Jätehuoltomääräysten perustelut
Jätehuoltomääräysten perustelut
1 § Soveltamisala
Pykälässä tuodaan esille, että jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä, sitovia mää- räyksiä. Pykälässä määrätään millä alueella jätehuoltomääräykset ovat voimassa, missä toiminnoissa niitä tulee noudattaa, mihin jätteisiin niitä sovelletaan ja mihin jätteisiin niitä ei sovelleta.
Jätelaissa on määritelty millaisista asioista jätehuoltomääräyksiä voi antaa ja keitä ne koskevat. Jä- telain 91 §:n mukaan jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa määräyksiä jätteiden keräykseen, vas- taanottoon ja kuljetuksen käytännön järjestelyihin sekä niiden teknisiin vaatimuksiin liittyvistä asi- oista myös muiden kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta. Määräykset koskevat toimintaa siltä osin kuin on tarpeen jätteen hallitsemattoman käsittelyn, jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi.
Seuraavat pykälät ja momentit koskevat elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä, vaikka jäte ei kuulu kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin:
• 4 § (Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu)
• 14 § (Kompostointi) 1, 3, 4, 5, 10, 11 ja 12 momentti
• 15 § (Jätteen polttaminen) 1 momentti
• 16 § (Jätteen hautaaminen tai upottaminen)
• 17 § (Jäteastiatyypit) 1–5 momentti
• 19 § (Jäteastioiden täyttäminen) 1, 2, 6, 8, 9 ja 10
• 20 § (Kunnossapito ja pesu)
• 24 § (Jätteen keräyspaikka ja jäteastian sijoittaminen)
• 26 § (Alueelliset jätteiden keräyspaikat)
• 28 § (Kuormaaminen)
• 29 § (Kuljettaminen)
• 31 § (Saostus- ja umpisäiliölietteen tyhjennys ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi) 1–6 momentti
• 36 § (Yleisötilaisuuksien jätehuolto)
• 37 § (Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla)
• 38 § (Vaarallisten jätteiden jätehuolto) 1, 3, 5, 6 ja 8 momentti
• 39 § (Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä)
• 40 § (Erityisjätteet)
• 41 § (Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet)
• 42 § (Tiedottamisvelvollisuus)
• 43 § (Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä)
Yleisluontoisten määräysten lisäksi näitä määräyksiä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätteisiin silloin, jos elinkeinotoiminnan jäte kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin jätelain 32 §:n, 1 mo- mentin kohdan 3 nojalla. Eli jos elinkeinotoiminnan jäte kerätään muun kunnan jätehuollon järjes- tämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kanssa.
Jos elinkeinotoiminnan harjoittajan jäte käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä toissijaisena jä- tehuoltopalveluna (jätelaki 33 §), jätehuoltomääräysten soveltamisesta sovitaan toiminnanharjoitta- jan ja jäteyhtiön välisessä sopimuksessa.
2 § Määritelmät
Pykälässä määritellään mitä jätehuoltomääräyksissä esiintyvillä käsitteillä tarkoitetaan.
3 § Velvollisuus kuulua kunnan jätehuoltojärjestelmään
Jätteen haltijan on jätelain 41 §:n mukaan luovutettava kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat jätteet kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistön on siten kuuluttava kunnan jätehuoltojärjestelmään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumi- sen ja kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistön haltijan on järjestettävä kiinteistöllä syntyvälle jätteelle jätehuoltomääräysten mukaiset jäteastiat ja näille määräysten mukaiset tyhjennykset.
4 § Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu
Jätelain mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää myös muun kuin kunnan jätehuollon järjestämis- velvollisuuden piiriin kuuluvan toimijan pyynnöstä tämän jätehuolto, mikäli toimijan tarvitsemia pal- veluita ei ole tarjolla yksityisillä markkinoilla ja toimijan jäte pystytään käsittelemään kunnan jäte- huoltojärjestelmässä. Tässä pykälässä tarkoitetuilla toimijoilla ei ole velvollisuutta liittyä kunnan jä- tehuoltojärjestelmään vaan kyse on mahdollisuudesta.
5 § Liittyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen
Pykälässä määrätään, miten kiinteistön haltija liittää kiinteistönsä kunnan järjestämään jätteenkul- jetukseen. Liittymistapoja on kolme, mutta kiinteistön haltija ei voi valita niistä, vaan liittymistapa riippuu kiinteistön sijainnista ja olosuhteista.
Ensisijainen tapa on liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kiinteistökohtaisella jäteasti- alla. Mikäli kiinteistön haltija ei järjestä keräyspaikkaa jäteastioiden sijoittamista varten tai hanki jäteastiaa kehotuksista huolimatta, jäteyhtiö liittää kiinteistön jätteenkuljetukseen jätehuoltomää- räysten mukaisesti. Näin kiinteistön haltijan jätelain 40 ja 41 §:n mukaiset velvoitteet täyttyvät ja kiinteistö saadaan jätehuollon piiriin. Jäteyhtiön liittämistä jätteenkuljetukseen tarkastellaan aina ta- pauskohtaisesti. Asiakkaalle lähetetään etukäteen tiedote liittämisestä ja hänellä on mahdollisuus vaihtaa palvelumuotonsa.
Mikäli kiinteistö sijaitsee alueella, jossa on korttelikohtainen jätteiden keräysjärjestelmä, kiinteistö kuuluu siihen, eikä liittyminen vaadi kiinteistön haltijalta toimenpiteitä.
Sellaisilla alueilla, joilla kiinteistöittäinen jätteenkuljetus ei ole mahdollista olosuhteiden vuoksi, kiin- teistön haltijan on jätelain 41 §:n mukaan luovutettava sekajätteensä alueelliseen vastaanottopaik- kaan (sekajätepiste). Käytännössä kiinteistön haltija liittää kiinteistönsä kunnan jätehuoltojärjestel- mään liittymällä sekajätepisteen käyttäjäksi.
Vakituisilla asunnoilla, jotka Digi- ja väestötietoviraston kiinteistötietojärjestelmän mukaan ovat tyh- jillään, ei kuitenkaan tarvitse olla jätehuoltopalvelua.
6 § Kiinteistökohtainen jäteastia
Pykälässä määrätään jätelain 40 §:n nojalla, että liityttyään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltijan on järjestettävä keräyspaikka kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetta- ville jätteille sekä hankittava tai vuokrattava tarvittavat jäteastiat. Keräyspaikka voi olla myös kiin- teistön ulkopuolella, jos sitä ei voida kiinteistölle järjestää ja haltija sopii asiasta maanomistajan kanssa.
Jätelain 41 §:n nojalla kiinteistön haltija määrätään laittamaan kiinteistöllä syntynyt kunnallisen yh- dyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistön jäteastiaan/jäteastioihin.
7 § Yhteinen jäteastia
Pykälässä määrätään jätekimpan muodostumistahoista sekä ehdoista. Jätekimpan muodostaminen ja siihen liittyminen on vapaaehtoista. Jätekimpan muodostuminen pitää perustua lähekkäisyyteen, koska jätelain 41 § velvoittaa luovuttamaan jätteen ”alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteen- kuljetukseen”. Siten kiinteistöjen omistussuhteet (saman omistajan omistuksessa olevat kiinteistöt) tai sukulaisuussuhteet eivät voi olla perusteina yhteisastian käyttämiselle.
Myös jätekimpan muodostaminen vakituisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon välillä perustuu kiin- teistöjen lähekkäisyyteen, kuten muissakin tapauksissa. Tarkoituksena ei ole, että jätteitä kuljete- taan pitkiä matkoja vapaa-ajan asunnolta vakituiselle asunnolle. Jos vapaa-ajan asunto sijaitsee saa- ressa, etäisyys lasketaan mantereella olevan venepaikan ja vakituisen asunnon välillä.
Jätekimpalla pitää aina olla yhteyshenkilö, joka vastaa jätekimpasta ja huolehtii yhteydenpidosta jäteyhtiöön päin kimpan osalta. Suostumalla jätekimpan yhteyshenkilöksi, yhteyshenkilö suostuu myös siihen, että jäteyhtiö antaa henkilön yhteystiedot mahdollisille jätekimppaan haluaville jäteyh- tiön asiakkaille.
Useimmiten yhteisastiaa käytetään sekajätteen keräämiseen. Yhteisastioita voidaan ja on jopa suo- siteltavaa käyttää kierrätyskelpoisten jätteiden keräämiseen esimerkiksi pientaloalueilla.
Yhteisastian vähimmäisastiatilavuus on määrätty, jotta yhteisastian asianmukainen käyttö varmistuu eikä yhteiskerääminen aiheuta tarpeetonta roskaamista tai jätteen epäasianmukaista käsittelyä. Ti- lavuudet pohjautuvat jäteyhtiön kokemuksiin jätteen muodostumisen määristä.
Mikäli yhteisastian käytöstä aiheutuu ongelmia, jätehuoltoviranomainen voi kieltää yhteisastian käy- tön tai purkaa jätekimpan perustelluista syistä.
8 § Korttelikohtainen keräysjärjestelmä
Korttelikohtainen keräys on jätelainsäädännön näkökulmasta yksi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuk- sen muoto. Korttelikohtaisten jäteastioiden tulee sijaita kohtuullisen kävelymatkan päässä keräyk- seen osallistuvilta kiinteistöiltä. Jätelain 40 §:n mukaan kiinteistön haltijan tai kiinteistöjen haltijoiden on yhdessä järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavaa jä- tettä varten. Korttelikohtaisen keräysjärjestelmän keräyspisteen katsotaan olevan tällainen vastaan- ottopaikka.
Toimiakseen korttelikeräys vaatii jäteastioita varten tehdyn aluevarauksen asemakaavassa sekä sel- keän vastuutahon investoinnille. Korttelikohtaisen keräysjärjestelmän perustamisesta on aina sovit- tava jäteyhtiön kanssa, koska se vastaa jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta.
Korttelikohtaiseen keräysjärjestelmään kuuluminen ei ole vapaaehtoista, vaan jokainen kiinteistö, joka sijaitsee sellaisella alueella, jolla on korttelikohtainen keräysjärjestelmä, on kuuluttava siihen.
Korttelikeräys soveltuu parhaiten uusille kaavoitettaville alueille, joissa jäteastioiden tarvitsemat aluevaraukset voidaan jo kaavoitusvaiheessa ottaa huomioon. Uusilla alueilla velvoite kuulua kortte- likohtaiseen keräysjärjestelmään on hyvä antaa tontinluovutussopimuksen ehdoissa, koska jokaisen kiinteistön on kuuluttava korttelikohtaiseen keräysjärjestelmään, jotta järjestelmä toimii.
9 § Sekajätepistepalvelu
Sekajätepistepalelu korvaa kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen niillä alueilla ja kiinteistöillä, joilla kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei voi järjestää.
Pykälässä määrätään millä ehdoin sekajätepistepalveluun voi kuulua. Mikäli kiinteistölle ei olosuhtei- den vuoksi pystytä järjestämään sekajätteen kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta, kiinteistö liitetään sekajätepistepalveluun. Pykälässä määrätään myös niistä seikoista, joiden vuoksi kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan kiinteistön palvelu vaihdetaan sekajätepistepalveluun. Jäteyhtiön liit- tämistä jätteenkuljetukseen tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Asiakkaalle lähetetään tiedote asi- asta ennen palvelumuutosta ja hänellä on mahdollisuus palata kiinteistöittäiseen palveluun, jos epä- kohdat kiinteistöllä on korjattu.
Jätelain 41 §:n mukaan kiinteistön haltijan on luovutettava yhdyskuntajäte kiinteistöittäiseen jät- teenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Siten sekajätepistepal- veluun kuuluvan kiinteistön haltijan tulee viedä sekajätteensä sekajätepisteelle.
Alueen sekajätepisteet on tarkoitettu ainoastaan palvelusta maksaville asiakkaille eivätkä muut saa tuoda pisteille sekajätettä. Sekajätepiste ei ole tarkoitettu esimerkiksi kotitalouden rakennusjätteelle eikä isokokoisille huonekaluille vaan ainoastaan kotitaloudessa päivittäin syntyvälle, kohtuulliselle määrälle sekajätettä.
10 § Kiinteistöllä erikseen lajiteltavat jätelajit
Pykälän tarkoituksena on edistää kierrätystä sekä jätelain etusijajärjestyksen toteutumista. Siten määrätään jätteen haltijoita erottamaan materiaalina kierrätyskelpoiset jätteet energiana hyödyn- nettävästä sekajätteestä ja laittamaan ne joko kiinteistön jäteastioihin tai ekopisteiden keräysastioi- hin sen mukaan mitä myöhempänä määräyksissä on kiinteistökohtaisesta erilliskeräyksestä mää- rätty.
Kiinteistöillä lajitellut kierrätyskelpoiset kuluttajapakkausjätteet kuuluvat jätelain nojalla pakkausten tuottajien ja tuottajayhteisöjen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Muut lajitellut kierrätys- kelpoiset, asumisessa tai kunnan palvelu- ja hallintotoiminnoissa syntyneet jätteet kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Jotta jätehuolto sujuisi käytännössä, vastuun jakautu- essa eri tahoille, on jätelaissa määrätty tuottajien ja kuntien yhteistoiminnasta pakkausjätteiden ke- räämisessä kiinteistöiltä (JL 49 a ja 49 b §). Yhteistoiminta toteutetaan niin, että kunta, eli jäteyhtiö, järjestää kierrätyskelpoisen pakkausjätteen keräyksen ja kuljetuksen kiinteistöiltä tuottajien järjes- tämään käsittelyyn ja kierrätykseen. Jätelain 35 § ja 36 § mukaisesti kierrätyskelpoisten jätelajien kiinteistöittäiset kuljetukset järjestetään kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Eli vain jäteyhtiö saa noutaa erilliskerättyä pakkausjätettä niiltä kiinteistöiltä, joita koskevat jäteasetuksessa ja jäte- huoltomääräyksissä annetut erilliskeräysvelvoitteet.
Tuottajat ja jäteyhtiö sopivat yhteistoiminnan ja jätelain puitteissa keskenään korvauksista, joita tuottajat maksavat kunnille pakkausjätteen keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä.
Enintään kymmenen asuinhuoneiston kiinteistöt voivat toteuttaa kierrätyskelpoisten jätteiden kiin- teistöittäisen jätteenkuljetuksen liittymällä monilokeropalveluun.
Kunnan vastuu laajenee jäteasetuksen 21 §:n mukaisesti tekstiilijätteen vastaanoton järjestämiseen 1.1.2023 alkaen. Uudenmaan jätelautakunnan alueella on kuitenkin jo nyt vastaanottopaikkoja teks- tiilijätteelle.
Paperijätteen jätehuolto on kokonaan tuottajien järjestämää. Jos kiinteistöllä on käytössään pape- rintuottajien järjestämä paperinkeräysastia, on paperijäte laitettava siihen. Muutoin kiinteistöjen käy- tössä on tuottajien järjestämä paperijätteen aluekeräys.
Kiinteistöllä syntyy silloin tällöin myös muita erikseen lajiteltavia jätelajeja, kuten puutarha- ja puis- tojätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua, paristoja ja akkuja, vaarallisia jätteitä ja erityisjätteitä. Jäte- lain 15 §:n nojalla määrätään kiinteistön haltijoille velvoite kerätä ne erilleen muusta yhdyskuntajät- teestä. Vaarallisista jätteistä ja erityisjätteistä määrätään myös tarkemmin myöhemmissä pykälissä.
Omatoimiremonttien yhteydessä syntyy myös rakennus- ja purkujätteitä. Rakennus- ja purkujät- teelle annetaan jäteasetuksessa (26 §) määrän ja haitallisuuden vähentämiseen ja käsittelyyn liitty- viä määräyksiä sekä erilliskeräysvelvoitteita (27 §), jotka koskevat niin elinkeinotoimintaa kuin kun- nan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Asuinkiinteistöillä syntyvä ra- kennus- ja purkujäte kuuluu kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin ainoastaan siinä tapauksessa, että se on peräisin kotitalouden pienimuotoisesta omatoimisesta rakennus- ja purku- toiminnasta. Mikäli remontointipalveluita tarjoava yritys vastaa asuinkiinteistöllä syntyvän rakennus- ja purkujätteen jätehuollosta, on se elinkeinotoiminnan jätettä, eikä siitä voida antaa jätehuoltomää- räyksissä määräyksiä.
11 § Sekajäte
Pykälässä määrätään sekajätteen luovuttamisvelvollisuudesta (jätelain 41 §). Koska sekajäte ohjau- tuu energiahyödyntämiseen, sekajäteastiaan ei saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä.
12 § Asumisessa syntyvien kierrätyskelpoisten jätteiden kiinteistökohtaiset eril- liskeräysvelvoitteet
Kierrätyskelpoisille jätteille annettavilla kiinteistökohtaisilla erilliskeräysvelvoitteilla edistetään jäte- lain etusijajärjestyksen toteutumista, sillä niiden kautta kierrättämisestä tehdään vaivatonta.
Erilliskeräysvelvoitteiden lähtökohtana on jäteasetuksen (978/2021) mukainen kiinteistöittäinen kier- rätyskelpoisten jätteiden erilliskeräys. Asetuksen mukaan taajama-alueilla, vähintään viiden huoneis- ton asuinkiinteistöillä, on asumisessa syntyvät bio- ja pakkausjätteet sekä pienmetalli lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin. Biojätteen erilliskeräys on aloitettava viimeis- tään 1.7.2022 alkaen ja muun kierrätyskelpoisen jätteen erilliskeräys 1.7.2023 alkaen. Asetuksen
mukaan biojätteen erilliskeräystä on laajennettava yli 10 000 asukkaan taajamissa koskemaan kaik- kia kiinteistöjä 1.7.2024 alkaen.
Uudenmaan jätelautakunnan alueella jätehuoltoviranomainen ja jäteyhtiö ovat halunneet asettaa asetuksen vaatimuksia laajemmat erilliskeräysvelvoitteet. Ne perustuvat selvityksiin alueen taaja- mien asukasluvuista sekä eri kokoisten kiinteistöjen lukumääristä. Käytännön syistä erilliskeräysvel- voitteet tulvat voimaan portaittain syksyn 2022 ja kevään 2025 välisellä ajalla. Jotkut erilliskeräys- velvoitteet tulevat siis voimaan asetuksen määräpäivää aikaisemmin.
Pakkausjätteet lajitellaan tuottajien lajitteluohjeiden mukaisesti. Mikäli ohjeesta poiketaan, on siitä sovittava aina tapauskohtaisesti tuottajien kanssa. On huomattava, että asetuksen velvoite koskee myös taajamissa sijaitsevia vapaa-ajan asuntoja.
Erilliskeräyksestä aiheutuvien ympäristö-, terveys- ja kustannusvaikutusten vuoksi erilliskeräysvel- voite ei koske haja-asutusalueella sijaitsevia kiinteistöjä. Kyseiset kiinteistöt toimittavat kierrätyskel- poiset jätteet ekopisteisiin tai voivat halutessaan liittyä kierrätyskelpoisten jätteiden kiinteistöittäi- seen jätteenkuljetukseen monilokeroastialla, yhteisastialla tai yksinään sopimalla siitä jäteyhtiön kanssa.
Kiinteistöllä syntyvän biojätteen voi jäteasetuksen mukaan kompostoida kiinteistöllä erilliskeräykseen liittymisen vaihtoehtona, joten biojätteen erilliskeräysvelvoitetta ei tarvitse soveltaa, jos kiinteistöllä syntyvä biojäte kompostoidaan. Kompostoinnin edellytyksistä on määrätty erikseen jäteasetuksen 12 §:ssä sekä jätehuoltomääräysten 14 §:ssä.
Etusijajärjestyksen toteutumisen parantamiseksi mahdollistetaan lajittelu- ja erilliskeräysvelvoittei- den ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen liittyminen kierrätyskelpoisten jätteiden kiinteistöittäiseen jät- teenkuljetukseen vapaaehtoisesti. Koska jäteyhtiö järjestää keräyksen sekä niillä kiinteistöillä, joita erilliskeräysvelvoitteet koskevat, että niillä kiinteistöillä, jotka vapaaehtoisesti liittyvät keräykseen, kiinteistöllä erilliskerättyä kierrätyskelpoista jätettä ei saa luovuttaa jäteyhtiön kiinteistökohtaisen keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.
Pientaloille tarjotaan myös kierrätyskelpoisten jätteiden kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta moniloke- ropalveluna.
13 § Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien kierrätyskelpoisten jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet
Jäteasetuksessa (21 §) annetaan erilliskeräysvelvoitteet myös muiden kuin asumisessa syntyvien jätteiden kiinteistöittäiselle keräykselle. Asetuksen määräykset koskevat sekä kunnan jätehuoltovas- tuulle kuuluvia yhdyskuntajätteitä (kunnan hallinto- ja palvelutoiminta) että jätteen haltijan vastuulle kuuluvaa yhdyskuntajätettä (elinkeinotoiminta ja julkinen toiminta, pois lukien hallinto- ja palvelu- toiminnot). Jätehuoltomääräyksissä voidaan määrätä vain kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvien kun- nan hallinto- ja palvelutoiminnan jätteistä.
Jäteasetuksen mukaiset kiinteistökohtaiset lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet tulevat voimaan bio- jätteen osalta 1.7.2022 ja muun kierrätettävän jätteen osalta 1.7.2023. Velvoitteet perustuvat jät- teiden painon mukaiseen kertymiseen yhden viikon aikana.
Jäteasetuksen mukaisesti erilliskeräysvelvollisuus koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat taajama-alu- eilla tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella.
Jätelain etusijajärjestyksen noudattamisen edistämiseksi mahdollistetaan lajittelu- ja erilliskeräysvel- voitteiden ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen liittyminen bio- ja hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jät- teenkuljetukseen vapaaehtoisesti.
14 § Kompostointi
Biojätteen kompostointi kiinteistöllä on suositeltavaa, koska se on onnistuessaan tehokasta kierrä- tystä ja kompostointiin kannustaminen edistää jätelain etusijajärjestyksen toteutumista.
Jäteasetuksessa määrätään jätteen pienimuotoisesta käsittelystä jätelain 41 a §:ää tarkentaen. Ase- tuksen 12 § koskee käytännössä bio- ja puutarhajätteen, kuivakäymäläjätteen tai pienen saostus- säiliölietemäärän kompostointia tai lietteen kalkkistabilointia. Jätehuoltomääräysten vaatimukset pe- rustuvat jäteasetuksen 12 §:ään.
Bio- tai ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee lisäksi kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan ja hajuhaittojen torjumiseen. Jotta biojätteiden kompostointi onnistuu, on tärkeää suhteuttaa kom- postorin kapasiteetti kiinteistöllä syntyvän elintarvikejätteen määrään.
Jätehuoltomääräyksissä kielletään laittamasta vieraslajeiksi luokiteltujen kasvien lisääntymiskykyisiä osia kompostoriin. Kiellolla on tarkoitus ehkäistä vieraslajien leviämistä kompostimullan kautta. Vie- raslajien torjunnasta on säädetty laissa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015), jossa on määrätty mm. vieraslajien ympäristöön päästämisen kiellosta ja kiinteistönhaltijoiden ja muiden toimijoiden huolehtimisvelvollisuuksista.
Bokashi -menetelmässä eloperäinen jäte laitetaan Bokashi -käsittelyyn suunniteltuun säiliöön fer- mentoitumaan, eli käymään hapettomassa tilassa. Bokashista poistettu käynyt eloperäinen aines vaatii jälkikompostoinnin valmistuakseen mullaksi. Bokashi -käsittelyn jälkeen osittain hajonneet ruu- antähteet on laitettava jälkikäsiteltäväksi lämpöeristettyyn ja haittaeläimiltä suojattuun komposto- riin.
Biojätteen kierrätyksen osuus on tarkoitus saada näkymään valtakunnallisessa kierrätysasteessa il- moitusmenettelyllä. Jäteasetuksen 43 §:n mukaan jätteen haltijan on annettava biojätteen omatoi- misesta käsittelystä tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle, joka merkitsee ne ylläpitämäänsä rekis- teriin. Ilmoitus on asetuksen mukaan annettava vähintään kahden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja samoin toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava vähintään kahden kuukauden ku- luessa. Tietoja on päivitettävä jätehuoltoviranomaiselle vähintään viiden vuoden välein. Ilmoitettavat tiedot on määritelty jäteasetuksessa.
Asetuksessa määriteltyjä tietoja mm. käsittelylaitteiston kapasiteetista ja vuotuisesta käyttöajasta tarvitaan EU:n jätedirektiivin ja sen nojalla annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2019/1004 mukaiseen kierrätysasteen laskentaan.
Kompostorin ollessa useamman kiinteistön tai huoneiston käytössä, jokaisen osakkaan ei ole tarpeen tehdä ilmoitusta, vaan velvollisuus osoitetaan jätehuoltomääräyksissä jätteen käsittelystä vastaavalle henkilölle.
Asetuksen mukaan jätteen haltijan on ilmoitettava tiedot kompostoinnista viimeistään 1.1.2023. Uu- denmaan jätelautakunnan alueella halutaan aikaistaa ilmoitusvelvollisuutta muun muassa, koska tie- dot kiinteistöistä, joiden biojäte kompostoidaan, tarvitaan biojätteen erilliskeräyksen urakoita suun- nitellessa ja haluamme riittävästi aikaa valmistauta biojätteen erilliskeräykseen laajenemiseen. Kiin- teistön haltija, jonka kiinteistöä koskee jäteasetuksen 17 §:n ja jätehuoltomääräysten 11 §:n mukai- nen biojätteen erilliskeräysvelvoite mutta kiinteistön biojäte kompostoidaan jäteasetuksen (12 §) ja jätehuoltomääräysten (14 §) mukaisesti, ei ole pakko liittää kiinteistöänsä biojätteen erilliskeräyk- seen. Biojätteen erilliskeräysvelvollisuus on määrätty astumaan voimaan portaittain Uudenmaan jä- telautakunnan alueella osittain ennen asetuksen mukaisesta määräpäivää.
Biojätteen kompostointi perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen, sillä väärin hoidettuna kompostoin- nista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kiinteistön sekajätteen jäteastian tyhjennysväli (ks. 21 §) voi olla pidempi, jos biojäte kompostoi- daan.
Jätelain perusteluissa todetaan, että jätehuoltomääräyksissä voidaan määrätä muun kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen pienimuotoisesta omatoimisesta käsit- telystä jätteen syntypaikalla. Siten tämä pykälä koskee myös elinkeinotoiminnan harjoittajan kom- postointia.
Puutarhajätteen kompostoinnille ei tarvitse antaa yhtä tarkkoja määräyksiä, kun bio- ja ulosteperäi- selle jätteelle. Määräys estää kuitenkin epämääräisten kompostikasojen syntymisen ja puutarhajät- teen leviämisen kompostista ympäristöön.
15 § Jätteen polttaminen
Pykälässä määritellään tilanteet, joissa jätteen omatoiminen käsittely polttamalla on mahdollista. Jätteiden hävittäminen polttamalla on kuitenkin aina kielletty.
Kun tarkoituksena on muu, kun hävittäminen, haja-asutusalueella sallitaan risujen, oksien, käsitte- lemättömän puujätteen ja vastaavien polttaminen avopolttona, esimerkiksi nuotiossa tai grillissä, jos se ei aiheuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja poltettavien jätteiden määrä on vähäi- nen. Käsitellyn puujätteen polttamista ei sallita.
Kiinteistön lämmitysjärjestelmässä sallitaan poltettavaksi käsittelemätön puujäte, risut ja oksat sekä sytykkeenä pienet määrät paperia, pahvia ja pinnoittamatonta kartonkia. Muiden jätteiden, kuten pinnoitetun kartongin ja polttokelpoisen muovin, polttamista ei voi terveys- ja ympäristöhaittojen takia sallia kiinteistöjen tulipesissä, sillä niissä ei ole palamiselle optimaaliset olosuhteet.
16 § Jätteen hautaaminen tai upottaminen
Jätteen hautaaminen on jätelainkin perusteella lähtökohtaisesti kielletty, ainoastaan tietyt poikkeuk- set tästä periaatteesta ovat mahdollisia. Esim. lemmikkieläinten hautaamisessa on toimittava ympä- ristöterveysviranomaisen ohjeiden mukaan. Jätteen upottaminen vesistöön ja jäälle vieminen on jä- telain ja ympäristönsuojelulain perusteella kielletty.
17 § Jäteastiatyypit
Kiinteistöllä on oltava tarvittava määrä jäteastioita syntyvään jätemäärään, erilliskeräysvelvoitteisiin ja tyhjennysväliin nähden. Jätelaissa kiinteistön haltija velvoitetaan nimenomaan järjestämään vas- taanottopaikka jätteille (40 §). Jäteasetuksen 10 §:ssä jätteen keräykseen liittyen todetaan, että kiinteistön haltijan, kunnan, jätteen haltijan, tuottajan, jakelijan ja muun toimijan on huolehdittava siitä, että vastaanottopaikassa on riittävä määrä kannellisia säiliöitä, maahan upotettavia syväke- räyssäiliöitä, jätelavoja tai muita jäteastioita, jotka soveltuvat kerättäville jätelajeille.
On tärkeää, että jäteastiat on mitoitettu oikein tyhjennysväliin nähden, sillä ne on aina pystyttävä sulkemaan. Toisaalta tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita käyttämällä ei voi perustella pidem- pää tyhjennysväliä.
Jätehuoltomääräyksissä on määrätty kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa käytettävät vaihtoeh- toiset jäteastiat muun muassa työturvallisuussyistä. Velvoittaminen standardin mukaisiin jäteastioi- hin on perusteltua, sillä markkinoilla on myös muita kuin standardin mukaisia sanallisen määritelmän täyttäviä jäteastioita, jotka voivat esimerkiksi rikkoutua helpommin. Kyseiset standardit on vahvis- tettu 17.04.2020. Lisäksi mahdollistetaan myös muunlaisen jäteastian käyttö sopimalla asiasta jä- teyhtiön kanssa. Näin voidaan edistää uusien innovaatioiden käyttöön ottamista ja siten parantaa esimerkiksi jätteenkuljettajan työturvallisuutta.
Jätesäkkitelineiden ja pikakonttien tyhjennyksien yhteydessä on esiintynyt työturvallisongelmia. Siksi nämä kielletään jätehuoltomääräyksissä.
Mikäli jäteastia on rikki tai muuten epäsopiva koneelliseen jätteenkeräykseen, jäteyhtiö toimittaa kiinteistölle vuokra-astian. Asia tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Asiakkaalle lähetetään tiedote asiasta ennen muutosta ja hänelle annetaan mahdollisuus vaihtaa astia standardit täyttävään asti- aan. Mikäli syväkeräyssäiliön pussi on rikki tai säiliön tyhjentäminen muuten mahdotonta, tyhjen- nykset lopetetaan väliaikaisesti siihen asti, että kiinteistön haltija korjaa tilanteen.
18 § Jäteastian merkitseminen
Jäteasetuksen 10 § velvoittaa merkitsemään jäteastian kanteen tai etuseinään tiedot astiaan kerät- tävästä jätelajista sekä keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön yhteistiedot. Lisäksi jäteastiaan tai sen välittömään läheisyyteen on asetettava selvästi nähtäville kerättävää jätelajia koskevat lajit- teluohjeet. Lajitteluohjeet laatii kunnallinen jätelaitos tai tuottaja riippuen ko. jätelajin vastuuta- hosta. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä riittävillä tunnistetiedoilla, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti.
19 § Jäteastioiden täyttäminen
Jäteastioiden täyttämisestä säädetään jäteasetuksen 10 §:ssä. Jäteastioiden täyttämisen osalta jä- tehuoltomääräyksissä määrätään, mitä jäteastioihin voidaan laittaa ja miten jätteet tulee esimerkiksi pakata. Määräys perustuu ympäristö- ja työturvallisuuteen. Lisäksi määräyksessä on listattu mitä jätteitä ei saa laitta sekajäteastiaan. Näin edistetään asianmukaisen ja turvallisen jätehuollon toteu- tumista.
20 § Kunnossapito ja pesu
Jäteastian haltija velvoitetaan huolehtimaan jäteastioiden asianmukaisesta kunnosta. Jäteasetuksen 10 § velvoittaa pitämään jäteastian kunnossa ja puhdistamaan sen riittävän usein siten, että keräyk- sestä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetus velvoittaa pesemään se- kajäteastian vähintään kerran vuodessa ja biojäteastian vähintään kaksi kertaa vuodessa.
21 § Tyhjennysvälit
Jäteastiat on tyhjennettävä riittävän usein, jotta hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja ei pääse synty- mään. Jäteasetuksen 10 § velvoittaa tyhjentämään jäteastiat niin usein, että jäteastia voidaan aina sulkea, jäte mahtuu astiaan eikä jätteestä aiheudu ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa. Tyhjennysvälien tulisi tukea tyhjentäjän työturvallisuutta ja tyhjennyksen teknistä suorittamista ja jätteen laadun säilymistä kierrätyskelpoisena käsittelyyn saakka. Asetuksessa määrätään myös aluekeräysastioiden täyttymisen seurannan suorittamisesta si- ten, että astioiden täyttymisestä ei aiheudu katkoksia jätteen vastaanottoon.
Tyhjennysvälit koskevat kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvia asuinkiinteistöjä sekä muita kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä.
Jäteastioiden tyhjennysväliä määrittäessä jäteastian täyttöaste ei ole ainoa arvioitava seikka, vaan myös kerättävän jätejakeen kierrätettävyyden säilyminen, kuljetusten logistiikka ja hygienian tur- vaaminen on huomioitu harkinnassa.
Biojätteen jäteastia on hajuhaittojen vuoksi tyhjennettävä viikoittain kesäkaudella. Syväkeräyssäili- öihin kerättävän biojätteen osalta tyhjennysväli voi olla kaksi viikkoa. Pienille kiinteistöille suositel- laan biojätteen yhteisastian perustamista muiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen kanssa tai yhteisen kompostorin hankkimista. Enintään kahden asunnon käytössä oleva biojäteastia voidaan tyhjentää kahden viikon välein ympärivuotisesti, mikäli siitä ei synny hajuhaittoja.
Sekajätteen, josta ei ole erotettu biojätettä, jäteastian pisin tyhjennysväli voi olla kaksi viikkoa. Mikäli biojäte kerätään erikseen tai kompostoidaan lämpöeristetyssä suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kom- postorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty ja siitä on tehty 14 §:n mukainen ilmoitus jätehuol- toviranomaiselle, sekajäteastian tyhjennysväli voi olla neljä viikkoa. Kun jätehuoltomääräysten muut kriteerit lisäksi täyttyvät, sekajäteastian tyhjennysväliä on mahdollista hakemuksesta pidentää kuu- teen tai kahdeksaan viikkoon.
Vaikka erityisesti muovin lajittelu on vähentänyt sekajätteen määrää, pisin mahdollinen tyhjennysväli on kahdeksan viikkoa. Jos lajittelee muovit ohjeiden mukaisesti ja vie muovinkeräykseen vain ne muovit, jotka tulevat puhtaiksi huuhtelemalla kylmällä vedellä (ei pesua lämpöisellä vedellä), seka- jäteastiaan päätyy edelleen likaiset muovipakkaukset ja niistä syntyy hajuhaittaa. Hajuhaitta ei koh- distu vain naapureille vaan myös jäteastian tyhjentäjälle.
Tyhjennysväli ei ole riippuvainen siitä sijaitseeko kiinteistö taajamassa vai haja-asutusalueella, vaan kaikkia kiinteistöjä kohdellaan tasapuolisesti ja tyhjennysväli on kaikilla lähtökohtaisesti sama. Kai- killa on myös samat edellytykset saada tyhjennysväliä pidennettyä. Pidennyksen ehdot on määritelty pykälässä.
Asumisessa ja muussa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvien kiinteistöjen saostussäili- öiden tyhjennysväleistä määrätään pykälässä 31 §.
22 § Vakituisen asunnon jätehuoltopalvelun keskeytys
Määräyksellä mahdollistetaan jätehuoltopalvelun keskeyttäminen tilanteissa, joissa kiinteistö on tyh- jillään ja käyttämättömänä.
Enintään kuuden kuukauden keskeytyksestä sovitaan jäteyhtiön kanssa. Pidempiaikaiset keskeytyk- set edellyttävät poikkeamista jätehuoltomääräyksistä. Niiden edellytyksenä tulee olla varmuus siitä, että kiinteistö on käyttämätön.
Jätehuoltopalvelun keskeyttämistä ei saa käyttää siten, että sillä pidennetään näiden jätehuoltomää- räysten 21 §:n mukaista jäteastian tyhjennysväliä kiinteistön ollessa käytössä.
Vapaa-ajan asuntojen jätehuoltopalvelun keskeytystä ei sallita, koska oikeuskäytännössä on kat- sottu, että jos kiinteistöllä sijaitsee asumiskelpoinen vapaa-ajanasunto, on kiinteistön jonkinasteinen käyttö ja jätteen syntyminen todennäköistä. Xxxxxx omistaja ole itse käyttänyt asuntoa, hänen per- heensä tai sukulaisensa ovat saattaneet sitä käyttää. Kunnan jätehuoltopalvelut (sekajätepistepal- velu) ovat näissäkin tapauksissa vapaa-ajan asunnon käytettävissä.
23 § Käyttökelvottoman asunnon jätehuoltopalvelun keskeytys
Käyttökelvottoman asunnon jätehuoltopalvelu voidaan keskeyttää, mikäli kiinteistön haltija toimittaa jätehuoltoviranomaiselle kunnan ympäristöterveydenhuoltoviranomaisen lausunnon rakennuksen käyttökelvottomuudesta tai todistuksen siitä, että rakennusvalvontaviranomainen on määrännyt ra- kennuksen purettavaksi. Keskeytys kestää enintään kolme vuotta, jotta voidaan varmistua siitä, että rakennusta ei ole korjattu asuinkelvolliseksi ja siellä asutaan. Keskeytyksen jatko vaatii uuden viran- omaislausunnon tai -todistuksen.
Kuntalaisten oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi on hyvin tärkeää, että käyttökelvottoman asunnon keskeytykseen vaaditaan viranomaislausunto rakennuksen käyttökelvottomuudesta tai to- distus siitä, että rakennus on määrätty purettavaksi. Jätehuoltoviranomainen ei ole oikea taho otta- maan kantaa käyttökelvottomuuteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n mukaan rakennus tulee määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen, jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuu- delle. Tämä on rakennusvalvonta- tai ympäristöterveydenhuoltoviranomaisen velvollisuus.
24 § Jätteen keräyspaikka ja jäteastian sijoittaminen
Jäteasetuksen 10 §:n mukaan keräyspaikkaan on oltava esteetön pääsy ja jäte on voitava kuormata turvallisesti. Koska jäteastioiden sijoittamiseen liittyvät asiat vaikuttavat merkittävästi työturvallisuu- teen, on sijoittamiseen kiinnitettävä huomiota. Esimerkiksi jäteastioiden liikuttaminen sekä kuormaa- minen pitää pystyä tekemään turvallisesti, kuten myös liikkuminen alueella.
25 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen
Määräyksessä määrätään jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitsemisen säännöistä. Määräys on tarpeen, jotta jätteenkuljettaja pääsee kuormaamaan jätteen sen kuljettamista varten.
26 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat
Roskaantumisen ehkäisemiseksi ja jätteen laadun säilymiseksi on määrättävä, että keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaisia jätteitä, joita varten siellä on jäteastia. Lisäksi määrätään, että jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle, sillä miehittämättömillä keräyspaikoilla jäteastioiden ulkopuolelle jätetyt jätteet aiheuttavat helposti roskaantumista.
Alueellisen keräyspaikan ylläpito määrätään sen järjestäjälle. Ensisijaisesti ylläpitovelvollisuudesta pitäisi sopia erikseen keräyspaikan perustamiseen ja jäteastioiden sijoittamiseen liittyvissä sopimuk- sissa.
27 § Jäteasemat ja jätekeskukset
Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet ja kunnan yhdyskuntajätehuollon pii- riin kuuluvat jätteet, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, toimitetaan omatoi- misesti jäteyhtiön osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Tämän pykälän tarkoituksena on kertoa kiin- teistöjen haltijoille ja jätteen tuottajille vastaanottopaikoista, joihin jätteet voi toimittaa, ja niiden säännöistä.
28 § Kuormaaminen
Jätteiden kuormaamista käsittelevä pykälä koskee pääosin jätteenkuljettajia. Jäteasetuksen 10 §:n mukaan kuormaaminen tulee ajoittaa siten, että läheisyydessä asuville ja oleskeleville ei aiheudu melu- tai muuta häiriötä.
Kuormaaminen on tarpeen sallia myös lauantaisin ja pyhäpäivinä, jotta jätehuollosta pystytään huo- lehtimaan esimerkiksi pääsiäisen aikana. Kuormausajat koskevat myös elinkeinotoimintaa, sillä ne liittyvät jätehuollon tekniseen toteutettavuuteen ja niiden kautta estetään melun syntymistä, joka voi olla terveyshaitta.
Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista. Roskaantumisen ehkäisemiseksi jätteen- kuljettajaa velvoitetaan huolehtimaan siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön.
Sallimalla tilapäinen jätteiden kokoaminen, mahdollistetaan, että jäteyhtiö tai muu taho järjestää erilaisia tapahtumia, joissa kerätään jätettä.
29 § Kuljettaminen
Jätelain 94 § velvoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista harjoittavat toimijat tekemään hake- muksen alueelliselle ELY-keskukselle toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Rekisteröimi- sen edellytyksenä on, että kuljettaja toimii ammattimaisesti, lakien ja asetuksen mukaan, toimin- nasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja kuljetuskalusto soveltuu käyttötar- koitukseensa.
Kuljettamisen osalta tavoitteena on varmistaa, että se ei aiheuta ympäristön roskaantumista tai hait- taa ympäristölle tai terveydelle. Jäteasetuksen 11 § velvoittaa kuljettamaan jätteet tiiviissä pakkauk- sessa, umpinaisessa kuljetusvälineessä tai muuten peitettynä. Jätteenkuljettaja on vastuussa jättei- den asianmukaisesta kuljetuksesta.
Erilliskerätyt tai erilaatuiset jätteet voidaan kuljettaa samassa säiliössä vain silloin, kun se ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle ja tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta asiasta on sovittu tuottajien kanssa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi keräyslasia ja keräysmetallia kul- jetettaessa. Saman kuljetuskaluston käyttö vuoroperään eri jätejakeiden kuljetuksissa ei myöskään saa heikentää kerätyn jätejakeen kierrätys- ja hyödyntämiskelpoisuutta. Erilliskerätty jätemateriaali ei siis saa esimerkiksi likaantua kuljetuskalustosta niin, että kierrätettävyys heikentyy.
Jätelain 121 § määrää siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta tietyille jätelajeille. Jätteen haltijan on ennen jätteen siirron aloitusta laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, POP-jätteestä, saos- tus- ja umpisäiliölietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, pilaantuneesta maa-ainek- sesta ja muusta rakennus- ja purkujätteestä kuin pilaantumattomasta maa-aineksesta, joka siirre- tään ja luovutetaan asianmukaiselle vastaanottajalle. Tässä määräyksessä tuodaan esille kyseinen laatimisvelvoite ja velvoitetaan luovuttaja, kuljettaja ja vastaanottaja olemaan selvillä siitä. Jätelaissa ja -asetuksessa on tarkat määräykset ja sisältövaatimukset siirtoasiakirjaan liittyen, joten niitä ei tarvitse tuoda esille varsinaisissa jätehuoltomääräyksissä.
30 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljet- taminen
Määräyksessä määrätään jätelain 41 §:n nojalla, että kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, eko- tai sekajätepisteisiin soveltumattomat jätteet voidaan kuljettaa jäteasemalle tai jätekeskukseen jätteen haltijan toimesta. Määräyksellä halutaan sallia esimerkiksi suurikokoisten jätteiden tai rakennus- ja purkujäte-erien kuljettaminen omatoimisesti jäteasemalle tai jätekeskukseen.
Jäteyhtiö voi tarjota noutopalvelua suurikokoisille jätteille. Palvelu on vapaaehtoinen ja siitä peritään taksan mukainen maksu. Myös yritykset, jotka ovat rekisteröityneet jätehuoltorekisteriin, voivat tar- jota tällaista palvelua kiinteistöille.
Työturvallisuussyistä jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä.
31 § Saostus- ja umpisäiliölietteen tyhjennys ja lietteen toimittaminen käsitel- täväksi
Jotta kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät voisivat säilyttää puhdistustehonsa, on niitä huollettava ja saostussäiliöihin kertyvä liete on poistettava säännöllisesti. Koska saostussäiliöiden vähimmäistyh- jennysväleistä ei ole määrätty voimassa olevassa lainsäädännössä, on niiden tyhjennysvälien mää- rittely jätehuoltomääräyksissä olennaista jätevesijärjestelmien toimivuuden turvaamiseksi. Saostus- säiliöt, pienpuhdistamot ja muut vastaavat lietetilat tulee tyhjentää kerran vuodessa ja umpisäiliöt tarvittaessa, jotta asianmukainen jätehuolto toteutuisi ja jätevesijärjestelmien käyttökelpoisuus säi- lyisi.
Saostussäiliöiden on oltava kunnoltaan sellaisia, että ne soveltuvat tarkoitukseensa eikä niihin joh- dettu jätevesi tai liete aiheuta riskiä ympäristölle, terveydelle tai viihtyvyydelle. Säiliöiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja parhaiten se onnistuu tyhjennyksen yhteydessä. Tarkistus voi olla esi- merkiksi silmämääräinen havainnointi.
Umpisäiliöiden on oltava täysin ehjiä ja tiiviitä ja niiden kunnon tarkastaminen on myös helpointa tehdä tyhjennettäessä. Umpisäiliön kunnon varmistamiseksi ja kiinteistön jätevesien asianmukaisen käsittelyn turvaamiseksi myös umpisäiliöille on määrätty vähimmäistyhjennysväli, joka on kaksi vuotta.
Harmailla jätevesillä tarkoitetaan jätevettä, joka on peräisin ainoastaan pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä tai muusta vastaavasta toiminnasta. Harmaa jätevesi ei sisällä vesikäymälän huuhteluvettä tai esimerkiksi kuivakäymälän suotovesiä.
Vähimmäistyhjennysvälejä ja säiliöiden kunnon tarkastuksia on noudatettava, vaikka lietteen käsit- tely tapahtuisi kiinteistöllä omatoimisesti.
Jätevesilietesäiliöiden lisäksi hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisestä on huolehdit- tava säännöllisesti. Kyseisten kaivojen tyhjentäminen ja hoitaminen ovat ennakoivia toimia, joilla ehkäistään ongelmia viemäriverkostossa. Samoin on huolehdittava fosforinpoistokaivojen suodatin- massojen, biosuotimiin kertyvien massojen sekä maapuhdistamoiden massojen jätehuollosta.
Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista, jotta voidaan varmistua säännöllisistä huolto- ja tarkkailutoimenpiteistä sekä huoltovälistä.
Jätelaki velvoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista harjoittavat toimijat tekemään hakemuksen alueelliselle ELY-keskukselle toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Pykälässä annettava velvoite luovuttaa liete ainoastaan ko. rekisteriin hyväksytylle toimijalle on tärkeää lietteiden asian- mukaisen kuljettamisen ja käsittelyn vuoksi. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että kuljettaja toimii ammattimaisesti, lakien ja asetuksen mukaan, toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja kuljetuskalusto soveltuu käyttötarkoitukseensa.
Määräyksillä on lisäksi tarkoitus varmistaa lietteen päätyminen alueella osoitettuun vastaanottoon tai käsittelyyn siten, ettei siitä aiheudu ympäristölle tai terveydelle haittaa tai vaaraa. Tämä velvoite koskee jätevesilietteen kuljettajaa. Määräyksessä estetään jätevesilietteiden kuljettaminen esimer- kiksi läheiselle maatilalle, joka ei ole jäteyhtiön osoittama käsittelypaikka.
32 § Vakituisen asunnon saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen keskeytys
Koska lietesäiliöt voidaan harvimmillaan tyhjentää kerran vuodessa, keskeytys käytännössä tarkoit- taa sitä, että kiinteistön tulisi olla käyttämättä tätä pidempiä aikoja. Siten on perusteltua edellyttää aina poikkeamista, kun halutaan keskeyttää lietteiden kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, koska edel- lytyksenä tulee olla varmuus siitä, että kiinteistö on käyttämätön.
33 § Saostus- ja umpisäiliöiden kunnossapito ja kulku säiliöiden luokse
Xxxxxxx- ja umpisäiliöiden ehjänä pysymisen ja turvallisuuden turvaamiseksi sekä tyhjennysten mah- dollistamiseksi annetaan määräyksiä koskien lietesäiliöiden kunnossapitoa ja saavutettavuutta tyh- jennettäessä. Ympäristönsuojelulain 156 §:n mukaan kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva jätevesien käsittelyjär- jestelmä.
Määräys kohdistuu kiinteistön omistajaan ja haltijaan. Tyhjennysedellytyksistä kiinteistöllä vastaa viimekädessä kiinteistön omistaja, sillä edellytysten täyttäminen voi vaatia isohkoja muutostöitä kiin- teistöllä. Tyhjennystä koskevien mahdollisten ohjeiden antamisesta vastaa parhaiten kiinteistöllä asuva tai sitä käyttävä henkilö. Määräys koskee tyhjentäjää lietesäiliön kannen huolellisen sulkemi- sen osalta tyhjennyksen jälkeen.
Tarkempia määräyksiä esteettömyydestä on mahdotonta antaa, koska alueella on monenlaisia jäte- vesijärjestelmiä, joita tyhjennetään eri tavalla ja kuljetusyrityksillä on erilaista kalustoa ym. Tekniikka kehittyy myös koko ajan. Joillakin kiinteistöillä liete kerääntyy esimerkiksi lietepussiin, jonka voi kom- postoida kiinteistöllä. Silloin riittää, että kiinteistön haltija pääsee esteettömästi poistamaan lietepus- sin.
34 § Saostus- ja umpisäiliölietteen omatoiminen käsittely
Käsittelyn vaatimuksista säädetään jäteasetuksessa. Asetuksen 12 §:n mukaan omatoimisesti käsi- teltävä saostus- ja umpisäiliöliete sekä niihin rinnastettava muu ulosteperäinen jäte on käsiteltävä hygieeniseltä laadultaan haitattomaksi kalkkistabiloimalla, kompostoimalla tai muulla vastaavalla me- netelmällä. Käsittelyssä syntyvä lopputuote on hyödynnettävä terveyttä ja ympäristöä vaaranta- matta.
Maatilojen omatoiminen asumisessa syntyvien lietteiden käsittely ja peltokäyttö sallitaan, jos kiin- teistöllä on käytössään, joko omana tai esimerkiksi vuokrattuna, lietteen käsittelyyn soveltuvat lait- teistot ja olosuhteet ovat sopivat. Edellytyksenä on, että kalkkistabiloitu liete voidaan käyttää lan- noitustarkoituksessa, eli kiinteistöllä on oltava hallinnassaan viljelykäyttöön tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen soveltuvaa peltoalaa. Siksi useimmiten kyseessä on aktiiviviljelijä. Ilmoitusmenettelyllä pyritään varmistumaan siitä, että käsittelystä ja jätevesilietteen levittämisestä ei aiheudu ympäristö- tai muuta haittaa, ja jotta valvonta onnistuu.
Samoin edellytyksin myös muutaman lähikiinteistön (2–4) jätevesilietteiden käsitteleminen omatoi- misesti yhdellä kiinteistöllä on mahdollista, mikäli jätehuoltoviranomainen myöntää siihen luvan.
Jätevesiliete tulee aina stabiloida ennen peltokäyttöä. Soveltuvia menetelmiä ovat esimerkiksi kalk- kistabilointi ja termofiilinen stabilointi. Jätevesilietteen käyttöä lannoitustarkoituksessa rajoittavat lannoitevalmistelaki ja nitraattiasetus. Kun jätevesilietteen käyttäminen lannoitteena on pienimuo- toista, siihen ei vaadita Ruokaviraston lupaa.
Kalkkistabiloidun lietteen voi käytännössä sekoittaa myös lantalaan, mutta tällöin tulee tunnistaa ihmisperäisen jätevesilietteen tuomat viljelyrajoitukset. Siten käsitellyn lietteen sijoittaminen sellai- senaan peltoon on useimmiten järkevämpää, sillä tällöin sen tarkka sijoituspaikka tiedetään ja vilje- lyrajoitukset rajoittuvat vain tälle kyseiselle alueelle.
Muissa tapauksissa kuin maatalouteen liittyvissä hyödyntämisissä asumisessa syntyvien lietteiden omatoiminen käsittely on mahdollista hallitusti lähinnä silloin, kun syntyvän lietteen määrä on vähäi- nen tai se on kiinteässä muodossa, kuten pienpuhdistamon lietepussissa. Ilmoitusmenettelyllä var- mistetaan, että kiinteistöllä on käsittelyyn soveltuva kompostori sekä hakijalla tekninen mahdollisuus ja kyky poistaa liete säiliöstä. Käytännössä tätä kohtaa voidaan soveltaa lähinnä loma-asuntoihin, jotka eivät ole ympärivuotisessa käytössä tai asuntoihin, joiden jätevesienkäsittelyjärjestelmässä liete kerääntyy pussiin tai suodattimeen, joka on laitevalmistajan mukaan tarkoitus käsitellä kiinteis- töllä. Käytännössä käsittelymenetelmänä on kompostointi. Varsinaista kompostointimenettelyä kos- kevat määräykset on sijoitettu jätteen omatoimista käsittelyä koskevaan kohtaan (14 §), johon tässä pykälässä viitataan. Kompostointi ainoastaan mahdollistetaan tässä pykälässä.
Saostussäiliöiden- ja jätevesien käsittelyjärjestelmien lietetilojen lietteet on mahdollista käsitellä kiin- teistöllä kompostoimalla, mikäli kiinteistöllä ei ole painevettä vaan ns. kantovesi tai jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen ja se on kiinteässä muodossa. Nestemäisessä muodossa oleville um- pisäiliöiden jätevesille kompostointikäsittely ei sovi eikä umpisäiliöön kerättyä jätevettä ole muuten- kaan tarkoituksenmukaista tyhjentää kiinteistölle.
Myös fosforinpoistokaivojen massat voidaan käsitellä kompostoimalla tai hyödyntää ravinteena pel- loilla.
Jätehuollon järjestämisen seurannan kannalta on tärkeää, että tieto omatoimisesta käsittelystä tulee jätehuoltoviranomaiselle. Tiedot omatoimisesta käsittelystä tarvitaan, jotta jätehuoltoviranomainen voi seurata ja valvontaviranomainen valvoa asianmukaista jätehuollon toteutumista.
35 § Saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
Jätelain 39 §:ssä määrätään jätteenkuljettajan velvollisuudesta ilmoittaa vuosittain tiedot tehdyistä jätteenkuljetuksista sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Velvollisuutta täsmennetään jä- teasetuksen 42 §:ssä, jossa kuljettajia määrätään toimittamaan jätehuoltoviranomaiselle neljännes- vuosittain seuraavat tiedot kustakin kiinteistöstä, jolta on noutanut saostus- ja umpisäiliölietettä: 1) kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite ja kiinteistö- tai rakennustunnus; 2) tieto lietesäiliön tyypistä ja säiliön tyhjennyspäivämäärät. Lisäksi jätelain 39 §:ssä määrätyssä vuo- tuisessa jätteenkuljetuksia koskevassa tiivistelmässä kuljettajan on toimitettava jätehuoltoviran- omaiselle vähintään seuraavat tiedot: 1) kunnan alueella sijaitsevilta kiinteistöiltä kerätyn lietteen määrä lietelajeittain; 2) lietteen vastaanottajien nimet ja yhteystiedot sekä niille toimitetun lietteen määrä lietelajeittain.
Toisin kuin vanhan jäteasetuksen mukaan, tyhjennetyn lietteen määrä ei ole enää pakollinen tieto. Jätehuoltoviranomainen pitää tietoa erittäin tärkeänä seurannan ja valvonnan kannalta, joten tieto määrätään pakolliseksi jätehuoltomääräyksissä. Kiinteistö- tai rakennustunnus ei ollut vanhan ase- tuksen mukaan pakollinen tieto, mutta uuden asetuksen mukaan se on. Uutta on myös se, että tiedot on toimitettava neljännesvuosittain. Tietojen tarkemmasta toimittamistavasta ja aikataulusta määrätään jätehuoltomääräyksissä.
Jätehuoltoviranomaisella on jätelain 143 §:n mukaan velvollisuus ylläpitää rekisteriä lietteen kulje- tuksista. Jätehuoltoviranomainen merkitsee edellä mainitut tiedot rekisteriin.
36 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
Ulkona järjestettäviä yleisötilaisuuksia koskevat jätehuoltomääräykset perustuvat sekä roskaantumi- sen ehkäisemiseen että jätelain velvoitteeseen asianmukaisesta jätehuollosta. Yleisötilaisuuden jär- jestäjä on jätelain 74 §:n mukaan vastuussa yleisötilaisuuden seurauksena roskaantuneen alueen siivoamisesta, jos roskaaja itse ei huolehdi siivoamisesta.
Määräyksissä velvoitetaan yleisötilaisuuden järjestäjä huolehtimaan tilaisuuden jätehuollosta koko- naisuudessaan, ei pelkästään siivoamisesta. Velvoite jätehuollosta huolehtimiseen on merkittävä toi- menpide roskaantumisen ehkäisemiseksi, sillä sen perusteella tilaisuuden järjestäjän on hankittava alueelle tarpeeksi jäteastioita ja huolehdittava niiden tyhjentämisestä tarpeen mukaan. Myös lajittelu ja erilliskerääminen määrätään tilaisuuden järjestäjän vastuulle.
Yleisötilaisuuden tai -tapahtuman siivoamisvelvollisuudesta on tarpeen määrätä jätehuoltomääräyk- sissä, jos tilaisuudella ei ole selkeää järjestäjää. Esimerkkinä tällaisista tilaisuuksista ovat ns. Face- book-tapahtumat, joissa suuri joukko ihmisiä kokoontuu puistoon Facebookissa leviävän kutsun tai muun tiedon perusteella. Jos määräystä ei sisällytetä jätehuoltomääräyksiin, vastaa siivoamisesta ensisijaisesti roskaaja, toissijaisesti alueen haltija ja lopulta kunta.
Varsinkin suuremmissa yleisötilaisuuksissa lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden antaminen on tar- peen asianmukaisen ja turvallisen jätehuollon järjestämisen kannalta. Lajitteluvelvoitteiden antami-
nen perustuu jätelain 13 ja 15 §:ään, joten ne voidaan antaa myös sellaiselle yleisötilaisuuden jär- jestäjälle, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa järjestämällä yleisötilaisuuden. Lajittelu- ja erilliskeräys- velvoitteet määrätään jäteasetuksen 21 §:n kilorajojen viikoittaisten jätemäärien perusteella.
Suurista tapahtumista velvoitetaan ilmoittamaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuo- jeluviranomainen voi vaatia suurten yleisötilaisuuksien järjestäjältä jätehuoltosuunnitelman esittä- mistä.
37 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla
Jätelaissa annetaan tarkat määräykset roskaantumisen ehkäisemisestä sekä siitä, mikä taho on sii- vousvelvollinen eri tilanteissa. Tässä pykälässä annetaan ainoastaan jätelain määräyksiä täsmentäviä määräyksiä.
Jätelaissa annettua roskaamiskieltoa korostetaan kieltämällä jätehuoltomääräyksissä jätteiden sijoit- taminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla sekä risujen ja puutarhajätteiden vienti yleisille alu- eille. Koska yleisillä alueilla olevat jäteastiat voivat olla muidenkin tahojen kuin kunnan ylläpitovas- tuulla, määräys koskee kaikkien toimijoiden (esimerkiksi tienpitäjän) ylläpitämiä jäteastioita.
38 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto
Jätehuoltomääräysten vaarallisia jätteitä koskevat määräykset velvoittavat myös elinkeinotoiminnan harjoittajia. Vaarallista jätettä koskevilla määräyksillä määrätään turvallisen jätehuollon käytännön järjestelyistä. Vaikka jätelaissa ja -asetuksessa määrätään vaarallisten jätteiden erilläänpitovelvolli- suudesta, on järkevää tuoda asia esille lyhyesti myös jätehuoltomääräyksissä.
Vaarallisen jätteen varastoinnista väliaikaisessa paikassa voi aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Sen vuoksi jätehuoltomääräyksiin on sisällytetty väliaikaista varastointia koskeva mää- räys. Määräys enimmillään vuoden säilytysajasta koskee kaikkia kiinteistöjä, myös esimerkiksi päi- vittäistavarakaupoissa sijaitsevia kerätyn sähkö- ja elektroniikkaromun säilytykseen tarkoitettuja jä- teastioita tai kontteja ja varmistaa osaltaan jätteen asianmukaista käsittelyä.
Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä maa- ja metsä- taloudessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto, mikäli vaarallisen jätteen määrä ei ole koh- tuuton. Siten näissä toiminnoissa syntyvät vaaralliset jätteet määrätään toimitettavaksi jäteasemalle. Tuottajavastuunalaiset sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut määrätään toimitettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Lääkejätteet puolestaan tulee toimittaa apteekkiin, joka on tehnyt niiden vastaanottamisesta sopimuksen jäteyhtiön kanssa.
Muissa toiminnoissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa, syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Sama määräys koskee elin- keinotoiminnan harjoittajaa.
Mikäli kyseessä on merkittävä erä vaarallista jätettä, tulee sen toimittamisesta sopia vastaanottajan kanssa. Tällöin vastaanottaja voi varautua suuren jätemäärän turvalliseen käsittelyyn ja varastoin- tiin. Ilmoituksen kautta jäteyhtiö voi myös velvoittaa toimittamaan maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaarallista jätettä olevat merkittävät erät toimitettavaksi muualle, jos käsittely ei jätelaitoksen jär- jestelmissä ole mahdollista.
Vaarallisen jätteen pakkaamisen osalta jäteasetuksessa on tarkat ohjeet, joihin näissä määräyksissä viitataan. Velvoittamalla alkuperäispakkauksen käyttämiseen pyritään varmistamaan vaarallisen jät- teen asianmukainen pakkaaminen ja merkitseminen.
39 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöltä
Vaarallisen jätteen keräyspaikkaa koskevat määräykset koskevat kaikkia toimijoita omakotitalokiin- teistöjä lukuun ottamatta, sillä ne liittyvät jätehuollon tekniseen järjestämiseen sekä turvallisuuteen. Pykälässä annetaan määräyksiä vaarallisten jätteiden säilyttämisestä turvallisesti asianmukaisissa astioissa. Lisäksi velvoitetaan kiinteistön haltija tiedottamaan keräyspaikan käyttäjiä sen asianmu- kaisesta ja turvallisesta käytöstä. Tarkoituksena on, että vaarallisten jätteiden keräämisestä ei ai- heudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Vaarallisten jätteiden keräyspaikan järjestämiseen liittyvät määräykset koskevat sekä asuin- että muita kiinteistöjä (ei omakotitalokiinteistöjä).
40 § Erityisjätteet
Erityisjäte velvoitetaan erotettavaksi muista jätteistä. Erityisjätteiden osalta määrätään niiden pak- kaamisesta sekä merkitsemisestä niiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi.
41 § Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet
Muualla lainsäädännössä annetaan tarkat määräykset terveydenhuollon vaarallisten jätteiden ja eri- tyisjätteen jätehuollosta, jonka takia tarkempia määräyksiä ei anneta jätehuoltomääräyksissä.
42 § Tiedottamisvelvoite
Jäteyhtiöllä on aina oltava ajantasaiset yhteystiedot kiinteistön haltijalle muun muassa laskutuksen takia.
Jotta varmistutaan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisen jätehuollon toteutumisesta, määrä- tään kiinteistön haltijalle tiedottamisvelvollisuus jätehuoltomääräysten mukaisista velvoitteista kiin- teistössä asuville tai sitä muuten käyttäville.
43 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
Jätelain 91 §:n mukaan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräysten noudattamisesta päätöksessä mainituin perustein. Siten jätehuoltomääräyksissä on tarpeen määrätä, että poikkeuksen myöntävä viranomainen on jätehuol- toviranomainen. Jätehuoltomääräyksiin on sisällytetty edellytyksiä jätehuoltomääräyksistä poikkea- miselle erinäisissä tilanteissa.