Contract
1.3.2018–
29.2.2020
TULOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
TULOSTUSALAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2018–29.2.2020
Sisältö
TULOSTUSALAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 8
1 § Sopimuksen soveltamisala 8
4 § Koeaika 9
13 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut 23
15 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 23
21 § Sopimuksen voimassaoloaika 26
Liite 1: TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 25.10.1985 33
Liite 2: TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY PARIVERTAILUN AVULLA 37
Liite 4: PÖYTÄKIRJA TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA 42
Aika 22.12.2018
Paikka Eteläranta 10, Helsinki
Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n edustajat
1 Sopimuskausi
Sopimuskausi on 1.3.2018 – 29.2.2020.
2 Palkkaratkaisu
1. Palkkoja korotetaan 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 2,2 % suuruisella yleiskorotuksella.
2. Lisäksi Palkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien 1, 0 % suuruisel- la yrityskohtaisella erällä luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien. Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan kuukausi- ja tuntipalkkalaisten työntekijöiden peruskuukausi- ja tuntipalkoista.
3. Palkkatasokuvaajia korotetaan 1.1.2019 alkaen 2,2 %:lla.
Yrityskohtainen erä
Paikallisesti sovittavan yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan yrityksen marraskuun palkkasummasta. Yrityskohtaisen erän käytön ensisijaisena ta- voitteena on huomioida yrityksen tai sen yksittäisen kohteen erityisolosuhteet ja vaatimukset työntekijöiden erityisammattitaidolle.
Yrityskohtaisen erän käytöstä sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken siten, että erä toteutetaan 1.1.2019 lukien. Työnantaja ja pääluotta- musmies voivat yhdessä sopia, että erän käytöstä sovitaan luottamusmiehen kanssa.
Yrityskohtaisen erän käytöstä on sovittavat 31.1.2019 mennessä. Jos erän käy- töstä ei päästä sopimukseen tai sen käytöstä ei luottamusmiehen puuttuessa ole mahdollista neuvotella, jaetaan erä yleiskorotuksena kaikille työnteki- jöille.
Tekstimuutokset tulevat voimaan samasta ajankohdasta lukien kuin palkka- ratkaisu.
Työehtosopimuksen tekstimuutokset ilmenevät liitteestä. Helsingissä 22.12.2018
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
Liite
TULOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2018-2020 TEKSTIMUUTOKSET
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA:an kuuluvien kopio- ja tulostusalan yritysten ja niiden palveluksessa olevien tämän sopimuksen palkkaliitteessä kuvattuihin ja niihin rinnastet- taviin ja tukeviin työtehtäviin mainittujen työntekijöiden välisissä työsuh- teissa.
2 § Yleiset sopimukset
Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001 – on voimassa sellaisenaan, mutta takaisi- nottovelvollisuuden osalta noudatetaan 6 kk takaisinottovelvollisuutta.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli TT ja SAK solmivat sopimuskaudella uusia yleisiä sopimuksia noudatetaan nii- tä tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla, ellei näiden uusien yleisten sopimus- ten soveltamisala ja voimaantulosäännöksistä muuta johdu.
6 § Työaika
Korjataan alla olevat stilisoinnit:
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työajan lyhentämisen Vuosittaiseen työaikaan vaikuttaa myös 1.1.1995 voimaan tul- lut työajan lyhentäminen. Sen osalta noudatetaan liittojen välillä solmittua työajan lyhentämispöytäkirjaa, joka on tämän sopimuksen liitteenä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhentämisvapaiden korvaamisesta rahana.
Työajan lyhentämisessä tulee huomioida myös edellä kuvattu työmarkkinakeskusjär- jestöjen 14.6.2016 sopima 24 tunnin pidennys vuosittaiseen työaikaan.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Vain työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia siirtymisestä 40 tunnin työvii- kosta 37,5 tunnin työviikkoon, jos työntekijän työsuhde on alkanut ennen työehtoso- pimuksen voimaantuloa.
Lepoaika
1. Vuorokautisen työn ollessa 7 6 tuntia pitempi, työntekijälle annetaan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteet- tömästi poistua työpaikalta.
9 § Sairausajan palkka
Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakso alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti:
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää
yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää
7. Korvaava työ
Työntekijälle voidaan osoittaa korvaavaa työtä, joka ei haittaa työntekijän tervehtymistä. Korvaavatyö edellyttää työntekijän suostumusta. Työtekijällä on oikeus keskeyttää korvaava työ. Korvaavan työn muista ehdoista sovitaan paikallisesti työntekijän kanssa.
8. Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta
Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksissä voi olla käytös- sä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia pois- saoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslää- käriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.
10 § Lapsen sairastuminen
Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijäl- le palkka tämän työehtosopimuksen 9 §:n mukaan, jos:
• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,
• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 1,2,3 tai neljä (4) päivää.
12 § Vuosiloma ja lomaraha
Lomarahan maksamisesta voidaan sopia paikallisesti kirjallisesti toisin. Paikallisesti voidaan sopia myös lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaa- seen. Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia lomarahan ja tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen.
13 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmak- sukausittain liiton nimeämille pankkitileille. Pidättäminen suoritetaan si- ten kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä ve- rotusta varten todistus pidätetystä summasta.
15 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
Luottamusmiehelle maksetaan yleissopimuksen 4 luvun tarkoittamaa lisä- korvausta kuukausittain seuraavasti:
Työntekijöiden lukumäärä Korvaus/kk
10–49 83 euroa
50–200 102 euroa
yli 200 165 euroa
Luottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle riittävä aika työstä vapaata.
21 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on liitteineen voimassa sopimuskauden ajan ja sen jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta yksi kuukausi ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvot- teluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
PALKKALIITE
Kopio- ja Tulostusalaa koskevan työehtosopimuksen 8 §:n mukainen palkka- liite.
Yrityksessä voi olla käytössä oma palkkausjärjestelmä, joka täyttää tämän työ- ehtosopimuksen palkkausta koskevat vähimmäisehdot. Ennen järjestelmän käyttöönottoa on siitä annettava tarvittavat tiedot pääluottamusmiehelle, jol- la oikeus käyttää asiantuntijaa apunaan. Vähimmäisehtojen toteuttamista on tarkasteltava, mikäli toinen osapuoli asiaa vaatii, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Palkkatasojen kuvaajat 1.1.2019 alkaen:
Palkkataso | Palkkatason kuvaaja |
A | 1468,67 – 1755,67 |
B | 1542,67 – 2166,67 |
C | 1621,67 – 2377,67 |
D | 2024,67 – 2579,67 |
E | 2248,67 – 2912,67 |
5 § Vuorotyö, iltatyö
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuoron tunneilta erityistä vuorotyö- lisää sentteinä seuraavasti:
Iltavuoro (klo 14 jälkeen tehdyiltä tunneilta) 92 senttiä tunnilta.
Työvuoroissa, jotka alkavat kello 11.00 tai sen jälkeen, maksetaan kello 14.00 jälkeen tehdyiltä tunneilta iltatyölisää 92 senttiä tunnilta.
Iltatyölisää ei makseta yli- eikä hätätyössä.
TYÖSOPIMUSMALLI
Koeaika kuukautta
(enintään 4 kuukautta ja enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kes- tosta)
MUUTTOPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA:an kuuluvien tulostusalan yritysten ja niiden palveluksessa olevien tämän sopimuksen palkkaliitteessä kuvattuihin ja niihin rinnastettaviin ja tukeviin työtehtäviin mainittujen työntekijöiden välisissä työsuhteissa.
2 § Yleiset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia TT:n ja SAK:n välisiä sopimuksia:
• Yleissopimus 4.6.1997 (muutettu 10.5.2001)
• Turvallisuustyön työalatoimikuntia ja työsuojelun keskustoimikuntaa koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirja 4.2.1969
• Lomapalkkasopimus 21.3.2005
• Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001 -on voimassa sellaisenaan, mutta takai- sinottovelvollisuuden osalta noudatetaan 6 kk takaisinottovelvollisuutta.
3 § Työsopimus
Työnantajalla on oikeus määrätä työnjohdosta ja valvonnasta sekä oikeus ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijä. Työnantajan oikeudesta määrätä työnjoh- dosta seuraa, että työntekijä on velvollinen suorittamaan työnjohdon hänelle osoittamaa työtä. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kui- tenkin velvollinen tilapäisesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.
Liitot suosittelevat, että työsopimus tehdään aina kirjallisesti.
Työsopimus on myös aina tehtävä kirjallisesti, jos sopijaosapuoli sitä vaatii. Työntekijälle työsuhteen keskeisistä ehdoista annettavan kirjallisen selvityk- sen osalta viitataan työsopimuslain 2 luvun 4 §:ään.
Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työsopimusta solmittaessa, kuka toimii tässä sopimuksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä ja työntekijöiden työ- suojeluvaltuutettuna.
Kullakin tämän sopimuksen piiriin kuuluvalla työntekijällä on työsopimus- lain mukainen koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Koeajasta on työsopimusta solmittaessa erikseen ilmoitettava työntekijälle.
5 § Työsuhteen päättyminen
Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä
1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta;
3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta;
4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja
5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työ- suhteen jatkuttua keskeytyksettä
1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta;
2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.
Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.
Pöytäkirjamerkintä:
1. Irtisanomisesta on annettava asianomaiselle työntekijälle kirjallinen ilmoi- tus, josta ilmenee vaadittaessa irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisen ajankohta.
2. Xxxxxxx henkilölle hänen rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä vuoksi on annet- tu varoitus, osapuolet suosittelevat, että siitä ilmoitetaan myös asianomaiselle luottamusmiehelle.
6.1. Säännöllinen työaika
Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevaa työaikalakia, mikäli tästä so- pimuksesta ei muuta ilmene.
Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllinen työaika tasoittuu käytössä olevan työaikamuodon keskimäärään, enintään 40 tuntiin tai 37,5 tuntiin enintään 26 viikon ajanjaksossa. Tällöin saa vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 50 tuntia.
Työtä varten on laadittava ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä vähin- tään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keski- määrään.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi:
Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla an- siotasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.
Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä las- ketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovi- tun säännöllisen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen piden- nyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen.
Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.
ESIMERKKEJÄ:
Henkilöille, joille kertyy työajan lyhennysvapaata, voidaan vapaata leikata vähentä- mällä 3 vapaata 1.1.1995 taulukosta tai vaihtoehtoisesti siirtyä soveltamaan 1.1.2017 voimaan tulevaa rinnakkaista taulukkoa, jossa yhden kertyneen vapaan arvo on muutettu 8 tunnista 6 tuntiin. Osa-aikaisten osalta lyhennysvapaiden leikkaus to- teutetaan osa-aikaisuuden suhteessa.
Työajan pidennys voidaan toteuttaa myös siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnan- tajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjes- tettäväksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.
Uusien työntekijöiden osalta työajan pidennys voidaan käyttää myös työhön pereh- dyttämiseen. Pidennyksen tuntimäärä suhteutetaan sovitun työajan mukaan esi- merkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdytystä yhteensä 12 tuntia kolmessa 4 tunnin erässä.
Mikälityöajanpidennystavasta eisovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mainitulla tavoilla:
Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan pidennys toteutetaan käyttämällä työ- ajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta taulukkoa (liite 3)
37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteute- taan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa.
Alle 38 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työaikaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työ- aikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyk- senä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.
Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajan- kohdan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehto- sopimuksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoi- tettavan työajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.
Vuosittaiseen työaikaan vaikuttaa myös 1.1.1995 voimaan tullut työajan lyhen- täminen. Sen osalta noudatetaan liittojen välillä solmittua työajan lyhentä- mispöytäkirjaa, joka on tämän sopimuksen liitteenä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhentämisvapaiden korvaamisesta rahana.
Työajan lyhentämisessä tulee huomioida myös edellä kuvattu työmarkkina- keskusjärjestöjen 14.6.2016 sopima 24 tunnin pidennys vuosittaiseen työai- kaan.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, vii- meistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. (TAL 35.2 §)
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työpaikoilla suositellaan noudatettavaksi periaatetta, että työvuo-roluetteloa laa- dittaessa tulee välttää epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja. Laadinnassa otetaan huomioon kysyntä, työn luonne sekä työntekijän olosuhteet. Työvuorojen sijoittelun osalta on otettava huomioon, että työ on järjestettävä niin, että työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten.
6.2. Lepoajat
1. Vuorokautisen työajan ollessa 6 tuntia pitempi, työntekijälle annetaan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteet- tömästi poistua työpaikalta.
2. Työntekijällä on oikeus nauttia työpaikalla taukotilassa kahvia tai vir- vokkeita siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toimintaa.
6.3. Vapaapäivät
1. Loppiaisviikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai sekä juhannus ja joulu- aatto ovat työntekijöiden vapaapäiviä.
Säännöllisesti työskentelevälle työntekijälle, jolle työsopimuksen perus- teella maksetaan kuukausipalkan sijasta tuntipalkkaa, maksetaan loppi- aiselta, helatorstailta sekä juhannus- ja jouluaatolta menetettyä ansiota vastaava korvaus.
2. Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaapäivään omana 50- ja 60-vuotis- päivänään, omana vihkiäispäivänään, parisuhteen rekisteröimispäivänään ja lähiomaisen kuolin- ja hautajaispäivänä silloin, kun mainitut päivät muutoin olisivat työpäiviä.
Pöytäkirjamerkintä:
Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia, avio- ja avopuo- lison lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä xxxx ja avopuolison vanhempia.
Ylityökorvaukset maksetaan työaikalain mukaan. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikoittaisesta ylityöstä kah- deksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja niitä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
8 § Palkkamääräykset
Palkkojen osalta noudatetaan erillistä palkkaliitettä.
9 § Sairausajan palkka
Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairaus- ajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:
Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti | Ajanjakso |
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta | 28 päivää |
3 vuotta mutta alle 5 vuotta | 35 päivää |
5 vuotta mutta alle 10 vuotta | 42 päivää |
yli 10 vuotta | 56 päivää |
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat, että paikallisesti sovittaisiin työnantajan ja luottamusmiehen kesken siitä, missä tilanteissa sairausajan palkan maksamisen perusteeksi riittää terveydenhoitajan tai muun luotettavan tahon selvitys ja kuka voi antaa tässä tarkoi- tetun hyväksyttävän selvityksen.
Paikallisesti voidaan sopia työnantajan ja luottamusmiehen kesken siitä, että sai- rausajan palkan maksamisen perusteeksi enintään kolmen vuorokauden pituiselta ajanjaksolta riittää työntekijän oma ilmoitus. Työnantaja ja luottamusmies sopivat ilmoitusmenettelyn käytännön toteuttamisesta.
Liitot keräävät paikallisten sopimusten kokemukset ennen sopimuskauden päättymistä.
Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sairastumispäivän jäl- keen vähintään kuusi (6) arkipäivää tai jos työkyvyttömyys on johtunut työta- paturmasta, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.
Pöytäkirjamerkintä:
Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen saira- uspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai vuoron, maksetaan hänelle palkkaa tämän §:n mukaisesti työpäivän tai vuoron loppuun.
Sairausajan täydellä palkalla tarkoitetaan työntekijän palkkaa luontoisetuineen ja iltavuoro- sekä iltatyölisineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi sään- nöllisenä työaikana ansainnut.
Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, milloin sairaus on johtunut omasta tör- keästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.
Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden ta- kia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausvakuu- tuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnanta- jalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuiten- kaan enempää kuin maksamansa määrän.
Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, voi työnantaja toteut- taa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavat avustukset ja työnantaja suorittaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa puheena olevasta sairausvakuutuslain ulko- puolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.
Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet
1. Työkyvyttömyyden toteaminen
Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymän selvityksen perusteella, vaadittaessa yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksy- mällä lääkärintodistuksella.
Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut to- distukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.
2. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.
Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistus- ta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
3. Yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäytön tulee olla ensisijaista
Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaan- otolla.
Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.
4. Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan soveltami- seen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä
Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työnteki- jöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen.
Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti työsuhteen alkaessa.
Sekä työnantaja että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi.
On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan saira- uspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.
5. Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.
6. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista
Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, mil- loin se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Tähän liittyvät menette- lytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.
Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alka- essa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.
Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.
7. Korvaava työ
Työntekijälle voidaan osoittaa korvaavaa työtä, joka ei haittaa työntekijän tervehtymistä. Korvaavatyö edellyttää työntekijän suostumusta. Työtekijällä on oikeus keskeyttää korvaava työ. Korvaavan työn muista ehdoista sovitaan paikallisesti työntekijän kanssa.
8. Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta
Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksissä voi olla käytös- sä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia pois- saoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslää- käriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.
9. Vapaa ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä
Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeamman asteiset vammat ai- heuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustan- nuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoittamisessa.
Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainittujen ongel- mien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.
10. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy
Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolojen en- nalta ehkäisevään toimintaan.
Perhevapaat
Palkallinen äitiys-, isyys- ja adoptiovapaa
Työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen palkka äitiysvapaan ajal- ta 3 kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta 6 päivältä.
Pöytäkirjamerkintä:
Tässä tarkoitettu keskituntiansio lasketaan vuosineljännekseltä siten, että siltä ajalta tehdystä työstä maksettu palkka jaetaan saman kalenterivuoden vuosineljänneksen aikana tehtyjen tuntien määrällä. Keskituntiansioon otetaan huomioon työssäolo- ajan työtunneilta ansaittu palkka lisineen, silloin kun ne kohdistuvat tehtyihin työ- tunteihin. Keskituntiansioon ei lasketa lisä-, yli- ja sunnuntaityön korotusosia.
Palkanmaksun edellytyksenä on, että
• Työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä,
• Työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden äiti- ys- tai isyysvapaan alkaessa ja
• Työntekijä palaa takaisin töihin perhevapaan jälkeen.
Jos työntekijä päättää työsuhteensa siten, ettei palaa takaisin työhön perhe- vapaan jälkeen, on työnantajalla oikeus periä takaisin maksamansa äitiys-, isyys- tai adoptiovapaa-ajan palkan ja vastaavalta ajalta maksettujen päivä- rahojen erotus.
Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä mai- nituin edellytyksin säännöllisen työajan palkka ilman lisiä 3 kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijällä on oikeus van- hempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.
Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijäl- le palkka tämän työehtosopimuksen 9 §:n mukaan, jos:
• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,
• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään neljä (4) päivää,
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaadi- taan työntekijän omasta sairaudesta.
Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa talou- dessa.
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuolta- jalle on, että
• molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoi- toa tai itse hoitaa lasta tai
• toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten vuoksi ja
• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys.
Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.
Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan.
Pöytäkirjamerkintä:
Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen sääd.kok. n:o 130/85 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avustuk- sesta) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuak- seen VNp:n 3 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastuk- seen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työnantaja korvaa henkilölle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveys- huoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1009/78) tarkoittamissa ja työ- terveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorten työntekijäin suo- jelusta annetussa laissa (669/67), ja säteily-suojauslaissa (174/57) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydenhoitolain (469/65) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat henkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaa- ditaan.
Henkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuk- sista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
Mikäli em. lainkohdissa tarkoitettu tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa- aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.
2. Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
Perusedellytykset (koskevat kaikkia a-e kohtia)
Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä- töntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkä- rintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys, siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus ja kohtuullisine matka aikoineen kesti.
Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapatur- matapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräys- ten nojalla suoriteta.
Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämä- nä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.
Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuu- desta, ei ansionmenetystä korvata.
Erityisedellytykset
Ansionmenetys korvataan:
a) Uusi tai uusiutuva sairaus
Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa tode- taan työntekijän sairaus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestä- neen työkyvyttömyyden ajalta.
Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
b) Aikaisemmin todettu sairaus
Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tar- peen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.
Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laborato- rio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot toteavat, että työsopimuslain 2 luvun 8 §:n perusteella työnantajan on kor- vattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolelle.
e) Seulontatutkimukset
Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaeh- käisemiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulon- noista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatut- kimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli tutkimuksiin ei ole mahdollista päästä työajan ulkopuolella.
f) Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka maksetaan normaalina palkan- maksupäivänä.
2. Lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.
Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan kuukauden kuluessa vuosiloman päättymisestä.
Lomarahan maksamisesta voidaan sopia paikallisesti kirjallisesti toisin. Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia lomarahan ja tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen.
Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kui- tenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.
Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Xxxxxxxx maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräyty- misvuoden lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmää- räytymisvuoden lomakorvauksesta.
Soveltamisohje:
Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy.
Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työn- tekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymistä, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosiloma- palkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeu- tettu.
Soveltamisohje:
Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesti kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suorittami- seksi lasketaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan. Lomaraha maksetaan asevelvollisuu- den jälkeen työhön palattaessa.
13 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmak- sukausittain liiton nimeämille pankkitileille.
14 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
15 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
1. Luottamusmiehelle maksetaan seuraavasti:
Työntekijöiden lukumäärä Korvaus/kk
10 –49 83 euroa
50 –200 102 euroa
yli 200 165 euroa
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 70 % luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta. Korvauksen maksaminen edellyttää, että työsuojeluvaltuu- tetun edustamien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 20.
2. Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luotta- mushenkilön työsuhteen päättämistä.
Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luodaan pi- kaisesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuksen ja sen sisältämän työrauhavel- voitteen noudattamisesta tällaisessa asiayhteydessä.
Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoit- teena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luot- tamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.
3. Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtäviensä hoi- tamiseksi käyttää yrityksessä käytössä olevia henkilökohtaisia viestintä- välineitä (sähköposti, puhelin ja fax). Luottamusmiehellä on oikeus näitä välineitä käyttäen tarjota ammattiosaston ja liiton jäsenyyttä.
4. Luottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle riittävä aika työstä vapaata.
16 § Työrauhavelvoite
1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyk- siä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa- oloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimuk- seen ja palkkaliitteeseen kokonaisuudessaan tai joihinkin niiden yksityi- seen määräykseen, ovat kielletyt.
17 § Neuvottelujärjestys
Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on työrauha säilyttäen neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin luottamusmie- hen kesken ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten liittojen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkais- tavaksi, on asiasta (mikäli mahdollista), laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.
18 § Ammatillinen koulutus
Liitot suosittelevat, että paikallisesti selvitetään vuosittain, minkälainen am- matillinen koulutus on välttämätöntä työntekijän ammattitaidon ylläpitämi- seksi tai kehittämiseksi. Työnantaja korvaa tässä tarkoitetusta koulutuksesta, jonka antamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä, aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetyksen TT-SAK yleissopimuksen mukaisesti.
Työnantajan on noudatettava työsopimuslain tasapuolisuusvelvoitetta kou- lutusasioissa.
Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoro- puhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovi- tusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.
Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityk- sen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämi- seen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.
Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mah- dollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työn- antajan ja työntekijän kesken tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luot- tamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden ir- tisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoi- tuksessa paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.
20 § Muita määräyksiä
1. Työntekijän tulee noudattaa vaiteliaisuutta työnantajan liiketoimintaan liittyvissä asioissa.
2. Työntekijän on noudatettava liikkeessä kulloinkin voimassa olevaa ohje- sääntöä ja työjärjestystä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.
3. Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja edustajiston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä estettä. Työntekijän on ilmoi- tettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitet- tävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemasta ajasta.
4. Osapuolet ovat yhtä mieltä, että henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppijoita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttö- tutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytetty. Lisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.
21 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on liitteineen voimassa sopimuskauden ajan ja sen jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään yksi kuukausi ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvot- teluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Helsingissä 22.12.2018
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
Tulostusalaa koskevan työehtosopimuksen 8 §:n mukainen palkkaliite.
Yrityksessä voi olla käytössä oma palkkausjärjestelmä, joka täyttää tämän työ- ehtosopimuksen palkkausta koskevat vähimmäisehdot. Ennen järjestelmän käyttöönottoa on siitä annettava tarvittavat tiedot pääluottamusmiehelle, jol- la oikeus käyttää asiantuntijaa apunaan. Vähimmäisehtojen toteuttamista on tarkasteltava, mikäli toinen osapuoli asiaa vaatii, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
1 § Kuukausipalkan määrittely
Tulostusalan työntekijän palkka määritellään tehtävän vaativuuden ja työn- tekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Palkan määrittelyssä käytetään oheisia tyyppitehtäväkuvauksia sekä henkilökohtaisia palkanmää- räytymisperusteita. Mikäli työtehtävien vaativuudessa ja/tai työntekijän hen- kilökohtaisissa palkanmääräytymisperusteissa tapahtuu olennainen ja pysy- vä muutos, tulee palkan määrittely suorittaa uudelleen.
Pöytäkirjamerkintä:
Uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi liitot pitävät tarpeellise- na, että työntekijän palkkaperusteet tarkistetaan työnantajan ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa kerran vuodessa.
2 § Tyyppitehtäväkuvaukset
Taso A. Xxxxxx- ja lähettitoiminnot
Tehtävät edellyttävät
• riittävää ajokokemusta, liikennemääräysten tuntemista
• yrityksen jakelualueen tuntemusta
Tehtäviin kuuluu
• toimia asiakaspalvelutehtävissä ja hoitaa töiden nouto ja jakelu
• avustaminen kuljetusten järjestelyissä
Vastuualue
• toimiminen annettujen ohjeiden ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti
• hyvä liikennekäyttäytyminen
• käytössä olevan auton päivittäinen siisteys sekä tarvittavat pienemmät huollot
Taso B. Kopiointi-, käsittely-, ja postituspalvelut
Tehtävät edellyttävät
• järjestelmällisyyttä ja tarkkuutta
• tietotekniikan perustuntemusta
Tehtäviin kuuluu
• kopiointi ja siihen vaativuudeltaan verrattavat tulostustyöt
• perusjälkikäsittely, tuotantomenetelmästä riippumatta
• postitustyöt
Vastuualue
• oman työn laatu siten, että se vastaa annettuja ohjeita, puutteelliset ohjeet tulee tarkentaa esimieheltä
• toimiminen annettujen ohjeiden ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti
• työympäristön ja työvälineiden järjestys ja kunnossapito
• koneiden päivittäinen huolto-, säätö- ja puhdistustoimenpitee
Taso C. Tulostustehtävät ja digitaalinen painaminen sekä asiakaspalvelu
Tehtävät edellyttävät
• tietotekniikan hyvää perustuntemusta
• yksinkertaisten tiedostomuodossa olevien töiden ja yleisimpien alalla käy- tössä olevien ohjelmistojen hallintaa
• asiakaspalvelutaitoja
• ongelmatilanteiden mahdollisten ratkaisujen selvittämistä
Tehtäviin kuuluu
• erilaisten yksinkertaisten tiedostomuodossa olevien aineistojen käsittely ja tulostus (mm. mv-, väri- ja CAD-aineistot)
• vaativat jälkikäsittelytehtävät
• asiakaspalvelu ja –neuvonta
Vastuualue
• oman työn laatu siten, että se vastaa annettuja ohjeita. Puutteelliset ohjeet tulee tarkentaa esimieheltä tai asiakkaalta.
• työympäristön ja työvälineiden päivittäinen järjestys ja kunnossapito
• koneiden päivittäinen huolto-, säätö- ja puhdistustoimenpiteet
Taso D. Vaativat tulostustehtävät ja digitaalinen painaminen sekä asiakaspalvelu
Tehtävät edellyttävät
• hyvää alan asiantuntemusta
• kykyä itsenäiseen työskentelyyn
• monipuolista tietotekniikan ja ohjelmistojen hallintaa sekä soveltamista
• monipuolista ongelmanratkaisukykyä
Tehtäviin kuuluu
• kaikki erilaiset työvaiheet (mm. vaativat mv-, väri- ja CAD-aineistot, vaati- vat skannaustyöt, vektorointityöt, painopinnan valmistaminen, reprotyö, graafinen suunnittelu ja vaativien urakkasarjojen kokoaminen)
• koneiden ja ohjelmistojen asennus
• avustaminen muiden työntekijöiden koulutuksessa
• valmius asiakkaiden neuvontaan ja konsultointiin
Vastuualue
• työympäristön ja työvälineiden päivittäinen järjestys ja kunnossapito
• tarvittaessa koneiden huolto-, säätö- ja puhdistustoimenpiteet
• vastuu eri työvaiheita edellyttävistä projekteista
Taso E. Ryhmänvastaava
Tehtävät edellyttävät
• pitkäaikaista kokemusta ja korkeatasoista ammattitaitoa
• töiden järjestelykykyä
• hyviä vuorovaikutustaitoja
Tehtäviin kuuluu
• varsinaisen tuotantotyön lisäksi laadunvalvonta ja siihen liittyvä muiden työntekijöiden opastus yhdessä sovittujen toimintaperiaatteiden mukaan
• osallistuminen työnkulun ja työympäristön kehittämiseen
Vastuualue
• ryhmänvastaavat toimivat tuotantopuolen esimiesten alaisuudessa
• varsinaisen tuotantotyön lisäksi oman ryhmän töiden organisointi ja toimitusajat
• muiden työntekijöiden ohjaus ja koulutus
3 § Henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet
Työntekijän kokonaispalkan määräytymiseen vaikuttavat myös henkilön työ- suoritus, ammattitaito ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Henkilökohtaisilla perusteilla tapahtuvalla palkkojen porrastuksella on tarkoitus kannustaa ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehittämisestä. Arvioinnin oikeudenmukaisuus saavutetaan luotettavimmin järjestelmälli- sellä arvioinnilla, joka tulisi suorittaa säännöllisin väliajoin sekä aina tehtävi- en muuttuessa ja jossa kiinnitetään huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:
Työsuoritus
• määrä
• laatu
• tulos
• vastuullisuus
Ammattitaito
• työn hallitseminen
• koulutus ja kokemus suhteessa työn vaatimiin tietoihin ja taitoihin
• käytettävyys/monipuolisuus
• ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen
Henkilökohtaiset ominaisuudet
• luotettavuus
• täsmällisyys
• vuorovaikutustaidot/yhteistyökyky
Työntekijälle annettavaan palkkalaskelmaan merkitään eriteltynä tyyppiteh- täväkuvauksen mukainen taso.
4 § Palkkaryhmittely
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden kokonaiskuukausi- palkan tulee työn vaativuuden ja henkilökohtaisten määräytymisperusteiden mukaan eri palkkatasoilla sijoittua oheisten kuvaajien euromäärien väliin, jolloin sen katsotaan olevan normaalia tasoa. Palkan sijoittumiselle palkka- tasojen kuvaajien euromäärien alapuolelle tulee olla erityinen perusteltu syy.
Palkkatasojen kuvaajat 1.9.2019 lukien ovat:
Palkkataso | Palkkatason kuvaaja |
A | 1 500,98 – 1 794,29 |
B | 1 576,61 – 2 214,34 |
C | 1 657,35 – 2 429,98 |
D | 2 069,21 – 2 636,42 |
E | 2 298,14 – 2 976,75 |
Harjoittelijalle, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta tai ammattiin liit- tyvää vähintään 6 kuukauden työkokemusta, voidaan enintään 6 kuukautta työsuhteen alkamisesta lukien maksaa 90 prosenttia kysymyksessä olevasta työstä maksettavasta palkasta.
5 § Vuorotyö ja iltatyö (1.1.2019 alkaen)
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuoron tunneilta erityistä vuorotyö- lisää sentteinä seuraavasti:
Iltavuoro (klo 14 jälkeen tehdyiltä tunneilta) 92 senttiä tunnilta.
Työvuoroissa, jotka alkavat kello 11.00 tai sen jälkeen, maksetaan kello 14.00 jälkeen tehdyiltä tunneilta iltatyölisää 92 senttiä tunnilta.
Iltatyölisää ei makseta yli- eikä hätätyössä.
Paikallisesti voidaan sopia, että edellä mainitut lisät voidaan maksaa kuukau- sikorvauksena.
6 § Tilapäinen siirto toiseen työhön
Jos työntekijä siirretään tilapäisesti vaativampaan työhön ja siirto jatkuu yh- denjaksoisesti yli kahden viikon, maksetaan työntekijälle sen yli menevältä ajalta palkka sen palkkatason mukaan, mihin hänet on siirretty. Siirron tois- tuessa kuukauden kuluessa ensimmäisen siirron päättymisestä maksetaan tässä pykälässä tarkoitetusta siirrosta heti korkeampi palkka.
Tämä säännös ei kuitenkaan koske vuosilomasijaisuuksia, harjoittelijoita eikä uuteen tehtävään koulutettavia.
7 § Osa-ajan palkan laskenta
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan päivältä mak- settava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisäl- tyvien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työpäivien lukumäärällä.
8 § Jakaja
Tuntipalkkaa kuukausipalkasta määrättäessä käytetään jakajana lukua 163, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja lukua 159 silloin, kun sään- nöllinen työaika on 38 tuntia viikossa.
9 § Kutsunnat ja reservin kertausharjoitukset
Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensim- mäisen kerran osallistuvalle sekä kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärin- tarkastukseen osallistuvalle työntekijälle hänelle siitä aiheutuvan ansion- menetyksen. Lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuk- sen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palk- kaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
10 § Voimassaoloaika
Voimassaoloaika on sama kuin varsinaisen työehtosopimuksen.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 25.10.1985
SUOMEN TYÖNANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ TEKNISTEN JA ERIKOISAMMATTIEN LIITTO
TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA RYHMÄN JA TEKERIN VÄLISIIN ERITYISTEOLLISUUTTA, KAUKOMARKKINAT OY:TÄ, KONTTORITEKNIIK AN ALA A, PROTEESITEHTAITA JA VALOJÄLJENTÄMÖLAITOKSIA KOSKEVIIN TYÖEHTOSOPIMUKSIIN
1 §
Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat 28.3.1984 allekirjoitetun tulopoliittisen ko- konaisratkaisun edellyttämästä työajan lyhentämisestä 32 tunnilla vuodessa.
2 § Soveltamisala
Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa (mm. päivätyö, kaksivuorotyö), joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.
Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä, että hänen vuotuista työaikaa lyhentävät muutoin vain kir- kolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuo- denpäivä ja vapunpäivä.
3 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen
Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 32 tuntia tai neljä työpäivää vuodessa. Vapaa annetaan työntekijälle viimeis- tään kalenterivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.
4 § Vapaan kertyminen
Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
vähintään 53 työpäivää 1 vapaa
vähintään 106 työpäivää 2 vapaata
vähintään 161 työpäivää 3 vapaata
vähintään 215 työpäivää 4 vapaata
Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän sairau- den ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyk- sen. Samoin edellytyksin rinnastetaan säännöllisiin työvuoroihin kunnan- valtuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja (mikäli alan työehtosopimuksessa on asiasta maininta) 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 2 §:n kohdassa 2 mai- nitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset va- paat.
5 § Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynytvapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnanta- jan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämä- nä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja mikäli mahdollista viikkoa ennen sen antamista. Jos vapaa annetaan samanaikaisesti kaikille työntekijöille tai työosastolle, noudatetaan (mikäli ao. työehtosopimuksessa on asiasta maininta) työehtosopimuksessa mainittua kahden viikon ilmoitusaikaa työtuntijärjestelmän muuttamisesta.
Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi.
Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keski- tuntiansion mukaan.
Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnan- taja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.
6 § Ansiotaso
Kuukausipalkkaiset työntekijät
Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ansionmenetys kompensoidaan säilyttä- mällä työntekijän kuukausipalkka ennallaan.
Kuukausipalkan jakaja säilytetään ennallaan.
Tuntipalkkaiset työntekijät
Työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta keskituntiansion mukaan. Korvaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yhte- ydessä, jolloin vapaa pidetään.
7 § Viikkoylityö
Mikäli työntekijän viikon säännöllinen työaika lyhenee annettavien vapaa- päivien johdosta, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikkoylityöstä.
8 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkir- jan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
9 § Lyhennyksen voimaantulo
Työajan lyhennys tulee voimaan 1.1.1986 alkaen.
10 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa helmikuun 28. päivään 1987 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta ole kirjallisesti irti- sanottu viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa.
SUOMEN TYÖNANTAJAIN TEKNISTEN JA ERIKOIS YLEINEN RYHMÄ AMMATTIEN LIITTO
Työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 4 §:n mukainen kertymätaulukko on 1.1.1995 lukien seuraava:
vähintään työpäiviä | vapaapäivät |
18 | 1 |
36 | 2 |
54 | 3 |
72 | 4 |
90 | 5 |
108 | 6 |
126 | 7 |
144 | 8 |
162 | 9 |
179 | 10 |
196 | 11 |
208 | 12 |
213 | 12,5 |
Kilpailukykysopimuksen 14.6.2016 mukainen kertymätaulukko
Voimassa 1.1.2017 lukien.
vähintään työpäiviä | vapaapäivät |
18 | 6 |
36 | 12 |
54 | 18 |
72 | 24 |
90 | 30 |
108 | 36 |
126 | 42 |
144 | 48 |
162 | 54 |
179 | 60 |
196 | 66 |
208 | 72 |
213 | 78 |
TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY PARIVERTAILUN AVULLA
1. Kirjoita kaikki yrityksessä esiintyvät tehtävät parivertailulomakkeelle sekä pysty- että vaakasuuntaan samassa järjestyksessä. Tyyppitehtävien osalta mallilomake on jo valmiiksi täytetty. Huomaa, että työehtosopimuksen palkkaliitteessä ei ole tyyppitehtävien lisäksi muita tehtävänimikkeitä, joten tehtävät voidaan vapaasti nimetä, kuitenkin niin, että ne ovat selkeäs- ti tunnistettavissa.
2. Vertaa tehtävien keskinäistä vaativuutta tehtävä tehtävältä seuraavan as- teikon mukaan. Suoritavertailu myös tyyppitehtäviin.
• Yrityksessä esiintyvä tehtävä A on vähemmän vaativa kuin yrityksessä esiintyvä tehtävä B, merkitse ko. ruutuun 0.
• Tehtävä A on yhtä vaativa kuin tehtävä B, merkitse ko. ruutuun 1.
• Tehtävä A on vaativampi kuin tehtävä B, merkitse ko. ruutuun 2.
Vertaa aina pystysarakkeessa olevaa tehtävää vaakasuorassa olevaan, ei päinvastoin!
Tehdessäsi arviointia kiinnitä huomiota seuraaviin tekijöihin:
Tehtävässä tarvittavan tiedon (osaamisen) syvyys
• tarvitaanko peruskoulun antamien valmiuksien lisäksi peruskoulutusta ja
/ tai harjaantumista, jotta ko. työstä voi selviytyä (kuinka paljon?)
Tehtävässä tarvittava tiedon laajuus
• kuinka laaja-alaista osaamista tarvitaan
Tehtävän suorittamiseen annetun suullisen / kirjallisen ohjeistuksen yksi- tyiskohtaisuus / väljyys
• kuinka yksityiskohtainen ohjeistus on olemassa tehtävää varten
Ongelmatilanteessa vaadittavien päätösten vaikeus / monimutkaisuus
• kuinka vaikeita ja monimutkaisia päätöksiä joudutaan tehtävässä itsenäi- sesti tekemään
3. Kun olet täyttänyt koko ruudukon, laske tehtävien saamat pistemäärät yh- teen pystysuunnassa.
4. Kirjoita yrityksen tehtävät pisteiden mukaisessa suuruusjärjestyksessä mallin mukaiseen parivertailun yhteenvetotaulukkoon sarakkeeseen Yri- tyksen tehtävät. Sarake Tyyppitehtävät: kirjoita tyyppitehtävät parivertai-
lussa saatujen pistemäärien kohdalle. Sarake Pisteet: kirjoita em. tehtävien pisteet. Xxxxxx Xxxxxx: kirjoita yrityksessä ko. tehtävästä maksettu palkka.
5. Sijoita yrityksen tehtävät pistemäärän mukaisesti työehtosopimuksen palkkaliitteen mukaisille palkkatasoille. Tyyppitehtävät sijoittuvat ko. palkkatason kuvaajien puoliväliin. Mikäli yrityksessä tehtävästä maksettu palkka on palkkatason kuvaajaa pienempi, tulee sitä korjata ylöspäin.
6. Määrittele työehtosopimuksen palkkaliitteen mukaisten henkilökohtais- ten tekijöiden perusteella henkilön pätevyys ja sen mukaan henkilökohtai- nen palkka. Palkka on työehtosopimuksen mukainen, kun se sijoittuu ko. palkkatason kuvaajalle.
Parivertailutaulukko | |||||
Xxxxxx/ lähetti | Xxxxxxxxx ja käsittely | Tulostus/ digitaalinen- painaminen | Vaativa tulostus ja digitaalinen painaminen | Ryhmä- vastaava | |
Xxxxxx/ lähetti | 2 | 2 | 2 | 2 | |
Kopiointi ja käsittely | 0 | 2 | 2 | 2 | |
Tulostus/ digitaalinen- painaminen | 0 | 0 | 2 | 2 | |
Vaativa tu- lostus ja di- gittaalinen- painaminen | 0 | 0 | 0 | 2 | |
Ryhmä- vastaava | 0 | 0 | 0 | 0 | |
Yhteensä | |||||
Parivertailun yhteenvetotaulukko (MALLI)
Siirrä parivertailutaulukosta tehtävät ja pisteet tähän yhteenvetotaulukkoon.
Tyyppitehtävät (tähän sarakkeeseen merkitään tyyppitehtävät) | Pisteet (pistesarakkeeseen merkitään parivertailun mukaiset pisteet) | Yrityksen tehtävät (tähän sarakkeeseen merkitään yrityksen tehtävät parivertailussa saatujen pistear- vojen kohdalle) | Palkka: (Tähän sarakkeeseen merkitään yrityksen tehtävien kohdalle ao. tehtävän palkka) |
Ryhmävastaava | |||
Vaativa tulostus- tehtävä ja digitaalinen painaminen | |||
Tulostus/digitaa- linen painaminen | |||
Kopiointi ja käsittely | |||
Xxxxxx/lähetti |
TYÖSOPIMUS
Työsopimuksen tekijät (nimi ja osoite)
Työnantaja:
Työntekijä:
Henkilötunnus:
Työsopimuksen voimassaolo
Työsuhteen alkamispäivä:
Työsuhde on voimassa:
( ) toistaiseksi ( ) määräajan kesto:
peruste:
Koeaika: kuukautta (enintään 4 kuukautta ja enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta)
Pääasiallinen työntekopaikka:
Pääasialliset tehtävät työsuhteen alkaessa:
Työntekijä on velvollinen tarvittaessa tekemään muutakin työnantajan toimi- alaan kuuluvaa työtä
Palkkaus (työsuhteen alkaessa)
Palkka: euroa tunnissa/tunnissa
Palkkataso: (A,B,C,D,E)
Palkanmaksukausi: ( ) kuukausi ( ) muu, mikä?
Työsuhteen päättyessä on lopputilin maksamisen edellytyksenä, että työnteki- jä palauttaa työnantajalle kaikki työnantajan hänelle luovuttamat varusteet, avaimet ja laitteet
Työaika
Säännöllinen työaika on: tuntia vuorokaudessa
tuntia viikossa
Osa-aikatyössä säännöllinen työaika on keskimäärin: tuntia viikossa
Sovellettava työehtosopimus
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen kopio-ja tulostusalaa koskeva työehtosopimus
Yleiset ehdot
Työsuhteessa noudatetaan molemmin puolin palkka-, työaika-, vuosiloma-, irtisanomisaika- ja muiden ehtojen osalta voimassa olevia lakeja ja edellä mai- nittua työehtosopimusta, ellei tässä sopimuksessa ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista
Muut työsuhteessa noudatettavat ehdot
Tähän työsopimukseen tehtävistä muutoksista sovitaan kirjallisesti erillisellä liitteellä.
Tätä työsopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle
Paikka ja aika Allekirjoitukset
Työnantaja Työntekijä
PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO RY
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY 4.2.2005
PÖYTÄKIRJA TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA
1. Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muu- tosturvan toimintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.
2. Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllis- tymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteil- la ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.
Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopimusmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.
3. Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muute- ta yhteistoimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.
Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2005 PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO RY
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimin- tamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisim- man nopea työllistyminen.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvot- telujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet ir- tisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitel- lut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhal- linnon palvelujen käytön osalta.
Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mu- kaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perus- teiden ja vaikutusten käsittelystä.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat jul- kiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pien- ten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työ- historiaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai use-
ammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomai- selle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laati- miseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaika- naan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomais- aloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmen- nukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mut- ta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydet- täessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
44 Tulostusalaa koskeva työehtosopimus 1.3.2018 – 29.2.2020
000 000 000
Jäsenten työsuhdeasiat
030 100 620