PERUSSOPIMUS

PERUSSOPIMUS

Hyväksytty Kuntayhtymän valtuustossa 20.2.2020 Voimassa 1.3.2020 alkaen

1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja sen kotipaikka on Jyväskylän kau- punki.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat:

• Hankasalmi

• Joutsa

• Jyväskylä

• Jämsä

• Keuruu

• Kuhmoinen

• Laukaa

• Luhanka

• Muurame

• Petäjävesi

• Toivakka

• Uurainen.

3 § Kuntayhtymän tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta ammatillisen koulutuksen lainsäädän- nön mukaista koulutusta sekä siihen liittyvää kehittämistä, tutkimusta ja palvelua.

Koulutuksen tehtävänä on vastata osaltaan maakunnallisesta ja seudullisesta kehittämisestä.

Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää aikuisten perusopetusta, taiteen perusopetusta, vapaata sivistystyötä ja lukiota koskevan lainsäädännön mukaista koulutusta.

2. LUKU: YHTYMÄVALTUUSTO 4 § Edustajat

Yhtymävaltuustossa on yksi jäsen jäsenkunnan alkavaa 5 000 asukasta kohti. Asukasluku vastaa val- tuustokautta edeltävän kalenterivuoden 1.1. päivän tilannetta.

Yhdellä jäsenkunnalla voi olla enintään seitsemän (7) jäsentä yhtymävaltuustossa.

Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Xxxxxxx estyneenä ollessa jäsenkuntaa edus- taa henkilökohtainen varajäsen.

Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.

5 § Äänivallan perusteet

Äänivallan perusteena on tuhat ääntä. Äänivalta jakautuu kolmen edeltävän kalenterivuoden aikana kuntayhtymän tutkintoon johtavassa koulutuksessa kirjoilla olleiden jäsenkuntien opiskelijoiden luku- määrän suhteessa.

Kunnan valitsemien jäsenten äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Äänivaltaa jaettaessa desimaaliluvut pyöristetään seuraavaan täyteen ylempään kymmenysosaan. 6 § Kokoontumisaika

Yhtymävaltuuston kokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa, kesäkuun ja joulukuun lop- puun mennessä.

7 § Tehtävät

Valtuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tehtävistä määrätään kuntalaissa ja kuntayhtymän hallintosäännössä.

Menettelystä yhtymävaltuuston kokouksessa määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä.

8 § Päätösvaltaisuus

Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenkunnista ja äänimäärästä on ko- kouksessa edustettuina ja vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä.

9 § Kokouskutsu

Valtuuston kokouskutsu on vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta lähetettävä valtuuston ja halli- tuksen jäsenille sekä jäsenkuntien kunnanhallituksille.

Jäsenkunnalla on oikeus saada haluamansa asia yhtymävaltuuston käsiteltäväksi, jos sitä kirjallisesti vaaditaan hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

3. LUKU: HALLITUS

10 § Kokoonpano ja toimikausi

Kuntayhtymällä on hallitus, johon valtuusto valitsee yhdeksän (9) jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen.

Hallituksen jäsenten toimikausi on neljä (4) vuotta.

11 § Hallituksen valinta

Hallitusta valittaessa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta ottamalla huomioon jäsenkuntien valtuus- toissa edustettuina olevien ryhmien edellisissä kuntavaaleissa saamat äänimäärät.

12 § Hallituksen tehtävät

Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Tehtävän siirtämisestä toimielimelle tai viranhaltijalle määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä.

Hallituksen tehtävistä ja menettelystä hallituksen kokouksessa määrätään tarkemmin kuntayhtymän hallintosäännössä.

13 § Nimenkirjoitus

Kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään nimenkirjoitusoikeudesta.

4. LUKU: JOHTOKUNNAT JA MUUT TOIMIELIMET 14 § Kokoonpano ja toimikausi

Kuntayhtymässä voi olla valtuuston asettamia johtokuntia ja/tai muita toimielimiä.

Johtokunnasta ja/tai muista toimielimistä määrätään tarkemmin kuntayhtymän hallintosäännössä.

Johtokunnan jäsenten toimikausi on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi (4 vuotta).

15 § Tehtävät

Johtokuntien ja/tai muiden toimielimien tehtävistä määrätään tarkemmin kuntayhtymän hallintosään- nössä.

5. LUKU: TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 16 § Peruspääoma

Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista ja se jakaantuu jäsenosuuksiin. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenosuuksina.

Peruspääoman korottamisesta tai alentamisesta päättää yhtymävaltuusto.

Yhtymävaltuusto päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä jäsenkuntien peruspääomalle maksetta- van koron suuruuden ja sen maksuajankohdan.

17 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspää- oman jäsenosuuksien suhteessa.

Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääoman jäsenosuuksista.

18 § Talousarvio ja -suunnitelma

Talousarviota- ja suunnitelmaa valmisteltaessa on jäsenkunnille annettava tilaisuus tehdä ehdotuksia kuntayhtymän toiminnan tavoitteista ja rahoituksesta.

Seuraavan kalenterivuoden talousarvio ja -suunnitelmaesitys on toimitettava jäsenkunnille 1.12. men- nessä.

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä. Kuntayhtymän hallitus ra- portoi vähintään kaksi kertaa vuodessa jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jä- senkunnille.

19 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

20 § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus

Kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa koulutuksen valtionosuuksilla ja palvelujen myynnistä saata- villa tai muutoin hankituilla tuloilla.

21 § Investointien pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.

22 § Rahastojen perustaminen

Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto.

23 § Viivästyskorko

Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii voimassa olevan korkolain mukaisen viivästyskoron.

24 § Sisäinen korko

Yhtymähallitus päättää sisäisessä laskennassa käytettävän koron.

25 § Tarkastuslautakunnan kokoonpano

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain määräyksiä.

Kuntayhtymällä on tarkastuslautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä viisi (5) muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Tarkastuslautakunnan tehtävistä määrätään tarkemmin kuntayhtymän hallintosäännössä.

26 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja.

Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tar- vittavista talouden tasapainottamista koskevista toimista.

27 § Kuntayhtymään liittyminen, kuntayhtymästä eroaminen ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääoman jäsenosuuden määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto.

Peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto.

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai aikaisempaa suppeampaan osajä- senyyteen, sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä jäsenkunnan peruspääoman jäsenosuutta vastaava suhteellinen osuus nettovarallisuudesta tai osa siitä. Nettovarallisuus määräytyy vähentä- mällä taseen varoista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Korvaus peruspääomaosuudesta suorite- taan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

28 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymä- hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kun- tayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä si- toumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkun- nat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

29 § Kuntayhtymän alijäämän kattaminen

Alijäämän kattamisesta ja arviointimenettelystä kuntayhtymässä on säädetty kuntalain 119 §:ssä.

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaa- vat alijäämän kattamisesta tämän perussopimuksen 17 §:n mukaisesti.

30 § Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä perussopimus tulee voimaan, kun jokaisen jäsenkunnan valtuusto on sen hyväksynyt.