HYVINVOINTITOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS
HYVINVOINTITOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS
1. SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS Sopijatahot
Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialan sosiaali- ja terveyslauta- kunta.
Sopimuksen tarkoitus
Tällä strategisella sopimuksella (SPS) kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta sopivat sosiaali- ja terveyslauta- kunnan alaisen toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.
Lyhyt kuvaus toiminnasta ja tavoitteista
Hyvinvointitoimialan visio
Turun hyvinvointitoimiala on tuloksellisesti turkulaisten terveyt- tä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva, nopeasti palvelu- kysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi.
Hyvinvointitoimialan arvot
Hyvinvointitoimialan arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Arvojen pohjalta on luotu hyvinvointitoimialan toimintaa ohjaavat periaatteet:
1) Turkulaisten hyvinvointi on meille tärkeintä
2) Olemme rohkeita ammattilaisia
3) Kannamme vastuumme tulevaisuudesta
4) Toimintamme perustuu oikeudenmukaisuuteen ja ta- sa-arvoisuuteen
5) Toimimme kumppanuudessa turkulaisten hyväksi
Hyvinvointitoimialan toiminta
Hyvinvointitoimiala tuottaa avohuollon- ja sijaishuollonsosiaali- työn sekä sosiaalityön erityispalveluita, neuvola (äitiys, lasten ja ehkäisy), koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, muun ehkäi- sevän terveydenhuollon, sairaudenhoidon sekä suun tervey- denhuollon palveluita, somaattisen- ja psykiatrisen erikoissai- raanhoidon palveluita, lastenneurologisen tutkimuksen ja hoidon, lääkinnällisen kuntoutuksen, psykososiaalisen kuntou- tuksen, työelämäkuntoutuksen sekä vammais- ja kehitysvam- mahuollon palveluita, kotihoidon, ympärivuorokautisen hoidon sekä geriatrisen sairaalahoidon palveluita.
Toimintaympäristön muutostekijät
Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 2012. Suomen Pankin ennusteen mukaan kokonais- tuota supistuu 0,8% vuonna 2013, mutta alkaa lievästi kasvaa vuoden loppupuolella. Kasvu jatkuu hitaana vuonna 2014, vaikka maailmanmarkkinoiden kasvu voimistuu. Kokonaistuo- tannon kasvuvauhti alkaa lähestyä pitkän aikavälin keskiarvoa vasta vuonna 2015, jolloin BKT kasvaa 1,4%. Finanssikriisiä edeltänyttä vuoden 2008 kokonaistuotannon tasoa ei saavute- ta ennustejaksolla 2013-2015.
Kotimaista kysyntää kannatellut yksityinen kulutus supistuu vuonna 2013 ja alkaa kohentua vasta 2014 aikana. Kotitalouk- sien ostovoima heikkenee vuosina 2013-2014.
Työllisyyskehitys on lähivuosina heikkoa. Työttömyysaste nousee 8,6% vuonna 2014, eikä tilanne kohene vielä merkittä- västi vuonna 2015. Työttömyyden kasvua rajoittaa työikäisen väestön määrän supistuminen ennustevuosina. (Suomen Pankki, Euro&talous 3/2013: Talouden näkymät)
Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. voimakas väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työ- voimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanai- kaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kas- vaa voimakkaasti. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa.
Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2012 lopun 8,3 %:iin. Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan kesäkuun 2013 lopussa noin 16 200 (9 % koko väestöstä). Vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 20 000 henkilöön vuoteen 2019 mennessä.
Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 joulukuussa 13,9 % ja koko vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste oli 13%. Työttömyys on Turussa pysynyt reilusti maan keskiarvon ylä- puolella, koska vastaava luku koko maassa oli 9,5 %. Heinä- kuussa 2013 Turun työttömyysaste on kasvanut jo 16,3%:iin (valtakunnan keskiarvo 12.7%). Työttömyyden nopea kasvu on huolestuttavaa.
Nuorten alle 25 v. työttömyys on myös kasvussa. Joulukuussa 2012 työttömiä alle 25v. nuoria oli 1619 ja heinäkuussa 2013 2226 (2012 heinäkuu 1941). Työttömien nuorten määrä on ollut koko alkuvuoden 2013 aikana kuukausittain noin 200-300 henkeä korkeammalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen.
Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalu- eille näkyy myös työttömyystilastoissa. Kun muiden kuin suo- men- tai ruotsinkielisten työttömien työnhakijoiden osuus kai- kista työttömistä oli koko kaupungissa maaliskuussa 16 pro- senttia, Varissuolla se oli 47, Lausteella 46 ja Halisissa 35 prosenttia.
Työikäisen väestön osuus on pysynyt lähes samana kymme- nen vuoden vertailujakson aikana. 15- 64 -vuotiaiden työikäis- ten määrä laskee kuitenkin noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxxxxxxxxxxxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden pro- senttiosuutta työikäisestä väestöstä) oli Turussa v. 2011 29,5
%, joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %.
Vanhustenhuollon suurin haaste on vanhusten lukumäärän jyrkkä kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotie- tojen mukaan kesäkuussa 2013 oli yli 85 -vuotiaita 4846 henki- löä ja lukumäärä on kasvamassa jyrkästi. Yli 85 -vuotiaista 50
% on palvelujen piirissä.
Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja hei- dän 25-44 –vuotiaiden vanhempiensa ja työelämässä olevien poismuutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tun- temattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee vuodesta toiseen muutto- liikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen.
THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoin- nissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsiperheiden ongelmista kertovat maan keskiar- von ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja avohuollon tuki- toimenpiteiden piirissä olevien 0-17 -vuotiaiden lasten määrät. Huostaan otetuissa ja myös kiireellisesti sijoitetussa erottuu 13-17 –vuotiaiden ikäryhmä. Vaikeasti oireilevan teinin sijoit- taminen perheeseen on nyt käytettävissä olevan tuen turvin harvoin mahdollista. Sijaishuollon ostopalvelut ja sitä myötä kustannukset ovat kasvaneet tuntuvasti
Köyhyys oli ATH- tutkimuksen (v. 2010) mukaan varsinkin nuoremmissa ikäluokissa koko Suomen keskiarvoa huolestut- tavampi. Joka neljännessä perheessä menojen kattaminen käytettävissä olevilla tuloilla oli hankalaa. Useampi kuin joka kolmas perhe tarvitsisi myös apua arjesta selviytymiseen. Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Turussa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eni- ten Suomessa. Turkulaisilla on valtakunnallisessa vertailussa todettu erityisen paljon psykososiaalisia ongelmia.
Lainsäädännön muutoksista aiheutuvat palvelutarpeen lisäyk- set ja uudelleen arviointi koskettavat lähinnä perusterveyden- huoltoa, kuntoutumispalveluita ja vanhuspalveluita. Sosiaali- huoltolain kokonaisuudistus on tulossa suunnittelukauden loppupuolella.
Kuntaa velvoittavia lakimuutoksia ovat mm. terveydenhuoltola- ki (1.5.2011 vaihe I ja 2014 vaihe II), ja vanhuspalvelulaki v. 2013. Vanhuspalvelulain lähtökohta on ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Lain mukaan kunnan toimintaa on edistettävä koko ikääntyneen väestön aseman parantamiseksi, hyvinvoinnin, terveyden ja toiminta- kyvyn edistämiseksi sekä iäkkäille järjestettävien palvelujen kehittämiseksi osana kunnan strategista suunnittelua. Iäkkään henkilön hoito on järjestettävä laitoksessa vain, jos se on pe- rusteltua henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta valmis- televan työryhmän toimeksianto korostaa sosiaali- ja tervey- denhuollon perustason integraatiota sekä kuntalähtöistä palve- luiden järjestämisvastuuta. Erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden tarpeiden kasvaessa kuntatasolla tehtävät ratkai- sut ovat avainasemassa.
Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna 2015. Sosiaalihuoltolain uudistaminen kuuluu suureen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiskokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon jär- jestämisestä säädetään erikseen ns. järjestämislaissa, jonka
valmistelu jatkuu. Uuden sosiaalihuoltolain lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö sekä rajapintalait, joissa säädetään muun muassa asiakasmaksuista sekä asiakkaiden asemasta ja oikeuksista. Lisäksi selkeytetään vastuita ja ke- hitetään yhteistyötä ja osaamista yhdessä muiden hallin- nonalojen kanssa.
Toiminnan kehittämislinjaukset ja kehittämissuunnitelma
Hyvinvointitoimialalla prosessijohtaminen toteutuu kolmen elinkaarimallin mukaisen ydinprosessin kautta. Ydinprosesseja ovat:
< lasten ja nuorten kasvun tukeminen
< itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen
< ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen
Elinkaarimallin avulla tunnistetaan ikäryhmien asiakastarpeet. Elinkaarimalli painottaa asiakasnäkökulmaa, jolloin ikäryhmit- täiset asiakastarpeet tulevat selkeämmin esille.
Ikäryhmien asiakastarpeita - terveyttä ja hyvinvointia – ediste- tään tulosalueiden välisellä yhteistyöllä.
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Asiakastarveanalyysi
Hyvinvointitoimialan lasten ja nuorten palvelut ovat pitkälti lainsäännön velvoittamia. Painopiste on peruspalveluissa, niiden saatavuudessa ja toimivuudessa. Tavoitteena on on- gelmien ehkäiseminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Peruspalvelut, neuvola ja koulutervey- denhuolto kattavat koko ikäryhmän. Niiden kautta saadaan hyvä kuva alle 18-vuotiaiden turkulaisten elämäntilanteesta ja palvelutarpeesta. Palveluja kehitetään entistä tiiviimmin yhteis- työssä sivistystoimialan kanssa, jotta lasten, nuorten ja perhei- den tarvitsemaa tukea voidaan viedä normaaleihin kasvuym- päristöihin aina, kun se on mahdollista. Hyvinvoiva lapsi ja nuori –hankkeessa (Xxxxx XX –rahoitus) keinoja ehkäisevän työn vahvistamiseen ja verkostoituviin erityispalveluihin. Yh- teistyötä vapaa-aikatoimialan kanssa jatketaan ennaltaehkäi- sevän toiminnan lisäämiseksi, mm. Eviva -hankkessa. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään peruspalveluilla ja koulutustakuulla, vakaviin syrjäytymisriskeihin puututaan asunnottomuutta vä- hentävillä toimilla (TALK-tuettu asuminen).
Palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt
Lastensuojelussa on käynnissä muutos ehkäisevän työn ja avohuollon toiminnan vahvistamiseksi ja sijaishuollon muutta- miseksi perhehoitopainotteiseksi. Lasten ja nuorten palvelujen kustannusrakenne on edelleen painottunut liikaa raskaimpaan korjaavaan toimintaan, näin erityisesti lastensuojelussa. Las- tensuojelun palveluja tarvitsi vuonna 2012 n. joka kymmenes alle 18-vuotias turkulainen. Lastensuojelun painopisteen muu- toksen jo toteutuneiden toimenpiteiden taloudelliset vaikutuk- set eivät näy, koska huostaan otettujen kokonaismäärä on edelleen kasvanut ja erityisesti ostettujen sijaishuollon palvelu- jen kustannukset ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Rakenne- muutostavoitteet ovat siis entistä ajankohtaisempia. Suotuisaa kehitystä on nähtävissä mm. jälkihuollossa, jossa nuorten
tuetulla asumisella on pystytty vähentämään jälkihuollon sijoi- tuksia. Lastensuojelun kehittämistoimet ovat mukana myös kaupungin uudistamisohjelmassa.
Lasten ja nuorten terveydenhuollossa neuvoloiden sekä koulu- terveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon palveluja tuote- taan terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaisesti. Raskaam- man tuen tarpeen ehkäisemiseksi järjestettäviä perheille kotiin annettavia palveluja on jo pystytty hieman lisäämään, mm. Torin kulman toiminta on vakinaistettu ja lapsiperheiden koti- palvelu käynnistyy syksyllä 2013. Toiminnan laajentamiselle on asetettu vuositavoitteet.
Vuoden 2013 aikana valmistellaan monialaisena yhteistyönä lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelusuunnitelma ja terveydenhuoltolain edellyttämä toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveyden-huollolle.
Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat:
• lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän aikaisin
• lastensuojelun palvelurakenne uudistetaan avohuoltoon ja perhehoitoon painottuvaksi
• nuorten syrjäytymistä ehkäistään.
Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen
Asiakastarveanalyysi
Turkulaisten hyvinvointi ja terveydentila on keskimäärin varsin hyvä, mutta sosiaaliryhmien välillä oli havaittavissa sama ero kuin valtakunnallisesti: väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuret. Laman myötä kokonaistilanne heikkeni merkittävästi ja hyvinvointierot uhkaavat edelleen kasvaa.
Työikäisessä väestössä riski hyvinvointipuutteiden kasautumi- seen kohdentuu yksinasuviin ja yksinhuoltajiin. Maahanmuutta- jien määrä on Turussa suhteellisen suuri ja kasvaa edelleen. Heidän hyvinvointinsa on kantaväestön hyvinvointia matalam- malla tasolla kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Turkulaisten hyvinvointierot ovat myös alueellisesti painottuneita ja alueelli- set erot ovat kasvaneet entisestään viime vuosina.
Turun terveydenhuollon rakenne on muiden suurten kaupunki- en kaltainen. Perusterveydenhuollon avohoidossa Turun avo- terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset olivat vuonna 2012 suurten kaupunkien vertailussa pienimmät, 18,0 prosent- tia mediaania pienemmät. Suurten kaupunkien lailla Turun terveydenhuolto on erikoissairaanhoitopainotteinen.
Vammaispalvelut Turku tuotti vuonna 2012 Kuusikkokuntien vertailussa toiseksi edullisimmin ja kehitysvammaisten henki- löiden palvelut kolmanneksi edullisimmin vuonna 2011 (asia- kasta kohden laskettuna). Toimeentulotuen määrä asiakasta kohden laskettuna oli kuusikkokuntien pienin ja asukasta koh- den laskettuna toiseksi pienin vuonna 2011
Palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt
Työikäisen väestön hyvinvointia lisätään ehkäisevillä palveluilla ja estämällä hyvinvointipuutteiden kasautuminen sekä luomalla rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja terveys- erojen kaventamiseksi. Valtuustoryhmien välisen Turku-
sopimuksen linjaukset (esimerkiksi vaikuttavuus, kaupunkilais- ten osallisuus) otetaan huomioon laadukkaita peruspalveluita kehitettäessä.
Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat:
1. Edistetään hyvinvointia ja terveyttä ja kavennetaan hyvin- vointi ja terveyseroja
2. Kehitetään erityisryhmien palveluita palvelutarpeiden mukai- sesti (päihde- ja mielenterveyspalvelut)
3. Lisätään hyvinvointia ja terveyttä tukemalla terveitä elämän- tapoja ja tarjoamalla ehkäiseviä palveluita
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oleellista on hyvin- vointi- ja terveyserojen kaventaminen, terveiden elämäntapo- jen ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä terveestä ympäristöstä huolehtiminen. Maahanmuuttajat on valittu erityiseksi kohde- ryhmäksi. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa pyritään asia- kaslähtöisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Palveluiden kehittämi- sessä oleellista on peruspalveluihin panostaminen ja asumis- palveluiden rakenteen keventäminen. Ehkäisevissä palveluissa lisätään erityisesti sähköisiä palveluita ja huolehditaan, että ajanmukainen ja oikea terveystieto on kaikkien kaupunkilaisten saatavilla. Kaupungin alueelliset erot ja asiakkaiden erilaiset tarpeet otetaan huomioon palveluita kehitettäessä.
Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen
Asiakastarveanalyysi
Turun vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma on osa Turun kaupungin hyvinvointiohjelmaa . Ohjelmassa otetaan huomi- oon Turun kaupungin ikärakenne ja sitä vastaava palvelutarve. Uusi ikälain mukainen toiminta panostaa erityisesti ennaltaeh- käiseviin palveluihin, palveluohjaukseen ja neuvontaan. Näi- den tekijöiden avulla ikäihmisten käyttämien säännöllisten palvelujen tarvetta voidaan myöhentää ja palveluja voidaan entistä paremmin ja tehokkaammin kohdistaa vastaamaan kasvavan, kaikkein iäkkäimmän ikäryhmän palvelutarpeisiin . Palvelujen monipuolisuutta kehitetään pitkäjänteisesti vastaa- maan entistä paremmin 65- 84 -vuotiaiden asiakkaiden tervey- den ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Palvelusopimuksen pai- nopistemuutokset vastaavat ikääntyneen väestön toimintaky- vyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain sisältöä ja siitä johdettua laatusuositusta.
Turun kaupunginvaltuuston aikaisemmin esittämät lisäykset siitä, että vanhustenhuollon palvelusetelit tuodaan päätettä- väksi, kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen sekä lautakuntakäsittelyn yhtey- dessä osoitettu lisäraha tulee käyttää mm. tehostetun palvelu- asumisen lisäämiseen, on otettu huomioon uuden sopimuksen tavoitteissa. Samoin omaishoidon tuen osuus ja myönnettyjen tukien riittävyys on huomioitava entistä paremmin osana talo- usarviota. Näiden vaihtoehtojen tuomat mahdollisuudet tukevat nykyisen, suhteellisen raskaan palvelurakenteen keventämistä, mutta samalla mahdollistavat lisäpanostuksen ennaltaehkäise- viin ja kevyempiin palvelumuotoihin. Lisäksi rakennemuutok- sella varmistetaan oikea-aikainen ympärivuorokautisen hoidon riittävyys silloin, kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista.
Ehkäisevä vanhustyö on erityisenä painopisteenä ja tukee vahvasti kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn säilymistä parempana entistä pidempään. Laajennettu palveluohjaus- ja neuvontapiste sekä vanhusneuvola ja siihen yhdistyvä yhteis- työ muiden hallintokuntien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa vahvistavat ikäihmisten omahoitoa ja toimintakyvyn ylläpitämistä sekä niihin tarvittavaa tukea. Lisäksi kotihoidon peittävyys ja keskiraskaan kotihoidon palvelun nostaminen painopisteeksi, lisäävät kotihoidon vaikuttavuutta, jotta kotona
asuminen on entistä useammin vaihtoehto ympärivuorokauti- selle hoidolle.
Palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt
Tällä hetkellä ikäihmisten palvelujen kehittäminen perustuu sopimuksen mukaisesti ikäihmisten hoidon palvelurakenteen muuttamiseen avopalvelupainotteisemmaksi ja ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen.
Vanhuspalvelujen kehittäminen ja palvelujen uudelleen koh- dentaminen saa vahvistusta uuden ns. ikälain perusteista. Laki ohjaa palvelun tuottajaa tukemaan ikääntyneen väestön hyvin- vointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä paran- tamaan heidän mahdollisuuttaan osallistua elinoloihinsa vaikut- tavien päätösten valmisteluun. Iikäihmiset voivat entistä pa-
remmin vaikuttaa palvelutarpeidensa huomioimiseen ja siihen, että saavat niitä palveluja, jotka he itse kokevat tarpeellisim- miksi. Palvelutarpeen selvittäminen ja jatkossa palvelusuunni- telman tekeminen ja suunnitelman arvioiminen on myös täs- mennetty uudessa lainsäädännössä.
Uusi laki edellyttää vuosittain kunnan alueella tapahtuvaa arviointia iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämisestä ja kehittämisestä. Toisaalta kun- nan on samalla arvioitava palveluihin tarvittavat voimavarat ja myös hoitoa ja palveluita antavien henkilöiden asiantuntemus. Vanhusneuvoston roolia on selkiytetty ja neuvoston mukaan ottamista kunnan vanhuspalvelujen suunnitelman valmisteluun on vahvistettu. Näin palvelujen kehittäminen on entistä enem- män osallisuuteen perustuvaa ammattilaisten ja asiakkaiden välistä keskustelua toimintojen järjestelyistä ja laadusta.
TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN/MUUTOKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET
Toimialan kehittämistoimenpiteet ja tulokset strategisiin ohjelmiin ja toimialan kehittämiseen pohjautuen
1.1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet
1.1.1 Lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän aikaisin
Mittari ja toimenpide
Lähtötaso/ vuosi
Toteutunut 2012
Enn. 2013
TAE 2014 TS 2015 TS2016
Lastensuojelun tarve: Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden määrä ja %-osuus ikäryhmästä, tavoit- teena tarpen väheneminen 4 vuoden kuluessa | 7,8%/ 2008 | 10,3% | vuoden 2013 taso | -0,5 % | -0,5 % | -0,5% |
Toimenpide:
Lapsiperheiden kotiin annettavaa apua lisätään. Xxxxxxxxxx työn työnjako, vastuut ja prosessit selkiytetään. Ehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten kanssa.
1.1.2 Lastensuojelun palvelurakenne uudistetaan avohuoltoon ja perhehoitoon panottuvaksi
Mittari ja toimenpide
Lähtötaso/ vuosi
Toteutunut 2012
Enn. 2013
TAE 2014 TS 2015 TS2016
Entistä suurempi osuus lastensuojelu- asiakkaista tulee autetuksi avohuollon keinoin. | 2008: 6,1 % avo- huolto, 1,7 % sijais- huolto, suhteelliset osuudet 78,2 % / 21,8% | 9,0 % avo- huolto; 1,3 % sijais- huolto Lastensuo- jelun asi- aakkaana 2888, avo- huollossa 2416, sijoi- tettuna 608 | avohuollon osuus kas- vaa | avohuollon osuus kas- vaa | avohuollon osuus kasvaa | avohuol- lon osuus kasvaa |
Lastensuojelun asiakkaana olleiden lasten kokonaismäärä sekä avohuollon asiakkaana ja sijoitettuna olleet lapset 0-17 v. Tavoitteena avohuollon suhteellisen osuuden kasvu. |
Toimenpide:
Avohuollon toimintaedellytyksiä parannetaan.
Perhehoidon osuus huostaan otettujen | 41 % | + 5 % - yksikköä 31.12.2013 tilanteeseen nähden | + 5 % | +5 % | ||
sijoituksista kasvaa | 32,9 % | 41,6% | ||||
/2008 |
Toimenpide:
Perhehoidon osuutta huostaan otettujen sijoituksista lisätään. Oman palvelutuotannon rakenteen ja laajuuden arviointi.
1.1.3 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
Mittari ja toimenpide
Lähtötaso/ vuosi
Toteutunut 2012
Enn. 2013
TAE 2014 TS 2015 TS2016
Nuorisotakuun toteutuminen | Turkulaisen | Toiminta | Toiminta | Nuorisota- | Nuorisotakuu- | Nuorisota- | ||
nuoren | mallin mu- | mallin mu- | kuuta edis- | ta edistävät | kuuta | |||
ohjausmalli | kaista | kaista | tävät hyton | hyton toimen- | edistävät | |||
kehitetty ja | toimenpiteet | piteet toteutu- | hyton | |||||
vastuutettu | toteutuneet | neet | toimenpi- | |||||
2011 | teet toteu- | |||||||
tuneet | ||||||||
Toimenpide:
Hyto toteuttaa omilla toimenpiteillään nuorisotakuuta
Nuorten TALK-mallin mukainen tuettu | selvitys | Solmittu aie- | 25 nuorta | 40 uutta | 40 uutta | 40 uutta |
asuminen lisääntyy. | tehty (lkm. | sopimus | tuetussa | tukiasuntoa | tukiasuntoa | tukiasun- |
n. 100) | valtion | asumisessa | toa | |||
2011 | kanssa | |||||
asian eteen- | ||||||
päinviemi- sestä | ||||||
Toimenpide:
Vähennetään nuorten asunnottomuutta, keinona TALK-mallin tukiasuminen.
2.2.1 Edistetään hyvinvointia ja terveyttä, kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja
Mittari ja toimenpide
Lähtötaso/ vuosi
Toteutunut 2012
Enn. 2013
TAE 2014 TS 2015 TS2016
Väestön koettu hyvinvointi: Elämänlaa- tunsa (WHOQOL 8) keskimääräistä paremmaksi kokevien osuus (%) (yli 20-vuotiaat, ATH-tutkimus) | 54,4 %/ 2010 | ATH- tutkimusta ei tehty | ATH- tutkimusta ei tehty | kasvaa (%) | ATH- tutkimusta ei tehdä | kasvaa (%) |
Hyvinvointierojen kaventuminen eri | 13,6 %/ 2010 | ATH- tutkimusta ei tehty | ATH- tutkimusta ei tehty | Ero kapenee (%) | ATH- tutkimusta ei tehdä | Ero kape- nee (%) |
väestöryhmien välillä (Elämänlaatunsa | ||||||
keskimääräistä paremmaksi kokevien | ||||||
prosenttiosuuksien ero korkean ja | ||||||
matalan koulutusryhmien välillä) tavoit- | ||||||
teena eron pieneneminen | ||||||
(yli 20-vuotiaat, ATH-tutkimus) |
Toimenpide: Tehostetaan työllistämistä, vähennetään erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä luomalla pysyvät toiminatamllit eri kohderyhmil- le (työkyvyttömät, tulottomat, nuorisotakuu piirissä olevat). Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista.
2.2.2 Kehitetään erityisryhmien palveluita palvelutarpeiden mukaisesti (päihde- ja mielenterveyspalvelut)
Mittari ja toimenpide
Lähtötaso/ vuosi
Toteutunut 2012
Enn. 2013
TAE 2014 TS 2015 TS2016
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden välittömät kokonaiskustannukset M€ (Erikoissairaanhoidon, perustervey- denhuollon, sosiaalityön ja kuntoutu- mispalveluiden päihde- ja mielenterve- yspalveluiden kustannukset) | 40,6M€ | 40,7M€ | 43,8M€ | 45,3M€ | < +1% | < +1% |
Niiden osuus, joilla on itse raportoitua | ATH- | ATH- | osuus ( %) | ATH- | osuus ( %) | |
masennusta (%) laskee | 12,8 % | tutkimusta | tutkimusta | laskee | tutkimusta ei | laskee |
(yli 20-vuotiaat, ATH-tutkimus) | 2010 | ei tehty | ei tehty | tehdä |
Toimenpide: Palveluita paljon tarvitsevien palveluiden kehittäminen (KASTE-hanke). Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen kehit- täminen. Palveluketjun tehostaminen, kuntouttavan otteen lisääminen. Selvitetään asumisen tuen tuottaminen omana toimintana (kus- tannusvaikutukset). Järjestöjen tuen lisääminen kuntouttavassa toiminnassa. Korvaushoitoketjun parantamisen toteuttaminen. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdistämisen selvitys
2.2.3 Lisätään hyvinvointia ja terveyttä tukemalla terveitä elämäntapoja ja tarjoamalla ehkäiseviä palveluita
Mittari ja toimenpide
Lähtötaso/ vuosi
Toteutunut 2012
Enn. 2013
TAE 2014 TS 2015 TS2016
Diabetesta sairastavien 25-64 vuotiai- den %-osuus pysyy ennallaan tai vähenee (Sotkanet) | 3,4%/ 2011 | 3,54 % | 3,54 % | 3,54 % | 3,54 % | 3,45 % |
Väestön painoindeksi BMI (lihavien osuus laskee tai pysyy samana) (yli 20-vuotiaat, ATH-tutkimus) | 15,7%/ 2010 | ATH- tutkimusta ei tehty | ATH- tutkimusta ei tehty | 14 % | ATH- tutkimusta ei tehdä | 13 % |
Turkulaisten tupakointi (päivittäin tupa- koivien %-osuus vähenee, yli 20 – vuotiaat, ATH-tutkimus) | 24,1% /2010 | ATH- tutkimusta ei tehty | ATH- tutkimusta ei tehty | 23 % | ATH- tutkimusta ei tehdä | 21 % |
Turkulaisten miesten ja naisten alkoho- lin liikakäyttö vähenee (yli 20-vuotiaat, AUDIT-C, ATH-tutkimus) | M 49,2%/ N 28,5%/ 2010 | ATH- tutkimusta ei tehty | ATH- tutkimusta ei tehty | M 48 %/ N 26 %/ | ATH- tutkimusta ei tehdä | M 45 %/ N 24 %/ |
Toimenpide: Lisätään sähköistä asiointia kaikilla tuloslaueilla. Huolehditaan asianmukaisen ja ajantasaisen terveystiedon välittämisestä hyvinvointitoimialan toimipisteissä ja internetissä.
2.3.1. Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi
Mittari ja toimenpide
Lähtötaso/ vuosi
Toteutunut 2012
Enn. 2013
TAE 2014 TS 2015 TS2016
75 vuotta täyttäneiden säännöllisen | 13,2% | 13,7% | 13,8% | 13.5% | 13,2% | 13% |
kotihoidon piirissä olevien osuus las- | 2008 | |||||
xxx |
Toimenpide: Nostetaan kotihoidon intensiteettiä.
Omaishoidontukea saavien 75 vuotta | 2,8% | 2,8% | 3,0% | 2,9% | 3,2% | 3,4% |
täyttäneiden osuus kasvaa | 2008 |
Toimenpide: Edesautetaan omaishoidontuella ikäihmisten kotona asumista.
Ympärivuorokautisen hoidon piirissä | 11,1% | 10,9% | 10,6% | 10,2% | 9,9% | 9,7% |
olevien 75 vuotta täyttäneiden tavoite- | 2008 | |||||
osuus laskee |
Toimenpide: Nostetaan kotihoidon intensiteettiä. Edesautetaan omaishoidontuella ikäihmisten kotona asumista. Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muuttaminen.
2.3.2. Turvataan aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla
Mittari ja toimenpide
Lähtötaso/ vuosi
Toteutunut 2012
Enn. 2013
TAE 2014 TS 2015 TS2016
Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyvi- en keski-ikä myöhentyy strategiakau- den aikana | 83v/ 2008 | 84,1v | 84,2v | 84v 5kk | 84v8kk | 85 v |
Toimenpide: Kehitetään laaja-alaista palveluohjausta ja vanhusneuvolatoimintaa. Hyödynnetän ja kehitetään muiden toimijoiden kanssa toimintakykyä, elämänlaatua ja terveyttä ylläpitäviä toimintoja.
Kotona asuvien +75-vuotiaiden määrä | 88,9%/ | 89,1% | 89,4% | 89,8% | 90,1% | 90,3% |
kasvaa | 2008 |
Toimenpide: Kehitetään laaja-alaista palveluohjausta ja vanhusneuvolatoimintaa. Hyödynnetän ja kehitetään muiden toimijoiden kans- sa toimintakykyä, elämänlaatua ja terveyttä ylläpitäviä toimintoja.
3 UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN SITOVAT KOKONAISVAIKUTUKSET
Toimielin TAE 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019
Sosiaali- ja terveyslautakunta | -5,810 Milj € | -5,865 Milj € | -6,415 Milj € | .. | .. | .. |
4 TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT
4.1 Sosiaali- ja terveyslautakun-
ta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
65 vuotta täyttäneiden ikävakioidut deflatoidut kustannukset väestöä kohti vuodessa | 7 557€ | 7 154€ | 6 995€ | .. | .. | .. | .. |
Varsinais-Suomen sairaanhoitopii- rin maksuosuus (M€) | 147,6M€ | 150,7M€ | 158,1M€ | 174,4M€ | 177,3M€ | < +3,8% | < +3,8% |
Terveysasemien peittävyys | .. | 45 % | 40,5 % | 40,5 % | 41 % | 41,5 % | 42 % |
Yli 500 pv työttömyysetuutta saa- neet (ns. Kela-lista) | .. | 2503 | 2 521 | 2 995 | 2700 | .. | .. |
Toimeentulotuen piirissä olevat kotitaloudet | 9 347 | 9 056 | 9 506 | 9500 | 9500 | .. | .. |
Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset/asukas (perusth ja erikoissh) € (Suurten kaupunkien vertailu) | 2070 | 2135 | 2168 | .. | .. | .. | .. |
Perusterveydenhuollon kustan- nukset / 0-6 vuotias lapsi | 471 | 499 | 517 | .. | .. | .. | .. |
5 TOIMIELIMEN MÄÄRÄRAHAT 1 000 €
5.2 Sosiaali- ja terveyslautakunta
Sidotut määrärahat TP 2012 TA 2013 ENN 2013
SL 2014 HKE
2014
TA 2014 TS 2015 TS 2016
TOIMINTAKATE | ‐552 549 | ‐574 571 | ‐593 124 | ‐586 068 | ‐599 753 | ‐597 719 | ‐616 094 | ‐632 968 |
Toimintatulot | 83 439 | 77 584 | 76 478 | 76 514 | 72 240 | 72 240 | 73 565 | 73 933 |
Valmistus omaan käyttöön | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Toimintamenot | 000 000 | 000 000 | 669 602 | 662 582 | 671 992 | 669 959 | 689 659 | 706 901 |
INVESTOINNIT NETTO | ||||||||
Invesointointimenot | 757 | 900 | 846 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 |
Rah.osuudet investointeihin | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Pys.vast.hyöd.luovutustulot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
MUUT RESURSSIT | ||||||||
Henkilötyövuodet | ||||||||
Tilojen käyttö (m2) | ||||||||
• ENN = Ennuste / SL = Suunnitteluluku / HKE = Hallintokuntien ehdotus
Määrärahat tulos-/palvelualueittain 1 000 € TUOTOT KULUT KATE
Hyvinvointitoimiala yhteensä | 72 240 | 669 959 | ‐597 719 |
Toimialan hallinto | 675 | 70 564 | ‐69 889 |
Sosiaalityön palvelut | 20 411 | 99 754 | ‐79 343 |
Perusterveydenhuollon palvelut | 10 321 | 49 122 | ‐38 801 |
Erikoissairaanhoidon palvelut | 3 000 | 000 000 | ‐217 319 |
Kuntoutumispalvelut | 2 490 | 70 976 | ‐68 486 |
Vanhuspalvelut | 34 549 | 158 430 | ‐123 881 |