Contract
19.4.2017
KESKI-UUDENMAAN SOTE
KESKI-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS
Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijär- ven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat
pp.kk.2017
1 LUKU
JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT
1 §
NIMI JA KOTIPAIKKA
Kuntayhtymän nimi on Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä. Kuntayhtymän koti- paikka on Hyvinkää.
Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toimini- men.
Kuntayhtymä on yksikielinen.
2 § JÄSENKUNNAT
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat.
Jäsenkuntaa ei voida ilman sen suostumusta velvoittaa osallistumaan uusien vapaa- ehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin.
3 §
TEHTÄVÄT JA TOIMINTA-AJATUS
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yh- denvertaisilla periaatteilla ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka eri lakien mukaan ovat jäsenkuntien järjestämisvastuulla.
Kyseessä on vapaaehtoinen kuntayhtymä. Kuntayhtymä ei ole erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri eikä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mu- kainen erityishuoltopiiri, vaan näiden tehtävät hoidetaan voimassa olevien sopimus- ten mukaisesti.
Tällä sopimuksella jäsenkuntien järjestämisvastuu siirtyy kuntayhtymälle edellä mai- nitun mukaisesti. Kuntayhtymä laatii palvelujen järjestämissuunnitelman yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Kunnat ja kuntayhtymä sitoutuvat tukemaan palvelujärjestelmän toimivuutta ja tehostumista.
Palvelut toteutetaan väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä tu- kien asukkaiden itsenäistä arjessa selviytymistä. Järjestämisvastuuseen kuuluvat eh- käisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena.
Kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Tehtävien hoidosta järjestämis- vastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toi- menpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittele- misestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimi- vallan käyttämisestä.
Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä. Kun- tayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta.
Kuntayhtymä voi tehtävänsä toteuttamiseksi järjestää myös muita toimialaansa kuu- luvia tai sitä tukevia palveluja.
Kuntayhtymällä voi olla yhtymävaltuuston perustamia liikelaitoksia.
4 §
PALVELUJEN ANTAMINEN
Kuntayhtymä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ensisijassa jäsenkuntien asukkaille ja muille kunnan järjestämisvastuuseen kuuluville.
5 §
JÄSENKUNNAN OTTAMINEN JA ERO
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muutta- mista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää kuntayhtymän valtuusto, ellei laista muuta johdu.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopi- muksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti kun- tayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä, sille suoritetaan sen osuus peruspääomasta tai peruspääomaosuutta vastaava osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta, riippuen siitä, kumpi näistä on alempi. Osuus maksetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden kuluessa eron voimaantulosta.
2 LUKU YHTYMÄVALTUUSTO
6 §
YLIN PÄÄTTÄVÄ TOIMIELIN
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.
7 §
YHTYMÄVALTUUSTON JÄSENTEN VALINTA
Jokaisen jäsenkunnan valtuusto valitsee kuntaa edustavat jäsenet yhtymävaltuustoon. Jäse- net valitaan yhtymävaltuustoon kunnan edellisen vuoden ensimmäisen päivän asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa 5000 (viittätu- hatta) asukasta kohti.
Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vas- taavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.
Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikau- den tai muusta syystä eroaa yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemi- sesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, kyseiset kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymäval- tuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
8 §
JÄSENTEN ÄÄNIVALTA
Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
9 §
YHTYMÄVALTUUSTON PÄÄTÖVALTA
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) valtuutetuista on läsnä.
10 §
YHTYMÄVALTUUSTON TEHTÄVÄT
Yhtymävaltuuston tehtävät ja toimivalta määräytyvät kuntalain valtuustoa koskevien sään- nösten mukaan.
Lisäksi yhtymävaltuusto
1. päättää liikelaitoksen, yhtiön tai muun yhteisön perustamisesta ja lakkauttamisesta,
2. valitsee kuntayhtymän johtajan ja myöntää hänelle eron ja
3. hyväksyy palvelujen järjestämissuunnitelman.
Jäsenkunnalla on oikeus saada haluamansa asia kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti kuntayhtymän hallitukselle.
3 LUKU
YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA
11 §
YHTYMÄHALLITUKSEN KOKOONPANO JA ÄÄNIMÄÄRÄ
Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi. Yhtymähallituksessa on 10 – 20 jäsentä, yhtymävaltuuston päättämällä tavalla. Kullekin jä- senelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi. Lisäksi kaksi jäsenistä valitaan varapuheenjohtajiksi.
Mikäli hallituksen varsinaisissa jäsenissä ja valtuuston puheenjohtajistossa ei ole edustusta kuntayhtymän kaikista kunnista, on edustuksetta jääneistä kunnista valittavilla hallituksen varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistumis- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.
Kullakin yhtymähallituksen jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
12 §
YHTYMÄHALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetään tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrä- tään.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta so- pimukset, ellei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden kokoonpanosta ja tehtä- vistä määrätään hallintosäännössä.
13 §
KUNTAYHTYMÄN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
14 §
KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa. taloutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
4 LUKU
MUUT TOIMIELIMET
15 §
MUUT TOIMIELIMET
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpa- nosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
Yhtymävaltuuston perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta, jonka kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallinto- säännössä.
5 LUKU OMISTAJAOHJAUS
16 § OMISTAJAOHJAUS
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhty- män talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaat- teista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omista- japolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismah- dollisuudet.
17 § KONSERNIOHJE
Kuntayhtymässä voi olla konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnista lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen niiden hyväksymistä.
6 LUKU TALOUS
18 §
PERUSPÄÄOMA JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET
Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa. Asukas- luvun perusteena käytetään edeltävän vuoden lopun asukaslukua.
Kuntayhtymän peruspääoma 30.4.2017 on seuraava:
Kunta | euroa | % osuus |
Hyvinkää | 23 935,24 | 23,9 |
Järvenpää | 21 327,53 | 21,3 |
Mäntsälä | 10 711,27 | 10,7 |
Nurmijärvi | 21 584,86 | 21,6 |
Pornainen | 2617,46 | 2,6 |
Tuusula | 19 823,61 | 19,8 |
Peruspääoma on yhteensä 100.000 euroa. Peruspääoma on maksettava 30.6.2017 men- nessä.
Peruspääoman alentamisesta tai korottamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätök- sin.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen tämän kohdan mukaisesta määrästä ja suori- tusajasta päättää yhtymävaltuusto.
Kuntayhtymä ylläpitää ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mah- dollisista rahasto-osuuksista.
19 §
JÄSENKUNTIEN OSUUDET VAROISTA JA VASTUUT VELOISTA JA VELVOITTEISTA
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääoma- nosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja velvoitteista määräytyy peruspääoman jäsen- kuntaosuuksien suhteessa. Sama koskee kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada ka- tetuiksi.
20 §
TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esi- tysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Yhtymähallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jä- senkuntien tekemiin esityksiin.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
21 §
XXXXXXXX JA TOIMINNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI
Kuntayhtymä valmistelee ajantasaisen talouden ja toiminnan seurantajärjestelmän, jolla to- dennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi neljän (4) kuukauden välein jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja ta- louden toteutumisesta jäsenkunnille.
22 §
TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄN KÄSITTELY
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.
23 §
ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvi- tyshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta perussopimuksen 19 §:n mukaisesti.
24 § TILINPÄÄTÖS
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
25 §
KUNTAYHTYMÄN TIEDONANTOVELVOLLISUUS
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot 25.1. men- nessä.
7 LUKU
KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMI- NEN
26 §
KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS
Kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamilla maksuosuuksilla sekä muilla mahdollisilla tuloilla.
Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät jäsenkuntien käyttämien palvelujen mukaan. Pal- velujen yleiset hinnoitteluperusteet määrittää yhtymävaltuusto ja tarkemmista hinnoista päättää yhtymähallitus.
Maksuosuudet ja niiden ennakkomaksut suoritetaan tilikauden aikana yhtymähallituksen päättäminä aikoina ja erinä.
Kuntayhtymä voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta.
27 §
INVESTOINNIT JA PÄÄOMARAHOITUS
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkun- nan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainan ra- hoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän ra- hoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymäval- tuusto.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukai- sessa suhteessa.
28 § SUUNNITELMAPOISTOT
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.
29 §
JÄSENKUNNAN MAKSUOSUUDEN ERÄÄNTYMINEN JA VIIVÄSTYSKORKO
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritel- lään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Jäsenkunta maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron viivästyneelle suo- ritukselle.
30 §
RAHASTOT
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja sään- nöistä päättää yhtymävaltuusto.
8 LUKU
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
31 § TARKASTUSLAUTAKUNTA
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastus- lautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hal- lintosäännössä.
32 §
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
33 §
SISÄINEN TARKASTUS
Kuntayhtymällä on sisäinen tarkastus. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkem- min hallintosäännössä.
9 LUKU
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
34 §
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
Kuntayhtymän purkamisesta ja purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta päättä- vät jäsenkuntien valtuustot.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkun- nat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustan- nusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille pe- ruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä si- toumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat ero- tuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
35 §
PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kan- nattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asu- kasluvusta.
36 §
SOPIMUKSESTA AIHEUTUVIEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Hel- singin hallinto-oikeudessa.
10 LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET
37 §
KIINTEISTÖT JA TILAT
Kuntayhtymän tehtävien toteuttamisessa käytettävät kiinteistöt ja tilat ovat joko kuntayhty- män omistuksessa tai kuntayhtymän käyttöönsä vuokraamia.
38 §
SOPIMUSTEN SIIRTO
Jäsenkunnat siirtävät tarpeellisessa laajuudessa tämän kuntayhtymän toimialaan kuuluviin tehtäviin liittyvät sopimukset ja velvoitteet kuntayhtymälle 1.1.2018 lukien.
11 LUKU VOIMAANTULO
39 § VOIMAANTULO
Tämä perussopimus tulee voimaan, kun jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet sen.
Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta tämän perussopimuksen mukaiset palvelut 1.1.2018 alkaen.
Ennen tämän perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyt- tämiin toimenpiteisiin.
12 LUKU
SIIRTYMÄKAUDEN SÄÄNNÖKSET
40 §
HENKILÖSTÖN ASEMA
Vuoden 2018 aikana palvelut tuotetaan pääosin nykyisen henkilöstön toimesta, nykyisissä tiloissa ja nykyisen työnantajan palveluksessa.
Jäsenkunnista siirtyvä henkilöstö siirretään kuntayhtymälle, kun kuntayhtymä on perustettu. Henkilöstön siirrosta tehdään erillinen henkilöstön siirtosopimus.
41 §
TALOUS JA RAHOITUS
Vuoden 2018 budjetti valmistellaan kunnittain. Tavoitteena on kuntakohtaisesti vuoden 2018 budjettitasossa pysyminen. Tarvittavista lisäpanostuksista sovitaan yhteisesti.
Kunnat sitoutuvat maksamaan vuoden 2016 tilinpäätöksiin perustuvat, yhtymähallituksen päättämät ennakkomaksut 14 päivän kuluessa yhtymähallituksen päätöksestä. Xxxxxxx- xxxxx huomioidaan kunnan vuoden 2018 maksuosuuden määrässä.
42 § ALLEKIRJOITUKSET
Tämä perussopimus on hyväksytty kaikkien allekirjoittaneiden kuntien valtuustoissa. Kaupungissa pp. päivänä -kuuta 2017
Hyvinkään kaupunki
Nimi Nimi
Asema Asema
Järvenpään kaupunki
Nimi Nimi
Asema Asema
Mäntsälän kunta
Nimi Nimi
Asema Asema
Nurmijärven kunta
Nimi Nimi
Asema Asema
Pornaisten kunta
Nimi Nimi
Asema Asema
Tuusulan kunta
Nimi Nimi
Asema Asema
ALUEELLISEN SOTE-MALLIN PÄÄPERIAATTEET ENNEN MAAKUNTAAN SIIRTYMISTÄ
Palvelutuotannon ohjausmalli
Asiakasnäkökulma ja palveluohjaus (järjestäjä)
Keski-Uudenmaan yhteinen, kuntarajat ylittävä alueellinen
sote-malli on liitettävissä maakuntaan ja siellä yhtiöitettävissä lakiperusteisesti
Maakunta | |||||||
Hyvinkää | Järvenpää | Nurmijärvi | Tuusula | Mäntsälä- Pornainen (Mustijoki) | |||
Kokonaisuutta ohjataan asiakasryhmittäin (järjestäjä) ja tuotannoittain (tuottaja), joista vastaa sama johto
Keski-Uudenmaan yhteinen, keskitetty alueellinen sote-malli
Palveluiden ja tavoitteiden ryhmittely järjestäjän näkökulmasta tapahtuu valtakunnallisten palvelupakettien kanssa yhteensopivasti ja tuottajan näkökulmasta työryhmien määrittelyn mukaisesti
Asiakasryhmien ja palvelutuotannon yhteinen johto
Asiakasryhmä- kohtaiset palvelut | Palvelut |
TePaSa:n palvelut (197 M€) | Palvelut |
Tuotantonäkökulma
Ikäihmiset
(137 M€)
LaNuPe
(101 M€)
Aikuisos., mt., päihde asiakkaat (92 M€)
Vammaiset ja kehitysvam- maiset
(68 M€)
Palvelutuotantotavoitteista vastaa kustakin asiakasryhmästä kokonaisuutena vastaava johto
Palvelu- paketit | Palvelu- paketit | Palvelu- paketit | Palvelu- paketit |
XxXxXxxxx on oma johto ja budjetti.
Erikoissairaanhoidon kustannukset sisältyvät asiakasryhmien euroihin.
Alueen taloudellinen ja toiminnallinen tieto kootaan niin, että sitä voidaan hyödyntää palvelutuotannon suunnittelussa ja johtamisessa jo ennen vuotta 2019.
KUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖN JAKAUTUMINEN 2015
2015 kustannuksien ja henkilöstön jakautuminen asiakasryhmittäin ml. TePaSa
2015 kustannukset jaoteltuina ohjausmallin mukaisiin asiakasryhmiin sekä TePaSa:n tuotantoon, M€
Arvio 2015 henkilöstömäärän jakautumisesta ohjausmallin mukaisiin asiakasryhmiin sekä TePaSa-yksikköön, htv
▪ Kustannukset yhteensä 595 M€
▪ Henkilötyövuosia yhteensä 4 637
Karkea arvio
▪ Oman henkilöstön työpanos n. 56% (2 616 htv)
Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien nykytila-analyysi, kevät 2016
ALUEELLINEN SOTE-MALLI JÄRJESTÄMISKUNTAYHTYMÄSSÄ ENNEN MAAKUNTAAN SIIRTYMISTÄ
Maakunta | |||||||
Hyvinkää | Järvenpää | Nurmijärvi | Tuusula | Mäntsälä-Pornainen (Mustijoki) | |||
Kuntayhtymä
Ikäihmiset
(137 M€)
LaNuPe
(101 M€)
Aikuisos., mt., päihde asiakkaat
(92 M€)
Vammaiset ja kehitysvam-maiset (68 M€)
Valinnanvapauskokeilu
Asiakasryhmien ja palvelutuotannon yhteinen johto
Tepasa (197 M€)
Palvelu- paketit
Palvelu- paketit
Palvelu- paketit
Palvelu- paketit
Palvelut
Tuotantokunnat
Asiakasryhmä-kohtaiset palvelut
TYÖSUUNNITELMA
2017 kevät / syksy
2018 kevät / syksy
2019
Alueellinen sote- malli
• Ohjausmallin tarkentaminen
• Päätöksenteko: koskien vuotta 2018, sopimuksesta riippuen- käyttööonton valmsistelu
• Ohjasumallin tarjkentaminen sopimuksesta riippuen
• Käyttöönoton valmistelu
• Ohjausmallin pilotointi
• Täysimittaisen käyttöönottoon valmistautuminen
• Täysimittainen käyttöönotto
Toiminnan ja talouden seurantamalli
• Suunnitteluvaihe: miten yhtenäinen tloiminnallinen ja taloudellinen seurantamalli
voidaan teknisesti toteuttaa
• Toteutusvaihe: talouden ja toiminnan raportioinitimallin testaus ja pilotointi
• Henkilökohtaisen budjetin
• Raportointimallin käyttöönotto
• Tiedolla johtamisen valmistelu
• Kokeilun vaikutuksien tutkiminen
• Raportointimallin tarkentaminen
• Mahdollisen tietovaraston / tietoaltaan rakentaminen
Valinnanvapausk okeilu & valinnanvap. valmistautuminen
• Kokeilun tarkentaminen
• Asiakkaiden listautuminen
• Tuottajien rekrytointi
• Kapitaatiokokeilun aloittaminen
aloittaminen
• Kapitaatiokokeilun seuranta ja säätäminen
• Oman tuotannon sopeuttamisen arviointi.
• Johtopäätösten tekeminen alueellisen ohjausmallin tueksi ja tuotannon järjestämisen tueksi
• Oman tuotannon sopeuttamisen arviointi
• Valinnanvapausmallin jatkosta päättäminen
Palvelutuotannon täsmentäminen asiakasryhmittäin (ja kärkihankkee)t
• Palvelutuotannon täsmennys ja kärkihankkeiden viimeistely ja käyttöönoton valmistelu
Läpileikkaavat teemat
• Asiakasohjauksen/palvelu- ohjauksen hiominen osana henkilökohtaista budjetointia sekä asiakasryhmissä
• Sähköisen asioinnin ja kuntoutuksen työstäminen
Tukipalvelut
• Henkilöstöön liittyvien kysymysten määrittely
• ICT toimenpiteiden määrittely ml. Apotin esiselvitys
• Hallintoryhmä: sopimukset
• Palvelutuotannon täsmennys
• Kärkihankkeiden pilotoinnit
• Asiakasohjauksen/palvelu- ohjauksen käyttöönotto osana henkilökohtaista budjetointia
• Xxxxxxxxx asioinnin pilotointi
• Kuntoutuksen työstäminen
• Henkilöstöön liittyvien muutosten toteuttaminen
• Sopimusten viimeistely ja hallintosäännön laatiminen
• Infraryhmän toiminta tarkentuu
• Palvelutuotannon täsmennys
• Kärkihankkeiden laajentaminen
• Asiakasohjauksen/palvelu- ohjauksen hallittu laajentaminen henk.koht. Budjetin ulkopuolelle
• Kuntoutuksen uuden mallin pilotointi
• Henkilöstöhallinnon yhtenäistäminen alueellisesti
• Tärkeimpien ICT uudistusten aloittaminen
• Infraryhmän muutosehdotukset
Palvelutuotannon täsmennys Kärkihankkeiden laajentaminen
• Kuntoutuksen alueellisen mallin viimeistely ja käyttöönotto
• Sähköisen asioinnin laajentaminen
• Yhtenäisten tukipalveluiden valmistelu ja käyttöönotto
Uusi SOTE
Asiakas
• Asiakastarpeen tarkentaminen • Palvelulupauksen määrittely
• Palvelutuotannon organisointi asiakaslähtöisesti (vrt. Aluellinen ohjausmalli)
• Palveluverkon uudistaminen
Järjestäjä
Tuottaja
HYVÄKSYTTY JOHTORYHMÄSSÄ 4.4.2017
KESKI-UUDENMAAN SOTE / perussopimuksen taustamuistio 19.4.2017
1. Kuntayhtymän tausta
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän perustaminen pohjautuu Hyvinkään ja Järvenpään kaupunkien sekä Mäntsälän, Nurmijärven Pornaisten ja Tuusulan kuntien vuosina 2015 – 2017 yhteistyössä määrittämiin Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjausmallin pääperiaatteisiin.
Pääperiaatteissa on luotu suuntaviivat Keski-Uudenmaan sote-mallille (kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellinen järjestämis- ja tuottamismalli) ja ne on hyväksytty hankkeen poliittisessa ohjausryhmässä 8.12.2016 (liite 1). Pääperiaatteet sisältävät sopimuskuntien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannon ohjausmallin keskeiset periaatteet sekä selvityksen nykyisten kustannusten ja resurssien jakautumisesta.
Keski-Uudenmaan sote-mallin taustalla on yhteisesti havaittu tarve toiminnalliseen ja asiakashyötyjen näkökulmasta tapahtuvaan kehittämiseen. Taustalla ovat myös Sote- ja maakuntauudistus ja sen myötä uudistettavat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, palvelut ja rahoitus, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019.
Sote- ja maakuntauudistus perustuvat useisiin, tekeillä oleviin lakiuudistuksiin, joista keskeiset ovat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, edellisten yhteinen voimaanpanolaki, laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja maakuntien rahoituslaki. Lakiuudistukset ovat osin luonnosvaiheessa ja niihin voi tulla muutoksia, jotka huomioidaan tarkoituksenmukaisella tavalla tämän sopimuksen toteuttamisessa.
2. Kuntayhtymän toiminta
Perustettava kuntayhtymä järjestää sote-palvelut Keski-Uudenmaan sote-mallin mukaisesti alueen väestölle. Kuntayhtymään on keskitetty palveluiden järjestäminen siten, että se sisältää palveluiden johdon, ohjauksen ja kehittämistoiminnot. Kunnat vastaavat palvelutuotannosta siten, että palvelua tuottavan henkilöstön työnantajana toimii nykyinen työnantaja ja palvelut järjestetään pääosin nykyisen henkilöstön toimesta ja nykyisissä tiloissa. Palvelutuotanto tapahtuu kunnissa asiakasryhmittäin ja tuotannoittain hajautetusti yli organisaatiorajojen.
Kuntayhtymä ohjaa kunnissa tapahtuvaa palvelutuotantoa kuntien kanssa tehtävän järjestämissopimuksen ja vahvistamiensa ohjeiden perusteella. Näiden pohjana toimii kuntien ja kuntayhtymän yhdessä tekemä järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelma ja palvelujen järjestämissopimus ovat Keski-Uudenmaan sote-mallin periaatteiden mukaisia ja toteuttavat sen tavoitteita.
Kuntayhtymässä toimii sen johtamisen ja hallinnoinnin edellyttämä henkilöstö.
Kuntayhtymä järjestää palvelut alueen asukkaille yhdenvertaisin perustein. Asiakkaat voivat käyttää palveluita joustavasti koko alueella.
Sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavana toimielimenä toimii kuntayhtymän yhtymähallitus. Kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnat jatkavat toimintaansa tuotantolautakuntina.
3. Kuntayhtymän hallinto
Kuntayhtymän hallinnosta vastaa yhtymävaltuusto. Kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa viittätuhatta asukasta kohti ja henkilökohtainen varajäsen. Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymävaltuustoon jäsenmäärä on kuntien ennakkoväkiluvun 31.12.2016 perusteella 43. Jäsenmäärän arvioitu jakautuminen on seuraava:
Hyvinkää 10
Järvenpää 9
Mäntsälä 5
Nurmijärvi 9
Pornainen 2
Tuusula 8
Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen yhtymähallituksen, jossa 10 – 20 jäsentä. Toiminnan alkaessa tarkoituksena on, että hallituksessa on 20 jäsentä.
4. Tavoitteena asiakashyödyt ja taloudellisten hyötyjen realisoituminen
Keski-Uudenmaan sote-malli on kuntarajat ylittävä malli, jonka ohjaamisesta vastaa perustettava kuntayhtymä liitteen 2 (Sote-malli kuntayhtymässä) mukaisesti.
Keski-Uudenmaan sote-mallia ohjaavat asiakas- ja tuotantonäkökulmat. Sen tavoitteena on asiakashyötyjen saavuttamisen ja taloudellisten hyötyjen realisoitumisen mahdollistaminen alueella. Valmis malli on yhteensopiva valtakunnallisen sote-uudistuksen tiedossa olevien rakenteiden kanssa ja mahdollistaa jatkossa muokkaamisen erilaisiin tulevan Uudenmaan maakunnan rooleihin.
Keski-Uudenmaan sote-malli luo pohjaa valtakunnallisen rakennemuutoksen tavoitteiden toteuttamiselle kuntien alueella. Yhteisen järjestämisen avulla edistetään rakennemuutoksen sujuvaa toteuttamisesta, alueen erityispiirteet huomioiden. Järjestäjä ja tuottajat vastaavat mallin loppuunsaattamisesta Keski-Uudenmaan sote-hankkeen työsuunnitelman mukaisesti. (Liite 3, Työsuunnitelma). Keski-Uudenmaan sote-hankkeen valmisteluryhmät jatkavat toimintaansa kuntien ja kuntayhtymän välillä solmittavan sopimuksen perusteella. Tällä varmistetaan kaikkien kuntien osallisuus sote-mallin edelleen kehittämisessä. Kuntayhtymän edustajat osallistuvat valmisteluryhmiin ja ohjausryhmän muodostaa jatkossa yhtymähallitus.
5. Yhteisten palveluiden talous ja rahoitus
Kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamilla maksuosuuksilla sekä muilla mahdollisilla tuloilla. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät jäsenkuntien käyttämien palvelujen mukaan.
Vuoden 2018 budjetti valmistellaan kunnittain. Tavoitteena on kuntakohtaisesti vuoden 2018 budjettitasossa pysyminen. Tarvittavista lisäpanostuksista sovitaan kuntayhtymän ja tuotantokuntien välisissä palvelusopimuksissa
Kunnat sitoutuvat maksamaan vuoden 2016 budjetteihin perustuvat yhtymähallituksen päättämät ennakkomaksut, kun kaikkien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Ennakkomaksu huomioidaan kunnan vuoden 2018 maksuosuuden määrässä. Vuoden 2018 aikana tavoitteena on siirtyä mahdollisimman laajasti käyttämään tuotteistusta.
6. Kuntayhtymän tarvitsemat tilat
Kunnat järjestävät tarvittaessa kuntayhtymän hallinnon tarvitsemat tilat. Vuokran määräytymisen lähtökohtana on paikkakunnan yleinen vuokrataso, kohteen kunto ja erityispiirteet huomioon ottaen
7. Sopimusten siirto
Jäsenkunnat siirtävät tarpeellisessa laajuudessa tehtäviin liittyvät sopimukset ja velvoitteet kuntayhtymälle 1.1.2018 lukien.
8. Yhteisten palveluiden henkilöstö
Henkilöstön asemaan liittyvien järjestelyjen lähtökohtana on, että palvelut tuotetaan nykyisen henkilöstön toimesta, nykyisissä toimipisteissä ja nykyisen työnantajan palveluksessa, ellei toisin sovita. Johtoon kuuluvan henkilöstön osalta toteutetaan tarpeen mukaiset siirrot vapaaehtoisuuden pohjalta.
Palveluiden ohjaus tapahtuu keskitetysti kuntayhtymän toimesta. Kunnissa tapahtuvaa tuotantoa ohjataan kuntayhtymän vahvistamin ohjein ja kuntien kanssa solmituin sopimuksin. Työntekijät jatkavat kuntien palveluksessa.
9. Uudenmaan soten valmistelu
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on käynnistynyt ja sitä varten perustettava väliaikaishallinto aloittaa lakiluonnoksen mukaan toimintansa 1.7.2017. Väliaikaishallinto
vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntahallitus on aloittanut toimintansa.
Kuntien on voimaanpanolakiluonnoksen mukaan osallistuttava maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun ja annettava väliaikaiselle valmistelutoimielimelle tarpeellista virka-apua.
Keski-Uudenmaan sote-hankkeella on edustus Uudenmaan valmistelussa.
10. Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
11. Perustaminen ja valmistelevat toimet
Jokainen kunta vie päätösesityksen omana päätöksenään sitomatta sitä muiden kuntien päätökseen. Ennen perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
12. Liitteet
Liite 1 Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjausmallin pääperiaatteet.
Liite 2 Alueellinen sote-malli kuntayhtymässä
Liite 3 Työsuunnitelma