13.55 | 14.10-14.55 | 14.05–14.50 |
Nukarin koulu | Palojoen koulu | Uotilan koulu |
8.15 – 9.00 | 8.15 – 9.00 | 8.20 – 9.05 |
9.15 – 10.00 | 9.15 –10.00 | 9.20 – 10.05 |
10.15 – 11.00 | 10.00 –10.45 | 10.20 – 11.05 |
11.30 – 12.15 | 11.25 – 12.10 | 11.35 – 12.20 |
12.30 – 13.15 | 12.25 – 13.10 | 12.35 – 13.20 |
13.30 – 14.15 14.15 – 15.00 | 13.25 – 14.10 | 13.30 – 14.15 14.30 – 15.15 |
Länsikaaren koulu | Rajamäen koulu | Röykän koulu |
8.00 – 8.45 | 8.00 – 8.45 | 8.00 – 8.45 |
8.50 – 9.35 | 9.00 – 9.45 | 9.00 – 9.45 |
9.50 – 11.40 | 10.00 – 10.45 | 10.00 – 10.45 |
12.10–12.55 | 11.00-11.45 tai 11.15-12.00 | 11.30 – 12.15 |
13.10–13.55 | 12.15 – 13.00 | 12.30 – 13.15 |
13.55 – 14.40 | 13.15 – 14.00 14.15- 15.00 | 13.30 – 14.15 14.15 – 15.00 |
Vendlaskolan | Kivenpuiston koulu | Isoniitun koulu |
8.10 – 8.55 | 8.00 – 8.45 | 8.05 – 8.50 |
9.00 – 10.00 | 9.00 – 9.45 | 8.50 – 9.35 |
10.00 – 10.45 | 9.45-11.20 tai 10.00-10.45 | 9.50 – 10.35 |
10.45 – 11.00 | 11.15-12.00 tai 10.45-11.30 | 10.50-11.35 tai 11.05-11.50 |
12.15 – 13.00 | 12.15 – 13.00 | 12.05 –12.50 |
13.15 – 14.00 | 13.15 – 14.00 | 13.05-13.50 tai 12.55-13.40 |
14.05 – 14.50 | 14.15 – 15.00 | 14.05-14.50 tai 14.00-14.45 |
14.55-15.40 tai 14.45-15.30 |
Haikalan koulu | Mäntysalo 4-6 lk | Mäntysalo 7-9 lk |
8.15 – 9.00 | 8.15 – 9.00 | 8.15 – 9.00 |
9.00 – 9.45 | 9.05 – 9.50 | 9.05 – 9.50 |
10.00 – 11.00 | 10.05 – 10.50 | 10.05 – 10.50 |
11.30 – 12.15 | 11.25 – 12.10 | 10.55 -11.40 |
12.30 – 13.15 | 12.15 – 13.00 | 12.15 – 13.00 |
13.30 – 14.15 | 13.05 – 13.50 14.05 – 14.50 | 13.05 – 13.50 14.05 – 14.50 |
15.05 – 15.50 | ||
Klaukkalan yläaste | Rajamäen yläaste | Nurmijärven yhteiskoulun ya |
8.10 – 8.55 | 8.00 – 9.15 | 8.00 – 9.15 |
9.00 – 9.45 | 9.30 – 10.45 | 9.45 – 11.00 |
10.00 – 10.45 | 10.55 – 11.30 | 11.05 – 12.40 |
10.50 – 11.35 12.10 – 12.55 13.00 – 13.45 | 12.00 – 12.40 12.50 – 14.05 14.15 – 15.30 | 12.50 – 14.05 |
14.00 – 14.45 | ||
14.45 – 15.30 |
6.10 Nurmijärven kunnan henkilökuljetusopas
Nurmijärvellä on käytössä henkilökuljetusopas, jossa on kuvattu kunnan maksamien kuljetusten periaatteita. Oppaassa on kuvattu muun muassa linja-auton kuljettajan käyttäytymiseen liittyviä periaatteita, jotka koskevat myös tämän alueellisen käyttöoikeussopimuksen liikenteitä erityisesti enimmäkseen lapsia tai koululaisia kuljettavien vuorojen osalta.
Opas löytyy oheisen linkin takaa sekä erillisenä liitteenä, liite 6.10.1
xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/00000-Xxxxxxxxxxx_xxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx
6.11 Maanteiden talvihoitoluokat
Talvihoitoluokkien esittämisellä tausta-aineistossa halutaan tuoda liikenteenharjoittajien tietoon se realiteetti, että osa tämän käyttöoikeussopimuksen liikenteistä tulee tuottaa alempiin talvihoitoluokkiin sijoittuvia väyliä käyttäen. Tällä voi olla vaikutusta soveltuvaan kalustoon.
Teiden hoitourakoissa pienillä tehostetuilla hoitotoimenpiteillä tai hoitotoimenpiteiden paremmalla ajoittamisella saattaa olla iso vaikutus joukkoliikenteen sujuvuuteen. Joukkoliikenteeltä saadun palautteen perusteella kunnossapitäjä voi yksittäisissä ongelmakohteissa tarkastella kohdekohtaisen täsmähoidon tarvetta. Tästä huolimatta esimerkiksi matalalattiaiset autot eivät välttämättä sovellu kaikille yhteysväleille.
• Liite 6.11.1 Maanteiden talvihoitoluokat
Lippu- ja maksujärjestelmävaatimukset
Liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä
UUDELY/2258/2017
Uudenmaan ELY-keskuksen toimivallassa olevassa PSA-liikenteessä käytetään liikenteen- harjoittajan tarjoamia lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmiä.
Lippu- ja maksujärjestelmän avulla myydään matkustajille lipputuotteita, leimataan matkakortteja ajoneuvoissa, siirretään matkustustietoja taustajärjestelmään sekä varmistetaan lipputulojen ja muiden korvausten kohdentuminen oikeille tahoille.
Liikenteenharjoittajan tulee noudattaa päätilaajan ohjeistusta niin lippujärjestelmän kuin maksujärjestelmänkin osalta.
Lippujärjestelmä
Lippujärjestelmän lipputuotteet hintoineen perustuvat kilometritaksaan. Lipputuotteita ovat esimerkiksi kertalippu, kausilippu ja koululaislippu. Lipputuotteet voivat olla joko haltija- tai henkilökohtaisia. Päätilaaja vahvistaa käytettävät lipputuotteet ja lipputuotteiden asiakashinnat. Nämä on esitetty tarkemmin jäljempänä.
Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho vastaa palvelu- ja myyntipisteiden toiminnasta. Palvelupisteessä perustetaan asiakkuuksia, myydään matkakortteja sekä selvitetään matkustajien ongelmatilanteita. Uusia lippuja tulee voida perustaa ja ladata ainakin Nurmijärven kunnan päätaajamissa; Klaukkalassa, Nurmijärven kirkonkylällä ja Rajamäellä sekä lisäksi Helsingissä ja Hyvinkäällä.
Myyntipisteessä ladataan kausi- ja sarjalippuja sekä tehdään myyntitilityksiä. Liikenteenharjoittajan tulee myydä lipputuotteita (kertalippumyynnit ja kausi- ja sarjalippujen lisälataukset) myös ajoneuvoissa ja valvoa, että matkustajat käyttävät lippu- ja maksujärjestelmää ajoneuvoissa oikein. Matkustajan täytyy voida maksaa matkansa linja-autoissa pankkikortilla. Tilaajilla on oikeus valvoa lippujen käytön oikeellisuutta.
Maksujärjestelmä
Maksujärjestelmä muodostuu lippujärjestelmän tarkoitusta ja tehtäviä toteuttavista tietoteknisistä ohjelmista, sovelluksista ja laitteista. Maksujärjestelmän osia ovat taustajärjestelmä, palvelupistesovellus, myyntisovellus, matkakortit, matkakorttisovellus, ajoneuvojen rahastuslaitteet, varikkojärjestelmät sekä useat sisäiset ja ulkoiset tiedonsiirron rajapinnat.
Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet
Liikenteenharjoittaja vastaa lippu- ja maksujärjestelmäkokonaisuuden toteuttamisesta kaikkine osajärjestelmineen ja niiden välisine rajapintoineen. Liikenteenharjoittaja vastaa maksujärjestelmän taustajärjestelmästä, ajoneuvolaitteista, taustajärjestelmän ja liikenteenharjoittajien laitejärjestelmien välisten tiedonsiirtorajapintojen määrityksistä ja toteuttamisesta, matkakorteista, matkakorttisovelluksesta sekä palvelu- ja myyntipistesovelluksista sekä koko asiakaspalvelun
toteuttamisesta. Ajoneuvolaitteiden rahastuslaitteilta vaadittavat ominaisuudet on esitetty jäljempänä.
Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että lippujärjestelmän tiedot kuten maksuportaat, lipputuotteet ja lippujen asiakashinnat tallentuvat ja päivittyvät taustajärjestelmästä tai varikkojärjestelmästä ajoneuvojen rahastuslaitteisiin.
Liikenteenharjoittajalla on oltava riittävä määrä varalaitteita. Liikenteenharjoittaja korjaa ajoneuvojen rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän virheet omalla kustannuksellaan. Liikenteenharjoittaja vastaa kustannuksellaan rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän versiopäivityksistä. Liikenteenharjoittaja vastaa, että ajoneuvon rahastuslaitteesta siirtyy taustajärjestelmiin kerran vuorokaudessa seuraavat matkustajatiedot kaikkien lipputuotteiden osalta:
• nousijatiedot lähdöittäin
• nousijatiedot linjoittain
• nousijatiedot pysäkeittäin
• nousijatiedot lipputuotteittain
• edellisten raporttien yhdistelmät
• tiedot vaihtavista matkustajista
• lipputulojen selvittämistä varten tapahtumatason tiedot.
Liikenteenharjoittajan tulee toimittaa kuukausittain ja lipputuotteittain yhteenvetoraportit päätilaajalle oheisen Nurmijärvilippu Helsinkiin 30 päivän lipun tiedoista kootun esimerkkitaulukon mukaisesti.
Nurmijärvilippu | Tilastovuosi 2016 | ||||
Helsinki 30 pv | Myynti | Käyttö | Käyttö | Matkoja/ | Matkan |
kpl | eurot | kpl | myyty lippu | keskihinta | |
Tammikuu | 950 | 163 655 | 30 428 | 32,03 | 5,38 |
Helmikuu | 929 | 171 351 | 31 774 | 34,20 | 5,39 |
1.1.-28.2. | 1 879 | 335 006 | 62 202 | 33,10 | 5,39 |
Maaliskuu | 923 | 176 728 | 33 095 | 35,86 | 5,34 |
1.1.-31.3. | 2 802 | 511 734 | 95 297 | 34,01 | 5,37 |
Huhtikuu | 865 | 180 323 | 33 831 | 39,11 | 5,33 |
1.1.-30.4. | 3 667 | 692 057 | 129 128 | 35,21 | 5,36 |
Toukokuu | 930 | 174 392 | 32 678 | 35,14 | 5,34 |
1.1.-31.5. | 4 597 | 866 450 | 161 806 | 35,20 | 5,35 |
Kesäkuu | 691 | 139 988 | 26 345 | 38,13 | 5,31 |
1.1.-30.6. | 5 288 | 1 006 438 | 188 151 | 35,58 | 5,35 |
Heinäkuu | 496 | 89 082 | 16 746 | 33,76 | 5,32 |
1.1.-31.7. | 5 784 | 1 095 520 | 204 897 | 35,42 | 5,35 |
Elokuu | 960 | 153 715 | 28 822 | 30,02 | 5,33 |
1.1.-31.8. | 6 744 | 1 249 235 | 233 719 | 34,66 | 5,35 |
Syyskuu | 944 | 195 359 | 36 573 | 38,74 | 5,34 |
1.1.-30.9. | 7 688 | 1 444 594 | 270 292 | 35,16 | 5,34 |
Lokakuu | 986 | 177 198 | 33 563 | 34,04 | 5,28 |
1.1.-31.10. | 8 674 | 1 621 791 | 303 855 | 35,03 | 5,34 |
Marraskuu | 915 | 189 122 | 35 763 | 39,09 | 5,29 |
1.1.-30.11. | 9 589 | 1 810 913 | 339 618 | 35,42 | 5,33 |
Joulukuu | 746 | 155 181 | 29 294 | 39,27 | 5,30 |
1.1.-31.12. | 10 335 | 1 966 095 | 368 912 | 35,70 | 5,33 |
Tilaajien vastuut, tehtävät ja oikeudet
Tilaajilla on oikeus auditoida ja tarkastaa liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteet ja varikkojärjestelmät. Tilaajat vastaavat auditoinnin kustannuksista. Jos liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteissa tai varikkojärjestelmissä ilmenee virheitä, on liikenteenharjoittaja velvollinen välittömästi korjaamaan virheet omalla kustannuksellaan sekä korvaamaan tilaajille aiheutuneet suoranaiset vahingot ja kustannukset (mm. arvioidut lipputulojen menetykset). Mahdollisen uuden auditoinnin kustannuksista vastaa liikenteenharjoittaja.
Päätilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä hyödyntämis-, käyttö ja luovutusoikeus järjestelmään tallennettuihin tietoihin, joita ovat mm. reitti-, aikataulu- ja matkustajatiedot. Päätilaaja on velvollinen ilmoittamaan sopimuskauden aikana tapahtuvat tariffi- ja muut muutokset vähintään kuusi viikkoa ennen muutosten voimaanastumista.
Yhteensopivuusvaatimukset
Liikenteenharjoittajan toteuttaman lippu- ja maksujärjestelmän tulee pystyä käsittelemään jäljempänä lueteltuja kuntakohtaisia lippuja (lukemaan matkakortteja) sekä tulostamaan asiakkaalle kuitti kertalipuista ja kuntakohtaisten lippujen lisälatauksista tai mahdollisen arvolipun tai ennakkoon ostetun kertalipun käytöstä sekä kertalipun myynnin yhteydessä myös mahdollinen vaihtolippu.
Kertalippujen ja peruskoululaisten lippujen enimmäishinnat
Kertalipputaksa on tarjouspyynnön julkaisuhetkellä seuraava:
Kilometrit enintään | €/aikuinen | €/lapsi 4-11v | Kilometrit enintään | €/aikuinen | €/lapsi 4-11v |
6 | 3,30 | 1,70 | 35 | 7,40 | 3,70 |
9 | 3,60 | 1,80 | 40 | 8,20 | 4,10 |
12 | 3,90 | 2,00 | 45 | 9,30 | 4,70 |
16 | 4,70 | 2,40 | 50 | 10,10 | 5,10 |
20 | 5,50 | 2,80 | 60 | 11,80 | 5,90 |
25 | 6,10 | 3,10 | 70 | 13,70 | 6,90 |
30 | 6,80 | 3,40 | 80 | 15,50 | 7,80 |
Peruskoululaisia varten on myytävä (kunnalle) kausilipputuotteita alla olevien taulukoiden mukaisin enimmäishinnoin/nousu. Peruskoululaisten lipuista laskutetaan suoraan oppilaan kotikuntaa kuukausittain sopimusehtojen mukaisesti. Peruskoululaisten kausilipun nousujen enimmäishinnat:
Kilometrit enintään | €/alle 12 v | €/yli 12 v |
6 | 1,52 | 2,28 |
9 | 1,66 | 2,49 |
12 | 1,87 | 2,80 |
16 | 2,07 | 3,11 |
20 | 2,42 | 3,63 |
25 | 2,81 | 4,21 |
30 | 3,26 | 4,89 |
35 | 3,69 | 5,53 |
40 | 4,07 | 6,11 |
45 | 4,45 | 6,67 |
50 | 4,80 | 7,19 |
60 | 5,62 | 8,42 |
Kausilipputuotteet
Alueellisen käyttöoikeussopimuksen liikennöintialueella ovat käytössä seuraavat kuntakohtaiset seutu-, kaupunki- ja työmatkaliput tarjouspyynnön mukaisessa liikenteessä. Kaikilla kausilipuilla on rajoittamaton 30-päivän matkustusoikeus voimassaoloalueellaan. Nuorisolipun voivat hankkia alle 19-vuotiaat. (17.8.2016 saakka ikäraja oli 17 vuotta ja siitä eteenpäin 18 vuotta) Nuorisolippua ei myydä kunnan tukemaksi koulumatkalipuksi, eikä toisen asteen opiskelijoille, joiden opiskelumatkaa KELA tukee.
Lipputuote/toteumatiedot 2016 | Asiakashinta | Subventio | Myynti | Matkustus |
€/lippu | €/matka | kpl | kpl | |
Keski-Uudenmaan seutulippu | 63,00 | 1,41 | 788 | 62 345 |
Nurmijärvilippu Nurmijärvi- Espoo/Vantaa | 70,00 | 1,77 | 347 | 22 533 |
Nurmijärvilippu Nurmijärvi-Helsinki | 100,00 | 2,59 | 4 767 | 283 122 |
Nurmijärvi-Kivistö liityntälippu, jonka voi ostaa vain HSL-kehyskuntalipun ostaneet (uusi lipputuote) | 55,00 | uusi lipputuote | ||
Nurmijärven sisäinen nuorisolippu | 44,00 | 1,46 | 359 | 51 441 |
Nurmijärven nuorisolippu Nurmijärvi- Espoo/Vantaa | 49,00 | 0,28 | 41 | 7 089 |
Nurmijärven nuorisolippu Nurmijärvi- Helsinki | 70,00 | 3,09 | 280 | 13 406 |
Nurmijärvi-Kivistö nuorison liityntälippu, jonka voi ostaa vain HSL- kehyskuntalipun ostaneet (uusi lipputuote) | 39,00 | uusi lipputuote | ||
Nurmijärvilippu HSL Nurmijärvi-Helsinki | 100,00 | 2,71 | 210 | 17 135 |
Nurmijärvilippu HSL Nurmijärvi- Espoo/Vantaa | 70,00 | 2,21 | 41 | 3 398 |
Muut hyväksyttävät lipputuotteet
Lisäksi käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä hyväksytään seuraavat lipputuotteet:
• Kertalippu myös netti- ja mobiililippuna. Lipun hinnan asiakkaalle pitää olla sama kuin perinteisen paperilipun.
• 22 matkan vuosilippu, aikuinen/lapsi
• 44 matkan vuosilippu, aikuinen/lapsi
44 matkan aikuisten vuosilippuun sisältyy vähintään 25 %:n ja lastenlippuun (4-11-vuotiaat) 50 %:n alennus yksittäisten kertalippujen hinnoista. 22 matkan aikuisten vuosilippuun sisältyy vähintään 15
%:n ja lastenlippuun (4-11-vuotiaat) 50 %:n alennus yksittäisten kertalippujen hinnoista.
• 44 matkan Kelan opiskelijavuosilippu
• Kelan opiskelijaseutulippu
• arvokortti (käytetään enintään tässä liitteessä kuvattua yksittäisen kertalipun hintoja)
HSL:n (Helsingin Seudun Liikenne) alueella liikenteenharjoittaja on velvollinen hyväksymään HSL:n lipputuotteet mahdollisen erillisen, liikenteenharjoittajan ja HSL:n välisen sopimuksen mukaisesti.
Lippujen asiakashintoja voidaan muuttaa päätilaajan päätöksellä, joka annetaan tiedoksi liikenteenharjoittajalle viimeistään 1 kk ennen muutosajankohtaa. Nurmijärven kunta haluaa kuitenkin pitää kausilippujen lipunhinnat kiinteinä sopimuskauden kolme ensimmäistä vuotta. Sen jälkeen korotus voi olla maksimissaan 5 % vuodessa.
Lisäksi liikenteenharjoittaja voi tarjouksessaan tai sopimuskauden aikana esittää otettavaksi käyttöön myös muita lipputuotteita. Myös Hyvinkään alueella käytössä olevat lipputuotteet saa hyväksyä käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä.
Rahastuslaitevaatimukset
Rahastuslaitteet
Ajoneuvoissa on oltava rahastuslaite, joka pystyy käsittelemään nykyisin käytössä olevia korttisovelluksia. Liikenteenharjoittaja hankkii tarvittavat ajoneuvolaitteet sekä niiden asennuksen. Liikenteenharjoittaja vastaa myös laitteiden käytönaikaisesta toimivuudesta, huollosta ja kuljettajien koulutuksesta.
Kortit
Rahastuslaitteen tulee lukea liikennöintialueella nykyisin käytössä olevia etä- ja kontaktikortteja. Liikenteenharjoittajalla on oikeus periä korttirungosta omakustannushinta.
Taksajärjestelmä
Rahastuslaitteella tulee olla päätilaajan määrittämä taksajärjestelmä, joka on pääsääntöisesti nykytilanteen mukainen.
Reitti- ja aikataulutiedot
Rahastuslaitteella tulee olla liikennöitävän liikenteen reitti- ja aikataulutiedot. Rahastuslaitteen tapahtumien on rekisteröidyttävä oikealle lähdölle ja oikealle pysäkille.
Kertalippujen myynti
Kertalippuun tulee tulostua lipun myyjätiedot (liikenteenharjoittaja), kelpoisuusalue (matkan pituus) ja kelpoisuusaika, hinta sekä arvonlisäveroprosentti ja arvonlisäveron osuus hinnasta euroina. Myyjätiedoissa tulee olla mukana tieto liikenteenharjoittajasta ja linjasta.
Myynti matkakortille
Rahastuslaitteella on oltava mahdollista tehdä lisämyyntejä asiakkaan matkakortille. Lisämyynnistä on annettava matkustajalle aina kuitti. Lisämyyntejä tehdään ajoneuvossa vain matkakorteilla jo oleville lipputuotteille.
Etälukijan käyttöliittymä
Mahdollisessa etälukijassa matkustajalle tulee näkyä lipun kelpoisuus ja mahdollinen vaihto-oikeus.
UUDELY/2258/2017
Alueellisen käyttöoikeussopimuksen linja-autoja koskevat kalustovaatimukset, Nurmijärvi
Näitä linja-autokalustoa koskevia vähimmäisvaatimuksia noudatetaan Nurmijärven alueellisessa käyttöoikeus-sopimuksessa. Alueellisen käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä tulee käyttää alla olevien määritelmien A, B ja pienkalusto mukaisia linja-autoja. Vuoroilla, jotka ajavat moottoritietä (vt 3) Ruskeasuon ja Klaukkalan liittymän tai Ruskeasuon ja Nurmijärven kk:n liittymän välisen matkan pysähtymättä (ns. "pikavuorot"), on käytettävä yksinomaan määritelmän A mukaisia linja-autoja.
MÄÄRITELMÄ A
Vakiovuorolinja-auto
Linja-autokaluston tulee olla Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 1248/2002 mukaisesti alaluokkaa III tai B.
Matkustajia palvelevat ominaisuudet
Kohteeseen soveltuva linja-auto, jossa tulee vähintään täyttyä seuraavat kriteerit:
• Ovijärjestyksen tulee olla vähintään 1+1+0 tai 1+0+1
• Istumapaikkoja tulee olla sellainen määrä, että matkustajamäärä ei säännöllisesti ylitä auton istumapaikkojen määrää (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992). Istuinten on oltava pehmustetut.
• Tavaratilan tulee olla sellainen, johon mahtuvat kokoon taitetut lastenvaunut, kokoon taitettu pyörätuoli, polkupyörä, sukset tms. taikka auton keski- tai takaoven yhteydessä tulee olla yksi lastenvaunupaikka
• Autossa tulee olla selkeä, valaistavissa oleva linja- tai reitti/määränpääkilpi tai -näyttö, joko tuulilasissa tai sen yläpuolella
• Autossa tulee olla pysähtymistä ilmaiseva ääni- ja valomerkki
• Aikataulujen ja esitteiden jakelukorin tai vastaavan tulee olla sijoitettu auton etuosaan matkustajien kulkureitin varrelle. Koreihin tulee mahtua A5-kokoinen materiaali.
• Käytettävän kaluston tulee olla siistiä. Ikkunoiden ja penkkiverhoilujen tulee olla ehjät. Autojen tulee olla ehjiä ja käyttöominaisuuksiltaan ko. liikenteeseen sopivia.
MÄÄRITELMÄ B
Kaupunkilinja-auto
Matkustajia palvelevat ominaisuudet
Jäljempänä ilmoitetut mitat ja määräykset ovat kaluston vähimmäisvaatimuksia:
• Pituus vähintään 10 metriä
• Ovijärjestys vähintään 1+1+0 (etu-, keski- ja takaovi)
• Kiinteitä istumapaikkoja vähintään 30 kpl (ei sis. ns. klaffi-istuimia)
• Kokonaispaikkamäärä vähintään 60 matkustajapaikkaa
• Vähintään 1 lastenvaunupaikka keskioven yhteydessä
• Portaaton (matala) lattia etu- ja keskiovien välisellä käytävällä ja lastenvaunupaikalla, nousukorkeus linja-autoon on enintään 350 mm
• Linjatunnusta ja määränpäätä osoittava valaistava näyttö edessä tuulilasissa tai sen yläpuolella
• Autossa tulee olla pysähtymistä ilmaiseva ääni- ja valomerkki
• Aikataulujen ja esitteiden jakelukorin tai vastaavan tulee olla sijoitettu auton etuosaan matkustajien kulkureitin varrelle. Koreihin tulee mahtua A5-kokoinen materiaali.
• Käytettävän kaluston tulee olla siistiä. Ikkunoiden ja penkkiverhoilujen tulee olla ehjät. Autojen tulee olla ehjiä ja käyttöominaisuuksiltaan ko. liikenteeseen sopivia.
MÄÄRITELMÄ PIENKALUSTO
Mitat ja matkustajakapasiteetti
• Kokomatala tai etuosaltaan matalalattiainen matkustamo-osa
• Etuosaltaan matalassa autossa ei saa olla porrasta etu- ja keskioven välillä
• Täysmatalassa autossa ei saa olla portaita ollenkaan
• Matkustamo-osan seisontakorkeus vähintään 1900 mm
• Vapaa pituussuuntainen istumatila vähintään 730 mm
• Ovet vähintään 1+0
• Yhden oviaukon leveys vähintään 1000 mm
• Käytäväleveys vähintään 400 mm
• Auton pituus vähintään 6,3 m
• Auton leveys vähintään 1,9 m
• Istuinpaikkamäärä (varsinaiset istumapaikat + enintään 4 kääntöistuinta) on vähintään 13 ja enintään 22
• Yksi tai kaksi (1 - 2) pyörätuolipaikkaa
• Istuinten tulee olla kangasverhoiltuja ja pehmustettuja
• Istuimia varten tulee autossa olla lisäksi 3 kpl 5 cm:n paksuisia pehmustettuja irtotyynyjä
Rakenne- ja varustetasovaatimukset
Linja-autojen rakennemääräysten lisäksi liikenteeseen hankittavan kaluston tulee rakenne- ja varustetasoltaan täyttää seuraavat vaatimukset:
1. Vaunuun nouseminen
Nousukorkeus ei saa ylittää 350 mm millään ovella. Askelkorkeus ei saa ylittää 170 mm takaovellakaan tai vastaavasti askelman alentamiseen tulee olla hydraulinen korkeussäätö.
2. Istuinten korkeus
Matkustajaistuimen etureunan korkeuden tulee olla noin 450 mm, lukuun ottamatta mahdollista korotettua vammaisistuinta ja lokasuojien kohdalla olevia istuimia.
3. Invasilta
Autossa tulee olla invasilta ja kiinteä, tarvittaessa hydraulisesti säädettävä porrasaskelma.
4. Pyörätuolitila
Tila on varustettava yhdelle (1) pyörätuolille kiinnityspistein bussidirektiivin mukaisesti. Paikka on merkittävä. Pyörätuolipaikan koon tulee olla vähintään 750 mm x 1300 mm. Tilassa voi olla kääntöistuimet, mutta se ei saa vähentää käytävän vapaata kulkuleveyttä.
5. Vammaispaikat
Vammaisille varataan 2 paikkaa. Paikat on merkittävä.
6. Painonapit
Pysähtymispainonappien tulee olla tukitangoissa enintään 1550 mm korkeudella lattiatasosta sekä ainakin pyörätuolitilassa myös pyörätuolikorkeudella, ja poistumisovien vieressä tulee olla lisäksi lapsia varten painonappi, joka on enintään 1000 mm korkeudella. Vammaispaikkojen ja pyörätuolipaikan läheisyyteen sijoitetaan painonapit siten, että istuinpaikalta pystyy antamaan pysähtymismerkin nousematta seisomaan. Painonappien värisävyssä on otettava huomioon heikkonäköiset. Painonapin käytön tulee antaa äänisignaali.
7. Tukitangot ja kahvat
Liikuntaesteisten liikkumisen helpottamiseksi asennetaan istuinpaikkojen kohdalle, ellei paikan edessä olevassa istuimessa ole tarkoitukseen sopivaa kahvaa tai muuta apuvälinettä, seinään kahva, sekä vaaka- ja pystytankoja siten, että autossa pääsee liikkumaan sisääntulo-ovelta poistumisovelle tukitankoja ja -kahvoja käyttäen. Mikäli vammaispaikat on sijoitettu siten, että niiden edessä ei ole seuraavan penkin selkänojaa, on paikkojen eteen sijoitettava tanko. Ovet varustetaan liikuntavammaisille soveltuvilla kahvoilla.
8. Ovien turvalaitteet
Kaikissa ovissa on oltava turvalaitteet.
9. Valokilvet
"Pysähtyy/Stannar" ("STOP") -valokilpi sijoitetaan auton etuosaan näkyvälle paikalle.
10. Linjakilvet
Tuulilasissa tai sen yläpuolella tulee olla elektroninen ja valaistu linjakilpi. Linjatunnuksen numeroiden ja kirjainten (5 merkkiä) korkeuden tulee olla vähintään 125 mm.
11. Infoaineisto
Aikataulujen sekä Kivenkyydin esitteiden ja ohjeiden jakelukori sijoitetaan auton etuosaan matkustajien kulkureitin varrelle kuljettajan ulottuville. Koreihin tulee mahtua A5-kokoinen materiaali.
12. Rahastus- ja muut ajoneuvolaitteet
Rahastuksessa käytettävät ja muut tilaajan edellyttämät laitteet sijoitetaan siten, että pyörätuolilla liikkuvat ja muut liikuntarajoitteiset otetaan huomioon. Hankittavissa autoissa tulee olla tiedossa olevien laitteiden edellyttämä asennusvalmius. Linja-autossa tulee olla viestintävälineenä gsm- puhelin. Liikennöitsijän tulee hoitaa kuljettajien keskinäinen tietojenvaihto sujuvasti hyväksi katsomallaan tavalla.
13. Ilmanvaihto
Sisäilman on oltava suodatettua. Matkustajatiloissa tulee olla lämmitys ja jäähdyttävä ilmastointi.
14. Sisävalaistus
Auton sisävalaistuksen tulee olla sellainen, että jokaisella istumapaikalla pystyy vaivatta lukemaan normaalia tekstiä (100 - 200 lux).
Kaikkia kalustotyyppejä koskevat yhteiset vaatimukset Ympäristöominaisuudet
Lain ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa edellyttämät vaatimukset:
• Kaikkien käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävien linja-autojen tulee täyttää vähintään EURO V -päästövaatimukset typenoksidien (NOx) ja partikkeleiden (PM) osalta
• Lisäksi ensimmäisten kolmen sopimusvuoden aikana vähintään 50 % ja sen jälkeen sopimuskauden loppuun vähintään 80 % käytettävistä linja-autoista tulee täyttää vähintään EURO VI-päästövaatimukset typenoksidien (NOx) ja partikkeleiden (PM) osalta
• Polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen osalta edellytetään polttoaineen kulutuksen seurantaa koko kaluston osalta
Liikenteenharjoittajan tulee toimittaa kohteiden hoitamisessa käytetyn kaluston kulutustiedot ajettua kilometriä kohden ensimmäisen sopimusvuoden päätyttyä ja sen jälkeen vuosittain. Kulutustiedot voidaan toimittaa liikenteenharjoittajan oman seurantajärjestelmän mukaisessa muodossa. Vaihtoehtoisesti voidaan toimittaa esimerkiksi ympäristöjohtamis- tai energiatehokkuussopimusjärjestelmän todistus tai vastaava, jossa asian aktiivinen seuranta ilmenee. Polttoaineen kulutuksen seurantaa edellytetään koko kaluston osalta.
Olemassa olevien autojen päästötasoa on mahdollista laskea jälkiasennettavien laitteiden ja ohjelmistopäivitysten avulla. Tekniikoita käytettäessä on varmistettava, että saavutetaan haluttu päästötaso, että ratkaisun kestoikä on riittävän pitkä ja ettei sen käyttö millään tavoin vahingoita moottoria tai lisää moottorin päästöjä missään tilanteessa. Jotta jälkiasennetut ratkaisut voidaan ottaa huomioon, tulee niiden suorituskyvystä ja kestävyydestä esittää riittävä näyttö. Tällaiseksi näytöksi hyväksytään rekisteriotteella osoitettava muutoskatsastus ajoneuvon päästöluokan parantamisesta tai Trafin antaman todistus asiasta.
Turvallisuusominaisuudet
Enimmäkseen lapsia tai koululaisia kuljettavien vuorojen autoihin edellytetään kalustoa, jossa on turvavyöt ja istumapaikkoja on sellainen määrä, että matkustajamäärä ei säännöllisesti ylitä auton istumapaikkojen määrää (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992).
Alkolukko on pakollinen kaikissa ajoneuvoissa. Uusien laitteiden asennuksessa on noudatettava alkolukon käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa annetun lain (1110/2010) 2§:n sekä siihen liittyvän liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 405/2011 määräyksiä.
Uutena hankittavissa linja-autoissa on oltava toimiva automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka tarvittaessa sammuttaa moottoritilassa ja lisälämmitintilassa alkaneen palon. Palosammutusjärjestelmä on huollettava säännöllisesti, vähintään vuosittain. Huollot on dokumentoitava ja asiakirjat on pyydettäessä esitettävä tilaajalle.
Kaikki linja-autot tulee varustaa riittävällä määrällä aukkoja vaahtosammuttimia varten. Aukkojen tulee mahdollistaa vaahdon suihkuttaminen sekä moottori- että lisälämmitintilaan. Aukot saa peittää helposti avattavilla tulpilla. Aukkojen lukumäärän tulee olla vähintään, korimallista riippuen, 1 – 2 moottoritilaan ja 1 lisälämmitintilaan.
Kaluston ikä
Kaluston enimmäisikä on seuraava:
• Linja-autojen enimmäisikä on 12 vuotta
• Suurin sallittu keski-ikä 8 vuotta.
• Viimeisen sopimusvuoden aikana linja-autojen keski-ikä saa kuitenkin ylittää 8 vuotta.
Enimmäisikä lasketaan ensirekisteröintiajankohdasta. Enimmäisikäehto koskee kutakin sopimuksen mukaista liikennöintivuotta erikseen. Auton ikä lasketaan käyttöönottokuukaudesta lukien.
Paikannus
Autot tulee varustaa paikannuslaitteilla, joiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää reaaliaikaisen aikatauluinformaation tuottamiseen.
LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄKUVAUS
1. Rahastuslaite- ja taustajärjestelmä
Rahastuslaitejärjestelmänä ovat Pusatec Oy:n rahastuslaitteet, joissa on reitti- ja pysäkkikohtainen takometriaskellus, joten tapahtumat kohdistuvat kullekin pysäkille erikseen. Palveluliikenteessä ja kutsupohjaisilla reiteillä käytämme kuitenkin pelkkää kilometrijärjestelmää. Laitteilla voidaan lipunmyynnin lisäksi lukea ja lisäladata Matkahuollon ja omia lipputuotteitamme. Rahastuslaitteiden toiminnallisuus kattaa myös HSL:n matkakorttien lukemisen sekä HSL:n kerta- ja vuorokausilippujen myyntiominaisuudet. Xxxxxx valmiit solmimaan HSL:n kanssa sopimuksen HSL-lippujen hyväksymisestä ja HSL-kerta- ja vuorokausilippujen myynnistä autoissamme.
Taustajärjestelmämme on Pusatec Oy:n toimittama. Rahastuslaitteet puretaan taustajärjestelmään kerran vuorokaudessa. Taustajärjestelmästä saadaan tulosteet vuorokohtaisesti matkustuksesta eri lipputuotteilla ja tiedot käytetyistä Matkahuollon lipuista siirtyvät joka yö Matkahuollon palvelimelle. Vastaavasti Matkahuollon uudet tai muuttuneet rahastuslaiteparametrit sekä mm. sulkulistat siirretään tällöin rahastuslaitteille. Oman lippujärjestelmämme sekä autoissa myytävien kertalippujen ja HSL- lippujen osalta tiedot jäävät taustajärjestelmäämme. Lippu- ja maksujärjestelmän varikkopalvelut hoidamme itse Alhonniitun varikkomme tilityspisteessä, jossa kuljettajamme hoitavat tilityksensä ja rahanvaihdon. Sekä Luhtaanmäen että Alhonniitun varikoillamme on vararahastuslaitteita.
Kaikista matkustustiedoista ei ole toteutettu vakiomuotoisia raportteja, vaan raportit joudutaan tekemään manuaalisina tietokantakyselyinä (tapahtumatason tiedot).
2. Autoissa myytävät kertaliput
Kertalippujen hinnat ovat 1.1.2019 lukien tarjouspyynnön liitteen 4 mukaiset ja löytyvät ennen sopimuksen mukaisen liikenteen alkua nettisivuiltamme xxx.xxxxxxxxxx.xx (poikkeus: tulemme myymään Helsingin/Vantaan ja Nurmijärven kirkonkylän väliset liput suorimman reitin hinnoilla, vaikka reitti kiertäisi Klaukkalan, Röykän ja Rajamäen kautta).
Yöliikenteen aikana (klo 0.00 – 4.00 alkavat matkat) sovelletaan yötaksaa, joka on 20 km matkaan saakka perustaksa kaksinkertaisena, ja tätä pidemmillä matkoilla lipun hintaan lisätään 20 km matkan perushinta.
Polkupyörien kuljettamisesta peritään autossa kulloinenkin alimman kilometriportaan aikuisen hinnan mukainen lisämaksu, ei kuitenkaan kokoontaitettavista polkupyöristä, jotka mahtuvat kantopussiin tai vastaavaan.
Lemmikkieläimestä, joka kokonsa vuoksi ei voi olla matkustajan sylissä vaan vie yhden matkustajapaikan, peritään autossa alin aikuisen kertamaksu.
Käytössä ovat tarjouspyynnön alennusvaatimusten (lapsi 4-11 v noin 50 %) lisäksi seuraavat nykyiset kertalippualennukset:
o Nuorisoalennus noin 25 % (12 – 16-vuotiaat) yli 60 km matkoilla (ikä todistettava kuljettajalle pyydettäessä).
o Eläkeläis- ja lehdistöalennus noin 30 % yli 60 km matkoilla.
o Opiskelija-, varusmies- ja siviilipalvelusmiesalennus noin 50 % yli 60 km matkoilla.
o Alennukset lasketaan siten, että matkan kilometriporrasta alempien kilometriportaiden hinnat eivät voi olla korkeampia kuin ensimmäisen alennusportaan alennettu hinta, vaan vastaavat sitä (todellinen alennus alkaa 50 % alennusryhmässä jo yli 20 km matkoilla, 30 % alennusryhmässä jo yli 40 km matkoilla).
o Opiskelijan tulee alennuksen saadakseen esittää Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijakortti, Frankin tai Pivon mobiilisovellusten opiskelijakortti tai opiskelijajärjestön kortti, johon on painettu Matkahuollon liikemerkki. Xxxxxxx saa opiskelija-alennuksen esittämällä puolustusvoimien virallisen henkilökortin.
o Eläkeläinen saa alennuksen Matkahuollon eläkeläiskortilla, kuvallisella Kelakortilla, joka on varustettu Matkahuollon, VR:n tai Finnairin liikemerkillä, pahvisella Kelan eläkkeensaajakortilla sekä työeläkeyhtiöiden myöntämällä työeläkeläiskortilla; kuvattoman kortin kanssa on esitettävä henkilötodistus (ajokortti, passi tai poliisin myöntämä henkilökortti). 65 vuotta täyttänyt saa eläkeläisalennuksen esittämällä henkilötodistuksen.
o Varusmies saa alennuksen esittämällä varusmieskortin.
o Siviilipalvelusvelvollinen saa alennuksen esittämällä siviilipalvelustodistuksen.
o Lehdistö saa alennuksen lehdistökortilla, johon on painettu Matkahuollon liikemerkki.
Kertalippuja myydään autoissamme käteisellä sekä yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla. Autoissamme on EMV-maksupäätteet ja langaton verkkoyhteys, joten liput voi autoissamme maksaa yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla, myös suoraan veloitettavilla kuten VISA Electron. Maksupäätteissä on myös lähimaksuominaisuus. Mikäli matkaa ei saada maksettua muun syyn kuin lippu- ja maksujärjestelmän häiriön vuoksi, kuljettaja pyytää matkustajaa antamaan yhteystietonsa, ja matka laskutetaan matkustajalta jälkikäteen.
o Lisäksi meillä on valmius myydä Hyvinkään kaupungin sisäiset kertaliput Hyvinkään kaupungin kanssa sovittavin hinnoin edellyttäen, että sopimuksessa sovitaan hintaerotuksen korvaamisesta kaupungin toimesta.
o Meillä on myös valmius lukea rahastuslaitteillamme Hyvinkään Liikenne Oy:n omia matkakortteja. Niiden clearingistä nousukorvauksineen meidän tulee kuitenkin erikseen sopia sekä Hyvinkään Liikenteen että Hyvinkään kaupungin kanssa.
o Varaamme oikeuden sopia kertalippujen keskinäisistä vaihto-oikeuksista alueella 1.1.2019 liikennöivien muiden liikennöitsijöiden kanssa, kunhan nämä ovat tiedossa.
3. Lippu- ja maksujärjestelmät
Pääasiassa käytössä on oma lippu- ja maksujärjestelmämme omilla korttipohjillamme, mutta kel- puutamme liikenteessä myös tietyt Matkahuollon lipputuotteet. Lisäksi myymme kerta-, sarja- ja kausilippuja mobiilijärjestelmämme kautta sekä nettikertalippuja Matkahuollon järjestelmän kautta.
Lippu- ja maksujärjestelmävaatimusten kohdassa kausilipputuotteet mainittujen kausilippujen hin- taa voidaan muuttaa liikennöitsijän esityksestä ja päätilaajan päätöksellä lippu- ja maksujärjestel- mävaatimuksissa kuvatuin ehdoin. Kausilippujen hinnanmuutosten perusteet sidotaan Tilastokes- kuksen laatimaan linja-autoliikenteen kustannusindeksin vakiovuoroliikenteen osaindeksiin seu- raavasti: Kausilippujen hintoja voidaan muuttaa vakiovuoroliikenteen kustannusindeksin muutosta vastaavasti kerran vuodessa vuodesta 2022 alkaen. Kausilipun hinnankorotuksen enimmäismäärä saadaan, kun perusindeksiä verrataan tarkistusindeksiin. Perusindeksinä on vuoden 2020 vuosi- indeksi. Tarkistusindeksi on tammikuussa julkaistava, aina edellistä vuotta kuvaava vuosi-indeksi. Tarkistettu kausilipun enimmäishinta saadaan, kun tarkistusindeksi jaetaan perusindeksillä ja tällä osamäärällä kerrotaan sopimukseen kirjattu kausilipun hinta. Liikennöitsijä voi esittää uusia hintoja myös alemmalla korotuksella ja siten, että uudetkin hinnat ovat maksettavissa ilman indeksisidon- naisuudesta muuten johtuvia pyöristyssääntöjä. Indeksimuutos ei kuitenkaan nimenomaisesti edel- lytä hinnankorotuksia, vaan liikennöitsijä voi myös pidättäytyä niitä esittämästä.
Muiden lipputuotteiden hinnoittelusta (pois lukien koululaislippujen hinnat) liikennöitsijä päättää itse lippu- ja maksujärjestelmävaatimusten puitteissa.
3a) Matkahuollon lippu- ja maksujärjestelmä: käytettävät lipputuotteet
1. Matkahuollon lippu- ja maksujärjestelmän yleiskuvaus
Käytössämme on vanhastaan Matkahuollon lippu- ja maksujärjestelmä, joka täyttää tarjouspyynnön ja sen liitteen 4 vaatimukset:
• Kilometripohjainen taksa ja kausilippujen vyöhyketaksa.
• Matkahuollon myymät ennakkokertaliput ja etäluettavat matkakortit; korttirungoista peritään kulloinenkin omakustannushinta. Kontaktikortteja ei sopimuksen alueella ole ollut käytössä enää vuosiin.
• Matkahuollon lipputuotteiden lipunmyynti-, hallinnointi- ja clearingpalvelut.
• Matkahuolto suorittaa clearingin, laskuttaa Kelaa ja muita sopimusasiakkaitaan sekä tilittää liikennöitsijälle matkustuksen mukaiset lipputulot vähennettyinä omalla selvityspalkkiollaan ja liikennöitsijän busseissa suoritettujen lisälatausten tuloilla.
2. Liput ja hinnat
Käytössä tulevat 1.1.2019 lukien olemaan seuraavat Matkahuollon lipputuotteet:
• Ennakkokertaliput, joiden hinnat ovat 1.1.2019 lukien tarjouspyynnön liitteen 4 mukaiset ja löytyvät ennen sopimuksen mukaisen liikenteen alkua nettisivuilta xxx.xxxxxxxxxxx.xx (poikkeus: Helsingin/Vantaan ja Nurmijärven kirkonkylän väliset liput myydään suorimman reitin hinnoilla, vaikka reitti kiertäisi Klaukkalan, Röykän ja Rajamäen kautta).
• Yöliikenteen aikana (klo 0.00 – 4.00 alkavat matkat) sovelletaan yötaksaa, joka on 20 km matkaan saakka perustaksa kaksinkertaisena, ja tätä pidemmillä matkoilla lipun hintaan lisätään 20 km matkan perushinta.
• Käytössä ovat tarjouspyynnön alennusvaatimusten (lapsi 4-11 v noin 50 %) lisäksi seuraavat nykyiset kertalippualennukset:
o Nuorisoalennus noin 25 % (12 – 16-vuotiaat) yli 60 km matkoilla (ikä todistettava kuljettajalle pyydettäessä).
o Eläkeläis- ja lehdistöalennus noin 30 % yli 60 km matkoilla.
o Opiskelija-, varusmies- ja siviilipalvelusmiesalennus noin 50 % yli 60 km matkoilla.
o Alennukset lasketaan siten, että matkan kilometriporrasta alempien kilometriportaiden hinnat eivät voi olla korkeampia kuin ensimmäisen alennusportaan alennettu hinta, vaan vastaavat sitä (todellinen alennus alkaa 50 % alennusryhmässä jo yli 20 km matkoilla, 30 % alennusryhmässä jo yli 40 km matkoilla).
o Opiskelijan tulee alennuksen saadakseen esittää Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijakortti, Frankin tai Pivon mobiilisovellusten opiskelijakortti tai opiskelijajärjestön kortti, johon on painettu Matkahuollon liikemerkki. Xxxxxxx saa opiskelija-alennuksen esittämällä puolustusvoimien virallisen henkilökortin.
o Eläkeläinen saa alennuksen Matkahuollon eläkeläiskortilla, kuvallisella Kelakortilla, joka on varustettu Matkahuollon, VR:n tai Finnairin liikemerkillä, pahvisella Kelan eläkkeensaajakortilla sekä työeläkeyhtiöiden myöntämällä työeläkeläiskortilla; kuvattoman kortin kanssa on esitettävä henkilötodistus (ajokortti, passi tai poliisin myöntämä henkilökortti). 65 vuotta täyttänyt saa eläkeläisalennuksen esittämällä henkilötodistuksen.
o Varusmies saa alennuksen esittämällä varusmieskortin.
o Siviilipalvelusvelvollinen saa alennuksen esittämällä siviilipalvelustodistuksen.
o Lehdistö saa alennuksen lehdistökortilla, johon on painettu Matkahuollon liikemerkki.
o Lisäksi Matkahuolto myöntää Suomen Linja-autohistoriallisen seuran jäsenille 30 % alennuksen yli 60 km matkoilla, kun lippu ostetaan Matkahuollon toimipisteestä ja samalla esitetään seuran jäsenkortti.
• Ennakkokertalippuja myydään Matkahuollon toimipisteissä sekä Matkahuollon nettisivujen kautta. Nettilipussa voi olla alennettuja hintoja eri päivinä eri vuoroille sekä tarjouskampanjoita, mutta niiden hinnat eivät ylitä päätilaajan määrittämiä hintoja. Matkahuollon avoimen rajapinnan kautta nettilippuja voivat myydä myös kolmannet tahot, esim. MaaS-operaattorit, Matkahuollon kanssa sovittavin ehdoin.
• Matkahuollon matkakortilla olevat valtakunnalliset lipputuotteet: esim.
o KELAn tukemat lipputuotteet (opiskelijaseutuliput, opiskelijoiden 22 ja 44 matkan vuosiliput).
o Sarjaliput (22 ja 44 matkan aikuisten ja lasten vuosiliput, opiskelijoiden 22 matkan prepaid- vuosiliput), arvoliput, puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen sekä rikosseuraamusviraston lipputuotteet, Bussipassi.
1. Kelan tukemien lipputuotteiden hinnat määräytyvät koulumatkatukilain (laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta 10.1.1997/48) mukaan ja Kelan niistä maksama korvaus Kelan ja Matkahuollon välisen sopimuksen mukaisesti.
2. Varmistamme Matkahuollolta, että sen 22 ja 44 matkan vuosilippujen hintojen alennukset vastaavat 1.1.2019 lukien tarjouspyynnössä ilmoitettuja alennuksia. Mikäli näin ei ole tai kyseisiä lipputuotteita ei tällöin enää ole, on toimenpiteistä neuvoteltava.
o Keski-Uudenmaan seutulippu (alueen kuntien 30 päivän lipputuote, jonka Matkahuolto toteuttaa)
• lisätietoa Matkahuollon lipputuotteista ja niiden hinnoista: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx
3. Lippujen myynti ja maksaminen
• Matkahuollon matkakorteille ladattavia bussilippuja voi hankkia Matkahuollon toimipaikoista ja matkapalveluita tarjoavilta Matkahuolto-asiamiehiltä. Matkakortit voi lisäladata myös R-kioskeissa ja kaikissa busseissamme.
• Maksutavat:
o Käteinen.
o Pankki- ja luottokortit (myyntipisteissä ja kaikissa busseissamme).
o Luottoasiakasmyynti (tilimyynti, ainoastaan Matkahuollon toimipaikoissa, esim. peruskoululaisten liput, toisen asteen opiskelijoiden Kela-liput).
• Matkahuollon palvelupisteinä ovat tarjouspyynnön mukaisesti jo nykyisellään Matkahuollon Kampin terminaali ja Hyvinkään linja-autoasema sekä Matkahuollon asiamiehet Klaukkalassa ja Nurmijärven kirkonkylässä. Palvelupiste Rajamäelle tullaan toteuttamaan ennen sopimusliikenteen alkamista.
4. Lippujen yhteentoimivuus ja vaihdot
• Matkahuollon lipputuotteet toimivat kaikkien liikennöitsijöiden busseissa, joilla on liikennöitsijäsopimus Matkahuollon kanssa.
• Paperilippujen keskinäisestä vaihtokelpoisuudesta sovitaan erikseen kunkin liikennöitsijän kanssa.
5. Asiakkaiden tiedottaminen lipuista, niiden hinnoista ja myynneistä
• Matkahuolto vastaa lipputuotteisiin liittyvästä tiedottamisesta omissa myyntipisteissään ja nettisivuillaan lipputuotteille varatuilla alasivuilla. Tilaaja vastaa omiin lipputuotteisiinsa liittyvästä tiedottamisesta omissa tiedotuskanavissaan.
• Matkahuolto neuvoo asiakkaille aikatauluja, reittejä ja hintoja Matkahuollon palvelunumerossa ja toimipaikoilla. Lisäksi Matkahuollon nettisivuilla on aikatauluhaku, joka kertoo kullekin vuorolle saatavissa olevat nettiliput ja niiden hinnat.
• Kerromme lipuista, niiden hinnoista ja myynnistä myös omilla nettisivuillamme, joilta on linkit Matkahuollon sivuille.
6. Raportointi tilaajalle
Olemme valmiit toimittamaan tilaajalle erilliset raportit Matkahuollon lipputuotteista autoissamme teh- tyjen matkojen osalta (todellinen matkustus -raportti). Raportin pyydämme kuukausittain suoraan Matkahuollolta.
7. Lippu- ja maksujärjestelmän joukkoliikennelain ja liikennepalvelulain mukaisuus
Matkahuollon lippu- ja maksujärjestelmä on sekä joukkoliikennelain (313/2009) että liikennepalvelu- lain (320/2017) mukainen. Matkahuolto vastaa 1.1.2018 lukien liikennepalvelulain III osan 2 luvun mukaisesta yhteentoimivuudesta ja myyntirajapinnan avaamisesta.
3b) Oma lippu- ja maksujärjestelmämme: sopimusalueen kausi- ja sarja- liput
Pääasiallisessa käytössä on oma lippujärjestelmämme, jonka tuotteet perustetaan Pusatec Oy:n toimittamille matkakorteille ja joita hallinnoimme itse. Matkakortit ovat etäluettavia MIFARE DESFire -kortteja. Järjestelmä täyttää tarjouspyynnön ja sen liitteiden vaatimukset. Maksutavat ovat samat kuin tämän liitteen alussa kerta- lippujen osalta. Lisäksi matkakorttejamme voi lisäladata netissä eri maksutavoilla.
• Maksutavat:
o Käteinen (myyntipisteissä ja kaikissa busseissamme).
o Pankki- ja luottokortit (myyntipisteissä ja kaikissa busseissamme sekä nettilatauksen yhteydessä).
o Luottoasiakasmyynti (tilimyynti, esim. Nurmijärven kunnan peruskoululaisten liput).
o Jatkossa mahdolliset muut maksutavat (nettilatauksen yhteydessä, esim. PayTrail, Masterpass tms.)
Nykyiset tuetut Nurmijärviliput ja nuorisoliput lopetetaan Matkahuollon ylläpitäminä ja perustetaan omaan järjestelmäämme vastaavanlaisina, mutta tuettomina lipputuotteina:
• Nurmijärvilippu, Nurmijärvi-Helsinki, hinta 100 euroa
• Nurmijärvilippu, Espoo/Vantaa, hinta 70 euroa
• Nurmijärven nuorisolippu, sisäinen, hinta 44 euroa
• Nurmijärven nuorisolippu, Nurmijärvi-Helsinki, hinta 70 euroa
• Nurmijärven nuorisolippu, Nurmijärvi-Espoo/Vantaa, hinta 49 euroa
• Nurmijärvi-Kivistö-liityntälippu (vain HSL-kehyskuntalipun haltijoille), hinta 55 euroa
• Nurmijärvi-Kivistö-liityntälippu, nuoriso (vain HSL-kehyskuntalipun haltijoille), hinta 39 euroa
Koska näihin lipputuotteisiin ei sisälly todellista subventiota, ovat lipputuotteet omilla korteillamme haltijakoh- taisia eivätkä personoituja. Tällöin kokonaan uudet asiakkuudet voidaan perustaa myös autoissamme, ja matkustaja saa haltijakohtaisen matkakorttinsa saman tien. Asiakkaalta peritään uuden matkakortin yhtey- dessä korttipohjan omakustannushinta. Lipun ostaja voi vapaaehtoisesti jättää lomakkeella yhteystietonsa tiedottamista ja markkinointia varten.
Korttien lisälataus on mahdollista autojemme lisäksi myös netissä (Pusatecin nettilataustoiminto), jolloin os- tetun uuden matkustusoikeuden validointi tapahtuu seuraavan autoleimauksen yhteydessä, kuitenkin aikai- sintaan kolmen tunnin kuluttua ostotapahtumasta.
Omalle järjestelmällemme meillä on asiakaspalvelupisteet Klaukkalassa, Kirkonkylässä ja Rajamäessä.
Omat matkakorttimme ovat teknisesti yhteentoimivia alueen muiden liikennöitsijöiden rahastuslaitteiden kanssa, mutta niiden käytöstä muiden liikennöitsijöiden autoissa sovitaan tarvittaessa kunkin liikennöitsijän kanssa erikseen. Lähtökohtaisesti omat matkakorttimme kelpaavat vain omissa autoissamme.
Raportoimme omista lipputuotteistamme suoraan tilaajalle tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla.
Edellä mainittujen lipputuotteiden lisäksi korteillemme voi perustaa myös ainakin seuraavia lipputuotteita, mahdollisesti myöhemmin muitakin (hinnat esimerkinomaisia):
• 20 matkan sarjalippu, Nurmijärvi-Helsinki, aikuinen, vaihto-oikeus 2 tuntia, voimassa 90 päivää en- simmäisestä leimauksesta, hinta 100 euroa
• 20 matkan sarjalippu, Nurmijärvi-Espoo/Vantaa, aikuinen, vaihto-oikeus 2 tuntia, voimassa 90 päi- vää ensimmäisestä leimauksesta, hinta 70 euroa
• 20 matkan sarjalippu, Nurmijärven sisäinen ja Nurmijärvi-Hyvinkää, aikuinen, vaihto-oikeus 90 mi- nuuttia, voimassa vuoden ensimmäisestä leimauksesta, hinta 65 euroa
• 10 matkan sarjalippu, Nurmijärven sisäinen, lapsi 4-11 v, vaihto-oikeus 90 minuuttia, voimassa vuo- den ensimmäisestä leimauksesta, hinta 16 euroa
• 30 päivän kausilippu, Nurmijärven sisäinen ja Nurmijärvi-Hyvinkää, aikuinen, rajattomat matkat Nur- mijärven sisällä ja Hyvinkäälle/-ltä, hinta 63 euroa
• Keski-Uudenmaan seutulipun mahdollisesta korvaamisesta omalla lipputuotteellamme neuvotellaan tilaajien kanssa erikseen asian tultua ajankohtaiseksi
Tiedotamme reiteistämme ja aikatauluistamme nettisivuillamme sekä päivitämme liikennepalvelulain mukai- sia olennaisia tietojamme liikenneviraston RAE-työkalun avulla Digitransit-pohjaiseen reittioppaaseen. Netti- sivuillamme tulee olemaan linkki tähän palveluun (xxxxx.xx).
Oma lippu- ja maksujärjestelmämme on sekä joukkoliikennelain (313/2009) että liikennepalvelulain (320/2017) mukainen. Vastaamme 1.1.2019 lukien liikennepalvelulain III osan 2 luvun mukaisesta yhteen- toimivuudesta. Lain vaatima kertalippujen avoin myyntirajapinta on toteutettu Matkahuollon (luku a) ja PayIQ:n (luku c) järjestelmiin.
c) PayIQ-mobiililippu- ja maksujärjestelmä: kerta-, kausi- ja sarjaliput
Käytössämme on myös IQ Payments Oy:n (”PayIQ”) mobiililippujärjestelmä, jonka sovelluksen kautta voi ostaa kertalippuja ja yökertalippuja, jotka kelpaavat millä tahansa matkalla Nurmijärven ja pääkaupunkiseu- dun välillä tai Nurmijärven sisällä. Lisäksi tarjolla on ajoittain viikonloppulippuja ja tapahtumalippuja sekä kulloisiakin kampanjalipputuotteita. Lisäksi tullaan ottamaan käyttöön mobiilisarjalippu- ja mobiilikausilippu- tuotteita. Tulevaisuudessa mobiililipun liitännäiseksi voi samalla ostoksella hankkia HSL:n sisäisen mobiili- kertalipun, kunhan rajapintasopimukset ovat olemassa ja toiminnallisuus testattu.
Mobiilikertalippujen hinnat voivat vaihdella, mutta mobiilikertalipun hinta ei ylitä tilaajan vahvistamaa saman enimmäismatkustusoikeuden kattavaa kertalipun hintaa. Koska tarjouspyynnössä kuitenkin määrätään kilo- metritaksa, on mahdollista, että lyhimpien kilometriportaiden matkoilla mobiililippu on kalliimpi vaihtoehto.
Samoin yömobiililipun hinta on vaikea sovittaa kilometriporrashintoihin. Tiedotamme tästä erikseen nettisi- vuillamme.
Mahdollisia maksutapoja ovat Svea-laskutus, pankki- ja luottokorttimaksut, MobilePay, Masterpass sekä puhelinlaskun yhteydessä maksettava Mobiilimaksu. Lippujen hintoihin sisältyy maksutapalisä paitsi pankki- ja luottokortilla (VISA/Mastercard) maksettaessa (maksupalvelulaki 30.4.2010/290 46 §), jolloin lisää ei peri- tä. Maksutapalisänä veloitetaan maksun tai laskun yhteydessä kulloinkin määritelty summa (esimerkiksi vuonna 2017 maksutapalisä on 0,20 euroa/tapahtuma).
Svea-laskutuksessa asiakas saa kuukausittain kotiinsa laskun, johon on kerätty kaikki edellisen kuukauden ostot. Mobiilimaksun käyttö edellyttää, että ostojen tekeminen ei ole estetty ja Wi-Fi ei ole päällä. Mobiilimak- sun kertaoston yläraja on 50 euroa, kuukausittainen yläraja on 150 euroa ja siihen sisältyvät kaikki muutkin puhelinlaskuun ostettavat palvelut. Lisäksi Mobiilimaksun käyttö edellyttää, ettei puhelinliittymään ole asetet-
tu palvelunestoja tms. MobilePayn käyttö edellyttää, että asiakkaan puhelimeen on asennettu ja rekisteröity maksuton MobilePay-sovellus.
Mobiililipun saa käyttöönsä lataamalla sovelluskaupasta (esim. Google Play tai App Store) ilmaisen PayIQ- sovelluksen ja rekisteröitymällä sen käyttäjäksi. Mobiilimaksutavalla sovellusta ei tarvitse rekisteröidä, jolloin asiakas voi ostaa mobiililippunsa myös anonyymisti.
Vuonna 2017 mobiilikertalipun hinta on ollut 5,00 euroa + maksutapalisä, yökertalipun (klo 0.00 – 4.00 välillä ostettu mobiililippu) 14,00 euroa + maksutapalisä. Lipuissa on nykyisellään vaihtoaikaa 80 minuuttia. Mobiili- lipun voimassaolo alkaa tällä hetkellä ostohetkestä, mutta tulevaisuudessa lipun voi ostaa myös ennakkoon ja aktivoida myöhemmin määritellyn ajan kuluessa, jolloin lipun voimassaolo alkaa aktivoinnista.
PayIQ:lla on liikennepalvelulain vaatima avoin rajapinta, jonka kautta kolmannet osapuolet (esim. MaaS- operaattorit) voivat myydä mobiililippujamme. Rajapinnan käytöstä on sovittava erikseen PayIQ:n kanssa.
Tarjouspyynnön ja sen tarkentavien kirjeiden mukaisesti voimme myydä mobiililippua myös Hyvinkään kau- pungin alueella ja Hyrylän suunnan osalta, vaikka jälkimmäinen ei sisällykään tarjouspyynnön liikennekoko- naisuuteen tilaajan ollessa kuitenkin sama.
Jatkossa mobiililippusovellukseen tullaan liittämään myös Digitransit-pohjaisen reittioppaan palvelut.
4. HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY
Noudatamme lippu- ja maksujärjestelmiemme asiakastietojen käsittelyssä EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollis- ten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direk- tiivin 95/46/EY kumoamisesta).
SELVITYS VARIKKOPALVELUISTA
Nurmijärven Linja Oy:llä on käytössään kolme linja-autovarikkoa:
Alhonniitun varikko Alhonniituntie 1
01900 NURMIJÄRVI
Luhtaanmäen varikko Luhtaanmäentie 67-69
01750 VANTAA
Hyrylän varikko Hiekkamäentie 8
04300 TUUSULA
Yhtiöllä on myös vuokrattuja autopaikkoja Ruskeasuon varikolla:
Ruskeasuon varikko Nauvontie 3
00280 HELSINKI
Lisäksi Espoon HSL-liikenteen automme ovat xxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxx Linja Oy:n varikolla: Suomenojan varikko
Hyljekuja 3
02270 ESPOO
Alhonniitun varikolla on ympäristölupa ja se on päävarikkomme, jossa myös korjaamotoiminta pääosin tapahtuu. Varikolla on tankkauspiste, pesulinja, toimistorakennus esimies- ja sosiaalitiloi- neen, tilityspiste ja pääkonttorimme. Varikolle mahtuu noin 80 autoa.
Luhtaanmäen varikolla on sisähallitilaa tulevan laajennuksen jälkeen noin 16 autolle. Lisäksi halli- rakennuksessa on esimiestila, sosiaalitila ja jatkossa pesulinja. Pihalla tulee olemaan siirrettävä tankkauspiste.
Hyrylän varikolla on toimisto- ja hallirakennus sekä toimistoparakki. Varikolla on korjaamo, esi- miestila ja kuljettajien sosiaalitilat. Ulkosäilytykseen mahtuu noin 20 autoa.
Kaikki kolme varikkoa ovat toimineet jo vuosikausia aktiivisina linja-autovarikkoina.
Nurmijärven alueellisen käyttöoikeussopimuksen liikennettä on suunniteltu ajettavan Alhonniitun ja Luhtaanmäen varikoilta.
Yhtiöllä on ISO9001 -standardin mukainen laatusertifikaatti ja ISO14001 -standardin mukainen ympäristösertifikaatti. Toiminnassa noudatetaan yhtymän laatu- ja ympäristökäsikirjoja. Yhtymän ympäristöpolitiikka on julkaistu osoitteessa xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/