SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN AHTAUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN
AHTAUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2023 – 31.5.2025
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN AHTAUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN
TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2023 – 31.5.2025
3 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET 1
7 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA SEN SIJOITTUMINEN 8
8 § KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 11
10 § LEPOAJAT JA VIIKKOLEPO 13
PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 15
12 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ 16
16 § SIJAISUUSKORVAUS JA TYÖNOPASTUS 21
18 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA PUHELINOHJEET 23
21 § PALKKA SAIRAUDEN TAI ÄITIYSVAPAAN AIKANA SEKÄ 28
25 § VASTUUVAKUUTUS JA RYHMÄHENKIVAKUUTUS 37
26 § JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS JA AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN 37
NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VOIMASSAOLO 38
30 § JATKUVAN NEUVOTTELUN MENETTELY 40
31 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 40
AHTAUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 41
2 TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKANOSA / TOIMEN VAATIVUUS 41
3. HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA / PÄTEVYYS JA TYÖSUORITUS 48
4. MÄÄRITYSTEN JA TARKISTUSTEN VAIKUTUS PALKKAAN 51
5. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO 52
6. TOIMIHENKILÖLLE ANNETTAVAT TIEDOT 52
7. TIETOJEN KÄSITTELY JA REKISTERÖINTI YRITYKSEN PALKKA- HALLINNOSSA JA PALKKAHALLINNON JÄRJESTELMISSÄ 52
8. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 52
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS 54
KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 56
XXXXXXXXXX TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 63
XXXXXXXXXX YHTEISTOIMINTASOPIMUS 68
XXXXXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 82
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN KORVAUKSET 87
SUOSITUS HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISEMISEKSI 89
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN AHTAUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2023 – 31.5.2025
1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat toimihenkilöt. Sovelta- misalaan ei vaikuta toimihenkilön koulutus, palkkausmuoto eikä ammattijärjestö.
2 Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat alusten lastaukseen ja purkuun, satamien muuhun lastinkäsittelyyn sekä niihin liitty- viin toimintoihin kuten tuotantoon, suunnitteluun, logistiik- kaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, markki- nointiin, tietotekniikkaan, varastointiin, kuljetukseen, vientiin, tuontiin sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen sisältyvät toimi- henkilötehtävät.
3 Sopimusta ei sovelleta yrityksen johtoon, henkilöihin, jotka edustavat työnantajaa määritettäessä toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja eikä edellä mainittuihin asemaltaan rin- nastettaviin henkilöihin.
4 Sopimusta ei sovelleta pääasiassa työntekijätehtävissä oleviin henkilöihin.
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liit- teinä olevia sopimuksia:
Yhteistoimintasopimus 17.10.2007
Työajan lyhentämistä koskeva sopimus 23.1.2004 Keskeytymätöntä vuorotyötä koskeva sopimus 17.10.2007
3 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET
1 Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.
2 Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisi- ansa koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeistään sa- manaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.
3 Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yrityk- seen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.
4 Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopi- mus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.
5 Uusia toimihenkilöitä palkattaessa ja tehtävänmuutosten yh- teydessä työnantajan edustaja toimittaa toimihenkilöitä edus- tavalle luottamusmiehelle tiedon tehtävän sisällöstä sekä sii- hen sovellettavasta työehtosopimuspalkkauksesta.
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka sopimuksen voimassa- oloaikana kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielle- tyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus kos- kee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muuten- kaan riko sopimuksen määräyksiä.
TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 5 § TYÖSUHDE
1 Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä, sekä ottaa toi- meen ja siitä erottaa toimihenkilö.
2 Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuo- let siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.
3 Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyt- täen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hä- nen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 6 §:n mukaista irtisanomisaikaa.
1 Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen nouda- tettava
- 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden
- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta
- kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta
- neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta
- kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli 12 vuotta.
2 Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhtey- dessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuk- sen noudatettava
- 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli viisi vuotta.
3 Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää loma- kauden (2.5.–30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättö- män vuosiloman.
4 Edellä mainittuja irtisanomisaikoja ei sovelleta työsopimus- lain tarkoittamana koeaikana.
5 Työsopimuksen irtisanomisilmoitus on toimitettava työnanta- jalle tai toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköi- sesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilo- malla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lä- hetetty irtisanominen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan lo- man tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.
Toimihenkilön saadessa tämän sopimuksen mukaista sai- rausajan palkkaa katsotaan irtisanominen toimitetuksi vii- meistä palkallista sairauslomapäivää seuraavana päivänä. Tämä sääntö ei kuitenkaan ole voimassa silloin, jos yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnan lopetta- misen takia, tai jos toimihenkilö siirtyy vanhuus- tai työ-kyvyt- tömyyseläkkeelle.
6 Toimihenkilön lomauttamisessa noudatetaan, ellei paikalli- sesti toisin sovita, seuraavia lomautusilmoitusaikoja
- 14 vuorokauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jat- kunut enintään viisi vuotta
- yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan ta- saamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudu- taan lomauttamiseen.
7 Poikkeukselliset lomautustilanteet Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.
Lomautuksen siirtäminen
Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu tilapäistä työtä, lomau- tuksen alkamista voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain kerran ja enintään sillä ajalla, jonka lomautusilmoitus- aikana ilmaantunut työ kestää.
Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
8 Toimenpiteiden kohdistuminen
Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen kohdistumisesta tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenkilöiden am- mattitaitoon ja monitaitoisuuteen, sekä jäljelle jääviin tehtä- viin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöi- den perusteella.
9 Työsuhdeturva
Yli kymmenen toimihenkilön yrityksissä yhteistoimintaneuvot- teluihin osallistunut neuvottelukunta nauttii luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa samaa irtisanomissuojaa neuvotteluissa päätetyistä mahdollisista lomautuksista ja / tai irtisanomisista. Neuvottelukunnan koko (mukaan lukien luot- tamusmies) on yli 50 toimihenkilön yrityksissä enintään kolme henkilöä ja 11 – 50 toimihenkilön yrityksissä enintään kaksi henkilöä.
10 Muutosturva
10.1 Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yh- teistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suun- nitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muo- dot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaat- teet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
10.2 Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle kymmentä työnte- kijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toi- mintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
10.3 Suunniteltua vähentämistä koskevaa yhteistoimintamenette- lyä parannetaan siten, että samassa yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
10.4 Yhteistoimintamenettelyn aikana työnantajan on esitettävä kirjallisesti selvitys kaikkien irtisanomisuhan alla olevien hen- kilöiden osaamisesta ja siitä, mihin tehtäviin kunkin osaami- sella on työnantajan tai sen määräysvallassa olevissa yrityk- sissä mahdollista sijoittua.
10.5 Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteis- työssä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yh- teistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenet- telyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopi- maan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henki- löstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
10.6 Työnantaja ilmoittaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perus- teilla suoritetuista irtisanomisista ja määräaikaisten työsuhtei- den päättymisestä työvoimaviranomaiselle ja antaa työvoi- maviranomaiselle työntekijän suostumuksella työllistymis-
ohjelmassa tarvittavat tiedot. Työnantajalla on tiedottamisvel- vollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
10.7 Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman te- kemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpai- kan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennuk- seen, työssäoppimiseen ja harjoitteluun tai työllistymisohjel- mansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen.
10.8 Vapaan pituus on työsuhteen keston mukaan seuraava:
- enintään 10 päivää, jos toimihenkilön irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi
- enintään 30 päivää, jos toimihenkilön irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta
- enintään 60 päivää, jos toimihenkilön irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
10.9 Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
10.10 Toimihenkilön on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivytte- lemättä, ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
10.11 Oma-aloitteiseen työnhakuun työllistämisvapaista voi käyttää enintään puolet edellä mainituista enimmäismääristä.
10.12 Irtisanomisaikana työnantaja osallistuu aktiivisesti työllisyys- ohjelmien suunnitteluun sekä pyrkii käytettävissään olevin keinoin myötävaikuttamaan irtisanottujen toimihenkilöiden uudelleen työllistymiseen.
10.13 Työllistymistä tukevia toimia voivat olla esimerkiksi
- koulutusmahdollisuuksien selvittäminen
- yksilölliset uudelleensijoittamisohjelmat
- täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tuet (esimerkiksi sti- pendit)
- starttirahat ja -lainat ja
- muuttotuet.
10.14 Mikäli työnantaja ei ryhdy toteuttamaan toimihenkilöiden työl- listämistä tukevia toimia, tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotun toimihenkilön irtisanomisaika pitenee
- kahdella viikolla, kun työsuhde on kestänyt alle neljä vuotta;
- yhdellä kuukaudella, kun työsuhde on kestänyt alle 12 vuotta;
- kahdella kuukaudella, kun työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta.
10.15 Tätä pidennettyä irtisanomisaikaa voi käyttää aktiiviseen, työllistymistä edistävään koulutukseen tai työnhakuun, jolloin toimihenkilöllä ei ole työntekovelvollisuutta. Xxxxxx toimihen- kilö saa hyväkseen edellä mainitun pidennetyn irtisanomis- ajan, ei tässä pykälässä edellä mainittuja määräyksiä sovel- leta.
10.16 Jos taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu toimi- henkilö siirtyy toisen työnantajan palvelukseen tai tutkintoon tähtäävään koulutukseen, maksetaan hänelle työnantajan noudatettavana olevalta irtisanomisajalta palkka irtisanomis- ajan loppuun saakka. Konsernien sisäisissä siirtymisissä irti- sanomisajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työllistymisen jälkeiseltä ajalta.
10.17 Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotulle toimihen- kilölle, joka voidaan vapauttaa työntekovelvoitteesta, makse- taan irtisanomisajan palkka työsuorituksesta riippumatta.
10.18 Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotun toimihen- kilön takaisinottoaika on 12 kuukautta. Toimihenkilön niin pyytäessä työnantaja tiedottaa paikallisesti sovittavalla me- nettelytavalla avoimina olevista työpaikoista kuuden kuukau- den ajan takaisinottajan päättymisen jälkeen.
10.19 Satamaoperaattorit ry kannustaa jäsenyrityksiään muutostur- vatilanteissa toimihenkilöiden työllistämistä tukeviin muutos- turvatoimenpiteisiin. Satamaoperaattorit ry tukee jäsenyrityk- siään tässä tehtävässä tiedottamisella, neuvonnalla, ja tarvit- taessa myös taloudellisesti.
10.20 Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla Satamaoperaat- torit ry:n jäsenyritysten muutosturvatoimenpiteiden rahoitta- miseksi Satamaoperaattorit ry:llä on muutosturvarahasto. Muutosturvarahaston suuruus mitoitetaan alan henkilöstö- määrän suhteessa ahtaajien muutosturvarahastoon.
7 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA SEN SIJOITTUMINEN
Työvuoroluettelo
1 Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajan- kohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.
2 Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoi- tettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toi- mihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilöstöstä, muu- toksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukä- teen.
Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoi- tetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltä- vänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.
Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.
3 Työviikko alkaa maanantaina, ja työvuorokausi alkaa asian- omaisessa yrityksessä yleisesti noudatettavina ajankohtina, ellei paikallisesti toisin sovita.
Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liuku- van työajan käyttöön ottamiseen. Liukuvaan ja porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.
Vapaapäivät
4 Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:
- kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdol- lista, maanantai, tai
- vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.
5 Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta
vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännöl- liseen viikkotyöaikaan.
Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan anta- misesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen.
6 Osa-aikatyössä työaika voidaan jakaa kuudelle työpäivälle.
7 Arkipyhäviikot
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapyhän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.
Vapaapäiviä ovat kuitenkin:
- uudenvuodenpäivän viikon lauantai
- loppiaisviikon lauantai
- pääsiäislauantai
- pääsiäisen jälkeinen lauantai
- helatorstaiviikon lauantai
- vappupäiväviikon lauantai
- juhannusaatto
- itsenäisyyspäiväviikon lauantai
- jouluaatto
- joulun jälkeinen lauantai
Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäivinä, vapaapäivän menettäminen korvataan sään- nöllisenä työaikana annettavalla vapaapäivällä tai korvaa- malla rahana kuten viikkoylityö, ellei samalta ajalta jo suori- teta seisokkiajan korvausta. Korvaamistapaa koskevat kysy- mykset tulisi selvittää jo etukäteen.
Säännöllisen työajan pituus päivä ja keskeytyvissä työaikamuodoissa
8 Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
9 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tun- tia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee osastolla tai työ- paikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuoro- kautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.
10 Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden lop- puun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus lop- puu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-mallin mukaisesti:
A-vaihtoehto
a Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukau- sipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuu- kausipalkkaansa 2,6 prosenttia.
b 40-tuntiseen työviikkoon siirtymisen jälkeen noudatetaan so- pijaosapuolten 23.1.2004 allekirjoittamaa työajan lyhentä- mistä koskevaa sopimusta.
B-vaihtoehto
a Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hä- nelle annetaan vapaata 100 tuntia.
b Vapaan antamisessa noudatetaan sopimusalan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämissopimuksen periaat- teita. a-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelle- taan, mitä lyhentämissopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä.
c Edellä a-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma, ja kaikki muut vuotuista työai- kaa muuten lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapy- hät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuo- denpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.
d 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita.
e Työvuoroluettelo laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.
f Mikäli toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tun- nin työpäivää työsuhteen päättymiseen mennessä, tai 40- tuntinen työviikkojakso on muusta syystä katkennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työ- tuntijärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokauti- sesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Tällöinkin otetaan huomioon mahdollinen edellä olevan kohdan a mukainen suhteellinen vähennys.
Säännöllisen työajan pituus keskeytymättömässä vuorotyössä
11 Keskeytymättömän vuorotyön työaika määräytyy tämän työ- ehtosopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan mukaisesti.
Työaikapankki
12 Paikallisesti voidaan sopia työaikapankkijärjestelmän käyt- töönottamisesta työehtosopimuksen liitteenä olevien työaika- pankkimääräysten mukaisesti.
8 § KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
1 Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottami- nen edellyttää työvuoroluettelon laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu ky- seisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa.
Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keski- määräiseksi seuraavasti:
- päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaa- tiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan
- keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikko- työaikaan
- keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöai- kaan.
Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisäl- tyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.
2 Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on työehtosopimuksessa määrätyn vuo- rokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittuminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voi kuiten- kin pidentää enintään 4 tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia. Jos työtä tehdään use- ampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittai- nen työaika on enintään 48 tuntia.
Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoit- tumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi, ja tämän tuntimää- rän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työ- aika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää
vastaava määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin, kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana, eikä työaika tasoitu tasoittumisjak- son päättyessä.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.
Lisätyön käsite
1 Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostumuk- sella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä 7
§:n 8 kohdan ja 8 §:n mukaisia säännöllisen työajan enim- mäismääriä.
Lisätyö voi, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tulla kysy- mykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.
Lisätyön muodot
2 Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa: päivittäinen lisätyö
- tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä
vapaapäivänä
- tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana, tai
- aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä.
3 Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.
Milloin työvuoroluettelon pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työvuoroluettelossa vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.
Lisätyöstä maksettava palkka
4 Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole
sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan sa- malla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.
Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päi- vässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoro- luettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylit- tävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittai- sesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.
Viikkolepo
1 Toimihenkilön työaika järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättö- män vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sun- nuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
2 Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikko- lepo järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimää- rin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden, kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
3 Tämän pykälän viikkolepoa koskevista säännöksistä voidaan poiketa:
- jos toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia
- jos toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä
- jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista
- jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikko- leponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
Viikkolevon korvaaminen
4 Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan ka- lenterikuukauden aikana, tai jos siitä etukäteen sovitaan, kor- vaamalla se jäljempänä olevan 7-kohdan mukaan kokonai- suudessaan rahana.
5 Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon ai- kana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.
6 Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähen- nettynä annetun vapaan tuntimäärällä.
7 Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikkolepo korvata kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta
- peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä
- tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotuk- set, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.
Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkole- von aikana tehtävästä työstä.
Päivittäinen lepoaika
8 Jos työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.
9 Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimi- henkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin paikallisesti sopimalla lyhentää 1/2 tuntiin asti.
Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenki- löitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämä- töntä.
10 Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpai- kalta. Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheut- taa haittaa työn kululle.
11 Työaikalain 25 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorotyössä tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen työvuoron aikana kerrallaan lyhentää vuorokausilepoa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat työaikalain 25
§:n 4 momentin mukaisesti.
PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 11 § PALKKAUS
1 Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suoritta- miensa tehtävien vaativuuden, ja toisaalta hänen työ-suori- tuksensa perusteella. Yhtäjaksoisen työsuhteen keston pe- rusteella maksetaan myös palvelusvuosilisää.
2 Jos ei paikallisesti ole sovittu muuta palkkausjärjestelmää, noudatetaan tämän sopimuksen osana olevaa toimihenkilöi- den palkkausjärjestelmää, jossa palkka määräytyy toisaalta toimihenkilön suorittamien tehtävien vaativuuden ja toisaalta hänen työsuorituksensa perusteella.
3 Jollei tehtävien vaativuuden ja henkilön pätevyyden määrittä- misestä ole toisin sovittu, määritetään tehtävän vaativuus seuraavien kolmen vaativuuskriteerin perusteella:
- tehtävässä tarvittavat tiedot ja xxxxxx
- tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset sekä tehtä- vän edellyttämä vastuu
- tehtävään kuuluvat vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot.
4 Toimihenkilöiden tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn käy- tettävä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä on kuvattu tämän työehtosopimuksen palkkausjärjestelmäliitteessä.
5 Tehtävän vaativuusluokkien mukaiset palkat ovat palkkaliit- teessä.
Palvelusvuosilisä
6 Toimihenkilölle maksetaan työsuhteen keston mukaan por- rastettua palvelusvuosilisää. Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelusaikaa on ker- tynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelusvuo- silisä maksetaan toimihenkilölle kuukausittain ja sen suuruus on yhtäjaksoisen palvelusajan mukaan seuraava. Lisät ovat palkkaliitteessä.
Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myös nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liit- tyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa ole- vissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä niin sano- tusti vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan työsuhteen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää kerryttävät
vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päi- vät sekä työajan lyhennysvapaat.
Vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa sekä yli- ja sunnuntai- työkorotuksia laskettaessa sekä määriteltäessä vuorotyölisän suuruutta ja muissa vastaavissa palkkahallinnon eri tilan- teissa käsitellään toimihenkilön yhtäjaksoisen palvelusajan perusteella määräytyvää, erillisenä lisänä maksettavaa pal- velusvuosilisää kuten varsinaista kuukausipalkkaa.
12 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ
1 Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin niin sovittaessa työskennellä jatkuvasti sa- massa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuo- rot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin, tai niillä on enintään tunnin väli, ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.
2 Vuorotyössä maksetaan palkkaliitteessä mainitun suuruista vuorotyölisää.
3 Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö teh- dään. Jos toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jäl- keen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yö- vuoron mukaan.
4 Jos työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, katsotaan tällainen työ ilta- työksi, sekä kello 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä kuin olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä kyseisestä työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.
5 Jos ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jäl- keen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.
6 Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suu- ruus määrätä vähintään 2-kohdassa mainittuja rahamääriä perusteena käyttäen.
7 Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.
8 Toimihenkilölle maksetaan vapun ja itsenäisyyspäivän vii- koilta työvuoroluettelon mukainen vuorolisä, mikäli edellä mainitut vapaapäivät ajoittuvat maanantai – perjantai välille.
1 Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saa- daan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka kyseiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä.
Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 15 §:ssä. Poissa- olo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.
Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukau- den alussa tai lopussa, tai kun toimihenkilö on ollut poissa työstä, eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaolo- ajalta palkkaa.
Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtun- teja, menetellään seuraavasti:
- lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mu- kaiset säännölliset työpäivät/-tunnit
- kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä => saadaan poissaolopäivän/-tunnin palkka
- poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipal- kasta => saadaan osa-ajan palkka.
2 Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan – taulukko palkkaliitteessä
Mainitun taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysy- myksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomai- nen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä vuorotyössä, ja että toinen vapaapäivä on lauantai.
Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 8 §:n 2. kohdan 2. kappaleen tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.
1 Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen sään- nöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten
työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on kes- kimäärin lyhyempi kuin kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.
Vuorokautinen ylityö
2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosen- tilla korotettu palkka.
Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
3 Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työ- vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökor- vausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti al- kaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
Viikoittainen ylityö
4 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäi- seltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
5 Jos toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan mää- räyksestä suoritetun matkan, taloudellisesta tai tuotannolli- sesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikko- työajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämi- sen, taikka työnantajan järjestämään tai yhteistoimintasopi- muksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulu- tukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää, ja hän joutuu tule- maan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työ- hön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittai- sesta ylityöstä on sovittu.
6 Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toi- seen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi yli- työksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työai- kaa ylittää 40 tuntia viikossa.
7 Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona teh- dystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka, ellei 17. kohdasta muuta johdu.
Yöylityö
8 Kello 22.00-06.00 välisenä aikana tehdystä ylityöstä makse- taan 100 %:lla korotettu palkka.
Aloittamis- ja lopettamistyöt
9 Jos aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista yli- työtä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeel- lista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloitta- mis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten kyseiset työt kussakin tapauksessa korvataan.
Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitun ylityön korvaami- sesta erillisenä kuukausikorvauksena.
Työ arkipyhäviikoilla
10 Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enem- män kuin kyseisen arkipyhäviikon työaika edellyttää, korva- taan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuiten- kaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä.
Arkipyhäviikkojen työaika
Vapaapäiviä ovat:
- uudenvuodenpäivän viikon lauantai
- loppiaisviikon lauantai
- pääsiäislauantai
- pääsiäisen jälkeinen lauantai
- vapunpäivän viikon lauantai
- helatorstaiviikon lauantai
- juhannusaatto
- itsenäisyyspäiväviikon lauantai
- jouluaatto ja
- joulun jälkeinen lauantai Ruokailutauko ylityöhön jäätäessä
11 Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityö- hön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pi- dettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pi- tää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruo- kailla työn lomassa.
Ylityön enimmäismäärät
12 Toimihenkilöä saa pitää ylityössä hänen suostumuksellaan työaikalain 17 §:n mukaisesti. Työaikalain 18 §:n mukaan työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keski- määrin 48:ää tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson ai- kana.
Paikallisesti voidaan sopia koko kalenterivuoden kattavasta yli- ja lisäylityön tarkastelujaksosta.
Ylityöpalkan laskenta
13 Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontois- etuineen jaetaan luvulla 159 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 157 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännöl- liseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käy- tettyä työtuntien lukumäärää.
14 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyn ylityön palk- kaa laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 146 ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä lukua 157.
15 Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisio- palkka ja tuotantopalkkiot sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeukselli- sia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.
Ylityöpalkan vaihtaminen vapaaseen, kiinteä kuukausikorvaus
16 Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan va- paaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa.
Seisokkiajan palkka
17 Toimihenkilön suorittaessa työtä ns. seisokkiaikana seisokin- alaisessa tuotantolaitoksessa tai sen osastossa, korvataan hänelle näin suoritettu työ paikallisesti sovitun mukaisesti.
Saunalisä
18 Vuorotyössä maksetaan lauantaina ja arkipyhäaaton iltavuo- rossa oleville palkkaliitteen mukainen saunalisä.
Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivinä lisä maksetaan ainoas- taan ensimmäiseltä vuorokaudelta.
1 Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
2 Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1 mukaisena sunnuntaityökoro- tuksena yksinkertainen peruspalkka.
3 Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voi- daan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa.
16 § SIJAISUUSKORVAUS JA TYÖNOPASTUS
1 Kun toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tila- päisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, makse- taan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toi- mesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 14-35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Samansuu- ruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.
Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee sel- vittää ennen sijaisuuden alkamista.
Määräys ei koske
- alle 2 viikon vuosilomasijaisuuksia
- lyhytaikaisia sairaustapauksia ("flunssa")
- eikä tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitami- sesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissa- oloja.
Paikalliset olosuhteet
Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huo- mioon paikallisia olosuhteita. Tämän vuoksi saattaa sijai- suuskorvausta harkittaessa eräissä tapauksissa olla perus- teltua kiinnittää huomiota myös toimihenkilön työmäärän olennaiseen lisääntymiseen ja hoidettavaan toimeen sisälty- vään vastuuseen.
Tällä sopimuksella ei muuteta aikaisemmin paikallisesti sovit- tuja parempia sijaisuuskorvauksia eikä järjestelyjä.
2 Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa toinen toimihenkilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksy- tyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiin- tyvät vaarat ja niiden torjunta.
Jos toimihenkilön tehtäväkohtainen vaativuusluokitus ei si- sällä erikseen määriteltyä työnopastusta, maksetaan toimi- henkilön antamasta työnopastuksesta, jonka sisällön työnan- taja on määritellyt ja määrännyt hänen tehtäväkseen, erilli- nen korvaus. Erikseen korvattavan työnopastuksen kesto ja sisältö määritellään ennen työnopastuksen aloittamista.
Korvaus työnopastukseen käytetyltä ajalta (pro rata) on erilli- senä lisänä 10 % työnopastusta antavan toimihenkilön henki- lökohtaisesta kuukausipalkasta.
Työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastaminen on toimihenkilön tavanomaista työtä eikä sitä korvata erikseen.
Tällä sopimuksella ei muuteta paikallisesti sovittuja työn- opastuskorvauksia. Työnopastuksesta voidaan sopia paikalli- sesti myös tämän pykälän määräyksiä paremmin.
1 Varallaololla tarkoitetaan toimihenkilön velvollisuutta olla so- vitun mukaisesti työajan ulkopuolella valmiina työskentele- mään esimiehen määräämissä työtehtävissä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.
2 Varallaolon kestosta, yhteydenpidosta ja muista menette- lyistä on sovittava aina mahdollisimman selvästi. Varallaoloa mahdollisesti seuraava työskentely voi tapahtua työpaikalla tai sen ulkopuolella.
3 Työnantaja maksaa varallaoloajasta korvausta, joka on
- 50 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön viimeistään tunnin kuluttua työ- määräyksestä
- 25 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön viimeistään kahden tunnin kulut- tua työmääräyksestä
- 10 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön sovitun mukaisesti yli kahden tun- nin kuluttua työmääräyksestä.
4 Varallaolon ajalta ei makseta muita korvauksia, korotuksia tai lisiä. Varallaoloa mahdollisesti seuraavilta työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta.
5 Varallaoloa mahdollisesti seuraavasta työstä maksetaan toi- mihenkilölle palkkaa tämän sopimuksen määräysten mukai- sesti.
6 Tällä sopimuksella ei muuteta paikallisesti sovittuja varalla- olomenettelyjä ja korvauksia. Varallaolosta voidaan sopia paikallisesti myös tämän pykälän määräyksiä poiketen.
18 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA PUHELINOHJEET
1 Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perus- teella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta.
2 Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:
- kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jäl- keen ennen kello 21.00
- kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.
3 Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello
21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
4 Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoi- sesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.
5 Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaa- vasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.
6 Tämän pykälän säännökset eivät koske 17 §:n mukaista va- rallaoloa.
7 Tällä sopimuksella ei muuteta paikallisesti sovittuja korvaus- menettelyjä.
8 Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheu- tuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka korvataan hälytys- rahalla. Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuo- rokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneu- voa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvi- tystä vastaan.
Palkka työstä
Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.
9 Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin pal- kan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 21-06 välisenä aikana annetun kutsun perusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suorite- tusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100 prosen- tilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityö- korotukset.
10 Sopimuksen 17 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
Puhelin- ja sähköpostiohjeet
11 Kun toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomai- sena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toi- minnan niin vaatiessa, puhelimitse tai sähköpostin välityk- sellä erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ot- taa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erilli- senä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.
1 Kun toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammat- titaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, mak- setaan matkakorvaukset 20 §:n määräysten mukaisesti.
2 Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yh- teistoimintasopimuksen mukaiseen yhteiseen koulutus-tilai- suuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilaisuuden tar- koituksena on paikallisesti todettu olevan toimihenkilön am- matillisten valmiuksien edistäminen.
3 Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa- aikanaan kyseiseen tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta mak- settava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen
palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Tämän pykälän tarkoitta- milta koulutustilaisuuksiin liittyviltä matkoilta ei makseta matka-ajan palkkaa.
4 Kun edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapah- tuu toimihenkilön vapaapäivänä, koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.
5 Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.
1 Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edel- lyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukai- sella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämät- tömästi vaatii.
2 Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen sään- nöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimi- henkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet laske- taan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.
3 Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joi- hin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä, jos matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.
Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
4 Päivärahan suuruus määräytyy verohallituksen verovapaiksi katsottavia matkakorvauksia koskevan päätöksen mukai- sesti.
Kun matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huo- neen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi palkkaliitteessä mainittuihin enimmäismääriin saakka.
Jos toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle palkkaliitteen mukainen yöpymisraha.
5 Kun toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mah- dollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työsken- telystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailu- mahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle palkkaliitteessä mainitun suurui- nen ruokaraha. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.
6 Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtä- jaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vä- hintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.
Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toi- menpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleske- lua silmällä pitäen.
7 Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työ- aikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän so- pimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työ- vuoroluettelon edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalk- kaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
8 Kun toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työ- vuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan mat- kustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kui- tenkin enintään kahdeksalta tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.
Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.
Kun työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21-07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustami- seen käytetyltä ajalta.
Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoyli- työn laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös mat- kustamiseen käytetyt tunnit työvuoroluettelon mukaisen vuo- rokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuoro- kautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.
9 Jos toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai jos toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta mak- seta.
Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenki- lön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.
10 Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä palkka- liitteessä mainittu kilometrikorvaus.
Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu työmat- kalla kuljettamaan muita henkilöitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan autossaan työvälineitä, mittalaitteita, tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnanta- jan korvattava, korotetaan kilometrikorvausta palkkaliitteessä mainitulla summalla.
Korvausta korotetaan palkkaliitteessä mainitulla summalla silloin, kun työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.
11 Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tä- män pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.
12 Yöpymisrahaa ei makseta tapauksissa, joissa työnantaja on järjestänyt vapaan majoituksen.
13 Työtehtävän edellyttämän ulkomaanmatkan osalta makse- taan ulkomaan päivärahaa verohallituksen päätöksen mukai- sesti. Hotellikorvausten enimmäismäärien osalta noudate- taan kulloinkin voimassa olevia valtion virkaehtosopimuk- sessa mainittuja määriä.
Jos ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihen- kilölle maksetaan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulko- maan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tun- nilla, puolet ulkomaan päivärahasta.
Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ul- komaan päivärahan mukaan, jota maksetaan viimeiseltä täy- deltä matkavuorokaudelta.
Jos ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonais- aika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.
21 § PALKKA SAIRAUDEN TAI ÄITIYSVAPAAN AIKANA SEKÄ TAPATURMAN JÄLKEEN
1 Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvy- tön, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahalli- sesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmieli- sellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:
Työsuhde on jatkunut Palkka yhtäjaksoisesti
-yhden kuukauden mutta - neljältä viikolta vähemmän kuin yhden vuoden
- yhden vuoden mutta vähemmän - viideltä viikolta kuin viisi vuotta
- viisi vuotta tai kauemmin - kolmelta kuukaudelta
2 Kun työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti enintään yhden kuukauden, maksetaan sairausajan palkkana 50 prosenttia palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaisesti.
3 Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä, sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.
4 Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityk- sen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastetta- vaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärinto- distuspalkkio.
5 Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden takia al- kaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palk- kaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukai- seen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo
täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.
6 Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.
7 Toimihenkilön erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairaus- vakuutuslain mukaan.
8 Työnantaja maksaa toimihenkilölle, jolla on oikeus raskaus- rahaan sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukaan, palkan raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä.
Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen raskausvapaan alkamista.
9 Työnantaja maksaa toimihenkilölle, jolla on oikeus sairaus- vakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mukai- sesti vanhempainrahaan, palkan 36 ensimmäiseltä päivältä.
Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen vanhempainvapaan alka- mista.
10 Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen raskaus- ja vanhem- painvapaaseen rinnastettava palkallinen loma.
11 Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä keskusliit- tojen yhteisesti laatimalle lomakkeelle.
12 Työnantajan tulee tarjota perhevapaan jälkeen työhön palaa- valle toimihenkilölle hänen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työnantajan tarjota muita saman tasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimi- henkilöllä on oikeus työn saantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista. Työnantajan tulee huolehtia perhevapaalta palaavan toimihenkilön perehdyttämisestä hä- nen työssään tapahtuneisiin muutoksiin.
13 Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on
oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin xxxxxxxxxx määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen va- kuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.
14 Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenki- löstä itsestään johtuvista syistä makseta, tai jos se makse- taan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivä- rahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin takia on jäänyt suorittamatta.
15 Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli toimihenkilön terveyden- tila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät, onko toimihenkilölle mahdollista osoittaa ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tar- koituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenki- lön normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Xxxxxxxxx mukaan kor- vaavan työn sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulutusta.
16 Työnantaja maksaa toimihenkilölle, joka tartuntatautilain (1227/2016) mukaan on määrätty olemaan poissa työstä, palkan poissaolon ajalta tämän pykälän määräysten mukaan.
Työnantajalla on oikeus nostaa toimihenkilölle samalta ajan- jaksolta maksettava sairaus- tai tartuntatautipäiväraha
Korvaava työ
17 Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli toimihenkilön terveyden- tila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät onko mahdollista osoittaa ns. korvaa- vaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja toimihenkilön työtehtäviä vastaavaa. Xxxxxxxxx mukaan kor- vaavan työn tekemisen sijaan toimihenkilölle voidaan järjes- tää koulutusta. Mikäli korvaavaa työtä tekevän toimihenkilön terveys vaarantuu tai toipuminen pitkittyy korvaavan työn te- kemisestä johtuvasta syystä, on korvaavan työn tekeminen keskeytettävä.
18 Ennen korvaavan työn aloittamista luottamusmiestä ja työ- suojeluvaltuutettua on informoitava.
19 Tällä sopimusmääräyksellä ei muuteta työrajoitteisten toimi- henkilöiden työhön sijoittamiseen liittyviä menettelytapoja.
1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset
1.1 Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen lakisää- teistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (708/2013) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuun- nitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menet- tämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työnte- kijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) sekä tartuntatautilaissa (1227/2016) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä ter- veydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen si- sällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaadi- taan.
1.2 Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkoh- dissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tut- kimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, mak- setaan toimihenkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka mainitaan palkkaliitteessä.
2 Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1 – 2.2.5)
2.1.1 Kysymyksessä on oltava sairaus- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Toi- mihenkilön on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalk- kiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoi- neen kesti.
2.1.2 Muissa kuin edellisessä kohdassa tarkoitetuissa sairaus- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että toimihenkilö varaa vastaanottoajan työaikana, vain jos se ei ole kohtuullisen
ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
2.1.3 Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle.
Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä heti, kun se on mahdollista.
2.1.4 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.
2.1.5 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.
2.2 Erityisedellytykset Ansionmenetys korvataan:
2.2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimi- henkilön sairaus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuoro- kauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
Xxxxxxx toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaa- laan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sai- rausajan palkkamääräyksiä.
2.2.2 Aikaisemmin todettu sairaus
Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on kyseisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihen- kilön on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen kyseisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvä- lineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittele- miseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lää- kärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
2.2.3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän la- boratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja rönt- gentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos toimihen- kilöllä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai rönt- gentutkimukseen työajan ulkopuolella, tai jos sairaus edellyt- tää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokau- den ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
2.2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edelly- tyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ja muiden synny- tystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta.
2.2.5 Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä ai- heuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoi- totoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
3 Laskenta Edellä lääkärintarkastusten yhteydessä mainittu ansionme- netys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovel- letaan tutkimusten ja/tai jälkitarkastuksen kohdalla päivära- han osalta työehtosopimuksen matkakustannusten korvaus- määräyksiä.
Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa on ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä, että lääkärintarkastuksessa todetaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todettai- sikaan työkyvyttömäksi.
Aikaisemmin todettua sairautta koskevassa kohdassa edelly- tetään kroonisen sairauden osalta, että kysymyksessä on ky- seisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon mää- rittelemiseksi. Korvattavuuden edellytys täyttyy kroonisen
sairauden osalta myös kyseisen erikoisalan poliklinikalla hoi- don määrittelemiseksi suoritetussa lääkärintarkastuksessa.
1 Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta mää- rättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan myös työsuh- teen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työ- suhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hä- nen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestä- essä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jatkuu vä- littömästi opiskelun päätyttyä.
2 Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmu- kaisina palkanmaksupäivinä. Vuosilomapalkkana tai vuosilo- makorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan:
a. Kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jae- taan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka siten osoittamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun, toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda vuosilomalain 9 § 1 momentin tarkoittamaan vuosilomapalk- kaan, jolloin vuosilomalain 10 §:n mukaan palkka olisi tasat- tava lomaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä, suositel- laan vuosilomapalkka laskettavaksi osa-ajan palkanlaskenta- menettelyä käyttäen.
b. Provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päivä- palkaksi muuttamisessa käytetään lukua 25.
c. Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännölli- sesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuu- kausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keski- määräinen päiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 11 §:n 2 momentissa säädetään. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.
d. Xxxxxxx toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloit- tamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman
aikana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosiloma- lain 9 § säännöksiä.
3 Päivä ja kaksivuorotyössä luetaan työajan lyhentämisestä johtuvat työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät työssä- olopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.
4 Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työajan lyhennyksestä johtuvat työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi noudattamalla vuosilomalain 7 §:n 1 momentin sisältämää laskentatapaa.
Lomaraha
5.1 Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= ra- hapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.
5.2 Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksami- sen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhtey- dessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toi- mihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.
5.3 Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräyty- misvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli tois- taiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.
5.4 Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimi- henkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauk- sesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.
5.5 Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinai- sessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maan- puolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumi- sesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla, on oi- keus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuo- silomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin palveluk- seen astuessaan.
5.6 Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yh- tenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on koko- naan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa
lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lo- marahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidet- tävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lo- marahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.
6 Työnantajalla on, milloin tuotannon ja töiden asianmukainen järjestely sitä edellyttää, oikeus antaa vuosilomalain 20 §:n 2 momentin 1. virkkeessä tarkoitetusta lomasta (kesäloma) 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Tämän loman osalta, joka työnan- tajan aloitteesta näin annetaan lomakauden ulkopuolella, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, ylimääräinen lomaraha, jonka suuruus on 50 prosenttia asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.
1 Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus-ta- pauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa ly- hyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja si- saria.
2 Toimihenkilöllä on oikeus halutessaan saada palkasta vä- hentämättä vapaata omana 50- ja 60-vuotispäivänään sekä omana vihkipäivänään näiden päivien ollessa hänen työpäivi- ään.
3 Lyhyttä tilapäistä lomaa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten.
Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuu- kausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten ko- kouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaa- vasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmene- tyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdolli- nen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihen- kilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksa- masta ansionmenetyksestä.
Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.
4 Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.
5 Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihen- kilöille kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että naimisissa oleva reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja naimaton 2/3 niistä.
6 STTK:n ja tähän sopimukseen osallisen liiton valtuustoon ja hallitukseen sekä neuvottelukuntiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottu- jen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneu- votteluja koskevia asioita.
25 § VASTUUVAKUUTUS JA RYHMÄHENKIVAKUUTUS
1 Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka kattaa työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan pal- veluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toi- mihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturma- vakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa.
Vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutus- ehtojen mukaan.
2 Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koske- van ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjes- töjen välillä sovittu.
26 § JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS JA AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN
1 Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden ole- van puolin ja toisin loukkaamaton.
2 Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen toimihen- kilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suo- ritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopi- muspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle anne- taan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta var- ten todistus pidätetystä summasta.
1 Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaavalla, jolla on jäseniä kyseisellä työ- paikalla, on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulko- puolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittö- mästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viik- kolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työnantajan palveluk- sessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:
a. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuk- sen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovit- tava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua ko- kousta.
b. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysy- myksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.
c. Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestä- jät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työeh- tosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VOIMASSAOLO 28 § PAIKALLINEN SOPIMINEN
Edellä eri säännöksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken, tai luotta- musmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmie- hen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia mää- räajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompi- kumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun tämän työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työ- ehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan
määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
1 Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toi- mialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämi- seen työpaikoilla.
2 Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voi- neet sopia keskenään, ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liit- tojen käsiteltäväksi.
3 Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asi- assa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivat nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.
4 Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa, ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
5 Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainit- tava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.
6 Jos edellä 2. kohdassa mainitut neuvottelut eivät johda tulok- seen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
7 Niin kauan kuin edellä 3. kohdassa mainitusta erimielisyy- destä käydään neuvotteluja, ei asian takia saa julistaa työn- seisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.
8 Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Täl- löin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikai- semmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvotte- lussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 kohdissa.
30 § JATKUVAN NEUVOTTELUN MENETTELY
1 Asioiden käsittely sopimuskauden aikana parantaa työehto- sopimuksen kehittämistä ja muutoksiin sopeutumiskykyä. Tällä sopijapuolet pyrkivät luomaan edellytyksiä pitkäjäntei- selle sopimuspolitiikalle.
2 Jatkuvan neuvottelun menettelyä käyttäen voivat osapuolet jommankumman aloitteesta käynnistää tarpeellisia kehitys- ja muutoshankkeita ja tarvittaessa yhteisesti sopien muuttaa työehtosopimusta.
1 Tämä työehtosopimus on voimassa 31.5.2025 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden ker- rallaan, jollei sitä jommankumman puolesta kirjallisesti irtisa- nota vähintään kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uu- desta työehtosopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli il- moittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
SATAMAOPERAATTORIT RY AMMATTILIITTO PRO RY
AHTAUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 Toimihenkilön kuukausipalkka muodostuu toimen vaativuu- teen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henki- lökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta yritys- kohtaisesta palkanosasta.
2 Toimihenkilön työehtosopimuksessa tarkoitettuun palkkaan voi kuulua myös muita yrityksen palkkapolitiikan perusteella maksettavia palkanosia. Palkkarakenteen keskeinen ele- mentti on tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa. Vaati- vuus arvioidaan palkkausjärjestelmän sisältämällä vaativuu- den arviointijärjestelmällä. Arvioinnin tuloksen mukaan toimi sijoittuu johonkin 13 vaativuusluokista, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka.
3 Palkkarakenteen toinen osa muodostuu tehtävää hoitavan henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Xxxxxxx- kohtaisen palkanosan suuruus perustuu esimiehen arvioon henkilön mainituista ominaisuuksista. Arvion tulee perustua yrityksessä sitä varten sovittuun järjestelmään. Mikäli yrityk- sessä ei ole sovittu järjestelmää, noudatetaan tässä tapauk- sessa liitteenä olevaa järjestelmää. Henkilökohtainen osuus vaihtelee 2-20 % välillä vaativuusluokkapalkasta laskettuna.
4 Toimihenkilön palkassa voi olla lisäksi ns. yrityskohtainen palkanosa, joka määräytyy yritysjohdon määrittelemän yrityk- sen palkkapolitiikan mukaan.
2 TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKANOSA / TOIMEN VAATIVUUS
2.1. Toimenkuvaukset
1 Toimen vaativuus määritellään toimen sisältämien tehtävien perusteella. Tätä määrittelyä varten jokaisella toimihenkilöllä pitää olla ajan tasalla oleva kirjallinen toimenkuvaus.
2 Toimenkuvauksessa selvitetään toimen todellinen sisältö. Toimenkuvausten on oltava selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä sekä yhdenmukaisella tavalla esitettyjä. Toimenkuvauksesta pitää löytyä vastaus vaativuusmittarin vaativuustekijöihin.
Kuvauksessa tulee käyttää kokonaisia lauseita, lauseraken- teita ja ilmaisuja, joilla kuvataan tehtävien vaativuutta.
3 Toimenkuvauksen laadinta ei ole vaativuuden määritystä. Tämän vuoksi kuvauksissa ei pidä käyttää, tai lainata vaati- vuusmittarin tekstejä. Toimenkuvauksen laatiminen esimie- hen ja toimihenkilön yhteistyönä antaa yleensä parhaan lop- putuloksen.
4 Arviointityöryhmä voi tarvittaessa hankkia lisätietoa toimen sisällöstä haastattelemalla esimiestä ja toimihenkilöä.
2.2 Toimenkuvien ylläpito / tarkistukset
Tehtävien vaativuuden arvioinnin perusteena olevat toimen- kuvaukset tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa sekä samassa yhteydessä, kun kunkin henkilön henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan tai tarkistetaan. Tällöin tulee kiinnittää huomiota tehtävien itsestään tapahtuneisiin muutoksiin.
Pysyvien tehtävämuutosten yhteydessä korjataan toimen- kuvaus vastaamaan muuttuneita tehtäviä.
2.3 Tehtävien vaativuuden määritys
1 Toimen vaativuus määritetään käyttäen tämän palkkausjär- jestelmän tehtävien vaativuuden arvioimiseksi sovittua pis- teytysjärjestelmää. Vaativuusluokituksen tarkoituksena on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toimien vaativuus- järjestys ja siten kytkeä yhteen toimen vaativuus ja siitä mak- settava palkka.
2 Toimen vaativuusluokituksessa arvioidaan ainoastaan tointa ja sen hoitajalleen asettamia vaatimuksia. Tointa hoitavan henkilön ominaisuudet eivät saa vaikuttaa toimen vaativuus- luokitukseen.
3 Vaativuuden arvioinnin ja tarkistukset hoitaa työpaikalla py- syvä arviointityöryhmä. Arviointityöryhmään työnantaja ja toi- mihenkilöt nimeävät oman edustuksensa lukumääräisesti si- ten kuin siitä paikallisesti sovitaan. Ryhmä koostuu pienim- millään luottamusmiehestä ja työnantajan edustajasta.
4 Mikäli arvioinnin kohteena on useita toimia kerrallaan, arvi- ointi suoritetaan siten, että kukin vaativuustekijä käydään läpi kaikkien toimien osalta yksi kerrallaan. Ei siis pyritä arvioi- maan koko tointa kaikkien vaativuustekijöiden osalta kerral- laan.
5 Arvioinnin tulokset kirjataan. Samoin perusteet, joilla arviointi on määritetty, jotta myöhemmin voidaan noudattaa samoja
periaatteita sekä tarvittaessa löydetään perusteet tehdyille ratkaisuille.
6 Olemassa olevan toimen sisällön pysyvästi muuttuessa on toimen vaativuus ensi tilassa arvioitava uudelleen. Vaati- vuusluokan muuttuessa on siitä mahdollisesti aiheutuvat pal- kankorotukset toteutettava muutoshetkeä seuraavan palkan- maksukauden alusta lukien.
7 Toimihenkilön siirtyessä tehtävästä toiseen noudatetaan uu- den toimen mukaista luokitusta siirtymistä seuraavan palkan- maksukauden alusta lähtien. Mikäli henkilövaihdoksella on vaikutuksia uuden toimen sisältöön, on ensi tilassa tarkistet- tava muutoksen mahdollinen vaikutus luokitukseen. Muuttu- neen luokituksen mahdollisesti aiheuttama palkankorotus to- teutetaan siirtymisajankohtaa seuraavan palkanmaksukau- den alusta lukien.
8 Uudelle toimihenkilölle muodostettavan uuden toimen vaati- vuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin vii- meistään neljän kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkamisesta. Ellei toisin esim. toimen sisällön hahmottumat- tomuuden vuoksi ole sovittu, määräytyy palkka työsuhteen alusta alkaen mainitun luokituksen tuloksen perusteella.
9 Yrityksessä vakiintuneeseen toimeen palkatun uuden toimi- henkilön toimen vaativuus määräytyy työsuhteen alusta lu- kien aiemmin tehdyn määrityksen mukaisesti, mikäli toimen sisältö säilyy samankaltaisena.
10 Palkkaluokan muutoksesta johtuva palkankorotus ei vähennä yrityskohtaista osuutta.
2.4 Vaativuusmääritysten ylläpito / tarkistukset
1 Toimien vaativuusmääritykset tarkistetaan säännöllisin vä- liajoin, vähintään kerran vuodessa, ja aina tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.
2 Säännöllisin väliajoin tehtävän tarkistuksen tarkoituksena on varmistua määritysten oikeellisuudesta ja korjata havaitut vir- heet, jotka ovat voineet syntyä käyttöönoton määrityksiä teh- täessä tai ylläpidon laiminlyönnin seurauksena tehtävämuu- tosten johdosta. Tarkoituksena ei ole kaikkien toimien uudel- leenmääritys, vaan toteuttaa ne muutokset, jotka katsotaan aiheelliseksi niin, että oikeudenmukaiseksi koettu toimien vaativuusjärjestys toteutuu. Luokitusryhmä arvioi muuttuneet toimet.
2.5 Sijaisuudet
Jos toimiin sisältyy toisen henkilön tehtävien hoitaminen töi- den järjestelyjen tai sairausloma- ym. tilanteissa, ja mikäli ne vaikuttavat oleellisesti tehtävän vaativuuteen, otetaan ne luo- kitusta suoritettaessa vaativuutta lisäävänä tekijänä huomi- oon. Muilta osin noudatetaan työehtosopimuksen sijaisuus- korvausmääräystä.
2.6 Harjoittelijat Harjoittelijalle ja henkilölle, jonka työ liittyy opiskeluun, mak- settavan kokonaispalkan tulee olla vähintään 85 prosenttia kyseisen vaativuusluokan mukaisesta palkasta. Jos edellä mainittu henkilö jo aiemmin samassa yrityksessä hankki- mansa kokemuksen perusteella kykenee hoitamaan tehtävää itsenäisesti, maksetaan hänelle palkka kuitenkin edellä esite- tyn pääsäännön mukaisesti.
2.7 Tehtävien vaativuuden arviointi
1 Vaativuuskriteerien avulla arvioidaan toimihenkilötehtäville ominaisia vaativuustekijöitä ja kytketään toisiinsa tehtävän vaativuus ja palkka. Arvioitavana on tehtävän sisältö, eivät niitä hoitavat toimihenkilöt.
2 Tehtävän vaativuutta arvioivia tekijöitä on kolme:
2.7.1 Tehtävässä tarvittavat tiedot ja taidot
1 Tehtävässä tarvittavalla osaamisella tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja ja kokemusta, joita tarvitaan toimen hoitamiseksi;
- mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot tarvitaan
- harkintatilanteiden määrä, laatu, harkinta-aika
- normiston ja ohjeiden laajuus
- palautteen saaminen
- ratkaisujen itsenäisyysaste
- edellyttääkö koulutusta, työkokemusta
Vaativuus on sitä suurempi, mitä enemmän koulutusta ja mitä pitempää kokemusta toimen hoitaminen edellyttää;
- ei lainkaan koulutusta
- lyhyt perehdyttäminen
- ammatillinen koulutus
- työkokemus
- monipuolinen ammatillinen koulutus
- pitkä työkokemus
- laajempi syvällisempi koulutus
- merkittävä työkokemus
2 Tehtävässä (toimi) tarvittavalla osaamisella tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja ja kokemusta, joita tarvitaan toimen hoita- miseksi. Vaativuus on sitä suurempi, mitä enemmän koulu- tusta ja mitä pitempää kokemusta toimen hoitaminen edellyt- tää.
Taso Kuvaus Pist
1 Toimen hoitaminen vaatii opastusta ja aikaisempaa 24 työkokemusta. Yksityiskohtaiset ohjeet. Soveltamistarve vähäinen.
1,5 Välitaso 34
2 Toimen hoitaminen vaatii tehtäviin liittyvän 47
ammatillisen koulutuksen ja työkokemuksen tai koulutuksella täydennetyn pitemmän työkokemuksen. Yleiset työohjeet. Soveltamista ja harkintaa samankaltaisissa tilanteissa
2,5 Välitaso 66
3 Toimen hoitaminen vaatii ammatillisen koulutuksen 92
ja / tai pitkähkön työkokemuksen. Yleisluoteiset toimeksiannot. Soveltamista, suunnitteluaja harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilanteissa.
3,5 Välitaso 129
4 Toimen hoitaminen vaatii edellistä laajemman 180
ja syvällisemmän ammatillisen koulutuksen ja / tai pitkän työkokemuksen. Yleisluontoiset toimintamallit. Ohjeiden ja normien vaativaa soveltamista, suunnittelua, erittelyjä ja ratkaisuja.
2.7.2 Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset ja vastuu
1 Vastuulla tarkoitetaan vastuuta päätöksistä, niiden taloudelli- sia, tuotannollisia ja toiminnallisia vaikutuksia, jotka koskevat joko työryhmää, osastoa tai koko toimipaikkaa. Vaativuus on sitä suurempi mitä suurempaa ja laajempaa vastuuta toimi edellyttää.
2 Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset sekä vastuu
- mitä vaikutuksia päätöksillä on
- merkittävä laajuus
- mihin / keihin kohdistuu
- taloudellinen, toiminnallinen, laadullinen vaikutus
- vaikutukset yrityksen sisällä, sidosryhmät, viranomaiset
- vähäisestä vaikutuksesta ja vastuusta suureen
- vaikutuksia ihmisiin, asiakkaisiin, ympäristöön
- yksi henkilö, työryhmä, osasto, yksikkö, toimipaikka, toimin- taketju, sidosryhmät
- vaikutus talouteen, tuotantoon, toimintaan, työsuojeluun, yleiseen turvallisuuteen
- vastuun laajuus (vrt vahingot)
3 Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset sekä vastuu
Vastuulla tarkoitetaan vastuuta päätöksistä, niiden taloudelli- sia, tuotannollisia ja toiminnallisia vaikutuksia, jotka koskevat joko työryhmää, osastoa tai koko toimipaikkaa. Vaativuus on sitä suurempi mitä suurempaa ja laajempaa vastuuta toimi edellyttää.
Taso Kuvaus Pist.
1 Vaikutusalue on lähinnä oma työ/työryhmä. 15
Päätösten vaikutukset ovat tavanomaiset. Vastuu on rajattu lähinnä työsuoritukseen.
1,5 Välitaso 21
2 Vaikutusalue on lähiympäristöä laajempi alue. 30
Tehtyjen päätösten vaikutukset ovat tavanomaisia suurempia. Toimivalta ja vastuu on selkeästi rajattuja.
2,5 Välitaso 42
3 Vaikutusalue on lähinnä oma osasto / yksikkö. 60
Tehdyillä ratkaisuilla merkittävä vaikutus tiimin / työryhmän työhön ja työn tuloksiin. Itsenäinen alue- vastuu.
3,5 Välitaso 85
4 Vaikutusalue on osastoja / suuri 120
yksikkö/toimipaikka.
Tehdyillä ratkaisuilla on yleensä merkittävä vaikutus osaston / yksikön tai vastaavan alueen työskentelyyn ja työn tuloksiin. Itsenäinen korostunut aluevastuu.
2.7.3 Vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot
1 Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoilla tarkoitetaan toimen edellyttämiä ihmissuhde-, kommunikointi-, vaikuttamis-, opastamis- ja neuvottelutaitoja. Esimiestyö sisältää aina vuo- rovaikutus / ihmissuhdetaitovaatimuksen. Vaativuus on sitä
suurempi mitä enemmän vuorovaikutusta ja ihmissuhdetai- toja toimessa tarvitaan.
2 Vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot
- taitojen laajuus, syvällisyys
- muutoksen luonne, pysyvyys
- yhteistyö, ihmisten käsittely, johtaminen, neuvominen, val- mentaminen, kouluttaminen, motivointi, neuvottelu
- tehtävässä ei lainkaan tai vähäisessä määrin (työskentelee yksin)
- olennainen osa tehtävää
- oman toimipaikan henkilöstö, ulkopuolisiin henkilöihin vai- kuttaminen
- kontaktien määrä / laajuus ei yksin ratkaise (esim. puhelin- vaihteen hoitaja)
3 Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoilla tarkoitetaan toimen edellyttämiä ihmissuhde-, kommunikointi-, vaikuttamis-, opastamis-, ja neuvottelutaitoja. Esimiestyö sisältää aina vuorovaikutus / ihmissuhdetaitovaatimuksen. Vaativuus on sitä suurempi mitä enemmän vuorovaikutusta ja ihmissuhde- taitoja toimessa tarvitaan.
Taso Kuvaus Pist.
1 Kommunikointia työn lähipiirissä. Muut yhteydet 13 yleensä tietojen vastaanottamista, välittämistä ja jakelua.
1,5 Välitaso 18
2 Välitöntä työn lähipiiriä laajemmat sisäiset ja / tai 26
ulkoiset yhteydet. Yhteydet tietojen vastaanottoon, jakeluun tai hyödyntämiseen liittyviä lähinnä omalla tehtäväalueella.
2,5 Välitaso 36
3 Toimi edellyttää monipuolisia vuorovaikutus- 51
ja / tai ihmissuhdetaitoja ja / tai erityisiä ihmis- suhdetaitoja. Yhteyksiä asiakkaisiin, viranomaisiin taikka muihin sidosryhmiin.
3,5 Välitaso 71
4 Toimi edellyttää tekijältään monipuolisia ja 100
laajoja vuorovaikutus-, ihmissuhde- ja neuvottelu- taitoja. Yhteyksiä ja vaikuttamista asiakkaisiin,
asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin. Ammatillis- ta erityisosaamista.
4 Toimen vaativuuspisteet syntyvät kunkin vaativuustekijän an- tamien pisteiden summana. Vaativuuspisteiden mukaan toimi asettuu johonkin 13:sta vaativuusluokasta. Vaativuusluokat muodostuvat pisterajojen mukaan seuraavasti:
Luokka | Pisteraja |
1 | 52 - 60 |
2 | 61 - 70 |
3 | 71 - 82 |
4 | 83 - 96 |
5 | 97 - 113 |
6 | 114 - 132 |
7 | 133 - 155 |
8 | 156 - 182 |
9 | 183 - 213 |
10 | 214 - 249 |
11 | 250 - 292 |
12 | 293 - 342 |
13 | 343 - 400 |
5 Kullekin vaativuusluokalle on työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka.
3. HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA / PÄTEVYYS JA TYÖSUORITUS
3.1 Pätevyyden arviointi
1 Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimi- henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Päte- vyys- ja suoritustekijöitä on työpaikoilla esimiesten toimesta arvioitava järjestelmällisesti. Henkilökohtaisia ominaisuuksia mittaavien kriteerien tulee tukea yrityksen toimintatapoja ja tavoitteita. Toimihenkilöiden sitoutuminen saavutetaan par- haiten, kun pätevyydenarviointi tapahtuu yhteistyössä ja pä- tevyyden ja suorituksen perusteet selvitetään etukäteen toi- mihenkilöille ja heidän edustajilleen.
2 Esimiesten ja alaisten välisissä keskusteluissa pätevyyden ja työsuorituksen arviointi muodostaa luonnollisen osan. Näissä arviointikeskusteluissa toimihenkilöiden ammatillisen osaami- sen kehittämistä edistetään esimerkiksi yksilöllisten koulu- tus- ja kehityssuunnitelmien avulla.
3 Yrityskohtaisesti tulee henkilökohtaisen pätevyyden mukaan määräytyvien palkanosien vaihdella 2-20 prosentin välillä. Koko vaihteluvälin tulee olla käytössä. Toteutuminen
tarkistetaan vuosittain työehtosopimuksessa sovittujen pal- kankorotusten toteuttamisen jälkeen.
4 Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii arvioin- nissa ehdottomaan objektiivisuuteen. Erityisesti tulee kiinnit- tää huomiota esimiesten opastamiseen järjestelmän käyttä- misessä.
5 Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Sopijapuolet suosittavat, että tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat toimenkuvat tarkistetaan samassa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan. Xxxxx toimi- henkilön pätevyyden arviointi suoritetaan neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suuruinen.
6 Jos toimihenkilö siirtyy toiseen tehtävään tai hänen tehtä- vänsä sisältö muuttuu siinä määrin oleellisesti, että tehtävän vaativuusluokka muuttuu, toimihenkilön henkilökohtaisen pal- kanosan ja pätevyysarviointiin perustuvan henkilökohtaisen osan keskinäinen suhde sekä näiden suhde luokkapalkkaan saattaa muuttua, koska pätevyys- ja suoritustekijöitä arvioi- daan suhteessa kulloiseenkin toimeen. Toimihenkilön siirty- essä vaativampaan tehtävään tulee samalla selvittää vaati- vuuden mahdollinen korottava vaikutus hänen henkilökohtai- seen kuukausipalkkaansa
7 Pätevyyden arvioinnin tarkoituksena on porrastaa toimihenki- löiden henkilökohtaisia palkanosia. Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä työn suorittami- selle.
8 Pätevyyttä ja työsuoritusta verrataan suhteessa työn vaati- vuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuorituksia voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oi- keudenmukaisuuden ja kannustavuuden kriteerit:
- liittyy työhön; esiintyy laajasti työpaikalla
- on havaittavissa ja mitattavissa
- ei xxx xxxxx
- on itsenäinen (eli riippumaton muista tekijöistä)
- henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään
9 Arvioinnin tasapuolisuuden ja johdonmukaisuuden turvaa- miseksi yrityksen tulee käyttää järjestelmällistä työsuoritus- ja pätevyysluokitusta. Pätevyystekijöiden valinta ja painotus so- vitaan työpaikalla lähtien yrityksen tavoitteista. Jotta järjestel- män käyttö olisi mahdollisimman yhdenmukaista eri
arviointitapahtumissa, yrityksessä on syytä selvittää, mitä va- lituilla pätevyystekijöillä tarkoitetaan.
3.2 Pätevyyden arvioinnin tarkistukset
Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi suo- ritetaan vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilön päte- vyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen- hetkisiin tehtäviinsä. Mikäli tehtävät muuttuvat, on henkilön pätevyys suhteessa uusiin tehtäviin arvioitava uudelleen.
3.3 Pätevyyden arvioinnin järjestelmä
Arviointijärjestelmän on hyvä olla yksinkertainen ja helppo- käyttöinen, mutta kuitenkin riittävä toimihenkilöiden henkilö- kohtaisten palkanosien porrastamiseen.
3.4 Pätevyystekijät
1 Alla olevassa taulukossa on esitetty joukko pätevyyden ja työsuorituksen arviointiin sopivia tekijöitä, joiden avulla yrityk- sessä voidaan laatia pätevyyden arviointijärjestelmä. Tekijät on ryhmitelty kolmeen ryhmään. Yhden päätekijän
arviointiin ei välttämättä tarvita kaikkien alatekijöiden käyt- töä. Yksinkertaisimmillaan kustakin päätekijästä riittää yksi alatekijä.
TYÖTAITO YHTEISTYÖTAITO VASTUUNTUNTO
Työtulos Joustavuus Taloudellisuus Monitaitoisuus Ihmissuhdeasiat Huolehtiminen Työssä kehittyminen
Erityisosaaminen Omatoimisuus Harkintakyky
2 Esitetyistä pätevyystekijöistä otetaan mukaan yrityksessä tär- keiksi katsotut. Mukaan voidaan ottaa myös muita pätevyys- tekijöitä, jotka eivät sisälly edellä esitettyihin.
3.5 Asteikot Kun sopivat pätevyystekijät on valittu, on seuraavaksi valit- tava käytettävä asteikko eli kuinka monta porrasta mittaami- sessa käytetään. Pätevyyden arvioimisessa ei ole henkilöi- den välisiä vertailutasoja, vaan arviointi suoritetaan tehtävän asettamiin vaatimuksiin verraten. Henkilön pätevyys voi vas- tata tehtävän vaativuutta, se voi ylittää tai alittaa tämän ta- son.
Kolmiportainen asteikko
- todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta
- vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia
- ylittää tehtävän vaatimukset
Neliportainen asteikko
- todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta
- vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia
- ylittää tehtävän vaatimukset
- ylittää huomattavasti tehtävän vaatimukset
Viisiportainen asteikko
- todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta
- vastaa tyydyttävästi tehtävän vaatimuksia
- vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia
- ylittää tehtävän vaatimukset
- ylittää huomattavasti tehtävän vaatimukset
4. MÄÄRITYSTEN JA TARKISTUSTEN VAIKUTUS PALKKAAN
1 Toimien vaativuusmääritykset ja henkilökohtaiset pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnit tarkistetaan säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa ja aina tehtävien pysyvän muu- toksen yhteydessä.
2 Tehtävien vaativuuden ja/tai henkilökohtaisen pätevyyden tarkistusten tai uudelleen määritysten yhteydessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimihenkilön tehtävä- ja henkilökohtaisen palkanosan palkkaperusteisiin seuraavan palkanmaksukauden alusta.
3 Jos tehtävät muuttuvat sillä tavoin, ettei henkilökohtaista pä- tevyyttä ja työsuoritusta kyetä perustellusta syystä arvioi- maan välittömästi tehtävämuutoksen yhteydessä, on arviointi tehtävä viimeistään neljän kuukauden kuluessa tehtävämuu- toksesta. Tänä aikana on toimihenkilön henkilökohtainen pal- kanosa vähintään kaksi prosenttia toimen vaativuuspalkka- luokasta laskettuna.
4 Tarkistuksissa tai uudelleen määrityksissä, joissa toimihenki- lön tehtävä- ja/tai henkilökohtaisen palkanosan perusteet muuttuvat aiempaa pienemmäksi, ei toimihenkilön kuukausi- palkkaa alenneta ilman irtisanomisperusteeseen verrattavaa perustetta ja noudattaen toimihenkilön henkilökohtaista irtisa- nomisaikaa, ellei toimihenkilön kanssa muuta sovita.
5 Toimihenkilön parantunut henkilökohtainen suoriutuminen johtaa aina palkankorotukseen, eikä sitä voida kompensoida yrityskohtaista palkanosaa pienentämällä.
6 Xxxxxx toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa ei ole muut- tunut kolmen viimeisen vuoden aikana, on esimiehen perus- teltava toimihenkilölle, miksi muutoksia ei ole tapahtunut. Esi- miehen ja toimihenkilön tulee tällöin keskustella kehittymista- voitteista, jotka saavuttamalla toimihenkilöllä on mahdollisuus parantaa henkilökohtaista suoriutumisarviotaan
5. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO
1 Yrityksissä, joissa tämä palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa, tulee huolella perehtyä tämän työehto- sopimuksen määräyksiin.
2 Tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän ylläpidon perus- edellytys on järjestelmällinen toiminta toimenkuvausten, toi- mien vaativuuden arvioinnin ja henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnin ylläpitämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi.
3 Palkkausjärjestelmän käyttöönoton johdosta ei toimihenkilön palkka voi alentua.
6. TOIMIHENKILÖLLE ANNETTAVAT TIEDOT
1 Toimihenkilölle annetaan hänen niin halutessaan tieto vaati- vuusluokasta sekä pistesumman muodostuksesta vaativuus- tekijöittäin. Samoin hänelle annetaan pätevyyden ja työsuori- tuksen arvioinnin tulokset ja palkkaukselliset vaikutukset pe- rusteineen pätevyystekijöittäin. Kehityskeskustelu on suosi- teltava tapa henkilökohtaisen palautteen antamiselle ja päte- vöitymistarpeen kartoitukselle.
2 Luottamusmiehelle annetaan hänen edustamiensa toimihen- kilöiden palkka- ja ansiotiedot vaativuusluokittain, ansioerit- täin ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Kolmea toimihenkilöä pienemmästä ryhmästä ei tietoja anneta.
Erilaisia palkkahallinnossa esiin tulevia tilanteita ja tarpeita silmällä pitäen on palkkarakenteen eri elementit ja niiden pe- rusteet syytä palkkakirjanpidossa toimihenkilökohtaisesti re- kisteröidä erikseen. Tällöin on syytä rekisteröidä vaativuus- luokan pistemäärä ja luokka sekä henkilökohtaista pätevyyttä kuvaavan palkanosan määrittelyssä sovelletut prosentit.
8. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
1 Sopijapuolet opastavat ja ohjaavat palkkausjärjestelmän so- veltamisessa ja antavat pyydettäessä perusteltuja lausuntoja.
Erimielisyystapauksissa noudatetaan alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestelmää.
2 Toimen vaativuutta koskevat erimielisyydet käsitellään ratkai- sulautakunnassa, johon sopijapuolet valitsevat omat edusta- jansa (1+1), ja jota johtaa puolueeton puheenjohtaja.
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS
1. Työajan lyhentämisen edellytykset
1 Toimihenkilöiden, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia vii- kossa, vuosityöaikaa lyhennetään tämän sopimuksen 2. koh- dan mukaisesti.
2 Toimihenkilöiden vuosityöaikaa lyhentävät em. määräysten lisäksi enintään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapy- hät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uuden- vuodenpäivä, vapunpäivä ja pääsiäislauantai.
2. Vuosityöaikaa lyhentävän vapaan kertyminen
1 Toimihenkilölle kertyy vuosityöaikaa lyhentävää vapaata ka- lenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä/vuo- roista seuraavasti:
väh. | 7 | työvuoroa/työpäivää | = 1 työpäivä |
" | 34 | " " | = 2 työpäivää |
" | 51 | " " | = 3 " |
" | 68 | " " | = 4 " |
" | 85 | " " | = 5 " |
" | 102 | " " | = 6 " |
" | 119 | " " | = 7 " |
" | 136 | " " | = 8 " |
" | 153 | " " | = 9 " |
" | 170 | " " | =10 " |
" | 187 | " " | =11 " |
" | 204 | " " | =12,5 " |
2 Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysajan palk- kaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkan.
3 Mikäli tämän sopimuksen piiriin kuuluva toimihenkilö työs- kentelee muussa kuin tämän sopimuksen tarkoittamassa työ- aikamuodossa eli 3-vuorotyössä yli 10 työvuoroa ei siinä työ- aikamuodossa työskenneltyjä työpäiviä lasketa vapaata ker- ryttäviin päiviin.
4 Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1
§:ssä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.
3. Vapaan antaminen
1 Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenki- lölle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun men- nessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla raha- korvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaan antamisesta neuvotellaan yritystasolla. Ellei yksimie- lisyyttä saavuteta vapaan antamisen periaatteista, annetaan vapaa työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoitettava vapaasta toimihenkilölle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita. Vapaa annetaan pääsääntöisesti työpäivä kerrallaan, ellei toisin sovita.
2 Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, korvataan toimihenkilölle pitä- mättä jääneet vapaat rahassa. Korvaus maksetaan ainoas- taan täysiltä työpäiviltä.
3 Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan lop- putilin yhteydessä. Pidätys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.
4. Ansiotaso Tämän sopimuksen tarkoittama työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
5. Vuosiloma
1 Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, jolloin toimihenkilö pitää tämän sopimuksen mukaisia vapaapäiviä.
2 Tämän sopimuksen mukaisilta vapaapäiviltä ei makseta lo- maltapaluurahaa.
6. Sopimuksen voimassaoloaika
Tämän sopimuksen voimassaoloaika on sama kuin sopija- osapuolten välisen varsinaisen työehtosopimuksen voimas- saoloaika.
SATAMAOPERAATTORIT RY AMMATTILIITTO PRO RY
KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
(päivitetty 20.12.2011)
1 § TYÖAIKA
Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjak- sona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.
2 § 5-VUOROJÄRJESTELMÄ
1 Keskimäärin 34,5 tunnin viikoittainen työaika toteutetaan 5- vuorojärjestelmällä.
2 Työvuorojärjestelmä on seuraava: iiii-aaaa-yyyy--
3 Lisäksi työvuorojärjestelmään voi sisältyä 6, 14, 22 tai 26 vrk:n vapaita, jona aikana annetaan joko vuorovapaita tai vuosilomaa.
4 Sovellettavat työvuorojärjestelmät laaditaan paikallisesti edellä olevan mukaisesti.
5 Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavan työ- vuorojärjestelmän käyttöönotosta edellyttäen, että työehtoso- pimuksen mukainen työaika toteutuu ja työajan lyhennyksen yhteydessä sovitut periaatteet otetaan huomioon.
3 § TYÖAJAN TASAAMINEN, VUOROVAPAAT
1 Vuotuisen työajan tasaamiseksi 34,5 tuntiin viikossa toimi- henkilö on hänen keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työs- kentelemänsä ajan pituuden mukaan oikeutettu saamaan vuorovapaita.
2 Vuorovapaiden määrä lasketaan sen mukaan, kuinka paljon toimihenkilö on suorittanut keskeytymätöntä vuorotyötä vuo- rovapaiden määräytymiskauden aikana.
3 Työssäolovuoroihin rinnastetaan ne työvuorot, jotka toimi- henkilö on vapautettuna työstä työehtosopimuksen 24 §:ssä tarkoitetun kunnallisen luottamusmiestehtävän vuoksi, kui- tenkin enintään 28 päivän ajalta.
4 Vuorovapaita annetaan tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:
Vähintään | 5 | työvuoroa | = | 1 vuorovapaa | ||
" | 10 | ” | = | 2 vuorovapaata | ||
” | 15 | ” | = | 3 | ” | |
” | 20 | ” | = | 4 | ” | |
” | 25 | ” | = | 5 | ” | |
” | 30 | ” | = | 6 | ” | |
” | 35 | ” | = | 7 | ” | |
” | 39 | ” | = | 8 | ” | |
” | 44 | ” | = | 9-10 ” | ||
” | 49 | ” | = | 10-11 | ” | |
” | 54 | ” | = | 11-12 | ” | |
” | 59 | ” | = | 12-13 | ” | |
” | 64 | ” | = | 13-14 | ” | |
” | 69 | ” | = | 14-15 | ” | |
” | 74 | ” | = | 15-16 | ” | |
” | 78 | ” | = | 16-17 | ” | |
” | 83 | ” | = | 17-19 | ” | |
” | 88 | ” | = | 18-20 | ” | |
” | 93 | ” | = | 19-21 | ” | |
” | 98 | ” | = | 20-22 | ” | |
” | 103 | ” | = | 21-23 | ” | |
” | 108 | ” | = | 22-24 | ” | |
” | 113 | ” | = | 23-25 | ” | |
” | 117 | ” | = | 24-26 | ” | |
” | 122 | ” | = | 25-26 | ” | |
” | 127 | ” | = | 26-29 | ” | |
” | 132 | ” | = | 27-30 | ” | |
” | 137 | ” | = | 28-31 | ” | |
” | 142 | ” | = | 29-32 | ” | |
” | 147 | ” | = | 30-33 | ” | |
” | 152 | ” | = | 31-34 | ” | |
” | 156 | ” | = | 32-35 | ” | |
” | 161 | ” | = | 33-37 | ” | |
” | 166 | ” | = | 34-38 | ” | |
” | 171 | ” | = | 35-39 | ” | |
” | 176 | ” | = | 36-40 | ” | |
” | 181 | ” | = | 37-41 | ” | |
” | 186 | ” | = | 38-42 | ” | |
” | 191 | ” | = | 39-43 | ” | |
” | 196 | ” | = | 40-44 | ” | |
5 Jos työajan lyhennys toteutetaan käyttämällä kesäaikana kuutta vuoroa, laaditaan vuorovapaataulukko siten, että 1
§:ssä tarkoitettu työaika toteutuu.
6 Vuorovapaa on työehtosopimuksen mukainen vuorokausi (06.00–06.00), joka sijoittuu työvuorojärjestelmään pääsään- töisesti seuraavalla tavalla:
Kuuden vuorokauden vapaajaksossa on kolme vuorovapaata seuraavasti
(vuorovapaa = v) yyyy--vvv--iiii
Vastaavasti 14 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat
yyyy--vvv-vvv-vvv-iiii
22 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii
26 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii.
4 § VUOROVAPAIDEN TASAUS
1 Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön oman työ- vuorojärjestelmän mukaisesti, mutta mikäli tämä ei ole mah- dollista, työnantajan määräämänä ajankohtana. Mikäli toimi- henkilölle vuorovapaiden määräytymiskauden aikana ei ole voitu antaa vuorovapaataulukon mukaisesti vuorovapaita, korvataan pitämättä olevat vuorovapaat niiden määräytymis- kauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivän vuoro- vapaarahalla. Vuorovapaat voidaan kuitenkin antaa seuraa- van vuoden puolella toimihenkilön kanssa niin sovittaessa.
2 Mikäli toimihenkilö on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan yli- määräiset teettää jo saman vuorovapaiden määräytymiskau- den aikana, mutta ne on teetettävä viimeistään niiden mää- räytymiskauden päättymiskautta seuraavan toukokuun 26. päivään mennessä.
3 Ylimääräisten vuorovapaiden teettäminen tapahtuu siten, että vastaava määrä toimihenkilön työvuorojärjestelmän mu- kaisista vuorovapaista on toimihenkilön työpäiviä, joilta mak- settava palkka sisältyy toimihenkilön kuukausipalkkaan.
5 § UUSI TYÖNTEKIJÄ
Uudelle toimihenkilölle ei pääsääntöisesti ensimmäisen kol- men kuukauden aikana anneta vuorovapaata. Vastaavalla tavalla menetellään, kun toimihenkilö siirtyy muusta työaika- muodosta keskeytymättömään 3-vuorotyöhön. Kun oma vuoro on vuorovapailla, näiden toimihenkilöiden säännöllis- ten työvuorojen lukumäärä on sama kuin oman työvuoron
vuorovapaiden lukumäärä. Xxxxxxxx toimihenkilöt ansaitsevat vuorovapaita myös kolmen ensimmäisen kuukauden aikai- silta työvuoroilta. Mikäli vuorovapaiden määräytymiskauden päättyessä näille toimihenkilöille on vuorovapaita antamatta, korvataan ne vuorovapaarahalla määräytymiskauden päätty- mistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
6 § VUOROVAPAAN PALKKA
1 Vuorovapailta maksettava palkka sisältyy kuukausipalkkaan, jolloin huomioidaan myös vuorokohtaisen työvuorotaulukon edellyttämät vuorotyö ja/tai saunalisät.
2 Mikäli vuorovapaa sattuu sunnuntaiksi, kirkolliseksi pyhäpäi- väksi tai itsenäisyys tai vapunpäiväksi, suoritetaan sunnun- taityölisä (100 %).
3 Työvuorojärjestelmässä olevasta vuorovapaasta maksetaan 200 %:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 06.00 ja seuraa- van arkipäivän klo 06.00 välisenä aikana. Samoin menetel- lään pääsiäislauantaina, molempina pääsiäispäivinä sekä helluntaiaattona ja helluntaina olevien vuorovapaiden suh- teen.
4 Mikäli vuorovapaa annetaan työvuorosta, maksetaan 200
%:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäivän klo 06.00, pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäi- sen jälkeisen tiistain klo 06.00 sekä helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen päivän klo 06.00 välisenä aikana ole- valta vuorovapaalta. Sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäi- vänä olevalta vuorovapaalta maksetaan 200 %:n korotusosa. Perusosa sisältyy kuukausipalkkaan.
5 Mikäli vuorovapaat korvataan rahassa, maksetaan vuorova- paaraha (= kuukausipalkka: 146 x 8 h) lisättynä keskimääräi- sellä vuorotyölisällä.
7 § SIIRTYMINEN TOISEEN TYÖAIKAMUOTOON
1 Siirryttäessä pysyvästi keskeytymättömästä 3-vuorotyöstä muuhun työaikamuotoon korvataan pitämättä jääneet vuoro- vapaat rahassa ja ylimääräiset vuorovapaat teetetään takai- sin.
2 Toimihenkilön työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta vuorovapaaraha. Mikäli toimihenkilö on pitänyt liikaa vuorovapaita, vähennetään ylimääräisiltä vuoro- vapailta maksettu palkka lopputilistä.
8 § SEISOKKIAJAT
Seisokkiajat ovat:
Juhannuksena juhannusviikon keskiviikko klo 22.00 – juhannuksen jälkeisen arkipäivän aamu klo 06.00.
Jouluna jouluaaton aatto klo 22.00 – tapaninpäivän jälkeinen aamu klo 06.00.
9 § SEISOKKIAIKANA SUORITETTU TYÖ
1 Kaikkina tämän sopimuksen mukaisina seisokkiaikoina sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä suoritetusta työstä maksetaan sunnuntaityökorotuksin 200 %:n korotus- osa. Perusosa sisältyy kuukausipalkkaan.
2 Samalla tavoin korotettu palkka maksetaan myös uutena vuotena uudenvuodenaaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäi- vän aamun klo 06.00 välisenä aikana sekä pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain klo 06.00 välisenä aikana että helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun klo 06.00 välisenä aikana. Perusosa sisältyy kuukau- sipalkkaan.
10 § VAPAAVUOROKAUDET
1 Palkkaa ei makseta siltä ajalta, jolloin työnantajalla ei ole pal- kanmaksuvelvollisuutta.
2 Vapaavuorokaudella tarkoitetaan keskeytymättömässä 3- vuorotyössä työvuorojärjestelmän mukaisten työpäivien väli- siä sekä työpäivien ja vuorovapaiden välisiä työehtosopimuk- sen mukaisia vuorokausia.
11 § ERÄITÄ YLITYÖKORVAUKSIA, SAUNALISÄ, YLITYÖJAKAJA
1 Ylityökorvaus maksetaan sen mukaan, missä työvuorossa ao. henkilö on ollut, kun hän aloittaa ylityönsä.
2 Klo 22.00-06.00 välisenä aikana suoritetusta ylityöstä makse- taan 100 %:lla korotettu palkka.
3 Lauantaina ja juhlapäivän aattona klo 06.00 sunnuntain ja juhlapäivän klo 06.00 välisenä aikana maksetaan toimihenki- lölle kultakin työtunnilta palkkaliitteen mukainen erillinen sau- nalisä. Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivinä saunalisä mak- setaan ainoastaan ensimmäiseltä vuorokaudelta.
4 Vuorovapaan saunalisätunneilta maksetaan saunalisä.
5 Jos toimihenkilö tulee vuorovapaansa aikana työhön, hänelle maksetaan palkka ylityökorotuksin ylityösäännösten mukaan.
6 Tässä työaikamuodossa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 146 ylityöpalkkaa laskettaessa.
12 § SAIRAUSAJAN PALKKA
Sairausajan palkka maksetaan työ- ja vuorovapaajärjestel- män mukaan huomioiden työehtosopimuksen 21 §:n mää- räykset.
13 § VUOSILOMA
1 Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä sisältyy vuosiloma työ- vuorojärjestelmän vapaajaksoihin ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa.
2 Toukokuun 26 päivän ja syyskuun 4 päivän välisenä 100 vuorokauden jakson aikana on jokaisella vuorolla 22 vuoro- kauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luetaan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraavan 60 tai seuraavien kolmen 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enem- män kuin em. jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosi- lomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät loma- päivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, ettei vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti. Mikäli toimi- henkilön lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaa- jaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on toimihenkilö velvollinen työskentelemään päivien erotuksen verran työn- antajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana.
3 Mikäli työvuorojärjestelmä sisältää kesäaikana 26 vuorokau- den yhtäjaksoisen vapaan, on vuosilomien antokausi 18.5.-
16.9. Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraa- van kahden 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäi- viä on enemmän kuin näihin jaksoihin sisältyvissä vapaajak- soissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan seuraavien 20 vuorokau- den jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti. Mikäli toimihenkilön lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on toi- mihenkilö velvollinen työskentelemään päivien erotuksen ver- ran työnantajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana.
4 Vuosilomien kierto toteutetaan siten, että jouluseisokin jäl- keen siirretään työvuorojärjestelmää yksi vuorokausi taakse- päin ja karkausvuonna kaksi vuorokautta taaksepäin.
5 Vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain ja työehtosopi- muksen mukaan.
14 § TILAPÄISET HÄIRIÖT
Mikäli keskeytymättömän 3-vuorotyön suorittaminen keskey- tyy muualla esiintyvien lakkojen, työsulkujen, konerikkojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi, voidaan sen jälkeen, kun kaksi vuorokautta on kulunut esteen alkamisajankohdasta, kaikki keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentelevät toi- mihenkilöt siirtää muuhun työaikamuotoon. Xxxxxx lakattua siirrytään välittömästi takaisin tämän sopimuksen edellyttä- mään keskeytymättömään vuorotyömenettelyyn.
XXXXXXXXXX TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
1 Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä toimihenkilön irtisanoutu- mista.
2 Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita nou- datetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä ta- loudellisista tai tuotannollisista syistä.
3 Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettuja työsuhteita eikä työsopimus- lain 7:5 ja 7:7 – 8 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovu- tus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
2 § Irtisanomisajat
1 Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen nouda- tettava
- 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enin- tään vuoden
- kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta
- kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
- neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta ja
- kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli 12 vuotta.
2 Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhtey- dessä sovittu, toimihenkilö on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskeytyk- settä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa.
3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
1 Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudatta- matta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle kor- vauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
2 Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena kor- vauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työn- antaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksetta- vasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
3 Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osit- tain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irti- sanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
4 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimus- lain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Pöytäkirjamerkintä Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työ-so- pimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen joh- tunut tosiasiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen hen- kilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopi- mus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön ras- kauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyt- tää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perheva- paaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perheva- paalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisa- nomisen johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämi- sestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta sei- kasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.
6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen
Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1 §:n, 9:2 §:n 1 momentin ja 9:4 - 5 §:n säännöksiä.
7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
1 Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 § tai 5 §:ssä määri- teltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimi- henkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle
korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12:2 - 3 §: ien mukaisesti.
2 Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työ- sopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingon- korvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
II ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
8 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisano- misen tai lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisa- notaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja eri- koistehtäviin tarvittavia tai saman työnantajan työssä osan työ- kyvystään menettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.
9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat
Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapah- tuvassa irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:3 - 5
§:n säännöksiä.
10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisella tai tuotannolli- sella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisa- nomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle en- tiselle toimihenkilölleen, jos hän tarvitsee toimihenkilöitä 12 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu toimihenkilö oli teh- nyt.
11 § Poikkeukselliset lomautustilanteet Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on pe- rustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajan- kohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomau- tusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lo- mautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Lomautuksen keskeyttäminen
1 Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemi- sen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väli- selle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tila- päisen työn arvioitu kestoaika.
2 Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön vä- listä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Pöytäkirjamerkintä Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lo- mautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hä- nelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämi- sestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työn- antajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa ta- pauksessa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
12 § Neuvottelujärjestys
Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
13 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuo- mioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haaste- hakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
14 § Seuraamusjärjestelmä
1 Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen
korvausten lisäksi myöskään työ- ehtosopimuslain 7 §:n mu- kaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyk- sessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä sa- mojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukai- nen korvaus on määrätty.
2 Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei ai- heudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraa- muksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huo- mioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuo- mittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
IV VOIMAANTULO
15 § Voimaantulomääräys
1 Tämä sopimus korvaa työehtosopimuksen osana noudatetun 24.5.2002 TT-STTK välillä allekirjoitetun irtisanomissuojaso- pimuksen.
2 Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.
Helsingissä 16.5.2017 Satamaoperaattorit ry
Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxxx Else-Xxx Xxxxxxxxxxx
XXXXXXXXXX YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistä- mään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
2 Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenki- löitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammatti- yhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisa- noa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat läh- tökohtana sopimusmääräyksille.
3 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mikäli mahdollista vähin- tään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
4 Tätä sopimusta sovelletaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyri- tyksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoi- tetaan tässä sopimuksessa Satamaoperaattorit ry:n jäsenyri- tyksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
5 Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen joh- dosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työ- paikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
6 Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luotta- musmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelu- asiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luot- tamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpai- kalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjalli- sesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmie- hen kanssa.
7 Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työ- lainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toi- meen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.
8 Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, nou- datetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun val- vonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka ei- vät ole tämän sopimuksen osia.
2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
1 Luottamusmiehen tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöi- den välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitämi- nen ja kehittäminen yrityksessä. Luottamusmies toimii yhdis- tyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön so- veltamista koskevissa asioissa.
2 Työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuulu- villa toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luotta- musmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työ- paikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojelu- valtuutettu tai päinvastoin.
3 Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi toimihen- kilöt voivat valita osaston luottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen ko- konaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä ole- van osaston toimihenkilöiden lukumäärä. Mikäli asiassa ei päästä yksimielisyyteen, alistetaan se liittojen ratkaistavaksi. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
4 Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnan- tajan edustajan välisissä neuvotteluissa.
2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset
1 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vä- hintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.
2 Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linja- johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toi- minnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoi- den hoitoon.
3 Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä yllä- pitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitel- mien toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
1 Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuoje- luvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huo- miota muun muassa kyseiseen. henkilöstöryhmään kuulu- vien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien mää- rään. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa tarkastellaan vuosittain tehtävän vaatimaa ajankäyttöä sekä sijaisjärjestelyjen toimivuutta.
2 Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuoje- luvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yk- sinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtä- viensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopi- vana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.
3 Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuu- kausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
4 Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikor- vauksen, jonka suuruus ilmenee palkkaliitteestä.
5 Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle erillisen kuukausi- korvauksen, jonka suuruus ilmenee palkkaliitteestä.
6 Luottamusmiehen toimiessa samalla työsuojeluvaltuutettuna maksetaan hänelle taulukon mukainen luottamusmieskor- vaus korotettuna yhdellä portaalla, jolloin erillistä työsuojelu- valtuutetun korvausta ei makseta.
7 Jos työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 4, ja luotta- musmies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkorvaus.
3.2 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema
1 Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoit- taa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättö- mät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikalli- sesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yri- tyksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä. Osapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomais- ten toimistovälineiden piiriin kuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä in- ternet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomi- oon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tai työsuojeluval- tuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäy- tön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
2 Luottamusmiehenä, osaston luottamusmiehenä tai työsuoje- luvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoita- essaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työ- paikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluval- tuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luotta- mustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpai- kan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
3 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liik- keen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä
ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kohdassa 3.3 mainittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
5 Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuute- tuille mahdollisuuden osallistua ammattitaidon säilymisen ta- kaavaan ja urakehityksen mahdollistavaan ammatilliseen koulutukseen yhdenvertaisesti muun henkilöstön kanssa.
6 Erityisesti uusien luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettu- jen koulutukseen osallistumista kannustetaan ja heille laadi- taan kahden kuukauden kuluessa valinnasta sekä ammatilli- sen että luottamustehtäviin liittyvän koulutuksen kattava suunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain samalla kun käsitel- lään (vähintään 20 työntekijän yrityksissä) yhteistoimintalain mukaiset koulutustavoitteet.
7 Liitot suosittelevat, että koulutussuunnitelma laaditaan yhteis- työssä siten, että luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu te- kee itseään koskevan luottamustoimiin liittyvän koulutus- suunnitelman, jonka työnantaja hyväksyy.
8 Ammatillista koulutusta koskevan suunnitelman laatii työnan- taja yhteistyössä toimihenkilön kanssa.
9 Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmie- hen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojelu- valtuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhtei- sesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
3.3 Työsuhdeturva
1 Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan talou- dellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työ- suojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotan- toyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänen voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
2 Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimus- lain 7:2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ
kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vas- taa hänen ammattitaitoaan.
3 Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä tai työsuoje- luvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:1 momentin edellyttämää niiden työntekijöi- den suostumusta, joita hän edustaa.
4 Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojelu- valtuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimus- lain 8:1 § säännöstä. Työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mah- dollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttä- mättä.
5 Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovel- lettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaa- seen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoi- tettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asetta- misesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valitta- vana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimi- kauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
6 Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen kyseisen tehtävänsä päättymisen jälkeen.
7 Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuoje- luvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuo- tantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännölli- sesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenki- löä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 § 1 momentissa on säädetty.
8 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päät- tämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava Satamaoperaattorit ry:lle, jonka on saa- tettava asia Ammattiliitto Pro ry:n tietoon.
9 Osapuolien on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikal- listen osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämi- seen liittyvät taustat.
10 Osapuolien on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä kä- siteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuh- teen päättymiseen liittyvät erimielisyydet osapuolien väli- sessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Osapuolien kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
3.4 Varamiehet
1 Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tä- män sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimi- vat sijaisina.
2 Jos työnantaja irtisanoo luottamusmiehen varamiehen työso- pimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luotta- musmiehen sijaisena, taikka hänellä ei ole muutoinkaan luot- tamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomautta- misen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen jostakin muusta seikasta.
4 YHTEISTOIMINTA
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen pe- rustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimin- taan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimi- kunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoi- mintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa- arvolain mukaista toimista ja suunnitelmista paikallisesti so- vittavassa laajuudessa.
5 KOULUTUS
5.1 Ammatillinen koulutus
1 Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin kou- lutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suora- naiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työ- ajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kus- tannukset. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssi- maksuja, kurssiaineistosta aiheutuvia kustannuksia sekä matka- ja elinkustannuksia sekä tavanomaista suurempia kustannuksia, jotka aiheutuvat esim. normaalista poikkea- vista lapsenhoitojärjestelyistä. Työajan ulkopuolella
koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta ja matkakustannusten korvauk- set määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.
2 Edellä mainittujen kustannusten korvaamisesta on mahdolli- suuksien mukaan aina sovittava etukäteen.
5.2 Yhteinen koulutus
1 Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yh- teisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
2 Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitet- tua yhteistä koulutusta.
3 Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
4 Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten koh- dassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovi- taan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymyk- seen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luotta- musmiehen kesken.
5.3 AY-koulutus
5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
1 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen jär- jestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kurs- seille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se ai- heuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdolli- simman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luotta- musmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
2 Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutusti- laisuus, josta työnantaja suorittaa toimihenkilölle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
3 Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän so- pimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.
5.3.2 Korvaukset
1 Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulu- tuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka keskus- järjestöjen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnan- taja maksaa luottamismiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuute- tulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamie- helle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmie- helle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työ- suojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
2 Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjes- tettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion mene- tys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyh- distyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työs- kentelee yrityksessä, jossa on vähintään 10 tämän sopimuk- sen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jä- senyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.
3 Lisäksi 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille makse- taan kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailu- kustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
4 Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran sa- masta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
5 Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 TIEDOTUSTOIMINTA
1 Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille;
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perus- tuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen ta- loudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henki- löstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista ole- vista muutoksista.
2 Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kai- kissa edellä mainituissa tiedoissa.
3 Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
4 Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oi- keus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa ko- kouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita kos- kevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henki- löstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoi- tuksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liit- tyviä tiedonantoja.
5 Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymys- ten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpai- kan ilmoitustaululla.
6 Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyystapauk- sissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oi- keus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenki- löiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamus- miehelle annettava tieto uusista toimihenkilöistä.
7 Toimipaikkakohtaisina palkkatilastotietoina annetaan luotta- musmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jäl- keen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilö- tilasto on valmistunut, toimihenkilöiden keskipalkat sekä kes- kiansiot ansioerittäin vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan luokiteltuina. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan kes- kimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienem- mistä ryhmistä.
8 Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialu- eellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmää- räytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamus- miehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden
osalta hätä- ja ylityötä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.
9 Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamukselli- sina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoin- kaan levittää.
Helsingissä 7. päivänä maaliskuuta 2014 SATAMAOPERAATTORIT RY AMMATTILIITTO PRO RY
1 Työaikapankki perustuu työehtosopimukseen ja on paikalli- sesti sovittu työ- ja vapaa- ajan yhteensovittamisjärjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja etuuksia säästetään tai yhdistetään pitkäjänteisesti.
2 Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa työn tekeminen joustavasti yrityksen ja henkilöstön tarpeiden mukaan.
3 Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä silloin, kun on tarvetta joustaviin työaikajärjestelyihin.
Järjestelmän käyttöönotto
1 Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan paikalli- sesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Toimihenkilön jäse- nyys työaikapankissa alkaa siitä hetkestä, kun hän sopii työ- antajan kanssa siirtävänsä palkaneriä pankkiin.
2 Ennen työaikapankin käyttöönottoa sovitaan paikallisesti, siir- retäänkö työehtosopimuksen 7§:n 12 kohdan mukaiset jous- tovapaat työaikapankkiin.
3 Työaikapankkiin voidaan siirtää säännöllisen työajan ta- sauserien lisäksi myös muita eriä siten kuin paikallisesti sovi- taan. Työaikapankkiin siirrettäviä eriä voi olla muun ohella vuosilomalain 27 §:n tarkoittama säästövapaa, työajan lyhen- nysvapaat, lisätyökorotus tai koko palkka lisätyön ajalta, sun- nuntaikorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta, viikkova- paa, ylityönperusosa tai - korotusosa tai molemmat ylityön- osat, vapaaksi annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa ja matka-ajan palkka.
4 Työaikapankin saldo ei voi olla negatiivinen.
5 Pankkiin laitettavista tunneista sovitaan erikseen esimiehen kanssa.
Vapaiden antaminen
1 Pankkiin kertyneiden vapaiden pitämisestä sovitaan paikalli- sesti. Työnantaja voi 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen il- moittaa vapaiden antamisen ajankohdan. Toimihenkilö voi, elleivät painavat syyt sitä estä, pitää vapaata ilmoitettuaan siitä 2 kuukautta ennen vapaan pitämistä.
2 Lyhyissä 1-2 päivän vapaissa vastaavat ilmoitusajat ovat 7 päivää työnantajan puolelta ja kuukausi toimihenkilön ilmoit- taessa vapaasta, ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu.
3 Työantaja voi määritellä enintään kuusi kuukautta kalenteri- vuodesta sellaiseksi ajaksi, jolloin vapaita ei voida pitää omalla ilmoituksella.
4 Vapaat annetaan ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Pidetyt vapaat luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilo- maa ansaittaessa.
5 Kertyneet vapaat on annettava, mikäli niin sovitaan, paikalli- sesti sovitun ajanjakson aikana pankkiin siirrosta.
Palkanmaksu
Työaikapankkijärjestelmässä olevan vapaan palkkaperuste sovitaan paikallisesti. Ellei muuta sovita on korvausperuste pitoajankohdan kuukausipalkka. Mahdolliset vuorokohtaiset lisät maksetaan tekohetkellä.
Sairaus
1 Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työ- kyvyttömyys alkaa ennen sovittua pankkivapaan pitämistä, ei pankkivapaa kulu. Jos työkyvyttömyys alkaa pankkivapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ei pidetä pankkivapaana, jos toimihenkilö pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.
2 Toimihenkilön on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kerty- neiltä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palkka.
Työaikapankkijärjestelmän lakkaaminen
1 Sovittaessa työaikapankin käyttöönotosta tulee sopia myös sopimuksen irtisanomisajasta tai määräajasta.
2 Edellä mainittuja määräaikoja noudatetaan myös toimihenki- lön irtisanoutuessa työaikapankista, jolloin hänellä on oikeus nostaa pankkiin kertynyt rahamäärä.
3 Mikäli toimihenkilö irtisanoutuu työaikapankkijärjestelmästä ja haluaa palata järjestelmän piiriin, on hänellä siihen oikeus yhden vuoden kuluttua siitä, kun hän on ilmoittanut eroa- vansa työaikapankista.
4 Järjestelmästä luovuttaessa maksetaan työaikapankkiin ker- tyneiltä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palkka. Paikal- lisesti sovitaan ajankohta, johon mennessä työnantaja mak- saa yksinkertaisen palkan kertyneiltä, mutta pitämättömiltä pankkivapailta.
Annettavat tiedot
1 Luottamusmiehelle on neljännesvuosittain pyydettäessä toi- mitettava työaikapankin tuntisaldot.
2 Työnantajan on annettava tarvittaessa selvitys toimihenki- lölle, mikäli vapaata ei voida antaa henkilön esittämänä ajan- kohtana.
XXXXXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika: | 16.5.2023 | |
Paikka: | Teams-kokous | |
Läsnä: | Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx | Satamaoperaattorit ry Satamaoperaattorit ry |
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx | Ammattiliitto Pro ry Ammattiliitto Pro ry |
1. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Todettiin, että osapuolten kesken 13.5.2022 allekirjoitetun ahtausalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 30.4.2023. Päätettiin uudistaa liit- tojen välinen ahtausalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus ajalle 1.5.2023 – 31.5.2025.
Työehtosopimus on voimassa 31.5.2025 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommankumman puolesta kirjallisesti irti- sanota vähintään kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Irtisanomisesta huoli- matta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta työehtosopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
2. PALKANTARKISTUKSET
2.1. Palkantarkistukset vuonna 2023
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,2 pro- sentilla. Kuukausipalkoista ja taulukkopalkoista poistetaan korotuksen jälkeen sentit ja kuukausipalkat pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mukaisesti lähimpään eu- roon. Mahdollisia paikallisesti käytössä olevia lisiä korotetaan samasta ajankohdasta 3,2 prosentilla, elleivät lisät ole prosentuaalisia ja korotu sitä kautta.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia sekä palvelusvuosilisiä ko- rotetaan 1.5.2023 lukien 6,2 prosentilla.
Taulukkopalkat 1.5.2023 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
Palkkaluokka | Palkka € / kk |
1 | 2150 |
2 | 2212 |
3 | 2275 |
4 | 2343 |
5 | 2411 |
6 | 2481 |
7 | 2588 |
8 | 2698 |
9 | 2867 |
10 | 3047 |
11 | 3300 |
12 | 3707 |
13 | 4168 |
Vuorotyössä maksetaan vuorolisää, jonka suuruus tunnilta on il- tavuorossa 12,5 % ja yövuorossa 25 %.
Muut palkkaperusteet | ||
Saunalisä | 3,17 € / tunti | |
Palvelusvuosilisä | Palvelussuhteen kesto | euroa/kk |
vuosia | ||
5 – 9 | 34 | |
10-14 | 51 | |
15-19 | 72 | |
20-24 | 96 | |
25- | 117 |
2.2 Palkantarkistukset vuonna 2024
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,9 pro- sentilla. Kuukausipalkoista ja taulukkopalkoista poistetaan korotuksen jälkeen sentit ja kuukausipalkat pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mukaisesti lähimpään eu- roon.
Mahdollisia paikallisesti käytössä olevia lisiä korotetaan samasta ajankohdasta 2,9 prosentilla, elleivät lisät ole prosentuaalisia ja korotu sitä kautta.
Kuukausipalkat 1.7.2024 jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Palkkaluokka | Palkka € / kk |
1 | 2212 |
2 | 2276 |
3 | 2341 |
4 | 2411 |
5 | 2481 |
6 | 2553 |
7 | 2663 |
8 | 2776 |
9 | 2950 |
10 | 3135 |
11 | 3396 |
12 | 3815 |
13 | 4289 |
Vuorotyössä maksetaan vuorolisää, jonka suuruus tunnilta on iltavuorossa 12,5 % ja yövuorossa 25 %.
Muut palkkaperusteet:
Saunalisä 3,26 € / tunti
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset 1.5.2023 – 31.5.2025
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:
Luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä | Kuukausikorvaus € |
4 – 9 | 82 |
10 – 24 | 121 |
25 – 50 | 156 |
51 – 100 | 212 |
101- | 255 |
Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:
Työsuojeluvaltuutetun edustamien Kuukausi- toimihenkilöiden lukumäärä korvaus €
2 – 24 82
25 – 121
3. Perhevapaauudistus 1.5.2023
Muutetaan työehtosopimuksen 21 §:n perhevapaita koskevat kohdat 7 - 9 ja lisätään uusi kohta 10 seuraavasti:
7. Toimihenkilön erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempain- vapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.
8. Työnantaja maksaa toimihenkilölle, jolla on oikeus raskaus- rahaan sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukaan, palkan raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen raskausvapaan alkamista.
9. Työnantaja maksaa toimihenkilölle, jolla on oikeus sairaus- vakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1 - 3 momentin mukaisesti vanhempainrahaan, palkan 36 ensimmäiseltä
arkipäivältä. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen vanhempainvapaan alkamista.
10. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen raskaus- ja vanhempainvapaaseen rinnastettava palkallinen loma.
Vanhojen pykälien 10-15 pykälänumerointi korjataan vastaavasti (11-16)
4 MALLIOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISEMISEKSI
Osapuolet ovat valmistelleet satamaoperointiyrityksille malliohjeen häirinnän ja epä- asiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Yrityksiä suositellaan käymään malliohje läpi yh- teistoimintamenettelyssä tai muutoin henkilöstön kanssa, ellei yrityksessä ole asiasta omaa ohjetta. Tavoitteena on, että jokaisessa yrityksessä vahvistetaan ohje tai suosi- tus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi.
Xxxxxxxxx on tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä.
SATAMAOPERAATTORIT RY
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
tehtäväkohtaisten vaativuusluokkien mukaiset palkat
Kuukausipalkat 1.5.2023 / 1.7.2024 jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Palkkaluokka | Palkka €/kk | Palkka €/kk |
1.5.2023 | 1.7.2024 | |
1 | 2150 | 2212 |
2 | 2212 | 2276 |
3 | 2275 | 2341 |
4 | 2343 | 2411 |
5 | 2411 | 2481 |
6 | 2481 | 2553 |
7 | 2588 | 2663 |
8 | 2698 | 2776 |
9 | 2867 | 2950 |
10 | 3047 | 3135 |
11 | 3300 | 3396 |
12 | 3707 | 3815 |
13 | 4168 | 4289 |
Lisät | 1.5.2023 / 1.7.2024 | % tai € |
Iltavuorolisä | 12,5 | % |
Yövuorolisä | 25 | % |
Saunalisä | 3,17 / 3,26 | € / h |
Kulukorvaus laki- sääteisestä lääkä- rintarkastuksesta vapaa-ajalla | 23,73 | € / arkipv |
Majoituskorvaus Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen | 141,00 | € |
Majoituskorvaus muualla Suomessa | 100,00 | € |
Palvelus- vuosia | € / kk 1.5.2023 alkaen |
5 – 9 | 34 |
10 – 14 | 51 |
15 - 19 | 72 |
20 - 24 | 96 |
25 - | 117 |
Luottamusmiehen edustamien toimi- henkilöiden määrä | 1.5.2023 – 31.5.2025 € / kk |
4 - 9 | 82 |
10 – 24 | 121 |
25 – 50 | 156 |
51 – 100 | 212 |
101 - | 255 |
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN KORVAUKSET
Työsuojeluvaltuutetun edustamien toimi- henkilöiden määrä | 1.5.2023 – 31.5.2025 € / kk |
2 – 24 | 82 |
25 - | 121 |
KUUKAUSITYÖAIKA 2023 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
Tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
Helmikuu | 20 | 150 | 160 |
Maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
Huhtikuu | 18 | 135 | 144 |
Toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
Kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
Heinäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
Elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
Syyskuu | 21 | 157,5 | 168 |
Lokakuu | 22 | 165 | 176 |
Marraskuu | 22 | 165 | 176 |
Joulukuu | 19 | 142,5 | 152 |
KUUKAUSITYÖAIKA 2024 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
Tammikuu | 22 | 165 | 176 |
Helmikuu | 21 | 157,5 | 168 |
Maaliskuu | 20 | 150 | 160 |
Huhtikuu | 21 | 157,5 | 168 |
Toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
Kesäkuu | 19 | 142,5 | 152 |
Heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
Elokuu | 22 | 165 | 176 |
Syyskuu | 21 | 157,5 | 168 |
Lokakuu | 23 | 172,5 | 184 |
Marraskuu | 21 | 157,5 | 168 |
Joulukuu | 19 | 142,5 | 152 |
KUUKAUSITYÖAIKA 2025 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
Tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
Helmikuu | 20 | 150 | 160 |
Maaliskuu | 21 | 157,5 | 168 |
SUOSITUS HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISEMISEKSI
KANNUSTAMME HYVÄÄN KÄYTÖKSEEN – JA PUUTUMME KAIKENLAISEEN HÄIRINTÄÄN JA MUUHUN EPÄASIALLISEEN KOHTELUUN
Vastuu hyvästä käyttäytymisestä ja hyvästä työilmapiiristä kuuluu meistä jokaiselle. Jokaisella työpaikan/työyhteisön toimijalla on vastuu siitä, että
1. käyttäytyy itse ystävällisesti ja asiallisesti;
2. reagoi itse kokemaansa epäasialliseen kohteluun; ja
3. puuttuu havaitsemaansa epäasialliseen käyttäytymiseen, joka kohdistuu jo- honkin toiseen ihmiseen työyhteisössä.
Työpaikalla on erilaisia ihmisiä erilaisine persoonallisuuksineen, huumorintajuineen ja toimintatapoineen. Erilaisuutta tulee kunnioittaa, mutta erilaisuus ei anna oikeutta kohdella toisia epäasiallisesti tai häiritsevästi.
Työpaikallamme on nollatoleranssi kaikenlaiseen häirintään ja muuhun epäasialli- seen kohteluun. Tässä ohjeessa kerrotaan, miten tulee toimia, jos kokee tulleensa epäasiallisesti kohdelluksi taikka huomaa jonkun toisen olevan epäasiallisen käytök- sen kohteena. Ohjeessa annetaan myös esihenkilöille toimintaohjeita, jos hän saa tiedon johdettavansa kokemasta epäasiallisesta kohtelusta.
Tämä ohje on käyty läpi työntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa.
/ 20
1. Ystävällinen käytös työpaikan voimavarana
Me kaikki haluamme tulla kohdelluksi hyvin. Haluamme, että meitä kohtaan ollaan ystävällisiä ja huomaavaisia. Se on perusoletus hyvin toimivassa työyhteisössä.
Valitettavasti kohtaamme tai huomaamme joskus myös epäasiallista käytöstä. Jos- kus joku ei tarkoita kommentillaan tai huumorillaan pahaa, mutta viestin vastaanotta- jalle se voi olla loukkaava, sillä tilanteet koetaan eri tavalla. Nämä tilanteet voi usein selvittää vilpittömällä anteeksipyynnöllä, kunhan loukatuksi tullut ottaa asian pu- heeksi. Tämän lisäksi on tärkeää, että työyhteisössä keskustellaan siitä, miten työyh- teisössä käyttäydytään.
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla voi ilmetä monin eri tavoin. Osa epäasiallisesta koh- telusta voi olla selkeästi havaittavaa ja tapahtuu ihmisten kohdatessa, mutta epäasi- allista kohtelua voi tapahtua myös sosiaalisen median tai sähköisten työkalujen kautta ja myös etätyössä.
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla voi olla esimerkiksi seuraavaa:
• sosiaalinen eristäminen
• sanattomat loukkaamiset esim. ilmeet, silmien pyörittely, katseet, puhumattomuus
• sanalliset loukkaamiset, huutaminen, juoruilu, pilkkaaminen
• aseman tai maineen loukkaaminen
• tekstiviesti-, sähköposti- ja muu somekiusaaminen
• uhkailu, vihapuhe
• työn jatkuva häiritseminen, työn vaikeuttaminen
• fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen
• uskonnon, sairauden, poliittisen mielipiteen tai muun henkilökohtaisen asian arvostelu tai vitsin vääntäminen asiasta
• seksistiset jutut
On kuitenkin hyvä muistaa, että epäasiallista kohtelua eivät ole esimerkiksi:
• työnantajan työnjohto- eli direktio-oikeuden käyttäminen
• erilaiset mielipiteet työpaikalla
• yritykset selvittää työpaikan häirintä- yms. tilanteita ja niihin liittyvät kuulemiset jne.
• tilapäinen työtehtävien muutos
• määrääminen työkykyarvioon, jos on epäilys henkilön työkyvystä
• kurinpidollisten keinojen käyttäminen (huomautus, varoitus, irtisanominen ja työsuhteen purku), huom. tasapuolisuus ja syrjimättömyys
2. Työntekijä – miten toimit, jos koet tai huomaat epäasiallista kohtelua?
A. Ota puheeksi. Välittömästi tai viivytyksettä. Xxxxx henkilölle, jos kommentti tai vitsi tuntui pahalta taikka mikäli muusta syystä koet käytöksen häiritseväksi ja haluat hä- nen lopettavan. Ilmoita asiasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, äläkä jää jahkailemaan. Jos tilanne ei tästä huolimatta muutu, kerro asiasta viipymättä esihen- kilöllesi. Jos tilanteen toinen osapuoli on esihenkilösi, kerro tilanteesta hänen esihen- kilölleen.
B. Jos et jostain syystä pysty ottamaan asiaa puheeksi henkilön itsensä kanssa, kerro asiasta esihenkilöllesi. Jos tilanteen toinen osapuoli on esihenkilösi, kerro tilan- teesta hänen esihenkilölleen.
Voit käyttää asian käsittelyssä tukenasi esimerkiksi työsuojeluvaltuutettua.
C. Mikäli huomaat, että epäasiallinen kohtelu kohdistuu toiseen ihmiseen työyhtei- sössä, toimi myös silloin. Voit olla hänelle tukena ja auttaa häntä ottamaan asian pu- heeksi. Voit myös aktiivisesti puuttua epäasialliseen käytökseen ja huomauttaa siitä.
3. Esihenkilö – miten toimia, jos saat tiedon johdettavasi kokemasta epäasialli- sesta kohtelusta?
Työnantajan velvollisuus on ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin, kun hän on saanut tie- don työntekijän kokemasta epäasiallisesta kohtelusta. Esihenkilö edustaa tässä ta- pauksessa työnantajaa ja reagoimisvelvollisuus on hänellä. Esihenkilö voi pyytää oh- jeita ja neuvoja esimerkiksi työsuojelupäälliköltä, HR:stä tai työterveyshuollosta.
Tilanteen tosiseikat on selvitettävä objektiivisesti, kaikkia osapuolia on kuultava ja määritettävä kuhunkin tapaukseen parhaiten soveltuvat menettelytavat. Tapahtu- mista on hyvä pitää muistiinpanoja tai muulla tapaa dokumentoida asian käsittely. Tärkeintä on muistaa, että työnantajalla on velvollisuus reagoida esille tuotuihin tilan- teisiin. Muistettava on, että kaikkien osapuolten oikeuksia muun muassa asian luotta- muksellisesta käsittelystä ja henkilöiden tietosuojasta on kunnioitettava.
4. Lakiviittauksia
Työturvallisuuslaki 18 §, 28 §
Tasa-arvolaki (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta) 8d § Yhdenvertaisuuslaki 14 §
Hakusana sivu
Aloittamis- ja lopettamistyö 19, 22, 34
Arkipyhäviikot 9, 19, 20
Irtisanomisajat 2, 3, 5-7, 9, 38, 39, 51, 63, 64, 80
Lisätyö 12, 13, 20, 79
Lomaraha 35, 36, 79
Lomautus 4, 5, 18, 63, 65, 66, 72, 74
Luottamusmiehet 2, 5, 8, 30,36, 38, 42, 52, 56, 68-78, 81, 82, 84, 87
Muutosturva 5, 7
Palkat 2, 15, 43, 77, 82, 83, 86
Sunnuntaityö 14, 16, 20, 21, 34, 59, 60, 79
Työvuoroluettelo 7, 8, 10-13, 17, 26
Vanhempainvapaa 29, 85
Vuorolisät 16, 83, 84
Vuorovapaat 56-61,
Vuosiloma 3, 10, 16, 21, 34-36, 54-56, 61, 62, 76, 79, 80
Ylityö 9, 13, 16-21, 23, 24, 26, 34, 60, 61, 71, 78, 79
92