LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUS


Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen


LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUS


1.2.2017 – 31.1.2021 (31.1.2020)

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ 1

1 § Soveltamisala 1

2 § Yleiset sopimukset 1

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 1

4 § Työrauhavelvoite 1

5 § Järjestäytymisvapaus 2

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 2

II TYÖPALKAT 3

7 § Palkkaperusteet 3

8 § Erilliset lisät 5

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 6

9 § Säännöllinen työaika 6

10 § Vuosityöajan lyhentäminen 10

11 § Työtuntijärjestelmä ja ajopäiväkirja 13

12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset 14

13 § Keskituntiansio 15

14 § Hälytystyö 16

IV ERINÄISET KORVAUKSET 16

15 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus 16

16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus 16

17 § Vuosiloma 18

18 § Lomaltapaluuraha 19

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 21

19 § Erinäisiä määräyksiä 21

20 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka 22

21 § Lääkärintarkastukset 25

22 § Tilapäiset poissaolot 26

23 § Ryhmähenkivakuutus 29

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 29

24 § Palkanmaksu 29

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 29

26 § Kokoontuminen työpaikoilla 29

27 § Koulutustoiminta 30

28 § Luottamusmiehet 31

29 § Ulkopuolisen ja tilapäisen työvoiman käyttö 32

30 § Asiamiehet 33

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 33

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 34

32 § Sopimuksen voimassaolo 34

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 35

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT 42

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN LINJA-AUTONKULJETTAJIEN PALKKALIITE 43

TURUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN LINJA-AUTONKULJETTAJIEN PALKKALIITE 46

LIITE: LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 49

LIITE: SOPIMUS MENETTELYTAVOISTA JA AIKATAULUISTA KOSKIEN SIIRTYMÄAJAN LIIKENNÖINTISOPIMUKSIA 54

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välinen

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 – 31.1.2021 (31.1.2020)

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten harjoittaman linja-autoliikenteen henkilökunnan työsuhteissa.

2 § Yleiset sopimukset


Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välillä solmittuja sopimuksia.


- Yleissopimus 12.2.1995

- Lomapalkkasopimus 9.3.2006

- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2017

- Luottamusmiessopimus 1.2.2017

- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995

- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 3.3.2010

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.2.2017

- Sopimus työaikapankin käyttämisestä 1.2.2018 3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayh- distyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuk- sen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseninä.


Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä so- pimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.


4 § Työrauhavelvoite


Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ett- eivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muu- toinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.


5 § Järjestäytymisvapaus


Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuu- dessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.


6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen


1. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.


2. Linja-auton rahastajana älköön käytettäkö 16 vuotta nuorempaa työntekijää.


3. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoi- tettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeaika on tällöin kolme kuukautta.


Muutetaan ao. kohta 1.8.2018 lukien seuraavaksi:


Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoi- tettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeajan enimmäispi- tuus määräytyy työsopimuslain mukaan.


Voimaantulosäännös:


Työsuhteessa, jonka alkamispäivä on 31.1.2017 tai sitä ennen, koe- ajan enimmäispituus on kaksi kuukautta. Työsuhteessa, jonka alka- mispäivä on 1.2.2017 – 31.7.2018, koeajan enimmäispituus on kolme kuukautta.


4. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, on työnantajan irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava:


1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.


Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatet- tava:


1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; ja

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.


Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voi- daan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai kokonaan keskeytettävä.


II TYÖPALKAT


7 § Palkkaperusteet


1. Työntekijän palkka määräytyy 2-viikkojakson palkkana. Muille kuin 29 §:ssä ja tämän pykälän 2 ja 4 kohdissa tarkoitetuille työntekijöille maksetaan 2-viikkojakson palkka, vaikka työaika olisi alle 80 tuntia.


Tämän pykälän 2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille tulee määri- tellä työsopimuksella täsmällinen työaika kaksiviikkojaksossa.


Työajan jäädessä työnantajasta johtuvasta syystä 2-viikkojaksossa alle työsopimuksessa sovitun, maksetaan työntekijälle kuitenkin yk- sikertainen takuupalkka sovittuun tuntimäärään asti.


2. Jos aikataulun mukaisessa säännöllisessä linjaliikenteessä ei ole tarjota työtä 80 tuntia 2-viikkojaksossa kaikille työntekijöille, voidaan yritykseen tai sen toimipisteeseen palkata edellä mainittuun liiken- teeseen myös muita kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuja työnte- kijöitä. Tällöin muiden kuin osa-aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädän- töön perustuvalla osa-aikajärjestelyllä olevien osa-aikaisten työnte- kijöiden määrä voi olla yrityksessä keskimäärin enintään kaksi työn- tekijää toimipistettä kohti, elleivät erityiset liikenteelliset, aikataululli- set tai tuotannolliset syyt muuta edellytä.


Soveltamisohje:


Toimipisteellä tarkoitetaan varikkoa tai muuta vastaavaa aloittamis- ja lopettamispaikkaa.


Täysaikaisen työn järjestämismahdollisuuteen aikataulun mukai- sessa säännöllisessä linjaliikenteessä vaikuttavia seikkoja arvioita- essa on otettava huomioon esimerkiksi tilausajoliikenteen ja vuorolii- kenteen yhteensovittaminen, linja-autoliikenteen vuoro- ja linjaliiken- teen toimintavolyymin vaihtelut.


Työnantajan on keskusteltava ja annettava luottamusmiehelle tieto tämän kohdan mukaisten työntekijöiden käyttämisen perusteista en- nen heidän palkkaamistaan.


3. Paikalliset osapuolet voivat alistaa erimielisyyden koskien 2-kohdan tarkoittamien osa-aikaisten työntekijöiden käyttöä ja määrää ratkai- sulautakunnalle, jossa on yksi kummankin sopijaliiton nimeämä jä- sen ja puolueeton puheenjohtaja. Mikäli osapuolet eivät pääse pu-


heenjohtajasta yksimielisyyteen, nimeää hänet valtakunnansovitte- lija. Ratkaisulautakunnalle jätetty erimielisyysasia on ratkaistava vii- meistään kuukauden kuluessa.


Luottamusmiehelle ja ratkaisulautakunnalle on annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Tarkoituksena on, että rat- kaisulautakunnan päätös olisi käytettävissä ennen vakituisten osa- aikaisten työntekijöiden palkkaamista.


4. Edellä oleva periaate ei estä vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden palkkaamista silloin, kun kysymyksessä on aikataulun mukaiseen säännölliseen linjaliikenteeseen kuulumaton työ, ellei työtä voida teettää kokoaikaisena työnä ilman kohtuutonta hankaluutta.


Pöytäkirjamerkintä 1 (koskee kohtia 2 ja 4):


Osa-aikaisten työntekijöiden lisäksi voidaan käyttää tämän työehto- sopimuksen 29 §:n tarkoittamia työntekijöitä.


Pöytäkirjamerkintä 2 (koskee kohtaa 4):


Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet neuvot- teluin ja myötävaikuttavat siihen, että mahdollisia riitaisuuksia ei saa- teta tuomioistuinkäsittelyyn sopimuskauden aikana.


5. Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon työskentelyaika ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana.


Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan pal- velusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetussuun- nitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.


Palkkataulukot sopimuskauden alussa (€)



tunti

2-viikko

Linja-autonkuljettaja

alle 4 vuotta

13,50

1080,00

4-8 vuotta

13,72

1097,60

8-12 vuotta

14,18

1134,40

yli 12 vuotta

14,47

1157,60


Rahastaja



alle 4 vuotta

11,77

941,60

4-8 vuotta

11,99

959,20

yli 8 vuotta

12,23

978,40


Palkkataulukot 1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien (€)



tunti

2-viikko

Linja-autonkuljettaja

alle 4 vuotta

13,52

1081,60

4-8 vuotta

13,74

1099,20

8-12 vuotta

14,20

1136,00

yli 12 vuotta

14,49

1159,20

Rahastaja



alle 4 vuotta

11,79

943,20

4-8 vuotta

12,01

960,80

yli 8 vuotta

12,25

980,00


6. YTV (pääkaupunkiseutu)


Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa liikennöivissä ja näiden kuntien sisällä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena sopi- musliikenteenä harjoittavissa yrityksissä sovelletaan paikallis- ja lä- hiliikenteessä tämän työehtosopimuksen liitteessä mainittuja palkka- ehtoja.


7. Turku


Turun kaupungin alueella liikennöivissä linja-autoyrityksissä nouda- tetaan tämän työehtosopimuksen liitteessä mainittuja palkkaehtoja siltä osin kuin kuljettajat ovat työssä Turun kaupungin sisällä kunnal- lisena sopimusliikenteenä harjoitettavassa paikallisliikenteessä.


8 § Erilliset lisät


1. Ilta- ja yötyölisä


Klo 18.00-22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan il- tatyölisää 15 % taulukkopalkasta ja klo 22.00-06.00 välisenä aikana yötyölisää 20 % taulukkopalkasta.


2. Vapaapäivätyölisä


Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.


3. Joulutyölisä


Ensimmäisenä joulupäivänä suoritetusta työstä maksetaan joulutyö- lisä, jonka suuruus on 200 % työntekijän taulukkopalkasta.


Soveltamisohje:


Joulutyölisä ei sisällä sunnuntaityökorotusta.


4. U-tunnus


Sellaiselle ulkoisen liikenteen tariffisopimuksen (U-sopimuksen) teh- neen yrityksen kuljettajalle, jonka palkkaus on järjestetty muutoin kuin linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen YTV- tai TLO-palkka-liitteiden mukaisesti maksetaan jokaiselta tariffisopimus- vuorolta (U-vuorolta), joka liikennöidään YTV-alueella sijaitsevan ja YTV-alueen ulkopuolisen lähellä olevan päätepisteen välillä, tunti- palkka 0,51 eurolla korotettuna.


5. Tampereen yhteistariffiliikenne


Ajalta, jonka Tampereen yhteistariffiliikenteessä työskentelevä kul- jettaja ajaa ko. yhteistariffialueella, suoritetaan 0,51 euron suuruinen lisä.


Pöytäkirjamerkintä:


Lisää maksetaan siltä ajalta, kun linja-autonkuljettaja ajaa Tampe- reen kaupungissa Tampereen kaupungin liikennelaitoksen liiken- nöimällä yhteistariffialueella sellaista linja-autovuoroa, joka on yh- teistariffiliikennetunnuksella merkitty.


6. Tampereen kilpailutettu liikenne


Tampereen kilpailutetussa liikenteessä työskentelevälle kuljettajalle suoritetaan tehdyltä työajalta Tampereen yhteistariffiliikennelisän suuruista lisää.


III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET


9 § Säännöllinen työaika


1. Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Työaikalain moottoriajoneuvon kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäistyö- aikoja ja lepoaikoja ei sovelleta tämän työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä. Vuorokautista enimmäistyöaikaa rajoittavat tämän työeh- tosopimuksen vuorokautista lepoaikaa ja taukoja koskevat määräyk- set.


Lähi- ja paikallisliikenteen vuorokautinen enimmäistyöaika


Vuorokautinen työaika on lähi- ja paikallisliikenteessä enintään 11 tuntia, ellei paikallisesti muuta sovita.


Muutetaan em. kappale Pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimuslii- kenteen linja-autonkuljettajia koskevan palkkaliitteen soveltamis- alalla 1.2.2020 lukien seuraavaksi:


Vuorokautinen työaika on lähi- ja paikallisliikenteessä enintään 11 tuntia.


Pöytäkirjamerkintä: Lähi- ja paikallisliikenteen määritelmä


Lähi- ja paikallisliikenteen piirissä olevana pidetään aluetta, joka jää 30 kilometrin säteellä piirretyn ympyrän sisään mitattuna asutuskes- kuksessa olevasta linjan luonnollisesta lähtöpisteestä.


2. Lyhyemmästä kuin 5 tunnin työstä maksetaan täysi 5 tunnin palkka ja se luetaan työajaksi.


3. Rahastajien työaika ja lepoajat määräytyvät kuten kuljettajilla 4. koh- dan määräystä lukuun ottamatta.


4. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähintään 10 minuutin mittainen.


Mikäli työaika on 7 tuntia pidempi, yksi tämän kohdan 1. kappaleen 30 minuutin tauoista tulee antaa yhtäjaksoisena.


Muutetaan em. kappale Pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimuslii- kenteen linja-autonkuljettajia koskevan palkkaliitteen soveltamis- alalla 1.2.2018 lukien seuraavaksi:


Mikäli työaika on 6 tuntia pidempi, yksi tämä kohdan 1. kappaleen mukaisista 30 minuutin tauoista tulee antaa yhtäjaksoisena.


5. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 11 tuntia kes- tävä yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona. Vuorokautinen lepoaika voidaan lyhentää vähintään 9 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi enintään kolme kertaa kalenteri- viikon aikana.


Lyhentämätön vuorokausilepo voidaan pitää kunkin 24 tunnin jakson aikana kahtena erillisenä jaksona, joista ensimmäisen on oltava vä- hintään 3 tunnin ja jälkimmäisen vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Jaetun vuorokausilevon yhdeksää tuntia lyhyemmältä le- poaikajaksolta maksetaan 7. kohdassa tarkoitettua taukoajan palk- kaa vähennettynä enintään 7. kohdassa mainitulla palkattomalla kat- kolla. Muista mahdollisista katkoista maksetaan yksinkertainen tunti- palkka lukematta niitä työaikaan.


Vuorokausilepo monimiehitystilanteessa


Jokaisen sellaisen 30 tunnin jakson aikana, jolloin ajoneuvon miehis- tönä on vähintään kaksi kuljettajaa, jokaisella kuljettajalla on oltava vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika.


6. Jos linja-autonkuljettaja seisonta-aikana on velvollinen oleskele- maan autossa tai muussa, josta hän ei vapaasti saa poistua, laske- taan seisonta-aika kokonaan työaikaan.


7. Kaukoliikenteessä sekä paikallis- ja lähiliikenteessä voi työpäivän ai- kana olla yksi enintään 1 tunnin palkaton katko. Puolta tuntia lyhy- emmät katkot luetaan työaikaan. Muista mahdollisista katkoista mak- setaan yksinkertainen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan.


8. Työntekijälle on annettava 45 tunnin mittainen yhtäjaksoinen viikot- tainen lepoaika. Tämä lepoaika voidaan lyhentää kerran kahden pe- räkkäisen viikon aikana vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepo- ajaksi. Lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yh- täjaksoisella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. Korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähintään 9 tunnin lepoajan yhteydessä.


Viikottainen lepoaika, joka alkaa yhden viikon aikana ja päättyy toi- sen viikon aikana, voidaan laskea kuuluvaksi kumpaan tahansa näistä viikoista.


Viikottaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenterivuoro- kausi.


Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa 2-viikkojak- sossa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vähintään yksi vapaapäivä. 2-viikkojaksossa on oltava vä- hintään 4 vapaapäivää.


Lähi- ja paikallisliikenteessä vapaapäivä on annettava viimeistään kuuden 24 tunnin jakson kuluttua edellisestä vapaapäivästä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.


Vapaapäivä on annettava työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita.


Kansainvälisessä tilausajoliikenteessä kaksiviikkojakson vapaapäi- vät voidaan antaa 10 työpäivän jälkeen.


9. Työntekijälle on neljän viikon välein järjestettävä ainakin yksi vapaa viikonvaihde (lauantai ja sunnuntai).


10. Lähi- ja paikallisliikenteen kuljettaja ei saa tehdä työtä työ- ja virka- suhteessa kuljetusalalla tai sen ulkopuolella vähimmäisvuorokausi- ja vähimmäisviikkolevon aikana.


11. Jos kuljettaja joutuu tilausajomatkallaan olemaan asemapaikkakun- naltaan poissa vähintään yhdeksän (9) tuntia, lasketaan matkasta ajoajasta riippumatta vähintään kahdeksan (8) tuntia työajaksi.


Alle 24 tuntia kestäviin tilausajomatkoihin sovelletaan 7. momentin katkosäännöksiä. Tällä ei estetä palkattoman vuorokausilevon anta- mista.


Jaetun vuorokausilevon osalta noudatetaan 5. kohdan määräystä.


12. Milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakun- nalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.


Työntekijällä voi olla vain yksi asemapaikka, joka ei voi vaihdella. Milloin työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä aloittamaan tai lo- pettamaan työnsä asemapaikkakunnalla muualla kuin asemapai- kalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin pe- ruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.


Pöytäkirjamerkintä:


Asemapaikalla tarkoitetaan varikkoa tai muuta työn aloittamis- ja lo- pettamispaikkaa.


13. Työhönsidonnaisuusaika lähi- ja paikallisliikenteessä voi olla enin- tään 12 tuntia. Työhönsidonnaisuusaika kaukoliikenteessä voi olla enintään 14 tuntia, ellei toisin sovita.


14. Työntekijälle on järjestettävä työturvallisuuslain 31 §:n mukaisesti mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikai- sen poistumisen työpisteestä yhtäjaksoista paikallaan oloa vaati- vassa työssä, mikäli työehtosopimuksen ja lain mukaiset tauot eivät ole riittävät. Tämä on otettava työ- ja ajosarjasuunnittelussa huomi- oon siten, että työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus mm. käy- mälässä käyntiin vähintään 4 tunnin välein.


Mikäli yrityksessä esiintyy tämän kohdan osalta erimielisyyksiä, tulee nämä käsitellä yksityiskohtaisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Tällöin käydään läpi ao. kuljettajan ajo-ohjelma, työtuntijär- jestelmä ja mahdolliset ajopiirturin tiedot sen selvittämiseksi, toteu- tuuko tämän kohdan määräys. Määräyksen toteutumiseksi ei riitä pelkästään se, että ajo-ohjelmassa tai muussa yhtiössä käytössä olevassa työnsuunnittelussa on otettu tämä huomioon, jos riittävä tauko jää käytännössä jatkuvasti toteutumatta.


Mikäli asiaan ei saada tämän määräyksen mukaista ratkaisua pai- kallisesti, asia siirtyy liittojen välillä selvitettäväksi. Tällöin noudate- taan samoja periaatteita kuin edellä on todettu.


Jos liittojen välillä todetaan, ettei riittäviä taukoja ole, asia on korjat- tava yhtiössä ensitilassa. Jos asiaa ei tästä huolimatta korjata yhti- össä, määräyksen toteutuminen on varmistettava merkitsemällä työntekijälle hänen työtuntijärjestelmäänsä vähintään 10 minuutin tauko enintään 3,5 tunnin työjaksoa kohti.


15. Osa-aikaeläkkeellä olevalla työntekijällä ei voi teettää työtä yli työso- pimuksessa sovitun työaikamäärän lukuun ottamatta sairaus- tai muita pakottavia tilanteita.


16. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain määräyksiä.


10 § Vuosityöajan lyhentäminen


1. Soveltamisala


Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Li- säksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pitui- nen vuosiloma.


Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon perusteella suh- teessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.


Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mai- nitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön pe- rustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat yli- määräiset vapaapäivät.


2. Vapaan kertyminen


Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myö- hemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan ker- tymän mukaan seuraavasti:


A. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina


työtuntimäärä lyhennys


vähintään

94

h

8

h

eli

1

päivä


188

h

16

h

eli

2

päivää


283

h

24

h

eli

3

päivää


377

h

32

h

eli

4

päivää


471

h

40

h

eli

5

päivää


565

h

48

h

eli

6

päivää

660

h

56

h

eli

7

päivää

754

h

64

h

eli

8

päivää

848

h

72

h

eli

9

päivää

942

h

80

h

eli

10

päivää

1036

h

88

h

eli

11

päivää

1131

h

96

h

eli

12

päivää

1225

h

104

h

eli

13

päivää

1319

h

112

h

eli

14

päivää

1413

h

120

h

eli

15

päivää

1508

h

128

h

eli

16

päivää

1602

h

136

h

eli

17

päivää

1696

h

144

h

eli

18

päivää


B. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina


työtuntimäärä lyhennys


vähintään

90

h

8

h

eli

1

päivä


180

h

16

h

eli

2

päivää


270

h

24

h

eli

3

päivää


360

h

32

h

eli

4

päivää


447

h

40

h

eli

5

päivää


537

h

48

h

eli

6

päivää


627

h

56

h

eli

7

päivää


717

h

64

h

eli

8

päivää


807

h

72

h

eli

9

päivää


893

h

80

h

eli

10

päivää


983

h

88

h

eli

11

päivää


1073

h

96

h

eli

12

päivää


1163

h

104

h

eli

13

päivää


1253

h

112

h

eli

14

päivää


1340

h

120

h

eli

15

päivää


1430

h

128

h

eli

16

päivää


1520

h

136

h

eli

17

päivää


1610

h

144

h

eli

18

päivää


1696

h

152

h

eli

19

päivää


Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnas- tetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimus- neuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lä- hiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutet-


tuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi teh- dyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukai- sesti annettu vapaa.


3. Vapaan antaminen


Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtu- vat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seu- raavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäi- vän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta ly- hennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tun- nin lyhennystä.


Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden an- saitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.


Yksi viiden päivän jakso


Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa.


Kaksi viiden päivän jaksoa


Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 15 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata.


Yllämainitut 5 lyhennyspäivän jaksot sisältävät 7 kalenteripäivää.


Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartutta- vaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pi- tämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjak- soista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annetta- vaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennys- vapaajakson osalta kalenterivuodessa.


Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sai- rasloman jälkeen ja työntekijän sairasloma sitten jatkuu, siirretään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhem- min.


Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään ly- hennyksen tuntimäärällä.


4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen


Ilmoitus viiden päivän mittaisesta vapaasta on annettava työnteki- jälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.


Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan ennalta ohjelmoidussa työtunti- järjestelmässä tai mikäli työtuntijärjestelmää ei laadita, vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.


5. Ansionmenetyksen korvaaminen


Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin an- saittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lop- putilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.


6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi


Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroi- sina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.


7. Itsenäisyyspäivä


Mikäli vuosityöajan lyhennysvapaapäivä on annettu itsenäisyyspäi- vänä, katsotaan lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka tällöin maksetuksi.


11 § Työtuntijärjestelmä ja ajopäiväkirja


1. Kaksiviikkojakson työtuntijärjestelmän tulee muussa kuin tilausajolii- kenteessä olla vähintään yhtä viikkoa ennen jakson alkamista työn- tekijän nähtävissä ja siitä on käytävä selville, milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy sekä ruokailu- ja vapaa-ajat.


Ellei muuta ole sovittu, tilausajoliikenteessä tulee kaksiviikkojakson työtuntijärjestelmästä ilmetä työntekijän vapaapäivät.


2. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työtuntijärjestelmään muutoksia. Vapaapäivää koskevaa muutosta ei saa tehdä ilman työntekijän suostumusta.


3. Työvuorot on järjestettävä siten, että linja-autohenkilökunta ei tar- peettomasti joudu palkattomasti oleskelemaan vieraalla paikkakun- nalla.


4. Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle moottoriajoneu- von kuljettajalle vuorokautisen työajan seuraamista varten henkilö- kohtainen ajopäiväkirja. Ajopäiväkirjan sijasta voidaan käyttää ajo- piirturia.


Moottoriajoneuvon kuljettaja on velvollinen tekemään ajopäiväkir- xxxx xxx edellyttämät merkinnät ja pitämään se mukanaan ajon ai- kana.


Ajopäiväkirjat ja työilmoitukset jätetään työnantajalle tämän anta- mien ohjeiden mukaisesti.


12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset


1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain sallima määrä ja lain edellyttämällä tavalla tämän työehtosopimuksen säännösten mukai- sesti.


Pöytäkirjamerkintä:


Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei kuitenkaan tarvitse noudattaa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää neljän kuukau- den tarkastelujaksoa.


2. Työajan määräytyessä työaikalain 6 §:n mukaan (päivittäinen työ- aika) ylityö lasketaan päivittäin, jolloin ylityöksi katsotaan työvuoro- listan ylittävä työaika ja maksetaan kahdelta (2) ensimmäiseltä yli- työtunnilta viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta sadalla

(100) prosentilla korotettu palkka. Sunnuntaina ja kirkollisena juhla- päivänä samoin vapun- ja itsenäisyyspäivänä sekä lauantaina ja edellä mainittujen päivien aattoina tehdystä ylityöstä maksetaan sa- dalla (100) prosentilla korotettu palkka.


3. Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (jaksotyö) on kak- siviikkojakson säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista (12) en- simmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja sen yli meneviltä sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.


Kun työntekijä siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikaeläkkeelle noudate- taan työajan jaksotuksen osalta yrityksessä vallitsevaa käytäntöä kuitenkin niin, että osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän tehdessä työtä kaksi viikkoa peräkkäin tilanteessa, jossa viikot sijoittuvat kah- delle eri tasoittumisjaksolle, lasketaan työtunnit yhteen ja korvataan yli 80 tuntia kaksiviikkojaksossa oleva työtuntimäärä kuten ylityöstä suoritettava korvaus mainittua aikaa kuitenkaan ylityöksi lukematta.


4. Jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sai- rauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tun- tia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käy- tettyinä ja niiden veroisina vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.


Työpäivien veroisina pidetään tällöin työtuntijärjestelmän tasaa- miseksi annettuja vapaapäiviä, mutta ei viikkolepopäivää eikä ns. vii- kon toista vapaapäivää. Jakajana käytettävä työpäivien ja niiden ve- roisten päivien summa voi olla enintään viisi (5) jakson puolikasta kohden, ellei todellisten työpäivien luku ole tätä suurempi.


Kahdeksan (8) keskimääräisen työtunnin ylittäviltä kahdelta (2) en- simmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) pro- sentilla ja seuraavilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka, kui- tenkin niin, että 50-prosenttisten tuntien lukumäärä myös katken- neessa jaksossa on enintään kaksitoista (12).


5. Hätätyöstä (TAL 21 §), mikäli sitä tehdään säännöllisen työajan ul- kopuolella, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.


6. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapun- päivänä tehdystä työstä maksetaan sadalla (100) prosentilla koro- tettu palkka.


7. Tässä pykälässä mainittuja palkan korotusosia laskettaessa käyte- tään perusteena 13 §:n mukaan laskettua keskituntiansiota.


13 § Keskituntiansio


1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten mak- superusteena siten kuin tässä työehtosopimuksessa määrätään.


2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuo- sineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saa- mansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta yli- työ- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.


Milloin työntekijä 4. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen ai- kana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.


3. Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntian- siota ei 2. kohdan mukaan lasketa, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan.


4. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraa- vasti:


- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosinel- jänneksen keskituntiansiota

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä


- marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljännek- sen keskituntiansiota.


Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset laske- taan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.


14 § Hälytystyö


1. Työntekijä voidaan kutsua hänen suostumuksellaan hälytystyöhön.


2. Milloin työntekijä kutsutaan hänen työaikansa ulkopuolella hälytys- työhön, maksetaan hälytystyörahaa seuraavasti:


- kutsu annettu klo 21.00-06.00 kahden (2) tunnin palkkaa vas- taava summa

- kutsu annettu ennen klo 21.00 yhden (1) tunnin palkkaa vastaava summa


3. Jos kutsu on annettu työajan ulkopuolella klo 21.00-06.00 välisenä aikana, maksetaan tällöin työajalta hälytystyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän peruspalkasta.


IV ERINÄISET KORVAUKSET


15 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus


1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.


2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaikka työtä tekemättä, maksetaan puoli palkkaa henkilökohtaisesta perus- palkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lukematta.


3. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen päivystämään pu- helinohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus varallaoloai- kaa työaikaan lukematta, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomioon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.


16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus


Kotimaassa:


1. Mikäli työntekijä on estynyt 10 tunnin aikana ruokailemasta asema- paikkakunnalla, maksetaan osapäivärahana 15,00 euroa siten, että


esteen alkamisesta laskettua täyttä 24 tunnin jaksoa kohti maksetaan 33,20 euroa.


Osapäivärahan kertymäjaksoa ei keskeytä kahden tunnin kuluessa kertymäjakson alusta tai lopusta laskettuna kokonaan annettu tauko.


Soveltamisohje:


Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän asemapaikka on, kuitenkin siten, että luottamusmiehen ja työnanta- jan on erikseen sovittava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset eri- koisolosuhteet antavat siihen aiheen.


Luettelo päivärahojen määräytymisperusteena käytettävistä asema- paikkakunnista on työehtosopimuksen lopussa.


Jaksoon lasketaan kaikki se aika, jolloin este ruokailuun vallitsee eli ajoajan lisäksi myös se aika, jolloin työntekijä paikalliset olosuhteet huomioonottaen suorittaa lähdön valmisteluun ja selvittelyyn liittyviä tehtäviä.


2. Jos työntekijä joutuu yöpymään vieraalla paikkakunnalla, maksetaan hänelle matkustajakotitasoisesta majoituksesta aiheutuneet kustan- nukset laskun mukaan.


3. Jos työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei osapäivärahaa tällöin makseta.


4. Osapäivärahaa tai kokopäivärahaa ei voida vähentää tai jättää mak- samatta, ellei työnantaja voi osoittaa järjestäneensä päivärahaan oi- keuttavalta matkalta ateriaa.


5. Kaukolinjoilla, joilla työntekijät säännöllisesti joutuvat yöpymään var- sinaisen asuinpaikkakuntansa ulkopuolella, hankkii ja kustantaa työnantaja asunnon työntekijöilleen.


Tilan tulee olla sovelias yöpymiseen ottaen huomioon muun muassa turvallisuus, riittävä häiriöttömyys ja siisteys.


Työnantajan tulee hankkia työntekijän käyttöön vuodevaatteet ja huolehtia niiden pesusta. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia korvauksesta, jonka työnantaja maksaa työntekijöille omien vuode- vaatteiden käytöstä.


6. Siirrettäessä työntekijän asemapaikkaa paikkakunnalta toiselle, on siitä työntekijälle kirjallisesti ilmoitettava kaksi (2) viikkoa ennen siir- toa, jolloin on ilmoitettava myös siirron syy sekä onko kyseessä va- kinainen vai muu siirto.


Ennakkoilmoitusaika ei koske sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi tapahtuvaa siirtoa.


Muun kuin vakituisen siirron ajalta, kuitenkin enintään kahdelta (2) kuukaudelta maksetaan osapäiväraha ja majoituskorvaus työehtoso- pimuksen mukaisesti.


Alle kahden (2) kuukauden siirtoa ei katsota vakituiseksi.


Ulkomailla:


7. Xxxxxxx työntekijä joutuu olemaan ulkomailla, maksetaan hänelle päivä- ja ruokarahaa yhteensä 56,60 euroa vuorokautta kohti lasket- tuna siitä hetkestä, jolloin työntekijä siirtyy 11 kohdan mukaisesti ul- komaan päivä- ja ruokarahasäädösten piiriin.


Euroopan ulkopuolella on ruoka- ja päiväraha yhteensä 60,60 euroa.


8. Jos työntekijälle annetaan vapaa asunto, mutta ei ruokaa, makse- taan vain ruokaraha 32,30 euroa vuorokautta kohti.


9. Milloin oleskelu ulkomailla täysien vuorokausien lisäksi tai kokonai- suudessaan kestää 10 tuntia, maksetaan työntekijälle puolet ulko- maan ruokarahasta eli 16,15 euroa.


10. Mikäli työntekijä matkallaan muutoin on oikeutettu tämän pykälän mukaisesti päivä- ja ruokarahaan tai ruokarahaan, on hänellä sama oikeus kuljetuslautalla oloajalta, vaikka lautalla olisi kuljettajalle jär- jestetty vapaa ruoka ja asunto.


Kuljetuslautalla matkustaminen luetaan kuuluvaksi kotimaan ajan- jaksoon mikäli lautan lähtösatama on Suomen satama tai lautta- matka kestää 24 tuntia, muutoin ulkomaan ajanjaksoon.


11. Kotimaan osapäiväraha ja ulkomaan päivä- ja ruokaraha määräyty- vät sen mukaan, kummanko päivärahan tai ruokarahan piirissä työn- tekijä on kussakin jaksossa pääosin oleskellut.


12. Xxxxxxx työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei ruokarahaa tällöin makseta.


13. Osapäivärahaa tai kokopäivärahaa ei voida vähentää tai jättää mak- samatta, ellei työnantaja voi osoittaa järjestäneensä päivärahaan oi- keuttavalta matkalta ateriaa.


17 § Vuosiloma


1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.


2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada


lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta.


3. Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman alka- misajankohtaan asti kestäneen 2-viikkojakso-osan aikana tehdystä kolmesta (3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) vapaapäivä, viidestä (5) työpäivästä kaksi (2) vapaapäivää, kahdeksasta (8) työ- päivästä kolme (3) vapaapäivää ja kymmenestä (10) työpäivästä neljä (4) vapaapäivää.


Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä. Vapaapäivä voi olla myös sunnuntai tai juhlapäivä.


4. Kaksiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työ- osuudelle kohdistuvaa jaksopalkan osaa vastaava työtuntimäärä lo- mapäivien lukumäärästä riippuen seuraavan taulukon mukainen:


Loma- päivät


1

73,5

2

66,5

3

60,0

4

53,5

5

46,5

6

40,0

7

33,5

8

26,5

9

20,0

10

13,5

11

6,5


Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut, maksetaan niistä yksin- kertainen tuntipalkka (jaksopalkan 80:s osa) työtuntia kohden. Ylitöi- den osalta katso 12 §.


18 § Lomaltapaluuraha


1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomalta- paluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.


2. Lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.


3. Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.


Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoitta- man ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.


4. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lo- maltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.


5. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi me- nettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lo- maltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palve- lusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.


6. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palatessaan mak- settavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astu- minen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapa- luuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja loma- korvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työ- ehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astutta- essa.


7. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irti- sanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana si- ten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaa- masta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen me- netä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.


8. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työn- tekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.


9. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapal- kasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.


V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET


19 § Erinäisiä määräyksiä


1. Mikäli työnantaja vaatii työntekijöille määrätynlaista virkapukua tai puvunosaa siihen sopivine lakkeineen, paitoineen ja solmioineen, on ne työnantajan kustannettava.


Mikäli työntekijä, joka on ollut vähintään 6 kuukautta saman työnan- tajan palveluksessa, itse hankkii itselleen Linja-autoliitto ry:n ylei- seen käyttöön suositteleman virkapuvun tai sen osan, saakoon hän enintään kerran 12 kuukauden aikana työnantajalta 50 %:n korvauk- sen näin hankitun varastopuvun tai sen osan hinnasta.


2. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työnte- kijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.


3. Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaati- miensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustan- nukset sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jat- kokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipäte- vyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.


Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkin- töjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaa- maan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin en- nen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.


4. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljetta- jakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle au- tonkuljettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kul- jettajakorttia.


Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 4 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uu- simisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljet- tajakortin hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tä- män jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut kuljettaja-


kortin hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen kor- vaamaan työnantajalle kuljettajakortin jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jään- nösarvon lopputilistä.


5. Mikäli työntekijä kuolee työmatkalla ulkomailla, työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla vainajan Suomeen kuljettamisen. Niin ikään työntekijän sairastuessa vakavasti työmat- kalla ulkomailla työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutus- turvan hankkimalla työntekijän Suomeen kuljettamisen silloin, kun se on hoidon kannalta välttämätöntä tai kun työntekijä ei voi sairaanhoi- don jälkeen jatkaa työntekoa ja joutuu palaamaan Suomeen.


6. Mikäli jossain tapauksessa linja-autohenkilökuntaan kuuluvalle työn- tekijälle on myönnetty parempia työ- ja palkkaehtoja kuin tässä työ- ehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ehdot tämän sopimuksen ul- kopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.


20 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka


1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapatur- man takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuotta- muksella, sairausajan palkkaa sen pituisen kalenteriajanjakson työ- päiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:


Työsuhde, joka on ennen Kalenteriajanjakso työkyvyttömyyden alkua

jatkunut yhtäjaksoisesti


alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää


56 päivän kalenteriajanjaksoa sovelletaan työsuhteen kestosta riip- pumatta, mikäli työkyvyttömyyden aiheuttama sairaus tai tapaturma on aiheutunut työntekijään työtehtävissä kohdistetusta väkivallasta.


2. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun työnantajan hyväksymän lääkärin kuin työterveyslääkärin an- tama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työ- terveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumatto- muuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mah- dollista.


3. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta johtu- vat kustannukset.


4. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päi- väksi silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lää- kärinpalveluksia ei ole saatavilla. Työntekijän tulee käydä tällöinkin ensisijaisesti työterveyshuollon vastaanotolla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.


5. Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän ai- kana alkanut koko työvuoro.


6. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on työnantaja oikeutettu saamaan sairausvakuutuksesta pa- lautuksena työntekijälle tulevan päivärahan.


7. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan an- sionmenetyksen korvaaminen.


8. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmä on laadittu, maksetaan sairausajan palkka työtuntijärjestelmän mukaisille työtunneille.


9. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmää ei ole laadittu makse- taan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä sairauspäivää kohden vii- kossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palk- kaa yhteensä 80 tunnilta.


Ellei työtuntijärjestelmästä käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu, pidetään vapaapäivinä lauantai- ja sunnuntaipäi- vää.


10. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksossa 80 tunnin palkkaa, on se tasattava tähän määrään.


11. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalle ei ole laadittu työtuntijärjestelmää eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pide- tään työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seuraa- van taulukon mukaisia tuntimääriä:


Sairauspäivät


1

72

2

64

3

56

4

48

5

40

6

32

7

24


8

16

9

8

10

0


12. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun, maksetaan niistä palkka tehtyjen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla tavoin laskettuun sairausajan palkkaan.


Ylityö lasketaan 12 §:n 4 kohdan mukaan.


13. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankoh- dan.


Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.


14. Sairausajan palkka maksetaan 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.


15. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työ- kyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.


16. Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työky- vytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksen- mukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voi- daan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.


Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoitta- misesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.


Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.


17. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa samoilta ajanjaksoilta ja samojen säännösten mukai- sesti kuin sairausajalta.


Pöytäkirjamerkintä:


Äitiysvapaan palkkaa koskeva vähimmäiskalenteriajanjakso on 28 kalenteripäivän sijaan yksi kuukausi sairausvakuutuslain 14 luvun 4

§:n (1342/2016) sisältämän kertakorvauksen voimassaolon ajan.


18. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuu- kautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.


19. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolo- jen ennalta ehkäisevään toimintaan.


21 § Lääkärintarkastukset


1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansion menetyksen hänen terveys- tarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä an- netun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä tarkoitetussa terveystarkastuksessa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta.


Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitet- tua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällai- sessa tarkastuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitar- kastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuk- sista sekä päivärahan.


2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi vält- tämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työnte- kijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.


Xxxxxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työ- ajan tarpeetonta menetystä välttäen.


Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyk- sen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyk- senä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä xxx xxx- xxx vastaanottoa työajan ulkopuolella.


3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palk- kaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suori- teta.


4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työ- suhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työnte- kijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä labo- ratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä me- netetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.


5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman


työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansio- menetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei on- nistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.


22 § Tilapäiset poissaolot


1. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimi- valle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työn- tekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakun- nan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.


Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työn- antajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen kor- vauksesta.


2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.


Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxx- xxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia.


3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen ker- ran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöl- lisiä työtunteja vastaavalta ajalta.


Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväk- syttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.


Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksi kolmasosaa (2/3) niistä.


Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.


4. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lap- sen ja lapsen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sai- rausajanpalkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen


hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä ti- lapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta anne- taan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelle- taan myös yksinhuoltajiin.


Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus äidille, isälle tai muulle lapsen huoltajalle, mikäli toisella huoltajista ei sairaalassa- olon taikka toisella paikkakunnalla tapahtuvan työskentelyn, opiske- lun tai koulutukseen osallistumisen aiheuttaman tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon, eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mu- kaisesti. Työntekijän tulee toimittaa työnantajalle selvitys toisen huoltajan tilapäisestä esteestä osallistua hoitoon.


Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.


Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista.


Soveltamisohje:


Selvitys lapsen sairaudesta


Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta esitetään sama selvitys kuin työ- ehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lää- kärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksissa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksessa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitet- tuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin sisältyviä määräyksiä sairauslomatodistuksen antamisesta.


Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltajien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että huoltajien tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestä- mään lapsen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, toinen heistä voi jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa vaa- ditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lap- sen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallis- ten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoi- tetaan lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia si- saruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.


Saman sairauden uusiutuminen


Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuk- siin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.


Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.


Poissaolon pituus


Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoite- taan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissa- olon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän pal- kalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitem- män, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempään- kin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan.


Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen


Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman ansaitse- mista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoit- tamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.


Huoltajat saman työnantajan palveluksessa


Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.


5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtosopi- muksen 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaisina.


6. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöön- panosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4

§:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2


momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoi- don opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.


23 § Ryhmähenkivakuutus


Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.


VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET


24 § Palkanmaksu


1. Palkanmaksu tapahtuu kaksiviikkojaksottain. Palkanmaksu suorite- taan viimeistään kolmen viikon kuluttua sen kaksiviikkojakson päät- tymisestä, jonka aikana työ on tehty.


Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäi- väksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.


2. Muistutukset palkkaa vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkan- maksua.


3. Sopijapuolet suosittavat, että palkat työntekijäin kanssa sopien mak- setaan pankkiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.


4. Työntekijälle on annettava palkkalaskelma mahdollisimman pian pal- kanmaksun jälkeen kuitenkin viimeistään ennen seuraavaa palkan- maksua.


25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä


1. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tä- hän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilit- tää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkiti- lille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestön 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työnte- kijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.


26 § Kokoontuminen työpaikoilla


1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla ole- valla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välit-


tömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkole- poon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työolosuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:


a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tar- koittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.


b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan välittömässä läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysy- myksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkai- sun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinni- tettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja pa- loturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.


c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilo- jen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouk- sessa saapuvilla.


d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtoso- pimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.


Soveltamisohje:


Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun mu- assa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopi- misen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää en- nen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämi- seen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.


27 § Koulutustoiminta


1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 3.3.2010 sovittua koulutustoimintaa koskevaa sopimusta.


Ansionmenetyksen korvausperusteena käytetään edellä mainitun keskusjärjestöjen sopimuksen mukaisissa tapauksissa keskituntian- siota.


28 § Luottamusmiehet


1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmies- sopimusta.


2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamus- miestehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikot- taista vapautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seu- raavasti:


Työntekijämäärä Vapautus/viikko


enintään 10

2 t

11 - 29

4 t

30 - 49

5 t

50 - 100

8 t

101 - 179

16 t

180 - 259

22 t

260 - 339

28 t

340 - 399

32 t

400 tai yli

40 t


Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kah- deksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapau- tuksen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulu- kosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.


3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies. Työpisteellä tarkoitetaan yhteisesti todettua toiminnallista yksikköä, missä kuljet- tajat vakituisesti aloittavat ja lopettavat työnsä.


Mikäli työnantajalla on työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies, annetaan luottamusmiehelle säännöllistä viikottaista vapautusta työntekijämäärän perusteella seuraavasti:


Työntekijämäärä Vapautus/viikko


15 - 29 1 t

30 - 49 3 t

50 - 79 6 t

80 tai yli 8 t


Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kah- deksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapau- tuksen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulu- kosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.


4. Mikäli yrityksessä tai sen työosastolla valitaan luottamushenkilöt sekä liikenne- että huoltokorjaamon puolelle, lasketaan 2. kohdan


säännösten mukainen vapaa-aika työosaston henkilömäärän mukai- sesti.


5. Mikäli 3. kohdassa tarkoitettua luottamusmiestä työnantajan ja työn- tekijän välisellä sopimuksella pidetään pääluottamusmiehenä, sovel- letaan häneen 2 kohdan määräyksiä kuitenkin siten, että toimintapai- kan työntekijämäärä on perustana vapaa-aikaa määriteltäessä.


6. Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota taulukko- palkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraa- vasti:


Työntekijöitä

Palkkio

20 - 49

1,5 %

50 - 179

3,7 %

180 - 399

6,3 %

400 tai yli

8,3 %


Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa 13 §:n mukaista keskitun- tiansiota tai lomapalkkasopimuksen mukaista vuosiloman lisien kes- kituntiansiota.


7. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että


- työntekijällä tarkoitetaan ALT:n ja AKT:n välillä solmittujen työeh- tosopimusten tarkoittamia työntekijöitä,

- vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työnteki- jäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäi- vänä,

- jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parem- pia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luotta- mushenkilönä,

- sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuorolistaan,

- edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntiansion mukaan.


29 § Ulkopuolisen ja tilapäisen työvoiman käyttö


1. Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan liittojen 12.2.1995 ja 9.5.1972 allekirjoitettuja sopimuksia.


2. Autoliikenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työnteki- jäliiton välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuk- sen perusteella liitot toteavat lisäksi, että:


a) Osapuolten tarkoittama ulkopuolinen kuljettajatyövoima tarkoittaa osaksi STK:n ja SAK:n ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969 tekemän sopimuksen 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja lainamiehiä ja osaksi yritykseen tilapäisesti otettuja omia työntekijöitä.


b) Lainamiesten käytöstä on noudatettava edellä mainitun sopimuskoh- dan määräyksiä.


c) Tilapäisten työtekijöiden käyttö tulee lähinnä kysymykseen sellai- sissa tilanteissa, joissa ajotehtävien suorittamisessa tarvittava työ- voima ylittää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakinaisen henkilökunnan käyttömahdollisuudet.


Työnantajan on kerrottava luottamusmiehelle perusteet tilapäisten työntekijöiden käyttämisestä heti heitä palkatessaan.


d) Lainamiesten tai tilapäisten kuljettajien käytössä on vältettävä sellai- sia järjestelyjä, jotka huonontavat omien pysyvien työntekijäin ase- maa, sekä tähdentävät, että sairaus- ja muissa poissaolotapauksissa ruuhkakausina, äkillisten tilausajojen sattuessa, tapauksessa, jossa ajotehtävä asettaa kuljettajalle erityisiä kielitaito- ja asiakaspalvelu- vaatimuksia tai muissa sen kaltaisissa tilanteissa on yrityksen voi- tava järjestää kuljetukset käyttäen tarvittaessa lainamiehiä tai tilapäi- siä työntekijöitä. Liitot toteavat myös, että tämän soveltamispöytäkir- jan vastaisena on pidettävä tapauksia, joissa vakituisesti jonkin yri- tyksen palveluksessa olevat kuljettajat ilman työnantajan lupaa lepo- tai muina vapaa-aikoina suorittavat ajotehtäviä joissakin muissa yri- tyksissä olematta näihin yrityksiin työsuhteessa.


e) Tilapäisten työntekijöiden käyttäminen on kiellettyä sen jälkeen, kun kohtien c ja d mukaiset olosuhteet lakkaavat.


f) Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvitta- vasta ulkopuolisesta työvoimasta.


30 § Asiamiehet


1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n valtuuttamilla asiamie- hillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaan, soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käyn- nistä sitä ennen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.


2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hä- nelle tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa.


31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen


1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asi- assa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja vii- meistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neu- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toi- sen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritse- miseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa


ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu eri- mielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityis- kohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille pai- kallisille osapuolille kappale.


Pöytäkirjamerkintä:


Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista paikal- lisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:


- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri ta- soilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjoh- tajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasi- oissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään,

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,

- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merki- tystä omaavissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin,

- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaatti- seen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.


Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.


2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kes- ken edellä 1. momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.


VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO


32 § Sopimuksen voimassaolo


1. Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.


Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry voi irtisanoa työehtoso- pimuksen kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä työehtosopimuksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset ja teksti- muutokset raukeavat.


AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY


AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 1 (7) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika: 31.1.2017

Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki Läsnä: Xxxxx Xxxxxxxxx AKT

Xxxx Xxxxxxx AKT

Xxxxx Xxxxxxx AKT

Xxxxx Xxxxxxx AKT


Xxxx Xxxxxxxxxx ALT Xxxx Xxxxxxxx ALT

Xxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxx ALT


1 § UUDISTAMINEN


Todettiin, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työn- tekijäliitto AKT ry:n välillä 23.10.2013 allekirjoitetun linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2017.


Päätettiin uudistaa liittojen välinen linja-autohenkilökunnan työehtosopimus työehtosopimukseen merkityin muutoksin ajalle 1 2.2017 – 31.1.2021.


Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry voi irtisanoa työehtosopimuksen kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä työehtosopimuksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset ja tekstimuutokset raukeavat.


2 § PALKANKOROTUKSET


2.1. Yleiskorotukset


2.1 1. Vuonna 2017


Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen palkkojen yleiskorotus on vuonna 2017 muiden solmittujen työehtosopimusratkaisujen mukaisesti nolla.


2.1 2. Vuonna 2018


Palkkoja korotetaan 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2017 mennessä seuraavalla laskentamallilla.


Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimus- ten 31.12.2017 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2017 – 31.10.2018 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:


- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityö- väen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammat- tiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).


Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.12.2017 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2018 yleis- korotusta laskettaessa.


Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2017 mennessä saavutettu neuvottelu- ratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteut- tamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.


Verrokkialojen yleiskorotusten määrästä vähennetään prosenttimääräisesti se kustannusvaikutus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtosopimuk- sensa rakenteellisista teksteistä/muutoksista. Tällaisten ”rakenteellisten” pal- kankorotusten poissulkeminen sovitaan yhteisesti.


Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus sentitetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston autoliikenteen yh- teisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2015 15,96 €/t).


Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2017 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2018 mennessä.


2.1.3. Vuonna 2019


Palkkoja korotetaan 1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2018 mennessä seuraavalla laskentamallilla.


Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimus- ten 31.12.2018 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2018 – 31.10.2019 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:


- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityö- väen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammat- tiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).


Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.12.2018 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2019 yleis- korotusta laskettaessa.


Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2018 mennessä saavutettu neuvottelu- ratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteut- tamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.


Verrokkialojen yleiskorotusten määrästä vähennetään prosenttimääräisesti se kustannusvaikutus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtosopimuk- sensa rakenteellisista teksteistä/muutoksista. Tällaisten ”rakenteellisten” pal- kankorotusten poissulkeminen sovitaan yhteisesti.


Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus sentitetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston autoliikenteen yh- teisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2015 15,96 €/t).


Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2018 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2019 mennessä.


2.1.4. Vuonna 2020


Palkkoja korotetaan 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraavalla laskentamallilla.


Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimus- ten 31.12.2019 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2019 – 31.10.2020 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:


- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityö- väen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammat- tiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry


ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).


Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.12.2019 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2020 yleis- korotusta laskettaessa.


Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2019 mennessä saavutettu neuvottelu- ratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteut- tamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.


Verrokkialojen yleiskorotusten määrästä vähennetään prosenttimääräisesti se kustannusvaikutus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtosopimuk- sensa rakenteellisista teksteistä/muutoksista. Tällaisten ”rakenteellisten” pal- kankorotusten poissulkeminen sovitaan yhteisesti.


Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus sentitetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston autoliikenteen yh- teisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2015 15,96 €/t).


Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2019 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2020 mennessä.


2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset


2.2.1. Vuonna 2017


Taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.


2.2.2. Vuonna 2018


Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.


Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.


2.2.3. Vuonna 2019


Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.


Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.


2.2.4. Vuonna 2020


Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.


Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.


3 § PÄIVÄRAHAT


Työehtosopimuksen päivärahat ovat sopimuskauden alussa seuraavat:


Kotimaan päivärahat:

- Osapäiväraha


15,00 €

- Kokopäiväraha

33,20 €

Ulkomaan päivärahat:

- Eurooppa


56,60 €

- Euroopan ulkopuolella

60,60 €

- Ruokaraha

32,30 €

- ½ ruokaraha

16,15 €


Työehtosopimuksen päivärahoja tarkistetaan 1.2.2018, 1.2.2019 ja 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien liittojen välillä aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti.


4 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN


Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun linja-autohenkilökunnan työeh- tosopimukseen.


5 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN VAPAUTUSAIKA


Työsuojeluvaltuutettujen uusia vapautusaikoja sovelletaan ensimmäisen ker- ran siinä työajan tasoittumisjaksossa, joka alkaa 1.2.2017 tai lähinnä sen jäl- keen. Ajalla 1.2. – 31.12.2017 noudatettavan vapautusajan perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan 1.2.2017.


6 § TYÖAIKADIREKTIIVI


Maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestä- misestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY 8 artiklan mukaisesti liitot toteavat, ettei direktiivin 4 ja 7 artikloja sovelleta linja- autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamispiirissä.


7 § TYÖRYHMÄT


Liitot perustavat seuraavat työryhmät:


1. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä 1.2.2018 men- nessä ns. Lonka-sopimusten sisältämät aikarajat laskettavaksi liikenteen- hoitovastuun siirtymishetkestä taaksepäin.


2. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on tutkia ja selvittää 31.1.2020 mennessä työehtosopimuksen 8 §:n 6 kohdan oikeaa terminologiaa YTV- alueen osalta.


3. Liitot perustavat työryhmän ajalle 1.2.2017 – 31.1.2018, jonka tehtävänä on valmistella 16 §:n 1 kohdan kappaleen ”Luettelo päivärahojen määräytymis- perusteena käytettävistä asemapaikkakunnista on työehtosopimuksen lo- pussa” ja työehtosopimuksen sivuilla 56-57 olevan kuntaluettelo poista- mista. Työryhmän tuloksen voimaantulo edellyttää molempien liittojen hal- lintojen hyväksyntää.


4. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on 31.12.2018 mennessä sel- vittää ja seurata linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamis- alaan kuuluvassa liikenteessä tapahtuvaa kehitystä sekä täsmentää työeh- tosopimuksen soveltamisalaa muun muassa selkeämpänä rajanvetona tak- siliikenteen ja uusien liikennemuotojen suuntaan.


5. Keväällä 1995 (22.3.1995) allekirjoitetun työehtosopimuksen perusteella osapuolilla on työryhmä, jonka tehtävänä on ratkaista työehtosopimuksen 9

§:n 1 kohdan toisen kappaleen tarkoittamissa tilanteissa aiheutuneita ongel- mia, ellei asiasta päästä paikallisesti sopimukseen. Työryhmä kutsuu tarvit- taessa puolueettoman puheenjohtajan. Lisäksi liitot toteavat, että yrityk- sissä, joissa on ollut käytössä lähi- ja paikallisliikenteen osalta yli 11 tunnin pituisia vuorokautisia työaikoja, järjestelmät jatkuvat.


6. Liitot perustavat työryhmän sopimuskauden ajaksi, jonka tehtävänä on yh- dessä vaikuttaa lähi- ja paikallisliikennettä ostaviin viranomaisiin siten, että työehtosopimuksen määräykset tulisivat todellisuudessa huomioiduksi lii- kennettä suunniteltaessa ja aikatauluja laadittaessa. Viranomaistapaami- sista raportoidaan molempien liittojen hallintoa.


7. Liitot perustavat työryhmän 1.2.2017 alkaen, jonka tehtävänä on selvittää muissa työehtosopimuksissa olevia määräyksiä lyhyitä sairauspoissaoloja koskevista ns. omailmoitusjärjestelmistä sekä seurata Autoliikenteen Työn- antajaliitto ry:n jäsenyrityksissä vapaaehtoisesti toteutettujen kokeilujen kautta tällaisten järjestelmien toimivuutta, erilaisia menettelytapoja, tarvitta- via seurantajärjestelmiä ja epäkohtien edellyttämiä reunaehtoja. Työryhmä selvittää ne Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritykset, joissa kokeilu otetaan käyttöön 1.1. – 31.12.2018, ja käy kokeilun vaikuttavuusarviointia läpi 1.1. – 31.1.2019. Kokeilun laajennus seuraaviin vapaaehtoisiin jäsen- yrityksiin edellyttää molempien liittojen hallinnon hyväksyntää.


8. Liitot tekevät sopimuskauden aikana yhteistyötä alan houkuttelevuuden ja koulutukseen hakeutumisen lisäämiseksi. Liitot edellyttävät, että kuljettaja- koulutukseen liittyvä, työsuhteeseen perustumaton työssäoppiminen ei saa sisältää itsenäistä ajamista enempää kuin tutkinnon opetussuunnitelma edellyttää. Työssäoppijoiden käyttämisen tarkoituksena ei saa olla työsuh- teisen työvoiman aseman heikentäminen eikä tarkoituksellinen kustannus- kilpailuedun hankkiminen.


8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO


Linja-autohenkilökunnan työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka jat- kuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.


Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry voi irtisanoa työehtosopimuksen kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä työehtosopimuksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset ja tekstimuutokset raukeavat.


9 § ALLEKIRJOITUS


Tällä kahtena saman sanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja vel- voittavuus kuin työehtosopimuksella.


Vakuudeksi


Xxxx Xxxxxxxx


Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen


AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY


Xxxx Xxxxxxxxxx


AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY


Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx


TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT


1 § Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry liittyvät STK:n, SAK:n ja STTK:n 10.9.1990 tekemään sopimukseen työsuojelu- työstä työpaikoilla jäljempänä mainituin alakohtaisin sovellutuksin.


2 § Työsuojelutoimikunta tai muu työsuojelusopimuksen 2 §:n tarkoittama elin on perustettava jokaiseen yritykseen, jolla samalla paikkakunnalla yhdessä tai use- ammassa toimipisteessä työskentelee vähintään 20 työntekijää, jolloin muodos- tuu yksi työpaikka.


Edellä 1. momentissa tarkoitettu työpaikka voidaan paikallisesti sopien muo- dostaa myös useammasta, eri paikkakunnilla ja ilman itsenäistä työnjohtoa ole- vasta toimipisteestä ottamalla huomioon, että näin muodostettu työpaikka muo- dostaa yhteistoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.


Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on neljä (4) työpaikan työntekijöiden koko- naislukumäärän ollessa 20...200 ja kahdeksan (8) työntekijöiden kokonaisluku- määrän ollessa yli 200.


Mikäli samalla yrityksellä on useampia työsuojelutoimikuntia, yritykseen voi- daan perustaa, mikäli siitä paikallisesti sovitaan, yhteinen keskustoimikunta, jonka jäsenet valitaan eri toimikunnista.


3 § Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta säännöllisestä työs- tään valtuutetun tehtävien hoitamiseksi seuraavasti:


Työntekijämäärä

Vapautus/viikko

alle 10

1 t

10 - 29

2 t

30 - 49

3 t

50 - 100

5 t

101 - 200

10 t

201 - 350

16 t

351 - 500

24 t

501 - 699

32 t

700 tai yli

40 t


4 § Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa noudattaen yhden kuukauden irtisanomisaikaa päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Tällä sopimuksella kumotaan 1.2.2012 allekirjoitettu työsuojelusopimus allekirjoituspöytäkirjoineen.


Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2017 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY


LIITE


PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN LINJA-AUTONKULJETTAJIA KOSKEVA PALKKALIITE


1. Palkkaliitteen soveltamisala


Tätä palkkaliitettä noudatetaan Helsingissä, Espoossa, Kauniai- sissa, Vantaalla ja Keravalla liikennöivissä linja-autoyrityksissä linja-autonkuljettajiin siltä osin, kuin kuljettajat ovat työssä näi- den kuntien sisällä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitetta- vassa paikallis- ja lähiliikenteessä.


Työryhmä:


Liitot perustavat työryhmän, joka selvittää ja seuraa muiden kun- tien mahdollista liittymistä pääkaupunkiseudun kunnalliseen so- pimusliikenteeseen (ns. YTV-liikenteeseen). Mikäli liittyminen tapahtuu ja siitä aiheutuva järjestelmä on sisällöltään ja korvauk- siltaan samanlainen kuin linja-autohenkilökunnan työehtosopi- muksen pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen palkkaliitteen soveltamisalassa tarkoitettu paikallis- ja lähilii- kenne, kyseinen kunta sisällytetään pääkaupunkiseudun kun- nallisen sopimusliikenteen palkkaliitteen soveltamisalaan (1 §) kyseisen kilpailutetun liikenteen alkamisajankohdasta lukien. Liikenteen kilpailutukseen sovelletaan ns. Lonka-sopimusta en- simmäisestä kilpailuttamisesta lukien.


Jos kyseinen liikenne edellä mainitussa muodossa loppuu, pää- kaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen palkkaliitteen ja Lonka-sopimuksen soveltaminen päättyy samasta ajankoh- dasta lukien.


2. Palkkataulukot


Palkkataulukot ovat liitteen lopussa.


3. Palkankorotusten toteuttaminen


Taulukkopalkoissa suoritettu yleiskorotusta suurempi korotus aiheuttaa sen, että taulukkopalkkojen ja todellisten ansioiden väliset erot supistuvat. Taulukkopalkkojen yleiskorotusta suu- rempi korotus ei aiheuta aika- eikä reissu- tai urakkatyössä palk- kojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli palkat näillä yleis- korotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.


4. Palvelusvuosien laskeminen


Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomi- oon kaikki ammattimaisessa liikenteessä linja-auton- tai


kuorma-autonkuljettajana työtodistuksista ilmenevä työskente- lyaika.


Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen ope- tussuunnitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suoritta- misesta 2 vuotta.


5. Erilliset lisät


Tämän pöytäkirjan soveltamisalalla sovelletaan linja-auto-hen- kilökunnan työehtosopimuksen 8 §:n erillisten lisien sijasta seu- raavia erillisiä lisiä:


1. Iltatyölisä


Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää 15 % työtunnilta taulukkopalkasta.


2. Yötyölisä


Kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 30 % työtunnilta taulukkopalkasta.


3. Lauantaityölisä


Lauantaityölisää maksetaan arkilauantaina kello 06.00 ja 18.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 20 % työtunnilta työntekijän tau- lukkopalkasta ja 18.00 ja 24.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 50 % työtunnilta työntekijän taulukkopalkasta.


4. Vapaapäivätyölisä


Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.


5. Joulutyölisä


Ensimmäisenä joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan joulu- työlisää, jonka suuruus on 200 % työntekijän taulukkopalkasta.


Soveltamisohje:


Joulutyölisä ei sisällä sunnuntaityökorotusta.


6. Muut työ- ja palkkaehdot


Mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä linja-autohenkilökunnan työeh- tosopimusta.


Pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen linja-autonkuljettajia koskevat palkat



tunti

2-viikko

Linja-autonkuljettaja



alle 4 vuotta

15,03

1202,40

4-8 vuotta

15,64

1251,20

8-12 vuotta

16,27

1301,60

yli 12 vuotta

16,67

1333,60


1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)



tunti

2-viikko

Linja-autonkuljettaja



alle 4 vuotta

15,05

1204,00

4-8 vuotta

15,66

1252,80

8-12 vuotta

16,29

1303,20

yli 12 vuotta

16,70

1336,00


LIITE


TURUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN

LINJA-AUTONKULJETTAJIA KOSKEVA PALKKALIITE


1. Palkkaliitteen soveltamisala


Tätä palkkaliitettä noudatetaan Turun kaupungin alueella liiken- nöivissä linja-autoyrityksissä linja-autonkuljettajiin siltä osin, kuin kuljettajat ovat työssä Turun kaupungin sisällä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitettavassa paikallisliikenteessä.


Muutetaan ao. kohta seuraavaksi Turun kaupunkiseudun jouk- koliikennelautakunnan 1.2.2020 tai sen jälkeen solmimiin uusiin liikennöintisopimuksiin:


Tätä palkkaliitettä noudatetaan Turun, Kaarinan, Liedon, Naan- talin, Raision ja Ruskon kuntien alueella liikennöivissä linja-au- toyrityksissä linja-autonkuljettajiin siltä osin, kuin kuljettajat ovat työssä näiden kuntien sisällä Turun kaupunkiseudun joukkolii- kennelautakunnan kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitetta- vassa paikallisliikenteessä.


2. Palkkataulukot

Palkkataulukot ovat liitteen lopussa.


3. Palkankorotusten toteuttaminen


Taulukkopalkoissa suoritettu yleiskorotusta suurempi korotus aiheuttaa sen, että taulukkopalkkojen ja todellisten ansioiden väliset erot supistuvat. Taulukkopalkkojen yleiskorotusta suu- rempi korotus ei aiheuta aika- eikä reissu- tai urakkatyössä palk- kojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli palkat näillä yleis- korotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.


4. Palvelusvuosien laskeminen


Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomi- oon kaikki ammattimaisessa liikenteessä linja-auton- tai kuorma-autonkuljettajana työtodistuksista ilmenevä työskente- lyaika.


Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen ope- tussuunnitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suoritta- misesta 2 vuotta.


5. Erilliset lisät


Tämän pöytäkirjan soveltamisalalla sovelletaan linja-autohenki- lökunnan työehtosopimuksen 8 §:n erillisten lisien sijasta seu- raavia erillisiä lisiä:


1. Iltatyölisä


Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää 15 % työtunnilta taulukkopalkasta.


2. Yötyölisä


Kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 30 % työtunnilta taulukkopalkasta.


3. Lauantaityölisä


Lauantaityölisää maksetaan arkilauantaina kello 06.00 ja 18.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 20 % työtunnilta työntekijän tau- lukkopalkasta ja 18.00 ja 24.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 50 % työtunnilta työntekijän taulukkopalkasta.


4. Vapaapäivätyölisä


Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.


5. Joulutyölisä


Ensimmäisenä joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan joulu- työlisää, jonka suuruus on 200 % työntekijän taulukkopalkasta.


Soveltamisohje:


Joulutyölisä ei sisällä sunnuntaityökorotusta.


6. Palkkaliitteen voimaansaattaminen


Mikäli yrityksissä on toteutettu linja-autohenkilökunnan työehto- sopimuksen ylittäviä palkkajärjestelyjä, esim. työntekijöiden pal- velusvuosilisäportaikkoon sijoittamisen osalta lakkaavat ne tä- män palkkaliitteen voimaansaattamisella.


7. Muut työ- ja palkkaehdot


Mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä Linja-autohenkilökunnan työeh- tosopimusta.


Turun kunnallisen sopimusliikenteen linja-autonkuljettajia koskeva palkat



tunti

2-viikko

Linja-autonkuljettaja



alle 4 vuotta

14,51

1160,80

4-8 vuotta

15,08

1206,40

8-12 vuotta

15,68

1254,40

yli 12 vuotta

16,04

1283,20


1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)



tunti

2-viikko

Linja-autonkuljettaja



alle 4 vuotta

14,53

1162,40

4-8 vuotta

15,10

1208,00

8-12 vuotta

15,70

1256,00

yli 12 vuotta

16,06

1284,80


LIITE


LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUH- TEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT


1 §

Sopimuksen soveltamisala


Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot silloin, kun muutos perustuu palvelusopimusasetuksen mukaiseen linjaliikenteen kilpailutukseen, joka johtaa yksinoikeuteen kilpailute- tun linjaliikenteen hoitamisessa ja joka toteutetaan joukkoliikenne- lain (13.11.2009/869) 14 §:n 1 momentin mukaisen, seuraavan kun- nallisen viranomaisen toimesta tai toimeksiannosta seuraavilla lii- kennealueilla:


1) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Espoon, Helsingin, Kau- niaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kuntien muodostamalla alueella;


2) Joensuun kaupunki Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kuntien muodostamalla alueella;


3) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla alueella;


4) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjärven kuntien muodostamalla alueella;


5) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hä- meenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padas- joen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella;


6) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnävän muodostamalla alueella;


7) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvi- lan kuntien muodostamalla alueella;


8) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Orive- den, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella;


9) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien muodostamalla alueella.


10)Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kuntien muodostamalla alueella;


11)Hyvinkään, Imatran, Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kouvo- lan, Lappeenrannan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rovanie- men, Salon, Savonlinnan, Seinäjoen tai Vaasan kaupunki yksin- omaan asianomaisen kaupungin alueella.


Lisätään 1.2.2020 lukien seuraava kappale:


Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot myös silloin, kun muutos perustuu palvelusopimusasetuksen mukai- seen linjaliikenteen kilpailutukseen, joka johtaa yksinoikeuteen kil- pailutetun linjaliikenteen hoitamisessa vähintään 2 vuodeksi ja joka toteutetaan joukkoliikennelain (13.11.2009/869) 14 §:n 1 momentin mukaisen toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta tai toimeksiannosta. Edellytyksenä on lisäksi, että kilpailun ratkeamisen ja liikenteenhoitovastuun alkamisen väliin jää vähintään 6 kuukautta ja että kohde työllistää vähintään kaksi täysaikaista linja- autonkuljettajaa.


Sopimusta ei sovelleta tilanteessa, jossa kilpailumenettely johtuu lii- kenteenharjoittajan konkurssista.


2 §

Neuvottelumenettely kilpailuttamistilanteen ratkettua ja työntekijöiden irtisanominen


Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon sovel- letaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toimin- nan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on aloitettava yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut neuvottelut viimeistään 2 viikon kuluttua tarjouskilpailun ratkeami- sesta. Käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa noudatetaan enin- tään 3 viikon neuvotteluaikaa.


Hävinnyt liikenteenharjoittaja ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutues- saan kilpailuttamisen takia irtisanomaan työntekijöitä hävinnyt liiken- teenharjoittaja voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvottelui- den päätyttyä siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailutta- misen kohteen siirtyessä voittaneen liikenteenharjoittajan hoidetta- vaksi.


Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon ei so- velleta lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toi- minnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on toteutettava irtisanomiset viimeistään 4 viikon kuluttua tarjouskilpai- lun ratkeamisesta. Työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen liikenteenharjoittajan hoidettavaksi.


Hävinneen liikenteenharjoittajan tulee toimittaa välittömästi tiedot ir- tisanomistaan työntekijöistä (nimi, yhteystiedot) voittaneille liiken- teenharjoittajille. Mikäli irtisanottu työntekijä kieltää tietojensa toimit- tamisen voittaneille liikenteenharjoittajille, häneen ei sovelleta tämän sopimuksen 3 §:ä, 5 §:ä ja 6 §:ä.


3 §

Lisähenkilöstön palkkaaminen


Jos tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tarjouskilpailun, osapuolet si- toutuvat huolehtimaan siitä,


- että tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja palkkaa tarvit- semansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan kilpailun häviämisen vuoksi irti- sanotuille työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijoina oleville työn- tekijöille, joista hävinnyt liikenteenharjoittaja on toimittanut tiedot voittaneelle liikenteenharjoittajalle, ja


- että voittanut liikenteenharjoittaja tarjoaa työtä 2 kuukauden ku- luessa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina olevien työn- tekijöiden, joille voittanut liikenteenharjoittaja on tarjonnut työtä, on ilmoitettava halukkuutensa työhön 2 viikon kuluessa työtar- jouksen saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen liikenteenharjoitta- jan on tehtävä työsopimukset 3 viikon kuluessa tarvitsemiensa hävinneen liikenteenharjoittajan työntekijöiden kanssa.


Tarjouskilpailun voittaneella liikenteenharjoittajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta tarjota työtä eikä palkata sellaista työntekijää, jonka työsuhteen voittanut liikenteenharjoittaja on aiemmin päättänyt työn- tekijästä johtuvista syistä.


Edellytyksenä työsuhteen alkamiselle voittaneen liikenteenharjoitta- jan palveluksessa on työsopimuslain yleisten periaatteiden lisäksi, että


- hävinneen irtisanoma työntekijä ei kiellä hävinnyttä liikenteenhar- joittajaa toimittamasta tietojaan voittaneelle liikenteenharjoitta- jalle, ilmoittautuu mahdollisimman nopeasti tämän sopimuksen mukaiseksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon sekä nou- dattaa muutenkin tämän sopimuksen menettelysääntöjä ja -ai- koja;


- työntekijän työsuhde hävinneen liikenteenharjoittajan kanssa ei ole päättynyt ennen kilpailuttamisen kohteen siirtymishetkeä osapuolten sopimuksella, työntekijän omasta toimesta tai hävin- neen työnantajan toimesta työntekijästä johtuvista syistä;


- työntekijä on käynyt voittaneen liikenteenharjoittajan niin vaa- tiessa sen osoittamassa työhöntuloterveystarkastuksessa ja hä- net on todettu siinä sopivaksi asianomaiseen työtehtävään; ja


- voittaneen liikenteenharjoittajan työvoimatarve ei ole vähentynyt työsopimuksen tekemisen jälkeen työsopimuslain 7 luvun 3

§:ssä mainituilla perusteilla.


4 §

Määräaikojen laskeminen


Jos edellä 2 §:n tai 3 §:n mukainen määräpäivä on lauantai, sunnun- tai, kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyys- tai vapunpäivä, joulu- tai ju- hannusaatto, määräpäivänä pidetään kyseistä päivää lähinnä seu- raavaa arkipäivää.


5 §

Liikenteen kilpailuttamisessa noudatettavat työsuhteen ehdot


Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mu- kaisesti siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehto- sopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta liikenteenharjoitta- jaa.


Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mu- kaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus säilyy sen suurui- sena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen liikenteen- harjoittajan palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan, irtisanomisaikojen sekä huol- tokorjaamoiden työehtosopimuksen palvelusvuosilisän määräytymi- sessä.


Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus lii- kenteen siirron jälkeiseen ensimmäiseen vuosiloma-aikaan ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunutkaan. Vuosiloma-aika on annettava viimeistään 4 kuukauden kuluessa liikenteen siirrosta silloin, kun liikenteen siirto tapahtuu kesälomakauden aikana.


Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden edustajien kanssa. Työntekijän on il- moitettava halustaan pitää vuosiloma-aika 2 viikon kuluessa työsuh- teen alkamisesta.


Jollei työntekijä muuta ilmoita, hävinnyt liikenteenharjoittaja maksaa erääntyneen lomakorvauksen ja siirtohetkeen saakka kertyneen lo- maltapaluurahan voittaneelle uudelle työnantajalle, joka siirtää rahat työntekijän palkkatilille uuden työnantajan ilmoitettua vuosiloma- ajan pitämisestä.


6 §

Irtisanomisaika eräissä tapauksissa


Jos kilpailun voittanut työnantaja on edellä olevista määräyksistä huolimatta velvollinen palkkaamaan hävinneen liikenteenharjoittajan työttömyysuhan alaista henkilöstöä enemmän kuin voitetun linjan tai linjojen hoitamiseen tarvitaan, työnantajalla on oikeus irtisanoa täl- löin työntekijä noudattaen 2 viikon irtisanomisaikaa.


Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäksi, koska tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja ei palkkaa häntä siksi, että voittaneen uusien työntekijöiden tarve on lukumäärältään pienempi kuin hävinneen irtisanomien määrä, työntekijään sovelle- taan linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdan mukaista irtisanomisaikaa. Edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä on noudattanut tämän sopimuksen menettelysääntöjä ja -aikoja.


7 § Muutosturvalainsäädäntö


Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muutosturvalainsäädännön yh- teydessä voimaantulleet yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säädökset tai työsopimuslain 9 luvun 3a §:n ja 3b §:n säännökset eivät tule tämän sopimuksen piirissä sovellettaviksi.


Tilanteessa, jossa työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä hänen siirtyessään tarjouskilpailun voittaneen liikenteenharjoittajan palve- lukseen, ei sovelleta työsopimuslain 7 luvun 12-14 §:ien, työterveys- huoltolain 2 §:n 3 momentin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 16 §:n 4 momentin säännöksiä.


Soveltamisohje:


Osapuolet ovat laatineet muutosturvan soveltamisesta erillisen pöy- täkirjan 5.1.2017.


8 § Seurantaryhmä


Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin 2 edustajaa tämän sopimuksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on sopimuk- sen toimivuuden seuranta. Seurantaryhmä kokoontuu välittömästi kumman tahansa osapuolen kutsusta tarvittaessa yhdessä asian- omaisten työvoimaviranomaisten kanssa sopimaan niistä erityisjär- jestelyistä, jotka turvaavat joustavan työvoiman siirtymisen kilpailut- tamistilanteessa.


Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen toteuttami- sesta.


9 §

Sopimuksen voimassaolo


Tämä sopimus tulee voimaan huhtikuun 1. päivänä 2013 ja on voi- massa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.


Tätä sopimusta noudatetaan osana allekirjoittajaosapuolten välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta ja huoltokorjaamoiden työehtosopimusta.


Tällä kahtena saman sanaisena kappaleena laaditulla sopimuksella, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin linja-autohenkilökunnan työeh- tosopimuksella ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksella.


AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY


AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY


LIITE


LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN JA HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTEN OSANA NOUDATETTAVA SOPIMUS MENETTELYTAVOISTA JA AIKATAULUISTA KOS- KIEN SIIRTYMÄAJAN LIIKENNÖINTISOPIMUKSIA


1 §


Liitot sopivat seuraavista menettelytavoista ja aikatauluista koskien niitä Autoliikenteen Työn- antajaliitto ry:n jäsenyritysten linjaliikennelupiin perustuvia liikennöintisopimuksia (joukkolii- kennelain 62 §),


- joiden voimassaolo päättyy 30.6.2014 – 2.12.2019,

- joihin ei sovelleta pääkaupunkiseudun, Turun, Porin tai Tampe- reen ns. Lonka-sopimusta taikka liittojen välistä ns. valtakunnal- lista Lonka-sopimusta ja

- joita koskevia uusia liikennöintisopimuksia joukkoliikennelain mu- kainen viranomainen ei ole tehnyt vielä 8 kuukautta ennen nykyi- sen liikennöintisopimuksen päättymistä.


1. Yhtiöt, joihin sovelletaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)


Liikenteenharjoittajan tulee aloittaa yhteistoiminnasta yrityksissä an- netussa laissa tarkoitetut neuvottelut 7-8 kuukautta ennen nykyisen liikennöintisopimuksen päättymistä riippuen siitä, noudatetaanko lain 51 §:n mukaisesti 14 päivän vai 6 viikon neuvotteluaikaa (= 6 kk

+ 14pvä/6 vko + 5 pvä).


Joutuessaan liikennöintisopimuksen päättymisen tai muuttumisen vuoksi irtisanomaan työntekijöitä liikenteenharjoittaja voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen viranomaisen tehtyä liikennöintiä koskevan päätöksen siten, että työsuhteet päät- tyvät viimeistään liikennöintisopimuksen päättymispäivänä.


Mikäli viranomainen ei ole kuitenkaan tehnyt liikennöintisopimuksia koskevaa päätöstä vielä 3 kuukautta ennen nykyisen liikennöintiso- pimuksen päättymistä, liikenteenharjoittaja voi tuolloin irtisanoa ko. työntekijät siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään liikennöintiso- pimuksen päättymispäivänä.


Irtisanotun työntekijän oikeus työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mukai- siin työllistymisvapaisiin määräytyy lyhentämättömän irtisanomis- ajan mukaan.


2. Yhtiöt, joihin ei sovelleta lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)


Joutuessaan liikennöintisopimuksen päättymisen tai muuttumisen vuoksi irtisanomaan työntekijöitä liikenteenharjoittaja voi irtisanoa ko. työntekijät viranomaisen tehtyä liikennöintiä koskevan päätöksen siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään liikennöintisopimuksen päättymispäivänä.


Mikäli viranomainen ei ole kuitenkaan tehnyt liikennöintisopimuksia koskevaa päätöstä vielä 3 kuukautta ennen nykyisen liikennöintiso- pimuksen päättymistä, liikenteenharjoittaja voi tuolloin irtisanoa ko. työntekijät siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään liikennöintiso- pimuksen päättymispäivänä.


Irtisanotun työntekijän oikeus työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mukai- siin työllistymisvapaisiin määräytyy lyhentämättömän irtisanomis- ajan mukaan.


3. Irtisanomisten peruuttaminen


Mikäli liikenteenharjoittajalle tulee tieto esimerkiksi uusista liiken- nöintisopimuksista irtisanomisen jälkeen mutta ennen nykyisen lii- kennöintisopimuksen päättymistä, edellä mainittujen irtisanomisten peruuttamisessa noudatetaan työsopimuslakia.


2 §


Liitot toteavat työn tarjoamisjärjestyksen osalta tietyissä tilanteissa seuraavaa:


Ensimmäiseksi tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden irtisanomisaika on vielä kesken ja joiden työsuhde ei ole siten vielä päättynyt.


Sen jälkeen tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden työsuhde on jo päättynyt, mutta joita koskee vielä työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mu- kainen takaisinottovelvollisuus.


Viimeiseksi tarjotaan työtä niille työntekijöille, joihin sovelletaan ns. Lonka-sopimusta ja jotka hävinnyt liikenteenharjoittaja on Lonka-so- pimuksen mukaisesti irtisanonut.


TYÖEHTOSOPIMUKSEN 16 §:n 1 KOHDAN KUNTALUETTELO:


Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavieska Alavus Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askainen Askola

Aura Brändö Dragsfjärd Eckerö Elimäki Xxx Xxxxxxxxx Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halikko Halsua Hamina

Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hauho Haukipudas Haukivuori Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Himanka Hirvensalmi Hollola Honkajoki Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää

Hämeenkoski Hämeenkyrö

Hämeenlinna Ii

Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari

Iniö Inkoo Isojoki Isokyrö Jaala Jalasjärvi

Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Joutseno Juankoski Jurva Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä

Jyväskylän mlk Jämijärvi Jämsä Jämsänkoski Järvenpää Kaarina

Kaavi Kajaani Kalajoki Kalvola Kangasala Kangaslampi Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karinainen Karjaa Karjalohja Karkkila Karstula Karttula Karvia Kaskinen Kauhajoki

Kauhava Kauniainen

Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiö Kempele Kerava Kerimäki Kestilä Kesälahti Keuruu Kihniö

Kiihtelysvaara Kiikala Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kisko

Kitee Kittilä Kiukainen Kiuruvesi Kivijärvi Kodisjoki Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Koski Kotka Kouvola

Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmo Kuhmoinen Kuivaniemi

Kullaa Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kuru Kustavi Kuusamo

Kuusankoski Kuusjoki

Kylmäkoski Kyyjärvi

Kälviä Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi

Lappeenranta Lappi

Lapua Laukaa Lavia Lehtimäki Leivonmäki Lemi Lemland Lempäälä Lemu Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa

Loimaan kunta Loppi

Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki Maalahti Maaninka

Maarianhamina Maksamaa Marttila

Masku Mellilä Merijärvi Merikarvia Merimasku

Miehikkälä Mietoinen

Mikkeli Mouhijärvi Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Muurla Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia Noormarkku Nousiainen

Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Nurmo

Närpiö Oravainen Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano

Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello

Perho Pernaja Perniö Pertteli Pertunmaa Peräseinäjoki Petäjävesi Pieksämäki Pieksänmaa Pielavesi

Pietarsaari Pihtipudas


Piikkiö Piippola Pirkkala Pohja Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raahe Raisio Rantasalmi Rantsila Ranua Rauma

Rautalampi

Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Renko Riihimäki Ristiina Ristijärvi

Rovaniemen mlk Rovaniemi Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruovesi

Rusko Ruukki Rymättylä Rääkkylä Saari Saarijärvi Sahalahti Xxxxx Xxxx Saltvik Sammatti Sauvo

Savitaipale Savonlinna Savonranta Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki

Siilinjärvi

Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sumiainen Sund

Suodenniemi Suolahti Suomenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Särkisalo Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi

Toholampi

Toijala Toivakka Tornio Turku Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ullava Ulvila

Urjala Utajärvi Utsjoki Uukuniemi Uurainen

Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala

Vaasa Vahto Valkeakoski Valkeala Valtimo Vammala Vampula Vantaa Varkaus Varpaisjärvi Vehmaa

Vehmersalmi Velkua

Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihanti Vihti Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Virrat Vuolijoki Vårdö Vähäkyrö Värtsilä

Västanfjärd Vöyri Ylihärmä Yli-Ii Ylikiiminki Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ylämaa Yläne Ylöjärvi Ypäjä Äetsä Ähtäri Äänekoski

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Toimisto ja postiosoite:

Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki

Puhelin:

09 4789 9480 (vaihde)


Faksi:

09 5883 995


Sähköposti:

xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx


Kotisivut:

xxx.xxx.xx


Toimitusjohtaja

Xxxx Xxxxxxxxxx

09 4789 9370

Johtava asiantuntija

Xxxx Xxxxxxxx

09 4789 9363

Johtava asiantuntija

Xxxxx Xxxxxxxx

09 4789 9372

Asiantuntija

Xxxxxx Xxxxxxxx

09 4789 9367

Asiantuntija

Xxxxx Xxxxxxxx

09 4789 9381


Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Xxxxxxxx:

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6, Helsinki

Postiosoite:

PL 313, 00531 Helsinki


Puhelin:

09 613 110 (vaihde)


Faksi:

09 739 287


Sähköposti:

xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx


Kotisivut:

xxx.xxx.xx


AKT:n aluetoimistot:



Helsinki

Joensuu

Jyväskylä

Viherniemenkatu 5

Kauppakatu 32

Ilmarisenkatu 2 LH 24

00530 Helsinki

80100 Joensuu

40100 Jyväskylä

Puh: 09 6131 1402

Puh: 013 511 1411

Puh: 014 443 1421

Aluetoimitsija

Aluetoimitsija

Aluetoimitsija

Xxxx xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxxxx

matkap. 0500 472 919

matkap. 050 336 7780

matkap. 0400 239 940

Aluetoimitsija



Xxxx Xxxx



matkap. 045 235 5215



Kotka

Lahti

Oulu

Puutarhakatu 12

Rautatienkatu 19 A 31

Mäkelininkatu 31

48100 Kotka

15110 Lahti

90100 Oulu

Puh: 05 740 1431

Puh: 03 526 0551

Puh: 08 870 1441

Aluetoimitsija

Aluetoimitsija

Aluetoimitsija

Xxxx Xxxxxxxxxx

Xxx Xxxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxxx

matkap. 0400 905 502

matkap. 0400 580 839

matkap. 040 506 3376

Pori

Rovaniemi

Tampere

Isolinnankatu 24, 2. krs

Rovakatu 26 A 10

Rautatienkatu 10, 6. krs

20800 Pori

96200 Rovaniemi

33100 Tampere

Puh: 02 543 1451

Puh: 016 459 1461

Puh: 03 230 1510

Aluetoimitsija

Aluetoimitsija

Aluetoimitsija

Xxxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxx

Xxxx Xxxxxxxx

matkap. 040 590 0889

matkap. 040 718 2618

matkap. 040 519 7191

Turku

Vaasa


Xxxxxxxxxxx 0 x

Xxxxxxxxx 00


20100 Turku

65100 Vaasa


Puh: 02 450 1541

Puh: 06 220 1561


Aluetoimitsija

Aluetoimitsija


Xxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxxxxx Xxxxx


matkap. 040 703 5695

matkap. 0400 762 689


Document Metadata

Filed: February 1st, 2017