Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien
Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien
välinen maankäytö n, asumisen ja liikenteen sopimus 2016–2019
13.4.2016
Sisällys
3 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet 2
4.1.1 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen vahvistaminen 3
4.2.1 Keskukset ja täydennysrakentaminen 4
4.2.2 Kehittyvät asemanseudut 5
4.2.3 Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne 5
4.3.1 Monipuolinen asuntotuotanto 6
4.3.2 Palvelujen saavutettavuus ja turvalliset matkat 7
Liite 1. Valtion ja kuntien toimenpiteet sopimuskaudella Turun Kehätien (kt 40) toimivuuden turvaamiseksi 10
Liite 2. Valtion ja kuntien toimenpiteet sopimuskaudella Turun seudun merkittävimpien yritysalueiden kehittämiseksi 10
Liite 3. Toimenpiteet jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämiseksi 12
Liite 4. Maa- ja asuntopoliittiset toimenpiteet 2016-2019 13
Liite 5. Joukkoliikenteen toimenpiteet 15
1 Sopijaosapuolet
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto, Var- sinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Turun kaupunkiseudun kunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parai- nen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku
Valtiovarainministeriö ja Varsinais-Suomen liitto ovat osallistuneet sopimuksen valmisteluun ja neuvottelui- hin.
2 Lähtökohdat
Sopimus perustuu pääministeri Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan 29.5.2015, jonka mukaisesti hallitus solmii asu- mista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopi- muksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.
”Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailu- kyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa.”
Hallitusohjelman asuntopoliittisessa liitteessä todetaan, että ”Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisää- mistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdit- tavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä on huomioitava asuntomarkkinoiden mo- nimuotoinen kehittäminen.”
Tämä sopimus on jatkoa Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliselle maankäytön, asumisen ja liiken- teen (MAL) aiesopimukselle 2012–2015.
Turun seudulla MAL-sopimuksen lähtökohtana ovat kaupunkiseudulla vuonna 2012 hyväksytty rakennemalli 2035 ja sen toteuttamiseksi kuntien vuosina 2014–2015 hyväksymät kuntakohtaiset kaavoitusohjelmat liit- teenään seudullinen ohjelma, seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja rakennemallialueen liikenne- järjestelmäsuunnitelma.
3 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Sopimus on Turun seudun kuntien välinen, kuntien ja valtion välinen sekä valtio-osapuolten välinen sopija- osapuolten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen tahtotilan ja kehityssuuntien kuvaus.
Sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttö- tavoitteiden ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Turun kaupunkiseudulla.
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen raken- teeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tuke- vien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan siten, että se mahdollistaa kestävän liikkumisen edistämisen ja hyödyntää olemassa olevia ja tulevia hyviä joukkoliikennevyöhykkeitä. Vaihtoeh- toisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Kestävien kulkumuotojen houkuttelevuutta li- sätään ja edistetään tietoon perustuvien digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaralii- kenteessä.
Vastaavasti sopimuksella edistetään seudun kuntien yhteisesti hyväksyttyjen strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista sekä tuetaan päätöksentekoa.
Turun seudulla tavoitteena sopimukselle on, että sopimusmenettelyn avulla;
I. Vahvistetaan Rakennemallin 2035 sitovuutta ja konkretisointia.
II. Edistetään sopimuksen tarkoitusta tukevien seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta.
III. Edistetään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari) kehittymistä tukevien hankkeiden toteutusta.
Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa toiminnallisen kaupunkiseudun ja kasvuvyöhykkeen kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja toimivuutta. Sopimuksella parannetaan uusiutuvan elinkeinorakenteen kehittymisedel- lytyksiä, palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, elinympäristön viihtyisyyttä ja sosiaalista kestävyyttä mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävillä toimenpiteillä.
Liikennejärjestelmää kehitetään saavutettavuus, matkaketjujen toimivuus, taloudellisuus ja turvallisuus huo- mioiden. Kestävää liikkumista vahvistetaan parantamalla jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuh- teita sekä kehittämällä ja hyödyntämällä älyliikenteen keinoja ja liikkumisen digitaalisia palveluita.
Valtion liikenteeseen kohdistuvia rahoitusvälineitä ja tukia ohjataan kokonaisuutena vaikuttavuuden paran- tamiseksi. Ohjauksessa huomioidaan kaupunkiseudun liikennejärjestelmän tavoitekokonaisuus. Toimenpi- teet ja rahoituskohteet täsmennetään sopijaosapuolten yhteistyönä osana kaupunkiseudun jatkuvaa liiken- nejärjestelmäsuunnittelua.
Valtio hakee suurten infrahankkeiden rahoittamiseksi innovatiivisia rahoitusmalleja ja kokeiluhankkeita. Inf- rahankkeiden toteuttamisedellytyksiä ja vaikutuksia selvitetään kokonaisuutena.
4 Toimenpiteet
4.1 Elinvoimainen seutu
4.1.1 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen vahvistaminen
Tavoite: Osapuolet edistävät Tukholman ja Pietarin välisen pohjoisen kasvuvyöhykkeen muodostumista osana Euroopan Unionin TEN-T-ydinverkkokäytävää. Turun seudun kilpailukykyistä kasvua ja yhtenäisen eteläsuomalaisen työssäkäynti- ja talousalueen kehittymistä tuetaan valtakunnallisten aluerakenneta- voitteiden mukaisesti.
1. Valtio edistää olemassa olevan ratayhteyden junaliikenteen nopeuttamista. Kunnat kehittävät ase- manseutuja keskittämällä niille maankäyttöä. Valtio ja kunnat jatkavat Turun ja Helsingin nopean ra- tayhteyden suunnittelua. Valtio osoittaa suunnitteluun 40 milj. euroa ja siihen haetaan TEN-T tukea.
2. Valtio ja kunnat jatkavat kaupunkiseudun ja koko lounaisen Suomen poikittaisliikennettä ja satama- kuljetuksia välittävän Turun Kehätien (kt 40) toimivuuden edistämistä jatkosuunnittelulla ja kehittä- misellä. Xxxxxx pyrkii sopimuskaudella aloittamaan Kausela–Kirismäki -osuuden 1. vaiheen. Sopimus- kauden muut toimenpiteet on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.
3. Kunnat laativat yhteistyössä maakuntaliiton kanssa seudullisen lentoliikenteen kehittämisohjelman, jossa tarkastellaan lentoliikenteen kehittämispotentiaalia henkilö- ja rahtiliikenteessä, sovitaan lento- aseman matkustajamäärän kasvattamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja rahtiliikenteen edistämi- sestä. Lentoaseman saavutettavuutta, palvelua ja asiakaskokemusta parannetaan kehittämällä mat- kaketjuja ja -palveluja.
4. Blue Industry Park (BIP) on TEN-T -ydinverkkokäytävän varrelle suunnitteilla oleva merkittävä meri- ja metalliteollisuuden tuotekehityksen ja valmistusteknologian yrityskeskittymä. Turun kaupunki, val- tio ja alueen yritykset selvittävät edellytyksiä muuttaa Blue Industry Park -alueelle johtava yksityis- raide osaksi valtion rataverkkoa. Radan kunnostamisesta käydään erillisneuvottelut. Lisäksi Turun kaupunki laatii yhteistyössä alueen yritysten kanssa tarvittavat suunnitelmat radan jatkamiseksi teol- lisuuspuiston satamaan. Muiden Kehätien varren yritysalueiden – Luolala, Kehätien varren kaupalliset alueet, Leilikallio, LogiCity, Topinpuisto, Avanti-Tuulissuo, Krossi, YksYkkönen – luonnehdinnat ja so- pimuskauden toimenpiteet on kuvattu tarkemmin liitteessä 2.
Tavoite: Saaristomatkailun edistäminen on yksi Suomen matkailun kärkihankkeita (Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi). Saariston matkailuedellytyksiä parannetaan kehittämällä alueen ympärivuo- tista houkuttelevuutta ja saavutettavuutta, sujuvoittamalla matkaketjuja, lisäämällä yhteistyötä, luo- malla yrityksille toimintaedellytyksiä sekä tuotteistamalla palvelut kansainvälisesti kiinnostaviksi ja laa- dukkaiksi. Matkailua edistetään myös vaalimalla kaupunkiseudun rikasta luonnon- ja kulttuuriympäristöä vetovoimatekijänä.
5. Kunnat parantavat saariston saavutettavuutta kehittämällä informaatiota, palvelutarjontaa ja liiken- neyhteyksiä. Kunnat mahdollistavat digitaalisen matkailuinformaation kehittämisen sekä tarjoavat avointa dataa sovelluskehittäjille ja yrityksille, jotka kehittävät matkailua palvelevia sovelluksia. Kun- nat selvittävät edellytykset, joilla matkailua palvelevat henkilökuljetukset voisivat lähteä Aurajoesta ja rakentaa näin turistiliikenteen solmukohta Turkuun. Alueen kunnat ja valtio laativat yhteistyössä
Saariston pienen rengastien kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman ja toteuttavat sitä vaiheittain. Valtio selvittää Parainen-Nauvo kiinteän yhteyden toteuttamista.
6. Kunnat huolehtivat kaavoituksessa siitä, että käytettävissä on riittävästi ranta-alueita yleiseen virkis- tykseen ja aluevarauksia matkailupalvelujen toiminnoille erityisesti tunnettujen matkailureittien ku- ten Saariston rengastien varrella.
4.2 Vahvat yhdyskunnat
4.2.1 Keskukset ja täydennysrakentaminen
Tavoite: Edistetään Turun kaupunkiseudun keskusta-alueiden vetovoimaa, viihtyisyyttä, saavutettavuutta ja liikkumisen sujuvuutta. Kunnat painottavat maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa keskusta-alu- eiden kehittämistä ja täydennysrakentamista rakennemallissa kuvattuihin keskustojen ominaispiirteisiin ja vahvuuksiin tukeutuen. Turun keskusta on koko kaupunkiseudun ja maakunnan keskus, jonka elinvoi- maisuus heijastuu koko kaupunkiseudulle.
7. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudun kunnille rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin liikenne- hankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 5 milj. euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan. MAL-rahoitus kohdistetaan Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestel- mäsuunnitelman tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin, jotka parantavat erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta. Rahoitusta kohdennetaan ja toimenpiteet priorisoidaan jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä sovittavalla tavalla kuntien, Liikenneviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä siten, että valtion rahoitus on käytettävissä vuosina 2016–2019. Kunnat voivat kohdentaa oman vastinrahoituksensa myös katuverkolle toteutettaviin hankkeisiin.
8. Keskustaympäristöjä parannetaan jalankulkuystävällisemmiksi ja keskusten elinvoimaa lisätään ra- kentamalla ja laajentamalla toiminnoiltaan monipuolista ja viihtyisää jalankulku- ja pyöräilykaupunkia niitä ympäröiville yhdyskuntarakenteen muutosalueille. Kunnat selvittävät tiivistämisen ja täydennys- rakentamisen mahdollisuudet keskusta-alueilla ja käyttötarkoitukseltaan muuttuvilla alueilla sekä ke- hittävät vetovoimaisia asumismuotoja ja niihin kytkeytyviä palveluja.
9. Pyöräilystä tehdään helppoa. Kunnat ja valtio toteuttavat vuonna 2013 valmistuneessa Turun kau- punkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelmassa ja seudun liikennejär- jestelmäsuunnitelmassa osoitettuja toimenpiteitä (liite 3).
10. Kunnat kehittävät kaupunkiseudun joitakin pääsisääntuloväyliä (vt 1, mt 110) kaupunkimaisiksi lii- kenneympäristöiksi. Sen tukemiseksi kaupunkiseudun kunnat ja valtio tarkistavat ao. väylien hallin- nollisen luokituksen. Lisäksi selvitetään tie- ja katuverkon nykyinen hallinnollisen luokituksen tarkoi- tuksenmukaisuutta Turun kaupungin Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran maanteiden osalta. Muu- toksilla tuetaan kaupunkirakenteen eheyttämistä ja rakennemallin mukaisia maankäytön kehittä- misedellytyksiä.
11. Valtio turvaa yhdessä Liedon, Kaarinan ja Turun kaupunkien kanssa valtatien 10 toimivuuden ja jouk- koliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämisedellytykset ennen valtatien uuden linjauksen to- teuttamista. Sopimuskaudella Liikennevirasto, ELY-keskus ja kunnat laativat selvityksen, jossa tarkas- tellaan laajaa keinovalikoimaa ja älyliikenteen keinoja nykyisen Turku–Lieto -valtatielinjauksen kehit- tämiseksi taajamarakennetta tukevana väylänä. Osapuolet toteuttavat toimenpiteitä erikseen sovit- tavin toimenpidekokonaisuuksin.
12. Valtio edistää yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa Kaarinantien (mt 2200, mt 180) kehittämistä kau- punkiseudun uloimman kehän osana. Sopimuskaudella ELY-keskus ja Kaarinan kaupunki laativat Kaa- rinantien toimenpideselvityksen. Osapuolet parantavat liittymien toimivuutta, liikenneturvallisuutta, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita sekä maankäytön kehittämisedellytyksiä erikseen sovittavin toimen- pidekokonaisuuksin.
Tavoite: Asemanseutuja vahvistetaan hyvin saavutettavina asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskit- tyminä ja sujuvina matkaketjujen solmukohtina. Sopimusosapuolet suunnittelevat ja kehittävät alueiden liikennejärjestelyjä ja maankäyttöä yhteistyössä sekä edistävät toimenpiteiden toteuttamista selkeyttä- mällä tarvittavilta osin vastuujakoja ja alueiden omistusjärjestelyjä.
Turun ratapiha-alue ympäristöineen on laaja kaupunkikehittämisen ja täydennysrakentamisen kohdealue, joka laajen- taa keskustan jalankulkukaupunkia länteen. Entiselle VR:n konepaja-alueelle on rakenteilla uusi asuinalue noin 1500 asukkaalle. Ratapihan pohjoispuolella toimii luovan talouden ja kulttuurin keskus Logomo. Laajempaan ratapihan alueen kehittämiseen liittyy myös seudullisen Matkakeskuksen toteuttaminen. Kaupunkikehitysalueiden kytkeminen osaksi keskustarakennetta edellyttää jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantamista ratapihan poikki ja vieritse sekä moni- käyttöisiä kaupunkimaisia pysäköintiratkaisuja.
Kupittaan asema on liikenteellinen solmukohta, jossa yhdistyvät paikallinen, seudullinen ja valtakunnallinen joukkolii- kenne. Asema sijaitsee kaupunkiseudun merkittävämmällä tiede- ja tutkimusalan työpaikka-alueella yliopiston, laajene- van keskussairaalan ja kehittyvän Turun kampus ja tiedepuistoalueen tuntumassa. Kokonaisuutena Kupittaan-Itäharjun alue on kaupunkiseudun merkittävin keskustahakuisten työpaikkojen kasvualue ja jalankulkukaupungin itäinen laaje- nemissuunta. Tiiviisti rakennetulla Kupittaan alueella joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat tärkeitä liikkumistapoja. Alueen ja aseman pysäköintiratkaisuilla on iso merkitys asiakasliikenteen ja joukkoliikenteen matkaketjuille.
13. Turun kaupunki jatkaa yhteistyössä valtion kanssa seudullisen matkakeskuksen suunnittelua ja rata- pihan kehittämistä hyödyntäen myös mahdollista EU-rahoitusta. Valtio sitoutuu konsernina edistä- mään omistusjärjestelyillä matkakeskuksen toteuttamista.
14. Osapuolet selvittävät tällä sopimuskaudella Uudenkaupungin radan sähköistämisestä ja siihen liitty- vistä muista raideliikenneverkoston kehittämistoimenpiteistä, jolla VAK-järjestelytoiminnasta voi- daan Turun ratapihalla luopua ja samalla parantaa ympäröivien vanhojen ja uusien asuinalueiden tur- vallisuutta sekä turvata Uudessakaupungissa toimivan teollisuuden toimintaedellytykset.
15. Ratapihan estevaikutuksen vähentämiseksi Turun kaupunki toteuttaa vuosina 2016–2017 Turun ra- tapihan ylittävän jalankulkusillan ja Liikennevirasto osallistuu portaiden ja hissin rakentamiseen sil- lalta asemalaitureille. Turun kaupunki selvittää nykyisen ratapihan ylittävän jalankulkusillan paranta- mismahdollisuudet osaksi keskustan pyöräilyn pääverkkoa. Turun kaupunki ja Liikennevirasto selvit- tävät yhteistyössä uuden kävely- ja pyöräily-yhteyden muodostamista ratapihan eteläreunaan Linna- kaupungin alueelta rautatieasemalle.
16. Turun päärautatieaseman ja Kupittaan aseman liityntäpysäköinnin toimivuutta ja vastuunjakoa sel- keytetään sopimuskaudella. Ratapihankadun varteen toteutetaan liityntäpysäköinti. Alueelle suun- nitteilla oleva pysäköintilaitos palvelee monipuolisesti rautatieliikenteen matkustajia, Logomon asiak- kaita, lähialueen yrityksiä ja asukkaita. Ennen pysäköintilaitoksen toteuttamista pysäköinti järjeste- tään maantasopysäköintinä.
17. Xxxxxx sitoutuu tällä sopimuskaudella omistusjärjestelyillä edistämään Kupittaan asemanseudun ke- hittämistä. Turun kaupunki ja valtio sopivat ja toteuttavat sopimuskaudella alueen kehittämistä tuke- vat tieverkon hallinnollisen luokan muutokset, parantavat Kupittaan asema-alueen palvelutasoa, Tu- run kampus ja tiedepuiston saavutettavuutta, kulkuyhteyksiä ja liityntäpysäköintiä erikseen sovitta- valla tavalla.
4.2.3 Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne
Tavoite: Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palve- luja nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen, erityisesti keskustoihin ja keskuksiin sekä joukkoliikennevyöhyk- keille. Samalla kehitetään joukkoliikennejärjestelmää monipuolisemmaksi sekä edistetään kävelyn ja pyö- räilyn olosuhteita. Maankäytön ja liikennejärjestelyjen yhteisellä suunnittelulla luodaan edellytykset jouk- koliikenteen tehokkaalle järjestämiselle ja palveluiden alueelliselle saavutettavuudelle.
18. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudulle joukkoliikennetukea 6,7milj. euroa joukkoliikenteen hankin- taan sekä edistämään joukkoliikenteen lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmien yhteensopivuutta ja uudistamista sekä digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä. Mikäli Turun seudun joukkoliikenne- viranomaiseen mahdollisesti liittyvät uudet kunnat siirtyvät ELY-keskusten rahoitusvastuusta suurten kaupunkiseutujen valtionrahan vaikutukseen, muutos huomioidaan Turun seudun joukkoliikennevi- ranomaisen valtionrahaosuudessa.
19. Joukkoliikenteestä vastaavien viranomaisten roolit ja toimivalta-alueet selvitetään.
20. Turun kaupunkiseudun raitiotien yleissuunnitelma on hyväksytty ohjeellisena noudatettavaksi jatko- suunnittelun yhteydessä. Valtio avustaa raitiotiehankkeen yleissuunnitelman loppuunsaattamista 30
%:lla (kokonaiskustannusarvio 300.000 euroa). Kaupunkiseudun kunnat käynnistävät raitiotien ja/tai superbussijärjestelmän teknisen suunnittelun tällä sopimuskaudella edellyttäen, että valtio avustaa Turun kaupunkiseudun raitiotien ja/tai superbussijärjestelmän jatkosuunnittelua ja toteutusta 30 %:n rahoitusosuudella myöhemmin sopimuskaudella erikseen määriteltävällä tavalla. Kunnat kehittävät valittuun joukkoliikennejärjestelmäratkaisuun tukeutuvaa rakennemallin mukaista maankäyttöä.
21. Joukkoliikenteen pääsuunnilla ja raitiotieliikenteen valmisteluvaiheena jatketaan runkobussilinjaston toteuttamista. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen toteuttaa runkobussilinjaston liikennöinnin vuoteen 2020 mennessä. ELY-keskus, kunnat ja seudullinen joukkoliikenneviranomainen kehittävät runkolinjaston matkustajainformaatiota ja liikennepalveluita, sekä toteuttavat runkolinjastoon liitty- viä infrastruktuurin parannustoimia ja älykästä liikenteen ohjausta.
22. Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen toimivalta-alueen laajentamisesta nykyisen alueen ulko- puolisiin työssäkäyntialueen kuntiin neuvotellaan niissä kunnissa, jotka sitoutuvat maankäytön suun- nittelussaan vahvistamaan joukkoliikenteen edellytyksiä. Samalla kunnat sitoutuvat välttämään yh- dyskuntarakennetta hajauttavien kaavojen laatimista.
23. Kunnat vahvistavat joukkoliikennekaupunkia kohdentamalla kasvua ja palveluja kaupunkikehittämi- sen edistämiseksi vaikuttavimmille joukkoliikennevyöhykkeillä oleville taajamatoimintojen alueille (raitiotie- ja runkobussilinjoihin tukeutuvat alueet sekä maakuntakaavan kaupunkikehittämisen koh- dealueet).
4.3 Sujuva arki
4.3.1 Monipuolinen asuntotuotanto
Tavoite: Kaupunkiseudun vetovoimaisuutta parannetaan tarjoamalla riittävästi monipuolisia asumismah- dollisuuksia erilaisissa ympäristöissä. Asuntotuotannossa otetaan huomioon olemassa oleva ja tuleva tarve kuten muuttoliike mukaan lukien maahanmuutto, väestön ikääntyminen, yksinasuvien määrän li- sääntyminen, asunnottomuus, kuntien elinkeinostrategiat sekä ilmasto- ja elinkeinopolitiikan näkökoh- dat. Valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa toteutetaan seudulla yhteisvastuullisesti. Maapo- liittiset toimenpiteet ja valtion tukitoimet kohdennetaan rakennemallin sekä asunto- ja maapoliittisen oh- jelman mukaisille alueille monipuolisen asuntotuotannon toteuttamiseksi.
24. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudun kunnille korkotuki- ja takauslainoitusta sekä avustuksia seu- dulla hyväksyttyjen kohtuuhintaisten asuntotuotantotavoitteiden toteuttamiseksi. ARA kohdentaa tukitoimensa kuntien keskusta-alueille ja vaikuttavimmille taajamatoimintojen alueille. ARA tukee täydennysrakentamista ja vanhusten tuettua asumista kotona hissi- ja esteettömyysavustuksella.
25. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudun kunnille kunnallistekniikka-avustuksia. Painopiste kunnallis- tekniikka-avustusten kohdentamisessa on keskusta-alueiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvien alu- eiden täydennysrakentamisessa.
26. Valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiseksi valmistellaan lainsäädäntöhanke vuokra-asuntojen rakentamiseen tarkoitetusta uudesta 10 vuoden välimallista.
27. Asuntotuotantoa toteutetaan Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n ja Turun kaupunkiseu- dun asunto- ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kunnat toteuttavat vuosittaisissa kaavoitusoh- jelmissaan rakennemallin toteuttamisohjelmaa ottaen huomioon rakennemallissa esitetyn priorisoin- tijärjestyksen. Kunnat sitoutuvat Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa esi- tettyihin asuntotuotantotavoitteisiin (määrät, talotyypit, hallintamuodot, kohtuuhintainen asunto- tuotanto), joiden tarkoituksena on monipuolistaa asuntotarjontaa kaupunkiseudulla. Kunnat päivittä- vät ja hyväksyvät seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman vuosille 2018–2021. Liitteessä 4 on kuvattu keskeiset rakennemallin sekä asunto- ja maapoliittisen ohjelmaan perustuvat asuntotuotan- non tavoitteet.
28. Sopimusosapuolet kohdentavat maapoliittiset toimensa rakennemallin sekä asunto- ja maapoliitti- sen ohjelman mukaisille alueille monipuolisen asuntotuotannon toteuttamiseksi. Kunnat kohden- tavat kaavoitusta kunnan omistamalle maalle kysyntää vastaavan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamiseksi. Valtio ja kunnat selvittävät yhdessä MAL-sopimusalueella sijaitsevat valtiokonsernin
omistuksessa olevat asuntotuotantoon tai palveluiden toteuttamiseen soveltuvat maa-alueet. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksessaan siihen, että valtion tarpeista vapautuvat, asuntorakentamiseen so- veltuvat alueet luovutetaan kohtuuhintaisesti ensisijaisesti kunnille valtion kiinteistöstrategian mu- kaisia periaatteita noudattaen.
29. Kaupunkiseudun kunnat (Kaarina, Naantali, Raisio, Turku) valmistelevat yhdessä ARA:n vahvistetta- vaksi esityksen valtion tukeman asuntotuotannon enimmäistonttihinnoista vyöhykkeittäin kuntara- joista riippumatta.
30. Turun seutu osallistuu kiinnostuneiden kaupunkien, kiinteistö- ja vuokratalo-omistajien sekä kaupal- listen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Ympäristöministeriön vuoden 2016 aikana käynnistä- mään tutkimus- ja kehityshankkeeseen, jossa tunnistetaan, kokeillaan ja uudistetaan keinoja integ- roinnin onnistumiseksi. Lisäksi selvitetään ja kokeillaan voimassaolevan lainsäädännön puitteissa ARA:n kanssa toimia, joilla asuinalueiden kehittämistä voidaan tehdä segregaatioriskien vähentä- miseksi.
31. Asuinympäristön ja -rakentamisen laadun sekä monimuotoisuuden kehittämiseksi kunnat vahvista- vat seudun erityispiirteisiin, mm. rikkaaseen luonnonympäristöön ja kulttuuriperintöön tukeutuvia kaupunkiseudun vetovoimatekijöitä. Kunnat kartoittavat alueidensa ominaispiirteet ja vahvuudet laadittavien yhteisten ympäristön laatukriteerien pohjaksi. Vetovoimaisen asuinympäristön toteutta- miseksi kunnat kehittävät kaavoitusta ja tontinluovutusmenettelyjä.
4.3.2 Palvelujen saavutettavuus ja turvalliset matkat
Tavoite: Maankäyttöä ja palveluverkko kehitetään tasapainoisesti lähipalveluiden turvaamiseksi. Kunta- rajat ylittävällä yhteistyöllä parannetaan palvelujen saavutettavuutta ja taloudellisuutta. Kunnat sitoutu- vat palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen seudullisesti rakennemallin tavoitteiden mukaisesti. Toi- mintojen saavutettavuutta julkisilla liikennepalveluilla kehitetään hyödyntämällä digitalisaation, auto- maation, uusien käyttövoimaratkaisujen ja Liikenne palveluna -konseptin mahdollisuuksia.
32. Kunnat jatkavat keskustojen ja keskeisten taajama-alueiden kehittämistä turvaamalla palvelut lisää- mällä asumisen mahdollisuuksia kävely- ja pyöräilyetäisyydellä palveluista sekä mahdollistamalla työpaikkojen säilyminen ja lisääminen keskusta-alueilla ja joukkoliikennevyöhykkeillä.
33. Xxxxxx laativat sopimuskaudella seudullisen palveluverkkosuunnitelman. Työssä hyödynnetään Var- sinais-Suomen liiton keräämää seudullista palvelupisteaineistoa aluetietopalvelu Lounaistiedossa. Sa- malla luodaan menetelmät ja toimintatavat, joissa aineistoa hyödynnetään pysyvästi verkkosuunnit- telussa.
34. Seudullisen joukkoliikenteen ja ELY-keskuksen toimivalta-alueen taksa- ja lippujärjestelmää, matkus- tajainformaatiota, liityntäliikennettä sekä matkaketjuja kehitetään MaaS-periaatteiden mukai- sesti. Valtio tukee kehittämistä. Toimivaltaiset viranomaiset, kunnat ja valtio avaavat linja-, pysäkki-, aikataulu- ja muut järjestelmätiedot julkiseen rajapintaan sovelluskehittäjien käytettäväksi. Liite 5.
35. Turun seudun joukkoliikenteessä otetaan käyttöön ja pilotoidaan uusia käyttövoima- ja automaatti- liikenteen ratkaisuja. Kakolanmäen entiselle vankila-alueelle toteutetaan joukkoliikenneyhteys auto- maattisen rinnehissin, funikulaarin, avulla. Sataman, keskustan ja lentokentän yhdistävä bussilinja 1 muutetaan sähköbussilinjaksi TEM:in ja kaupungin rahoittamana. Linja toimii valtakunnallisena säh- köisen joukkoliikenteen testialustana päätepisteissään ladattavilla täyssähköbusseilla. Turun Kaupun- kiliikenne Oy pyrkii siirtymään muussa käyttövoimassaan biodieseliin.
36. Liikkumisen ohjausta toteutetaan osana liikennejärjestelmätyötä tavoitteena liikkumisen tapojen uu- distaminen kestävän kehityksen mukaisesti. Toimintaa koordinoi ja toteuttaa yhdessä muiden tahojen kanssa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia sopimuskau- delle laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti. Xxxxxx päättää vuosittain hakemusten perusteella seudun kunnille tai kuntayhtymälle myönnettävistä avustuksista liikkumisen ohjauksen toimintaan ja hankkeisiin.
37. Kunnat ja valtio toteuttavat yhdessä laadittua seudullista liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Liiken- neturvallisuushankkeet, niiden priorisointi ja toteutuksen ajoitus täsmentyvät suunnitelman ohjaa- mana käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Suunnitelma sisältää liikenneturvallisuustyön jatku-
van toimintamallin, jossa keskeisenä toimijana ovat kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät. Tavoit- teena on, että kaikissa kunnissa on ajan tasalla oleva liikenneturvallisuussuunnitelma sekä toimiva liikenneturvallisuusryhmä. Turun kaupunki käynnistää suuren kaupungin toimintaympäristön huomi- oon ottavan liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen osana kaupungin turvallisuussuunnitelmaa yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa ja perustaa liikenneturvallisuusryhmän koordinoimaan hallinto- kuntien välistä liikenneturvallisuustyötä.
5 SOPIMUKSEN SEURANTA
Seuranta perustuu sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta kuvaaviin mit- tareihin. Seurattavia asioita ovat sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja toimenpiteiden vaikuttavuus. Seurantatyön organisointi ja seurannan suunnittelu käynnistetään sopimuksen allekirjoittami- sen jälkeen. Seurantatiedot koostetaan vuosittain julkaistavaksi raportiksi. Ympäristöministeriö voi tarvitta- essa kutsua koolle osapuolten välisen seurantakokouksen.
Seurannassa hyödynnetään valtakunnallisia tietoaineistoja (SYKE/Liiteri), joista tuotetaan seudullista tarkas- teluaineistoa aluetietopalvelu Lounaistietoon.
6 SOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN
Tämä sopimus tulee voimaan sopimusosapuolten allekirjoitettua sopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Tavoitteena on vuonna 2019 valmistella uusi sopimus seuraavalle kaudelle.
Valtio-osapuolen sitoutuminen sopimukseen määritellään keväällä 2016 valtioneuvoston periaatepäätök- sellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki eri sopimusmuodoille julkisen talouden suunnitelman ja talous- arvion puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä.
Turun kaupunkiseudun kunnat ottavat huomioon talousarvioissaan ja yhdyskuntarakenteen hankekokonai- suuden pohjalta laadittavissa toteutusohjelmissa tässä sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpitei- den toteuttamisen. Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä edistetään vuosittaisissa tulosneuvotteluissa Liiken- neviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.
Sopimusosapuolet edistävät sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista käytettä- vissä olevien resurssien puitteissa. Valtion omien infrahankkeiden toteuttaminen ja tuki kuntien infrastruk- tuurihankkeille kytketään kuntien asuntorakentamisen ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen.
7 ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä, . päivänä kuuta 2016
Liikenne- ja viestintäministeriö: Ympäristöministeriö:
Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx
liikenne- ja viestintäministeri maatalous- ja ympäristöministeri
Työ- ja elinkeinoministeriö: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus:
Xxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx
elinkeinoministeri ylijohtaja
Liikennevirasto: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus:
Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
pääjohtaja ylijohtaja
Xxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx
kunnanjohtaja, Auran kunta kaupunginjohtaja, Kaarinan kaupunki
Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
kunnanjohtaja, Liedon kunta vt. kunnanjohtaja, Maskun kunta
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
kunnanjohtaja, Mynämäen kunta kaupunginjohtaja, Naantalin kaupunki
Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx
kunnanjohtaja, Nousiaisen kunta kunnanjohtaja, Paimion kunta
Xxxxxx Xxxxxx Xxx Xxxxxxxx
kaupunginjohtaja, Paraisten kaupunki kaupunginjohtaja, Raision kaupunki
Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx
kunnanjohtaja, Ruskon kunta kunnanjohtaja, Sauvon kunta
Xxxxxx Xxxxxxx
kaupunginjohtaja, Turun kaupunki
LIITTEET
Liite 1. Valtion ja kuntien toimenpiteet sopimuskaudella Turun Kehätien (kt 40) toimivuuden turvaa- miseksi
a) ELY-keskus on aloittanut yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin välin Naantalin Satamatie–Raisio parantamisesta. Yleissuunnitelmassa huomioidaan Blue Industry Park -yritys- alueen ja telakan tarpeet. Kunnat laativat kuntakaavat sekä yleissuunnitelmaa tukevat liikenne- ja katusuunnitelmat Blue Industry Parkin kehittämisedellytysten turvaamiseksi.
b) ELY-keskus laatii tiesuunnitelman Kausela–Kirismäki -osuudesta. Hankkeella tuetaan myös Turun ratapihan ympäristön maankäytön kehittämisedellytyksien parantamista vähentämällä raskaan liikenteen läpikulkua Turun keskustassa. Turun kaupunki asettaa raskaan liikenteen läpiajokiel- lon Ratapihankadulle.
c) ELY-keskus pyrkii käynnistämään tiesuunnitelman Naantalin satamayhteyden parantamisesta välillä Naantalin keskusta – Raision keskusta tällä sopimuskaudella.
d) ELY-keskus käynnistää tiesuunnitelman laatimisen Raision eritasoliittymän parantamisesta ja Raision keskustan kohdasta. Tavoitteena on parantaa Raision keskustan maankäytön kehittä- misedellytyksiä sijoittamalla keskustan läpi kulkeva kehätien liikenne tunneliin.
e) Xxxxxx pyrkii sopimuskaudella aloittamaan Kausela–Kirismäki -osuuden 1. vaiheen sekä Raision eritasoliittymän (kt 40/vt 8) parantamishankkeen rakentamisen.
f) Kunnat ja ELY-keskus määrittävät yhdessä Kehätielle sen toimivuutta parantavat ja maankäytön kehittymisedellytyksiä luovat rinnakkaiskatuyhteydet.
Liite 2. Valtion ja kuntien toimenpiteet sopimuskaudella Turun seudun merkittävimpien yritysalueiden kehittämiseksi
Turun kampus ja tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työ- paikkojen kasvualue Kupittaan rautatieaseman ja Turku–Helsinki moottoritien kupeessa. Logistisen sijaintinsa ansiosta alue kytkeytyy vahvasti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen vahvistaen siten myös pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on luoda uusilla verkosto- maisilla toimintamalleilla kansainvälisesti kiinnostava ja rohkean kokeileva osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen. Alueella toteutetaan uutta kaupunki- rakennetta, joka toimii samalla innovaatioalustana maankäytön, asumisen, palveluiden, liikenteen ja elinkeinojen kehittämiselle. Alueen kehittyminen vetovoimaiseksi toiminnoiltaan monipuoliseksi keskustamaiseksi alueeksi kytkeytyy vahvasti myös raitiotien toteuttamispäätökseen; alueen on ar- vioitu kehittyvän nopeammin, maankäytöltään tehokkaampana ja kaupunkimaisempana raitiotien myötä.
a) Kampus tiedepuisto -kehittämiskokonaisuus kytkee seudullisesti merkittävät MALPE-hank- keet: Kupittaan asemanseudun kehittämisen, kampusalueiden kehittämishankkeet, Tunnin junan, MaaS-hankkeet kuten Last Mile Service, raitiotie- tai superbussilinjan sekä jalankulku- kaupungin laajentamisen Itäharjun alueelle.
b) Kupittaan asemanseudun saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää. Valtio ja kunnat selvit- tävät seudullisen joukkoliikenteen kehittämistarpeita asemanseutuun nähden sekä suunnit- televat ja toteuttavat vaiheittain alueen kevyen liikenteen yhteyksiä ja laadukkaita liityntä- pysäköintiratkaisuja.
c) Turun kaupunki laatii sopimuskaudella kokonaisvaltaisen maankäytön kehittämissuunnitel- man liikenneratkaisuineen Kampus-tiedepuistoa ympäröivästä Kupittaa-Itäharjun alueesta.
E18-kehätien varrella Naantalista Paimioon sijaitsee merkittäviä kehityspotentiaalia omaavia yritys- alueita.
d) Kaupunkiseudun kunnat laativat yhdessä valtion kanssa selvityksen E18 Turun kehätien vai- kutuksista elinkeinoelämälle ja yritysalueiden tulevaisuuden kehityspotentiaaleista.
xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxx.xxxx
Naantalin satama sekä öljynjalostus-, prosessi- ja energiateollisuus muodostavat seudun kilpailu- kyvyn kannalta tärkeän yrityskeskittymän, joka kytkeytyy E18-tiehen. Alueen teollisten työpaikkojen määrä on suuri, tuotannon jalostusarvo korkea ja viennin osuus huomattava. Vuonna 2017 toimin- tansa aloittava monipolttoainevoimalaitos tuo Varsinais-Suomen biopolttoaineketjuun noin 250 uutta työpaikkaa. Humaliston ja Luolalan noin 300 hehtaarin suuruisia työpaikka-, logistiikka- ja te- ollisuusalueita täydentää Luonnonmaan puolella oleva Turun korjaustelakka ja noin 100 hehtaarin suuruinen uusi Kukolan teollisuusalue, jonne on sijoittumassa uutta teollista toimintaa. Sataman, alueen teollisuuden ja monipolttoainevoimalaitoksen liikennemäärät ovat suuret ja kasvussa erityi- sesti voimalaitoksen kuljetustarpeiden vuoksi.
Blue Industry Park (BIP) on TEN-T -ydinverkkokäytävän varrella suunnitteilla oleva merkittävä yritys- alue. Tavoitteena on globaalisti merkittävä vetovoimainen meri- ja metalliteollisuuden tuotekehityk- sen ja valmistusteknologian keskittymä, johon sijoittuu mm. tehostettuja testi- ja kehitysympäristöjä tuotannolliselle toiminnalle. Telakkaan tukeutuvan BIP:n toteuttamiseksi on suunniteltu uudenlaista kestävän kehityksen mukaista palveluyhtiöajattelua. Yritysalueella kehitetään uudenlaisia innovatii- visia tilakonsepteja. Tuotannollisen toiminnan keskittäminen ja monipuolistuminen tekee BIP:stä houkuttelevan kansainvälisen invest in -kohteen ja samalla sen kansallinen merkittävyys vahvistuu ja korostuu. BIP:n konseptia on kehitetty ja sitä viedään eteenpäin yhteistyössä noin 20 meriteollisuu- den yrityksen sekä alan johtavien teknillisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.
e) Turun ja Raision kaupungit laativat yritysalueen liikennesuunnitelmat yhteistyössä yritysten kanssa ja sovittavat ne yhteen valtion E18 Naantali–Raisio-yleissuunnitelman kanssa.
f) Turun kaupunki, valtio ja alueen yritykset selvittävät edellytyksiä muuttaa Blue Industry Par- kin alueelle johtava yksityisraide osaksi valtion rataverkkoa. Radan kunnostamisesta käydään erillisneuvottelut. Lisäksi Turun kaupunki laatii yhteistyössä alueen yritysten kanssa tarvitta- vat suunnitelmat radan jatkamiseksi teollisuuspuiston satamaan.
g) Turun ja Raision kaupungit selvittävät Naantalintien varren alueiden soveltumista telakka- ja teollisuuspuistokokonaisuuteen laatimalla alueelle kehittämissuunnitelman.
h) Kunnat kehittävät BIP-yritysalueen työmatkaliikennettä parantamalla alueen saavutetta- vuutta joukkoliikenteellä, pyörällä ja kävellen.
Mylly, Hauninen, Itäniitty, Kuninkoja, Leilimaa ja Leilikallio muodostavat laajan kaupallisen ja mo- nipuolisen yritysaluekokonaisuuden Kehätien varrella Raisiossa. Mylly on läntisen Suomen suurin kaupan keskittymä; alueelle saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä ja tilaa vaativan erikoistavarakaupan (tiva) suuryksiköitä. Itäniityn alueella sijaitsee kaupan suuryksiköitä ja tiva-kauppaa. Hauninen on ny- kyisin tiva-kaupan kaupan ja ns. harmaan tuotannon aluetta. Tavoitteena on Haunisten alueen muuntuminen kokonaan vähittäiskaupan alueeksi harmaan tuotannon siirtyessä Raumantien var- teen. Kuninkoja on nykyisin tiva-kaupan ja monipuolisen yritystoiminnan aluetta, osin vanhaa asuin- aluetta, jonka tavoitellaan nopealla aikataululla muuntuvan yritysalueeksi. Leilimaa ja Leilikallio ovat kasvavia logistiikan, tilaa vaativan kaupan ja ns. harmaan tuotannon yritysalueita.
LogiCity on kasvava seudullisia logistiikkatoimintoja varten kaavoitettu ja laajeneva yritysalue TEN- T-ydinverkkokäytävän hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien varrella kansainvälisen lentokentän yh- teydessä.
i) Turun kaupunki ja Ruskon kunta kehittävät lentoaseman lähialuetta laatimalla yhteistyössä osayleiskaavan lentokentän ympäristöön tavoitteena turvata lentokentän toimintaedellytyk- set myös tulevaisuudessa.
j) Kaupunkiseudun maakuntakaavassa ratkaistaan elinkeinoelämää ja LogiCityä palveleva val- tatien 10 parantamisen aluevaraus.
Topinpuiston kiertotalouspuistoa suunnitellaan Turkuun Topinojan jätekeskuksen yhteyteen. Ta- voitteena on luoda seudulle monialainen kierrätykseen keskittynyt yrityspuisto. Kiertotalouspuisto- jen toiminnan tavoitteena on yhteistyön avulla säästää luontoa ja rahaa sekä synnyttää uutta kier- totalouden liiketoimintaa.
Avanti-Tuulissuon teollisuusalue Liedossa muodostaa nopeasti kasvavan, monipuolisen, yhtenäisen ja kehittyvän yritysalueen Turun kehätien varressa. Erinomainen sijainti ja pitkälle viety toteutus ovat houkuttaneet alueelle erityisesti suuria ja keskisuuria logistiikka-alan yrityksiä ja näiden tarvitsemia huolto- ja tukipalveluja. Alueen kaavoituksellinen valmius on hyvä ja sen kasvupotentiaali on edel- leen maakunnallisesti merkittävä. Alueen kokonaispinta-ala on n. 205 ha, josta vapaata korttelialu- etta on n. 55 ha. Keskeisin kehitystavoite on alueen liikenteellisen toimivuuden parantaminen. Lie- don kunnan, Kaarinan kaupungin ja valtion suunnittelema E18-kehätien rinnakkaistieyhteys Avan- tista Hämeentielle (Vt10) ja sen jatko Topinojalle parantavat raskaan liikenteen toimintaedellytyksiä seudullisesti.
Kaarinan Krossi on E18 ja Kaarinantien/ Saaristotien risteyksessä oleva kaupan ja teollisuuden kehit- tyvä alue, joka mahdollistaa nykyistä merkittävästi suuremman keskittymän syntymisen. Alueella on valmiiksi kaavoitettua vapaata kaupan ja teollisuuden aluetta n. 50 ha. Lisäksi laajentumismahdolli- suuksia on runsaasti. Alueen toimivuus liikenteellisesti edellyttää E18 tien lisäksi toimivaa riittävän välityskapasiteetin omaavaa Kaarinantietä/ Saaristotietä.
Paimion yritysalue YksYkkönen sijaitsee Turku-Helsinki moottoritien liittymän 11 ympärillä, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vistan osayleiskaavassa yritysalueen pinta-ala on n. 210 ha, josta on tällä hetkellä asemakaavoitettu 115 ha. Vielä asemakaavoittamattomalle alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoalue sekä työpaikka-alueita paljon tilaa vaativien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiri- öitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen tarpeisiin.
Liite 3. Toimenpiteet jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämiseksi
Seudun keskusten elinvoimaa lisätään rakentamalla ja laajentamalla viihtyisää jalankulku- ja pyöräi- lykaupunkia. Toiminnoiltaan monipuolista jalankulkukaupunkirakennetta täydennetään ja laajenne- taan keskustoja ympäröiville yhdyskuntarakenteen muutosalueille.
Turussa tärkeimpiä jalankulku- ja pyöräilykaupungin laajenemisalueita ovat ratapihan ja radanvarren alueet, Linnakaupungin alue, Itäharjun alue, Uudenmaantien varsi ja Skanssi. Kunnat selvittävät tii- vistämisen ja täydennysrakentamisen mahdollisuudet keskusta-alueilla ja käyttötarkoitukseltaan muuttuvilla alueilla sekä kehittävät vetovoimaisia asumismuotoja.
Valtion ja kuntien tärkeimpiä sopimuskaudella edistettäviä toimenpidekokonaisuuksia jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämiseksi:
a) Nykyisten pääväylien laatutason nostaminen pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteisillä runkosuun- nilla. Sopimuskauden kärkihankkeena toteutetaan Uudenmaantien laatukäytävä.
b) Uusien laatukäytäväreittien toteuttaminen kaupunkiseudun pääsuunnilla.
c) Turun keskustan pyöräilyolosuhteiden kehittäminen. Turun kaupunki ja Liikennevirasto selvittä- vät yhteistyössä uutta maankäyttöä palvelevien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämis- mahdollisuudet ratapiha-alueella ja sen tuntumassa.
d) Turun kaupunki päivittää kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman tällä sopimuskau- della. Kehittämisohjelmassa kuvataan mm. Turun kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämistoi- menpiteet vuosille 2017–2020.
Liite 4. Maa- ja asuntopoliittiset toimenpiteet 2016-2019
Kaupunkiseudun yhteisellä asunto- ja maapoliittisella ohjelmalla pyritään edistämään maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan yhteistyötä sekä tehostamaan maa- ja asuntopoliittisia toimenpi- teitä rakennemallia tukevalla tavalla. Uusi asuntotuotanto sijoitetaan seudun kokonaisuuden kan- nalta yhteisvastuullisesti, tuottaen monipuolista ja houkuttelevaa kaupunkirakennetta.
a) Kuntien tavoitteena on ylläpitää raakamaavarantoa aluksi vähintään 3 vuoden tarvetta vastaa- vasti, ja tulevaisuudessa nostaa varanto vastaamaan 5 vuoden tarpeita. Asemakaavareserviä yl- läpidetään 3 vuoden tarpeeseen ja yleiskaavavarantoa vähintään 10 vuoden päähän.
b) Aktiivista maanhankintaa harjoitetaan keskeisiltä rakennemallin mukaisilta kasvualueilta ennen asema-kaavoitusta. Rakennemallissa esitetty vaiheistus otetaan huomioon maanhankinnoissa. Raakamaan hinnoittelun periaatteet pyritään jatkossa yhdenmukaistamaan.
c) Rakennemallin 2035 mukaisesti asuntotarjontaa lisätään 78 000 uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on kääntää seudun kasvun kohdentuminen aiempaa enemmän ydinkau- punkialuetta painottavaksi siten, että noin 80 % väestönkasvusta kohdentuu ydinkaupunkiseu- dulle ja noin 20 % sen ulkopuolelle. Asunto- ja väestömäärän rakennemallin mukaiset kuntakoh- taiset kasvutavoitteet 2016–2019 on esitetty taulukossa 1.
d) Asuntotarjontaa lisätään ja asuntoalueita kehitetään vastaamaan monimuotoisiin asumismielty- myksiin ja väestörakenteen muutoksiin. Kaupunkiseudun asuntotarjontaa monipuolistetaan si- ten, että erilaisten hallintamuotojen tarjonta on riittävää eri puolilla kaupunkiseutua. Erilaisissa talotyypeissä tarjotaan eri hallintamuotoja. Kuntien vastuulla on luovuttaa riittävästi tontteja vuokra-asuntotuotantoon. MAL-kuntien vuosien 2016–2019 asuntotuotantotavoitteet on ku- vattu taulukossa 2.
e) Tavoitteena on monipuolistaa asuntotarjontaa siten, että eri puolilla seutua on nykyistä parem- min tarjolla asumisvaihtoehtoja eri talotyypeissä. Toivottavaa on, että samalla alueella on tarjolla moni-puolisesti erilaisiin elämäntilanteisiin soveltuvia asumismuotoja, jotta asukkaat voivat ha- lutessaan pysyä samalla alueella elämänmuutoksista huolimatta. Myös asuntojen muunnelta- vuus on tärkeää ns. elinkaariasumisen mahdollistamiseksi. Talotyyppejä sekoittavaa kaavoitta- mista pyritään harjoittamaan sekä uusilla että täydennettävillä alueilla. MAL-kuntien vuosien 2016–2019 asuntotuotantotavoite talotyypeittäin on kuvattu taulukossa 3.
f) Erityisasumisen asuntotuotantotavoitteet on kuvattu taulukossa 4.
Taulukko 1. Asunto- ja väestömäärän rakennemallin mukaiset kasvutavoitteet 2016–2019*
Rakennemallin tavoite 2016–2019 | ||
Asuntoa | Asukasta | |
Aura | 109 | 88 |
Kaarina | 1 691 | 1 650 |
Lieto | 569 | 502 |
Masku | 260 | 210 |
Mynämäki | 160 | 130 |
Naantali | 813 | 805 |
Nousiainen | 108 | 87 |
Paimio | 343 | 277 |
Parainen | 393 | 318 |
Raisio | 858 | 863 |
Rusko | 180 | 145 |
Sauvo | 51 | 41 |
Turku | 4 590 | 4 625 |
Yhteensä | 10 125 | 9 741 |
*Taulukon tavoiteluvut eivät sisällä väljyyskasvua. Rakennemallissa ennustettu väljyyskasvun edellyttämä rakentamistarve on ydinkau- punkialueella lähes yhtä suuri kuin uusien asukkaiden asuttamisesta syntyvä rakentamistarve. Ydinkaupunkialueen ulkopuolella väljyyskas- vusta syntyvä rakentamistarve on jopa hieman suurempi kuin uusien asukkaiden asuttamisesta syntyvä tarve. Näin ollen osa uusien hank- keiden tuottamasta arvioidusta kasvusta menee väljyyskasvun aiheut- tamaan rakentamistarpeeseen.
Taulukko 2. MAL-kuntien asuntotuotantotavoite hallintamuodoittain Turun kaupunkiseudulla 2016–2019.
Omistaa talon tai asunnon osakkeet | Korkotuki- vuokra- asunto | Muu vuokra- asunto | Asumisoi- keusasunto | Yhteensä | ||||||
% | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | |
Aura | 83 % | 91 | 4 % | 4 | 13 % | 14 | 0 % | 0 | 100 % | 109 |
Kaarina | 73 % | 1 234 | 12 % | 203 | 13 % | 220 | 2 % | 34 | 100 % | 1 691 |
Lieto | 85 % | 482 | 6 % | 33 | 7 % | 38 | 3 % | 16 | 100 % | 569 |
Masku | 90 % | 234 | 3 % | 8 | 7 % | 18 | 0 % | 0 | 100 % | 260 |
Mynämäki | 85 % | 136 | 7 % | 11 | 8 % | 13 | 0 % | 0 | 100 % | 160 |
Naantali | 75 % | 610 | 15 % | 122 | 8 % | 65 | 2 % | 16 | 100 % | 813 |
Nousiainen | 87 % | 94 | 4 % | 4 | 9 % | 10 | 0 % | 0 | 100 % | 108 |
Paimio | 90 % | 309 | 7 % | 24 | 2 % | 7 | 1 % | 3 | 100 % | 343 |
Parainen | 85 % | 334 | 10 % | 39 | 5 % | 20 | 0 % | 0 | 100 % | 393 |
Raisio | 77 % | 660 | 5 % | 43 | 15 % | 129 | 3 % | 26 | 100 % | 858 |
Rusko | 90 % | 162 | 4 % | 7 | 5 % | 9 | 1 % | 2 | 100 % | 180 |
Sauvo | 79 % | 40 | 0 % | 0 | 21 % | 11 | 0 % | 0 | 100 % | 51 |
Turku | 48 % | 2 203 | 20 % | 918 | 30 % | 1 377 | 2 % | 92 | 100 % | 4 590 |
Yhteensä | 65 % | 6 589 | 14 % | 1 417 | 19 % | 1 930 | 2 % | 189 | 100 % | 10 125 |
Taulukko 3. MAL-kuntien asuntotuotantotavoite talotyypeittäin Turun kaupunkiseudulla 2016–2019.
Erillinen pientalo | Rivi- tai ketjutalo | Asuinkerrostalo | Yhteensä | |||||
% | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | |
Aura | 40 % | 44 | 45 % | 49 | 15 % | 16 | 100 % | 109 |
Kaarina | 20 % | 338 | 30 % | 507 | 50 % | 846 | 100 % | 1 691 |
Lieto | 43 % | 245 | 34 % | 190 | 24 % | 134 | 100 % | 569 |
Masku | 60 % | 156 | 20 % | 52 | 20 % | 52 | 100 % | 260 |
Mynämäki | 85 % | 136 | 10 % | 16 | 5 % | 8 | 100 % | 160 |
Naantali | 50 % | 407 | 15 % | 121 | 35 % | 285 | 100 % | 813 |
Nousiainen | 75 % | 81 | 15 % | 16 | 10 % | 11 | 100 % | 108 |
Paimio | 50 % | 171 | 25 % | 86 | 25 % | 86 | 100 % | 343 |
Parainen | 50 % | 197 | 25 % | 98 | 25 % | 98 | 100 % | 393 |
Raisio | 25 % | 214 | 15 % | 129 | 60 % | 515 | 100 % | 858 |
Rusko | 70 % | 126 | 15 % | 27 | 15 % | 27 | 100 % | 180 |
Sauvo | 65 % | 33 | 35 % | 18 | 0 % | 0 | 100 % | 51 |
Turku | 6 % | 275 | 14 % | 643 | 80 % | 3 672 | 100 % | 4 590 |
Yhteensä | 24 % | 2 423 | 19 % | 1 953 | 57 % | 5 749 | 100 % | 10 125 |
Taulukko 4. Erityisasumisen asuntotuotantotavoitteet vuosille 2016–2019.
Ikäänty- neet | Asunnot- tomat | Kehitys- vammai- set | Mielenterveys- ja päihdekun- toutujat | Vammaiset | Nuoret | Muut | |
Tavoite | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl |
Aura | 0 | 0 | 22 | 0 | 0 | 0 | |
Kaarina | 130 | 5 | 5 | 10 | 5 | 20 | 101) |
Lieto | 20 | 0 | 16 | 8 | 4 | 8 | |
Masku | 30 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
Mynämäki | 0 | 0 | 12 | 0 | 12 | 0 | |
Naantali | 382) | 2-4 | 15 | 03) | - | - | |
Nousiainen | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Paimio | 5 | 2 | 12 | 2 | 5 | 2 | - |
Parainen | 6-12 | - | 38 | 14 | 6 | 1 | - |
Raisio | 40 | 15 | 0 | 30 | 0 | 25 | |
Rusko | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
Sauvo | 0 | 0 | 15 | 0 | 0 | 0 | |
Turku | 0 | 60 | 20 tuki- asuntoa | 150 | 20 tukiasun- toa* | 50 tukiasun- toa/v4) | 5) |
1)Maahanmuuttajat 2)Tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa, mutta ennakoivalla ikäihmisten hoidolla pyritään hillitsemään ympärivuorokautisen hoidon tarpeen kasvua. Aurinkosäätiön laajennus vuonna 2017 lisää 38 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Yksityisten palvelujen tarjontaa on seudulla runsaasti käytettävissä ja sitä hyödynnetään tarpeen mukaan. 3)Palvelut ostetaan 4)normaalista asuntokannasta 5)Taulukon ulkopuolelta on syytä ottaa huomioon Turkuun jäävien tai tänne itsenäisti muuttavien turvapaikkapäätöksen saaneiden hen- kilöiden asuntotarve. Palvelualueen arvio on 2000 uutta turvapaikan saanutta v. 2016 Turussa. |
Liite 5. Joukkoliikenteen toimenpiteet
a) Toimivaltaiset viranomaiset, kunnat ja valtio avaavat linja-, pysäkki-, aikataulu- ja muut järjestel- mätiedot julkiseen rajapintaan sovelluskehittäjien käytettäväksi.
b) Turun seudun joukkoliikenteessä on jo toteutettu kertalippujen ja matkailijalippujen mobiililip- pusovellus. Mobiililippu perustuu QR-koodiin, joka luetaan sähköisesti Turun seudun joukkolii- kenteen busseissa. Sähköinen luenta antaa mahdollisuuksia kehittää mobiililipputuotteita esi- merkiksi kausikorttien rinnalle sekä yhteislipputuotteita pitkän matkan joukkoliikenteen kanssa.
c) Valitulla alueella, jossa joukkoliikennetarjonta viikonloppuisin on hyvin vähäistä tai sitä ei ole lainkaan, pyritään toteuttamaan kutsuohjattu liityntäliikenne yhteistyössä taksien kanssa (Last Mile Service). Samalla toteutetaan MaaS-liityntälippu.
d) Turun seudun joukkoliikenteen yhtenä MaaS-tavoitteena on toteuttaa työpaikkatuotteita sekä muita uusia liikkumispalveluja, mutta tavoitteet edellyttävät kuntien budjettirahoituksen ulko- puolista rahallista tukea toteutuakseen.