Jäsenkirje 2-2017 Mikko Ahtola
Jäsenkirje
2-2017
Xxxxx Xxxxxx
1. KOEAIKAA KOSKEVAT LAKIMUUTOKSET 1.1.2017 ALKAEN
2. TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTTA KOSKEVAT LAKIMUUTOKSET 1.1.2017 ALKAEN
3. MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN KANSSA 1.1.2017 ALKAEN
4 MUISTILISTA MUUTOKSISTA
Työsopimuslain muutokset 1.1.2017 alkaen
Eduskunta on joulukuussa hyväksynyt hallituksen esityksen työsopimuslain muuttamisesta 1.1.2017 alkaen.
Erittäin tärkeää on kuitenkin huomioida, että työsopimuslain muutoksilla ei ole vaikutusta sellaisiin asioihin, joista on sovittu työehtosopimuksissa työsopimuslaista poikkeavasti.
Erillisessä jäsentiedotteessa on esitelty ne vuodenvaihteen lakimuutokset, jotka koskevat vain yli 30 henkeä säännöllisesti työllistäviä yrityksiä.
1. KOEAIKAA KOSKEVAT LAKIMUUTOKSET 1.1.2017 ALKAEN
Koeajan enimmäispituus työntekijöillä
1.1.2017 voimaan tulleen työsopimuslain muutoksen mukaan koeajan enimmäispituus pitenee nykyisestä työsopimuslain sallimasta neljästä (4) kuukaudesta kuuteen (6) kuukauteen.
Vedeneristysalan työehtosopimuksessa koeajan enimmäispituus on kuitenkin sovittu olevan enintään kolme (3) kuukautta toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa.
Koska vedeneristysalan TES:ssä on sovittu työsopimuslaista poikkeavasta koeajan enimmäispituudesta, tulee jatkossakin noudattaa vedeneristysalan TES:n säännöstä. Vastaavanlainen säännös on käytännössä kaikissa muissakin rakennusalan työntekijöitä koskevissa työehtosopimuksissa eli tilanne tulee olemaan sama muillakin rakentamisen aloilla (esim. talonrakennusteollisuus, maalausala, lattianpäällystys jne.)
Näin ollen koeajan enimmäispituus määräytyy jatkossakin puhtaasti alla esitetyn vedeneristysalan työehtosopimuksen koeaikaa koskevan säännöksen mukaan, eikä työntekijöiden koeaikaa ole mahdollista sopia 6 kuukauden mittaiseksi.
Vedeneristysalan TES:n irtisanomissuojaa koskeva sopimus ”Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuukautta, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.”.
Koeajasta puhuttaessa on aina syytä muistuttaa lisäksi kahdesta olennaisesta seikasta:
Jos koeajasta ei ole erikseen (kirjallisesti) sovittu, ei sitä ole lainkaan olemassa. Näin ollen koeajasta ja sen kestosta on aina erikseen sovittava työsopimuksessa. Koeaika ei siten milloinkaan tule automaattisesti osaksi työsuhdetta, vaan koeajasta ja sen kestosta on aina nimenomaisesti sovittava kirjallisesti työsopimuksen yhteydessä.
Edellä mainitut koeajan pituudet ovat koeajan enimmäispituuksia - lyhyemmistä koeajoista voi halutessa sopia vapaasti;
Koeajan enimmäispituus toimihenkilöillä
Rakennusalan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole vedeneristysalan työehtosopimuksen tapaan sovittu laista poikkeavasta koeajan pituudesta.
Tästä johtuen rakennusalan toimihenkilöiden kohdalla koeajan enimmäispituus muuttuu työsopimuslain muutoksen perusteella. Näin ollen 1.1.2017 jälkeen solmittavissa toimihenkilöiden työsuhteissa koeajan enimmäispituus on kuusi (6) kuukautta.
6 kuukauden enimmäispituus koskee nimenomaan uusia toistaiseksi voimassaoleviksi sovittavia työsuhteita sekä yli vuoden pituisia määräaikaisia työsuhteita. Vuotta lyhyempien määräaikaisten työsuhteiden kohdalla koeajan enimmäispituus on edelleen enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Vastaavalla tavalla kuin työntekijöiden kohdalla, on syytä muistaa, että koeajasta on aina sovittava erikseen kirjallisesti työsopimuksen laatimisen yhteydessä. Jos koeajasta ei ole erikseen sovittu, ei sitä ole myöskään olemassa.
Koeajan pidentäminen poissaolojen perusteella
1.1.2017 voimaan tuleva työsopimuslaki mahdollistaa uutena asiana koeajan pidentämisen työntekijän koeaikaan kohdistuneen poissaolon vuoksi, mikäli poissaoloja kertyy vähintään 30 kalenteripäivää.
Tämä muutos koskee näkemyksemme mukaan kaikkia jäsenliikkeitämme (työntekijöitä ja toimihenkilöitä), sillä vedeneristysalan työehtosopimuksessa tai rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa ei ole tästä asiasta toisin säädetty.
Näin ollen, mikäli työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, on työnantajalla oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työkyvyttömyyden syyllä tai sairausajan palkanmaksuvelvollisuudella ei ole merkitystä laskettaessa 30 kalenteripäivää. Poissaolon ei tarvitse myöskään olla yhdenjaksoinen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että koeaikaa voidaan pidentää aina silloin kun sairaspäiviä, muita työkyvyttömyyspäiviä tai perhevapaapäiviä kertyy yli 30 kalenteripäivää koeajan kuluessa. Pidennys tapahtuu aina kokonaisina kuukausina siten, että esim. 35 kalenteripäivän poissaolo pidentää vain yhden kokonaisen kuukauden koeaikaa, kun taas 60 kalenteripäivän poissaolo pidentää kaksi kuukautta jne. Sen sijaan esimerkiksi 29 kalenteripäivän poissaolo ei pidennä koeaikaa lainkaan.
Koeaika ei pitene suoraan lain nojalla automaattisesti, vaikka työntekijä olisikin poissa vähintään 30 kalenteripäivää. Koeajan pidentäminen edellyttää siten aina työnantajan työntekijälle antamaa ilmoitusta koeajan pidentämisestä. Kyseinen ilmoitus on lisäksi tehtävä ennen voimassa olevan koeajan päättymistä.
Määräaikaisten työsuhteiden kohdalla on huomioitava TES:n määräys siitä, että koeajan enimmäispituus voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Tästä johtuen esimerkiksi 6 kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa koeaika on jatkossakin enintään 3 kuukautta, eikä tätä voida pidentää 30 päivän poissaolojen perusteella.
2. TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTTA KOSKEVAT LAKIMUUTOKSET 1.1.2017 ALKAEN
1.1.2017 voimaan tulleessa uudessa työsopimuslaissa tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden pituus lyhenee nykyisestä yhdeksästä (9) kuukaudesta neljään (4) kuukauteen tai kuuteen (6) kuukauteen riippuen työsuhteen kestosta.
Vedeneristysalan työehtosopimuksessa, kuten ei rakennusalan toimihenkilöidenkään työehtosopimuksessa ole sovittu erikseen takaisinottovelvollisuuden pituudesta. Tästä johtuen työsopimuslain muutokset tulevat voimaan vedeneristysalalla sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden työsuhteissa.
Näin ollen takaisinottovelvollisuuden pituus on 1.1.2017 alkaen
4 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt alle 12 vuotta; ja
6 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt keskeytyksettä vähintään 12 vuotta.
Voimaantulopäivällä 1.1.2017 saattaa olla merkitystä vuodenvaihteen aikoihin päättyvien työsuhteiden kohdalla.
Jos työsuhde päättyy ennen uuden lain voimaantuloa, sovelletaan aikaisemmin voimassa ollutta takaisinottosäännöstä (eli 9 kuukauden takaisinottoaikaa); ja
Jos työsuhde päättyy 1.1.2017 tai sen jälkeen, sovelletaan uutta takaisinottosäännöstä (4 tai 6 kuukautta), vaikka irtisanomisaika olisi alkanut jo ennen uuden lain voimaantuloa.
Takaisinottovelvollisuuden osalta on syytä huomata, että vedeneristysalalla takaisinottovelvollisuuden pituus lasketaan jatkossakin työsopimuslaista 6 luvun 6 §:n mukaisesta työsuhteen päättymishetkestä poiketen työnteon lopettamisesta.
Erityisesti tällä on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi lomautettujen ja ehdollisesti irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuuden kannalta.
3. MÄÄRÄAIKAISET TYÖSOPIMUKSET PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN KANSSA
1.1.2017 alkaen työsopimuslakiin lisättiin säännös (TSL 1:3 a §), joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi, jos palkattava henkilö on ollut TE-toimiston ilmoituksen perusteella yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan.
Tämä muutos tulee voimaan sellaisenaan koskien niin työntekijöitä kuin toimihenkilöitä.
Uudesta työsopimuslain 1:3a §:stä on huomioitava erityisesti seuraavat seikat:
Kyse on oltava pitkäaikaistyöttömästä työnhakijasta, joka TE-toimiston antaman ilmoituksen perusteella on ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden aikana;
Enimmäiskesto tällaiselle määräaikaiselle työsopimukselle on 1 vuosi, mutta vuoden enimmäismäärä saa koostua useasta eri määräaikaisesta työsuhteesta. Sopimuksia saa olla kuitenkin enintään kolme ja viimeisen sopimuksen tulee alkaa ennen kuin ensimmäisen sopimuksen alkamisesta on kulunut yksi vuosi. Yhteenlaskettu enimmäiskesto usealla määräaikaiselle on siten aina enintään 1 vuosi.
Määräaikaiselle työsopimukselle ei vaadita normaalista työsopimuslain säännöksestä poiketen ”perusteltua syytä”. Näin ollen työvoiman tarvetta ei tarvitse arvioida ja se saa olla pysyvä, jos palkataan tämän kohdan mukaisesti pitkäaikaistyötön työntekijä.
Erityisesti on syytä korostaa, että työnantajan tulee varmistua siitä, että kyse on ylipäänsä edellä mainitulla tavalla ”pitkäaikaistyöttömästä työnhakijasta”. Työnantaja voi joko itse hankkia TE-toimistolta tätä koskevan selvityksen tai pyytää palkattavaa työntekijää hankkimaan TE-toimistolta vastaavan selvityksen. Olennaista on, että selvitys on olemassa ja todisteellisesti jälkikäteen näytettävissä ennen tämän kohdan mukaisten työntekijöiden palkkaamista.
4. MUISTILISTA MUUTOKSISTA
Koeaika
Työntekijöiden kohdalla koeajan enimmäispituus on jatkossakin 3 kuukautta toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa ja yli 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa. (ei muutoksia)
Toimihenkilöiden kohdalla koeajan enimmäispituus muuttuu. Jatkossa enimmäispituus on 6 kuukautta toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa ja yli vuoden mittaisissa määräaikaisissa työsuhteissa. Tätä lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. (muuttui 1.1.2017)
Koeaikaa voidaan 1.1.2017 alkaen pidentää yhdellä kuukaudella kerrallaan, mikäli työntekijä on työkyvyttömyyden tai perhevapaiden vuoksi poissa töistä koeajan kuluessa yli 30 kalenteripäivää. Tämä edellyttää työnantajalta kuitenkin ilmoitusta työntekijälle koeajan kuluessa. (muuttui 1.1.2017 sekä työntekijät että toimihenkilöt)
Takaisinottovelvollisuus
Takaisinottovelvollisuus lyhenee 9 kuukaudesta 4 tai 6 kuukauteen. Jos työntekijä on ollut alle 12 vuotta työsuhteessa, on takaisinottovelvollisuus jatkossa 4 kuukautta. Jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, on takaisinottovelvollisuus jatkossa 6 kuukautta.
Takaisinottovelvollisuus lasketaan jatkossakin työnteon lopettamisesta, eikä työsuhteen päättymisestä.
Määräaikaiset työsuhteen pitkäaikaistyöttömien kanssa
Pitkäaikaistyöttömien kanssa voidaan tehdä enintään yhden vuoden mittainen määräaikainen työsuhde ilman perusteltua syytä. Se saa koostua enintään kolmesta määräaikaisesta työsuhteesta.
Edellytyksenä on, että kyse on pitkäaikaistyöttömästä työnhakijasta eli vähintään 12 vuotta työttömänä olleesta työnhakijasta. Tästä tulee aina varmistua hankkimalla tai pyytämällä TE-keskuksen todistuksen.
KATTOLIITTO RY
Xxxxx Xxxxxx
Toimitusjohtaja
