TYÖEHTOSOPIMUS
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N
ja TEOLLISUUSLIITTO RY:n
välinen
TYÖEHTOSOPIMUS
4.1.2020-30.11.2021
ISBN: 978-952-238-234-4
PDF: 978-952-238-235-1
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 35
I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ 42
2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS 43
3.1 Työrauhaa vaarantavat kiistat ja toimenpiteet
4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA 46
8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKAN- OSUUS 48
8.2 Työkohtainen palkanosuus 54
9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKAN- OSUUS 54
9.2 Henkilökohtainen palkanosuus 54
10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET 55
10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat 55
11.1 Työntekijän peruspalkka 57
11.2 Käytettävät palkkaustavat 57
11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu 60
11.4 Paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä 61
13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT 62
13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto 62
13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa 63
14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT 63
14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa 63
14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 63
14.6 Ammattitutkintopalkkiot 67
15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO 67
15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen 67
15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat 68
15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet 69
16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN 69
17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 70
17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen 70
17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja 70
19.1 Säännöllisen työajan pituus 72
19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä 74
19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen 75
19.5 Työaikamuodon muutokset 78
19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä 78
19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien, säännöllisen työajan lisääminen sekä
20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA
20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen
20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä
20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta 89
20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona
20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja ........
20.11 Hälytysluontoinen työ 92
21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen 94
21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän
ansaintasäännön piirissä olevia) 95
21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja lomakorvaus 97
21.4 Vuosilomapalkan maksaminen 98
IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET 101
22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA 101
22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä 101
22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta il- moittaminen 101
22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen
ja päättyminen 102
22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten .........
korvaaminen 102
22.5 Asunnon hankkiminen 105
22.6 Erikoismääräyksiä 106
22.7 Työ ulkomailla 108
22.8 Eräät poikkeusmääräykset 108
22.9 Paikallinen sopiminen 109
23 ARKIPYHÄKORVAUS SEKÄ MUITA KORVAUKSIA JA ETUJA 109
23.1 Korvattavat arkipyhät 109
23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset 110
23.3 Muita korvauksia ja etuja 111
V TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU 113
24 YLEISET TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET 113
25 HENKILÖNSUOJAIMET JA SUOJAVAATETUS 114
26 TYÖTERVEYSHUOLTO 114
26.1 Tyky-toiminta 115
27 TYÖSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 115
27.1 Työsuojeluyhteistoiminnan järjestäminen 115
27.2 Toimikunta ja muut yhteistoimintaelimet 116
27.3 Työsuojeluhenkilöstön tehtävät 116
27.4 Koulutustarve ja säädösten hankkiminen 117
28 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET 117
28.1 Vapautus työstä 117
28.2 Ansionmenetyksen korvaaminen ja kuukausikorvaus 120
28.3 Toimitilat 121
29 HENKILÖSTÖN EDUSTUSTEHTÄVÄN HOITAMISEN VAIKUTUKSET TYÖSUHTEESEEN, TYÖTEHTÄVIIN JA PALKKAAN 122
30 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN
TYÖSUHDETURVA 123
30.1 Työsopimuksen irtisanominen ja työsuojelu- valtuutetun lomauttaminen taloudellisista ja tuotannolli- sista syistä 123
30.2 Työsopimuksen irtisanominen työsuojeluvaltuutetun henkilöstä johtuvasta syystä 124
30.3 Työsopimuksen purkaminen ja purkautuneena käsit- teleminen 125
30.4 Työsuojeluvaltuutetun ehdokas- ja jälkisuoja 125
30.5 Korvaukset 126
30.6 Varamiehet 126
VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 127
31 TYÖKYVYTTÖMYYS, ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA SEKÄ TILAPÄINEN HOITOVAPAA 127
31.1 Työkyvyttömyys 127
31.2 Äitiys- ja isyysvapaa 135
31.3 Lapsen sairastuminen 136
31.4 Sairausajan tai adoptio-, äitiys- ja isyysvapaan palkasta tehtävät vähennykset 139
32 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 140
32.1 Ansionmenetyksen korvaaminen lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta 140
32.2 Ansionmenetyksen korvaaminen muiden lääkärintar- kastusten ajalta 141
32.3 Työhöntulotarkastus 144
32.4 Korvausperuste ja vähennykset 144
VII TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN 145
33 SOVELTAMISALA 145
34 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ 146
34.1 Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai ............
hänen henkilöönsä liittyvästä syystä 146
34.2 Työntekijän henkilöön liittyvät ................................
irtisanomisperusteet 146
34.3 Purkamisen ja purkautuneena käsittelemisen ..........
perusteet 146
35 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄR- JESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ 147
35.1 Irtisanomisen perusteet 147
35.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 147
35.3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus 147
35.4 Työntekijän takaisin ottaminen 148
36 TYÖLLISTYMISVAPAA 148
36.1 Työllistymisvapaan tarkoitus 148
36.2 Työllistymisvapaan pituus 149
36.3 Työllistymisvapaan käyttäminen 149
37 TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLI- SISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOH- TUVISTA SYISTÄ 150
37.1 Lomauttamisen perusteet 150
37.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 150
37.3 Lomautusilmoitusaika 151
37.4 Lyhennetty työaika 151
37.5 Paikallinen sopiminen 151
37.6 Xxxxxxxxxxx siirtäminen 151
37.7 Lomautuksen keskeyttäminen 151
37.8 Muu työ lomautusaikana 152
37.9 Työsuhteen päättyminen lomautuksen aikana 152
38 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISAJAT JA TYÖ- SUHTEEN KESTOAJAN MÄÄRÄYTYMINEN 153
38.1 Irtisanomisajat 153
38.2 Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 154
38.3 Työsuhteen kestoajan määräytyminen 154
38.4 Määräajan laskeminen 155
39 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISMENETTELY ... 156
39.1 Irtisanomisperusteeseen vetoaminen 156
39.2 Työntekijän kuuleminen 156
39.3 Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 156
39.4 Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen 157
40 NEUVOTTELUMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ VÄHENNETTÄESSÄ 157
41 KORVAUKSET TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEET- TOMASTA PÄÄTTÄMISESTÄ JA TYÖNTEKIJÄN PERUSTEETTOMASTA LOMAUTTAMISESTA 159
41.1 Korvausten määräytyminen 159
41.2 Yhden korvauksen periaate ja korvauksen suhde hyvityssakkoon 159
41.3 Menettelytapamääräysten rikkominen 160
42 TOIMIVALTAINEN TUOMIOISTUIN JA KANNEAIKA 160
VIII LUOTTAMUSMIEHET, PAIKALLINEN SOPIMINEN JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 161
43 LUOTTAMUSMIEHET 161
43.1 Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 161
43.2 Luottamusmiehen asema 162
43.3 Luottamusmieskelpoisuus ja luottamusmiehen valitseminen 162
43.4 Luottamusmiehen toimintaedellytykset 166
43.5 Luottamusmiestehtävän hoitamisen vaikutukset työsuhteeseen, työtehtäviin ja palkkaan 175
43.6 Luottamusmiehen työsuhdeturva 176
44 PAIKALLINEN SOPIMINEN 180
44.1 Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen 180
44.2 Paikallisen sopimisen osapuolet 180
44.3 Paikallisen sopimuksen sitovuus 180
44.4 Paikallisen sopimuksen muoto ja kestoaika 180
44.5 Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus 181
44.6 Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä 181
45 ERIMIELISYYDET JA NIIDEN
RATKAISEMINEN 181
45.1 Neuvotteluvelvollisuus ja painostuskielto 181
45.2 Paikallinen neuvottelujärjestys 182
45.3 Liittojen myötävaikutus 183
45.4 Erimielisyysmuistio ja työtuomioistuin 183
IX ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ JA MUITA ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 184
46 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 184
46.1 Alihankinta 184
46.2 Vuokratyövoima 184
46.3 Ulkopuolisesta työvoimasta tiedottaminen 186
46.4 Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 187
46.5 Kokoontuminen työpaikalla 188
46.6 Tiedotustoiminta 189
46.7 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 189
47 KOULUTUS 190
47.1 Ammatillinen koulutus 190
47.2 Yhteinen koulutus 190
47.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja
ilmoitusajat 191
47.4 Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työhar- joittelu ja koulutussopimukseen perustuva koulutus 193
OHJEITA PAIKALLISEN SOPIMISEN TUEKSI 196
ASIAHAKEMISTO
Aattopäivä 73, 77, 85, 90
Adoptio 136, 139
Aikapalkka ............................................................ 38, 57-59, 60
— aikapalkkaosuus 59
— aikapalkkojen kehitys 60
— henkilökohtainen aikapalkka .. 59-61, 66, 69,70,
................................. 90, 98, 104, 130-131, 149, 190, 201
— kuukausipalkka .. 50-53, 56, 66, 70, 70-71,
........................... 76, 81, 85-86, 90, 97, 98, 130, 149, 192
Alihankinta 184-187
Allekirjoituspöytäkirja (TES) 35-41
—aikapalkat 38
—henkilökohtainen palkanosuus 38
—keskituntiansion korotus 38
—palkkaperusteiden korotus 38
—palkkojen korottaminen 36-39
—suorituspalkat 38
—työehtosopimuksen allekirjoittaminen 35
—työryhmät 40
Ammattiosasto ..44, 161, 162-163, 165-166, 178-179, 189, 192 Ammattitutkintopalkkiot 67
Ammattiyhdistysjäsenmaksu 189
Ansionmenetyksen korvaaminen kuukausipalkkatyössä 70
Arkipyhäkorvaus 109-110
Arkipyhäviikot 77, 87
Asevelvollisuus 69, 100, 154-155
Asunnon hankkiminen 105-106
Ateriakorvaus 104, 190, 192
Eläkkeelle siirtyminen 100
Erikoisammattitutkintopalkkio 67
Erilliset lisät 39, 63-64
—palvelusvuosilisä..................65-67, 80, 82, 94, 110, 197, 201
—poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 63
—tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 63
—tulospalkkiolisä......................................... 62-63, 68, 95, 197
—vuorotyö, ilta- ja yötyö 65-66
Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen .. 44-45, 62,
..................................................... 161, 166, 179, 181-183
—neuvotteluvelvollisuus 181-183
—paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa 182
—työtuomioistuin 183
Erimielisyysmuistio 183
Hammassairaus 143
Harmaan talouden torjunta 187
Harjoittelijat/työharjoittelijat ............................ 55-56, 170, 193
Hautauspäivä 111
Helatorstai 77, 90, 109
Henkilökohtainen palkan osuus ...................... 38, 54-55, 57, 59
—ammatinhallinta 54
—huolellisuus 54
—mittausjärjestelmä 54
—monitaitoisuus 54
—määrä 55
—porrastusryhmät 55
—työtulos 54
Henkilönsuojaimet 114
Henkilöstöryhmän edustaja (yt-lain mukainen) 192
Hinnoitteluperuste .. 59-60, 170
Hyvityssakko 46, 159-160
Hälytysluontoinen työ 92-93
Hälytysraha 70, 92
Hätätyö 64, 78, 95
Hääpäivä 111
Ikääntyneet työntekijät 135
Iltatyö 64
Isyysvapaa...................................... 110, 128, 135-136, 139-140
Isyysvapaan palkka 136, 139
Itsenäisyyspäivä 77, 110, 155
Joulu 73, 77, 90, 109, 155
Juhannus 73, 77, 90, 107, 109, 155
Karenssipäivä................................ 131-132, 134, 136, 138, 141
Karkearyhmittely ................................................ 49, 51-52, 197
Keskituntiansio 38, 60, 67-68, 69,
..............................76, 85-86, 90, 92-93, 95-97, 104, 109,
.................................... 112, 121, 130, 132, 138, 149, 153,
.............................................................154, 172, 190, 192
—keskituntiansion korotus 38
—keskituntiansion laskeminen 67-68
—käyttöajanjaksot 68
Kokoontuminen työpaikoilla 184, 188
Kolmivuorotyö..........................64, 73-74, 76, 79, 90-91, 94-95
—keskeytymätön ....................................... 64, 73-74, 76, 94-95
—keskeytyvä .............................................................. 73-74, 76
Komennuspaikka 93, 102, 105-107
Konserniyhteistyöhön valittu edustaja 181
Korvaava työ 134
Korvauksia ja etuja 109-112
—hautauspäivä 111
—hääpäivä 111
—kutsunta 70, 111-112
—merkkipäivät 111
—reservin harjoitukset 111-112
—väestönsuojelu 112
Kotimatkat 106-107
Koulutus 50, 62, 70, 76, 87, 91,
............. 117, 123, 124, 134, 138, 145, 147-150, 154-155,
.............................. 163, 167, 174, 176-177, 184, 190-194
— ammatillinen koulutus 56, 70, 87, 123, 138, 145,
.....................................................................176, 190, 193
— ay-koulutus 87, 184, 191, 193
— koulutusaineisto 50
— koulutustyöryhmä 40, 87, 192
— suunnitelma 194
— yhteinen koulutus............................... 87, 184, 190-191, 200
Kuormitus 50
Kutsunta 70, 111-112
Kuukausipalkka .. 50-53, 56, 66, 70-71, 76, 81,
....................................... 85-86, 90, 97, 98, 130, 149, 192
Laboratoriotutkimukset 143-144
Lapsen sairastuminen 76, 87, 91, 110, 136-139
— vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen hoito 138-139
Lauantai ...................................64, 68, 77, 85, 90, 109-110, 155
Lepoaika ................................................................... 79-80, 198
Lomanmääräytymisvuosi............................... 65, 95-97, 99-100
Lomaraha 72, 82, 94, 98-100, 110, 199
Lomautus 75, 87, 110,
.............. 123-124, 126, 133-134, 145-147, 150-152, 155,
...... 157-160, 168, 174, 176-177, 179, 185, 194, 200, 202
— erimielisyystapaukset 160
— kanneaika 160
— keskeyttäminen 151
— korvaukset (perusteen rikkominen) 159-160
— lomautusilmoitus/-aika................ 133-, 146, 151-152, 155
— lyhennetty työaika 151
— muu työ 152
— neuvottelumenettely (yt) 157-158
— paikallinen sopiminen 151
— perusteet 150
— siirtäminen 151
— työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus 152-153
— työvoiman vähentämisjärjestys 150
Loppiainen 77, 90, 109
Luottamusmies ..36-40, 44-45, 58, 60, 61-62, 66,
...............69, 75, 76, 79-83, 89-90, 98, 109, 121,124-125,
....................... 129, 156, 161-179, 180,182-183,186-187,
.............................................................. 191-192, 196-202
—ammatillinen kehittyminen ja eteneminen 175
—ammattiosasto 162-166
—ansiokehitys 175
— ansionmenetyksen korvaaminen 172-173
— asema 162, 164, 177-178
— asemaan liittyvät ongelmatilanteet 178
— ehdokassuoja 178-179
— ilmoitusvelvollisuus 165
— jälkisuoja 178-179
—kelpoisuus 162-163
—korvaus työsopimuksen laittomasta lakkauttamisesta 179
— koulutus 174, 190
— kuukausikorvaus 39, 172-174
—liikkeen luovutus 164
—lomautus 176-177
—luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 161-162
—luottamusmies- ja työsuojelutehtävien yhdistäminen164, 172
—paikallinen neuvottelujärjestys 182
—pääluottamusmies ..36-40, 44-45, 60-61, 66,
........................................ 69, 75, 79-83, 89, 98, 109, 121,
..................................................... 129, 161-180, 182-183,
...................................................... 186-187, 192, 196-202
— pääluottamusmiehelle
annettavat tiedot......................................... 168-171, 186-187
— pääluottamusmiehen palkka
(kokonaan työstä vapautettu) 122, 171
— siirto 175
—tehtävät 165-166
— perustehtävät 165-166
— työpaikalla sovittavat tehtävät 166
— tietojen luottamuksellisuus 167, 171
— tiettyä tehtävää varten asettaminen 164, 165, 200
— toimialue ja lukumäärä 163, 165, 170, 172,
.............................................................175, 180, 182, 200
— toimitila 174
— työsopimuksen irtisanominen 177
— työsopimuksen purku 178
— työsuhde 175
— vaali 163, 172, 179
— vapautus työstä 171-172
— vastuualue 163
—varaluottamusmies 165, 178, 192
—varapääluottamusmies 165, 174, 177, 192
—yhtiöittäminen,
toimintojen yhdistäminen 164
—ylityökorvaus 173
Lyhennetty työaika/-viikko 87, 151
Lääkärintarkastus 111, 127, 140-144
—aikaisemmin todettu sairaus 142
—ansionmenetyksen korvaaminen 140-144
—hammassairaus 143
—hoidon määritteleminen 142
—ilmoitusvelvollisuus 141
—korvausvelvollisuuden ulkopuolelle
jäävät tapaukset 142
—laboratorio- ja röntgentutkimukset 143
—lakisääteiset tarkastukset 140
—matkakustannukset ja päiväraha 140, 144
—raskauden aikaiset tarkastukset ja tutkimukset 143
—syöpäsairaus 142
—työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 141
—työhöntulotarkastus 144
—uusi sairaus 142
Lääkärintodistus............................................ 128-129, 134, 143
—epäselvyydet 129
—taannehtiva 128
—työterveyslääkäri 128, 134
Maanantai 78
Majoittumiskustannukset 105
Makuupaikka 102,105
Makuutila 106
Malmikaivokset 43
Matkatyö ....................................................... 101-109, 199, 202
—aiheeton poissaolo 107
—asunnon hankkiminen 105-106
—ateriakorvaus 104
—ilmoitusvelvollisuus 101
—kiireellinen työkomennus 101
—komennuspaikka 93, 102, 105-107
—kotimatkat juhlapyhien yhteydessä 107
—lepoaika 102
—matka-ajan korvaus 103-104
— komennuspaikkakunnalla 106
—matkakustannukset .................................... 102-103, 106-107
— ammatillisessa koulutuksessa 190
— komennuspaikkakunnalla 106
—matkan alkaminen ja päättyminen 102
—matkavuorokausi 102
—matkustamisvelvollisuus 101
—oman auton käyttö 102, 106, 202
—paikallinen sopiminen 109, 199
—päiväraha............................ 103-105, 107-108, 131, 140, 144
—rajanpintatyöt 108
—Ruotsia koskevat poikkeussäännökset 108
—ulkomailla suoritettava matkatyö 108, 202
—varsinainen työpaikka 101
—yöpymiskustannukset 105
Monitaitoisuus 54
MTHL ry 43
Määräajan laskeminen 155
Määräaikainen työsopimus 147
Neuvottelujärjestys 45, 77, 161, 163,
.....................................................165, 167, 182, 183, 196
— paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys 182
— paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa 182
Neuvotteluvelvollisuus 181-182
Noudattamisvelvollisuus (TES:n) 43
Nuoret työntekijät 39, 55-56
Oman auton käyttö 102, 106, 202
Opintovapaa 154
Opiskelijat................................................. 55-57, 193, 197, 201
Oppisopimus ..................................................... 56-57, 145, 197
Osa-aikatyö ................................. 66, 71, 97, 109, 157-158, 170
Osa-ajan palkka 70
Paikallinen sopiminen (käsite) 161, 180-181
—paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys 180, 196
—sopimuksen jälkivaikutus 181
—tavoitteet 161
—työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saavat
paikalliset sopimukset 196-200
—työsopimustasoinen paikallinen sopiminen 201-202
Palkanmaksu/-kausi (tilikausi) .. 36-37, 65, 67, 70-71, 76, 86,
................................. 98-99, 108, 133, 135, 152, 189, 198
Palkanmääritysjakso .. 69-71, 198
Palkkaperusteet
— harjoittelijat 55-56
— henkilökohtainen palkan
osuus 38, 54-55
— hinnoitteluperuste ................................................. 59-60, 170
— karkearyhmittely............................................. 49, 51-52, 197
—muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa..................................................... 53-54, 197
— nuoret työntekijät 55-56
— palkkaryhmät ..................................... 50-52, 54-55, 168, 169
— paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä 61, 197
— peruspalkka................................................. 48, 55, 57-59, 69
— työkohtainen kuukausipalkka 50-52
— työkohtainen tuntipalkka ....................................... 50-52, 54
— töiden vaativuusryhmittely 49-53
Palkkaryhmät ................................................. 50-52, 54-55, 168
Palkkaustavat 57-58
Palvelusvuosilisä......................65-67, 80, 82, 94, 110, 197, 201
— vaihtaminen vapaaseen 66, 201
Perusoikeudet 47
Peruspalkka..................................................... 48, 55, 57-59, 69
Pitkäperjantai 109
Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 63-64
Poissaolo 70, 87, 94, 97, 101, 107, 110, 127,
............................................. 129, 130, 131, 135-139, 146
Päiväraha................................ 103-108, 131-132, 140, 144, 190
Pääluottamusmies ..36-40, 44-45, 60-61, 66,
........................................ 69, 75, 79-83, 89, 98, 109, 121,
..................................................... 129, 161-180, 182-183,
...................................................... 186-187, 192, 196-202
Pääluottamusmiehen varamies 163, 165, 174,
..................................................................... 177-178, 192
Pääsiäinen 77, 90, 107, 109
Rajanpintatyöt 108
Raskaus 143
Rationalisointi 61-62
Reservin harjoitukset 87, 111-112
Rinnakkaissopimuskielto 42
Ryhmähenkivakuutus 112
Röntgentutkimukset 143
Sairaus.............................. 76, 107, 110, 127-134, 136, 138-144
Sairauspoissaolojen hallinta 129
Sairausajan palkka 76, 107, 110, 127-128, 130-134, 136,
..................................................................... 139-142, 144
—epidemiat 128
—epääminen 133
—ilmoitusvelvollisuus 127
—karenssipäivä ............................. 131-132, 134, 136-137, 141
—korvausajanjaksot ............................................. 132-133, 138
—korvausperuste 130
—lapsen sairaus 129, 136-139
—maksuajankohta 133
—oma ilmoitus ..................................................... 129-130, 200
—palkkaetujen väärinkäyttö 130
—sairastuminen kesken työpäivän 132
—saman sairauden uusiutuminen 132
—työtapaturma 114, 118, 131
—työterveyslääkäri 128, 134
—vähennykset 139-140
Sairausvakuutuslaki 131, 132, 136, 138-139, 140, 143
Siviilipalvelus 100, 112, 138, 154-155
Sopimuksen sitovuus (TES:n) 43
Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen 154
Soveltamisala (TES:n) 42-43
Sunnuntaityö 78, 90
— sunnuntaityölisä ......... 68, 88, 90, 92, 95, 168-169, 172, 199
Suojavaatetus 114
Suorituspalkka(työ).......................38, 56-57, 59-62, 67-68, 201
—hinnoitteluperuste 59-60
—keskeytyminen 60
—palkkatakuu 59
—suoran urakan keskeyttäminen 60
—tietojen saantioikeus 59-60
—yksikköhinnan pysyvyys 60
—yksikköhinnasta sopiminen 60
Takaisinottovelvollisuus 148, 194, 202
Tavanomainen työvaatetus 114
Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 112
TES-ylityö 72, 86-87
Tiedotustoiminta
—henkilöstön keskinäinen 189
—kokoontuminen työpaikoilla 184
Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 63-64
Tulospalkkio/-lisä ......................................... 62-63, 68, 95, 197
Tuntipalkka (kuukausipalkkainen) 66, 70
Tutkintopalkkio 67
Tyky-toiminta 115
Työaika 72-93
—järjestäminen 78-82
—keskimääräinen viikkotyöaika ................................ 72-75, 83
—lepoaika................................................................. 79-80, 198
—lisääminen ja vähentäminen 79-82
—lyhentäminen 74-76
—ruokailu 79, 80, 198
—sunnuntaityö 78, 84, 90
—säännöllinen 64, 66, 69-93, 97, 102, 104,
............................................ 109, 111, 121, 130, 132, 138,
............................................. 140, 144, 173, 190-191, 198
—tasaaminen ........................... 73-76, 84, 94-95, 111, 198, 201
—tasaamislisä ............................................... 68, 75-76, 95, 198
—tasoittumisjakso ........................................ 76-77, 80, 83, 198
—työaikakokeilu 39, 91
—työaikalaki .......................... 39, 72, 77, 79, 80, 83-86, 88, 90
—työaikapankki .................................... 80, 82-84, 94, 198-199
—työtuntijärjestelmä ................ 71, 73-78, 80-81, 84-87, 89-91
...............................................................98, 104, 110-111,
.............................................. 130-131, 135-136, 149, 198
—työtuntijärjestelmän muutokset ...................... 77-78, 80, 198
—työviikko................. 66, 72, 78, 80, 85-87, 91, 139, 153, 198
—työvuorokausi 64, 72, 78, 80, 84, 86, 91, 93
.....................................................................102, 104, 198
—vapaapäivät ......................... 73, 77, 87, 91-92, 104, 107, 137
—virvokkeiden nauttiminen 79
—ylityö 68, 72, 84-90, 92-93, 95, 121,
............................................................. 168-170, 173, 199
—allekirjoituspöytäkirja 35-41
—noudattamisvelvollisuus 43
—sitovuus 43
—soveltamisala 42-43
—voimassaolo 47
Työelämässä oppiminen 193
Työhöntulotarkastus 144
Työkohtainen kuukausipalkka 50-52
Työkohtainen palkan osuus 48-54
Työkohtainen tuntipalkka 50-52
Työkomennus........................................................ 101-109, 199
—ilmoitusvelvollisuus 101
—kiireellinen työkomennus 101
Työkyvyn johtaminen 135
Työllistymisvapaa ................................................. 148-149, 202
Työmatka ...................................................... 101-109, 138, 202
Työnjohto-oikeus 47, 72
Työntutkimukset 61-62
Työn vaativuuden määritys 48-54
—karkearyhmittely ............................................. 49, 51-53, 197
—töiden vaativuusryhmittely 48-54
Työnvaativuustyöryhmä 50
Työpaikkakäynnit 188
Työpaikkaohjaaja 193
Työpalkat 48-61
Työrajoitteiset 57
Työrauhavelvoite ............................... 43-46, 161-162, 166, 178
Työsopimuksen irtisanominen .123-126, 145-148, 153-160
— erimielisyystapaukset 160
— ilmoitus 156-157
— irtisanomisajat 153-155
— irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 154
— irtisanoutuminen 145, 152-153
— kanneaika 160
— korvaukset (perusteen rikkominen) 159-160
— neuvottelumenettely (yt) 157-158
— perusteet 147, 156
— perusteiden ilmoittaminen 156-157
— toimittamisaika 156
— työntekijän kuuleminen 156
— työvoiman vähentämisjärjestys 147, 150
—luottamusmiehen 176-178
—työsuojeluvaltuutetun 124-125
—varoitus 167
Työsopimuksen purkaminen ........................................125, 145,
............................................. 146, 152, 156-157, 159, 178
Työsopimuksen purkautuminen............ 125, 145-146, 159, 178
Työssäoppiminen ........................................... 148-149, 193-194
Työsuhteen kestojan määräytyminen 154
Työsuojelu 113-117
Työsuojeluasiamies .. 115-117, 121-123, 164,
..................................................................... 191-192, 199
Työsuojelupäällikkö 115-116
Työsuojelutoimikunta 114, 116, 121, 125, 191-192
Työsuojeluvaltuutettu 39, 76, 113, 115-126, 164, 170,
.............................................. 178, 186, 191-192, 199-200
—ammattitaidon ylläpitäminen 123
—ansiokehitys 121
—ansionmenetyksen korvaaminen 120-121
—kuukausikorvaus 120
—liikkeen luovutus 122
—luottamusmies- ja työsuojelutehtävien
yhdistäminen 164, 172, 174
—palkka- ja siirtosuoja 122-123
—tehtävät 116
—toimitilat 121
—työsuhde 122
—työsuhdeturva 123-125
—vapautus työstä 117-119
—varavaltuutettu ...................................115-117, 124, 178, 191
—varavaltuutetun työsuhdeturva 124
—ylityökorvaus 121
Työtaistelutoimenpide............................................... 43-46, 166
Työtapaturma 114, 118, 131
Työterveyshoitaja 128
Työterveyshuolto ...................................114-115, 129, 135, 140
Työterveyslääkäri 128, 134
Työtuntijärjestelmä 71, 73-78, 80-81, 84-87, 89-91,
...............................................................98, 104, 110-111,
.............................................. 130-131, 135-136, 149, 198
— muutokset....................................................... 77-78, 80, 198
Työtuomioistuin 46, 160, 183
Työturvallisuus 113-114
—henkilönsuojaimet 114
—ilmoitusvelvollisuus 113
—pidättäytyminen työstä 113
—suojavaatetus 114
—yleiset velvollisuudet 113
Työuran pidentäminen 135
Työviikko .................... 66, 72, 78, 80, 85-87, 91, 139, 153, 198
Työvoiman vuokraus ..................... 118, 171-173, 184-187, 200
Työvuorokausi 64, 72, 78, 80, 84, 86, 91, 93, 102, 104, 198
Töiden vaativuusryhmittely 49-51
—koulutus 49
—oppimisaika 49
—työkohtaiset tuntipalkat 50-53
—työnvaativuusryhmä ........................ 50-54, 56, 168-170, 197
—työolosuhteet 50, 63
—työryhmä 50
—vastuu 49
Ulkomaan päiväraha 108
Ulkomailla suoritettava matkatyö 108, 199
—matkustamisvelvollisuus 108
—poikkeukset Ruotsin osalta 108
—rajanpintatyöt 108
—sovittavat asiat 108
Ulkopuolisen työvoiman käyttö 184-187
—alihankinta 184
—harmaan talouden torjunta 187
—tiedottaminen henkilöstön edustajille 187
—tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 187
—vuokratyövoiman käyttö ................................... 184-187, 200
Uudenvuodenpäivä 77, 90, 109
Vajaavuorokausi 103
Vapaapäivät............................. 73, 77, 87, 90-92, 104, 107, 137
— vapaapäivänä tehty työ 87
Vapunpäivä 77, 109, 155
Varallaolo 70, 93, 202
Varoitus 125, 167, 178
Varsinainen työpaikka 101
—varsinaisen työpaikan ulkopuolella
työskentely 102-109
Viikkolepo..................................................... 77-78, 91, 92, 202
— viikkolepokorvaus........................ 70, 78, 88, 91-92, 95, 202 Viikoittainen ylityö 86-87
Virvokkeiden nauttiminen 80
Voimassaoloaika (TES:n) 49
Vuorokautinen ylityö 85-86
Vuorotyö 39, 64, 72-78, 79, 89-91,
.................................... 94-95, 98, 115, 138, 168-170, 199
—iltavuorolisä 64
—keskeytymättömän sekä jatkuvan
vuorotyön lisä 64
—keskeytymätön kolmivuorotyö ........ 64, 73-74, 76, 90-91, 94
—keskeytyvä kolmivuorotyö ............................... 73-74, 76, 90
—päivä- ja kaksivuorotyötä koskeva
työajan tasaaminen 74-76
—työvuoro 74, 79-80
—vuorotyölisä ylityön ajalta 89
—yövuorolisä 64
Vuokratyövoiman käyttö .. 184-187, 200
Vuosiloma 63, 65, 67, 72, 74, 87,
............................................... 94-100, 110, 139, 152-154,
.............................................................156, 174, 193, 199
—lisävapaapäivät 97
—lomakorvaus .................................... 63, 95-97, 100, 152-154
—lomanmääräytymisvuosi............................ 65, 95-97, 99-100
—lomaraha ....................................72, 82, 94, 98-100, 110, 199
—työssäolopäivien veroiset päivät 94, 139
—vuosilomalaki 65, 72, 94, 97, 139, 152
—vuosilomapalkka ..................................... 63, 72, 95-100, 199
— vuorotyölisien maksaminen loma-ajalta kuukausipalkkatyössä 98
Väestönsuojelu 112
Yhdistymisvapaus 47
Yhteinen työpaikka 119
Yhteistoiminta
—kehittämistoiminta 115
—suomalaisessa yritysryhmässä 181
—toteuttaminen 161
—tyky-toiminta 115
—työn- ja aikatutkimukset 62
—työsuojeluyhteistoiminta....................113, 115-117, 120, 124
—yhteistoimintaelin 116, 121, 125, 191
—yt-menettely 157-158
Yhteystiedot 170
Yleiskorotus 36-38
Asiahakemisto
Ylityö 68, 72, 84-93, 95, 121,
168-170, 173, 199
— enimmäismäärän tarkastelujakso 86, 199
— korvaus/lisä68, 84-85, 87-90, 92, 95, 121, 168-170, 173, 199
— TES-ylityö 72, 86-87
— viikoittainen 85-86
— vuorokautinen 84-85
— yksi ylityökäsite 88-89
Yömatkaraha 105
Yöpymiskustannukset 105
Yötyö ............................................................ 64, 79-80, 95, 198
— teettämisen edellytykset 79
Äitiysvapaa .................................... 110, 127, 135-136, 139-140
— äitiysvapaan palkka................................... 135-136, 139-140
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 4.1.2020
Paikka Teknologiateollisuus ry
Läsnä | Teknologiateollisuus ry Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx | Teollisuusliitto ry Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx |
1
Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 3.1.2020 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Sa- malla todettiin, että voimassa ollut 8.11.2017 allekirjoitettu työ- ehtosopimus lakkasi olemasta voimassa 31.10.2019. Nyt allekir- joitettu työehtosopimus tulee voimaan 4.1.2020.
2
Palkkojen tarkistaminen
Palkat
A. Palkkojen tarkistaminen
Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus Vuosi 2020
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 14.2.2020 mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa ellei paikallista palkkarat- kaisua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Vuosi 2021
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 15.1.2021 mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa ellei paikallista palkkarat- kaisua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 1,4 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Lisäksi työnantaja käyttää vuoden 2020 palkantarkistusten jäl- keen, kuitenkin viimeistään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta, työntekijöiden palkkojen korot- tamiseen yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,6 %. Työnantaja jakaa korotukset liittojen ohjeistuksen mukaisesti. Palkantarkistusten käytöstä ja jakoperusteista tiedotetaan pääluottamusmiestä vii- meistään 26.2.2021 mennessä. Mikäli pääluottamusmiestä ei ole valittu, tiedotetaan koko henkilöstöä.
Yritys- tai työpaikkakohtaisten korotusten tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työ- paikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia. Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.
B. Aikapalkat
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.
C. Suorituspalkat
Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korote- taan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.
D. Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työ- paikkakohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleisko- rotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen mää- räykset.
E. Henkilökohtainen palkanosuus
Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.
F. Keskituntiansion korotus
Keskituntiansiota korotetaan työntekijän palkankorotuksen ver- ran palkantarkistusta seuraavan keskituntiansion käyttöajanjak- son alusta lukien.
3
Palkkaluvut, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaukset ennen nii- den korottamista
Työehtosopimuksen mukaiset uudet työkohtaiset palkat, alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja opiskelijoiden palkat, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuu- kausikorvaukset tulevat voimaan vasta työehtosopimuksessa erikseen sovitun ajankohdan jälkeen. Tätä ennen näiden osalta noudatetaan 31.10.2019 lakanneen työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä.
4
Työaikakysymykset
Liitot käynnistävät kokeilun työaikamääräyksiin sekä työaikajär- jestelyihin liittyen. Kokeilu toteutetaan työehtosopimuskauden aikana, kuitenkin enintään vuoden 2023 loppuun saakka.
Paikallisesti sopien voidaan työpaikalla poiketa työehtosopimuk- sen 19 luvun määräyksistä päivä- ja kaksivuorotyötä koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava eh- dottomia työaikalain säännöksiä.
Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen työaikamääräyksistä, sopimuksen keskeinen sisältö on saatettava liittojen työaikatyöryhmälle tiedoksi ennen paikallisen sopimuk- sen käyttöönottoa.
Kokeilun tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tue- taan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.
Sovittaessa paikallisesti työehtosopimuksen 19 luvun määräyk- sistä toisin, menetellään seuraavasti:
• pääluottamusmies ja työnantajan edustaja sopivat kirjallises- ti poikkeamisen yleisistä edellytyksistä (kehyssopimus) ja
• työntekijä voi puolestaan sopia esimiehensä kanssa kirjal- lisesti kehyssopimuksen yksityiskohtaisesta toteuttamisesta.
Liitot tarvittaessa avustavat uusien työaikajärjestelyjen käyt- töönotossa ja tarkastelevat syksyllä 2021, onko kokeilun aikana olevien kokemusten tai muun valmistelun perusteella mahdollis- ta sopia tarvittavista muutoksista voimassaolevaan työehtosopi- mukseen.
5
Työryhmät
Liitot asettavat seuraavat työryhmät:
• työaikakysymykset
• palkkamääräyksien kehittäminen
• koulutustyöryhmä
• matkamääräyksien kehittäminen
• yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen
• ulkopuolinen työvoima ja lähetetyt työntekijät
• Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -hanke.
6
Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxxxx
Tarkastettu Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ
1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.
Teknologiayritykset voivat harjoittaa muun muassa metalli- en jalostusta, valmistavaa toimintaa tai toiminta voi olla niihin liittyvää tai pääasiallisesti palveluliiketoimintana harjoitettavaa koneiden, laitteiden, laitteistojen, järjestelmien tai vastaavien korjaus-, huolto- ja asennustoimintaa. Työehtosopimuksen so- veltaminen ei riipu työntekijän ammatista, vaan se kattaa muun muassa mekaaniset ja sähköalan työt.
Mikäli joku teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja har- joittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain teknologiate- ollisuutta harjoittavien toimipaikkojen tai osastojen osalta Tek- nologiateollisuus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden toimipaikkojen tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.
Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, ettei tämän työehtosopimuk- sen soveltamispiiriin tehdä rinnakkaissopimuksia.
Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta:
• Teknologiateollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Metalliteollisuu- denharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n rakennus- pelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyritysten ja niiden työnte- kijöiden välisiin työsuhteisiin eikä
• allekirjoittajaliittojen välisen malmikaivosten työehtosopi- muksen soveltamisalalla.
2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Sopimukseen sidotut ovat velvolliset noudattamaan tätä sopi- musta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja nii- hin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
3 TYÖRAUHAVELVOITE
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan sii- tä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpitei- siin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
3.1 Työrauhaa vaarantavat kiistat ja toimenpiteet niiden lopettamiseksi
Liitot pyrkivät lisäksi yhdessä paikallisten osapuolten kanssa seuraavin menettelytavoin joko estämään työpaikoilla työrauhan rikkoutumisen tai palauttamaan työrauhan.
3.1.1 Aloite liittojen toimenpiteiden käynnistämiseksi
Työrauhan vaarantumiseen mahdollisesti johtava tai jo johtanut erimielisyys työpaikalla käynnistää liittojen välisen menettelyn joko
• jommankumman liiton aloitteesta,
• ammattiosastoa työpaikalla edustavan pääluottamusmiehen aloitteesta, jos pääluottamusmies arvioi, etteivät hän ja am- mattiosasto kykene estämään työtaistelutoimia taikka jos ammattiosasto on aikeissa itse niitä toteuttaa tai
• työnantajan aloitteesta, jos tämän näkemyksen mukaan pai- kalliset keinot työrauhan takaamiseksi eivät ole riittävät.
Paikallisen osapuolen aloite on saatettava työpaikalla toiselle tie- doksi. Tämän lisäksi aloite on toimitettava sekä Teknologiateol- lisuus ry:lle että Teollisuusliitto ry:lle.
3.1.2 Toimenpiteet työrauhan rikkoutumisen estämiseksi
A. Välittömät toimenpiteet
Tilanteen edellyttämällä joutuisuudella, viimeistään 3 arkipäivän kuluessa aloitteen tekemisestä, liitot sekä työnantaja ja pääluot- tamusmies selvittävät tapauskohtaisesti tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin
• mihin työrauhaa vaarantava kiista kohdistuu ja
• mitkä ovat muut työrauhan rikkoutumista uhkaavat xxxx.
Tilannearvion tarkoituksena on poistaa mahdolliset väärinkäsi- tykset toisen osapuolen vaikuttimista ja tavoitteista sekä väärät tulkinnat ja sovellukset työehdoista. Samalla ennakoidaan mah- dollisen työtaistelutoimen vaikutuksia työnantajalle ja työyhtei- sölle sekä työpaikan ulkopuolisiin tahoihin.
Liitot antavat myös ennakkoarvionsa siitä, onko uhkaava työ- taistelutoimi työehtosopimuksen vastainen, ja saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi.
B. Erimielisyyden ratkaiseminen
Paikalliset osapuolet voivat pyytää yhdessä liitoilta sovintoesi- tyksen tai sitovan ratkaisun työrauhaa vaarantavaan riitakysy- mykseen - tästä tarkemmin kohdassa 45.3.
C. Toimintasuunnitelma neuvottelujärjestelmän toimivuuden pa- rantamiseksi
Liittojen myötävaikutuksella laaditaan tarvittaessa paikallinen toimintasuunnitelma työrauhaa vaarantavien vastaisten kiistojen ja ristiriitatilanteiden estämiseksi sekä paikallisen neuvottelujär- jestelmän toimivuuden parantamiseksi.
D. Työnantajan ja pääluottamusmiehen myötävaikutusvelvolli- suus
Liittojen edustajilla on työrauhan rikkoutumisen estämiseksi oi- keus paikallisten osapuolten kuulemiseen parhaimmaksi katso- mallaan tavoin.
3.1.3 Toimenpiteet jo alkaneen työtaistelutoimen lopettami- seksi
Liitot voivat tapauskohtaisesti päättää ryhtyä työpaikalla jo alka- neen työtaistelutoimen rajoittamiseksi ja lopettamiseksi yhdessä työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken pikaisiin toimiin.
Liittojen edustajilla on työrauhan palauttamiseksi oikeus pai- kallisten osapuolten kuulemiseen parhaimmaksi katsomallaan tavoin.
Työrauhan palauduttua voidaan soveltuvin osin noudattaa ala- kohdan 3.1.2 mukaista menettelyä.
3.1.4 Työrauhavelvoitteen rikkomisesta tuomittavan hyvi- tyssakon määrä eräissä tapauksissa ja pidättäytymi- nen kanteesta työtuomioistuimessa
Kiellettyyn työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvol- lisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko.
Liittojen näkemyksen mukaan hyvityssakon määrään vaikutta- vana, joko sitä korottavana tai alentavana, seikkana tulisi ottaa huomioon tässä kohdassa sovittujen seuraavien menettelysään- töjen rikkominen;
• kieltäytyminen yhteistoiminnasta liittojen kanssa,
• sitovan ratkaisun noudattamatta jättäminen taikka
• laaditun toimintasuunnitelman rikkominen.
Teknologiateollisuus ry sitoutuu olemaan ajamatta työtuomiois- tuimessa työrauhakannetta työtaistelutoimella uhkaamisesta, jos alakohdan 3.1.2 mukaisessa menettelyssä liitot toteavat työnan- tajan työehtosopimusrikkeellään antaneen aiheen työtaistelulla uhkaamiseen tai alakohdan 3.1.2 mukainen menettely on kesken.
4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai työnte- kijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää ai- kaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
5 PERUSOIKEUDET
Työnantajien ja työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluva yhdisty- misvapaus on loukkaamaton. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään.
6 TYÖNJOHTO-OIKEUS
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa 4.1.2020 lukien 30.11.2021 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolel- ta kirjallisesti irtisanottu.
Tarkista voimassa olevat palkkataulukot liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx. Palkan- korotusajankohdista ja -määräyksistä katso Allekirjoitus- pöytäkirja.
Palkkausta koskevat määräykset perustuvat samapalkkaisuuspe- riaatteen toteuttamiseen. Tässä periaatteessa on kaksi osaa:
- työnvaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enem- män palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä ja
- pätevyyden periaate eli paremmasta pätevyydestä enem- män palkkaa kuin vähäisemmästä pätevyydestä.
Samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi työntekijän perus- palkassa (pp) on kaksi osuutta, joista työkohtaisen palkanosuu- den (tko) määrää hänen tekemiensä töiden vaativuus ja henkilö- kohtaisen palkanosuuden (hko) hänen pätevyytensä.
8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS
8.1 Työnvaativuus
Työnvaativuuden määrityksen tarkoituksena on selvittää työpai- kalla tehtävien töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet. Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaati- vuutta. Työn ja työolosuhteiden muuttuessa määritetään työnvaa- tivuus uudelleen.
Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua työnvaativuuden määritykseen. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä sel- vitys työnvaativuuden määritystavasta ja määrityksessä nouda- tettavista periaatteista.
8.1.1 Työnvaativuuden määritystavat
Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Työnvaativuuden määritystavat ovat:
1. Töiden vaativuusryhmittely (TVR)
2. Karkearyhmittely (KR)
3. Muu työnvaativuuden määritystapa
Karkearyhmittelyn tai muun työnvaativuuden määritystavan käyttämisestä sovitaan paikallisesti. Paikallinen sopimus voidaan perustellusta syystä irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajal- la.
8.1.2 Töiden vaativuusryhmittely (TVR)
Töiden vaativuusryhmittelyssä työnvaativuus määritetään seu- raavien vaativuustekijöiden perusteella:
Työn vaatima oppimisaika
Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnku- lun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppi- misaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaati- ma aika.
Työn edellyttämä vastuu
Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvalli- suudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.
Työolosuhteet
Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittate- kijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; me- lusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.
Vaativuustekijöiden porrastus ja pisteytys tehdään palkkaraken- teen koulutusaineistossa esitetyllä tavalla.
Työnvaativuustyöryhmä
Ohjetöiden vaativuudet määrittelee työpaikan olosuhteet ja työt tunteva työryhmä. Työryhmän jäsenet saavat tehtäväänsä liittojen sopiman koulutuksen. Työryhmä toimii työnvaativuuteen liitty- vien ylläpito- ja seurantakysymyksien asiantuntijaryhmänä. Ryh- mä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Muiden töiden vaativuuden määrittelee työnantaja vertailemalla niitä ohjetöihin.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat 1.3.2020 alkaen seuraavat:
Työnvaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
1 | 912 | 1590 | C |
2 | 958 | 1670 | C |
3 | 1005 | 1753 | C |
4 | 1056 | 1841 | B |
5 | 1109 | 1933 | B |
6 | 1164 | 2029 | B |
7 | 1222 | 2131 | A |
8 | 1283 | 2237 | A |
9 | 1347 | 2349 | A |
Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat 1.2.2021 alkaen seuraavat:
Työnvaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
1 | 930 | 1621 | C |
2 | 977 | 1702 | C |
3 | 1025 | 1787 | C |
4 | 1077 | 1877 | B |
5 | 1130 | 1970 | B |
6 | 1187 | 2069 | B |
7 | 1246 | 2172 | A |
8 | 1309 | 2281 | A |
9 | 1374 | 2395 | A |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
Työnvaativuusryhmien lukumäärä on yhdeksän, ellei paikallises- ti sovita toisin. Tällöin työkohtaisten palkkojen alarajana käy- tetään työnvaativuusryhmä 1 työkohtaista palkkaa ja ylärajana työnvaativuusryhmä 9 työkohtaista palkkaa.
8.1.3 Karkearyhmittely (KR)
Karkearyhmittelyn käyttämisestä sovitaan paikallisesti.
Vaativuusryhmät
Töille määritetään vaativuusryhmät seuraavien määritelmien pe- rusteella:
I Työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta ja jotka tehdään tavanmukaisissa työti- loissa.
II Työt, jotka edellyttävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta työn sujumisesta, sekä vaikeissa olosuhteissa tehtä- vät lyhyehköä kokemusta edellyttävät työt.
III Työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää ammattitaitoa ja suurta vastuuta työn sujumisesta. Hyvää ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt vaikeahkoissa työolo- suhteissa. Tähän ryhmään kuuluvat myös vaikeissa olosuh- teissa tehtävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.3.2020 alka- en seuraavat:
Työn- vaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
I | 912 | 1590 | C |
II | 1056 | 1841 | B |
III | 1222 | 2131 | A |
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.2.2021 alka- en seuraavat:
Työn- vaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
I | 930 | 1621 | C |
II | 1077 | 1877 | B |
III | 1246 | 2172 | A |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
Paikallisesti sovittava työkohtainen palkka
Paikallisesti voidaan sopia korkeammista työkohtaisista palkois- ta kuitenkin niin, että työnvaativuusryhmä I työkohtaisen palkan tulee olla pienempi kuin työehtosopimuksessa sovittu työnvaati- vuusryhmä II työkohtainen palkka ja että työnvaativuusryhmä III työkohtainen palkka on korkeintaan TVR:n työnvaativuusryhmä 9 suuruinen.
8.1.4 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa
Työnvaativuusryhmät
Työpaikan työt sijoitetaan paikallisesti sovitun työnvaativuuden määrittämistavan mukaisesti vaativuusryhmiin, joita on vähin- tään viisi.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.3.2020 alkaen seuraavat:
Tuntipalkat senttiä/tunti | Kuukausipalkat euroa/kuukausi | |
alaraja | 912 | 1590 |
yläraja | 1347 | 2349 |
1
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.2.2021 alkaen seuraavat:
Tuntipalkat senttiä/tunti | Kuukausipalkat euroa/kuukausi | |
alaraja | 930 | 1621 |
yläraja | 1374 | 2395 |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
8.2 Työkohtainen palkanosuus
Työntekijän työkohtainen palkanosuus ja palkkaryhmä määrite- tään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella.
Työkohtaisen palkanosuuden suuruus määräytyy sen työnvaa- tivuusryhmän työkohtaisen palkan perusteella, johon kuuluvia töitä työntekijä tekee selvästi eniten.
9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS
9.1 Pätevyys
Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta merki- tyksellisten pätevyystekijöiden perusteella.
Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus. Tekijöistä vähintään kaksi valitaan työnantajan laatimaan paikalliseen mittausjärjestelmään.
Järjestelmän sisältö käsitellään työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Jokaiselle työntekijälle selvitetään periaatteet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkanosuudet porrastuvat.
9.2 Henkilökohtainen palkanosuus
9.2.1 Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden määrittely
Esimies arvioi työntekijän pätevyyden paikallisen mittausjärjes- telmän mukaisesti. Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden tulee vastata hänen pätevyyttään. Työntekijälle selvitetään henki- lökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet.
Uuden työntekijän henkilökohtainen palkanosuus määritellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen palkanosuuden määritystä työntekijän peruspalkkana käytetään työkohtaista palkanosuutta.
9.2.2 Henkilökohtaisen palkanosuuden suuruus
Henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 5 % ja enintään 26 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuudesta. Henkilökohtaisten palkanosuuksien määrityksessä on käytettävä porrastusryhmittäin koko sovellutusaluetta.
Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilökoh- taisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo porrastus- ryhmittäin on 12-18 prosentin välillä. Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia työntekijöitä koskevien määritysten yhteydessä.
9.2.3 Porrastusryhmät
Porrastusryhminä käytetään palkkaryhmiä. Palkkaryhmät mää- räytyvät työnvaativuuden perusteella työehtosopimuksen 8 luvun mukaisesti. Alle 30 työntekijän palkkaryhmät yhdistetään vierei- sen palkkaryhmän kanssa yhteiseksi porrastusryhmäksi.
10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET
10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden palkat porrastetaan syntymä- vuoden perusteella. Työntekovuoden aikana 15 vuotta täyttävälle työntekijälle maksetaan portaan 1 mukaista palkkaa.
Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.3.2020 alkaen seuraavat:
senttiä/tunti | euroa/kuukausi | |
Porras 1 | 788 | 1374 |
Porras 2 | 827 | 1442 |
Porras 3 | 869 | 1514 |
Porras 4 | 912 | 1590 |
Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.2.2021 alkaen seuraavat:
senttiä/tunti | euroa/kuukausi | |
Porras 1 | 803 | 1400 |
Porras 2 | 844 | 1470 |
Porras 3 | 886 | 1544 |
Porras 4 | 930 | 1621 |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
Opiskelijoille maksetaan osaamisen, kokemuksen ja pätevyyden perusteella vähintään portaan 2 mukaista tunti- tai kuukausipalk- kaa. Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta an- netussa laissa tarkoitettuja oppisopimusopiskelijoita ja työsuh- teessa olevia alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita.
Kohdassa 8.1 mainituista työkohtaisista palkoista voidaan poike- ta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta. 18 vuotta täyttä- neiden harjoittelijoiden aikapalkan on kuitenkin oltava vähintään alimman työnvaativuusryhmän suuruinen.
Suorituspalkkatyössä noudatetaan käytössä olevia yksikköhinto- ja, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.
Työntekijälle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan opiskelijapalkkana hänen peruspalkkaansa, ellei pai- kallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.
10.2 Työrajoitteiset
Kohdassa 8.1 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairau- den tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.
11 TYÖNTEKIJÄN PALKKA
11.1 Työntekijän peruspalkka
Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkoh- taiseen palkanosuuteen henkilökohtainen palkanosuus.
11.2 Käytettävät palkkaustavat
Käytettävät palkkaustavat ovat:
1 Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat:
1.1 Aikapalkka
1.2 Suorituspalkka
• Palkkiopalkka
a) kiinteä osuus | 85 % |
muuttuva osuus | 15 % |
b) kiinteä osuus | 70 % |
muuttuva osuus | 30 % |
c) muuttuva osuus enintään | 30 % |
• Osaurakka
a) kiinteä osuus 75 % muuttuva osuus 25 %
b) kiinteä osuus 50 % muuttuva osuus 50 %
c) muuttuva osuus enintään 50 %
• Suora urakka
2 Paikallisesti sovitut ja kirjatut palkkaustavat
3 Työkohtaisesti työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. Tämä palkkaustapa tulee saattaa luottamusmiehelle tiedok- si.
Riippumatta työhön käytettävästä palkkaustavasta työntekijälle määritetään aikapalkka.
Palkkiopalkan ja osaurakan kiinteä osuus voi olla joko työkohtai- nen tai työ- ja henkilökohtainen. Kiinteän osuuden pätevyysosa porrastetaan tuotannon sujumisen kannalta keskeisten tekijöiden perusteella.
Muutettaessa palkkaustapaa tulee paikallisten osapuolten käydä neuvottelut ennen muutoksen toteuttamista ja pyrkiä sopimaan palkkaustavan muutoksesta, ellei kyseessä ole paikallisesti sovit- tu palkkaustapa, jolloin menetellään paikallisen sopimuksen mu- kaisesti. Tarkempaa ohjeistusta palkkaustavan muutostilanteisiin on liittojen yhteisessä palkkarakenneoppaassa.
11.2.1 Aikapalkka
Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen ai- kapalkka (senttiä/tunti tai euroa/kk), joka on vähintään peruspal- kan suuruinen.
Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.
11.2.2 Suorituspalkka
Suorituspalkkatyön hinnoittelu perustuu tehtävän työn työkohtai- seen palkkaan ja suoritusnormiin.
Hinnoittelusääntö ja palkkatakuu
Palkkiopalkkatöissä tulee normaalia palkkiotyötulosta vastaavan hinnoittelupalkan olla 15 % työn työkohtaista palkkaa korkeam- pi.
Urakkatyö on hinnoiteltava niin, että palkka normaalilla urakka- työvauhdilla työskenneltäessä on 20 % työn työkohtaista palkkaa korkeampi. Sama koskee palkkiopalkkatöitä, joissa työntekijän normaalia urakkatyövauhtia vastaava työmäärä voidaan määri- tellä esimerkiksi työnmittauksen avulla.
Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään perus- palkka.
Työntekijälle annettavat tiedot
Työntekijällä on ennen suorituspalkkatyön aloittamista ja yksik- köhinnasta sopimista oikeus saada tiedot työn palkkaperusteista ja palkan muodostumisesta.
Työntekijälle tai työntekijäryhmälle annettavasta kirjallisesta työmääräimestä tulee ilmetä sekä suorituspalkkatyön määrä että yksikköhinta.
Yksikköhinnasta sopiminen
Työnantaja sopii suorituspalkkatyön yksikköhinnan ennen työn alkamista sen työntekijän tai niiden työntekijöiden kanssa, joille suorituspalkkatyö tarjotaan.
Jos tehtävän työn yksikköhinnasta ei päästä sopimukseen, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista hinnoittelua.
Yksikköhinnan pysyvyys
Hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomi- na pidetään yksikköhinta ennallaan. Yksikköhinnan ja sen pe- rusteena mahdollisesti olevan työn aika-arvon eli työarvon tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
Suorituspalkkatyön keskeytyminen
Työntekijälle maksetaan suorituspalkkatyön keskeytymisen ajal- ta hänen henkilökohtaista aikapalkkaansa, ellei keskeytyksen ai- heuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla.
Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun suoran urakan muun työn takia ilman en- nakkotietoa eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjes- tää suorituspalkalla, maksetaan työntekijälle tästä työstä hänen keskituntiansionsa mukainen palkka, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä.
11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu
Työpaikoilla, joilla on käytössä sekä aika- että suorituspalkkoja, aikapalkkaisten ja suorituspalkkaisten työntekijöiden palkkojen kehitys todetaan vuosittain pääluottamusmiehen kanssa käytä-
vissä keskusteluissa. Mikäli palkkojen kehityksissä havaitaan merkittäviä eroja, erojen syyt selvitetään ja tehdään mahdollisia korjauksia.
11.4 Paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä
Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkausjärjestelmästä edellä luvuissa 8,9 ja 11 määritellyn palkkausjärjestelmän vaih- toehdoksi. Paikallinen palkkausjärjestelmä tulee rakentaa sama- palkkaisuusperiaatteen mukaisesti. Paikallisesti sovitun palk- kausjärjestelmän mukaan määräytyvän palkan tulee olla vähin- tään töiden vaativuusryhmittelyn TVR 1:n työkohtaisen palkan suuruinen lisättynä 5 prosentilla. Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Paikalli- sen palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Irtisanottaessa paikallinen palkkausjärjestelmää koskeva sopi- mus tulee työnantajan ja pääluottamusmiehen käydä neuvottelut irtisanomisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen sopimuksen irtisanomista. Irtisanomisajan jälkeen siirrytään työ- ehtosopimuksen mukaiseen palkkausjärjestelmään ja ennen pai- kallista palkkausjärjestelmää käytössä olleisiin henkilökohtaisiin aikapalkkoihin. Tässä yhteydessä tehdään henkilökohtaisten ai- kapalkkojen korotukset ja tarkistukset työehtosopimuksen mu- kaisesti paikallisen palkkausjärjestelmän käyttöönotosta alkaen.
12 TYÖNTUTKIMUKSET
Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Kehittämistoiminnan yhteydessä tulee toimia myös mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön parantami- seksi.
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua työ- organisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Työpaikoilla järjestettävien työn- ja aikatutkimusten tarkoituk- sena on työn tuloksen ja sen kautta työntekijöiden ansioiden ke- hittyminen. Niiden johdosta ehkä toteutettavat muutokset töiden järjestelyssä eivät saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden nor- maaleihin palkkatuloihin.
Työnantajan käyttäessä työntutkimuksia työntekijöiden edusta- jille tulee antaa riittävä selvitys ja koulutus työntutkimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.
Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaisel- le työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.
Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkis- tustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutes- saan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.
13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT
13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyt- töönotto
Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja tulospalkkiol- la, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirja- taan.
Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista.
13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa
Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon lasket- taessa vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta, mikäli tulospalkkio- lisän laskentaperuste ei näitä sisällä.
Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.
14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT
14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa
Työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määriteltäessä.
Jos työolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poik- keamaa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuutta määriteltä- essä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä erillistä lisää.
Lisä on 1.3.2020 alkaen enintään 60 senttiä tunnissa. Lisä on 1.2.2021 alkaen enintään 61 senttiä tunnissa.
Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poikkeamaa työ- olosuhteissa esiintyy.
14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus
Jos työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta mää- riteltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen perustuvaa erillistä lisää.
Lisä on 1.3.2020 alkaen vähintään 45 senttiä tunnissa. Lisä on 1.2.2021 alkaen vähintään 46 senttiä tunnissa.
Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy.
14.3 Vuorotyölisät
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää 1.3.2020 alkaen seuraavasti:
iltavuoro | (esim. klo 14 - 22) | 121 senttiä/tunti |
yövuoro | (esim. klo 22 - 06) | 222 senttiä/tunti |
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää 1.2.2021 alkaen seuraavasti:
iltavuoro | (esim. klo 14 - 22) | 123 senttiä/tunti |
yövuoro | (esim. klo 22 - 06) | 226 senttiä/tunti |
Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mutta vuoro- kautta kohti maksettavan lisän on yhteensä vastattava yllä mai- nittuja määriä.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan hänen kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lauantailisä, jonka suuruus 1.3.2020 alkaen on 222 senttiä/tunti. Lisän suuruus 1.2.2021 al- kaen on 226 senttiä/tunti.
14.4 Ilta- ja yötyölisät
Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan:
- klo 18-23 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vas- taava korvaus
- klo 23-06 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vas- taava korvaus.
14.5 Palvelusvuosilisä
Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.
14.5.1 Perusteen toteaminen
Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perus- teen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraa- vaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjak- soisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamis- käytäntöä.
14.5.2 Palvelusvuosilisän määrä
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto Lisän laskentakaava
10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavi- en kuukausien lukumäärä
KTA on tuntipalkkaisella työntekijällä työehtosopimuksen koh- dassa 15.2 tarkoitettu kolmannen neljänneksen keskitun- tiansio.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksamisessa tarvittava tun- tipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana ole- va kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien luku- määrän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.
Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perus- teen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katso- taan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausil- ta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
14.5.3 Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajan- kohdan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankoh- dasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä.
Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle keskitun- tiansiota vastaava korvaus.
14.5.4 Työsuhteen päättyminen
Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle loppu- tilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.
14.6 Ammattitutkintopalkkiot
Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun metallialan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon taikka entisen teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työeh- tosopimuksen mukaisen sopimusalan ammattitutkinnon tai eri- koisammattitutkinnon, maksetaan tutkinnon suorittamista seu- raavan palkanmaksun yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:
- ammattitutkinto 200 euroa
- erikoisammattitutkinto 300 euroa.
15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO
15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen
Keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksamisen laskentaperusteena työehtosopimuksessa erikseen mainituissa tapauksissa.
Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suorituspalk- kojen mukaan kertynyt ansio mahdollisine erillisine lisineen jae- taan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Tehdyn työajan lisistä ei oteta huomioon
• ylityölisiä
• sunnuntaityölisiä
• työajan tasaamislisiä
• lauantailisiä
• tulospalkkiolisiä.
Myöskään muun kuin tehdyn työajan lisiä, kuten palvelusvuosi- lisää ja voittopalkkioita, ei huomioida keskituntiansion lasken- nassa.
Jos työntekijä on ollut laskentaneljänneksen aikana työssä vä- hemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljän- nekseltä lasketa.
Pitkäaikaisesta, eri vuosineljänneksille jakautuneesta suoritus- palkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota lasketta- essa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suorituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.
15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat
Edellisten kohtien mukaan laskettujen eri vuosineljännesten kes- kituntiansioita käytetään seuraavasti:
• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuo- sineljänneksen keskituntiansiota,
• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljännek- sen keskituntiansiota,
• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä
• marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset las- ketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausittain.
Jos tilikausi osuu kahdelle eri kuukaudelle tai vuosineljännek- selle, luetaan se siihen kuukauteen tai vuosineljännekseen, johon suurin osa tilikauden säännöllisistä työtunneista kohdistuu.
15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet
Uudelle työntekijälle maksetaan kohtaan 15.1 perustuva palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilökohtai- sen aikapalkkansa mukaan.
Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.
Työntekijälle, jolle kohdan 15.1 mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu esimerkiksi sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, maksetaan palkka tai korvaus vastaavasti viimeksi laske- tun keskituntiansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.
16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN
Palkanmääritysjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jota kohti palkka on määritetty. Perusmääritysjakson pituus on tunti. Muun mää- ritysjakson käyttöönotosta sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä ja se kirjataan.
Silloin kun määritysjakson pituus muuttuu, työntekijän perus- palkan rakenne säilyy entisellään. Jakson pituuden muutos ei saa haitallisesti vaikuttaa työntekijän normaaleihin palkkatuloihin.
Ennen määritysjakson muuttamista työnantajan tulee antaa työn- tekijöille selvitys muutoksen tavoitteista, sisällöstä ja käytännön menettelytavoista.
Muun kuin perusmääritysjakson käyttöä koskeva sopimus voi- daan perustellusta syystä irtisanoa. Irtisanomisaika on vähintään kuusi kuukautta.
17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET
17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen
Työehtosopimuksen mukaan korvattava säännöllisen työajan an- sionmenetys maksetaan henkilökohtaisena aikapalkkana olevaan kuukausipalkkaan perustuen.
17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja
Seuraavien korvausten maksamisessa tarvittava tuntipalkka las- ketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukau- sipalkka jaetaan luvulla 169:
• viikkolepokorvaus
• hälytysraha
• matka-ajan korvaus säännöllisen työajan ulkopuolella
• ammatillinen koulutus
• varallaoloajan korvaus
• kutsuntapäivän korvaus.
17.3 Osa-ajan palkka
Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkan- maksukaudelta esimerkiksi palkattoman poissaolon vuoksi, las- ketaan hänelle osa-ajan palkka.
Osa-ajan palkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana tai suorituspalkan kiinteänä osana oleva kuukausipalkka
jaetaan palkanmaksukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työtuntien määrällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Suorituspalkan muuttuva osuus maksetaan tehdyn työn mukaan.
17.4 Osa-aikatyö
Osa-aikatyössä, jossa työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia vii- kossa, työkohtaiset kuukausipalkat lasketaan siten, että kerrotaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän säännöllisten tuntien lukumää- rän ja luvun 40 osamäärällä kohdassa 8.1 mainitut työkohtaiset kuukausipalkat.
Osa-aikaisella työntekijällä käytetään vakiotuntijakajan 169 ase- mesta jakajana keskimääräistä sovittua työaikaa kuukaudessa.
18 PALKAN MAKSAMINEN
Palkanmääritysjakson ollessa viikkoa lyhyempi, palkka on mak- settava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole paikallisesti sovittu palkan tai sen osan maksamisesta kerran kuukaudessa. Jos palkka on määritetty viikkoa tai sitä pidempää ajanjaksoa kohti, palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.
Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoituksenmukaisel- la sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liittyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti.
Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylittyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES-ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa.
Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lomara- haa.
Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin noudatetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä.
Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkir- jassa mahdollisuudesta työaikaan liittyviin työpaikkakohtaisiin kokeiluihin, joilla poiketaan työehtosopimuksen 19 luvun mää- räyksistä.
19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
19.1 Säännöllisen työajan pituus
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.
19.1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuoro- työssä
Työskenneltäessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työ- viikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana
vuonna 2020 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa
vuonna 2021 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa.
Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Keskimää- räinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaises- ti vaihdella riippuen siitä, onko työntekijä mahdollisesti kohdan
19.2. mukaisesti siirtänyt tasaamisvapaata seuraavalle vuodelle taikka siitä, onko tasaamisvapaan määrästä paikallisesti sovittu toisin kohdan 19.7 tarkoittamalla tavalla.
Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 19.2 kohdan määräyksiä.
19.1.2 Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä
Säännöllinen työaika on
• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 35,8 tuntia viikossa ja
• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia viikossa.
Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laadittavalla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden, pääsään- töisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona tasoittua keski- määrin edellä mainittuihin määriin viikossa.
Arkipyhät ovat työ- tai vapaapäiviä työtuntijärjestelmästä ilme- nevällä tavoin. Arkipyhien sekä juhannus- ja jouluaaton työaikaa tasaava vaikutus on otettu huomioon edellä mainittuja keskimää-
räisiä viikkotyöaikoja laskettaessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä vii- konvaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden vuoksi arkipy- häviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.
Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.
Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovelle- taan myös maan alla tehtävässä kaivostyössä.
19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä
A. Keskimääräisen viikkotyöajan toteuttaminen
Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaa- misvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Ellei paikallisesti sovita toisin, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työ- vuoro kerrallaan.
Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työ- ajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.
B. Tasaamisvapaan antaminen
Tasaamisvapaan ajankohta
• ilmenee etukäteen vahvistetusta työtuntijärjestelmästä,
• ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen tai
• sovitaan paikallisesti.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksi- vuorotyö.
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa ole- van työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei hänelle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työ- ryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitet- tua vapaata pitänyt.
C. Tasaamisvapaan siirtäminen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämi- sestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun men- nessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä.
Siirtää voidaan sellainen tasaamisvapaa, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirretyn tasaamisvapaan osalta tasaamislisä makse- taan vapaan pitämisen yhteydessä. Siirrettävän tasaamisvapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan työn- antajan ja työntekijän välillä sopia toisin.
D. Tasaamisvapaa ja lomauttaminen
Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaa- misvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomaut- tamiseen.
19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen
Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutu- va ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee
jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päivä- ja kaksivuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyös- sä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä kes- kituntiansiosta.
Lisä maksetaan myös
• työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta,
• ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa
• ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa lapsen sairauden vuoksi
• siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnanta- jan kanssa sovituissa tehtävissä.
Ansaitut lisät maksetaan päivä- ja kaksivuorotyössä palkanmak- sukausittain, ellei paikallisesti sovita toisin. Kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksamisen ajankohdista sovitaan paikallisesti.
Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalk- kaa alentamatta.
19.4 Työtuntijärjestelmä
Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä.
Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektii- vinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso.
Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.
Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkole- po), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.
Arkipyhäviikot ja vapaapäivät
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamat- ta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat va- paapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.
Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauan- tait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjes- tetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
19.4.1 Työtuntijärjestelmän muuttaminen ja muutoksesta ilmoittaminen
Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Tilapäisestä muutoksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kui- tenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä. Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutostarpeen lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtun- tijärjestelmään.
Työtuntijärjestelmän muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.
19.5 Työaikamuodon muutokset
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä
Ellei työajan järjestämisestä ole sovittu paikallisesti kohdan 19.7 mukaisesti, on työaika järjestettävä seuraavasti:
1. Työvuorokausi
Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maa- nantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkolepokorva- uksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuo- rokauden mukaan.
2. Päivittäisen työajan sijoitus
Työaika alkaa päivätyössä klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotan- non teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut muu- ta työaikaa.
Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi pois- tua työpaikaltaan.
Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.
Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.
Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopi- vimpana aikana kahvia tai virvokkeita.
4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä työs- kentelee jatkuvasti myös samassa vuorossa.
5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudate- taan enintään vuoden, kolmivuorotyössä pääsääntöisesti kalente-
rivuoden, pituista tasoittumisajanjaksoa.
6. Yötyö
Yötyötä saadaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudattaen.
19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien, sään- nöllisen työajan lisääminen sekä vähentäminen
Työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä on suositeltavaa tar- kastella vähintään vuosittain
• toimivatko käytössä olevat työaikajärjestelyt tuotannon ja palvelutoiminnan järjestämisen sekä työntekijöiden työaikaa koskevien tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja
• onko työpaikalla tarpeita ja mahdollisuuksia toteuttaa kalen- terivuoden aikana järjestelyjä säännöllisen työajan lisäämi- seksi tai vähentämiseksi.
Paikallisesti voidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti sopia:
1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus
2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkiso- pimuksessa
3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen
4. päivittäinen lepoaika
5. työtuntijärjestelmän muuttaminen
6. yötyön teettäminen työaikalain 8 §:stä poiketen.
Sopiminen säännöllisen työajan lisäämisestä sekä vähentä- misestä
A. Aloite ja sopimisen perusteet
Aloitteen sopia säännöllisen työajan lisäämisestä tai vähentä- misestä voi tehdä joko työnantaja tai työntekijöiden edustajana pääluottamusmies taikka palvelusvuosilisää koskien yksittäinen työntekijä.
Perusteita tällaiselle sopimiselle voivat muun muassa olla:
• työvoiman lisätarve ja mahdollisuus ohjata työtä yrityksen omille ammattityöntekijöille
• vajaatyöllisyystilanne
• työntekijän oma toive.
B. Työajan lisääminen
Työajan lisäämiseksi paikallisesti voidaan työnantajan ja pääluot- tamusmiehen välillä sopia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuhteensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa toisin työajan tasaamisvapaan määrästä enintään 48 tun- nin/6 päivän osalta.
Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopimuksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi:
• monestako tasaamisvapaapäivästä sovitaan
• menettelytavat muutostilanteissa
• etukäteen työtuntijärjestelmään merkittyjen tasaamisvapai- den sopiminen työajaksi
• milloin sopimus tehdään ja sopimuksen voimaantulo.
Sopimukset on tehtävä kirjallisesti ja ne voivat koskea kalenteri- vuotta kerrallaan. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys sopi- miskäytännöistä.
Mikäli kuukausipalkkaisen työntekijän työajan tasaamisvapaan määrästä tai antamisesta on tämän sopimuskohdan mukaisesti toisin sovittu, hänelle maksetaan erillinen kiinteä kuukausikor- vaus kaikilta kalenterikuukausilta. Sitä ei oteta huomioon muiden palkkaerien laskennassa.
Erillisen kiinteän kuukausikorvauksen suuruus lasketaan seuraa- van kaavan mukaan
kuukausipalkka * 0,051 * työajaksi sovitun tasaamisvapaan määrä 100 tuntia (12,5 päivää)
Työajan vähentämiseksi voidaan
• paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä so- pia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuhteensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa lo- marahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen. Sopimukset on tehtävä kirjallisesti.
• työnantajan ja työntekijän välillä vuosittain sopia, että työn- tekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen – tarkemmat määräykset asiasta on työehtosopimuksen alakohdassa 14.5.3.
19.8 Työaikapankki
19.8.1 Käsite ja tarkoitus
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyt- töönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.
Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei paikallisesti sovita toisin.
Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.
19.8.2 Työaikapankin käyttöönotto
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovit- tava ainakin:
1. keitä sopimus koskee
2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu
3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäismäärät
4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella
5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan
6. työajan tasoittumisjakson pituus
7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.
Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/ tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.
Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän kesken.
19.8.3 Työaikapankin käyttö
Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia va- paasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enin- tään työaikalain mukainen.
19.8.4 Työsuhteen päättyminen
Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päätty- mistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhte- ydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.
Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvas- ta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko ir- tisanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä ja työaikapankkiin säästetyt saldot maksetaan rahana.
Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti sovita toisin. Työaikasaldojen tasaaminen ta- pahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja ta- kaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti sovita toisin.
20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ
20.1 Vuorokautinen ylityö
Määritelmä
Työaikalain mukaisella vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai paikallisesti sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäk- si työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työ- tuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi
vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Korvaaminen
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan li- säksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.2 Viikoittainen ylityö
Määritelmä
Työaikalain mukaisella viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännölli- sen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työtunti- järjestelmässä asianomaisen työviikon säännölliseksi viikoittai- seksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman työ- viikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.
Korvaaminen
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan lisäk- si ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityö- lisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.
Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.3 Työajan enimmäismäärä
Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoi- tuksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään ka- lenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
Vaihtoehtoisesti voidaan 31.12.2020 saakka käyttää aiempaa määräystä ylityön enimmäismääristä.
20.4 Lisätyö
Lisätyötä on työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden tai työviikon säännölliseksi työajaksi vahvis- tetun tuntimäärän, ylittämättä kuitenkaan työaikalain mukaista säännöllistä työaikaa.
20.4.1 Vuorokautisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa (TES-ylityö)
Lisätyönä tehtävä työ, joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työ- tuntimäärän, korvataan kuten vuorokautinen ylityö.
20.4.2 Viikoittaisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa ja arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)
Lisätyönä tehtävä työ
a) joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän tai
b) joka arkipyhäviikkoina ylittää kyseisen työviikon työntun- tijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan,
korvataan kuten viikoittainen ylityö.
20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen (TES-ylityö)
Vapaapäivänä tehtävä työ korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, silloin kun työntekijällä ei ole seuraavien hyväksyttävien syiden takia ollut työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tun- tia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä.
Hyväksyttävinä syinä pidetään:
• työntekijän vuosilomaa,
• työntekijän sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä,
• työehtosopimuksen kohdassa 31.3 tarkoitetun lapsen sairau- desta johtuvaa palkallista poissaoloa,
• taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautus- ta (ei koske lyhennettyä työviikkoa),
• työehtosopimuksen kohtien 47.1 - 47.3 mukaista ammatillis- ta tai yhteistä koulutusta tai koulutustyöryhmän hyväksymää ay-koulutusta,
• työnantajan määräyksestä tehtyä matkaa tai
• reservin harjoitusta.
20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite)
Paikallisesti voidaan sopia kohdista 20.1 ja 20.2 poiketen ylityö- lisän määräytymisestä ja suuruudesta jäljempänä olevista vaihto- ehdoista valiten:
a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityöli- sään oikeuttavilta tunneilta.
b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100
%:n suuruisena.
c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seu- raavalta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraa- vilta tunneilta 100 %:n suuruisena.
d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva porrastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerk- kejä mukaillen.
Ylityölisästä sopiminen
Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistami- seen.
Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.
Paikallinen sopimus koskee sekä työaikalain mukaista että tes- ylityötä.
Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnuntaityökorotuk- seen tai viikkolepokorvaukseen.
Paikallisen sopimuksen laatiminen, voimassaolo ja irtisanominen
Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti ja se voidaan solmia olemaan voimassa tois- taiseksi tai määräajan.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toi- mitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole sovittu toisin. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oi- keuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, el- lei sovita toisin.
Työpaikan keskimääräinen ylityölisä
Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, lisä maksetaan 55
%:n suuruisena, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.
Liittojen muu ohjeistus
Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuilla,
ks. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta
Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Vuorotyölisä mak- setaan ylityöajalta yksinkertaisena.
Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestel- män mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.
20.8 Sunnuntaityö
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan aika- tai suorituspalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Arkipyhiksi keskeytyvissä työaikamuodoissa voi pääluottamus- mies tiistaiksi, keskiviikoksi tai torstaiksi osuvan kirkollisen juh- lapäivän (uudenvuodenpäivä, loppiainen, helatorstai, joulupäivä, tapaninpäivä) osalta kirjallisesti sopia sunnuntaityökorotuksen maksamisesta tai sen suuruudesta. Tämä mahdollistaa säännöl- lisen työajan siirron kustannusneutraalisti työtuntijärjestelmän mukaiselle vapaapäivälle.
Kuukausipalkkaisen työntekijän sunnuntaityölisän maksamises- sa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehty työ
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansios- ta. Tämä ei koske jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä eikä keskey- tymätöntä kolmivuorotyötä.
Jos työ jo muuten tulee korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, ei edellä mainittua lisää kuitenkaan makseta.
Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 17 §:n 7 mo- mentin mukaisin edellytyksin.
20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja sen korvaaminen
Jos työntekijää tilapäisesti tarvitaan hänen viikoittaisena vapaa- aikanaan työhön, jonka vuoksi työtuntijärjestelmästä ilmenevä viikkolepo ei toteudu, sovitaan työntekijän kanssa henkilökohtai- sesti ennen työnteon aloittamista, miten viikkolepo toteutetaan.
Jos viikkolepo ei toteudu, korvataan viikkolevon aikana työhön käytetty aika ennen työntekoa työntekijän kanssa henkilökoh- taisesti tehtävän sopimuksen mukaan joko lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa viikkolevon aikana tehtyyn työhön käy- tetyllä ajalla tai maksamalla siitä rahakorvaus.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä viikkolepo katsotaan menetetyksi, jos työntekijä on tehnyt työtä työviikon kaikkina päivinä saamatta 35 tai vähintään 24 tunnin yhdenjaksoista vapaa-aikaa. Tällöin viikkolevon aikana työhön käytetty aika korvataan edellisessä kappaleessa kerrotuin tavoin.
Viikkolevon ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon, työn- antajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.
20.10.1 Viikkolepokorvauksen laskentaperuste
Viikkolepokorvausta laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä sen työvuorokauden tai työvuo- rokausien aikana, jolloin viikkolepo viimeistään olisi ollut annet- tava. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä otetaan edellä olevasta poiketen huo- mioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä viimeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä.
20.10.2. Korvaavan vapaan antaminen
Menetetyn viikkolevon korvaava säännöllisen työajan lyhennys on toteutettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn te- kemisestä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.
20.10.3 Rahakorvaus
Menetetty viikkolepo voidaan korvata myös siten, että työnteki- jälle maksetaan aika- tai suorituspalkan sekä mahdollisten yli- työ- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keski- tuntiansiosta.
20.11 Hälytysluontoinen työ
20.11.1 Kutsu hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työ- ajan ulkopuolella
Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityö- lisä, jos työ on ylityötä.
Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:
a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21:tä, maksetaan kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00:n ja klo 06.00:n vä- lisenä aikana, maksetaan kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan yli- työlisä tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %:n suuruisena.
20.11.2 Ilmoitus säännöllisellä työajalla
Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöl- lisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana työvuorokautena ylityöhön, joka al- kaa klo 21.00:n jälkeen, hänelle maksetaan alakohdassa 20.11.1
a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaa- va korvaus.
20.12 Varallaolo
Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella valmiudessa lähtemään kutsuttaessa suorittamaan työtehtäviä. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Työn tekeminen voi tapah- tua työpaikalla, komennuspaikalla tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.
Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.
Varallaoloajalta maksettava korvaus on:
a) 50 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viipymättä, kuitenkin viimeistään 1,5 tun- nin kuluessa kutsusta
b) 35 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viimeistään 3 tunnin kuluessa kutsusta
c) 20 % keskituntiansiosta, mikäli vasteaika on yli 3 tuntia.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia varallaolokorvauksesta toi- sinkin.
Työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
21 VUOSILOMA
21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen
Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
21.1.1 Työssäolopäivien veroiset päivät
Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroisena pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituutta määrättä- essä. Tämän lisäksi työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittohallituksen koko- ukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroi- sena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Myös työajan tasaamispäivät, työaikapankkivapaat, palvelus- vuosilisävapaa ja lomarahavapaa ovat työssäolopäivien veroisia päiviä.
21.1.2 Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti sovita toisin, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lomapäi- vät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy.
Kolmivuorotyössä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lo- mapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräyty- misvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasään- nön piirissä olevia)
Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio, joka saa- daan siten, että lomanmääräytymisvuonna (1.4.- 31.3.) työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä palkan perusosan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
Lomanmääräytymisvuoden keskituntiansion laskentaperusteena olevaan palkkasummaan sisältyvät:
• tehdyn työajan ansiot aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiopalkkatyössä
• vuorotyölisät
• ilta- ja yötyölisät
• työajan tasaamislisät tehdyn työajan osalta
• sunnuntaityölisät
• viikkolepokorvaukset
• erilaiset olosuhdelisät sekä
• tulospalkkiolisät, jos tulospalkkiolisän laskentaperuste ei jo sisällä vuosilomapalkkaa ja -korvausta.
A. Kertoimet
Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomal- la hänen lomanmääräytymisvuoden keskituntiansionsa lomapäi- vien lukumäärään perustuvalla kertoimella. Kertoimet ovat seu- raavat:
Lomapäivien luku- määrä | Kerroin |
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan ker- rointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
B. Osa-aikatyö
Jos lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokauti- nen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosiloma- palkka ja lomakorvaus kertomalla keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllis- ten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
C. Vuosilomapäiviä täydentävät lisävapaapäivät
Jos lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma alit- taa 24 päivää vuosilomalain 7§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon takia, on työntekijällä oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin lisävapaapäivän tunnilta palkkaansa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan. Kuukausipalkkaisen työnteki- jän lisävapaapäiviltä maksettavan palkkaa vastaavan korvauksen laskentaperusteena käytetään päiväpalkkaa, joka saadaan jaka- malla kuukausipalkka jakajalla 25.
21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja loma- korvaus
Kuukausipalkkainen työntekijä saa ansaitsemaltaan vuosiloma- ajalta palkkansa tai mahdollisen lomakorvauksen vuosilomalain mukaisesti.
Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpai- kan käytännön mukaisesti. Lisät maksetaan joko ennen loman alkamista tai säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.
21.4 Vuosilomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Tunti- palkkaiselle työntekijälle saadaan enintään kuuden päivän pitui- selta lomajaksolta lomapalkka maksaa säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä.
Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäi- vinä vuosiloman aikana. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla ko- konaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.
21.5 Lomaraha
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan mää- rä saadaan, kun henkilökohtaisena aikapalkkana olevan kuukau- sipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja osamäärä kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen, jos vaihtamisen mahdollisuudesta on tehty kirjallisesti paikallinen (kehys)sopimus työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.
Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopimuksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi:
• lomarahavapaan ajalta maksettavan palkan maksuajankohta
• työkyvyttömyyden vaikutus lomarahavapaan käyttöön
• sovitun lomarahavapaan ajankohdan mahdollinen muutta- minen
21.5.1 Lomarahan maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä
Xxxxxxxx maksetaan seuraavasti, ellei paikallisesti kirjallisesti sovita maksamisen ajankohdasta toisin:
Puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista. Puo- let maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä makse- taan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.
Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työ- suhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä. Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuh- teen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jäl- kimmäinen osa.
Jos lomarahan maksuajankohdasta on paikallisesti sovittu toisin, lomaraha tulee kuitenkin sopia kokonaisuudessaan maksettavak- si viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alka- mista. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä.
Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikalli- sesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päät- tyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.