Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimus

25.2.2022 – 31.1.2023

Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Sisällysluettelo

1 § Sopimuksen soveltamisala 1

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 1

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 1

4 § Työrauhavelvoite 1

5 § Järjestäytymisvapaus 2

6 § Työsuhteen syntyminen 2

7 § Työsuhteen päättyminen 2

8 § Työaika 3

9 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus 5

10 § Vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät sekä alihankinta 5

11 § Palkkaperusteet 7

12 § Keskituntiansion laskeminen 8

13 § Urakkapalkka 9

14 § Erilliset lisät 10

15 § Suojavaatetus ja turvajalkineet 11

16 § Päivä- ja ruokarahat 11

17 § Matkustusajan palkka 12

18 § Palkanmaksu 12

19 § Xxxxxxxxxxx sekä äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka 12

20 § Lääkärintarkastukset 15

21 § Tilapäiset poissaolot 16

22 § Ryhmähenkivakuutus 17

23 § Vuosiloma 17

24 § Lomaltapaluuraha 17

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 19

26 § Luottamusmiehet 19

27 § Työsuojeluvaltuutetun vapautusaika 20

28 § Asiamiehet 21

29 § Paikallinen sopiminen 21

30 § Vuoropuheluvelvollisuus 21

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 22

32 § Kokoontuminen työpaikoilla 23

33 § Erinäisiä määräyksiä 23

34 § Sopimuksen voimassaolo ja sen irtisanominen 24

Huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskeva pöytäkirja 25

Allekirjoituspöytäkirja huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöidentyöehtosopimuksen uudistamiseksi 29

Huolinta-alan terminaalityöntekijöiden työajan lyhentäminen 34

Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimus

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tässä sopimuksessa määrätään Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseninä olevien huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden varastoterminaa- leissa, varastoissa, ns. varastohotelleissa ja satamissa työskentele- vien työntekijöiden työehdot.

2. Satamatyöntekijöiden työehdot määräytyvät tämän työehtosopimuk- sen mukaisesti, ellei heitä koskevassa liitepöytäkirjassa ole toisin määrätty.

Pöytäkirjamerkintä:

Satama-alueella sijaitsevissa terminaaleissa sovellettavasta so- pimuksesta on sovittu satamatyöntekijöitä koskevassa liitepöytä- kirjassa.

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä (PT/SAK) solmittuja sopimuksia:

Luottamusmiessopimus 29.9.1995

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 3.4.1989 Yhteistoimintasopimus 10.5.2001

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työn- antajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

1. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ettei- vät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muu- toinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopi- muksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain

perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä on erik- seen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovittu.

5 § Järjestäytymisvapaus

Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuudessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.

6 § Työsuhteen syntyminen

1. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena. Milloin työso- pimus tehdään suullisena, työnantajan on annettava työntekijälle työ- suhteen keskeisistä ehdoista työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukainen kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.

2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on tästä sovittava työsopi- musta tehtäessä. Koeajan enimmäispituus määräytyy työsopimuslain mukaan.

3. Työnantaja luetteloi erikseen nimeämänsä vakinaisessa työsuh- teessa olevat työntekijät.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvittavasta ulkopuolisesta työvoimasta.

5. Liitot suosittelevat, että jos työpaikalla on perehdytysohjelma, pereh- dytyksessä käydään läpi yhtiön henkilöstön edustamista koskeva or- ganisaatio.

7 § Työsuhteen päättyminen

1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seu- raavia irtisanomisaikoja:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irti- sanomisaikoja:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus voidaan lain mukaan päättää irtisanomisaikaa nou- dattamatta.

2. Xxxxxxx työntekijä on synnytyksen tai raskauden vuoksi poissa työstä, määräytyy hänen irtisanomissuoja työsopimuslain 7 luvun 9 §:n mu- kaisesti.

3. Työsopimuslaki ei ole työehtosopimuksen osa.

8 § Työaika

1. Työaika määräytyy työaikalain (872/2019) mukaisesti.

2. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.

Liitot suosittelevat, että kolmivuorotyössä aamuvuoro järjestetään ai- kavälille 6-15, iltavuoro 14-23 ja yövuoro 22-06.

3. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään joko 10 tuntia, 11 tuntia tai 12 tuntia vuorokaudessa, ja enintään 40 tuntia viikossa paikallisesti sovittuna Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan tällöin järjestää esi- merkiksi siten, että viikossa on kolme 10 h työvuoroa ja yksi 7,5 h työvuoro. Tällaisessa työvuorojärjestelmässä tulisi suosia mah- dollisuuksien mukaan 10 h, 11 h tai 12 h työvuoroja kuitenkin si- ten, että työaika saadaan järjestettyä tasoittumaan viikossa enin- tään 40 tuntiin.

4. Työaika voidaan järjestää myös työaikalain 11 §:stä ilmenevällä ta- valla.

5. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia kuudessa viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanot- tuun keskimäärään ja että säännöllinen työaika ei saa ylittää kym- mentä (10) tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.

6. Ruoka- ja kahvitauoista sovitaan paikallisesti lain sallimissa puit- teissa. Työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon päivittäin. Ruoka- ja kahvitaukojen ajankohdista sovitaan paikallisesti ja paikal- linen sopimus on irtisanottavissa kahden viikon irtisanomisajalla.

7. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. Pääsiäi- sen ja joulun jälkeiset lauantait ovat myös vapaapäiviä, elleivät tuo- tantotekniset syyt muuta vaadi.

Arkipyhäviikolla työaikaa lyhentävät pitkäperjantai, pääsiäismaanan- tai ja juhannusaatto sekä helatorstai vuodesta 2002 lukien, työaikaa lyhentävät arkipyhäviikolla myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- aatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Työajan lyhennykset toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Työ- ajan lyhennys toteutetaan antamalla kutakin työaikaa lyhentävää päi- vää kohti yksi vapaapäivä asianomaisella viikolla, edellisellä tai vii- meistään seuraavalla viikolla.

8. Työntekijälle annetaan kunkin kalenteriviikon aikana kaksi kalenteri- päivää vapaata ja kaksi vapaata viikonloppua kuukaudessa. Vapaa- päivä on kalenterivuorokausi.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikalain mukainen viikkolepo voidaan antaa kalenteriviikko- jen vaihteessa yhdenjaksoisena siten, että enin osa vapaa-ajasta sijoittuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopi- muksen 29 §:n mukaisesti, että viikon aikana annettavat vapaapäivät voidaan antaa enintään kahden viikon tasoittumisjakson aikana. Ku- nakin työviikkona on kuitenkin annettava vähintään yksi vapaapäivä, jolloin toiselle viikolle jäävistä vapaapäivistä vähintään kaksi annetaan yhdenjaksoisesti (vapaa viikonloppu).

Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopi- muksen 29 §:n mukaisesti, että kalenteriviikon aikana annettavat va- paat (kaksi kalenteripäivää) voidaan vuorotyössä antaa enintään nel- jän viikon tasoittumisjakson aikana. Kunakin viikkona on kuitenkin an- nettava vähintään yksi kalenteripäivä vapaata.

Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopi- muksen 29 §:n mukaisesti, että työntekijälle annetaan kunkin viikon aikana kaksi päivää vapaata ja yksi vapaa viikonloppua kuukaudessa. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.

9. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellytä.

10. Työ, jota tehdään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä saa teettää voimassa olevan työaikalain (872/2019) mukaan.

Lisäksi yötyötä voidaan teettää Palta ry:n jäsenyrityksissä yrityksen toiminnan sitä edellyttäessä paikallisesti sopimalla työehtosopimuk- sen 29 §:n mukaisesti.

11. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 6 kuukauden ajanjakson aikana.

9 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus

1. Ylityötä voidaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa ra- joissa.

2. Noudatettaessa 8.4 §:n mukaista työaikajärjestelmää luetaan vuoro- kautiseksi ylityöksi työ, jota tehdään työajan tasoittumissuunnitelman mukaisen työvuoroluettelon sisältämän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi ja joka ei ole lisätyötä.

Viikoittaiseksi ylityöksi luetaan työ, joka tehdään työajan tasoittumis- suunnitelman mukaisen työvuoroluettelon viikkotyöajan lisäksi ja joka ei ole vuorokautista ylityötä eikä lisätyötä. Lauantaina tehdystä viikoit- taisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityö- tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Työntekijän tehdessä vuorotyötä maksetaan iltavuoron jälkeisiltä yli- työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

5. Sunnuntaina ja juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä teh- dystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Sunnuntaina tehty ylityö korvataan 100 %:lla.

6. Paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti voidaan sopia me- kanismeista, joilla lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan.

10 § Vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät sekä alihankinta

1. Vakituiset työntekijät

Vakituiset työntekijät ovat kokoaikaisia tai osa-aikaisia. Osa-aikaisille työntekijöille tulee työsopimuksessa määritellä vähimmäistyöaika vii- kossa tai 8 §:n 4. kohdassa tarkoitetussa tasoittumisjaksossa, taikka työhön kutsumistapa (esim. erikseen työhön kutsuttava).

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työn- tekijälle säädetään työsopimuslaissa.

Jos osa-aikaisen työntekijän toteutunut säännöllinen työaika on puo- len vuoden aikana ylittänyt olennaisesti työsopimuksessa määritellyn vähimmäistyöajan työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntymisestä johtuen, tarkistetaan työsopimuksen vähimmäistyöaikaa koskeva ehto työntekijän tai luottamusmiehen pyynnöstä vastaamaan keskimäärin viikossa tai tasoittumisjaksossa toteutunutta työaikaa. Toteutuneen säännöllisen työajan tarkastelujakso on 1.2. – 31.7. tai 1.8. – 31.1. vä- linen aika. Vähimmäistyöaikaa koskeva ehto on muutettava kahden kuukauden kuluessa pyynnön tekemisestä.

Soveltamisohje:

Säännöllisen työajan katsotaan ylittyneen olennaisesti, jos toteu- tunut työaika on keskimäärin vähintään 20 prosenttia pidempi kuin työsopimuksessa määritelty vähimmäistyöaika.

Toteutuneen työajan laskennassa otetaan huomioon vain työn- antajalla tarjolla olevan työn pysyväisluonteisesta lisääntymi- sestä johtuneet säännöllisen työajan tunnit.

Työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntyessä tilapäisesti, työn- antaja ja työntekijä voivat sopia työajan pidentämisestä määrä- ajaksi. Näin toteutuneita pidennystunteja ei oteta huomioon las- kettaessa ao. tarkastelujakson toteutunutta keskimääräistä säännöllistä työaikaa.

Sairaus- ja vuosiloma- ym. sijaisuuksien perusteella tehtyjä lisä- työtunteja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tarkastelujakson toteutunutta keskimääräistä säännöllistä työaikaa.

2. Määräaikaiset työntekijät

Työntekijä voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen työsopi- muslain mukaisilla perusteilla. Työsuhde voi olla kokoaikainen tai osa- aikainen. Osa-aikaisen työntekijän työsopimuksesta tulee ilmetä vä- himmäistyöaika viikossa 8 §:n 4. kohdassa tarkoitetussa tasoittumis- jaksossa.

3. Ulkopuoliset työntekijät

Ulkopuolisia työntekijöitä voidaan käyttää seuraavissa tilanteissa:

− Kuormitusvaihteluissa, jotka ylittävät säännöllisen, tasaisen työ- voiman tarpeen

− Sairaus- ja muissa ennakoimattomissa poissaolotapauksissa

− Lyhytaikaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät erikoisosaamista, jota ei löydy omilta vakituisilta työntekijöiltä

− muissa paikallisesti yhdessä pääluottamusmiehen tai luottamus- miehen kanssa todetuissa tilanteissa.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei tule kysymykseen yrityksessä esiin- tyvissä säännönmukaisissa kuormitusvaihteluissa, ellei paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti sovita toisin.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen ulkopuolisen työvoiman käyttöä työantajan tulee tiedottaa pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä niin pian kuin mahdol- lista.

Työehtosopimuksen 10 §:n 3. kohta ei koske alihankintaa.

4. Alihankinta

Yritysten tekemiin alihankintasopimuksiin tulee sisällyttää ehto, jonka mukaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suorittavien työntekijöiden osalta alansa yleistä työehtosopi- musta sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Ali- hankkijaa käyttävän yrityksen tulee tiedottaa alihankkijalle edellä mai- nittujen määräysten sisällöstä ja korostaa, että niiden noudattaminen on osa alihankintasopimusta.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimi- vista alihankkijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työ- voimasta. Xxx xxxxxxxxxxxx käyttävän yrityksen pääluottamusmiehellä on perusteltua syytä epäillä alihankkijan toimivan alansa yleisen työ- ehtosopimuksen ja edellä mainitun lainsäädännön vastaisesti, käyttä- jäyrityksen tulee selvittää asia ja kertoa selvityksestä pääluottamus- miehelleen.

Mikäli alihankintaa käyttävän yrityksen ja sen pääluottamusmiehen vä- lillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän säännöksen soveltamisesta, asia alistetaan jommankumman pyynnöstä työehtosopimuksen osapuoliliit- tojen perustaman harmaan talouden neuvottelukunnan ratkaistavaksi. Neuvottelukunnan jäsenen esityksestä neuvottelukunnalla on oikeus saada pyynnöstä erimielisyyden kohteena olevan yrityksen työaika- ja palkkatiedot neuvottelukunnan nähtäväksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tie- toja.

11 § Palkkaperusteet

1. Terminaalityöntekijäin palkka määräytyy kuukausipalkkana.

2. Tuntipalkkaiselle työntekijälle (esim. erikseen työhön kutsuttava työn- tekijä) maksettava tuntipalkka saadaan jakamalla ao. työntekijälle

maksettava taulukkopalkka luvulla 159. Näin saatu tuntipalkka sisäl- tää korvauksen työehtosopimuksen mukaisista arkipyhistä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettavan palkan jakajana on käytetty lukua 170, ei näin saatu tuntipalkka sisällä korvausta työehtosopimuksen mukaisista arkipyhistä. Arkipyhäviikolla työ- aikaa lyhennetään työaikojen suhteessa ja korvaus maksetaan 19 §:n 8. kohdan periaatteen mukaan.

3. Palvelusvuosina alallaoloaikaa laskettaessa otetaan huomioon termi- naaleissa tai niihin verrattavissa varastoissa sekä autonkuljettajana tai apumiehenä terminaalissa työskentelyaika, jotka on vaadittaessa työtodistuksin varmennettava.

4. Toisen asteen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta luetaan pal- velusvuosiin 2 vuotta ja varastologistiikan osaamisalalta suoritetun palvelulogistiikan ammattitutkinnon (aikaisemmin varastonhoitajan ammattitutkinto) suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta.

5. Muutettaessa työntekijän kiinteää kuukausipalkkaa tuntipalkaksi tai päiväpalkaksi ansionmenetyksen korvaamiseksi tai työehtosopimuk- sen korotusosien laskemiseksi, jaetaan työntekijän kuukausipalkka tuntipalkaksi muutettaessa luvulla 170 ja päiväpalkaksi muutettaessa luvulla 21.

Palkan muuttuvia osia laskettaessa käytetään perusteena jäljempänä laskettua keskituntiansiota, ellei yrityksessä ole sovittu muusta las- kentatavasta.

12 § Keskituntiansion laskeminen

1. Työntekijän palkan muuttuvien osien keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkausta- pojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljännek- sen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

2. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraa- vasti:

• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota

• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosinel- jänneksen keskituntiansiota

• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskituntiansiota

• marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljännek- sen keskituntiansiota.

13 § Urakkapalkka

1. Mikäli urakkatyötä teetetään, on urakkatyötä tekevälle työntekijälle maksettavan urakkapalkan hinnoittelussa huomioitava jäljempänä kohdista 2-6 ilmenevät hinnoittelusäännöt.

2. Urakkapalkka on hinnoiteltava siten, että työntekijän urakka ansio nor- maalilla urakkatyövauhdilla nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korkeam- maksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hin- noiteltava siten, että työsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia työntekijän ansio nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä tulee palkan liikkuvan osan kasvaa vähintään samassa suhteessa.

4. Mikäli tehdään satunnaisia suorituspalkkatöitä, sovitaan hinnoittelusta ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työnte- kijän kanssa. Hinta voidaan sopia tilapäisesti milloin kysymyksessä on aikaisemmin hinnoittelematon työ tai jäljempänä 6. kohdassa mai- nitusta syystä tapahtuva uusi hinnoittelu.

5. Urakka- ja sekaurakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

6. Xxxxxxx työmenetelmissä ja koneistuksessa tai muissa näihin verratta- vissa työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, suoritetaan uusi suorituspalkkatyön hinnoittelu, pitäen oh- jeena edellä 2 ja 3 kohtien mukaisesti muodostunutta ansiotasoa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtunei- siin muutoksiin perustuvassa suorituspalkkatyön uudessa hin- noittelussa huomioidaan ne muutokset, jotka työpaikalla on yh- teisesti kirjattu tai jotka muuten todetaan. Muutoksista aiheutuva uusi hinnoittelu pyritään suorittamaan tarpeetonta viivytystä vält- täen ja siten, ettei se aiheuta olennaista muutosta työntekijäin vakiintuneeseen ansiotasoon.

7. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää töissä, joissa se työn laatu huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Palkkiotyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

Pöytäkirjamerkintä:

1) Milloin on kysymys pysyväisluontoisesta, työntekijäryhmää koskevasta suorituspalkkatyöstä, varataan luottamusmie- helle tilaisuus olla läsnä hinnoittelusta sovittaessa.

2) Työntekijän työn välittömästi liittyessä suorituspalkkatyötä tekevien työntekijäin työhön, pyritään se työntekijän työvauh- din sitä edellytettäessä järjestämään suorituspalkalla. Ellei

työtä edellä mainitussa tapauksessa voida järjestää suoritus- palkalle otetaan ko. työntekijän palkkauksessa huomioon hä- nen edellä mainittu sidonnaisuutensa suorituspalkkatyötä te- kevien työntekijäin työvauhtiin.

3) Jos suorituspalkalla työskentelevän työntekijän työssä syn- tyy ilman asianomaisen omaa syytä koneen rikkoutumisen tai muun tilapäishäiriön takia keskeytys, joka yhtäjaksoisesti kestää yli 15 minuuttia, pyritään hänelle täksi ajaksi järjestä- mään muuta työtä. Jos tätä työtä ei voida järjestää suoritus- palkalle, maksetaan työntekijälle hänen varsinaisesta työs- tään määritelty ohjetuntipalkka lisättynä tästä työstä mahdol- lisesti sovitulla olosuhdelisällä. Jos muuta työtä ei voida jär- jestää, maksetaan työntekijälle tältä ajalta hänen varsinai- sesta työstään määritelty ohjetuntipalkka.

4) Jos jatkuvaa suorituspalkkatyötä tekevä työntekijä muun kuin edellä 3. kohdassa mainitun syyn vuoksi työnantajan määräyksestä tilapäisesti siirretään aikatyöhön, maksetaan hänelle keskeytyksen ajalta, kuitenkin enintään kuudelta päi- vältä edellisen normaalina pidettävän tilikauden keskituntian- sion mukainen palkka. Jos aikatyö jatkuu kauemmin kuin kuusi työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä aikatyöajalta ai- kapalkka.

14 § Erilliset lisät

1. Ilta- ja yötyölisät

Kello 16 - 22 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää 15 % taulukkopalkasta.

Kello 22 - 06 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 25 % taulukkopalkasta.

2. Vuorotyölisä

Vuorotyössä maksetaan iltavuoron tunneilta lisää, jonka suuruus on 15 % ja yövuoron tunneilta lisää, jonka suuruus on 25 % työntekijän taulukkopalkasta.

3. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisä, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

4. Työkohtaisuuslisä

Mikäli työntekijän työtehtävien hänelle asettamat vaatimukset poik- keavat olennaisesti kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä

keskitasosta, voidaan hänelle maksaa 5–15 %:n työkohtaisuuslisää taulukkopalkasta laskettuna.

Soveltamisohje:

Jos jollekin työntekijälle on maksettu euromääräistä henkilökoh- taista lisää, joka on 5 prosenttia pienempi, ei tätä lisää tarvitse korottaa 24.2.2020 voimaantulleen määräyksen perusteella. Jos jollekin työntekijälle on maksettu aiemman kirjauksen perusteella 10 prosentin suuruista lisää, ei tätä lisää tule 24.2.2020 muuttu- neen määräyksen perusteella laskea.

Mikäli työntekijä siirtyy uusiin tehtäviin tai tehtävän vaativuus muuttuu, arvioidaan peruste lisän maksamiselle uudelleen.

5. Jäähdytetyt terminaalit

Enintään +7 asteen jäähdytetyssä terminaalissa työskenteleville työn- tekijöille maksetaan lisää täysiltä tunneilta, jonka suuruus on 5 % työntekijän taulukkopalkasta.

15 § Suojavaatetus ja turvajalkineet

Työnantaja hankkii työntekijöilleen tarkoituksenmukaisen suojavaatetuk- sen ja turvajalkineet työssä käytettäväksi ja huolehtii niiden puhtaudesta ja kunnossapidosta.

Työnantaja antaa kylmänä vuodenaikana ulkona tai muuten kylmissä olo- suhteissa työskenteleville riittävät kylmäominaisuudet sekä valaistusolo- suhteiden edellyttämät riittävät heijastavuusominaisuudet täyttävät suoja- asut.

Työnantajan tulee uusia rikkoutuneet tai muuten käyttökelvottomaksi työssä kuluneet turvajalkineet.

16 § Päivä- ja ruokarahat

1. Mikäli työntekijä joutuu siirtymään työtehtävänsä vuoksi toiselle paik- kakunnalle eikä pääse sieltä yöksi kotiin, maksetaan hänelle majoitus- ja matkakustannusten lisäksi valtion matkustusohjesäännön mukai- nen päiväraha.

2. Jos työntekijä joutuu poistumaan terminaalilta tai varastolta työtehtä- viensä vuoksi ja tavanomaisuudesta poikkeavasti on estynyt ruokai- lutauon aikana käymästä ruokailemassa kotonaan, terminaalissa tai varastossa ja ruokailumahdollisuudet tästä johtuen olennaisesti poik- keavat tavanomaisesta, suoritetaan hänelle ruokaraha, jonka suuruus on sama kuin kulloinkin voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukainen ateriakorvaus. Ruokaraha on 1.2.2020 alkaen 10,75 €.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen ruokarahan suuruus tarkistetaan verohallin- non päätöksen mukaista ateriakorvausta vastaavaksi kunkin vuoden helmikuun alusta lukien.

17 § Matkustusajan palkka

Xxxxxxx työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paik- kakunnalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakunnalta työn al- kamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan luke- matta.

Työntekijällä voi olla yksi asemapaikka. Xxxxxxx työntekijä joutuu aloitta- maan tai lopettamaan työnsä muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Asemapaikalla tarkoitetaan terminaalialuetta tai muuta työn aloittamis- ja lopettamispaikkaa.

Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän asema- paikka on, kuitenkin siten, että pääluottamusmiehen ja työnantajan on erikseen sovittava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset erityisolosuhteet antavat siihen aiheen tai mikäli se on tarpeen täysiaikaisen työn tarjoa- miseksi.

18 § Palkanmaksu

1. Vakinaisten työntekijöiden palkka määräytyy kuukausipalkkana ja ti- lapäisten työntekijöiden palkka tuntipalkkana.

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäi- väksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.

2. Muistutukset tiliä vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkanmak- sua.

3. Sopijapuolet suosittavat, että niillä työpaikoilla, joissa se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, palkat työntekijäin kanssa sopien maksetaan pankkiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.

19 § Xxxxxxxxxxx sekä äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka

1. Xxxxxxx työntekijä estyy työtä suorittamasta sairauden tai tapaturman takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikolli- sella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuk- sella, maksetaan hänelle palkka sairausajalta, joka on vaadittaessa työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella tai

työnantajan hyväksymän muun selvityksen mukaisesti varmennet- tava.

Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tut- kimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päiväksi epidemian aikana, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveys- huollon tai julkisen terveydenhuollon lääkärinpalveluksia ei ole saata- villa. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyshuollon lääkärintodistuksella tai työterveyshoitajan antamalla todistuksella. Muun lääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perus- teeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työn- antajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävä syy muun lääkärin käyttöön voi olla esimerkiksi sai- rauden laadusta, matkan pituudesta, hoitosuhteesta, työterveys- huollon saatavuudesta tai vastaavasta johtuva hyväksyttävä syy.

Mikäli työehtosopimuksen 19 §:n edellyttämää lääkärintodistusta taikka edes terveyden- tai sairaanhoitajan palveluksia ei ole tosiasial- lisesti saatavilla sairastumishetkellä, työntekijän työnantajalle tekemä välitön ilmoitus työkyvyttömyydestään on riittävä. Samassa yhtey- dessä työntekijän on ilmoitettava, miksi lääkärin-, terveydenhoitajan- tai sairaanhoitajan todistusta ei ole saatavilla. Kun este lääkärin-, ter- veydenhoitajan- tai sairaanhoitajanpalveluksille poistuu, työntekijän tulee toimittaa työnantajalle työehtosopimuksen mukainen selvitys työkyvyttömyydestään.

2. Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallinen ajanjakso / pv
alusta lukien	28
vähintään 3 vuotta	35
vähintään 5 vuotta	42
vähintään 10 vuotta	56

3. Saman sairauden uusiutuessa seitsemän päivän kuluessa lasketaan sairausajanjaksot yhteen.

4. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan pal- kan, on hän oikeutettu itselleen sairausvakuutuksesta palautuksena saamaan työntekijälle tulevan päivärahan.

5. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan ansi- onmenetyksen korvaaminen.

6. Työntekijän sairausajan päiväpalkka saadaan jakamalla hänen kuu- kausipalkkansa luvulla 21. Palkkaa tai sen osaa maksetaan niiltä päi- viltä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä.

Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän aikana alkanut koko työvuoro.

7. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankoh- dan.

Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huo- limattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työky- vytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksen- mukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voi- daan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn te- kemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittami- sesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kan- nanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin me- nettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdolli- suus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

8. Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden sairausajanpalkka las- ketaan seuraavasti:

A. Mikäli työntekijälle on tehty työvuoroluettelo sairausajalle, makse- taan sairausajan palkkaa työvuoroluettelon mukaisesti.

B. Mikäli sairaus on niin pitkä, että työvuoroluetteloa ei ole, laske- taan työntekijälle keskimääräinen päiväpalkka 12 §:n määräysten mukaisesti. Kolmen kuukauden ansioiden päiväpalkan jakajana 63 ja kertojana sairausajalta kaikkien työpäivien lukumäärä (vii- kossa viisi työpäivää).

C. Mikäli 12 §:n mukaista keskimääräistä päiväpalkkaa ei saada las- kettua työsuhteen lyhyydestä johtuen, lasketaan päiväpalkka koko työajalta kohdan B laskentasäännön mukaisesti.

9. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa samoilta ajanjaksoilta ja samojen säännösten mukai- sesti kuin sairausajalta.

Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuu- kautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään vii- deltä työpäivältä.

20 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työterveyshuolto- lain (1384/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunni- telmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystar- kastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samaa sääntöä noudate- taan tapauksissa, joissa kysymys on nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siir- tymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lää- kärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoi- tettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitar- kastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työn- tekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 10,93 €.

2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttä- mättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän välttämättömän laboratorio- tai muun tutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai muu tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- rahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.

4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuh- teen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laborato- rio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menete- tyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolelle.

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työn- tekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työ- vuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionme- netyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu

saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireelli- syys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

21 § Tilapäiset poissaolot

1. Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston ja -hallituksen sekä alueval- tuuston jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäse- nenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työn- tekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnan- tajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauk- sesta.

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen. Mikäli 50- ja 60-vuotispäivä sattuu muuksi kuin työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi, työntekijällä on oikeus saada yksi lisävapaapäivä työnan- tajan kanssa erikseen sovittavana ajankohtana.

Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia, lapsen- lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, xxxxxxxx ja xxxxxxxxx sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia.

3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen ker- ran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöl- lisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lää- kärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmene- tys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksikolmasosaa (2/3) niistä.

Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden kertausajanpalkka las- ketaan 19.8 §:n mukaisesti.

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

4. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan

määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoi- tamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Kor- vauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen sel- vitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Samoin pe- rustein maksetaan vastaava korvaus lapsen huoltajalle, mikäli toisella huoltajista ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai kou- lutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoi- toon, eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukai- sesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyö- hön.

5. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n edustajakokouksen kokous- edustajalla on oikeus osallistua edustajakokoukseen olemalla poissa työstä kyseessä olevan kokouksen ajankohtana. Tällainen työstä poissaolo on palkaton poissaolo. Mikäli edustajakokous sijoittuu osin viikonloppuun, tämä viikonloppu kuluttaa työehtosopimuksen 8 §:n 7. kohdan mukaisen työntekijän vapaan viikonlopun.

22 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähen- kivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

23 § Vuosiloma

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Tilapäiselle työntekijälle, joka ei saa vuosilomaa, maksetaan lomakor- vauksena 13,5 % hänen ansaitsemastaan rahapalkasta, ylityöstä pe- ruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta siihen lukematta.

3. Vuosilomapalkan maksamisesta normaaleina palkanmaksupäivinä voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti.

24 § Lomaltapaluuraha

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapa- luurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloit- taa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työ- hön heti vuosiloman päätyttyä.

3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työnantajan suostumuksella tai on ollut

estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7.2 §:ssä mainitun syyn ta- kia. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyk- senä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

4. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei edellä 3. kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumaan työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin lo- man osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudat- taen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Paikallisesti työehto- sopimuksen 29 §:n mukaisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan mak- suajankohdasta toisin.

6. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle makse- taan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosiloma- palkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

7. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi me- nettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomal- tapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritet- tuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virka- suhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.

8. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa makset- tavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoit- tamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle makset- tiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vas- taavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuk- sen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

9. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irti- sanonut hänen työsopimuksensa päättymään lomakauden aikana, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluura- haan.

10. Paikallisesti työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti voidaan sopia me- kanismista, jolla lomaltapaluuraha voidaan sopia vaihdettavaksi vas- taavaan vapaa-aikaan.

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton nimeämälle pankkitilille. Perintä suorite- taan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

26 § Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan PT-SAK luottamusmiessopi- musta.

2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamusmies- tehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikoittaista va- pautusta seuraavasti:

Työntekijämäärä	Vapautus tuntia / viikko
enintään 10	2
11-29	4
30-49	5
50-100	8
101-179	16
180-259	22
260-339	28
340-399	32
400 tai yli	40

Tarvittaessa voidaan pääluottamusmiehelle antaa tilapäisesti lisäva- pautusta paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopimalla.

3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voi- daan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies, jolle on annet- tava edellä mainittua vapaa-aikaa työpisteen työntekijämäärän perus- teella seuraavasti:

Työntekijämäärä	Vapautus tuntia / viikko
15-29	1
30-49	3
50-79	6
80 tai yli	8

Edellytyksenä vapaa-ajan antamiselle työpisteen luottamusmiehelle on, että myös työnantajalla on samassa työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies.

Tarvittaessa voidaan luottamusmiehelle antaa tilapäisesti lisävapau- tusta paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopimalla.

4. Luottamusmiehen vapautusajan muuttaminen rahakorvaukseksi: jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kahdeksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuksen si- jasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilme- nevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.

5. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että

− työntekijällä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen piirissä työs- kentelevää työntekijää,

− vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työnteki- jän lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arki- päivänä,

− jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parem- pia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luotta- mushenkilönä,

− sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuorolistaan,

− edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntiansion mukaan.

Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota 1.3.2020 lukien taulukkopalkasta laskettuna yhtiön koko työnte- kijämäärän mukaan seuraavasti:

Työntekijämäärä	Palkkio %
20 - 49	1,5
50 - 179	5
180 - 399	7
400 tai yli	9

Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa 12 §:n mukaista keski- tuntiansiota tai vuosilomapalkkaa.

6. Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä tehdyistä työtunneista, hätä-, sunnuntai- ja ylityöstä sekä niistä maksetuista palkoista ja pal- kan korotusosista laadittuun luetteloon. Luettelon ei tarvitse sisältää työntekijöiden yksilöintitietoja.

27 § Työsuojeluvaltuutetun vapautusaika

Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta säännöllisesti työstään valtuutetun tehtävien hoitamiseksi neljän viikon aikana seuraa- van taulukon mukaisen ajan:

Työntekijämäärä	Vapautus tuntia / 4 viikkoa
alle 10	4
10-29	8
30-49	12
50-100	20
101-200	40
201-350	64
351-500	96
000-000	000
700 tai yli	kokonaan vapautettu

Tarvittaessa voidaan työsuojeluvaltuutetulle antaa tilapäisesti lisävapau- tusta paikallisesti työsuojeluvaltuutetun kanssa sopimalla.

28 § Asiamiehet

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n valtuuttamilla asiamiehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaa, soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä en- nen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.

2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hä- nelle tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa.

29 § Paikallinen sopiminen

Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja luottamusmiesorganisaation kesken. Osapuolten kesken tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiesorganisaation on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena.

30 § Vuoropuheluvelvollisuus

1. Paikallisesti voidaan Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti sopia toisin 1.1.2022 voimaantulleen yhteistoimin- talain vuoropuhelua koskevan 2. luvun mukaisista määräyksistä.

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyys tämän työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnanta- jan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja vii- meistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvot- telut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toi- menpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voi- daan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osa- puoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selos- tettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molem- mille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioonottamista pai- kallisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:

− työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään,

− välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvit- tely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,

− työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussa- kin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteel- lista merkitystä omaavissa, taikka useita työntekijöitä tai työ- ryhmää koskevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos mer- kitään sopivalla tavalla muistiin,

− uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua syste- maattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esitte- lyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdystä yleissopimuksesta säädetään.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kes- ken edellä 1. momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

32 § Kokoontuminen työpaikoilla

Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edel- lytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoit- tamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdol- lista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpai- kan välittömässä läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tar- koitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tar- vittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuo- tantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja jär- jestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saa- puvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päi- vää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouk- sen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainit- tua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esit- tää myöhemminkin.

Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn ko- koukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten kes- kusjärjestöjen edustajia.

33 § Erinäisiä määräyksiä

1. Työnantaja varaa työntekijöilleen mahdollisuuden peseytymiseen sekä tilaisuuden käyttää tarkoituksenmukaista puku- ja ruokailuhuo- netta.

2. Mikäli jossain tapauksessa on työntekijälle myönnetty parempia eh- toja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ehdot tämän sopimuksen ulkopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.

3. Jos työntekijä joutuu työturvallisuuslain (738/2002) edellyttämissä ti- lanteissa käyttämään työssään sekä silmälaseja että suojalaseja, työnantaja on velvollinen hankkimaan kolmen vuoden välein työnteki-

lasien vaurioituessa tai näkökyvyn muuttuessa niiden tilalle hankitaan

jän näkökyvyn mukaan hiotut suojalasit. Edellä mainitusta poiketen

uudet vastaavat suojalasit.

34 § Sopimuksen voimassaolo ja sen irtisanominen

Tämä sopimus on voimassa 25.2.2022-31.1.2023 välisen ajan. Sopimuk- sen voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä vii- meistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

Huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskeva pöytäkirja

1 § Soveltamisala

Satama-alueella sijaitseviin huolinta-alan varastoterminaaleihin sovelle- taan satamatyöntekijöitä koskevaa pöytäkirjaa.

Työryhmä

Nykyisin toimii satama-alueella Helsingissä Varova ja SA-TU ja Hami- nassa DHL, Nurminen, Centos ja Hamico, jotka noudattavat varastotermi- naaleja koskevaa työehtosopimusta. Mikäli nämä yritykset laajentavat sel- västi toimintaansa (+ 20 % työntekijämäärää) siirrytään noudattamaan sa- tamatyöntekijöitä koskevaa pöytäkirjaa. Mikäli edellä mainitut yritykset muuttavat toimintatapaansa perinteiseltä huolinta-alalta toiselle alalle ko- koontuu työryhmä selvittämään sovellettavan sopimuksen.

Mikäli muualla esiintyy vastaavanlaisia yrityksiä, kokoontuu työryhmä sel- vittämään sovellettavan sopimuksen.

2 § Työsuhde

1. Työnantaja luetteloi erikseen nimeämänsä vakinaisessa työsuh- teessa olevat työntekijät.

Pöytäkirjamerkintä:

Vakinaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä ei välttämättä esiinny jokaisen huolintaliikkeen palveluksessa.

2. Vakinaisten työntekijöiden määrän mahdollinen täydentäminen pyri- tään ensisijaisesti suorittamaan tilapäisten työntekijöiden joukosta.

3. Tilapäiset työntekijät otetaan työhön ilman irtisanomisaikaa.

4. Jos vähentyneen liikenteen, sataman sulkemisen tai muun siihen ver- rattavan syyn vuoksi työtä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille järjestää, voidaan työntekijä lomauttaa sosiaalisen linja periaatteita noudattaen ottamalla huomioon erikoisesti perhesuhteet. Työhön pa- laamisessa noudatetaan samoja periaatteita.

3 § Työaika

1. Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia ja se järjeste- tään yleensä kello 7 - 17 väliseksi ajaksi.

2. Työajan ollessa yli 7 tuntia vuorokaudessa on työntekijällä yksi tunnin kestävä ruokatauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työ- paikalta. Tällaista ruokataukoa ei lueta työaikaan. Ruokatauko sijoite- taan kello 11 - 13 väliseksi ajaksi.

3. Työajan ollessa 4 tuntia on työntekijällä yksi 15 minuutin kahvitauko ja työajan ollessa 8 tuntia on työntekijällä kaksi 15 minuutin kahvitau- koa.

4. Työajan päättymisestä ja alkamisesta, ruokatauosta sekä kahvitau- oista voidaan paikallisesti ao. sataman käytännön mukaisesti toisinkin sopia.

5. Säännöllisen työajan päättymisestä lauantaisin ja kirkollisten juhlapäi- vien aattoina sovitaan paikallisesti.

6. Pääsiäislauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.

7. Työviikko alkaa maanantaina ja vuorokausi normaalin työpäivän alussa.

8. Pääsiäisen jälkeinen lauantai ja toisen joulupäivän jälkeinen lauantai ovat sopimuskauden aikana vapaapäivät.

9. Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään pisimmän laissa sallitun säännölli- sen työajan lisäksi, ja suoritetaan siitä lain mukaan korotettu palkka.

10. Ylityötä tehdään tarvittaessa työntekijän suostumuksella lain salli- missa rajoissa.

11. Sunnuntaina ja juhlapäivänä suoritettu työ katsotaan ylityöksi, ja mak- setaan siitä sunnuntaityökorotuksineen kahdelta ensimmäiseltä tun- nilta 150 %:n ja seuraavilta tunneilta 200 %:n korotus palkalle.

12. Ilmoitus ylityöstä tehdään työntekijälle mahdollisimman aikaisin, kui- tenkin viimeistään 2 tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä. Työntekijä on tällöin velvollinen ilmoittamaan välittömästi työnjoh- dolle, mikäli hän on estynyt suorittamasta tarjottua ylityötä. Ilmoitus- velvollisuuden noudattamatta jättämisestä tai ilmoitetun ylityön pe- ruuttamisesta määrähetken jälkeen maksetaan ylityöhön lupautu- neille työntekijöille 50 %:lla korotettu tuntipalkka.

4 § Palkat

A. Aikapalkat

1. Tuntipalkat satama-alueella saadaan jakamalla terminaalityöntekijöi- den taulukkopalkat 159.

2. Vakinaiselle työntekijälle maksetaan vähintään 80 tunnin yksinkertai- nen tuntipalkka 2 viikon ajanjaksolta edellä tässä pykälässä olevista tuntipalkoista laskettuna.

3. Työnantajan työhön kutsuma työntekijä, jolle työnantaja ei järjestä työtä, on oikeutettu saamaan siltä päivältä korvauksena vähintään 8 tunnin yksinkertaisen tuntipalkan ja mikäli ko. päivä on sunnuntai-

tai pyhäpäivä, on kor-vaus vähintään 12 tunnin yksinkertainen tunti- palkka.

B. Urakkapalkat

Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknillisesti järjestettävissä, suori- tetaan työ urakkatyönä.

Urakkahinnoittelusta sovitaan paikallisesti.

5 § Likaisuuslisät ja suojavaatetus

1. Likaisuuslisän maksamisesta sovitaan paikallisesti.

2. Vakinaisille työntekijöille annetaan kerran vuodessa haalarit, joiden kunnossa pidosta työntekijä itse vastaa. Saman kustannusvaikutuk- sen puitteissa voidaan paikallisesti myös sopia rahakorvauksesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tilapäiselle työntekijälle annetaan tarpeen vaatiessa haalarit käyttöön.

6 § Työkohtaisuuslisä

Aikatyötä suorittavalle työntekijälle, jonka työteho, työtaito tai kokemus poikkeaa työntekijäryhmän keskitasosta, voidaan työnantajan harkinnan mukaan maksaa ns. hyvänmiehenlisää 1 - 15 % laskettuna aikatyön tun- tipalkasta.

7 § Itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän palkka

1. Itsenäisyyspäivän palkka suoritetaan lain mukaan.

2. Vakinaiselle työntekijälle maksetaan vapunpäivän palkka samoin edellytyksin kuin itsenäisyyspäivän palkka.

3. Työsuhteen jatkuvuudesta riippumatta muutoin edellä 1. ja 2. koh- dissa mainituin edellytyksin, maksetaan itsenäisyys- ja vapunpäivän johdosta palkka myös tilapäiselle työntekijälle, mikäli hänen teke- miensä työtuntien lukumäärä on itsenäisyyspäivän osalta loka- ja marraskuun aikana ja vapunpäivän osalta maalis- ja huhtikuun aikana vähintään 80 tuntia.

8 § Luottamusmies

Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoi- toon. Muutoin luottamusmiehen osalta noudatetaan entistä käytäntöä.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

Palvelualojen työantajat PALTA ry Allekirjoituspöytäkirja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 25.02.2022

Allekirjoituspöytäkirja huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden- työehtosopimuksen uudistamiseksi

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyönteki- jöiden työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavaa:

1. Sopimuskausi

Tämä sopimus on voimassa 25.2.2022 – 31.1.2023. Tämän jälkeen työ- ehtosopimus on voimassa vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta ole kirjalli- sesti irtisanottu.

2. Palkankorotukset

2.1. Palkankorotus vuonna 2022

Palkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Yleis- korotus sentitetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston huo- linta-alan varastoterminaalityöntekijöiden STA-luvusta (09/2020).

3. Tekstimuutokset työehtosopimukseen

6 § Työsuhteen syntyminen

▪ Lisätään uusi 5. kohta:

” Liitot suosittelevat, että jos työpaikalla on perehdytysohjelma, pereh- dytyksessä käydään läpi yhtiön henkilöstön edustamista koskeva or- ganisaatio.”

8 § Työaika

▪ Lisätään uusi kohta 8 § 2. ja 3. kohtien väliin (muiden numerointi muut- tuu):

”Vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään joko 10 tuntia, 11 tuntia tai 12 tuntia vuorokaudessa, ja enintään 40 tuntia viikossa paikallisesti sovittuna Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

▪ Lisätään uusi kappale 8 § 7. kohdan alle:

”Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopi- muksen 29 §:n mukaisesti, että työntekijälle annetaan kunkin viikon aikana kaksi päivää vapaata ja yksi vapaa viikonloppua kuukaudessa. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.”

19 § Xxxxxxxxxxx sekä äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka

▪ Yhdistetään 19 §:n 8. xxxxxx viimeinen kappale ja 9. kohta samaan

9. kohtaan, ja lisätään työryhmätekstiksi allekirjoituspöytäkirjaan:

”Sopimuskauden aikana mahdollisesti tulevat perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta työehtosopimuksessa määritel- tyihin äitiys- ja isyysvapaan palkallisiin jaksoihin. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaa maksetaan tämän työehtosopimuksen mukaisesti laissa mää- riteltyjen vapaiden nimikkeistä tai kestoista huolimatta. Liittojen välinen työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja huomioi yh- dessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksesta aiheu- tuvat muutostarpeet työehtojen kehittämisessä.”

21 § Tilapäiset poissaolot

▪ Muutetaan 1. kohdan ensimmäinen kappale:

”Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston ja -hallituksen sekä alueval- tuuston jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäse- nenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta sään- nöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.”

▪ Muutetaan 2. kohdan ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:

” Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen. Mikäli 50- ja 60-vuotispäivä sattuu muuksi kuin työvuoroluettelon mukaiseksi

työpäiväksi, työntekijällä on oikeus saada yksi lisävapaapäivä työnan- tajan kanssa erikseen sovittavana ajankohtana.”

▪ Lisätään uusi 5. kohta:

”Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n edustajakokouksen kokous- edustajalla on oikeus osallistua edustajakokoukseen olemalla poissa työstä kyseessä olevan kokouksen ajankohtana. Tällainen työstä pois- saolo on palkaton poissaolo. Mikäli edustajakokous sijoittuu osin vii- konloppuun, tämä viikonloppu kuluttaa työehtosopimuksen 8 §:n 7. kohdan mukaisen työntekijän vapaan viikonlopun.”

26 § Luottamusmiehet

▪ Lisätään 26 §:n 3. kohdan alle uusi kappale:

”Tarvittaessa voidaan luottamusmiehelle antaa tilapäisesti lisävapau- tusta paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopimalla.”

Uusi 30 § Vuoropuheluvelvollisuus

▪ Lisätään uusi pykälä 29 §:n ja 30 §:n väliin (pykälänumerointi muuttuu tämän mukaisesti):

” 1. Paikallisesti voidaan Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuk- sen 29 §:n mukaisesti sopia toisin 1.1.2022 voimaantulleen yhteistoi- mintalain vuoropuhelua koskevan 2. luvun mukaisista määräyksistä.”

32 § Erinäisiä määräyksiä

▪ Lisätään uusi 3. kohta:

”3. Jos työntekijä joutuu työturvallisuuslain (738/2002) edellyttämissä tilanteissa käyttämään työssään sekä silmälaseja että suojalaseja, työnantaja on velvollinen hankkimaan kolmen vuoden välein työnteki- jän näkökyvyn mukaan hiotut suojalasit. Edellä mainitusta poiketen la- sien vaurioituessa tai näkökyvyn muuttuessa niiden tilalle hankitaan uudet vastaavat suojalasit.”

4. Työryhmä

4.1 Perhevapaauudistusta koskeva työryhmä

Liitot perustavat työryhmän, joka selvittää sopimuskauden aikana mahdol- lisesti tulevat perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta työehtosopimuksessa määriteltyihin äitiys- ja isyysvapaan palkallisiin jak- soihin. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaa maksetaan tämän työehtosopimuk- sen mukaisesti laissa määriteltyjen vapaiden nimikkeistä tai kestoista

huolimatta. Liittojen välinen työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen ete- nemistä ja huomioi yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uu- distuksesta aiheutuvat muutostarpeet työehtojen kehittämisessä.

4.2 Työaikatyöryhmä

Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää alan työaikamal- leja siten, että paikallisesti voitaisiin sopia työajoista, jotka vastaisivat pa- remmin yrityksen ja työntekijöiden tarpeisiin sekä ottaisi huomioon työai- kajoustoissa alan kilpailukyvyn turvaamisen. Osapuolet voivat halutes- saan nimetä työryhmään kentän jäseniä. Työryhmätyön on määrä valmis- tua 30.11.2022 mennessä. Työryhmä esittelee osapuolille tarvittavat työ- ehtosopimusmuutokset. Esityksestä neuvotellaan seuraavien työehtoso- pimusneuvotteluiden yhteydessä.

5. Päiväys ja allekirjoitukset

Helsingissä 25. päivänä helmikuuta 2022

Palvelualojen työantajat PALTA ry Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx

Minna Ääri Xxxxx Xxxxxxxx

Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimuksen palkkataulukko 2022

Vuosi 2022

Varastoterminaalityöntekijöiden palkat Taulukkopalkat palkankorotusajankohtana tai lähinnä siitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

(€/kk)

	25.2.2022	1.5.2022
0–3 v	2391,35	2446,09
3–5 v	2444,02	2498,76
5–7 v	2496,67	2551,41
7–10 v	2546,17	2600,91
10–12 v	2618,81	2673,55
12–15 v	2664,13	2718,87
yli 15 v	2712,58	2767,32

Satamatyöntekijöiden palkat

Taulukkopalkat palkankorotusajankohtana tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

(€/tunti)

	25.2.2022	1.5.2022
0–3 v	15,04	15,38
3–5 v	15,37	15,71
5–7 v	15,70	16,04
7–10 v	16,01	16,35
10–12 v	16,47	16,81
12–15 v	16,76	17,10
yli 15 v	17,06	17,40

Huolinta-alan terminaalityöntekijöiden työajan lyhentäminen

Pöytäkirja neuvottelusta, joka pidettiin LTK:n toimistossa 1.5.1990 jäljem- pänä mainitussa asiassa.

Läsnä olivat LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton edustajat.

1 § Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellyte- tään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä, että hänen työaikaansa enintään lyhentävät sopijaliittojen työehtosopi- muksissa mainitut lyhennetyt jaksot tai arkipäivät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuo- silomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaa- päivät.

Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 §:ssä esitetyn taulukon perusteella suhteessa hänen teke- määnsä säännölliseen työaikaan.

Keskimäärin 7.5 tuntia päivässä ja 37.5 tuntia viikossa tekevä työntekijä ei ole osa-aikainen.

2 § Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhem- mästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mu- kaan seuraavasti:

Kalenterivuoden työtunti- määrä vähintään	Työajan lyhennys
136	8 h eli 1 päivä
271	16 h eli 2 päivää
407	24 h eli 3 ”
543	32 h eli 4 ”
678	40 h eli 5 ”
814	48 h eli 6 ”
950	56 h eli 7 ”
1085	64 h eli 8 ”
1221	72 h eli 9 ”
1357	80 h eli 10 ”
1492	88 h eli 11 ”
1696	100 eli 12,5 ”

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sai- rauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palk- kaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lau- takuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijä- liiton liittovaltuuston tai -toimikunnan kokouksiin sekä liittojen välisiin val- takunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuo- sipäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon ai- heuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluval- tuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi teh- dyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pöytäkirjan mukaisesti annettu vapaa.

3 § Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat va- paapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuo- den loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai use- ammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yh- teydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennys- vapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, anne- taan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä niitä siten, että niistä muodostuu kaksi viiden päivän pituista vapaata.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan ai- kaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuiten- kin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysva- paata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennys- vapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaajakson osalta kalenterivuodessa.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhen- nyksen tuntimäärällä.

Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitse- mista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

4 § Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viik- koa ennen vapaan antamista.

5 § Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijän kuukausipalkkaa ei vähennetä annetun vapaan johdosta. Säännöllisenä työaikana ansaitut suuruudeltaan vaihtelevat urakka- ym. lisät otetaan huomioon saman palkanmaksukauden keskiarvona. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan lyhennys on toteutettu, mak- setaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien luku- määrän perusteella. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

6 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7 §

Tällä pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuk- sella.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

Jälkipainos kielletään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Xxxxxxxx: Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6 Postiosoite: PL 313, 00531 Helsinki

Puhelin: 09 613 110 (vaihde)

Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx Kotisivut: xxx.xxx.xx

AKT:n aluetoimistot:
Helsinki	Joensuu	Jyväskylä
Viherniemenkatu 5	Kauppakatu 32	Ilmarisenkatu 2 LH 24
00530 Helsinki	80100 Joensuu	40100 Jyväskylä
Puh: 09 6131 1402	Puh: 013 511 1411	Puh: 014 443 1421
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx Xxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxx	Xxxxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0500 472 919 Aluetoimitsija Xxxx Xxxx matkap. 045 235 5215	matkap 044 412 3004	matkap. 0400 239 940
Kotka	Lahti	Oulu
Puutarhakatu 12	Keskuskatu 11	Mäkelininkatu 31
48100 Kotka	15870 Hollola	90100 Oulu
Puh: 05 740 1431 Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxxxx matkap. 0400 905 502	Puh: 03 526 0551	Puh: 08 870 1441 Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxx matkap. 040 506 3376
Pori	Rovaniemi	Tampere
Isolinnankatu 24, 2. krs	Rovakatu 26 A 10	Rautatienkatu 10, 6. krs
28100 Pori	96200 Rovaniemi	33100 Tampere
Puh: 02 543 1451	Puh: 016 459 1461	Puh: 03 230 1510
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxxx Xxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx	Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx
matkap. 040 590 0889	matkap. 040 519 7191	matkapuh. 044 412 3014
Turku Xxxxxxxxxxx 0 b 20100 Turku Puh: 02 450 1541 Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxxxx matkap. 040 703 5695	Vaasa Xxxxxxxxx 00 00000 Xxxxx Puh: 06 220 1561 Aluetoimitsija Xxxxxxxx Xxxxx matkap. 0400 762 689

PrintHaus Pori Oy 03/2022

Document Metadata

Table of Contents

Huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöiden työehtosopimus

Document Metadata