Ohjaavien ministeriöiden ja Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024-2027
Ohjaavien ministeriöiden ja Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024-2027
SATAKUNNAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 022 000 Kirjaamo
xxx.xxx-xxxxxx.xx PL 266, 28101 Pori
Y-tunnus 2296962-1 xxxxxxxx.xxxxxxxxx@xxx-xxxxxx.xx
SISÄLLYS
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6
4 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset 24
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeen- pano- ja kehittämistehtäviä alueilla.
ELY-keskusten tulostavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan, valtion talousarvioon ja julkisen talouden suunnitel- maan, AVI-ELY -strategia-asiakirjaan ja eri hallinnonalojen strategioihin sekä ottavat huomioon hallituksen alue- kehittämispäätöksen ja maakuntaohjelmien linjaukset. Lisäksi koko valtionhallintoa koskevat muut strategiat, valtioneuvoston periaatepäätökset ym. keskeiset linjaavat dokumentit huomioidaan soveltuvin osin.
Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät.
Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuu- den.
ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka koo- taan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Uudistamisessa huomioidaan käynnissä oleva TE- uudistus. Elinvoimakeskukset ja niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten pohjalta mahdollistaen tarvittaessa korkeamman toimipistemäärän. Elinvoimakeskusten määrää voidaan kasvattaa enin- tään yhdellä elinvoimakeskuksella palveluiden turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Edelleen mahdolliste- taan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako.
Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta valmistelu tehdään niin, että uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa lähtökohtaisesti vuoden 2025, mutta viimeistään vuoden 2026 alusta. Var- mistetaan, ettei muutosvaihe vaaranna käynnissä olevien prosessien sujuvuutta. Uudistamisessa huomioidaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja toimintamenojen sopeutustarve.
1.2 Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja
Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia ja toimintaympäristö 2024-2027 on määritelty virastojen yhtei- sessä strategia-asiakirjassa: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – yhdessä ja lähellä”:
<.. image(Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027 Kuvassa on kuvattu aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan mukaiset strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027. Lisäksi kuvaan on kuvattu myös strategia-asiakirjan mukaisesti toimintaympäristöä, jossa em. virastot toimivat.) removed ..>
Strategia-asiakirjassa on lisäksi kuvattu myös toimintaa koskevat arvot: asiakaslähtöisyys, asiantunti- juus ja yhteistyö.
1.3 Strategisten painopisteiden huomiointi ELY-keskuksen alueella
Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirjan strategiset painopisteet: lisäämme elinvoimaa, toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää, turvaamme varautumista ja kokonaisturvallisuutta sekä tur- vaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta ovat kauttaaltaan yhdensuuntaisia Satakunnan maakuntaohjel- man kanssa. Satakunnan maakuntaohjelman 2022 -2025 tavoitteena on Satakunnan kilpailukyvyn ja elin- voiman edistäminen. Toimintalinjan 1. Kestävän kasvun Satakunta päätavoitteena on Satakunnan elinvoi- man ja uudistumisen edistäminen, kasvualojen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen ja elinkeinoelämän menestys. Maakunnan osaamiskeskittymien elinvoiman ja kestävän kasvun turvaamiseksi on tärkeää kehit- tää toimintaympäristöä kestävästi, vihreän siirtymän ja kasvun tavoitteet sekä digitalisaation mahdollisuudet huomioiden. Toimintalinjan 2. Hyvinvoivan väestön ja ympäristön Satakunta päätavoitteena on sujuvan ar- jen ja laadukkaan ympäristön maakunta, jossa huolehditaan asukkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Satakunnan ELY-keskuksen toiminnassa AVI ja ELY-strategian painopisteistä painottuvat eniten elinvoiman lisäämiseen liittyvät tavoitteet. Strategian elinvoiman lisäämiseen liittyvät tavoitteet liittyen mm. elinkeinotoi- minnan uudistumiseen, kasvuun ja monipuolistumiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten mää- rän kasvattamiseen sekä väestön koulutus- ja osaamistason paranemiseen ja työelämän tarpeisiin vastaa- miseen ovat yhteneviä maakuntaohjelman Kestävän kasvun Satakunta –toimintalinjan kehittämislinjausten ja –teemojen kanssa. ELY-keskuksen toimenpiteissä korostuvat erityisesti pk-yritysten kasvun, kansainvä- listymisen, tki-toiminnan, uusien teknologioiden käyttöönoton, liiketoimintaosaamisen, digitalisaation ja vih- reän siirtymän edistäminen. ELY-keskuksella on keskeinen rooli myös työ- ja koulutusperäisen
maahanmuuton ja siihen liittyvän alueellisen yhteistyön, osaavan työvoiman saatavuuden, jatkuvan oppimi- sen, työelämän laadun ja yrittäjyyden edistämisessä.
ELY-keskuksen rooli osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa on murrosvaiheessa TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kuntien muodostamille työllisyysalueille vuoden 2025 alussa. Toisaalta työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen, väestön osaamis- ja koulutustason paraneminen ja kou- lutustarjonnan vastaavuus mm. vihreän siirtymän ja väestön ikääntymisen aiheuttamiin työvoima- ja osaa- mistarpeisiin on jatkossakin sellaista alueen toimijoiden kanssa tehtävää yhteistä aluekehitys- ja vaikutta- mistyötä, jossa ELY-keskuksella on merkittävä rooli.
Elintarvikeklusteri on yksi Satakunnan älykkään erikoistumisen mukaisista innovaatioklustereista. Satakun- nan ruokaketju kokonaisuudessaan on oleellinen osa myös kansallista huoltovarmuutta. ELY-keskuksen hallinnoiman Satakunnan alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman toimenpiteillä on keskeinen rooli mm. vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyvyn kehittämisessä, johon kuuluu myös ja häiriö- tilanteisiin varautuminen sekä huoltovarmuuden vahvistaminen. Alueellisen maaseudun kehittämissuunnitel- man toimenpiteillä vaikutetaan merkittävästi myös maaseudun elinkeinojen monipuolistumiseen, kilpailuky- vyn parantumiseen, uuden yrittäjyyden luomiseen sekä uudistuvan ja kestävän luonnonvaratalouden kehi- tykseen. AVI ja ELY-strategian painopisteen “Varautuminen ja kokonaisturvallisuus” tavoitteita viedään eteenpäin pitkälti kehittämällä poikkihallinnollista ja maakunnan sisäistä varautumisyhteistyötä mm. muiden viranomaisten ja maakunnan toimijoiden sekä elinkeinoelämän kanssa (Elvar-toimikunta). ELY-keskuksella on tärkeä rooli maatalouden ja elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamisessa ja valvonnassa. Myös toi- mia eriarvoistumiskehityksen katkaisemiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi sekä kotoutumisen edistämiseksi voidaan edistää viranomaisyhteistyöllä ja hankerahoituksella.
Satakunta-strategian tavoitteena on vahvistaa maakunnan elinvoimaa siten, että ilmastonmuutoksen huomi- ointi luo vastuulliselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle mahdollisuuksia sekä osaamista kestävään uusiu- tumiseen. AVI ja ELY-strategian strateginen painopiste “Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää” näkyy Satakunnan ELY-keskuksen toimenpiteissä mm. yritysneuvonnassa, kuntien tukemisessa invest in-toimin- nassa sekä puhtaan siirtymän investoinneissa. Painopisteen tavoitteita voidaan edistää myös alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman sekä EAKR ja JTF -ohjelmien rahoitustoimenpiteiden avulla. Ilmasto- ja ympäristötoimien sekä kiertotalouden kehittäminen liittyy kiinteästi kaikkeen maaseudun kehittämistoimin- taan toimialasta riippumatta. Tavoitteena on, että Xxxxxxxxx toimii edelläkävijänä bio- ja kiertotaloudessa.
Vihreän siirtymän investointeja on Satakunnassa vireillä hiljattain julkaistun selvityksen mukaan kolman- neksi eniten kaikista maakunnista, yli 9 miljardin arvosta. Maakunnan merkittävää potentiaalia vihreän ja puhtaan siirtymän investoinneille selittää puhdasta energiantuotantoa ja hiilineutraalia teollista toimintaa tu- kevat infrastruktuuri ja teolliset ekosysteemit, joihin puhtaan siirtymän investointeja voidaan kytkeä. Maa- kunnalla on erinomaiset mahdollisuudet toimia tulevaisuudessa mallialueena CO2-päästöjen vähentämi- sessä ja vetytalouden edistämisessä, jopa niin että Satakunnassa kehitettäviä toimintamalleja voidaan mo- nistaa jopa eurooppalaiselle tasolle. Satakunnassa suunnitteilla ja osin toteutumassa olevien vihreän siirty- män investointien työllisyysvaikutukset ovat mittavat sekä rakentamis- että tuotantovaiheessa, kokonaisuu- tena puhutaan tuhansista uusista työpaikoista. Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset seuraavat tiivisti vireille tulevia vihreän siirtymän investointeja ja pyrkivät osaltaan sujuvoittamaan investointien toteutu- mista esim. neuvonnalla ja tarjoamalla koulutusta työvoiman tarpeisiin.
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
ELY-keskukset toteuttavat osaltaan seuraavia talousarviossa 2024 pääluokkatasolla asetettuja vaikuttavuusta- voitteita (suluissa ministeriö, jonka pääluokassa tavoite on asetettu):
<.. image(ELY-keskuksia koskevat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (TAE) Kuvassa on lueteltu eri ministeriöiden vuoden 2024 talousarvioon asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet siltä osin kuin ne koskevat ELY-keskuksia.) removed ..>
Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista osaltaan tukevat ELY-keskusten tulossopi- muksen tulostavoitteet kootaan AVI ja ELY –strategian painopisteiden mukaisesti neljän ilmiölähtöi- sen ylätason tavoitteen alle. Nämä ylätason tavoitteet vuosille 2024-2027 ovat seuraavat:
1. Lisäämme elinvoimaa
2. Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
3. Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
4. Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Tulostavoitekokonaisuudet viedään soveltuvin osin AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten vä- liotsikoiden alle. Henkilöstöä, digitalisaatiota ja muuta virastojen oman toiminnan kehittämistä koskeva tavoitteisto on pääasiassa koottu omiin kokonaisuuksiinsa lukuihin kolme ja neljä.
ELY-keskukset hyödyntävät aktiivisesti sekä virastokokonaisuuden eri tehtäväalueiden, että ELY-keskusten keskinäisiä yhteistyömahdollisuuksia tässä tulossopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY- keskukset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä keskenään sekä valtakunnallisten ja alueellisten kumppaniverkostojen kanssa edistäessään alueen elinvoimaa, kestävää kasvua, puhdasta siirtymää sekä va- rautumista ja kokonaisturvallisuutta. Toiminnot edistävät myös hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa yhteisen digitaalisuuden edistämisen päämäärän ja palvelulupauksen toteuttamista: ”Tuotetut digitaali- set palvelut ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia”.
ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa tietojohtamisen tavoitetilan toteutumista. ”Tietojohtamisen tavoitteena on tiedon järjestelmällinen hyö- dyntäminen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.”
ELY-keskukset toimeenpanevat osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa varmistaen ohjelman toimeenpa- non tuloksellisuuden ja lainmukaisuuden RRF-toimeenpanon edellyttämillä tukiviranomaisen vastuilla, joista
säädetään laissa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022).
Työllisyyteen, työelämän laatuun, yritysten kansainvälistymiseen, koulutus- ja osaamistason nostamiseen, en- nakointiin sekä osittain myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä tavoitteisto arvioidaan ELY-keskusten osalta uudelleen TE24 –lakiuudistuksen voimaantulon lähestyessä syksyllä 2024 ja työllisyyspalveluiden siirty- essä kuntien muodostamien työllisyysalueiden hoidettavaksi.
Tässä luvussa esitellään ELY-keskuksen tulostavoitteet. Tulostavoitekokonaisuudet on soveltuvin osin viety AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten väliotsikoiden alle. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan puolivuo- sittain liikennevalomallia hyödyntäen (kts. tarkemmin luku 5). Lisäksi tulossopimuksen liitteessä 1 (Täydentävät seurantamittarit) on mainittu ne mittarit, joiden kehitystä seurataan tulostavoitteiden toteutumisen seurannan yhteydessä.
Uudistuva, kasvava, monipuolistuva ja kansainvälistyvä elinkeinotoiminta
Työllistyminen on nopeutunut ja rakennetyöttömyys pienentynyt | |
2024 | Pidempään työttömänä olleiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on yleisty- nyt. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia asiakkaita on tunnistettu varhaisem- massa työnhaun vaiheessa ja ohjattu monialaisiin palveluihin, lakisääteiseen työl- listymistä edistävään monilaiseen palveluun (TYP) sekä muihin palvelutarpeen mukaisiin palveluihin. |
Rakennetyöttömien määrä on laskenut | |
2024 | Tavoitetaso 4900 (laaja rakennetyöttömyys, määrä). |
Alueen yritysten kasvua ja työllistämisen edellytyksiä on vahvistettu | |
2024 | Yritysten kasvua ja työllistämisen edellytyksiä mukaan lukien korkeaa arvonlisää tuottavien palveluiden, luovan talouden, luovien alojen yritysten, kulttuurimatkailun ja kulttuurialan toimintaedellytyksiä on edistetty maaseudun kehittämis- ja Leader- sekä EAKR ja ESR+ –rahoituksella, yhteishankintakoulutuksen avulla sekä toimi- joiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Maaseuturahaston yritysrahoitusta saaneiden yritysten liikevaihtokerroin on 10. Luovien alojen yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain vuo- den 2023 tasosta (Tilastokeskuksen data/Satakuntaliiton seuranta, jossa seuraavat toimialat: joukkoviestintä, muotoilu, mainonta, taide, kulttuuriperintö, viihde, urheilu ja käsityöalojen yritykset). ELY-keskus huomioi taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mahdollisuudet kotouttamisen kentällä. |
2025 | Yritysten kasvua ja työllistämisen edellytyksiä mukaan lukien korkeaa arvonlisää tuottavien palveluiden, luovan talouden, luovien alojen yritysten, kulttuurimatkailun ja kulttuurialan toimintaedellytyksiä on edistetty maaseudun kehittämis- ja Leader- sekä EAKR ja ESR+ -rahoituksella sekä toimijoiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Maaseuturahaston yritysrahoitusta saaneiden yritysten liikevaihtokerroin on 10. Luovien alojen yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain vuo- den 2023 tasosta (Tilastokeskuksen data/Satakuntaliiton seuranta, jossa seuraa- vat toimialat: joukkoviestintä, muotoilu, mainonta, taide, kulttuuriperintö, viihde, ur- heilu ja käsityöalojen yritykset). Yritysten kasvun ja työllistämisedellytysten tukemisessa tehdään toimivaa yhteis- työtä kuntien elinkeinotoimijoiden ja työllisyysalueiden kanssa ja uusia toimintamal- leja yhteistyöhön kehitetään. ELY-keskus huomioi taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mahdollisuudet kotouttamisen kentällä. |
2026 | Yritysten kasvua ja työllistämisen edellytyksiä mukaan lukien korkeaa arvonlisää tuottavien palveluiden, luovan talouden, luovien alojen yritysten, kulttuurimatkailun ja kulttuurialan toimintaedellytyksiä on edistetty maaseudun kehittämis- ja Leader- sekä EAKR ja ESR+ -rahoituksella sekä toimijoiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Maaseuturahaston yritysrahoitusta saaneiden yritysten liikevaihtokerroin on 10. Luovien alojen yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain vuo- den 2023 tasosta (Tilastokeskuksen data/Satakuntaliiton seuranta, jossa seuraa- vat toimialat: joukkoviestintä, muotoilu, mainonta, taide, kulttuuriperintö, viihde, ur- heilu ja käsityöalojen yritykset). Yritysten kasvun ja työllistämisedellytysten tukemisessa tehdään toimivaa yhteis- työtä kuntien elinkeinotoimijoiden ja työllisyysalueiden kanssa ja uusia |
toimintamalleja yhteistyöhön kehitetään. ELY-keskus huomioi taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mahdollisuudet kotouttamisen kentällä. | |
2027 | Yritysten kasvua ja työllistymisen edellytyksiä mukaan lukien korkeaa arvonlisää tuottavien palveluiden, luovan talouden, luovien alojen yritysten, kulttuurimatkailun ja kulttuurialan toimintaedellytyksiä on edistetty maaseudun kehittämis- ja Leader- sekä EAKR ja ESR -rahoituksella sekä toimijoiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Maaseuturahaston yritysrahoitusta saaneiden yritysten liikevaihtokerroin on 10. Luovien alojen yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain vuo- den 2023 tasosta (Tilastokeskuksen data/Satakuntaliiton seuranta, jossa seuraa- vat toimialat: joukkoviestintä, muotoilu, mainonta, taide, kulttuuriperintö, viihde, ur- heilu ja käsityöalojen yritykset). Yritysten kasvun ja työllistämisedellytysten tukemisessa tehdään toimivaa yhteis- työtä kuntien elinkeinotoimijoiden ja työllisyysalueiden kanssa ja uusia toimintamal- leja yhteistyöhön kehitetään. ELY-keskus huomioi taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mahdollisuudet kotouttamisen kentällä. |
Alueiden elinkeinorakenne on monipuolistunut (maaseudut, saaristot, kaupungit) | |
2024 | Numeerinen tavoitetaso 27 yritystä. Satakunnan elinkeinorakenne on uudistunut, vahvistunut ja monipuolistunut. Yri- tysten uudistumista on tuettu monipuolisesti hyödyntäen EAKR, ESR+ ja CAP- rahoitusta ml. Leader-rahoitus sekä Porin seudun innovaatioekosysteemi-yhteis- työtä. Maaseutualueiden kestävyyteen ja vastuullisuuteen perustuva kasvu on kohdistunut monipuolisesti alkutuotannosta jalostaviin pk-yrityksiin, teollisuuden alihankintayrityksiin, palvelusektoriin, matkailuun ja elämystalouteen sekä kiertota- louden ympärille rakentuviin yritystoimintoihin. Rahoituksen ja kehittämistoimenpi- teiden johdosta on syntynyt uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja, olemassa olevien työpaikkojen säilymistä on turvattu ja osaamista lisätty. |
2025 | Numeerinen tavoitetaso 31 yritystä. Sanallinen kuten yllä. |
2026 | Numeerinen tavoitetaso 35 yritystä. Tarkentuu myöhemmin. |
2027 | Numeerinen tavoitetaso 35 yritystä. Tarkentuu myöhemmin. |
TF-kansainvälistymispalveluihin (ml. kansainväliset rekrytointipalvelut) aktivoitujen ja osuviin kan- sainvälistymispalveluihin ohjattujen yritysten määrä kasvaa | |
2024 | 20 kpl (TF-mittari, ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille), 30 kpl kv-neuvonnat (KasvuCRM:ään kirjatut tapaamismerkinnät) |
2025 | 25 kpl (TF-mittari, ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille), 30 kpl kv-neuvonnat (KasvuCRM:ään kirjatut tapaamismerkinnät) |
2026 | 25 kpl (TF-mittari, ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille), 30 kpl kv-neuvonnat (KasvuCRM:ään kirjatut tapaamismerkinnät) |
2027 | 25kpl (TF-mittari, ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille), 30 kpl kv-neuvonnat (KasvuCRM:ään kirjatut tapaamismerkinnät) |
Kansainvälistä osaamista hyödyntämällä edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä | |
2024 | ELY-keskuksen koordinoima työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton alueellinen ekosysteemi on kehittynyt ja toiminta on aktiivista. Satakuntaliiton johdolla on laa- dittu kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strateginen ohjelma, jonka val- misteluun ELY-keskus on tiiviisti osallistunut. Valtakunnallisten Work in Finland – palvelujen tunnettuus ja käyttö ovat lisääntyneet sekä yritysten että maakunnan toimijoiden keskuudessa toteutettujen aktivointi- ja markkinointitoimien johdosta. Yritysten kiinnostus ja osaaminen kansainvälisten osaajien rekrytointeihin on kas- vanut. Kansainvälisen rekrytoinnin alueellisella määrärahalla tuetaan erityisesti Po- rin ja Rauman kaupunkien omaa palvelukehitystä pilotoimalla kansainvälisille osaajille suunnattua valmennusta suomalaiseen työelämään ja työhakuun sekä yri- tyksille suunnattua valmennusta kansainvälisiin rekrytointeihin. Oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa tehdään yhteistyötä kansainvälisten opiskelijoiden työmark- kinoille pääsyn ja integroitumisen edistämiseksi muun muassa toteuttamalla yh- teistyössä tilaisuuksia, joissa opiskelijat ja työnantajat kohtaavat. |
Verkosto- ja kumppanuusyhteistyö on alueellisesti ja valtakunnallisesti vaikuttavaa | |
2024 | ELY-keskuksen elinkeinotoiminnan uudistumiseen ja kasvamiseen sekä TKI- panosten kasvamiseen liittyvien verkostojen Satakunnan yrityspalvelutoimija –ver- koston, Team Finland alueverkoston- ja aluetiimin toiminta on kehittynyt ja |
palveluita käyttävien asiakkaiden määrä on lisääntynyt yritysasiakkuus-suunnitel- man mukaisesti. Palveluohjaus on sujunut saumattomasti mm. aktiivisen viestin- nän ja suunnitelmallisen yrityskontaktoinnin avulla. Toimijoiden palvelu- ja kehittä- misosaaminen on parantunut. Alueella on käynnistynyt elinvoiman kehittämiseen liittyviä hankkeita ja verkostot tekevät tiivistä yhteistyötä. Koulutus- ja osaamistason paranemiseen ja työelämän tarpeisiin vastaamisen tee- moihin liittyvät Jatkuvan oppimisen verkosto (JO-verkosto) ja Elinikäisen ohjauk- sen (ELO-verkosto) verkosto. Verkostojen toiminnan tuloksena on aktivoitu rahoi- tus- ja hankehakuja, käynnistetty uusia alueellisia hankkeita sekä jaettu aktiivisesti tietoa sekä järjestetty teemoihin liittyviä tilaisuuksia 1-2 kpl/verkosto. Ohjaustoimin- nan ja elinikäisen oppimisen käytäntöjä on edistetty ja laadullisen sekä määrällisen ohjauksen mittarointi on monialaista. Monialaisen Työelämän laadun kehittämisverkostossa on edistetty ajankohtaisten asioiden lisäksi toimijoiden työelämää kehittävien käytäntöjen ja työkalujen (työhy- vinvointi, työsuojelu yms.) käyttöä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti ja Lisäksi on aktivoitu uusia ESR-rahoitteisia työelämää kehittäviä hankkeita. ELY-keskuksen neuvottelukunta ja maakunnan yhteistyöryhmä, sihteeristö sekä maaseutujaosto ovat keskeisiä ELY-keskuksen ja maakunnan toimijoiden yhteis- työfoorumeja. | |
2025 | Verkostojen toiminta ja verkostokumppaneiden palveluosaaminen on kehittynyt. Jatkuvan oppimisen verkoston myötävaikutuksella on Satakuntaan saatu aikaisem- pia vuosia enemmän rahoitusta Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuk- sesta. Uudet työllisyysalueet on otettu mukaan ja sitoutettu mukaan ELY- keskuksen koordinoimiin verkostoihin. Jatkuvan oppimisen ja ELO-verkoston yh- teistyönä on toteutettu ajankohtainen tilaisuus Satakunnassa. Tietoisuus käytettävissä olevista palveluista ja palveluja käyttävien asiakkaiden määrä on kasvanut. Hanketoiminta on aktiivista. |
2026 | Verkostojen toiminta ja verkostokumppaneiden osaaminen on kehittynyt. Tietoisuus käytettävissä olevista palveluista ja palveluja käyttävien asiakkaiden määrä on kas- vanut. Hanketoiminta on aktiivista. Jatkuvan oppimisen verkoston myötävaikutuk- sella on kasvatettu verkoston ennakointikyvykkyyttä muun muassa Työvoimabaro- metriin osallistumisen ja työvoimantiekartta-aineistoon perehtymisen kautta. Yritys- palveluverkoston, Team Finland verkoston, Jatkuvan oppimisen verkoston, elinikäi- sen ohjauksen verkoston ja Työelämän kehittämisen verkostojen toimin-ta jatkuu uudessa Elinvoimakeskuksessa. |
2027 | Verkostojen toiminta ja verkostokumppaneiden osaaminen on kehittynyt. Tietoi- suus käytettävissä olevista palveluista ja palveluja käyttävien asiakkaiden määrä on kasvanut. Hanketoiminta on aktiivista. Yrityspalveluverkoston, Team Finaland verkostot, Jatkuvan oppimisen verkosto, elinikäisen ohjauksen ja Työelämän kehit- tämisen verkostojen toiminta on vakiintunut Elinvoimakeskuksessa. |
Toimenpiteitä rakennetyöttömyyden vähentämiseksi: Työnhakijoiden palveluprosessin työnhakuvelvolli- suutta sovelletaan aktiivisesti myös pidempään työttömänä olleisiin ja tuetaan hakeutumista ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukia kohdennetaan pidempään työttömänä olleisiin, osatyökykyisiin ja mahdol- lisuuksien mukaan yrityksiin. Osaamisen kehittämisen palveluissa korostetaan ja mahdollistetaan työssä oppi- mista eli työvaltaisia koulutuksia sekä niiden tukitoimia esim. opinnollistaminen, osaamistodistukset, oppisopi- mukset. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia asiakkaita tunnistetaan varhaisemmassa työnhaun vaiheessa ja ohjataan tarvittaessa monialaisiin palveluihin, lakisääteiseen työllistymistä edistävään monilaiseen palveluun (TYP) sekä muihin palvelutarpeen mukaisiin palveluihin. Toteutetaan asiakaslähtöisesti yhteistyökumppaneiden kanssa palvelutarpeen mukaisia palveluita. Esimerkkinä työnhakijoiden sujuva ohjaus terveys- ja työkykypalve- luihin ja aktivointisuunnitelmien laadukas toteutuminen sisältäen kuntouttavan työtoiminnan. Työllisyyspoliittiset avustuksella (nk. TYPO-hankkeet) tapahtuvassa toiminnassa korostetaan työelämävalmiuksien parantamista, osaamisen kehittämistä työvaltaisesti sekä ohjausta palkkatuetusta työstä avoimille työmarkkinoille.
Maahanmuuton ja kv-osaamisen hyödyntäminen: ELY-keskus vetää maakuntaan perustettua työ- ja koulu- tusperäisen maahanmuuton valmisteluryhmää sekä Satakunnan Talent Boost -toimijaverkostoa, joiden puit- teissa edistetään alueellisen ekosysteemisen yhteistyön kehittymistä, koordinoidaan ja kehitetään alueellisia palveluja, jalkautetaan valtakunnallisia Work in Finland -palveluja alueelle sekä sujuvoitetaan työ- ja koulutuspe- rusteista maahanmuuttoa ja edistetään kansainvälisten osaajien integroitumista maakuntaan. Käytössä ovat valtakunnalliset Work in Finland -palvelut, kuten Työpaikka-Suomi, teknologiateollisuuden ammattitaidon tes- taus, sote-alan lähtömaakoulutus, Imago-valmennus, Eures -palvelut sekä ESR-hankkeiden tuottamia palveluja. ELY-keskus seuraa tiiviisti Work in Finland –kokonaisuuden kehittymistä ja viestii aktiivisesti Work in Finland- palveluista alueellaan sekä ohjaa asiakkaita valtakunnallisten palveluiden piiriin. Yhteistyössä alueen Team
Finland –verkoston toimijoiden kanssa aktivoidaan yrityksiä kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa ja autetaan hyödyntämään käytettävissä olevaa rahoitusta ja palveluja yritysten sisäisten kansainvälisten valmiuksien kehit- tämiseen. Kuntien asettautumispalvelujen rakentumista ja kehittämistä tuetaan aktiivisesti. Porin ja Rauman kaupungit ovat perustaneet International House -palvelurakenteen ja ELY-keskus tukee toimintojen kehittymistä alueellisen kv-määrärahan mahdollistamilla toimilla. Lisäksi määrärahaa suunnataan onnistuneiden osaaja- ja kv-rekrytointitarinoiden laadintaan, yhteiseen markkinointiin sekä alueellisiin kansainvälisiin rekrytointeihin kes- kittyviin tilaisuuksiin. ELY-keskus on aktiivisesti mukana TE2024-uudistuksen valmistelussa tulevien kuntien järjestämisalueiden kanssa EURESin ja kansainvälisten rekrytointien palveluiden osalta.
TF-kv-tavoite: vuoden 2025-2027 tavoitteissa on huomioitu TE24-uudistuksen vaikutukset. Merkittävin vaikutus on TE-toimiston n. 10 yrityspalveluhenkilön siirtyminen työllisyydenhoitoalueille. Vuodesta 2025 alkaen ELY- keskuksilla ja TE-toimistoilla ei ole yhteisiä liiditavoitteita. Tavoite koskee vain ELY-keskuksen toimintaa vuo- desta 2025 alkaen.
Kasvavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset kaikilla alueilla
TKI–toimintaan liittyvä yritysten, korkeakoulujen ja muiden innovaatiotoimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut | |
2024 | ELY-keskuksen TKI-toiminta alueella on vahvistunut verkostoyhteistyötä tiivistä- mällä mm. Business Finlandin, Satakuntaliiton, alueen yrityskehittäjien, kauppaka- marien, yrittäjäjärjestön, korkeakoulujen, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä maaseudun kehittämisen parissa työskentelevien organisaatioiden kanssa. Kumppanuusyhteistyössä aktivoitujen TKI-hankkeiden ja yritysrahoituksen määrä TKI-hankkeissa on kasvanut. ELY-keskus järjestää Satakunnan yrityspalveluver- kostolle ja yrityksille 3-4 täsmäinfoja mm. tki-rahoitusmahdollisuuksista puhtaan siirtymän edistämiseksi. Vuonna 2024 selvitetään myös uusia malleja verkostoyh- teistyön kehittämiseen. Porin seudun Innovaatioekosysteemisopimukseen liitty- vällä rahoituksella on kyetty tekemään uusia avauksia TKI-toiminnassa mm. tekno- logiametalliklusterissa, automaatio- ja robotiikkaklusterissa, data- ja alustatalouden kehittämisessä sekä digitaalisten ratkaisujen pilotoinnissa. CAP-suunnitelman yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa, ml yritysryhmähankkeet ja EIP, suositaan toimintamalleja, jotka jalkauttavat innovaatioita ja parhaita käytäntöjä maaseudun yrityksiin osana hankkeen toimintaa. Maaseutuyritysten kehittämishankkeiden tu- keminen on keskeinen osa CAP-suunnitelman yritystukia sekä ELY-keskuksen että Leader-toimintatavan kautta. |
2025 | ELY-keskuksen TKI-toiminta alueella on vahvistunut verkostoyhteistyötä tiivistä- mällä ja vuoden 2024 aikana kehitetyt toimintamallit ovat käytössä. Kumppanuus- yhteistyössä aktivoitujen TKI-hankkeiden ja yritysrahoituksen määrä TKI- hankkeissa kasvaa. ELY-keskus järjestää Satakunnan yrityspalveluverkostolle ja yrityksille 3-4 täsmäinfoja mm. tki-rahoitusmahdollisuuksista puhtaan siirtymän edistämiseksi ja uusien alojen kuten langattomien tietoverkkojen, tekoälyn, kvantti- teknologian ja mikroelektroniikan, bioteknologian ja uusien materiaalien sekä yh- teiskunnan sähköistymiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. CAP- suunnitelman yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa, ml yritysryhmähankkeet ja EIP, suositaan toimintamalleja, jotka jalkauttavat innovaatioita ja parhaita käytän- töjä maaseudun yrityksiin osana hankkeen toimintaa. Maaseutuyritysten kehittä- mishankkeiden tukeminen on keskeinen osa CAP-suunnitelman yritystukia sekä ELY-keskuksen että Leader-toimintatavan kautta. |
2026 | ELY-keskuksen TKI-toiminta alueella on vahvistunut verkostoyhteistyötä tiivistä- mällä. Kumppanuusyhteistyössä aktivoitujen TKI-hankkeiden ja yritysrahoituksen määrä TKI-hankkeissa on kasvanut. ELY-keskus järjestää Satakunnan yrityspalve- luverkostolle ja yrityksille 3-4 täsmäinfoja mm. TKI-rahoitusmahdollisuuksista puh- taan siirtymän edistämiseksi ja uusien alojen kuten langattomien tietoverkkojen, te- koälyn, kvanttiteknologian ja mikroelektroniikan, bioteknologian ja uusien materiaa- lien sekä yhteiskunnan sähköistymiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuk- sia. CAP-suunnitelman yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa, ml. yritysryhmä- hankkeet ja EIP, suositaan toimintamalleja, jotka jalkauttavat innovaatioita ja par- haita käytäntöjä maaseudun yrityksiin osana hankkeen toimintaa. Maaseutuyritys- ten kehittämishankkeiden tukeminen on keskeinen osa CAP-suunnitelman yritystu- kia sekä ELY-keskuksen että Leader-toimintatavan kautta. |
2027 | ELY-keskuksen TKI-toiminta alueella on vahvistunut verkostoyhteistyötä tiivistä- mällä. Kumppanuusyhteistyössä aktivoitujen TKI-hankkeiden ja yritysrahoituksen määrä TKI-hankkeissa on kasvanut. ELY-keskus järjestää Satakunnan |
yrityspalveluverkostolle ja yrityksille 3-4 täsmäinfoja mm. TKI- rahoitusmahdollisuuksista puhtaan siirtymän edistämiseksi ja uusien alojen kuten langattomien tietoverkkojen, tekoälyn, kvanttiteknologian ja mikroelektroniikan, bio- teknologian ja uusien materiaalien sekä yhteiskunnan sähköistymiseen liittyviä lii- ketoimintamahdollisuuksia. CAP-suunnitelman yleishyödyllisissä kehittämishank- keissa, ml yritysryhmähankkeet ja EIP, suositaan toimintamalleja, jotka jalkauttavat innovaatioita ja parhaita käytäntöjä maaseudun yrityksiin osana hankkeen toimin- taa. Maaseutuyritysten kehittämishankkeiden tukeminen on keskeinen osa CAP- suunnitelman yritystukia sekä ELY-keskuksen että Leader-toimintatavan kautta. | |
T&K-toimia sisältävien hankkeiden osuus (%) rahoitusta saaneista yritysten kehittämishankkeista on kasvanut | |
2024 | RR-ELY-keskuksen (KES ELY) tavoite |
2025 | RR-ELY-keskuksen (KES ELY) tavoite |
2026 | RR-ELY-keskuksen (KES ELY) tavoite |
2027 | RR-ELY-keskuksen (KES ELY) tavoite |
T&K-toimiin aktivoitujen ja ohjattujen yritysten määrä on kasvanut | |
2024 | Tavoitetaso 20 |
2025 | Tavoitetaso 22 |
2026 | Tavoitetaso 24 |
0000 | Xxxxxxxxxxx 00 |
T&K-aktivointitavoite: Vuoden 2025-2027 T&K -tavoitteissa on huomioitu TE24-uudistuksen vaikutukset. Mer- kittävin vaikutus on TE-toimiston n. 10 yrityspalveluhenkilön siirtyminen kuntien työllisyydenhoitoalueille., mikä vähentää käytettävissä olevia henkilöstöresursseja Vuodesta 2025 alkaen ELY-keskusten ja TE-toimistoilla ei ole yhteisiä liiditavoitteita. Tavoite vuodesta 2025 eteenpäin koskee vain ELY-keskuksen toimintaa. ELY-keskus vetää Satakunnan yrityspalveluverkostoa, johon kuluu lähes 150 edustajaa maakunnan eri yrityspalveluorgani- saatioista. ELY-keskus järjestää verkostolle täsmäinfoja mm. tki-rahoitusmahdollisuuksista puhtaan siirtymän edistämiseksi.
Nouseva sekä talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävä väestön koulutus ja osaamistaso
Koulutustarjonta vastaa paremmin elinkeinoelämän ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin | |
2024 | Alueellista ennakointia tekevien toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt ja uudistunut eri- tyisesti lyhyen ja keskipitkän aikavälin työvoima-, koulutus ja osaamistarpeiden hahmottamiseksi elinkeinoelämän ja jatkuvan oppisen tarpeita palvelevan koulu- tustarjonnan varmistamiseksi. ELY-keskuksen järjestämän työelämälähtöisen työ- voimakoulutuksen sekä yhteishankinta- ja muun rekrytoivan koulutuksen volyymi on kasvanut edellisvuosista ja rekrytointiongelmia kokevien työnantajien määrä on laskussa huippuvuosista. Lähivuosien suurimpiin haasteisiin kuten ikärakenteesta johtuvaan eläköitymisaaltoon ja maan suurimpiin kuuluvien vihreän siirtymän in- vestointien aiheuttamiin työvoiman tarve- ja osaamishaasteisiin on lähdetty vastaa- maan maakunnan toimijoiden yhteistyönä kehittämällä koulutustarjontaa kaikilla koulutusasteilla hyödyntäen tarjolla olevaa rahoitusta. Työvoiman ikääntymis- ja vähenemishaasteeseen on lähdetty vastaamaan myös panostamalla työ- ja koulu- tusperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseen sekä maahanmuuttajien asettautu- miseen, koulutukseen ja integroitumiseen työelämään3 ELY-keskuksessa koottua tilannekuvaa maakunnassa annettavasta koulutuksesta ja jatkuvan oppimisen kou- lutusmahdollisuuksista hyödynnetään alueellisessa jatkuvan oppimisen ekosystee- mityössä, jonka koordinoinnista ELY-keskus vastaa. |
Jatkuvalla vuoropuhelulla kumppanien kanssa pyritään varmistamaan Satakunnassa elinkeinoelämän ja jatku- van oppimisen tarpeita mahdollisimman hyvin palveleva koulutustarjonta. Satakunnan ELY-keskus osallistuu aktiivisesti koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiin yhdessä TE-toimiston, korkeakoulujen, oppilaitosten, elin- keinoelämän järjestöjen ja Satakuntaliiton kanssa eri forumeilla, esim. alueellisiin kehitysnäkymiin liittyvä lyhyen aikavälin osaamis- ja koulutustarpeiden raportointi uuden Työvoimabarometrin muodossa, Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta, alue-ennakoinnin johtoryhmä, osaamis- ja
työvoimatarvekatsaus (Satakuntaliitto), muut alue-ennakoinnin teemaforumit sekä JOTPAn ennakointitoiminta. ELY-keskus panostaa työelämälähtöisen ammatillisen työvoimakoulutuksen, yhteishankintakoulutuksen ja muun rekrytoivan koulutuksen volyymien lisäämiseen muun muassa yritysaktivoinnin ja markkinointiviestinnän avulla. Yhteishankintakoulutusten määrää on saatu nostettua vuodesta 2022 ja tavoitteena on vähintään vuo- den 2023 tason säilyttäminen vuonna 2024. ELY-keskuksen käynnistämään alueellisen jatkuvan oppimisen ver- koston myötä yhteistyö Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukseen kehittynyt ja vakiintunut osaksi maakunnan verkostotoimintaa. ELY- keskus ottaa kantaa ja kommentoi JOTPAn rahoitus- ja hankehakuja sekä hankintoja alueellisten osaamistarpeiden ja työvoiman kysynnän näkökulmasta. Kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien integroitumista työelämään edistetään yhteistyössä muun muassa oppilaitosten, korkea- koulujen, kolmannen sektorin toimijoiden, kuntien ja projektitoiminnan avulla.
ELY-keskuksen koordinoima alueellinen ELO-verkosto kehittää yhteistyön keinoin ohjauspalveluiden laatua ja saatavuutta sekä sitä, että ohjaus edistää tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja monimuotoista maakuntaa. ELY- keskukset järjestävät ELO-toiminnassa ajankohtaisinfoja, verkostoitumistapahtumia ja edistävät yhteistyötä ja tiedonkulkua paikallisten tieto-, neuvonta- ja ohjausalan toimijoiden kesken. Vuoden 2024 ELO-toiminnan kes- keiset teemat ovat digitaalisuus sekä laatu ja osaaminen ohjaustoiminnassa. Lisäksi ELO-verkosto tukee mata- lan kynnyksen monialaisen ohjauspalvelua eli Ohjaamoa. Alueellista toimintaa tukee myös yhteistyö valtakun- nallisen, TEM:n ja OKM:n yhdessä johtaman Elinikäisen ohjauksen XXX-xxxxxxxx kanssa.
Saavutettavat ja hyvin saatavilla olevat palvelut
ELY-keskukset ovat edistäneet parempien tietoliikenneyhteyksien saatavuutta | |
2024 | Maaseuturahaston laajakaistainvestoinnit 1 kpl |
2025 | Maaseuturahaston laajakaistainvestoinnit 3 kpl |
2026 | Maaseuturahaston laajakaistainvestoinnit 2 kpl |
2027 | Maaseuturahaston laajakaistainvestoinnit 2 kpl |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Kuntien työvoimapalveluita hyvin tukeva valtion aluehallinto
Alueelliset yhteistyö- ja seurantakeskustelut tukevat työllisyysalueiden toimintaa sujuvassa yhteis- työssä | |
2024 | ELY-keskukset yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa ovat luoneet keskinäiset yh- teistyön toimintamallit keskusteluista sopimiselle ja keskusteluihin liittyvän tiedon tuottamiselle. |
2025 | Toimintamallin toimivuutta on testattu vuoden 2025 aluekeskustelujen järjestämi- sessä. Tämän pohjalta havaitut jatkokehittämistarpeet on otettu tarkasteluun mallin jatkokehitystyössä. |
Uuden asiakaspalvelumallin (POMA) toimeenpano tehostuu | |
2024 | Tavoitetaso 5 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Kokonaiskestävä, kilpailukykyinen ja häiriöitä sietävä ruokajärjestelmä
Maatilat hyödyntävät CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi | |
2024 | 3,02% |
2025 | 5,32% |
2026 | 6,14% |
2027 | 6,57% |
CAP-suunnitelmassa on Satakunnan ELY-keskukselle osoitettu tavoitteeksi rahoittaa 589 maatalouden inves- tointihanketta CAP27-suunnitelman toteutusaikana vuosina 2023-2029. Tavoitetasot on esitetty CAP27-
suunnitelman mukaisesti. Lukumääräisesti Satakunnan ELY-keskuksen tavoitteena on rahoittaa 73 investointia vuonna 2024, 117 investointia vuonna 2025, 130 investointia vuonna 2026 ja 134 investointia vuonna 2027.
Kestävää kasvua ja saavutettavuutta tukeva liikennejärjestelmä
Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu asiakastarpeiden ja vaikuttavuuden perusteella. Alemman tieverkon käytettävyys turvataan ja kuntoa on parannettu yksittäisillä kriittisimmillä osuuksilla | |
2024 | - |
2025 | - |
2026 | - |
2027 | - |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella on kasvanut | |
2024 | - |
2025 | - |
2026 | - |
2027 | - |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon talvikaudella on kasvanut | |
2024 | - |
2025 | - |
2026 | - |
2027 | - |
Satakunnan ELY-keskus ei aseteta liikennejärjestelmään liittyviä tavoitetasoja, koska Varsinais-Suomen ELY- keskus hoitaa Liikenne -vastuualueen tehtäviä Satakunnan ELY-keskuksen toimialueella.
3.2 Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
Talouden rakennemuutosta ja kasvua sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä tukeva puhdas siirtymä
Yritystoiminnan tukeminen puhtaaseen siirtymään: puhtaan siirtymän investointien määrä on kasva- nut | |
2024 | Maaseuturahaston, JTF -ja EAKR- ja muista lähteistä kehittämishankkeita rahoitta- malla on lisätty puhtaaseen siirtymään liittyvää osaamista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. ELY-keskus on panostanut yritysten neuvontaan ja tiedon jakamiseen puhtaan siirtymän rahoitusmahdollisuuksista. Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset pitävät yllä yhteistä tilannekuvaa maakunnan puhtaan siirtymän in- vestoinneista, jota hyödynnetään mm. viestinnässä, tiedottamisessa ja työvoiman tarpeiden ennakoinnissa. Maaseudun tuottamia uusiutuvia luonnonvaroja hyödyn- netään ravinnon, energian, tuotteiden, palvelujen ja aineettomien ekosysteemipal- velujen tuottamiseen kestävästi ja resurssiviisaasti. Maatilojen ja maaseutuyritys- ten saamasta rahoituksesta 15 % (lukumäärästä) edistää suoraan tai välillisesti puhdasta siirtymää. |
2025 | Maaseuturahaston, JTF -ja EAKR- ja muista lähteistä kehittämishankkeita rahoitta- malla on lisätty puhtaaseen siirtymään liittyvää osaamista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. ELY-keskus on panostanut yritysten neuvontaan ja tiedon jakamiseen puhtaan siirtymän rahoitusmahdollisuuksista. Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset pitävät yllä yhteistä tilannekuvaa maakunnan puhtaan siirtymän in- vestoinneista, jota hyödynnetään mm. viestinnässä, tiedottamisessa ja työvoiman tarpeiden ennakoinnissa. Maaseudun tuottamia uusiutuvia luonnonvaroja hyödyn- netään ravinnon, energian, tuotteiden, palvelujen ja aineettomien ekosysteemipal- velujen tuottamiseen kestävästi ja resurssiviisaasti. Maatilojen ja maaseutuyritys- ten saamasta rahoituksesta 15 % (lukumäärästä) edistää suoraan tai välillisesti puhdasta siirtymää. |
2026 | Tavoitetaso tarkentuu myöhemmin. |
2027 | Tavoitetaso tarkentuu myöhemmin. |
Puhtaan siirtymän hankkeita on edistetty ennakollisuuden ja viranomaisyhteistyön kautta | |
2024 | On osallistuttu alueella oleviin ennakkoneuvotteluihin ja varmistettu hankkeisiin liit- tyviä työvoimatarpeiden yhteensovittamista. On huolehdittu mm. laadukkaan vies- tinnän avulla, että alueen toimijat ja yritykset ovat tietoisia mahdollisista investoin- tien rahoituslähteistä ja lupaprosesseista |
2025 | On osallistuttu alueella oleviin ennakkoneuvotteluihin ja varmistettu hankkeisiin liit- tyviä työvoimatarpeiden yhteensovittamista. On huolehdittu mm. laadukkaan vies- tinnän avulla, että alueen toimijat ja yritykset ovat tietoisia mahdollisista investoin- tien rahoituslähteistä ja lupaprosesseista |
2026 | Tavoitetaso tarkentuu myöhemmin. |
2027 | Tavoitetaso tarkentuu myöhemmin. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Hiilinegatiivisuutta ja luontokadon pysäyttämistä kohti eteneminen
Ilmastotyön vaikuttavuus alueella kasvaa | |
2024 | Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten yhteisen ilmasto- ja kiertotalous- tiimin tavoitteena on edistää ja kehittää ilmasto- ja kiertotalousnäkökohtien integ- rointia ELY-keskuksissa ja ELYn toiminnan ilmastovaikuttavuutta eri sektoreja läpi- leikkaavasti. ELYjen ilmastotiekartan kautta tunnistettuja kehittämiskohteita on viety eteenpäin tukemalla yksikköjä Ikkunan käytössä. Vuoden 2024 painopisteenä on osaamisen kehittäminen ja yhteistyö SAMKin Canemure- ja Satakuntaliiton Vih- reän siirtymän ja Ilmastoyhteistyön Satakunta VISa) -AIKO-hankkeiden kanssa. Vuoden 2024 aika järjestetään toimijoiden yhteinen Ilmasto –seminaari. Maaseutuohjelman erillismäärärahasta tuetuilla pienimuotoisilla yleishyödyllisillä ympäristö- ja ilmastoinvestoinneilla on edistetty luonnon monimuotoisuutta ja luon- nonvarojen kestävää hoitoa sekä parannettu vesiensuojelun tilannetta. Maatalous- alueiden monimuotoisuutta on edistetty viisivuotisilla maatalousluonnon ja maise- man hoitosopimuksilla, joilla säilytetään tai edistetään sopimusalueiden tavan- omaista arvokkaampia luonto- ja tai maisema-arvoja. |
2025 | Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten yhteisen ilmasto- ja kiertotalous- tiimin tavoitteena on edistää ja kehittää ilmasto- ja kiertotalousnäkökohtien integ- rointia ELY-keskuksissa ja edistää ELYn toiminnan ilmastovaikuttavuutta eri sekto- reja läpileikkaavasti. ELYjen ilmastotiekartan kautta tunnistettuja kehittämiskohteita on viety eteenpäin tukemalla yksikköjä Ikkunan käytössä. Jatketaan osaamisen ke- hittämistä ja yhteistyötä SAMKin Canemure- ja Satakuntaliiton Vihreän siirtymän ja Ilmastoyhteistyön Satakunta VISa) -AIKO-hankkeiden kanssa. Maaseutuohjelman erillismäärärahasta tuetuilla pienimuotoisilla yleishyödyllisillä ympäristö- ja ilmastoinvestoinneilla on edistetty luonnon monimuotoisuutta ja luon- nonvarojen kestävää hoitoa sekä parannettu vesiensuojelun tilannetta. Maatalous- alueiden monimuotoisuutta on edistetty viisivuotisilla maatalousluonnon ja maise- man hoitosopimuksilla, joilla säilytetään tai edistetään sopimusalueiden tavan- omaista arvokkaampia luonto- ja tai maisema-arvoja. |
2026 | Tavoitetaso tarkentuu myöhemmin. |
2027 | Tavoitetaso tarkentuu myöhemmin. |
ELY-keskukset vauhdittavat kiertotaloutta alueella | |
2024 | Kiertotalouden kehittämisestä on tullut kiinteä osa yritystoiminnan vastuullisessa kasvussa ja kehittymisessä toimialasta riippumatta. Maaseuturahastosta tuetuilla kehittämishankkeilla ja yritystuilla on edistetty kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämistä ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa yrityksissä. ELY-keskus on edistänyt kumppanuusyhteistyönä mm. EAKR- ja JTF-rahoituksen hyödyntämistä ja kiertotalouden kehittymistä erityisesti akkuklusterissa, robotiikassa ja teknologia- /värimetalleissa sekä tutkimustoiminnan vahvistumista erityisesti elintarvike- ja bio- talouden tutkimustoiminnassa. Kiertotalouden osaamista, koulutusta ja monialaista yrittäjyyttä on vahvistettu sekä alueellisesti, että kansallisesti. ELY-keskus on Sata- kuntaliiton bio- ja kiertotalouden TKI-foorumin aktiivinen jäsen. |
2025 | Kiertotalouden kehittämisestä on tullut kiinteä osa yritystoiminnan vastuullisessa kasvussa ja kehittymisessä toimialasta riippumatta. Maaseuturahastosta tuetuilla kehittämishankkeilla ja yritystuilla on edistetty kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämistä ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa yrityksissä. ELY-keskus on edistänyt kumppanuusyhteistyönä EAKR – ja JTF -rahoituksen hyödyntämistä kier- totalouden kehittymisessä erityisesti akkuklusterissa ja teknologia-/ värimetalleissa sekä tutkimustoiminnan vahvistumisessa erityisesti elintarvike- ja biotalouden tutki- mustoiminnassa. Kiertotalouden osaamista, koulutusta ja monialaista yrittäjyyttä on vahvistettu sekä alueellisesti, että kansallisesti. ELY-keskus on Satakuntaliiton bio- ja kiertotalouden TKI-foorumin aktiivinen jäsen. |
2026 | Tavoitetaso tarkentuu myöhemmin. |
2027 | Tavoitetaso tarkentuu myöhemmin. |
Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja vahvistetaan | |
2024 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2025 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2026 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2027 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Haitallisten päästöjen väheneminen ja ilmastoriskien hallinta
Vesienhoidon ja merenhoidon toimenpiteet ovat toteutuneet | |
2024 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2025 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2026 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2027 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
Pilaantuneista maa-alueista johtuvat riskit vähenevät (tehtävä hoidetaan keskitetysti Pirkanmaan ELY- keskuksesta) | |
2024 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2025 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2026 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2027 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta sekä sujuvaa ja turvallista arkea tukeva rakennettu ym- päristö
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat ja yhdyskuntarakenne on kestävää | |
2024 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2025 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2026 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2027 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
Kaavoitus edistää ilmastokestävyyttä ja puhdasta siirtymää | |
2024 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2025 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2026 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
2027 | Y-vastuualueen (VAR ELY) tavoite |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
3.3 Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
Vahva poikkihallinnollinen varautuminen ja kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta
Turvaamme kriittisten toimintojen jatkuvuuden vastuualueilla normaaliolojen vakavissa häiriötilan- teissa ja poikkeusoloissa huoltovarmuus huomioiden | |
2024 | Varautumisen mahdollistavat ELY-keskusten kriittiset toiminnot ja niihin kohdistu- vat uhkat on ennakoivasti tunnistettu. Kriittisten toimintojen resursoinnista kaikissa olosuhteissa on huolehdittu ja toimintojen häiriösietoisuutta on vahvistettu syste- maattisella alueellisella harjoitustoiminnalla. Eri vastuualueiden kriittiset tarpeet on tunnistettu myös samalla alueella vaikuttavien muiden ELY-keskusten välillä. |
2025 | Toimintakyvyn varmistamisen ja jatkuvuuden hallinnan prosessit, ml. poikkisekto- raalinen yhteistyö, on päivitetty toimiviksi myös aluehallintouudistuksen jälkeisessä ajassa. Eri vastuualueiden toiminnot on yhteen sovitettu. |
2026 | Valmiuslain uudistamisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset ELY-keskusten (/elin- voimakeskusten) toimintoihin ja sitä kautta virastojen valmiussuunnitelmiin ja poik- keusoloissa tapahtuvan toiminnan osalta. |
2027 | Yhteinen alueellinen sekä kansallinen valmiusharjoittelu, jossa toteutetaan käytän- nössä eri vastuualueiden kriittisen infrastruktuurin, palveluiden ja toimintojen tur- vaamista samassa harjoituksessa yhdessä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
3.4 Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Valvonta on vaikuttavaa ja oikea-aikaista
Normaaliolojen turvallisuutta on kehitetty ja seurattu aktiivisesti | |
2024 | 100 %:n valvontojen kattavuus |
2025 | 100 %:n valvontojen kattavuus |
2026 | 100 %:n valvontojen kattavuus |
2027 | 100 %:n valvontojen kattavuus |
Elintarvikeketjun turvallisuus ja vastuullisuus (%); ELY-keskus toteuttaa elintarvikeketjun turvallisuuden valvon- tasuunnitelmat täysimääräisesti. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähin- tään 90 %. ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti.
Maahanmuuttaneiden kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuvat ja tehostuvat
Kotoutuminen ja työllistyminen tapahtuvat nopeasti ja maahanmuuttajien omaa vastuuta lisäävästi | |
2024 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla TE24-uudistuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuut- tajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskuksen on TE-toimiston tulosohjauksessa huomioitava, että maahanmuut- tajien oma vastuu kotoutumisestaan vahvistuu, työllisyys lisääntyy, sekä |
tukiriippuvuus vähenee. Erityisenä kohderyhmänä ovat kv. suojelua saavat ja maa- hanmuuttajanaiset. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. | |
2025 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla työllisyyspalvelu-uu- distuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
2026 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
2027 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
Alueelliseen yhteistyöhön, kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon ja rinnakkaisyhteiskuntien torjumiseen sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen panostetaan | |
2024 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2025 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. |
Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. | |
2026 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2027 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
Kotoutuminen ja työllistyminen tapahtuvat nopeasti ja kestävästi
Tavoitteena on, että edellytykset täyttäville, haavoittuvassa asemassa oleville pakolaistaustaisille oleskeluluvan saaneille on pystytty osoittamaan kuntapaikat sujuvasti. Kasvava osuus kuntiin siirtyneistä maahanmuuttajista integroituu ja jää pysyvästi asumaan Satakuntaan. Kotoutumiskoulutukseen on päässyt kohtuullisella viiveellä, pahenevasta opettajapulasta huolimatta. Työhön ja koulutukseen pääsyä on edistetty TE-toimiston ja vastaanot- tokeskusten yhteistyöllä. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuus on Satakunnassa edelleen merkittävästi valtakun- nan keskiarvoa parempi. ELY-keskus ja TE-toimisto ovat luoneet kontaktit 1.1. 2023 toimintansa aloittaneensa hyvinvointialueeseen ja edistäneet aktiivisesti tiedonvaihtoa ja yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa kotoutumisen edistämiseen liittyvien palvelujen järjestämisessä. ELY-keskus on tukenut hyvinvointialuetta ja kuntia ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten asumisen tuen järjestelyissä. ELY-keskus on tiedottanut erityisesti kunnille ja hyvinvointialueelle aktiivisesti vuoden 2025 alussa voimaan tulevasta kotoutumislain kokonaisuudis- tuksesta ja tukenut siihen valmistautumisessa viestinnällä, ohjauksella, neuvonnalla ja tilaisuuksia järjestä- mällä. ELY-keskuksella on voimassa oleva sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä kaikkien Satakunnan 16 kunnan kanssa. ELY-keskus ja TE-toimisto tekevät tiivistä yhteistyötä Satakunnassa sijaitsevien vastaanottokeskusten kanssa tilapäistä suojelua saavien ja turvapaikanhakijoiden työllistämiseksi.
Maahan muuttaneille järjestetään muun muassa rekrytointitapahtumia ja työnantajia aktivoidaan ja kannuste- taan maahanmuuttajien rekrytointiin. Kotoutumiskoulutuksia pyritään käynnistämään lyhyellä viiveellä ja etenkin ukrainalaisia työnhakijoita varten toteutetaan ns. Nopeaa työllistymistä tukevaa työvoimakoulutusta. Xxxxxxxxx kotoutumiskoulutusten toteuttamisessa on paheneva pula pätevistä opettajista. Palveluntuottajien pahenevan opettajapulan vuoksi kototutumiskoulutuksen toteutuksen arvioidaan heikkenevän vuonna 2024. Kotoutumis- koulutuksen vaikuttavuus on Satakunnassa ollut pitkään merkittävästi valtakunnan keskiarvoa parempi ja tavoit- teena on säilyttää hyvä taso. ELY-keskus jatkaa laajaa verkostotyötä, kuten ELY-keskuksen johdolla toimivaa maahanmuuton ja kotouttamisen alueellista yhteistyöryhmää, jonka tavoitteena on varmistaa sujuva yhteistyö pakolaistaustaisten kuntaan siirtymisessä ja kotoutumisen alkuvaiheessa. Maahanmuuttajien koulutus- ja työllis- tymispolkujen ja siirtymien tukemiseksi toimii Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut Satakunta –ver- kosto. Porissa toimii Maahanmuuttajien neuvontapalvelu MONIPORI, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. ELY- keskus jatkaa työtä käynnistymässä olevan maahan muuttaneiden International House Pori – palvelutoiminnon ohjausryhmässä. ELY-keskus tiedottaa erityisesti kunnille ja hyvinvointialueelle aktiivisesti vuoden 2025 alussa voimaan tulevasta kotoutumislain kokonaisuudistuksesta ja tukee siihen valmistautumisessa viestinnällä, oh- jauksella, neuvonnalla ja tilaisuuksia järjestämällä.
3.5 Tulosohjauksessa huomioitavat valtionhallinnon yhteiset teemat
Digitalisaation edistäminen/Turvalliset, luotettavat ja yhteen toimivat digitaaliset palvelumme ovat asiakaslähtöisiä ja sujuvoittavat prosesseja
Toimintaprosesseja sujuvoitetaan digitalisaation keinoin. | |
2024 | Tavoite 1. Satakunnan ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttä- mien digitaalisten palveluiden kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotetta- via, yhteentoimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. Satakunnan ELY- keskus asettaa asiantuntijoita (oto) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien |
kehittämiseksi, jotka palvelevat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestel- mät eivät olisikaan KEHA-keskuksen ylläpitämiä. Tavoitteiden saavuttamista mita- taan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväisyyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla. | |
2025 | Tavoite 2. Kattava ja laadukas tiedonhallinta toteutetaan ELY-keskusten tietotar- peiden kokonaiskartoituksen ja kokonaistarkastelun avulla. Tietotarvekartoituspro- sessin rakentaminen toteutetaan yhteistyössä KEHA-keskuksen ja ohjaavien taho- jen kanssa. Satakunnan ELY-keskus osallistuu tietotarvekartoitusprosessiin aktiivi- sesti, asettamalla asiantuntijoita (oto) tähän tehtävään. Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväisyyden ja henkilöstötyytyväi- syyden avulla. |
2026 | Tavoitetaso tarkentuu myöhemmin. |
2027 | Tavoitetaso tarkentuu myöhemmin. |
Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään. Vaikutusta mitataan. Mikäli tavoitetaso –kirjauksesta ei käy ilmi, kuinka sen toteutumista on tarkoitus seurata/mitata, on tavoitetason mittaaminen avattava tässä tekstikentässä.
Tietojohtamisen kehittäminen
Tiedolla johtamisen osa-alue: kattava ja laadukas tiedonhallinta | ||
2024 | ELY-keskusten tietotarpeiden kokonaiskartoitukset/-tarkastelut huomioiden mm. vuonna 2025 voimaan tulevat muutokset (esim. TE-palvelu-uudistus) sekä muut tietotarpeet. Tietotarvekartoitusprosessin rakentaminen yhteistyössä KEHA-keskuksen ja oh- jaavien tahojen kanssa. | |
2025 | Uusien tehtävien mukaisten tietotarpeiden määrittely huomioiden vuonna 2026 voimaan tulevat muutokset (elinvoimakeskukset). | |
2026 | Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen. | |
2027 | Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen. | |
Tiedolla johtamisen osa-alue: systemaattinen tiedolla johtaminen | ||
2024 | Tiedon hyödyntämisen nykytilan arviointi. Asiakastiedon parempi hyödyntäminen ja yhteisen tilannekuvan rakentaminen (ml. dialogikäytänteiden rakentaminen) toiminnan suunnittelussa ja päätöksente- ossa. | |
2025 | Tiedon hyödyntämisen prosessin ja roolitusten rakentaminen sekä pilotointi. | |
2026 | Tiedon hyödyntämisen prosessin kehittäminen tarvittavilta osin. | |
2027 | Tiedon hyödyntämisen tilan arviointi ja tiedon hyödyntämisen prosessin kehittä- minen tarvittavilta osin. | |
Tiedolla johtamisen osa-alue: Henkilöstön osaamisen ja kyvykkyyden kehittäminen | ||
2024 | Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen). Tiedonlukutaidon kehittäminen. | |
2025 | Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen) Tiedonlukutaidon kehittäminen. | |
2026 | Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelman 1. vaihe: kyvykkyyskehikon ra- kentaminen ja osaamisen nykytilan kartoitus. | |
2027 | Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelma 2. vaihe: kehittämis- ja toteutus- suunnitelmien laadinta. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen
Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun laatua on kehitetty | |
2024 | Ollaan tasolla 1. Tavoitteena on vahvistaa tason 1 toimintaa. ELY-keskuksella on yhdenvertaisuuden edistämisen rakenteet, henkilöstön ymmärrystä oman viraston keskeisistä yhdenvertaisuuskysymyksistä on vahvistettu ja konkreettisia toimia yh- denvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi on käynnistetty. |
2025 | Tavoitteena on saavuttaa taso 2. ELY-keskus on kehittänyt yhdenvertaisuuden edistämisen rakenteita, esim. suunnittelua ja kehittämistoimenpiteiden seurantaa, henkilöstön ymmärrys oman viraston keskeisistä yhdenvertaisuuskysymyksistä on lisääntynyt. Konkreettisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimät- tömyyden edistämiseksi toteutettu. |
2026 | Tavoitteena on vahvistaa tason 2 toimintaa. Elinvoimakeskus on kehittänyt yhden- vertaisuuden edistämisen rakenteita, esim. suunnittelua ja kehittämistoimenpitei- den seurantaa, henkilöstön ymmärrys oman viraston keskeisistä yhdenvertaisuus- kysymyksistä ja esihenkilöiden monimuotoisuusjohtamisen osaaminen on lisäänty- nyt. Konkreettisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyy- den edistämiseksi toteutettu. |
2027 | Tavoitteena on vahvistaa tason 2 toimintaa. Organisaatiolla (Elinvoimakeskuksella) on yhdenvertaisuussuunnittelun prosessi ja käytännöt hallussa. Painopiste on siir- tynyt konkreettisten yhdenvertaisuuden edistämisen toimenpiteiden toimeenpa- noon. |
Tietoisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on lisätty | |
2024 | Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskoulutuksen järjestäminen viraston johdolle |
KEHA-keskus on laatinut ELY- keskuksille, TE-toimistoille ja KEHA-keskukselle yhteisen tasa-arvo- ja yhden- vertaisuussuunnitelman (KEHA/132/2022). Satakunnan ELY-keskuksella on em. asiakirjaan liittyvä suunnitelma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen arviointiin kehittämistoimineen. Lähivuosien tavoitteena on mm. tukea henkilöstön yhdenvertaisuusosaamista ja esihenkilöiden monimuotoisuusjohtamisen kehittymistä. Monimuotoi- suuden lisäämiseksi henkilöstössä on asetettu konkreettisia tavoitteita. Työpaikkailmoituksissa on otettu käyt- töön monimuotoisuuslauseke ja avoimista työpaikoista viestitään monikanavaisesti. Tavoitteena on, että rekry- toidaan eri-ikäisiä, eri koulutustaustan omaavia, eri kansalaisuuksia edustavia sekä eri sukupuolta olevia henki- löitä. Tällä hetkellä ELY-keskuksen palveluksessa ei ole muita kuin suomalaista alkuperää olevia henkilöitä.
Naisten osuus henkilöstöstä on miehiä selkeästi suurempi ja keski-ikä on korkea. Tietoa yhdenvertaisuuden to- teutumisesta kerätään säännöllisesti mm. asiakkailta, sidosryhmiltä ja henkilöstöltä. VM Baro- ja asiakkuustyyty- väisyystulosten valossa koettu yhdenvertaisuus on hyvällä tasolla.
Toiminnallisen tehokkuuden sekä tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteet
Toteuma 2022 | Arvio/Tot 2023 | Tavoite n (2024) | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Asiakaspalvelu-tyytyväi- syys | 4,57 | 4,57 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | TAE |
ELY-keskusten sidos- ryhmien kokonaistyyty- väisyys | - | 4,36 | - | >4,0 | - | >4,0 | TAE |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni (VM Baro) | 4,12 | 4,52 | 4,52 | 4,52 | 4,52 | 4,52 | |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu | 4,13 | 4,50 | 4,50 | 4,50 | 4,50 | 4,50 |
työyhteisössäni eri ikäis- ten kohdalla (VM Baro) | |||||||
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri vähemmistö- ryhmien kohdalla (VM Baro) | 4,22 | 4,43 | 4,43 | 4,43 | 4,43 | 4,43 |
Satakunnan ELY-keskuksen henkilöstön työtyytyväisyys, työhyvinvointi ja koettu johtaminen ovat VM Baro -tu- losten perusteella erittäin korkealla tasolla. ELY-keskus muuttaa vuoden 2024 alussa yhteiseen työympäristöön Porin Leijonaan muiden valtionvirastojen kanssa. Uuden työympäristön ja meneillään olevien TE24- ja valtion aluehallinnon uudistusten arvioidaan vaikuttavan ainakin tilapäisesti työhyvinvointia alentavasti lähivuosina.
Taulukkoon on viety valmiiksi henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet, joita seurataan VM Baron tulosten kautta. Lisäksi seurataan viraston henkilötyövuosimäärän kehittymistä.
Henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet
Toteuma 2022 | Toteuma 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Henkilöstön kokonais- työtyytyväisyys paranee (VM Baro) | 3,99 | 4,19 | > 3,7 | > 3,7 | > 3,7 | > 3,7 | |
Työhyvinvointi paranee (VM Baro) | 8,44 | 8,36 | 8,36 | 8,36 | 8,36 | 8,36 | |
Johtaminen paranee (VM Baron johtamisin- deksi) | 3,87 | 4,06 | 4,07 | 4,07 | 4,07 | 4,07 |
Satakunnan ELY-keskuksen henkilöstön työtyytyväisyys, työhyvinvointi ja koettu johtaminen ovat VM Baro -tu- losten perusteella erittäin korkealla tasolla. ELY-keskus muuttaa vuoden 2024 alussa yhteiseen työympäristöön Porin Leijonaan muiden valtionvirastojen kanssa. Uuden työympäristön ja meneillään olevien TE24- ja valtion aluehallinnon uudistusten arvioidaan vaikuttavan ainakin tilapäisesti työhyvinvointia alentavasti lähivuosina.
4 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset
Tulossopimuksessa tulostavoitteet asetetaan lähtökohtaisesti koko sopimuskaudeksi. Tarvittaessa asetettuja tulostavoitteita voidaan kuitenkin päivittää ja muuttaa sopimuspäivitysten yhteydessä. Tulostavoitteiden saavut- tamista kuvaavat vuosittaiset tavoitetasot asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen seuraavan vuoden tavoitetasot asetetaan alustavina. Tulossopimusta päivitetään rullaavasti vuosittain. Johtuen vuoden 2025 alusta voimaan tulevasta TE24 –lakiuudistuksesta, osa tulostavoitteista voidaan asettaa ainoastaan vuodelle 2024. Syksyllä 2024 tullaan tekemään tulostavoitteiden uudelleen tarkastelu niiden osa-alueiden osalta, joihin em. uudistus olennaisesti vaikuttaa.
Raportointi tulostavoitteiden toteumista tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tulostavoitteiden koko vuoden toteumista raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tilinpäätöstietojen osalta tiedot toimitetaan ministeriölle viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hy- väksymisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa.
Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti.
Tavoitteiden toteutumisen arviointia varten tulossopimuksen mittareille on määritelty yksi läpi koko tu- lossopimuksen sovellettava arviointiasteikko. ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen osalta sovelletaan kolmiportaista asteikkoa eli ”liikennevalomallia”. Liikennevalomallissa tavoitteiden toteutumista arvioi- daan seuraavasti: VIHREÄ (3) = tavoite on saavutettu tai ylitetty, KELTAINEN (2) = tavoite on saavu- tettu osittain tai siitä ollaan jääty jonkin verran, PUNAINEN (1) = tavoitteesta on jääty paljon tai se ei ole toteutunut lainkaan. Sanallisessa tulosraportoinnissa keskitytään tulossopimuksen tulostavoittei- den poikkeama- ja riskiraportointiin. Erityisesti tavoitteista jäämisestä ja sen syistä tulee raportoida.
Toimialaohjaus täydentää tulosohjausta tarvittaessa ja hallinnonalat ohjeistavat toimialaohjauksen menettelyistä erikseen.
Allekirjoitukset toteutetaan sähköisesti.
30.1.2024
Työ- ja elinkeinoministeriö Xxxxx Xxxxxxxx, ylijohtaja
Maa- ja metsätalousministeriö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx, kansliapäällikkö Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx, ylijohtaja pääjohtajan sijainen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Xxxxx Xxxxxxxxxx, kansliapäällikkö
Satakunnan ELY-keskus Xxxxx Xxxxxxxx, ylijohtaja
Liitteet
Liitteisiin sisällytetään ohjauksen näkökulmasta olennainen, varsinaista sopimusta täydentävä materiaali. Liit- teistä tehdään erillinen pdf- dokumentti.
Tulossopimuksen liitteisiin sisällytetään seuraavat:
1. Seurantamittarit, jotka täydentävät luvun 3 tulostavoitteita eli niillä seurataan viraston toimintaa ns. perusteke- mistä. Mikäli näissä tapahtuu laskua, nostetaan asia tarvittaessa tulostavoitteeksi.
2. Kuvaus riskienhallintajärjestelmästä
3. ELY-keskusten toimintamenomäärärahajako
4. ELY-keskuskohtaiset erikoistumistehtävät