SIVISTYSTOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS

1. SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS

Sopijatahot

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin sivistystoimialan kasvatus- ja opetuslautakunta.

Sopimuksen tarkoitus

Tällä strategisella palvelusopimuksella kaupunginhallitus ja kasvatus- ja opetuslautakunta sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

Sivistystoimialan visio ja arvot Sivistystoimialan visio

Turussa kasvatus- ja opetuspalvelut mahdollistavat kaiken

ikäisille oppijoille edellytykset kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta.

Sivistystoimiala on haluttu työpaikka, jossa työskentelee innostunutta, arvostettua ja osaavaa henkilökuntaa.

Turun kasvatus- ja opetuspalvelut ovat maan parhaimmistoa ja toimivat esimerkkinä muille.

Sivistystoimialan toiminta-ajatus

Turun sivistystoimialan henkilöstö järjestää laadukkaita ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita yhteiskuntavastuullisesti asiakkaan tarpeista lähtien.

Sivistystoimiala edistää Turun seudun vetovoimaisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia, elämänhallintaa ja aktiivisuutta.

Sivistystoimialan arvot

Sivistystoimialan arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu sivistystoimialan ohjaavat periaatteet, jotka ovat

Asiakaslähtöisyys

• palvelutarpeiden ennakointi ja joustava reagointi muuttuviin tarpeisiin

• palvelut ovat monipuolisia, sisältävät riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja ovat joustavasti ja tasa- arvoisesti asiakkaiden käytettävissä

• asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen

Osaaminen ja luovuus

• monialaisen henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen

• muiden osaamisen arvostaminen

• ennakkoluuloton uusien keinojen ja menetelmien käyttäminen toiminnassa

• rohkea vaihtoehtojen etsintä käytäntöjen toimivuuden lisäämiseksi sekä lähi- että verkko- ja etäpalveluiden avulla

Vastuullisuus

• sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet)

• kulttuurinen kestävyys (suomalaisen ja turkulaisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen sekä monikulttuurinen oppimisympäristö)

• ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja

puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, säästeliäs raaka-aineiden ja energian käyttö)

• taloudellinen kestävyys (kokonaisvaltainen taloudellisuus, jossa huomioidaan päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa myös suhteessa muihin toimijoihin)

Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus

• tasapuolisesti ja oikein kohdennettu tuki kasvulle ja kehittymiselle

• tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toisten ihmisten huomioonottaminen

• yhteistoiminta sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertaistoimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti

• toimivat työyhteisötaidot

• hyvä johtaminen

Kansainvälisyys

• valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmärtäminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen

• kansainväliseen opiskeluun ja työelämään valmentaminen

• liikkuvuuden lisääminen

Lyhyt kuvaus toiminnasta ja tavoitteista

Sivistystoimialan tavoitteena on järjestää korkeatasoisia ja laadukkaita kasvatus- ja opetuspalveluja, jotka johtavat aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Henkilöstö on laadukkaan kasvatuksen lähtökohta, joten henkilöstön osaamiseen kohdennetaan resursseja.

Varhaiskasvatusta järjestetään kaupungin omissa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimena varhaiskasvatustoimintana. Kaupungin ohjaamaa ja valvomaa yksityistä varhaiskasvatusta hankitaan pääsääntöisesti palvelusetelillä. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat päiväkotihoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, perhepäivähoitoa sekä leikkitoimintaa. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa. Esiopetusta ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta.

Perusopetusta järjestetään perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaisesti oppivelvollisille. Turun kaupungissa on erikoisluokkatoimintaa mm. kielissä, matematiikassa, liikunnassa, musiikissa ja kuvataiteessa. Kaupungin koulujen lisäksi Turussa perusopetusta tarjoavat myös Turun normaalikoulu sekä Turun Steiner-koulu.

Lukiokoulutusta järjestetään lukiolain ja opetussuunnitelman mukaisesti. Lukiokoulutusta annetaan suomenkielisenä Turun kaupungin kuudessa päivälukiossa sekä Turun iltalukiossa, ruotsinkielisenä Katedralskolan i Åbossa ja englanninkielisenä Turun kansainvälisessä koulussa. Kaupungin lukioiden lisäksi Turussa lukiokoulutusta tarjoavat myös Turun normaalikoulun lukio sekä Turun Steiner-koulun lukio. Erityinen koulutustehtävä Turun lukioilla on Kerttulin lukiossa (urheilu- ja ICT-linjat), Puolalanmäen lukiossa (musiikki), Turun

klassillisessa lukiossa (ilmaisulinja) ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa (meri- ja luonnontiedelinjat) sekä lisäksi Turun Normaalikoulussa IB-linja.

Nuorten ammatillista koulutusta tarjotaan ammatillisen koulutuksen lain ja ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisena tutkintoon johtavana koulutuksena Turun ammatti- instituutissa.. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi tarjotaan valmistavaa ja valmentavaa koulutusta.

Oppisopimuskoulutusta tarjotaan Turun oppisopimustoimistossa. Oppisopimuskoulutus toteutetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman perustalta, joka perustuu koulutuskohtaisiin opetussuunnitelmiin.

Ammatillista aikuiskoulutusta tarjotaan ammatillisen aikuiskoulutuslain mukaisena Turun ammatti-instituutissa näyttötutkintoperusteisesti sekä ammatillisesti täydentävää että ammatillisiin perustutkintoihin valmistava koulutusta. Koulutusta toteutetaan valtionosuusperusteisen lisäksi työvoimapoliittisena, oppisopimuskoulutuksena sekä muuna maksullisena koulutuksena.

Turun työväenopistoissa tarjotaan vapaan sivistystyön lain mukaisesti opetusta Turun suomenkielisessä työväenopistossa sekä suomen että muilla kielillä ja Åbo svenska arbetarinstitutissa ruotsinkielellä.

Tulosalueiden tarkemmat palvelukuvaukset Varhaiskasvatuksen tulosalue

Päiväkotiyksiköitä on 50 (luvussa ei ole mukana 9 perhepäivähoitoyksikköä ja 3 ruotsinkielistä päivähoitoyksikköä). Vuorohoitoa tuottavia yksiköitä on 7. Hoitajia on työssä (31.7.) 93 kotona työskentelevää, 29 kolmiperhehoitajaa tai varahoitajaa eli yhteensä 122. Avointa varhaiskasvatusta toteutetaan avoimena päiväkotitoimintana 3 yksikössä, 26 leikkipuistossa, 7 leikkikoulussa sekä muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä 7 eri yksikössä. Yksityisiä päiväkotihoidon palveluntuottajia on 16 (30 päiväkotia), ryhmäperhepäiväkoteja on 8 ja perhepäivähoitajia 92 sekä perheen kanssa työsopimuksen tehneitä hoitajia on noin 50.

Perusopetuksen tulosalue

Perusopetuksen kouluja on yhteensä 38, joista neljä on ruotsinkielisiä kouluja ja kuuluvat siten ruotsinkielisen kasvatuksen ja koulutuksen tulosalue. Kansainvälinen koulu antaa opetusta englanniksi, kaupunki ostaa ko. opetuksen Turun normaalikoulusta.

Lukiokoulutuksen tulosalue

Lukiokoulutusta on keskitetty Turun keskustaan monipuolisen kurssitarjonnan turvaamiseksi yhdistämällä lukioita. Turun lukiot ovat valtakunnallisissa vertailuissa yo-tulosten perusteella maan kärkitasoa.

Ammatillisen koulutuksen tulosalue

Ammatillista koulutusta annetaan aloilla, joissa nuorilla realistiset mahdollisuudet työllistyä. Opetuksessa painottuu tekeminen ja työssäoppiminen. Ammatillisen koulutuksen tulosalueella on myös Turun oppisopimustoimisto, jonka sopimuksissa painottuvat rekrytoivat nuorten ja pk-yritysten kanssa tehtävät oppisopimukset.

Aikuiskoulutuksen tulosalue

Aikuiskoulutuksen tulosalueella sekä tarjotaan aikuisille

ammatillista koulutusta Turun ammatti-instituutissa että annetaan suomenkielisessä työväenopistossa yleissivistävää koulutusta muun koulutustarjonnan ulkopuolella oleville. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen. Sen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työttömät ja nuorisotakuun mukaiset nuoret. Työväenopiston koulutustarjonnassa otetaan erikseen huomioon maahanmuuttajien ja erityisryhmien koulutustarpeet.

Ruotsinkielisen kasvatuksen ja koulutuksen tulosalue Ruotsinkielisellä kasvatuksen ja koulutuksen tulosalueella turvataan ruotsinkieliset kasvatus- ja koulutuspalvelut. Tulosalueeseen kuuluu ruotsinkielinen varhaiskasvatus (kolme päiväkotia), perus- ja lukio-opetus (neljä peruskoulua ja yksi lukio) sekä ruotsinkielinen työväenopisto.

Toimintaympäristön muutostekijät

Haasteina sivistystoimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupunginosien eriarvoistuminen, väestörakenteen muutos sekä taloudellisten resurssien riittävyys ja kohdentaminen.

Merkittävimmät uudisrakennushankkeet ovat sopimuskaudella ruotsinkielinen Braheskolan, Syvälahden koulu ja päiväkoti.

Tärkeimmät muutokset Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin näkökulmasta

Varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnän odotetaan kasvavan ja siihen vaikuttaa lasten määrän lisääntymisen lisäksi myös palveluun osallistumisaste, jonka on todettu olevan nousussa myös valtakunnallisella tasolla.

Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lainsäädäntö ja valtakunnallinen ohjeistus sekä kuntien omat ohjausasiakirjat. Lainsäädännön uudistaminen on käynnissä. Lainsäädäntö, kaupungin omat tavoitteet ja palvelujen kysynnän kasvu antavat reunaehdot varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle. Turun kaupungin päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä 2013.

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan siten, että uusien opetussuunnitelmien on oltava kunnissa käytössä elokuussa 2016.

Perusopetuksessa oppilasmäärien väheneminen on pysähtynyt, oppilasmäärät ovat kääntymässä kasvuun erityisesti alakouluissa. Kehittämisen pinopisteenä oppilaan tuen uudistus ja laadunhallintajärjestelmän kehittäminen.

Perusopetuksen lainsäädäntöön on esitetty muutosta koskien opetusta ja oppilashuoltoa. Muutoksilla edistettäisiin koulujen työrauhaa ja lisättäisiin oppilaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Oppilas- ja opiskelijahuollossa siirrettäisiin painopiste ennaltaehkäisyyn.

Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Tärkeimmät muutokset Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin näkökulmasta

Yhteisvalinnassa perusasteen päättäneet ja lisäopetuksen, valmistavan koulutuksen tai kansanopiston opinnot suorittaneet sekä ilman toisen asteen tutkintoa olevat saavat lisäpisteitä toisen asteen opiskelijavalinnoissa ensi vuoden yhteisvalinnassa ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan aikuiskoulutukseen.

Lukiokoulutuksessa siirrytään vuodesta 2016 alkaen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Oppilashuoltolaki toteutuessaan edellyttää lisäpanostuksia kuraattori- ja psykologipalveluihin niin lukioissa kuin nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Lukioiden tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistustyö on käynnissä.

Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksenjärjestäjien on otettava käyttöön laadun varmennusjärjestelmä vuoteen 2015 mennessä.

Xxxxxxx on myönnetty yhdessä muiden varsinaissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kanssa Taitaja 2015 kilpailujen järjestämisoikeudet.

Aikuiskoulutuksen osalta merkittävä muutos tulee olemaan kilpailuneutraliteettiin liittyvä muutos, joka siirtymäajan jälkeen 2016 kieltää kuntia tai kuntayhtymiä osallistumista maksullisista koulutuksista käytäviin kilpailutuksiin muun muassa työvoimapoliittisten koulutusten osalta.

Toiminnan kehittämislinjaukset ja kehittämissuunnitelma

Kehittämistyön keskiössä on nuorisotakuun toteuttaminen, osallisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo, vieraskielisen väestön kielitaidon kehittäminen, hyvinvoinnin lisääminen sekä käyttöenergiansäästö. Kehittämistyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkitasolla, seudullisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 Kehittämissuunnitelma linjaa toimialan järjestämien palvelujen kehittämistä valtakunnallisesti. Sopimuksen voimassaoloaikana laaditaan paikallinen kehittämissuunnitelma.

Lasten kasvatus ja opetus

Tarkastuslautakunnan vuonna 2013 tekemässä arvioinnissa varhaiskasvatuksesta todetaan: ”Kaupungin eri alueiden välillä on eroa päivähoitopaikan saatavuudessa lähipalveluna. Kaikilta osin subjektiivinen oikeus neljän kuukauden kuluessa saatavaan päivähoitopaikkaan ei Turun kaupungissa toteudu. Tämä aiheuttaa paineita palveluohjaukselle.” Palveluiden riittävyyden ja monipuolisuuden takaaminen tulee nostaa keskeiseksi kehittämisalueeksi varhaiskasvatuksessa.

Perusopetuksessa jatketaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimintamallin toteuttamista lain mukaisesti lähikouluperiaatteella.

Turku sai vuosiksi 2013 – 2014 perusopetusryhmien pienentämiseen valtionavustusta 2 491 100 euroa, mikä on 748 580 euroa edellisvuotista enemmän. Lisäksi Turku sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustusta tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 2 237 182 euroa. Kaksikieliset kunnat saavat valtionosuutta 12 % suomenkielisiä kuntia enemmän

ruotsinkielisten koulujen ylläpitoon suomenkielisten rinnalla. Em. syistä ruotsinkielisten koulujen resursointi on jonkin verran suomenkielisten koulujen resursointia korkeampi.

Nuorten ja aikuisten koulutus

Toisen asteen koulutuksen vetovoimaa ja laatua kehitetään sekä läpäisyastetta pyritään edelleen vahvistamaan puuttumalla keskeyttämisen syihin ja tukemalla valmistumista sekä kehittämällä pedagogiikka.

Opettajien pedagogista osaamista, TVT-valmiuksia, työelämäyhteyksiä ja yrittäjyyskasvatuksellisia valmiuksia vahvistetaan.

Opiskelijoiden osallisuutta ja tasa-arvoisuutta vahvistetaan.

Valtionosuuteen oikeuttavat paikat pidetään käytössä talousarvion sallimissa rajoissa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksessä ei ole voitu varautua toimintoihin, joiden osalta puuttuvat valtion päätökset ja joiden rahoittamiseen on saatavissa valtionosuuksia. Tällä sopimuksella kaupunginvaltuuston on sitouduttava seuraaviin talousarviovarauksiin , joiden toteutuminen edellyttää lisätalousarviota, jos valtio tekee näiden rahoittamiseksi positiiviset päätökset:

• Taitaja2015 kisojen harkinanvaraisen avustuksen hakeminen ja käyttäminen kisojen rahoitukseen.

• Turulle ennakkoon luvattujen 30 ammatilliseen peruskoulutukseen lisäpaikan vastaanottaminen ja niiden rahoittaminen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella.

• Oppisopimuksen talousarvion pohjana olevien paikkojen yli menevien paikkojen osalta sopimusten tekeminen ja niiden rahoittaminen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella. Oppisopimuksen osalta talousarvion pohjana on 390 perustutkintopaikkaa ja 1020 lisäkoulutuspaikkaa. Perustutkintopaikkoja ei ole kiintiöity ja lisäkoulutukseen tulee mahdollisesti hakuun lisäpaikkoja esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaan liittyen.

• Nuorisotakuun liittyvän nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisten paikkojen hakeminen ja näiden toteuttamisen rahoittaminen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella.

2. TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN/MUUTOKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Toimialan kehittämistoimenpiteet ja tulokset strategisiin ohjelmiin ja toimialan kehittämiseen pohjautuen

2.1 Kasvatus- ja opetuslautakunnan kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet

2.1.1 Tarjotaan korkeatasoista kasvatusta ja opetusta, joka johtaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi

Mittari ja toimenpide

Lähtötaso/

Toteutunut

Enn. 2013

vuosi

2012

TAE 2014

TS 2015

TS2016

89,5%*

96%

97%

Mittari:

Yhteisvalinnassa perusasteen jälkeisiin opintoihin siirtyvien osuus

Toimenpide:

Tuetaan toiseen asteen koulutukseen siirtymistä riittävällä yksilöllisellä ohjauksella

* tilanne kevään 2013 yhteisvalinnan jälkeen

	tavoitteet	tavoitteet ja	tavoitteet ja	tavoitteet
Mittari:	asetettu	toimenpiteet	toimenpiteet	ja
Tulosaluekohtaiset toimenpiteet on		toteutuneet	toteutuneet	toimenpite
kirjattu operatiiviseen sopimukseen		100 %	100 %	et
jokaisella tulosalueella ja toimenpiteet				toteutune
ovat toteutuneet				et 100 %

Toimenpide:

Valmistelussa ja päätöksenteossa lisätään vaikuttamisen mahdollisuuksia luomalla toimivat rakenteet osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi

	% %	% % % %
Mittari:	77/23*	76/24 75/25 74/26 74/26
Kunnallisen ja hankitun palvelun
osuudet peruspäivähoidossa
(päiväkoti- ja perhepäivähoidossa)

Toimenpide:

Varhaiskasvatuspalveluja lisätään monipuolisesti, yksityisen palvelutuotannon osuutta kasvatetaan erityisesti peruspäivähoidossa

* tilanne ko. vuoden joulukuussa

Mittari:

Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä

0,08

Toimenpide:

Perusopetuksessa suunnataan resursseja lähikouluperiaatteen mukaisesti ennaltaehkäisevään työhön ja oppilaan oikea-aikaiseen kasvun- ja oppimisen tukeen

Mittari:
Keskeyttämisprosentti toisen asteen
nuorisokoulutuksessa
• lukio	2,0 %	2,0 %	2,0 %	2,0 %
• ammatillinen koulutus	8,8 %	8,5 %	8,0 %	7,5 %

Toimenpide:

Toisen asteen koulutuksen läpäisyä parannetaan/keskeyttämistä vähennetään

Mittari:

Tulosalueittain määritellään tulosaluekohtaiset mittarit operatiivisissa sopimuksissa

mitataan

määritelty

Toimenpide:

Pedagogiikan kehittäminen työelämälähtöisemmäksi muun muassa toteuttamalla oppimisprojekteja työelämän kanssa peruskouluissa

(luokka-aste 7-9), päivälukioissa ja ammatillisissa koulutuksissa.

2.1.2 Uudistamisohjelma toteutuu päätösten mukaisesti

Mittari ja toimenpide

Lähtötaso/ vuosi

Toteutunut 2012

Enn. 2013

TAE 2014 TS 2015 TS2016

Mittari:

hajautettu palveluohja us/

2011

kehittämises tä kh:n päätös

prosessi kuvattu

toiminta on käynnissä

toiminta on arvioitu

toiminta on vakiintunut

Kaupunkitasoinen keskitetty

palveluohjausprosessi on kuvattu ja

prosessin mukainen toiminta

käynnissä

Toimenpide:

Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittäminen ja kysynnän ohjaaminen kevyempien palvelujen piiriin asiakkaan tarpeen mukaisesti ja samalla pyritään lisäämään perhepäivähoidon osuutta

	alakoulu	sk alakoulu	sk alakoulu	sk alakoulu	sk alakoulu 1,20 skyläkoulu 1,70 rk alakoulu 1,33 rk yläkoulu 1,89
Mittari:	1,25	1,23	1,20	1,20
Oppilaskohtainen tuntikehys yleisopetuksessa	yläkoulu 1,78	sk yläkoulu 1,77 rk alakoulu	sk yläkoulu 1,70 rk alakoulu	sk yläkoulu 1,70 rk alakoulu
		1,31	1,33	1,33
		rk yläkoulu	rk yläkoulu	rk yläkoulu
		1,90	1,89	1,89

Toimenpide:

Perusopetuksen luokkakokojen kasvattaminen keskimäärin 1,5 oppilaalla

Mittari:

Tilaratkaisut ovat toteutuneet uudistamisohjelman mukaisesti

Tommilankad Lyseo

un tiloista Luostarivu

luopuminen oreen ja Nunnavuo

ren koulukiinte istö luopumine n Syvälahde n uudet tilat

Toimenpide:

Uudistamisohjelman mukaisten tilaratkaisujen toteuttaminen (Lyseon lukion yhdistäminen Luostarivuoren lukioon, Nunnavuoren

koulukiinteistöstä luopuminen, Tommilankadun tiloista luopuminen)

2.2 Kasvatus- ja opetuslautakunnan kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet Kilpailukykyohjelma

2.2.1 Kasvatus ja opetuspalvelut ovat korkeatasoisia, vetovoimaisia ja kilpailukykyisiä

Mittari ja toimenpide

Lähtötaso/ vuosi

Toteutunut 2012

Enn. 2013

TAE 2014 TS 2015 TS2016

	lasta jonotta	lasta xxxxxxx
Mittari:	174	145*	130	50	0	0
Palvelua odottavien määrä ei kasva	31.12.2011	31.12.2012

Toimenpide:

Varhaiskasvatuspalvelun järjestäminen lakisääteisessä ajassa

* joulukuun tilanne; seuraavan 4 kuukauden aikana käsiteltävät hakemukset, ns. lakisääteinen hakuaika

Mittari:

Yksikkökohtaiset oppimisympäristön kehittämissuunnitelmat tehty

100 %

75 %

50 %

Toimenpide:

Oppimista tukevat laadukkaat ja monipuoliset oppimisympäristöt

Mittari:

Vuosittaiset tulosaluekohtaiset asiakastyytyväisyyskyselyt ovat käytössä ja tavoitetasot on määritelty operatiivisissa sopimuksissa

100 %

40 %

Toimenpide:

Arvioidaan ja uudistetaan palveluja asiakaslähtöisesti

Mittari: Ammatillinen koulutus vastaa
työelämän tarpeisiin (Tilastokeskuksen
sijoittumistilastoissa työssä tai jatko-
opinnoissa)
• nuorten ammatillinen	75,8 %	75 %	75 %	75 %
• aikuisten ammatillinen	90,5 %	90 %	90 %	90 %

Toimenpide: Työelämän tarpeista lähtevä sekä jatko-opintoihin valmentava koulutus

2.2.2 Palveluverkko mahdollistaa tehokkaan palvelutuotannon

Mittari ja toimenpide

Lähtötaso/ vuosi

Toteutunut 2012

Enn. 2013

TAE 2014 TS 2015 TS2016

Mittari:

Vuosittainen arviointi palveluverkon vastaavuudesta palvelutarpeeseen

tehty

Toimenpide:

Palveluverkon jatkuva arviointi suhteessa kysyntään ja tarpeeseen sekä tarvittavien muutosten toteuttaminen

Mittari: Käytössä olevat tilat Toimenpide: Tilankäytön tehostaminen	329 477 m2	333 172 m2	331 614 m2	333 634 m2	344 280 m2
		0,5 %	2 %	2 %	2 %
Mittari: Käyttöenergian säästö
Toimenpide: Säästetään käyttöenergiaa

Hyvinvointiohjelma

2.2.3 Lasten ja oppijoiden hyvinvointia lisätään kestävällä tavalla

Mittari ja toimenpide

Lähtötaso/ vuosi

Toteutunut 2012

Enn. 2013

TAE 2014 TS 2015 TS2016

Mittari:

Ennaltaehkäisevän mallin kehittäminen KASTE II-hankkeessa hyvinvointitoimialan kanssa yhteistyössä

Malli käytössä

kehitetään

xxx xxxxxxxxxx

Toimintamal Toimintamallia

Toimenpide:

Ennaltaehkäisevää toimintaa kehitetään osana perustoimintaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa

	Tavoitteet	Tavoitteita	Tavoitteita	Tavoitteita
Mittari:	määritelty	tarkistetaan	tarkistetaan	tarkistetaa
Tulosalueilla on määritelty tasa-		tarpeen	tarpeen	n tarpeen
arvotavoitteiden mukaiset toimenpiteet		mukaan ja	mukaan ja ne	mukaan ja
ja ne toteutuvat		ne	toteutuvat	ne
		toteutuvat		toteutuvat

Toimenpide:

Lisätään koulutuksellista tasa-arvoa, sivistystoimiala toimii tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden pilottikohteena

Mittari:

Alle 30-vuotiaiden osuus aikuiskoulutuksessa

• ammatillinen

39 %

45 %

• yleissivistävä

12 %

15 %

17 %

Toimenpide: Kohdennetaan koulutuspalveluja etenkin nuorisotakuun parissa oleville.

Mittari:

Ohjeistuksen laatiminen

tiedotettu

laadittu

Toimenpide: Koulu- ja opiskelumatkoihin sekä saattoliikenteeseen liittyvän liikkumisohjeistuksen laatiminen

2.2.4 Henkilöstön osaamista kehitetään

Mittari ja toimenpide

Lähtötaso/ 2010

Toteutunut 2012

Enn. 2013

TAE 2014 TS 2015 TS2016

Mittari:

Kunta 10 Työntekijöiden kokemat huonot vaikutusmahdollisuudet muutoksiin

alle 25

alle 30 %

34.8 %

34 %

Toimenpide:

Osallistetaan henkilöstö palvelun ja organisaation kehittämiseen

Mittari:

Talousarviossa varatut määrärahat ergonomiakalusteisiin

200 000

100 000

Toimenpide:

Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen arjessa

Mittari:

Tulosaluekohtaiset toimintaprosessit tarkastettu

toteutettu

Toimenpide:

Henkilöstöresurssit kohdennetaan ydinprosesseihin

3. UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN SITOVAT KOKONAISVAIKUTUKSET

Toimielin TAE 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Kasvatus- ja opetuslautakunta

2,9 Milj €

5,8 Milj €

6,0 Milj €

4. TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT

4.1 Kasvatus- ja

opetuslautakunta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Palvelunpiirissä olevat

Lapsia kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa sekä kotihoidon tuella yhteensä osuus väestössä ja lkm

(Kuusikon mukaan)

92,1 %

9 105

92,7 %

9 273

92,6 %

9 383

93 %

9 522

93,1 %

9 663

93,1 %

9 800

93,2 %

9 900

Oppilasmäärät

perusopetuksessa esiopetus ja 1-9 -vuosiluokat

12 862

12 793

12 642

12 726

12 800

12 850

12 900

Toisen asteen ensisijaiset hakijat/aloituspaikat

Varsinaisessa yhteisvalinnassa ’ Turun ammatti-instituutti

* Turun lukiot

1,54

1,15

1,66

1,13

1,61

1,21

1,68

1,17

1,5

1,1

1,5

1,1

1,5

1,1

5. TOIMIELIMEN MÄÄRÄRAHAT 1 000 €

5.1 Kasvatus- ja opetuslautakunta

Sidotut määrärahat TP 2012 TA 2013 TP/E 2013

KV 2014 HKE

2014

TA 2014 TS 2015 TS 2016

TOIMINTAKATE	269533	272621	276666	280863	280863	286286	295617
Toimintatuotot	27356	26089	28122	26567	26225	27186
Valmistus omaan käyttöön	0	0	0	0	0	0
Toimintakulut	296890	298709	304788	307430	307088	313472
INVESTOINNIT NETTO	696	2000	2000	1000	1000	1100	2480
Investointointimenot	696	2000	2000	1000	1000	1100
Rah.osuudet investointeihin
Pys.vast.hyöd.luovutustulot
MUUT RESURSSIT
Henkilötyövuodet	3685	3729	?		?	?
Tilojen käyttö (m2)

Määrärahat tulosalueittain 1 000 € TUOTOT KULUT XXXX

Tulosalueet yhteensä	26 225	307 088	-280 863
Yhteiset toiminnot	0	7 031	-7 031
Kasvatus- ja opetusvirasto	1 661	8 626	-6 965
Varhaiskasvatus	7 553	89 109	-81 556

Perusopetus	10 089	112 464	-102 375
Ruotsinkielinen kasvatus ja opetus	972	14 542	-13 570
Lukiokoulutus	435	22 402	-21 967
Ammatillinen koulutus	2 473	43 179	-40 707
Aikuiskoulutus	3 043	9 735	-6 692

6. MUITA SOPIMUKSEEN SISÄLLYTETTÄVIÄ ASIOITA

Sopimuksen seuranta

Sopimuksen toteutumista seurataan toiminnan ja talouden seurannan yhteydessä kaksi kertaa vuodessa heinäkuun ja joulukuun lopun tilanteen mukaisesti.

Document Metadata

Table of Contents

SIVISTYSTOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS

Document Metadata