PERUSSOPIMUS

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion

PERUSSOPIMUS

I YLEISTÄ

Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain (169/2007) 5

§:n sosiaali- ja terveystoimen ja Kuntalain 76 §:n 2 momentin mukaisesta kuntien yh- teistoiminnasta. Yhteistoiminta-alueen organisointimuoto on kuntayhtymä. Kuntien tavoitteena on järjestää kuntayhtymän avulla kuntalaisille laadukkaita palveluja talou- dellisesti kestävällä tavalla ja vaikuttavasti. Kuntayhtymä vastaa yhteistoiminta- alueella palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti koko alueellaan.

1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska.

3 § Kuntayhtymän toimiala ja tehtävät

Kuntayhtymän toimialaan kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja tervey- denhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto sekä kuntien ympäris- töterveydenhuollon tehtäväksi luovuttamat muut lupa- ja valvontaviranomaisen tehtä- vät, huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien sopimat tehtävät.

4 § Palvelujen myynti

Kuntayhtymä voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja sopimukseen perustuen myös muille kuin jäsenkunnille.

II KUNTAYHTYMÄN HALLINTO

Kuntayhtymän toimielimet ja päätöksenteko

5 § Yhtymäkokous

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kun- tayhtymän budjetista, organisaation rakenteesta ja muista hallinnon järjestämisen pe- rusteista. Kunkin jäsenkunnan hallitus nimeää yhtymäkokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa 2500 asukasta kohden. Asukaslukupohjana on yhtymäkokousta edel- tävän vuoden viimeisen päivän väestömäärä. Yhtymäkokouksessa kullakin edustajalla on yksi ääni.

Yhtymäkokous kutsutaan koolle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Yhtymäkokouksen tehtävät

1) valita yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenet sekä näiden toi- mielinten puheenjohtajistot;

2) hyväksyä talousarvio ja –suunnitelma;

3) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta;

4) vahvistaa kuntayhtymän toimintaa ohjaavat säännöt;

5) päättää maksuosuuksien ja maksujen yleisistä perusteista;

6) hyväksyä suunnitelmapoistojen laskentaperusteet;

7) päättää muista yhtymähallituksen sille esittämistä asioista

6 § Yhtymähallitus

Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu yhteensä kolmetoista jäsentä. Hallituksella on oikeus perustaa jaostoja, johon se nimeää jäsenet ja varajäsenet keskuudestaan. Ylivieskan kaupunkia edustaa hallituksessa viisi (5), Nivalan kaupunkia neljä (4), Sie- vin kuntaa kaksi (2) ja Alavieskan kuntaa kaksi (2) jäsentä sekä heille valitut henkilö- kohtaiset varajäsenet.

Hallituksen toimikausi on kunnallisvaltuustojen toimikauden kanssa yhteneväinen.

Yhtymähallituksen tehtävät

Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kunta- lain (365/95) 23 §:n tarkoittamalla tavalla sekä valitsee kuntayhtymän johtajan. Halli- tus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta ulkoiset sopimukset. Hallitus voi siirtää edellä tarkoitettuja tehtäviä ja ratkaisuvaltaansa alaisil- leen viranhaltijoille. Yksityiskohtaiset määräykset hallituksen tehtävistä on määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä.

7 § Muut lautakunnat, johtokunnat ja neuvottelukunnat

Kuntayhtymän yhtymäkokous voi perustaa hallituksen esityksestä lautakuntia, johto- kuntia ja neuvottelukuntia.

Lautakuntien, johtokuntien ja neuvottelukuntien toiminnasta ja jäsenten nimeämisestä säädetään hallintosäännössä.

8 § Nimenkirjoitusoikeus

Kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään, kenellä on oikeus allekirjoittaa yhtymän nimi.

9 § Hallinnon ja talouden tarkastus

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan kuntalain (365/95) säädöksiä ja kuntayhtymän tarkastussäännön määräyksiä.

Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakuntaan valitaan neljä jäsentä, yksi jokaisesta jäsenkunnasta sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet valtuustojen toimikaudeksi.

III KUNTAYHTYMÄN TALOUS

10 § Peruspääoma

Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsen- kuntaosuuksiin.

Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät kuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.

Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoi- tuksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymäkokous.

Kuntayhtymä voi suorittaa peruspääoman jäsenkuntaosuuksille kuuden (6) kuukauden euribor-korkoa (30.6.) vastaavan korvauksen, mikäli jäsenkuntien valtuustot siitä yh- täpitävästi päättävät.

11 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista mää- räytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista.

12 § Talousarvio ja suunnitelma

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja talou- delliset tavoitteet.

Toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkuntien kanssa käydään neuvot- telut palvelutarpeen ennakoimiseksi sekä arvioidaan ja määritellään palvelujen tasoa, määrää ja kustannuksia. Neuvottelut käydään viimeistään syyskuun aikana.

Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsen- kunnille lokakuun 15. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma marraskuun loppuun mennessä.

Toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon voidaan tehdä muutoksia. Muutokset on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

13 § Kuntien maksuosuudet

Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahviste- tun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein.

Palvelujen järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten laskutuksen perustana on oma- kustannushinta, joka sisältää tuotannosta aiheutuneet välittömät kustannukset, yleis- kustannukset ja pääomakustannukset. Välittömien ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mu- kaiset poistot. Yhtymähallitus päättää jäsenkuntalaskutuksen yksityiskohtaisista perus- teista.

Hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista tarkastellaan ja raportoidaan säännöllisesti.

14 § Investointien toteuttaminen

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jä- senkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jä- senkunnalta tai rahoituslaitokselta. Kuntayhtymä ei suorita toimitilainvestointeja. Jä- senkuntien rahoitusosuuksien, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalai- nan ehdoista päättää kuntayhtymässä yhtymäkokous.

15 § Rahastojen perustaminen ja lakkauttaminen

Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta niiden säännöistä päättää yhtymäkoko- us.

16 § Viivästyskorko

Maksun viivästyessä kuntayhtymä voi periä korkolain 4 §:n 3 momentin mukaista vii- västyskorkoa.

17 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja.

18 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous.

IV MUUT SOPIMUSASIAT

19 § Kiinteistöt

Kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta, kuntien omistamilta yhtiöiltä tai muilta kuntien yhteisöiltä. Vuokrien määräytymisperusteet sovitaan erik- seen.

20 § Perussopimuksen muuttaminen

Perussopimus on jäsenkuntien välinen sopimus, jota voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puo- let kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

21 § Uuden jäsenkunnan mukaantulo

Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä anomus kuntayh- tymälle. Uusi kunta voidaan ottaa kuntayhtymän jäseneksi jos vähintään kaksi kol- mannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaik- kien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

22 § Jäsenkunnan eroaminen

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä, ellei kunnanvaltuus- tojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita.

Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä eroamisajankohdasta lukien. Eroavalle jäsenkunnalle maksetaan osuus kun- tayhtymän nettovarallisuudesta tai osa siitä. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä taseen varoista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Nettovarallisuutta laskettaessa pysyvien vastaavien varat arvostetaan tasearvoon.

23 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkau- tuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.

Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorit- tamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoman jäsen- kuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumus- ten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

24 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan hallintoriita-asioina hallinto- oikeudessa.

25§ Voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2012 ja se kumoaa 1.1.2009 alkaen jäsenkunti- en valtuustojen päätöksillä voimaan saatetun perussopimuksen.

Allekirjoitukset

ALAVIESKAN KUNTA NIVALAN KAUPUNKI

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Kunnanjohtaja Kaupunginjohtaja

SIEVIN KUNTA YLIVIESKAN KAUPUNKI

Xxxxxx Xxxxx Terho Ojanperä Xxxxxxx Xxxxx

Kunnanjohtaja Kaupunginjohtaja Kaupunginsihteeri