Contract
Teknologiateollisuuden ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN yhteiset tiedotustilaisuudet ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusratkaisusta 1.11.2016 – 31.10.2017
1. Kilpailukykysopimus
2. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus
3. Palkkojen tarkistaminen
4. Työajan pidentäminen 24 tunnilla
5. Selviytymislauseke
6. Työkaari kantaa -hanke
• Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 29.2.2016 kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen ja allekirjoittivat sopimuksen 14.6.2016
• Kilpailukykysopimuksen tausta;
• Suomen talouden poikkeuksellisen pitkäaikainen taantuma
• työttömyyden kasvu
• julkisen talouden velkaantuminen
• Suomen menestyminen vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla
• kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset
• Kilpailukykysopimuksen tavoitteet;
• parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä
• xxxxxx xxxxxxxxxxxx
• luoda uusia työpaikkoja
• tukea julkisen talouden sopeuttamista
• edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta
• Edellytyksenä kilpailukykysopimukselle oli, että
• se korvasi hallituksen esityksen kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista (ns. ”pakkolait”)
• hallitus peruutti hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat lisämenoleikkaukset ja tuloverotukseen liittyvät korotukset
• hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset
• Työehtosopimuksia koskien;
• työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella
• palkkoihin tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin ei tehdä muutoksia
• työehtosopimuksissa on tullut sopimusalakohtaisin toteuttamistavoin sopia vuosittaisen työajan pidentämisestä
• työehtosopimuksissa on tullut edistää paikallista sopimista mm. selviytymislausekkeen myötä
• Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut kasvavat;
• työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 %-yksikköä 2017-2020 – työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavalla määrällä
• työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017-2019 yhteensä 0,85 %-yksikköä – työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavalla määrällä
• Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017-2019 vähintään noin prosenttiyksikköä ja vuodesta 2020 alkaen pysyvästi vähintään 0,58 %- yksikköä
• Työntekijöiden muutosturva paranee lakimuutoksin;
• laajennetut muutosturvaoikeudet koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde työnantajaan
• velvoittaa työnantajaa, jolla on vähintään 30 työntekijää
• työnantajan on tarjottava irtisanotulle työntekijälle tilaisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen
• koulutuskorvauksen arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa
• tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta on viranomaisen tehtävä
• osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä
• palvelu ei ole irtisanotun työntekijän veronalaista tuloa
• irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin 6 kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä
• Seuraava neuvottelukierros;
• syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros on liittokohtainen
• tulevat neuvottelukierrokset toteutetaan ”Suomen mallin” mukaisesti tukien
– kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä
– pitkäjänteisesti työllisyyttä
– tuottavuudenkehitystä sekä
– julkisen talouden tasapainoa
• vientivetoisen työmarkkinamallin (Suomen mallin) valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan
• valtakunnansovittelijan tulee sovittelutoimessaan tukea edellä todettua periaatetta
- Arvioita (VM) kilpailukykysopimuksen vaikuttavuudesta
• Kilpailukykysopimuksessa mukana yli 90 prosenttia palkansaajista
• Kustannuskilpailukyky paranee noin 4 %-yksikköä
• Julkinen talous vahvistuu (ilman veronkevennyksiä) n. 600 milj. euroa
• Työllisyys kasvaa 35 000 hengellä 2020-luvun alkuun mennessä
• Kokonaisostovoima kasvaa
• Ansiotulojen verotuksen kevennys v. 2017 budjetissa 0,5 %-yksikköä kaikissa tuloluokissa
- Muita yritystason toimenpiteitä kilpailukyvyn parantamiseksi
• Yritysten välillä suuri epäyhtenäisyys menestysnäkymien suhteen
• Innovaatiot, investoinnit, tuottavuus sekä kilpailukykyiset ja oikeudenmukaiset työehdot ratkaisevat yritysten ja Suomen menestymisen
• tuottavuus kasvaa tehokkaampien tuotantotapojen, suorituskykyisempien koneiden ja uusien tuotteiden avulla
• tarvetta panostaa on erityisesti digitaalisuuteen, automaatioon, robotiikkaan, osaamisen kehittämiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen
• myös joustavat ja monipuolisiset työajat sekä oikein mitoitettu palkkaus ja sen kannustavuus ovat avainasemassa tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamisessa
2. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus
• Uusi työehtosopimus on kilpailukykysopimuksen mukainen
• Sopimuskausi 1.11.2016 – 31.10.2017
• Uusi työehtosopimus vahvistaa paikallista sopimista:
– Palkkojen tarkistaminen
– Vuosittaisen työajan pidentäminen
– Selviytymislauseke
• Työehtosopimusratkaisu ei sisällä muutoksia kustannusvaikutteisiin työehtoihin.
• Sopimuskauden ajalla työryhmät käsittelevät seuraavia aiheita
– Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen
– Luottamushenkilön asema ja henkilöstöedustuksen toimivuus
– Työsuhdeasioiden kehittäminen
– Matka-aika
– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
3. Palkkaratkaisu
• Hyvissä ajoin ennen paikallisen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamushenkilölle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä
• Neuvottelujen pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista
• Talouteen liittyvät, ajantasaiseen raportointiin perustuvat tunnusluvut kuvaavat yleensä
• toiminnan laajuutta
• kannattavuutta
• maksuvalmiutta
• vakavaraisuutta
• Talousanalyysin tarkoituksena on hahmottaa yrityksen tulevaisuuden taloudelliset lähtökohdat
• Tilauskannan ja työllisyyden kehitystä kuvaavat luvut ovat tulevaisuuden ennusteita – osaan asioista ei voida yrityksessä vaikuttaa, mutta omalla toiminnalla on keskeinen merkitys menestymiselle
• Yrityksen pärjääminen on riippuvainen uusiutumiskyvystä, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyökyvystä, joustavuus- ja laatutekijöistä
• Jokainen yksilö vaikuttaa yrityksen menestykseen. Johdon, esimiesten ja luottamushenkilöiden tulee löytää keinoja saada kaikki mukaan toiminnan kehittämiseen.
• Kannustaa ylempää toimihenkilöä kehittämään omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan
– on selvillä siitä, miten hän voi itse (ja ryhmän jäsenenä) vaikuttaa omaan palkkaansa
– on saatava palautetta
– avoin vuorovaikutus esimiehen kanssa – miten osaamista kehitetään edelleen
• Henkilökohtaisilla korotuksilla palkitaan osaamisesta, vastuunottamisesta ja hyvistä työsuorituksista
– osaamisesta, vastuun ottamisesta ja hyvistä työsuorituksista voidaan palkita ainoastaan yrityksissä ja työpaikoilla, lähellä ihmisiä, jotka työn tekevät
– tuottavuus paranee, kun palkankorotukset voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti ja kannustavasti
• Palkitsemisen ylläpito on jatkuvaa toimintaa
– yrityksen palkkapolitiikka
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista:
Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu
• Palkkauksen kannustavuus, palkkaporrastus, tuottavuuden kehittyminen
• Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu
Paikallinen palkkaratkaisu:
Ellei paikallista palkkaratkaisua:
Sovitaan palkankorotuksen
•Toteutustapa
•Ajankohta
•Suuruus
Paikallisen ratkaisun toteutus
Työnantaja toteuttaa mahdolliset korotukset palkkapolitiikkansa mukaisesti
4. Työajan pidentäminen 24 tunnilla
20
• Vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen
– Osa-aikaisille tai osan kalenterivuotta työskenteleville pidennys toteutetaan työajan suhteessa
• Työajan pituus määräytyy ja sen järjestäminen toteutetaan tes- määräysten mukaisesti
• Ensisijaisesti työajan pidentämismallista sovitaan paikallisesti
• Kirjallinen sopimus luottamushenkilön kanssa
– Jos luottamushenkilöä ei ole valittu, ylemmät toimihenkilöt sopivat yhdessä
• Paikallisessa, toimivassa vuoropuhelussa arvioidaan jatkuvasti yrityksen kilpailukykyä
• Tarpeen on pohtia muutoksia ja keinoja, joilla työyhteisö voi itse vaikuttaa menestykseensä omilla toimillaan ja keskenään sopien
• Ennen neuvotteluja työajan pidentämisen toteuttamisesta olisi hyvä yleisemmin
− arvioida käytössä olevien työaikajärjestelyjen toimivuutta ja
− sopia tarvittaessa uusista, molemminpuolisiin tarpeisiin paremmin soveltuvista työaikaratkaisuista
Paikallisen sopimuksen sisältö
• Paikallisessa sopimisessa työajan pidentämisestä otetaan huomioon mm.
− työpaikan työt ja työaikamuodot
− tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä
− toimihenkilöiden yksilölliset työaikatarpeet
• Mikäli arkipyhä sovitaan työpäiväksi, se pidentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa
• Työajan pidentäminen voidaan toteuttaa eri työaikamuodoissa ja/tai työaikajärjestelyissä eri tavoin, myös eri tapoja yhdistellen – määrän suhteen tasapuolinen kohtelu
• Työajan pidentämisen käyttötilanteita voivat olla esimerkiksi;
– kuormituksen vaihtelut tuotannossa tai palvelussa
– henkilöstön kouluttaminen ja perehdyttäminen
– huoltoseisokkien resursointi
– sairauspoissaolojen sijaisuudet
– äkilliset tuotannon häiriöt
– työturvallisuustoiminta
• Työajan pidentäminen voidaan toteuttaa sopimalla esimerkiksi
seuraavilla tavoilla;
– Liukuvan työajan järjestelmässä
– Työaikapankin kautta
– Pidentämällä vuorokautista säännöllistä työaikaa max 2 h
– Pidentämällä viikoittaista säännöllistä työaikaa ottamalla vapaapäivä työpäiväksi
Paikallisen sopimuksen tekemisen ajankohta ja sopimuksen kesto
• Sopimus tehdään vuosittain kirjallisesti 30.11 mennessä
• Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu tämän jälkeen toistaiseksi, ellei sitä
− kirjallisesti irtisanota viimeistään 30.9 mennessä päättymään ko. vuoden lopussa
• Mikäli paikallista sopimusta ei saavuteta, työnantajalla osoittaa ylemmälle toimihenkilölle normaalien työtuntien lisäksi säännöllistä työtä enintään 24 tuntia vuodessa.
• Työtä osoitetaan enintään 8 tuntia yhdelle vapaana olevalle lauantaipäivälle
– Ei arkipyhä tai arkipyhäviikon lauantai
• Lisäksi enintään 2 tuntia normaalin työvuoron lisäksi työpäivänä
• Työajan vuotuinen pidennys toteutetaan kohdentamalla siitä 12 tuntia kummallekin vuosipuoliskolle.
• Ilmoitettava vähintään 3 päivää aikaisemmin
5. Selviytymislauseke
28
• Työpaikalla yhteisesti yhteistoimintaneuvottelussa tai muussa yhteydessä todettu vakava taloudellinen tai äkillisesti toteutunut tuotannollinen kriisi.
• Paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta
• Neuvotteluista tieto työehtosopimusosapuolille.
• Osapuolilla on oikeus käyttää taloudellisten vaikeuksien tai tuotannollisen kriisin toteamiseen apuna liittojen asiantuntijoita.
• Työnantajan tulee selvittää luottamushenkilölle avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.
• Työnantajan on esitettävä suunnitelma yrityksen talouden tervehdyttämiseksi, toimintaedellytysten turvaamiseksi ja suunnitellut toimenpiteet.
• Taloudellisten etuuksien leikkaaminen
• Lomarahat ja mahdolliset erilliset lisät
• Palkan tai muun rahaerän maksuajankohdan siirtäminen
• Voidaan siirtää enintään ¼ osaa palkasta
• Palkanmaksua voi lykätä enintään kaksi kuukautta
Sopimuksen laajuus, välttämättömyys, suhteellisuus ja arviointi
• Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen osaa.
• Palkka- tai muiden taloudellisten etuuksien sopeutusten tulee olla välttämättömiä sopimuksen tavoitteisiin nähden ja suhteessa saavutettaviin etuihin.
• Osapuolet arvioivat säännöllisesti sopimuksen tarkoituksenmukaisuutta.
Voimassaolo
• Sopimus kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautuvan, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan.
• Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos sopimuksen jatkamiselle ei enää ole asiallisia perusteita.
6. Työkaari kantaa -hanke
Työkaari kantaa
- Teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
TES-info
Työkaari kantaa
on teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke, jonka päätavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja sen seurauksena eheyttää ja pidentää työuria niin työpaikoilla kuin koko toimialallakin.
Hanke saa ESR-osarahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Työkaarimalli hankkeen lähtökohtana
Valmisteltu teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteistyönä. Tavoitteena antaa virikkeitä työpaikkojen työuria pidentäviä toimenpiteitä varten.
xxxxx://xxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx.xxx
Tavoitteena on
• tukea työpaikkoja työkaarijohtamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä
• kannustaa yhdessä tekemisen kulttuuriin työpaikoilla, sanoista tekoihin – ketterästi kehittäen
• aikaansaada asennemuutosta niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella - työkykyyn on panostettava
• tuottaa taloudellista hyötyä
Hankkeeseen haetaan mukaan noin sataa yritystä, joille osallistuminen on maksutonta.
Hanke tarjoaa työpaikoille
• tukea, apua ja ideoita työkaarijohtamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen
• hyväksi koetun työhyvinvoinnin kehittämisprosessin yhteistoiminnassa
• Yksilötutka –kyselyn ja menetelmän työhyvinvointisuunnitelman laatimiseen
• tarvittaessa apua ulkopuolisen asiantuntijan ja / tai tuen hankintaan
• koulutusta ja seminaareja työkaarijohtamisesta ja työhyvinvoinnista
• pääsyn hankkeen extranet-sivustolle, missä
• työkaluja työkaarijohtamiseen, kuten Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki
• tietopaketti työkaarijohtamisesta ja työhyvinvoinnista
• mahdollisuuden verkostoitua muiden yritysten kanssa ja oppia toisilta hyvistä käytännöistä
• vertailutietoa muiden työpaikkojen indikaattoreista
Miksi lähteä mukaan?
• Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa taloudellisesti!
• Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin!
• Työhyvinvointi
• vähentää sairauspoissaoloja
• parantaa tuottavuutta
• parantaa asiakaspalvelua ja laatua
• pienentää vaihtuvuutta
• helpottaa rekrytointia
• parantaa imagoa
• parantaa yksilöiden kokemaa hyvinvointia ja sitä kautta vaikuttaa koko työyhteisöön ja työpaikkaan
• Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke sitouttaa eri osapuolia ja parantaa yhteistyötä ja luottamusta.
Työkaari kantaa – Työhyvinvointia teknologiateollisuuteen
Ilmoittaudu mukaan seminaareihin, joissa kuulet lisää hankkeesta sekä työhyvinvoinnista ja työkaarijohtamisesta!
• 12.10. Jyväskylä
• 13.10. Tampere
• 19.10. Turku
• 24.10. Joensuu
• 9.11. Vaasa
• 16.11. Oulu
Projektipäällikkö Xxxxx Xxxxxx xxxxx.xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx p. 050 5389 668