• Työsopimuslaki

• Työsopimuslaki

• Työturvallisuuslaki

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

• Yhdenvertaisuuslaki

• Tasa-arvolaki

• Työaikalaki

• Vuosilomalaki

• Työterveyshuoltolaki

• Laki yhteistoiminnasta yrityksissä

• Vuorotteluvapaalaki

• Laki nuorista työntekijöistä

• Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi

• Laki yksityisyyden suojasta työsuhteessa

• Opintovapaalaki, oppisopimuslaki

• Laki työnantajan ja henkilöstön

välisestä yhteistoiminnasta kunnissa

• Työtapaturma – ja ammattitautilaki

• Työntekijöiden eläkelaki

• Edustaa työntekijöitä

työsuojeluasioissa

• Xxxxxxxx oma-aloitteisesti työsuojeluasioihin, sitä koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin

• Osallistuu työsuojelutarkastuksiin

• Osallistuu tarvittaessa mm. työtapaturman, ammattitautivaaran tutkimuksiin.

• Perehtyy työnturvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan oloihin, tarkkailee niitä säännöllisesti

• Osallistuu riskein arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen

• Toimii työnantajan ja työntekijöiden välisen työsuojelun yhteistoiminnan kehittämiseksi työpaikalla.

• Pitää yhteyttä työpaikan työsuojelutoimikuntaan, työsuojelupäällikköön ja muihin työsuojelutehtävissä toimiviin työsuojeluviranomaisiin

• Kiinnittää työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin

• Seuraa sovittujen toimenpiteiden toteutumista

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

• Oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin

• Osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin, jos tämä tai

työsuojeluviranomainen katsoo tutkimukseen osallistumisen tarpeelliseksi

• Kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin.

• Työterveyshuoltolaki 8 §

• Yhteistoimintavelvoite – suunnittelu, sisältö, laajuus, toteutus ja vaikutusten arviointi

Työsuojeluvaltuutetun tulee lisäksi

• Saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtävän hoitamista varten:

- työsuojelua koskevat asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan

• Saada asiakirjoista myös tehtävän hoidossa tarpeelliset jäljennökset

• Saada työterveyshuollon järjestämistä koskevat sopimukset ja toimintasuunnitelmat

• Oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin

• Saada koulutusta. Myös varavaltuutetut. Koulutustarve käsiteltävä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä.

• Työtila ja työvälineet

• Ottaa osaa työsuojelun

yhteistoimintaan

• Xxxxxxxx työsuojeluun ja sen oman alan erityiskysymyksiin

• Tuntea tärkeimmät työsuojelusäännökset, -määräykset ja – ohjeet

• Tuntea edustamansa työntekijäryhmän

työolot

• Ottaa osaa työkykyä ylläpitävään toimintaan

• Osallistua työsuojelun toimintaohjelmien laatimiseen

• Velvollisuus keskeyttää vaarallinen työ

• Ottaa tarvittaessa osaa työsuojelutarkastuksiin ja – tutkimuksiin

• Olla selvillä ylitöistä ja alaikäisen työvoiman käytöstä

• Olla selvillä ensiapu- ja turvallisuusvälineistä

• Osallistua onnettomuustutkintaan ja tapaturmatilaston ylläpitoon

• Vaitiolovelvollisuus

• Saattaa epäkohdat työnantajan tietoon

• Saattaa ratkaisemattomat ongelmat

työsuojeluviranomaisten tietoon

• Työnantaja vapauttaa valtuutetun säännöllisistä tehtävistään hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä kohtuulliseksi ajaksi

• Yhteistoimintasopimuksissa (myös valvontalaissa luettelo) valtuutetun tehtävän hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä;

– työntekijöiden lukumäärä, työskentelypaikkojen alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne

– muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara ja kuormitustekijät

• mm. väkivallan uhka, häirintä, yksintyöskentely

• Työsuojelun toimintaohjelman

laatiminen

• Työympäristön ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu

• Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen, selvittäminen ja poistaminen, jos ei voi poistaa merkityksen arviointi

• Vaara - ja haittatekijöiden koskevan selvityksen hallussapito ja ajan tasalla pitäminen

• Työntekijöille annettava perehdytys ja ohjaus

• Yhteistoiminta työntekijöiden kanssa

• Työn johtaminen ja direktio-oikeus

• Ohjeiden ja määräysten

noudattaminen

• Oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijöille tai muille.

• Oikeus tehdä turvallisuusaloitteita ja saada niihin palaute työnantajalta

• Työturvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavan järjestyksen ja siisteyden noudattaminen

• Varovaisuuden ja huolellisuuden noudattaminen

• Henkilösuojainten käyttö

• toimikausi kaksi vuotta, mahdollisuus

myös 4 v.

• työnantaja ja työntekijät edustettuina

• perustetaan työnantajan aloitteesta

• neljä, kahdeksan tai kaksitoista jäsentä

• xxxxxxxxx edustaa työnantajaa, kolme neljännestä työntekijöitä

• työnantaja nimeää edustajansa, joista

yksi valmistelee käsiteltävät asiat

• työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua kokouksiin

• valtuutetut ovat toimikunnan jäseniä, muut työntekijöiden edustajat valitaan vaalilla

• toimikunnalle valitaan puheenjohtaja

Työsuojeluvaikuttaja on silta työntekijöiden ja työnantajan välissä

Työsuojeluvaikuttaja on henkilö, joka auttaa työntekijöitä työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa, ajaa heidän etujaan sekä luo yhteishenkeä työpaikalla.

Työsuojeluhenkilön rooli työyhteisössä

Jokaisella on riittävästi

itsenäisyyttä ja vapautta Neuvoja uskalletaan kysyä

Toista kuunnellaan

Xxxxxxxxxxxxxx ja osallistuva johtaja

Avoimuus

Spontaani ideointi ja luovuuden käyttö sallittua

Luotettavuus

Onnistumisista saa iloita ja kertoa

Myötätuntoisuus

Ideoita uskalletaan

jakaa

Kollegan alakulo ja väsymys huomataan

keskeyttämättä

Rehellisyys

Terve, kannustava ja tasa-arvoinen työyhteisö

Töihin tullaan mielellään

Tieto kulkee hyvin

Töistä lähdetään iloisina

Muutokset hallittuja ja yhdessä suunniteltuja

Jaksamisesta huolehditaan

Erilaisuus koetaan rikkautena

Tuki annetaan lämpimästi ja korrektisti

Hyväntahtoista huumoria

Toisten mielipiteitä kunnioitetaan

• Pidä kirjaa toiminnastasi ja tehtävistäsi

koko toimikauden ajan.

• Näin voit pitää monenlaiset tehtävät hallinnassa.

• Tämän avulla voit raportoida toiminnasta edustamallesi henkilöstölle sekä omalle esimiehellesi.

• Samalla varmistat myös tiedon välityksen omille varavaltuutetuille ja seuraaville toimikausille.

• Tiedota!

• valvontalain 31 §

• toimia työnantajan ja työntekijöiden välisen työsuojelun yhteistoiminnan kehittämiseksi työpaikalla sekä kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin

Muista

• Työsuojelun peruslaki

• Sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön, virkasuhteessa tai siihen

verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön

• Määrittelee työnantajan ja työtekijöiden velvollisuudet työsuojelun toteuttamiseksi

• Määrittelee työsuojelun yhteistoiminnan perusteet

• Käsittelee työpaikalla esiintyviä mahdollisia haitta- ja vaaratekijöitä sekä niiden torjuntatoimia

• Velvoittaa työnantajaa opastamaan työntekijöitään riittävästi työhön, työtehtäviin ja

työoloihin ja varmistamaan että työntekijä on ymmärtänyt opastuksen

• Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.

Työturvallisuuslaki

Keskijohdon vastuu

Ylimmän johdon vastuu

Työnjohdon vastuu

Työntekijöiden velvollisuudet

• Tavoitteet;

– Turvalliset ja terveelliset työolot

– Työkyvyn ylläpito

• Kohteet;

– Fyysinen, tekninen ja toiminnallinen työympäristö

– Psykososiaalinen työympäristö

– Työtapaturmien torjuminen

• Toimenpiteitä ja arviointimenetelmiä

– Työsuojelun toimintaohjelma, riskien arviointi, toimintaohjeet

– Perehdytys, koulutus

– Työtapaturmatilastot, turvallisuushavainnot

– Sairauspoissaolot, työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, työkyvyn arviointi ja

seuranata, tietojen antaminen ja seuranta, ensiapu

• Fyysinen ja tekninen

– Käytössä olevat tilat, tilajärjestelyt, sisustus-, kalustus- ja varusteratkaisut

– Koneet. Laitteet, sisäilmasto, akustiikka, valaistus

• Toiminnallinen

– Työ, työasennot, -liikkeet

• Psykososiaalinen

– Työnjohtaminen ja organisointi

– Yhteistyö, viestintä ja vuorovaikutus

– Yksilöllinen käyttäytyminen työyhteisössä

• Virtuaalinen

– Teknologia ratkaisut, välineet, erilaiset sovellukset

– Alustat ja palvelut toiminnalle, joka tapahtuu useiden käyttöliittymien kautta

1) työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset;

2) periaatteet ja tapa, jolla työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä tulokset (myös työterveyshuollon työpaikkaselvitys)

3) työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen

vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat;

4) työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat;

5) työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan

opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt;

6) työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot;

7) edellä 1―6 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.

Työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltävät

asiat

• Tarkoitus on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita yhdessä toimien.

• Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen työhyvinvointia koskevien asioiden käsittelyyn.

• Työsuojelun yhteistoimintaa säätelevät työsuojelun valvontalaki ja alakohtaiset

työsuojelun yhteistoimintasopimukset

• Työnantajalla on oltava

- turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi ja - työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

- tarvittavaa toimintaa varten ohjelma, jossa on kuvattu työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvät turvallisuuteen, terveellisyyteen ja työkykyyn vaikuttavat tekijät

• Laki ei anna ohjeita siitä, millainen ohjelman pitäisi olla, vaan se on muokattava työpaikan olosuhteista ja tarpeista käsin

• Ohjelmalle ei ole laissa myöskään muotovaatimusta, mutta käytännössä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toiminta edellyttää aina kirjallista muotoa

• Toimintaohjelman tavoitteet tulee ottaa aina huomioon työpaikkaa kehitettäessä. Tavoitteita on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa. Ohjelmassa on otettava huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja toimenpide- ehdotukset (ks. myös työterveyshuoltolaki)

• Ohjelmassa tulisi ainakin vastata

seuraaviin kysymyksiin:

• - miten työsuojeluasioita työpaikalla hoidetaan ja ketkä työsuojeluasioista viime kädessä vastaavat työnantajan eri organisaatiotasoilla?

• - miten työsuojelu on kytketty toimintojen suunnittelusta aina toteuttamiseen saakka?

• - miten työoloja ja asetettuja tavoitteita sekä niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan, miten mahdollisia puutteita korjataan?

• - miten koulutus ja tiedotus sekä yleinen perehdyttäminen on suunniteltu ottaen huomioon työsuojelutarpeet?

• * Tarkoittaa pidemmän aikavälin ohjelmaa, jossa on kuvattu työpaikan kehittämistarpeet ja näiden kehittämistavat vastuutahoineen

• * Ohjelman voi purkaa konkreettisemmiksi lyhyemmän aikavälin toimintasuunnitelmiksi

• Riskien hallinta on ennakoivaa turvallisuuden hallintaa

• Turvallisuuden hallintaa ja turvallisuusjohtamista

• Työsuojelun toimintaohjelma, joka on työnantajan lakisääteinen velvoite, edellyttää riskien arviointia

• työssä esiintyvien vaarojen ja haittojen eli vaaratekijöiden tunnistamista

• vaaratekijöiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

• riskien merkittävyyden arviointi

• toimenpiteitä riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi siedettävälle tasolla

• Käytännössä kaikkia haittoja ja vaaroja ei voida aina kokonaan poistaa. Tällöin jäljelle jääneet haitat ja vaarat työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle tulee arvioida sekä laatia käytännön toimenpiteet niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Selvittämis-, tunnistamis- ja arviointityössä työnantajan tulee käyttää apunaan työterveyshuollon asiantuntemusta.

• Ellei työnantaja itse osaa tai työterveyshuollostakaan ei löydy tarvittavaa asiantuntemusta, tulee työnantajan palkata ulkopuolista asiantuntija-apua.Työnantaja vastaa kuitenkin aina selvityksen laadusta ja laajuudesta huolimatta siitä, miten se on suoritettu

• Vaaratekijöillä tarkoitetaan työssä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle.

• Riski on vaaran tai haitan aiheuttama haitallinen tapahtuma.

• Riskien arviointi on työantajan vastuulla

• Työnantaja varaa resurssit arvioinnin toteuttamiseen, määrittelee arviointiin liittyvät tehtävät ja nimeää henkilöt näihin tehtäviin.

• Arvioinnin voi toteuttaa yrityksessä toimiva työsuojeluorganisaatio tai arviointia varten perustetaan erillinen arviointiryhmä.

• Arviointiryhmään kuuluvien henkilöiden lisäksi riskien arviointia tehtäessä on tärkeää

kuulla arviointikohteissa työskenteleviä työntekijöitä.

C. Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä

STM Työsuojeluoppaita ja -ohjeita no = 23

B. Henkilöstötilat

TTK

A. Työhyvinvointi muutostilanteessa

TTK

D. Ensiapuvalmius työpaikalla

• Monimuotoisuudella tarkoitetaan organisaation henkilöstön, asiakaskunnan ja muiden

sidosryhmien moninaisuutta ja moniarvoisuutta

• Monimuotoisuuden määritteitä ovat ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus ja seksuaalinen suuntautuminen

• Nämä ovat myös lakien määrittelemiä syrjintäperusteita, joiden vuoksi ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan työntekijänä tai asiakkaana

• Työyhteisössä monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat myös työntekijöiden tosistaan poikkeava koulutus, kokemus, taidot, työnteon tapa, persoonallisuus ja arvot.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja

tasa-arvo työyhteisössä

• Suomen perustuslaki

– Kieltää yleisen syrjinnän eli ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä

– Ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella

• Työsopimuslaki

– Velvoittaa työnantajan huolehtimaan hyvästä ilmapiiristä työpaikalla

– Työnantajalta edellytetään työntekijöiden tasapuolista kohtelua ja kielletään työntekijöiden asettaminen eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta

• Yhdenvertaisuuslaki

– Tarkoituksena edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa

syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa

– Xxxx velvoittaa työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan

– Kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuneisuus tai muu henkilöön liittyvä syy

• Suunnitteluvelvollisuus

• Koskee työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä

• Edistämistoimien suunnittelua, toteuttamista ja niiden vaikuttavuutta on tehtävä yhteistoiminnassa henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.

• Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan liittää osaksi muuta suunnitelmaa (tasa-

arvosuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstö- ja koulutussuunnitelma )

• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta

– Tarkoituksena estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä

– Laissa kielletään myös sukupuoleen perustuva häirintä

– Lain tarkoituksena on lisäksi estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä

• Suunnitteluvelvollisuus, koskee työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti

vähintään 30 henkilöä

• Suunnitelma laaditaan vähintään joka toinen vuosi .

• Yhteistyössä luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai muiden henkilöstön nimeämien edustajien kanssa

• Työturvallisuuslaki

– Työturvallisuuslaki määrittelee työnantajan ja työntekijöiden velvollisuudet työturvallisuuden toteuttamiseksi sekä työsuojelun yhteistoiminnan perusteet ja käsittelee työpaikoilla esiintyviä haitta- ja vaaratekijöitä ja niiden ennakointia

– Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioita niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin huomioitava mm. työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito, ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä

– Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa antamaan työntekijöille riittävän opastuksen työhön, työtehtäviin ja työoloihin sekä varmistamaan, että työntekijä on ymmärtänyt opastuksen

• Monimuotoisuuden tai erilaisuuden johtaminen on hyvää henkilöstöjohtamista ja

esimiestyötä

• Monimuotoisuuden hyödyntäminen edellyttää erilaisuuden ymmärtämistä, hyväksymistä ja arvostusta

• Esimiehen ja jokaisen yksilön vastuulla on huolehtia siitä, että ryhmässä syntyy erilaisuutta salliva ja sitä hyödyntävä kulttuuri

• On erittäin tärkeää, että työsuojeluun liittyvät aineistot ovat myös suomea tai ruotsia puutteellisesti puhuvien ymmärrettävissä

– Näin vältytään väärinkäsityksien ja tiedon puutteen aiheuttamilta vaaratilanteilta

• Esimiehen on pidettävä huolta siitä, että tieto työsuojelusta ja saatavilla olevista työterveyshuollon palveluista saavuttaa myös maahanmuuttajat

• Työnantajan on hyvä varmistaa, että työterveyshuollon tarjoajat ovat tietoisia maahanmuuttajatyövoimasta, jotta he osaavat varautua palvelemaan eri kulttuureista tulleita työntekijöitä

• Työnantajien on aktiivisesti edistettävä työntekijöidensä yhdenvertaisuutta ja ehkäistävä työpaikoilla tapahtuvaa syrjintää

• Tavoitteena on, että yhdenvertaisuuden edistäminen muodostuu osaksi työpaikan säännöllistä kehittämistoimintaa

• Edistämistoimilla tarkoitetaan sellaista konkreettisia keinoja, joilla vaikutetaan työpaikan tosiasialliseen yhdenvertaisuustilanteeseen

• Erityistukea eli positiivista erityiskohtelua voidaan tarjota esim. ikääntyneille tai vajaakuntoiselle työntekijöille

• Syrjintää ja häirintää ehkäisevät toimenpiteet ovat myös yhdenvertaisuuden edistämistä

– Esim. työpaikalle laadittavat menettelytavat syrjintäepäilyjen käsittelyyn sekä työntekijöiden ja esimiesten yhdenvartaisuuskoulutus ovat ko. toimenpiteitä

• Xxxxx työnantaja voi edistää työntekijöiden yhdenvertaisuutta, hänen tulee ensin arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla

• Hyvin johdettuna monikulttuurisuus

laajentaa yhteisön osaamista

• Monikulttuurinen työyhteisö on paitsi voimavara, myös haaste sekä yritykselle että työyhteisölle

• Erilaisten arvojen ja taustojen aiheuttamat ongelmat vältetään, jos yhteistyö työpaikalla perustuu avarakatseisuuteen ja toisten kunnioitukseen

• Koulutus!

• Työyhteisössä on hyvä pohtia miten, miten suhtaudutaan eri kulttuurien ja uskontojen käyttäytymistapoihin, pukeutumis- ja ruokasäännöksiin tai juhla- ja vapaapäiviin, jotka voivat poiketa paljonkin valtakulttuurin tavoista

• Tavoitteena on erilaisuuden hyväksyminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen

• Vuorovaikutuksen sujuvuuteen on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota työpakoilla jossa on eri kielillä puhuvia ja eri kulttuureista tulevia työntekijöitä

• Ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen näkökulmasta

• Kun henkilöstöjohtaminen perustuu eri-ikäisten vahvuuksien hyödyntämiseen, ollaan oikealla tiellä

• Uran alku- ja keskivaiheiden toimenpiteillä on vaikutusta myös työkaaren loppupään jaksamiseen

• Ikäystävällisyydellä tarkoitetaan sellaisia työyhteisön käytäntöjä, joilla lisätään eri-ikäisten työntekijöiden voimavarojen ja kykyjen hyödyntämistä työssä

• Ikäsyrjintä on ikään perustuvaa ennakkoluuloisuutta ja eriarvoista kohtelua

• Vammaisella tarkoitetaan henkilöä, joka voi tarvita tukitoimia selviytyäkseen työssä tai työpaikan olosuhteissa esim. apuvälineitä

• Vammaisuus ei välttämättä tarkoita osatyökykyisyyttä

• Osatyökykyisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen

• Työtä mukauttamalla työkyvyn alentuma ei useinkaan vaikuta työpanokseen

• Yhdenvertaisuussuunnitelmassa määritelty positiivinen erityiskohtelu rekrytoinnissa erilaisuuden hyväksi on sallittua

• Palkkaamalla osatyökykyisen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan työyhteisöön saadaan monimuotoisuutta

• Työkokeilu, työhönvalmennus, työolosuhteiden järjestelytuki, palkkatuet, työtehtävien mukauttaminen sekä apuvälineiden hankinta - työnantajalle tarjolla olevia palveluita osatyökykyisen palkkaamiseksi

Vammainen ja osatyökykyinen

työntekijä

• Työelämässä yhdenvertaisuuden edistämisen piiriin kuuluvat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden asema ja oikeudet

• Seksuaalivähemmistöllä tarkoitetaan homo- ja biseksuaaleja

• Sukupuolivähemmistöllä tarkoitetaan transsukupuolisia

• Seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen on tärkeä osa ihmisen identiteettiä

• Omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan ei tarvitse kertoa työpaikalla

• Työpaikkojen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen ilmapiiri perustuvat johdon ja henkilöstön toimivaan yhteistyöhön

• Naisilla ja miehillä tulee olla samanlaiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet toimia työelämän kaikilla alueilla ja tasoilla

• Avoin ilmapiiri ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä tekijöitä tuottavuuden ja tasa- arvon kannalta

• Kaikkia, sukupuolesta riippumatta täytyy kohdella tasa-arvoisesti työhönotossa, työoloissa ja palkkauksessa

• Henkilöstöpolitiikassa tasa-arvo liittyy

mm.

– Palkkaukseen

– Johtamiskäytäntöihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin

– Rekrytointiin

– Urakehitykseen

– Työtehtävien monipuolisuuteen

ja tasapuoliseen jakautumiseen

– Työsuhteiden pituuteen

– Työskentelyolosuhteisiin

– perhevapaakäytäntöihin

• Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua jollakin yhdenvertaisuuslaissa, tasa-arvolaissa, perustuslaissa tai työsopimuslaissa kielletyllä syrjintäperusteella

• Työsyrjintään voi syyllistyä vain työnantaja tai työnantajan edustaja

• Työnantaja ei saa tiukentaa huomattavasti työntekijän työsuorituksen valvontaa työntekijän otettua yhteyttä työsuojeluviranomaiseen tai ammattiliittoon syrjintäepäilyn takia

• Syrjintä voi olla;

• Välitöntä, jolloin henkilöä kohdellaan epäsuotuisemmin kuin jotakuta muuta kohdellaan tai on kohdeltu tai kohdellaan vastaavassa tilanteessa

• Välillistä, jolloin tasapuoliselta näyttävä säännös, peruste tai käytäntö johtaa siihen, että henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden

• Häirintää, kuten loukkaamistarkoituksessa esitetyt rasistiset tai seksuaalivähemmistöjä koskevat vitsit, nimittely taikka halventava tai nöyryyttävä käyttäytyminen

• Ohje tai käsky syrjiä jotakuta, esimerkiksi työnantaja kieltää alaistaan palkkaamasta vammaista henkilöä

• Läheissyrjintää, jolloin henkilö asetetaan epäedullisempaan asemaan hänen läheistään koskevan tosiseikan vuoksi

• Oletussyrjintää, jolloin syrjintä perustuu olettamaan, joka ei välttämättä pidä paikkaansa.

• Moniperusteista tai risteävää, jolloin henkilö syrjitään usean syrjintäperusteen vuoksi samanaikaisesti tai eri tilanteissa eri syrjintäperustein

• Vammaisia henkilöitä koskevaa kohtuullisten mukautusten epäämistä

• Puuttua havaitsemaansa epäasialliseen

kohteluun ja häirintään.

• Tarjota kiusatulle keskustelumahdollisuus.

• Toimia tasapuolisesti ja puolueettomasti, ei etsiä syyllistä.

• Auttaa asian eteenpäin viemisessä.

• Vaikuttaa yhteisen toimintaohjeen

valmistelussa.

• Hanki tietoa syrjinnästä ja yhdenvertaisesta kohtelusta

• Kehittää itseäsi ja osaamistasi monimuotoisuus-,

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa

• Kehittää työyhteisön yhdenvertaisuutta aktiivisesti yhdessä työnantajan kanssa

• Valvoa lakien ja sopimusten noudattamista työpaikalla

• Osallistua monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta koskevaan tiedotukseen työpaikalla

• Toimia luottamustehtävässä tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti suhteessa työtovereihin ja esimiehiin. Edustaa työntekijää kysymyksissä, jotka liittyvät työnantajan ja työntekijän suhteisiin työpaikalla

1. Sovitaan ja rajataan aihe

2. Sovitaan aika ja paikka: tasa-arvoinen tila ja neuvottelu rauha

3. Neuvottelijat; huom. tasamäärä

4. Neuvoteltava/-t asia/-t

5. Valmistautuminen: oman joukon kanta ja tavoitteet, vaihtoehdot, neuvottelusuunnitelma

6. Neuvottelijoiden työnjako: pääneuvottelija, asiantuntija, tarkkailija

”tinkimisvara”

SOPIMUS

siedettävä sopimus

Alin taso = TES, LAIT

Tavoite

* Tätä me haluamme

JÄRKEEN PERUSTUVAT

• Havainnot

• Kokemukset

• Esimerkit

• Asiantuntijat

• Tutkimustulokset

• Tilastot

• Laskelmat

• Syy-seuraus –suhteet

• Hyöty

TUNTEESEEN PERUSTUVAT

• Myötätunto

• Arvovalta

• Tahto

• Mielikuvat

• Yleinen mielipide

• Arvot, arvostukset

• Yhteenkuuluvuuden tunne

• Turvallisuuden tunne

Perustelemisen tehtävänä on osoittaa esitetty mielipide

päteväksi, niin että toinen ymmärtää ja hyväksyy argumentin ja muuttaa ajatteluaan sen mukaan.

Valitse perustelut monipuolisesti ja asian mukaan.

• Mitä enemmän puolustaudutaan sitä enemmän sitoudutaan omaan näkemykseen

• Runsaasti ratkaisuvaihtoehtoja

– Kysymykset ja kuuntelu huom!

– Neuvottelun pitäisi edistää keskinäisiä suhteita

• Keskity olennaiseen - faktat

• Yhteenvedot yksimielisistä asioista

• Käytetään neuvotteluaika tehokkaasti

• Toisen tunteen/tilanteen kommentointi

• Yhdy mielipiteeseen

• Jos olet erimieltä, yritä yhtyä tarkoitukseen

• Toista ja kertaa toisen mielipide/vaatimus

• Ennakoi mahdolliset vastaväitteet

1. Hyväksyntä – omat päättävät joukot

2. Sopimus – allekirjoitukset – arkistointi

3. Tiedotus – täytäntöönpano

4. Neuvotteluiden arviointi ja oppi