LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
A. YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Liikelaitoskuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 § Jäsenyhteisöt
3 § Liikelaitoskuntayhtymän tehtävät 4 § Tilaaja–tuottaja -malli
B. YHTYMÄKOKOUS
5 § Jäsenyhteisöjen edustajat ja äänivalta 6 § Kokoontuminen
7 § Yhtymäkokouksen tehtävät
8 § Päätösvaltaisuus
9 § Jäsenyhteisöjen yhtymäkokoukselle esittämät asiat
C. JOHTOKUNTA, PALVELULAUTAKUNNAT JA LIIKELAITOSKUNTAYH- TYMÄN JOHTAJA
10 § Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi 11 § Johtokunnan tehtävät
12 § Palvelulautakunnat
13 § Liikelaitoskuntayhtymän johtaja 14 § Palvelualueet
D. TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
15 § Peruspääoma ja vuokratilojen vuokra 16 § Jäsenyhteisöjen osuudet ja vastuut 17 § Talousarvio ja –suunnitelma
18 § Suunnitelmapoistot
19 § Toiminnan rahoitus
20 § Investointien pääomarahoitus 21 § Rahastojen perustaminen
22 § Viivästyskorko
23 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen 24 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
E. LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄSTÄ EROAMINEN, LIIKELAITOSKUNTAYH- TYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
25 § Liikelaitoskuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 26 § Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
F. SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
27 § Liikelaitoskuntayhtymän väliaikainen hallinto ja valmistelukauden erityistoimenpiteet
28 § Henkilöstön asema
29 § Arkisto- ja asiakas-/potilastietojen siirto
G. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, VOIMAANTULO JA ALLEKIRJOITUKSET
30 § Sopimuksen tulkinta ja erimielisyyksien ratkaiseminen 31 § Muutokset sopimukseen
32 § Voimaantulo ja soveltaminen
A. YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Liikelaitoskuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Liikelaitoskuntayhtymän nimi on Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.
Liikelaitoskuntayhtymä toimii kuntalain (365/1995) 87 a §:n mukaisena liikelaitoskuntayh- tymänä ja sen kotipaikka on Kauhajoki.
Liikelaitoskuntayhtymä perustetaan 1.6.2008. Liikelaitoskuntayhtymä aloittaa varsinaisen palvelutoimintansa 1.1.2009.
Tässä sopimuksessa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä käytetään myö- hemmin nimitystä Liikelaitoskuntayhtymä.
2 § Jäsenyhteisöt
Liikelaitoskuntayhtymän jäseniä ovat perustamishetkellä seuraavat kunnat: Kauhajoen kaupunki sekä Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat.
Liikelaitoskuntayhtymän jäsenmäärää ei rajoiteta.
3 § Liikelaitoskuntayhtymän tehtävät
Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille kuuluvat sosiaali- ja tervey- denhuollon palvelut erikseen sovittavien palvelusitoumusten ja Liikelaitoskuntayhtymän palvelutoimintasuunnitelman mukaan. Tuotettaviin palveluihin kuuluvat lisäksi ympäristön- suojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtävät.
Liikelaitoskuntayhtymä voi ottaa hoidettavakseen myös muita jäsenkuntien päättämiä pal- veluja yhtymäkokouksen ja jäsenkuntien erillisten päätösten mukaisesti silloin, kun se on määrällisesti, laadullisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Esiopetuksen ja lasten päivähoidon palvelut eivät sisälly perustettavan yhteistoiminta- alueen sisältämän palvelukokonaisuuden piiriin. Myös kyseisten palveluiden osalta pyri- tään kuitenkin nykyistä joustavampaan kuntarajat ylittävään yhteistyöhön sopijakuntien kesken.
Liikelaitoskuntayhtymä voi päätöksellään myydä palveluja myös jäsenkuntien ulkopuolisille asiakkaille.
Palvelut tuotetaan kaikille asiakkaille palvelusitoumusten mukaisesti mahdollisimman laa- dukkaasti ja taloudellisesti. Kaikkien palvelujen osalta määritetään yhteneväinen, tavoitel- tava asiakkaiden peruspalvelutaso ja sen hinnoitteluperusteet. Jäsenkunnat voivat halu- tessaan ostaa kustannuksellaan kyseisen peruspalvelutason ylittävää palvelua Liikelaitos- kuntayhtymän tuotantomahdollisuuksien puitteissa.
Liikelaitoskuntayhtymä perii tuottamistaan palveluista sellaiset maksut, että sen taloudelli- nen toimintaedellytys pystytään turvaamaan pitkäjänteisesti. Palvelujen hinnat hyväksy- tään talousarvion yhteydessä.
Toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.
4 § Tilaaja–tuottaja -malli
Liikelaitoskuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien terveys-, sosiaali- ja muut palvelut ns. tilaaja- tuottaja –mallilla.
Liikelaitoskuntayhtymän jäsenkunnat perustavat yhteiseksi tilaajaorganisaatiokseen yhteis- toimintalautakunnan, joka sijoittuu Kauhajoen kaupungin organisaatioon. Yhteistoiminta- lautakunta toimii jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa.
B. YHTYMÄKOKOUS
5 § Jäsenyhteisöjen edustajat ja äänivalta
Liikelaitoskuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenet yhtymäkokouksessa, johon jäsen- kunnat nimeävät edustajansa kuhunkin kokoukseen erikseen. Yhtymäkokousedustajat tulee valita kuntalain 81 §:n mukaisesti.
Yhtymäkokoukseen valitaan yhteensä 27 edustajaa jäsenkunnista seuraavasti: Kauhajoki 15 edustajaa
Isojoki 3 edustajaa
Karijoki 2 edustajaa
Teuva 7 edustajaa
Yhtymäkokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla edustajalla peruspääomaosuutta vastaava äänimäärä. Peruspääoman määrästä säädetään tämän sopimuksen 15 §:ssä.
Muiden Liikelaitoskuntayhtymän toimielinten osalta kullakin jäsenkunnan edustajalla on yksi ääni.
Jos jäsenyhteisöä edustaa kaksi tai useampi edustaja, jakaantuu jäsenyhteisön äänimäärä tasan sen saapuvilla olevien edustajien kesken.
6 § Kokoontuminen
Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevätyhtymäkokous 15.6. ja syysyhtymäkokous 15.12. mennessä.
Yhtymäkokouksen kutsuu koolle Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta. Johtokunnan on kut- suttava ylimääräinen yhtymäkokous koolle, jos jäsenkunnat, joiden yhteinen äänimäärä on
20 % Liikelaitoskuntayhtymän jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, sitä mainitse- maansa asiaa varten vaativat.
Kokouskutsu on toimitettava jäsenkunnille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Menettelystä yhtymäkokouksessa määrätään Liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
7 § Yhtymäkokouksen tehtävät
Yhtymäkokous
a) valitsee yhtymäkokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
b) päättää Liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisis- ta tavoitteista
c) valitsee johtokunnan jäsenet sekä määrää puheenjohtajan ja varapuheen- johtajan
d) valitsee Liikelaitoskuntayhtymän muut toimielimet ja niiden puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, ellei valintaa ei ole hallintosäännössä siirretty johto- kunnalle
e) hyväksyy Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kannalta tarpeelliset säännöt
f) hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää tilikauden tuloksen käsittelystä
g) päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
h) valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä tilintarkastajan
i) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
j) päättää jäsenkunnille mahdollisesta maksettavasta peruspääoman korosta
k) tekee jäsenyhteisöille esityksen Liikelaitoskuntayhtymän uuden jäsenyhtei- sön hyväksymisestä ja jäseneksi liittymisen ehdoista
8 § Päätösvaltaisuus
Yhtymäkokous on päätösvaltainen kun vähintään 2/3 Liikelaitoskuntayhtymän jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä on kokouksessa edustettuna.
9 § Jäsenyhteisöjen yhtymäkokoukselle esittämät asiat
Jäsenyhteisöllä on oikeus saada haluamansa asia yhtymäkokouksen käsiteltäväksi, jos se toimittaa kirjallisen esityksen johtokunnalle niin aikaisin, että asia voidaan sisällyttää koko- uskutsuun.
C. JOHTOKUNTA, PALVELULAUTAKUNNAT JA LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN JOHTAJA
10. § Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi
Liikelaitoskuntayhtymällä on johtokunta. Johtokuntaan kuuluu 14 jäsentä, joista 4 jäsen- kuntien kunnanjohtajia. Kunnanjohtajat muodostavat Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan työvaliokunnan.
Liikelaitoskuntayhtymän johtokuntaan valitaan jäsenet seuraavasti: Kauhajoki 6 edustajaa
Isojoki 2 edustajaa
Karijoki 2 edustajaa
Teuva 4 edustajaa
Jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunnan toimikausi on valtuustokausi.
Johtokunnan kokouksissa esittelijänä toimii Liikelaitoskuntayhtymän johtaja.
11 § Johtokunnan tehtävät
Johtokunta ohjaa ja valvoo Liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa Liikelai- toskuntayhtymän hallinnon, talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että Liikelaitoskuntayhtymän sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Johtokunnan tehtävänä on lisäksi:
a) päättää Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouk- sen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata ja raportoida tavoitteiden toteutumisista;
b) hyväksyä Liikelaitoskuntayhtymän talousarvio ja taloussuunnitelma;
c) laatia ja allekirjoittaa Liikelaitoskuntayhtymän tilinpäätös;
d) hyväksyä palvelujen hinnoitteluperiaatteet;
e) valita ja irtisanoa Liikelaitoskuntayhtymän johtaja;
f) hyväksyä Liikelaitoskuntayhtymän toimintaa koskevat sopimukset, ellei toi- saalla muuta säädetä;
g) päättää Liikelaitoskuntayhtymän investoinneista ja muista pitkävaikutteisis- ta menoista yhtymäkokouksen antamien tavoitteiden mukaisesti jollei joh- tosäännössä toisin määrätä;
h) päättää irtaimen omaisuuden hankinnan ja myynnin periaatteista;
i) päättää alaistensa toimien täyttämisestä ja niitä koskevista muista ehdois- ta, ellei niitä ole annettu johtajan tehtäväksi;
j) päättää lainanotosta;
k) päättää Liikelaitoskuntayhtymän nimen kirjoittamiseen oikeutetuista; ja
l) valvoa Liikelaitoskuntayhtymän etua ja, ellei johtosäännössä toisin määrä- tä, edustaa Liikelaitoskuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa.
Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan tehtävistä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä Kuntalain 86 §:n mukaan sovelletaan kuntayhtymän hallitukseen.
12 § Palvelulautakunnat
Liikelaitoskuntayhtymällä on kaksi palvelulautakuntaa: 1) Perusturvalautakunta ja 2) Ym- päristölautakunta. Kumpaankin lautakuntaan kuuluu 10 jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakuntiin nimetään jäsenet seuraavasti:
Kauhajoki 5 jäsentä
Isojoki 1 jäsen
Karijoki 1 jäsen
Teuva 3 jäsentä
Palvelulautakunnat vastaavat erityislainsäädäntöön perustuvista viranomaistehtävistä omilla toimialoillaan.
13 § Liikelaitoskuntayhtymän johtaja
Liikelaitoskuntayhtymällä on johtaja, jonka tehtävät määritellään Liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
14 § Palvelualueet
Liikelaitoskuntayhtymän toiminta jakautuu elämänkaarimallin mukaisesti kolmeen palvelu- alueeseen: 1) Sosiaalipalvelun alue, 2) Hoidon ja hoivan alue sekä 3) Ympäristötoimen alue.
D. TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
15 § Peruspääoma ja vuokratilojen vuokra
Peruspääoma muodostetaan Liikelaitoskuntayhtymän aloittavassa taseessa 1.6.2008 si- ten, että kukin jäsenkunta sijoittaa Liikelaitoskuntayhtymän peruspääomaan väkiluvun mu- kaisessa suhteessa 50 euroa / asukas (asukasmäärä 31.12.2007 tilanteessa).
Asukas- luku | Peruspääoma- osuus, % | Peruspääoma, euroa | Äänivalta yhtymä- kokouksessa | |
Isojoki | 2 518 | 10 | 125 900 | 10 |
Karijoki | 1 579 | 6 | 78 950 | 6 |
Kauhajoki | 14 428 | 59 | 721 400 | 59 |
Teuva | 6 158 | 25 | 307 900 | 25 |
Yhteensä | 24 683 | 100 | 1 234 150 | 100 |
Nykyinen sopijaosapuolten omistuksessa oleva Liikelaitoskuntayhtymän yhteiskäyttöön tuleva toimialojen kalusto, laitteet ja välineistö luovutetaan Liikelaitoskuntayhtymän omis- tukseen joko kauppana tai vuokrausmenettelyllä. Ennen luovutusta luovutettava omaisuus arvostetaan sen tasearvon perusteella. Liikelaitoskuntayhtymän käynnistymisen jälkeen hankittavan kaluston ja muun tarvittavan välineistön hankkii Liikelaitoskuntayhtymä.
Liikelaitoskuntayhtymä toimii toiminnan alkaessa jäsenkunnilta tai muilta vuokratuissa ti- loissa. Liikelaitoskuntayhtymä vuokraa vain toimintansa välttämättömään käyttöön tarvit- semansa tilat. Vuokratiloista tehdään kirjalliset vuokrasopimukset. Vuokratilojen vuokrat määräytyvät yhtenäisen käytännön mukaisesti.
Vuokratilojen vuokraa maksetaan jäsenkunnilta vuokrattujen tilojen osalta vain pääoma- vuokran muodossa. Pääomavuokratason yhtenäistämiseksi toimitilojen omaisuusarvot tarkistetaan yhteismitallisiksi. Pääomavuokra lasketaan siten, että jäljellä olevasta hankin- ta-arvosta lasketaan 2,5 %:n vuosittainen poisto ja jäännösarvolle maksetaan 5 %:n pää- omavuokra. Vuokratiloihin tehtävien perusparannusten pääomavuokra määräytyy samalla perusteella perusparannuksen valmistumista seuraavan vuoden alusta lukien.
Liikelaitoskuntayhtymä vastaa vuokralaisena vuokratilojen kaikista tavanomaisista vuotui- sista käyttökustannuksista, kuten lämmitys-, sähkö- ja siivouskuluista. Kukin sopijakunta vastaa omien kiinteistöjensä osalta kyseisten kiinteistöjen vuosikorjauskustannuksista.
Tulevista toimitilainvestoinneista vastaa kukin jäsenkunta silloin, kun investointi toteute- taan kyseessä olevan jäsenkunnan tarpeita varten. Näiden tilojen ja investointien vuokran osalta noudatetaan edellä selostettua käytäntöä.
Liikelaitoskuntayhtymä voi vuokrata tiloja myös ns. vapailta markkinoilta, silloin kun se on liiketaloudellisesti perusteltua sekä rakennuttaa / omistaa / ostaa kiinteistöjä palvelutoimin- tasuunnitelmansa toteuttamiseksi.
Liikelaitoskuntayhtymän jäseneksi voi myöhemmin liittyä sekä kuntia että kuntayhtymiä jäsenyhteisöjen erikseen tekemien päätösten mukaisesti.
Uuden jäsenyhteisön ja jäsenyyttään laajentavan jäsenyhteisön peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättävät jäsenyhteisöjen valtuustot. Kaikkien päätösten tulee olla samansisäl- töiset.
16 § Jäsenyhteisöjen osuudet ja vastuut
Jäsenyhteisöjen osuudet Liikelaitoskuntayhtymän varoihin sekä vastuut veloista ja velvoit- teista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa.
Liikelaitoskuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenten peruspääomaosuuksista.
17 § Talousarvio ja –suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenyhteisöille on varattava tilaisuus lausunnon an- tamiseen taloussuunnitelmasta ja esityksen tekemiseen Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
18 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
19 § Toiminnan rahoitus
Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperi- aatetta, jonka mukaan toiminnasta aiheutetut nettokulut saadaan katetuksi. Tavoitteena on myös palvelujen vakaan kustannuskehityksen turvaaminen.
Liikelaitoskuntayhtymän tuottamista palveluista peritään maksut johtokunnan hyväksymien perusteiden ja erikseen talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävien hintojen mu- kaan. Lähtökohtana on, että palveluista peritään kustannuksia vastaava hinta. Liikelaitos- kuntayhtymän johtokunta voi myös päättää ottaa käyttöön hinnoittelu- ja rahoitusinstru- mentteja, joilla tavoitellaan jäsenkuntien maksuosuuksien tasaista kehitystä.
Mikäli jäsenyhteisö yksipuolisesti päättää palvelujen käytön merkittävästä vähentämisestä, tulee kyseisen jäsenyhteisön osallistua kyseessä olevaan tuotantoon kohdistuviin tuotan- topanoksiin, joita ei voida sopeuttaa alenevaan tuotantomäärään tuotantoteknisistä, henki- löstömitoituksesta tai muista seikoista johtuen, vähintään kahden seuraavan toimintavuo- den ajan. Merkittävänä palvelujen käytön muutoksena pidetään vähintään 25 %:n vähe- nemistä hankintana Liikelaitoskuntayhtymältä suhteutettuna jäsenyhteisön ko. palvelujen rahalliseen kokonaishankintamäärään.
20 § Investointien pääomarahoitus
Liikelaitoskuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenyhteisöjen maksuosuuksina, lainana jäsenyhteisöiltä tai rahoituslaitoksilta taikka muuna rahoituksena.
Liikelaitoskuntayhtymän mahdolliset investoinnit kohdistuvat pääosin kone- ja laitehankin- toihin. Näiden hankintojen rahoitus toteutetaan palvelutoiminnan maksujen kautta, ellei toisin päätetä.
21 § Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.
22 § Viivästyskorko
Maksun viivästyessä Liikelaitoskuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron.
23 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittaa Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta ja esittelijä.
Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsitte- lystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
24 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Liikelaitoskuntayhtymän kirjanpidollisessa käsittelyssä noudatetaan kuntalakia ja Kirjanpi- tolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita.
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty Liikelaitoskuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 6 jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakuntaan nimetään jäsenet seuraavasti:
Kauhajoki 4 jäsentä
Isojoki 1 jäsen
Karijoki 1 jäsen
Teuva 2 jäsentä
E. LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄSTÄ EROAMINEN, LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
25 § Liikelaitoskuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Kullakin jäsenyhteisöllä on oikeus erota Liikelaitoskuntayhtymästä tekemällä sitä tarkoitta- va kirjallinen ilmoitus muille jäsenyhteisöille ja Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalle vä-
hintään 12 kuukautta aikaisemmin. Eroaminen astuu voimaan aina kalenterivuoden vaih- tuessa.
Mikäli jäsenyhteisö eroaa Liikelaitoskuntayhtymästä, tulee eroavan yhteisön maksaa osuu- tensa Liikelaitoskuntayhtymän pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista lainoista. Lainaosuuden maksun jälkeen suoritetaan eroavalle jäsenyhteisölle yhtymäkokouksen päätöksellä 80 % Liikelaitoskuntayhtymän kirjanpitoon perustuvan nettovarallisuuden jäsenyhteisöosuudes- ta.
Eroavan jäsenyhteisön on lisäksi vastattava käyttönsä mukaisesta osuudesta Liikelaitos- kuntayhtymän henkilöstömenoista. Tämä tapahtuu siten, että eroavalle jäsenyhteisölle siirtyy sen alueella toimivien yksiköiden henkilökunta sekä kahden edellisen vuoden kes- kimääräisen palvelujen käytön mukainen prosenttiosuus yhteisistä palveluyksiköiden hen- kilöstömenoista.
Mikäli eroava jäsenyhteisö ei vastaanota edellä mainittua henkilökuntaa, vastaa se seu- raavan kahden vuoden ajan kyseisestä henkilökunnasta aiheutuvista nettomenoista.
Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavalle jäsenelle maksettavaa osuutta, alennetaan pe- ruspääomaa. Korvaus suoritetaan tasasuurina erinä kahden vuoden aikana eron voimaan- tulosta lukien. Eroaminen astuu voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätty- essä.
26 § Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Liikelaitoskuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenyhteisöjen valtuustot. Liikelaitoskun- tayhtymän purkautuessa johtokunnan on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jä- senyhteisöt sovi muusta järjestelystä. Liikelaitoskuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppu- selvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jae- taan jäsenyhteisöille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jä- senyhteisöt ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhtees- sa.
F. SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
27 § Liikelaitoskuntayhtymän väliaikainen hallinto ja valmistelukauden eri- tyistoimenpiteet
Tämän sopimuksen osapuolet ryhtyvät sopimuksen edellyttämiin valmistelu- ja täytän- töönpanotehtäviin välittömästi sen voimaantulon jälkeen.
Liikelaitoskuntayhtymä perustetaan 1.6.2008. Varsinaisen palvelutuotantotoiminnan Liike- laitoskuntayhtymä aloittaa 1.1.2009.
Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokouksen ja johtokunnan kokoonpanon ja äänivaltasuh- teiden osalta noudatetaan tässä perussopimuksessa esitettyä rakennetta Liikelaitoskun-
tayhtymän perustamisesta lähtien. Yhtymäkokous järjestäytyy ensimmäiseen kokoukseen- sa 15.6.2008 mennessä. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle Liikelaitoskuntayhtymän valmis- telua varten nimetty ohjausryhmä. Yhtymäkokouksen ensimmäisessä kokouksessa viran- haltijaesittelijänä toimii Kauhajoen kaupunginjohtaja.
Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan nimittää Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokous.
Johtokunta nimeää Liikelaitoskuntayhtymän johtajan ja avainhenkilöt, tekee Liikelaitoskun- tayhtymän toiminnan käynnistymisen kannalta tarvittavat sopimukset, vastaa talousarvion valmistelusta ja palvelutoiminnan käynnistämisen suunnittelusta.
Johtokunnan esittelijänä toimii Kauhajoen kaupunginjohtaja siihen asti, kunnes Liikelaitos- kuntayhtymälle valittava johtaja on ottanut tehtävän vastaan. Kyseisestä ajankohdasta lu- kien johtokunnan esittelijänä toimii Liikelaitoskuntayhtymän johtaja.
Johtokunnan kokoonpano muuttuu vuoden 2008 kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jäl- keen vastaamaan vaalitulosta.
Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokouksen ja johtokunnan tehtävien ja toimivallan suhteen noudatetaan tämän perussopimuksen määräyksiä. Toimielinten kokousmenettelyn osalta noudatetaan Kauhajoen kaupungin ao. sääntöjä siihen asti, kunnes Liikelaitoskuntayhty- män yhtymäkokous on hyväksynyt Liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännön.
Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon kokous- ja muista kuluista vastaa Liikelaitoskuntayhty- mä yhtymäkokouksen ensimmäisessä kokouksessaan linjaamien luottamushenkilöiden taloudellisia etuuksia koskevien periaatteiden mukaisesti.
Valmistelutyötä varten muodostetaan tarvittava määrä työryhmiä, jotka valmistelevat Liike- laitoskuntayhtymän toimintamallia. Työryhmät nimeää johtokunta tai Liikelaitoskuntayhty- män johtaja.
Henkilöstön edustus toteutetaan perustamalla erillinen yhteistoimintatyöryhmä, johon kaik- kien sopijaosapuolten henkilöstöjärjestöt nimeävät edustajansa.
Sopimusosapuolet sitoutuvat luovuttamaan henkilöstönsä työpanosta valmistelutyöhön tarvittavassa laajuudessa. Kukin osapuoli vastaa valmistelutyöhön osallistuvan oman hen- kilöstönsä kustannuksista, ellei tapauskohtaisesti poikkeuksellisesti muuta sovita. Liikelai- toskuntayhtymän palvelukseen vuoden 2008 aikana rekrytoitavan tai siirtyvän henkilöstön kustannuksista vastaa Liikelaitoskuntayhtymä.
28 § Henkilöstön asema
Liikelaitoskuntayhtymän aloittaessa palvelutoimintansa 1.1.2009, siirtyy jäsenkuntien - ja Karijoen kunnan osalta myöhemmin määriteltävä osuus Kristiinankaupungin-Karijoen ter- veyskeskuksen kuntayhtymän - Liikelaitoskuntayhtymän toimialoilla palveluksessa oleva henkilöstö Liikelaitoskuntayhtymän palvelukseen. Siirtyvästä henkilöstöstä laaditaan erilli- nen luettelo. Siirto tapahtuu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain(169/2007)
13 §:n sekä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 5. luvun 25 §:n ja työso- pimuslain (55/2001) 1. luvun 10 §:n perusteella.
Lakien mukaan henkilöstön työantajan vaihtuminen katsotaan liikkeenluovutukseksi. Uu- delleenjärjestelyjen perusteella työnantaja ei voi irtisanoa henkilöstöä taloudellisilla tai tuo- tannollisilla perusteilla. Tämä kielto on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uu- den työnantajan palvelukseen.
Liikelaitoskuntayhtymä perustaa siirtyvistä tehtävistä viroiksi ainoastaan ne, joissa käyte- tään julkista valtaa kuntalain 44 - 46 §:n perustein. Muussa tapauksessa käytetään työ- suhdetta.
Vastuu Liikelaitoskuntayhtymän palvelukseen jäsenyhteisöjen palveluksesta siirtyvien vi- ranhaltijoiden ja työntekijöiden palkka- tai muiden palvelussuhteesta johtuvien saatavien maksamisesta siirtyy Liikelaitoskuntayhtymälle 1.1.2009. Liikelaitoskuntayhtymän palve- lukseen eri kunnista ja kuntayhtymistä siirtyvän henkilöstön palkkataso harmonisoidaan erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti kolmen vuoden kuluessa Liikelaitoskuntayh- tymän toiminnan käynnistymisestä.
Jäsenyhteisöt korvaavat siirtyvän henkilöstön ansaitsemat ja pitämättä olevat vuosiloma- etuudet (siirtymäajankohdan lomapalkkavelat) Liikelaitoskuntayhtymälle 28.2.2009 men- nessä. Liikelaitoskuntayhtymä vastaa niistä 1.1.2009 alkaen.
Siirtyvän henkilöstön 31.12.2008 asti kertyneistä eläkevastuista vastaavat luovuttavat or- ganisaatiot ja Liikelaitoskuntayhtymä 1.1.2009 alkaen kertyvistä vastuista. Siirtyvällä hen- kilöstöllä on, ellei viranhaltijan tai työntekijän eläketurvasta toisin säädetä, oikeus eläketur- vaan Kuntien eläkevakuutukselta niiden perusteiden mukaan, jotka vastaavasti olivat voi- massa ennen siirtymistä Liikelaitoskuntayhtymän palvelukseen
Mikäli Liikelaitoskuntayhtymästä eroaa jokin jäsenyhteisö tai Liikelaitoskuntayhtymä pure- taan, sitoutuvat jäsenyhteisöt ottamaan takaisin Liikelaitoskuntayhtymän perustamisen yhteydessä sopijapuolilta Liikelaitoskuntayhtymälle siirtyneet henkilöt.
29 § Arkistojen ja asiakas-/potilastietojen siirto
Liikelaitoskuntayhtymä muodostaa oman arkiston ja tarvittavat asiakas- ja muut rekisterit.
Asiakkaita koskevat eri organisaatioiden nykyiset arkisto-, asiakas/potilas- ja muut rekiste- ritiedot siirrettään Liikelaitoskuntayhtymän käyttöön siten kuin lainsäädäntö huomioon ot- taen se on mahdollista.
G. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, VOIMAANTULO JA ALLEKIRJOITUKSET
30 § Sopimuksen tulkinta ja erimielisyyksien ratkaisu
Tämän perussopimuksen tulkinta ja soveltaminen ratkaistaan ensisijaisesti jäsenyhteisöjen ja Liikelaitoskuntayhtymän keskinäisin neuvotteluin. Ellei näin ratkaisuun päästä, riita käsi- tellään hallintoriita-asiana Vaasan hallinto-oikeudessa tai vaihtoehtoisesti välimiesmenette- lyn kautta.
31 § Muutokset sopimukseen
Tätä perussopimusta voidaan muuttaa kuntalain 79 §:n mukaisesti, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaik- kien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
32 § Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä pe- rustetaan 1.6.2008. Varsinaisen palvelutoimintansa Liikelaitoskuntayhtymä aloittaa 1.1.2009
Tämä sopimus on laadittu ja allekirjoitettu viitenä samansanaisena kappaleena, joista yksi kappale annetaan kunkin jäsenkunnan hallitukselle ja yksi Suupohjan peruspalveluliikelai- toskuntayhtymän johtokunnalle.
ALLEKIRJOITUKSET
Kauhajoki 10.6.2008
KAUHAJOEN KAUPUNKI
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxx-Xxxxxxx
Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja
ISOJOEN KUNTA
TEUVAN KUNTA
Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx
Hallituksenpuheenjohtaja Kunnanjohtaja
KARIJOEN KUNTA
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx
Kunnanjohtaja Kunnansihteeri
Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Hallituksen puheenjohtaja vt. Kunnanjohtaja
LIITE: Hallintosääntöön tulevat Liikelaitoskuntayhtymän johtajaa koskevat säännökset:
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN JOHTAJA
Liikelaitoskuntayhtymää johtaa Liikelaitoskuntayhtymän johtaja. Johtajan virkaan voidaan valita henkilö, joka on suorittanut virkaan soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on kokemusta hallinnosta ja Liikelaitoskuntayhtymän tehtäväalalta.
Johtajan tehtävänä on:
1. johtaa Liikelaitoskuntayhtymän toimintaa yhdessä johtokunnan kanssa yhtymäkokouk- sen antamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa;
2. toimia esittelijänä johtokunnan kokouksissa;
3. valita alaisensa henkilökunta ja päättää johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti vir- ka- ja työehtosopimusten noudattamisesta;
4. päättää hankinnoista johtokunnan antamien rajojen puitteissa;
5. hyväksyä ja allekirjoittaa Liikelaitoskuntayhtymän toimintaan liittyvät sopimukset johto- kunnan hyväksymien valtuuksien rajoissa;
6. hyväksyä Liikelaitoskuntayhtymän laskut, ja
7. huolehtia muista johtokunnan antamista tehtävistä