Kuntayhtymän perussopimus Kuntayhtymä Kymppi
Kuntayhtymän perussopimus Kuntayhtymä Kymppi
25.9.2023
Alajärven kaupunki Alavuden kaupunki Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Kuortaneen kunta Lappajärven kunta Lapuan kaupunki Soinin kunta Vimpelin kunta Ähtärin kaupunki
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus 4
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 4
7 § Yhtymäkokousedustajien äänivalta 5
8 § Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus 5
9 § Yhtymäkokouksen tehtävät 5
Yhtymähallitus, Kuntayhtymän johtaja ja toimielimet 6
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 6
11 § Yhtymähallituksen tehtävät 7
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 7
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 8
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 9
18 § Talousarvio ja -suunnitelma 10
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 11
20 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 11
23 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 12
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 12
24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 12
25 § Investoinnit ja pääomarahoitus 12
27 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 13
Hallinnon ja talouden tarkastus 13
30 § Hallinnon ja talouden tarkastus 14
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 14
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 14
32 § Perussopimuksen muuttaminen 14
33 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 15
1. LUKU
Jäsenkunnat ja tehtävät
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Kuntayhtymä Kymppi (jäljempänä Kuntayhtymä). Kuntayhtymän kotipaikka on Kauhavan kaupunki.
Kuntayhtymän yhtymähallituksen päätöksellä Kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on yksikielinen (suomi).
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Alajärven kaupunki, Alavuden kaupunki, Evijärven kunta, Kauhavan kaupunki, Kuortaneen kunta, Lappajärven kunta, Lapuan kaupunki, Soinin kunta, Vimpelin kunta ja Ähtärin kaupunki.
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymällä on työvoimapalveluiden järjestämisvastuusta annettuun lakiin (23.3.2023/380) perustuva vastuu työvoimapalveluista Kuntayhtymän jäsenkuntien alueella 1.1.2025 alkaen.
Yhtymäkokouksen päätöksellä Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja.
Yhtymäkokouksen päätöksellä Kuntayhtymä voi myös olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää Kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys Kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota Kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä Kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Kun jäsenkunta eroaa Kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta kolmen vuoden kuluessa eroamishetkestä, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa.
Mikäli Kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymäkokouksen
päätöksellä velvollinen suorittamaan Kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta kolmen vuoden kuluessa eroamishetkestä. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa Kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus Kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
2. LUKU Yhtymäkokous
5 § Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous.
6 § Yhtymäkokousedustajat
Kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa 5000 asukasta kohti edellisen vuoden
31.12. tilanteesta laskettuna, kuitenkin enintään 25 % rajoittamattomasta kokonaisjäsenmäärästä.
Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kaupungin-/ kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin.
Mikäli valtuustokauden aikana Kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat yhtymäkokoukseen edustajansa noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
7 § Yhtymäkokousedustajien äänivalta
Kullakin yhtymäkokousedustajalla on yksi ääni.
8 § Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on läsnä.
9 § Yhtymäkokouksen tehtävät
Yhtymäkokouksen tehtävistä säädetään kuntalain 60 §:ssä.
Yhtymäkokous:
1. päättää Kuntayhtymän talousarviosta, taloussuunnitelmasta, tavoitteista ja mittareista, poistojen laskentaperusteista sekä talousarvioon tehtävistä muutoksista talousarviovuoden aikana,
2. hyväksyy Kuntayhtymän hallintosäännön,
3. hyväksyy Kuntayhtymän strategian,
4. valitsee valtuustokausittain Kuntayhtymän yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan,
5. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista,
6. valitsee tilintarkastajan,
7. päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta Kuntayhtymän yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille Kuntayhtymän hallinnon ja talouden hoidosta sekä niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta ja
8. päättää Kuntayhtymän lainoista ja niiden ehdoista.
Yhtymäkokouksen julkisuuteen sovelletaan, mitä valtuuston kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain 101 §:ssä. Yhtymäkokousedustajan esteellisyyteen sovelletaan, mitä valtuutetun esteellisyydestä säädetään kuntalain 97 §:ssä.
Yhtymäkokous pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa (kevätkokous ja syyskokous).
Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus/ hallituksen puheenjohtaja. Kutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä kahta viikkoa ennen kokousta.
Yhtymäkokouksen avaa asukasluvultaan suurimman kunnan edustaja. Yhtymäkokouksen puheenjohtaja valitaan kokouksen järjestäytymisen yhteydessä. Yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjä määritellään erikseen Kuntayhtymän hallintosäännössä.
Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle, jos jäsenkunnan kunnan-/kaupunginhallitus sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen kokous on valmisteltava kiireellisesti ja kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa vaatimuksesta.
Asiat ensimmäiselle yhtymäkokoukselle valmistelee ja esittelee kuntien nimeämä valmistelutyöryhmä.
3. LUKU
Yhtymähallitus, Kuntayhtymän johtaja ja toimielimet
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymäkokous valitsee valtuustokausittain yhtymähallituksen. Yhtymähallituksessa on 14 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.
Kuntayhtymän jäsenkunnat tekevät esityksen yhtymäkokoukselle yhtymähallitukseen valittavista jäsenistä.
Alajärven kaupunki tekee esityksen kahdesta (2), Alavuden kaupunki kahdesta (2), Evijärven kunta yhdestä (1), Kauhavan kaupunki kahdesta (2), Kuortaneen kunta yhdestä (1), Lappajärven kunta yhdestä (1), Lapuan kaupunki kahdesta (2), Soinin kunta yhdestä (1), Vimpelin kunta yhdestä (1) ja Ähtärin kaupunki yhdestä (1) yhtymähallituksen jäsenestä.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
Yhtymähallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Yhtymähallituksen kokous on päätösvaltainen, kun yli puolet yhtymähallituksen jäsenistä on läsnä.
11 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa Kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja työvoimapalveluiden järjestämistä koskevassa laissa säädetty ja Kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus
1. käyttää Kuntayhtymän päätösvaltaa kaikilta niiltä osin, kun se ei kuulu jäsenkuntien kunnanvaltuustojen päätettäväksi, yhtymäkokouksen päätettäväksi tai ole hallintosäännöllä taikka yhtymähallituksen muulla päätöksellä siirretty muulle Kuntayhtymän viranomaiselle,
2. valvoo Kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, ellei hallintosäännöllä ole toisin määrätty,
3. valmistelee yhtymäkokoukselle päätettäväksi tulevat asiat ja
4. valitsee Kuntayhtymän johtajan.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymähallituksen esittelijänä toimii Kuntayhtymän johtaja.
Yhtymähallituksen tehtäviin sovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään kunnanhallituksen tehtävistä (39 §) ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä (40 §).
Asiat ensimmäiselle yhtymähallituksen kokoukselle valmistelee ja esittelee kuntien nimeämä valmistelutyöryhmä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta Kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
13 § Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena Kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtajan tehtävät määritellään erikseen hallintosäännössä.
Kuntayhtymän johtajan kanssa tehdään erillinen johtajasopimus. Kuntayhtymän johtavan viranhaltijan ja Kuntayhtymän välillä tehtävään johtajasopimukseen sovelletaan, mitä johtajasopimuksesta säädetään kuntalain 42 §:ssä.
Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä menettelytavoista, joilla Kuntayhtymän johtavan viranhaltijan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan kuntalain 43 §:ssä tarkoitetun menettelyn sijasta. Johtajasopimuksessa voidaan sopia Kuntayhtymän johtavalle viranhaltijalle maksettavasta erokorvauksesta, jolloin sopimuksen hyväksyy yhtymäkokous.
14 § Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymäkokouksen päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
Tässä sopimuksessa mainittu valmistelutyöryhmä on kuntien nimeämä TE-uudistusta valmisteleva toimielin.
4. LUKU Omistajaohjaus
15 § Omistajaohjaus
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan Kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon työvoimapalvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Neuvottelu käydään Kuntayhtymän kutsusta vuosittain 30.6. mennessä.
5. LUKU Talous
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista.
Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu jäsenkunnille TE-palveluihin kohdennettavan valtionosuusrahoituksen mukaisessa suhteessa syksyn 2023 tilanteen mukaisena. Edellä mainittu valtionosuusrahoitus määräytyy valtionosuusjärjestelmässä työikäisen väestön perusteella (50 % paino) ja työttömien määrän perusteella (50 % paino).
Peruspääoma on yhteensä 150.000 euroa. Peruspääoma on maksettava vuoden 2024 aikana Kuntayhtymän laskua vastaan.
Peruspääoma | 150 000,00 | |
Peruspääoman jakautuminen | ||
ALAJÄRVI | 13,80 % | 20 701,52 |
ALAVUS | 16,91 % | 25 358,18 |
EVIJÄRVI | 3,22 % | 4 822,98 |
KAUHAVA | 21,82 % | 32 732,32 |
KUORTANE | 4,50 % | 6 745,33 |
LAPPAJÄRVI | 3,81 % | 5 720,62 |
LAPUA | 21,42 % | 32 134,21 |
SOINI | 2,98 % | 4 474,11 |
VIMPELI | 3,71 % | 5 564,93 |
ÄHTÄRI | 7,83 % | 11 745,81 |
Yhteensä | 100 % | 150 000,00 |
* tilanne 8/2023
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymäkokouksen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymäkokouksen päätöksellä, kun perusteena on palvelutoiminnan pysyvä supistuminen ja tämän vuoksi pitkäaikaisen rahoituksen tarpeen väheneminen.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymäkokous.
Kuntayhtymässä pidetään ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista omaan pääomaan sisältyvistä rahasto-osuuksista.
Rekisterissä eritellään peruspääomaosuudet ja omaan pääomaan sisältyvät rahasto-osuudet jäsenkunnittain.
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Kuntayhtymällä ei ole kiinteää omaisuutta. Kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa toimitilat.
Muutoin jäsenkuntien osuudet Kuntayhtymän varoihin määräytyvät Kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu Kuntayhtymän veloista ja Kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy Kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia Kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
18 § Talousarvio ja -suunnitelma
Kuntayhtymän vuosittaisena talouden mitoituksen lähtökohtana on TE 2024 uudistuksen myötä jäsenkunnille tuleva yleiskatteellinen valtionosuuden korotus, joka kohdennetaan tämän perussopimuksen myötä jäsenkuntien toimesta täysimääräisesti työvoimapalveluiden järjestämiseen jäsenkuntien alueella.
Yksittäisen jäsenkunnan vuosittainen rahoitusosuus määräytyy 1.1.2025 jäsenkunnan TE- palveluihin saaman valtionosuusrahoituksen mukaisena. Selvyyden vuoksi todetaan myös tässä, että edellä mainittu valtionosuusrahoitus määräytyy valtionosuusjärjestelmässä työikäisen väestön perusteella (50 % paino) ja työttömien määrän perusteella (50 % paino).
Itäinen alue | Valtionosuuden korotus/ vuosi |
ALAJÄRVI | 803 088 |
ALAVUS | 983 737 |
EVIJÄRVI | 187 101 |
KAUHAVA | 1 269 807 |
KUORTANE | 261 676 |
LAPPAJÄRVI | 221 924 |
LAPUA | 1 246 604 |
SOINI | 173 567 |
XXXXXXX | 215 884 |
ÄHTÄRI | 455 663 |
Yhteensä | 5 819 051 |
*tilanne 9/2023 (viitteellinen)
Jäsenkuntakohtaisten rahoitussopimusten yhteenlasketusta määrästä muodostuu Kuntayhtymän vuoden 2025 talousarvioon kuntien maksuosuuksien enimmäismäärä.
Kuntayhtymän talousarvio on tasapainotettava vuosittain siten, että talousarvion laadinnassa huomioidaan enintään 95 % jäsenkuntien TE-palveluihin saamasta valtionosuusrahoituksesta edellisen kevään ennakkolaskelmaan perustuen.
Irtaimen omaisuuden hankintasuunnitelmat ovat osa Kuntayhtymän talousarviota.
Kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä Kuntayhtymän tulee käydä jäsenkuntien kanssa neuvottelut suunnitelmavuosien palvelutuotannon laajuudesta ja laadusta ja näistä lähtökohdista muodostuvista rahoitussopimuksista. Kuntayhtymän tulee antaa tiedoksi jäsenkunnille alustava esitys seuraavan vuoden talousarviosta 31.8. mennessä ja yhtymäkokouksen hyväksymä tulevan vuoden talousarvio ja -suunnitelma 15.10. mennessä jäsenkuntien hyväksymän rahoituskehyksen mukaisena.
Talousarvioehdotukseen liitetään lisäksi vähintään kahta suunnitteluvuotta koskeva arvio maksuosuuksista ja niiden kehityksestä.
Kuntayhtymän talousarvioon tilivuoden aikana tarvittaessa tehtävistä muutoksista päätetään samassa järjestyksessä kuin talousarviosta.
Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tulosalueittain ja investointien osalta hankkeittain.
Yhtymähallitus seuraa toiminnan ja talouden kehitystä talousarviovuoden aikana ja raportoi siitä jäsenkunnille.
Talousarvioesitystä valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen Kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Olennaisista Kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Yhtymäkokouksen on hyväksyttävä muutokset talousarvioon talousarviovuoden aikana.
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi neljä kertaa vuodessa toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille jäsenkuntien rahoitusosuuksien laskutuksen yhteydessä.
20 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymäkokous voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.
21 § Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 17 §:n mukaisesti.
Myös eroava jäsenkunta vastaa alijäämien kattamisesta eroavalle jäsenkunnalle kuuluvalla osuudella.
Uuden jäsenkunnan liittyessä Kuntayhtymään peruspääomasta sekä vastuista suhteessa Kuntayhtymän aiempiin velvoitteisiin ml. alijäämien kattaminen päätetään erikseen perussopimuksella.
22 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja Kuntayhtymän johtaja.
Kuntalain 64 §:n mukaan Kuntayhtymään sovelletaan, mitä kunnasta säädetään mm. kuntalain 13 luvussa. Kuntalain 13 luvussa säädetään kunnan taloudesta. Tilinpäätöksestä säädetään kuntalain 113 §:ssä, konsernitilinpäätöksestä 114 §:ssä ja toimintakertomuksesta 115 §:ssä.
23 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittava tiedot tilikautta seuraavan vuoden helmikuun 20. päivään mennessä.
6. LUKU
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen
24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
TE-palvelut 2024-uudistuksessa kuntien järjestämisvastuulle siirtyvien työvoimapalveluiden rahoitus viedään osaksi kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. Työvoimapalveluista muodostuu kunnille uusi valtionosuustehtävä, joihin määrätään täysmääräinen rahoitus.
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla korvauksella, joka määräytyy 18 § selostetulla tavalla.
Kuntayhtymä laskuttaa talousarvionsa mukaiset jäsenkuntien rahoitusosuudet vähintään 4. kertaa vuodessa. Ensimmäinen rahoitusosuus laskutetaan ennakkoon 1.10.2024. Muutoin rahoitusosuudet laskutetaan jokaisen vuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden aikana.
1.10.2024 maksettava ennakkoerä tasataan 31.12.2026 mennessä.
Kuntayhtymä voi ottaa vastaan lahjoituksia sekä hyödyntää kehittämistoiminnan rahoituksessa erilaisia projektirahoituksia ja -avustuksia ja muita mahdollisia tuloja.
25 § Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon lainana, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, leasingrahoituksena tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja, kuten avustuksia yhtymäkokouksen päättämällä tavalla.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymäkokous hankekohtaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
26 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
27 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai Kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
28 § Rahastot
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymäkokous.
7. LUKU
Hallinnon ja talouden tarkastus
29 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa.
Tarkastuslautakunnan asettaa valtuustokausittain yhtymäkokous jäsenkuntien ehdotuksen pohjalta. Tarkastuslautakunnassa on viisi (5) jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka eivät voi olla samasta jäsenkunnasta.
Tarkastuslautakunnan jäsenyys on jäsenkuntien kesken kiertävä. Sama kunta ei voi ehdottaa jäsentä tarkastuslautakuntaan peräkkäisinä valtuustokausina. Ensimmäisenä ovat vuorossa aakkosjärjestyksen mukaisesti viisi ensimmäistä kuntaa (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Kauhava, Kuortane), jotka esittävät tarkastuslautakuntaan yhden (1) jäsenen ja yhden (1) varajäsenen. Seuraavalla valtuustokaudelle jäsenen ja varajäsenen nimeävät viisi seuraavaa kuntaa (Lappajärvi, Lapua, Soini, Vimpeli, Ähtäri).
Tarkastuslautakunnan jäsenillä on yksi (1) ääni kullakin.
Tarkastuslautakunta
1. arvioi ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet Kuntayhtymässä toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla,
2. valmistelee tilintarkastuspalvelujen hankinnan yhtymäkokoukselle,
3. valvoo sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuksien noudattamista ja antaa ilmoitukset tiedoksi yhtymäkokoukselle ja
4. laatii arviointisuunnitelman ja antaa yhtymäkokoukselle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomuksen pohjalta
yhtymähallitus antaa yhtymäkokoukselle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.
Tarkastuslautakunnan esittelijänä toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja sihteerinä tilintarkastaja tai lautakunnan määräämä.
Vuoden 2024 osalta tilintarkastuspalvelujen hankinnan valmistelee ja esittelee kuntien nimeämä valmistelutyöryhmä.
30 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
8. LUKU
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Ennen päätöksentekoa selvitetään voimassa olevan lainsäädännön mukaiset työvoimapalveluiden järjestämisvastuulle asetetut vaatimukset.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät Kuntayhtymän purkusopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
32 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista kannattaa muutosta ja ehdotusta kannattavien kuntien asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
33 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Vaasan hallinto-oikeudessa.
9. LUKU Voimaantulo
34 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan ja Kuntayhtymä Kymppi katsotaan perustetuksi, kun jäsenkuntien valtuustot ovat perussopimuksen hyväksyneet.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kymmenen (10) saman sisältöistä kappaletta. Yksi kullekin sopimusosapuolelle.
Sopimus on allekirjoitettu sähköisesti sopimuksen liitteenä olevien aikataulu- ja diaarimerkintöjen mukaisesti.
Alajärven kaupunki
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
kaupunginjohtaja vs. hallintopäällikkö
Alavuden kaupunki
Xxxxx Xxxxxxxxx kaupunginjohtaja
Xxxx Xxxxxxxx hallintojohtaja
Evijärven kunta
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx
kunnanjohtaja hallintojohtaja
Kauhavan kaupunki
Xxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxxx Xxxxxxxx
kaupunginjohtaja kehitysjohtaja
Kuortaneen kunta
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx
kunnanjohtaja hallintojohtaja
Lappajärven kunta
Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
kunnanjohtaja hallintojohtaja
Lapuan kaupunki
Xxxx Xxxxxxx kaupunginjohtaja
Soinin kunta
Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx
kunnanjohtaja hallintojohtaja
Vimpelin kunta
Xxx Xxxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
kunnanjohtaja talous- ja hallintojohtaja
Ähtärin kaupunki
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
kaupunginjohtaja hallinto- ja talousjohtaja