PERUSSOPIMUS
RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSENKY
PERUSSOPIMUS
Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Xxxxxxxxxxxxx 0,
11100 Riihimäki
Puh. x000 00000 0000 xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Sisällysluetelo
1 § Kuntayhtymän nimi, kotipaikka ja jäsenkunnat 1
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen 1
II luku Kuntayhtymän toimielimet 2
10 § Päätösvallan rajoitukset 3
13 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 3
III luku Kuntayhtymän talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus 4
15 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 4
16 § Talousarvio ja -suunnitelma 4
18 § Jäsenkuntalaskutus ja seuranta 5
19 § Kuntien maksuosuuksienperiminen ja hintojen tarkistaminen 6
20 § Investointien pääomarahoitus 6
21 § Rahastojen perustaminen 6
23 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 6
24 § Hallinnon ja talouden tarkastus 6
25 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 7
26 § Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet 7
Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän perussopimus
Hyväksytty: |
Hausjärven kunnanvaltuustossa |
Lopen kunnanvaltuustossa |
Riihimäen kaupunginvaltuustossa |
Janakkalan kunnanvaltuustossa |
Voimaantulo |
Allekirjoittaneet Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän jä- senkunnat ovat valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä sopineet kuntayh- tymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä seuraavaa:
Voimaantulo: 1.1.2020
I luku Kuntayhtymä
1 § Kuntayhtymän nimi, kotipaikka ja jäsenkunnat
2 § Tehtävät
Kuntayhtymän nimi on Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhty- mä ja sen kotipaikka on Riihimäen kaupunki. Kuntayhtymän perustaja- ja jäsenkunnat ovat Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki.
Kuntayhtymä voi hyväksyä osajäseniä eri palveluiden osalta siten kuin se on voimassa olevan lainsäädännön mukaan mahdollista. Uusien jä- senien ja osajäsenien hyväksymiseen vaaditaan kaikkien jäsenten val- tuustojen hyväksyvä päätös. Vanhalla osajäsenellä ei ole päätösvaltaa uuden jäsenen tai osajäsenen ottamiseen. Uusia osajäseniä koskevat sopimusmuutokset kirjataan tämän perussopimuksen liitteeksi.
Kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristö- terveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon järjestäminen ja kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon käytön ohjaus ja seuranta jäsenkuntien kans- sa erikseen sovittavissa rajoissa.
Kuntayhtymä käyttää jäsenkuntien päätösvaltaa kaikissa lääkelain ja
-asetuksen tarkoittamissa tehtävissä. Lisäksi kuntayhtymä toimii ke- mikaalilain tarkoittamana paikallisena valvontaviranomaisena ja käyt- tää päätösvaltaa jäsenkuntien yhtäpitävillä päätöksillä sille erikseen osoittamissa tehtävissä.
3 § Palvelusten antaminen
Kuntayhtymä antaa palveluja ensisijaisesti kansanterveyslaissa (66/72) tarkoitetuille jäsenkuntien asukkaille, jollei laista muuta joh- du.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen
Uuden jäsenkunnan liittyminen ja jäsenkunnan eroaminen edellyttä- vät perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymis- tä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraa- van kalenterivuoden päättyessä.
II luku Kuntayhtymän toimielimet
5 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymälle valtuusto- jen toimikaudeksi tarkastuslautakunnan siten, että kunkin jäsenkun- nan valtuusto valitsee yhden (1) tarkastuslautakunnan jäsenen ja täl- le henkilökohtaisen varajäsenen. Tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkunnan valtuutettuja. Tarkastuslauta- kuntaan valitut valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapu- heenjohtajan. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymälle tarkastus- lautakunnan ehdotuksesta tilintarkastajan ottaen huomioon tilintar- kastuslain 13 §:n 2 momentin määräykset sekä hyväksyvät yhtymän tilinpäätöksen ja päättävät itsenäisillä päätöksillä tili- ja vastuuva- pauden myöntämisestä.
Mikäli jäsenkuntien valtuustojen päätökset tilintarkastajan valinnasta eivät ole samansisältöisiä, tulee kuntayhtymän tilintarkastajaksi se, jonka enemmistö valtuustoista on valinnut tai, jos enemmistöä ei ole, se, jonka Riihimäen kaupunginvaltuusto on valinnut (YH § 112/ 14.5.1997).
6 § Yhtymähallitus
Kunkin jäsenkunnan valtuusto valitsee yhtymähallitukseen vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään valtuuston toimikaudeksi jäseniä ja näille henkilökohtaisia varajäseniä kunnan asukasluvun perusteella seuraa- vasti:
• kunnan asukasluku enintään 15 000 asukasta: 3 jäsentä
• kunnan asukasluku yli 15 000 asukasta: 6 jäsentä
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä te- kee sen puolesta sopimukset.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta mää- rätään tarkemmin hallintosäännössä.
Osajäsenkunnalla on yhtymähallituksessa yksi jäsen ja tälle varajäsen. Osajäsenkunnan yhtymähallituksen jäsenellä on oikeus osallistua niihin yhtymähallituksen käsittelemiin asiakohtiin, jotka koskevat osajäsenyyt- tä koskevaa toimintaa.
7 § Äänivallan perusteet
Yhtymähallituksen kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni.
8 § Kutsumisaika
Kokouskutsu yhtymähallituksen kokouksiin on lähetettävä, mikäli mah- dollista, vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.
Kokouskutsu ja esityslista lähetetään yhtymähallituksen jäsenten lisäksi jäsenkuntien kunnanhallituksille.
9 § Päätösvaltaisuus
Yhtymähallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä ja ainakin yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta on saapuvil- la.
10 § Päätösvallan rajoitukset
Päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) saapuvilla olevista yhtymähallituksen jäsenistä sitä kannattaa asi- oissa, jotka koskevat:
1) toiminnan merkittävää laajentamista taisupistamista,
2) investointeja ja hankintoja, jotka eivät ole valtionosuuslainsäädännön mukaisia käyttötalousmenoja,
3) investointeja ja hankintoja, jotka eivät liity välittömästi perussopi- muksen 2 §:ssä määriteltyihin tehtäviin ja joihin ei saada valtion- osuutta, ja
4) rahastojen perustamista tai lakkauttamista.
11 § Puheenjohtaja
Yhtymähallitus valitsee vuodeksi kerrallaan keskuudestaan puheen- johtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, joiden vaali toimitetaan kuten valtuuston puheenjohtajien vaali kuntalain 18 §:n mukaan.
12 § Esittely
Yhtymähallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan viranhaltijan esitte- lystä. Esittelijöistä määrätään hallintosäännössä
13 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallinto- säännössä.
III luku Kuntayhtymän talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus
14 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostetaan kuntayhtymän vuoden 1996 tilinpää- töksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjan- pitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspää- oman määrän vahvistaa yhtymähallitus.
Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpää- töksen omistusosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspää- oma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina.
Peruspääomaa voidaan korottaa, jos kuntayhtymään liittyy uusi jä- senkunta tai osajäsenkunta, joiden peruspääomasijoituksesta sovi- taan erikseenliittymissopimuksessa.
15 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja vel- voitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Osajäsen- kunta ei ole vastuussa kuntayhtymän ennen vuotta 2013 syntyneistä ali- jäämistä. Tämän ajankohdan jälkeen osajäsenkunta vastaa kuntayhty- män mahdollisesta alijäämästä ympäristöterveydenhuollon osalta pe- ruspääomaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääoma- osuuksista.
15 a § Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentis- sa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattami- sesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat ali- jäämän kattamisesta 15 §:n mukaan.
16 § Talousarvio ja -suunnitelma
Kuntayhtymällä on oltava kuntalain 110 §:n mukainen talousarvio ja - suunnitelma. Talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkun- nille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toimin- nan ja talouden kehittämisestä ja talousarviovuoden jäsenkuntalasku- tuksen tasosta. Kuntayhtymän on ennen talousarvion vahvistamista so- vittava jäsenkuntien kanssa jäsenkuntalaskutukseen vaikuttavien toi- mintojen suoritteiden lukumäärästä.
Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävit- täin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lau- suntoa varten syyskuun loppuun mennessä ja hyväksytty talousarvio ja
-suunnitelma marraskuun loppuun mennessä.
Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelu- jen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo ta-
pahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.
17 § Tilinpäätös
Tilikauden tilinpäätös on luovutettava tarkastuslautakunnan ja tilintar- kastajan tarkastettavaksi viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun
24. päivään mennessä.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
Tilinpäätös, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan kertomuksessa teh- tyjen muistutusten johdosta annetut selvitykset sekä tarkastuslautakun- nan ja yhtymähallituksen lausunnot on toimitettava jäsenkuntien val- tuustoille viimeistään varainhoitovuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.
Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuustot päättävät samalla tilikau- den tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä yhtymähallituksen tekemän esityksen pe- rusteella.
Mikäli valtuustojen päätökset tuloksen käsittelystä eivät ole yhtäpitä- viä, on tulosmerkittävä oman pääoman lisäykseksi tai vähennyksek- si.
18 § Jäsenkuntalaskutus ja seuranta
Kuntayhtymän jäsenkuntalaskutus perustuu aiheuttamisperiaattee- seen. Suoritehinnoittelun perusteena on palvelusuoritteen täyskat- teellinen hinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, välil- liset kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustan- nukset. Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot.
Yhtymähallitus vahvistaa palvelukokonaisuuksien suoritteiden hin- noitteluperusteet ja yksikköhinnat talousarvion hyväksymisen yhtey- dessä.
Palvelukokonaisuudet ovat seuraavat:
1. Vastaanoton palvelukokonaisuus
2. Terveyden edistämisen palvelukokonaisuus
3. Kuntoutus-, terapiapalvelujen ja erityistyöntekijöidenpalveluko- konaisuus
4. Sairaalan tulosalueen palvelukokonaisuus
5. Suun terveydenhuollon palvelukokonaisuus
6. Riihimäen yksikön päivystyksen palvelukokonaisuus
7. Ympäristöterveydenhuollon palvelukokonaisuus
Jäsenkuntia ja osajäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan palvelusuoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan
muiden tulojen määrä. Arvion perusteena käytetään kahden edelli- sen tilinpäätösvuoden ja kuluvan kalenterivuoden neljän ensimmäi- sen kuukauden toteutumatietoja.
Sopimuksen toteutumisen seurantaa varten kuntayhtymä tuottaa jä- senkunnille kolmannesvuosittain tiedot tuotetuista palveluista ja nii- den kustannuksista.
19 § Kuntien maksuosuuksienperiminen ja hintojen tarkistaminen
Kuntayhtymä laskuttaa jäsenkunnilta kiinteän vuosilaskutuksen kaksi kertaa kuukaudessa 24 yhtä suurena eränä. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, kunnan maksuvelvollisuuden perusteiden tulee käydä laskusta ilmi.
Mikäli palvelujen kuntakohtainen käyttö poikkeaa merkittävästi talo- usarviosta joko palvelumäärien tai kustannusten osalta, yhtymähalli- tus voi esittää jäsenkunnille neuvottelujen käynnistämistä kuntamak- sujen tarkistamiseksi. Kuntamaksuja voidaan tarkistaa kesken kalen- terivuoden kuntayhtymän jäsenkuntien yhteisellä päätöksellä.
20 § Investointien pääomarahoitus
Jäsenkunnat osallistuvat kuntayhtymän vuosien 1996–1999 hyväk- syttyyn toimintasuunnitelmaan sisältyvien Kalevankodin neuvolatilo- jen ja Ryttylän toimitilojen omaksilunastamishankkeiden rahoituk- seen erillisillä oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla. Kuntien mak- suosuudet em. hankkeisiin lasketaan siten, että Hausjärven kunnan osuus on 35 osuutta, Lopen kunnan osuus 34 osuutta ja Riihimäen kaupungin osuus 129 osuutta.
Edellä mainittuihin investointeihin saatava valtionosuus vähennetään hankintamenosta.
21 § Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymähal- litus.
22 § Viivästyskorko
Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen viivästyskoron.
23 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai siirtyy osajäsenyyteen, sille suoritetaan yhtymähallituksen päätöksellä kunnan osuus tai osa- jäsenyyttä vastaava osuus peruspääomasta. Mikäli muut kunnat ei- vät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan pe- ruspääomaa. Korvaus pääomaosuudesta ja sille 14 §:ssä sovittu pe- ruspääoman korko suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuo- den aikana eron voimaantulosta lukien.
24 § Hallinnon ja talouden tarkastus
7/7
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädet- ty kuntalaissa 410/2015 ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä.
IV luku Muut säännökset
25 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymä on purettava, jos sen tehtävät on siirretty toisen kuntayh- tymän tai jäsenkuntien muutoin hoidettavaksi. Kuntayhtymä on puretta- va vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä.
Kuntayhtymän purkautuessa jäsenkuntien valtuustot päättävät loppu- selvityksestä, josta yhtymähallitus huolehtii.
Kuntayhtymän varat vähennettynä loppuselvityksen aiheuttamilla kus- tannuksilla ja kuntayhtymän veloilla jaetaan jäsenkunnille niiden perus- pääomaosuuksien suhteessa. Jos velat ovat varoja suuremmat, jäsen- kunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen osuuksien suhteessa.
Kuntayhtymän purkautuessa kukin jäsenkunta on velvollinen lunasta- maan alueellaan olevan kuntayhtymän omaisuuden. Tätä määräystä sovelletaan myös, mikäli jäsenkunta 4 §:n mukaisesti eroaa kuntayhty- mästä.
26 § Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet
Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan Kanta-Hämeen kärä- jäoikeudessa.
27 § Voimaantulo
Tämä sopimus astuu voimaan 1.1.2020 ja se korvaa 1.10.2015 voi- maan tulleen perussopimuksen.
ALLEKIRJOITUKSET