Mika Valkonen, päätoimittaja

Xxxx Xxxxxxxx, päätoimittaja

Vaikeat neuvottelut edessä

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neu- vottelema työllisyys- ja kasvusopimus tuo toteutuessaan palkansaajille en- simmäisen sopimusjakson ensimmäi- sen vuoden aikana 20 euron ja toisen vuoden aikana 0,4 prosentin palkan- korotukset. 20 euron suuruinen koro- tus maksetaan neljän kuukauden ku- luttua ao. alan sopimuskauden alus- ta eli kaupassa 1.9.2014 lukien ja 0,4 prosentin korotus 12 kuukauden ku- luttua ensimmäisestä korotuksesta eli 1.9.2015 alkaen. Sopimuksen synty- essä ensimmäisen sopimusjakson pi- tuus olisi kaupan ja maran alalla 22 kuukautta nykyisen sopimuksen päät- tymisestä eli päättyisi 29.2.2016. Li- säksi sopimukseen sisältyy optiona toinen sopimusjakso, joka päättyisi osapuolten päättämänä ajankohtana 1.11.2016-31.1.2017. Toisen jakson kohtalo selviäisi keskusjärjestöneu- votteluissa, jotka käytäisiin viimeis- tään 15.6.2015 mennessä. Käytän- nössä kyseessä saattaisi toteutuessaan olla vain ensimmäisen kauden sopi- mus, koska toisen osalta painetta ei välttämättä saada aikaiseksi.

Jos myös palkansaajat tavoittelivat maltillista ratkaisua, voisi humoris- ti sanoa, että tavoitteessa onnistuttiin palkansaajapuolella oikein hyvin. Pal- kankorotuksia ei naapurikaan kadeh- di. Siltä, että kaikkien palkansaajan nettoreaaliansiot laskevat, ei voi vält- tyä. Palkankorotusprofiilin seuraukse- na ostovoima heikkenee ensimmäises- sä korotuspisteessä eniten suurituloi- silla. Eniten prosentuaalisesti saavat ne, jotka ansaitsevat vähiten ja vähi- ten ne, jotka ansaitsevat eniten. 1500 euron tuloilla korotus on käytännös- sä 1,3 %, kun se 4000 euron tuloilla on 0,5 %. Toisessa kohdassa heikom-

pia kohdellaan vähemmän solidaari- sesti, mutta yhdenvertaisesti. Tällöin 1500 euron tuloilla rikastuu kuusi ja 4000 euron ansioilla kymmenen lant- tia enemmän. Liittokierroksella pöy- dissä olisivat toiset lukemat. Ilman työtaistelu-uhkaa tai lakkoa ne tuskin menisivät kuitenkaan lävitse, koska maltillinen palkankorotustaso on nyt enemmän tai vähemmän paalutettu.

Neuvotellun työllisyys- ja kasvuso- pimuksen päämääränä on talouden kääntäminen terveelle kasvu-uralle li- säämällä työllisyyttä, tukemalla kaik- kien palkansaajien ostovoimaa ja an- siokehitystä tasapuolisesti sekä paran- tamalla yritysten menestymismah- dollisuuksia globaalissa kilpailussa. Sopimuksen tarkoituksena on samal- la lisätä taloudellisen toimintaympä- ristön ennakoitavuutta sekä varmis- taa kustannuskilpailukyvyn parantu- misen ja työllisyyden kasvun toteutu- minen mahdollisimman tasapuolisel- la tavalla. Sopimukseen sisältyy muun muassa työeläkeuudistuksesta neuvot- teleminen ensi vuoden syksyyn men- nessä työurien pidentämiseksi, lyhyi- den työsuhteiden vastaanottamisen helpottamista sovitellun päivärahan uudistuksella vuoden 2014 alusta se- kä työttömyyspäivärahan omavastuu- ajan lyhentäminen viiteen päivään seitsemästä. Lisäksi on sovittu eräis- tä työelämää koskevista selvityksis- tä. Sopimus ei ole kenenkään kannal- ta täydellinen, mutta eteenpäin siinä menevät eniten tukea ja apua tarvit- sevien asiat.

Tavoitteet ovat periaatteessa pelkäs- tään hyviä ja tulokset tervetulleita, mikäli työllisyys parantuu ja talous- tilanne korjaantuu. Laatupuolella on tavaraa sen verran mistä pessimis-

ti saattoi vain unelmoida. Pessimisti voisi samalla toisaalta lisätä, että las- kelmat ovat tässä vaiheessa silti aina laskelmia. Jos niihin kuitenkin uskoo, työllisten määrä nousee sopimuksen toteutuessa 50.000:lla. Työllisyys- ja kasvusopimuksen eräs heikkous on yhtäältä se, että monessa kohdin ku- kaan ei tässä vaiheessa tiedä yhtään mitään. Sovituilla selvityksillä ei ole kaikilla edes määräaikaa.

Sopimus varmistaa toteutuessaan työnantajille kahden vuoden var- sin maltilliset korotukset ja periaat- teellisen työrauhan. Silti kaikkia so- pimus ei miellytä. Katkeruutta löy- tyy vanhastaan metsä- ja metalliteol- lisuudesta kuin tuoreeltaan mara-alal- ta, kun työllistämisen kannalta alalle tärkeä edustuskulujen vähennysoike- us lakaistiin nurkkaan. Kuntapöydäs- sä ei myöskään olla samaa mieltä. To- dennäköisesti paitsi kahvia myös po- liittista tukea tarvitaan monella rinta- malla lisää, vaikka työllisyys- ja kas- vusopimus ota tai jätä –paperi onkin. Myös palstatilaa tarvittaneen selitte- lyyn monella taholla.

Sopimus ei sisällä palkansaajan kan- nalta heikennyksiä. Sen antina pal- kansaajalle on työllisyyden toden- näköinen kohentuminen sekä työt- tömän taloudellisen aseman havait- tavissa oleva parantuminen. Näillä sopimusta voi perustellusti markki- noida. Työttömän asiaa ei voisi hoi- taa pelkällä liittokierroksella. Sovitel- tuun työttömyyspäivärahaan tuleva 300 euron suojaosa, josta 90-luvulla järjestelmän epäkohtana sinänsä ni- menomaan luovuttiin, helpottaa ny- kyisten arvausten perusteella lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista ja so- vitellun etuuden katon nosto tappiin

kannustaa paremmin työntekoon. Työttömiksi jääneiden toimeentulo edelleen kohenee, kun työttömyys- turvan omavastuuaika putoaa seitse- mästä päivästä viiteen.

Ammattiliitoilla ja työnantajilla on kahdeksan viikon määräaika neuvo- tella ratkaisuun perustuvat alakoh- taiset työehtosopimukset. Mahdolli- sesti saavutetun työllisyys- ja kasvu- sopimuksen kattavuus arvioidaan – ainakin sopimuskirjauksen mukaan

- 25.10.2013. Taas on todettu sekin, että kaikkien tulisi olla siinä mukana, taikka korttitalo muutoin kaatuu.

Jotta maaliin päästään, pöytiin ei pi- dä nyt tuoda sellaisia asioita, jotka es- tävät alakohtaisten sopimusten synty- misen. Haurasta kehikkoa ei tule rik- koa vetoamalla rakenteellisiin ongel- miin. Mitään sellaista, joka ei voisi vä- hän odottaa, ei selityksistä huolimatta todellisuudessa ole. Juuri niin kuiten- kin ilmeisesti monessa pöydässä mo- lemmin puolin tapahtuu. Huonot asi- at tulevat eteen myös silloin, kun ky- se on keskitetystä, hyvät asiat vain saattavat. Mikään kirjaus työllisyys- ja kasvusopimuksessa ei estä testaa- masta toista. Kulttuuriin kuuluu, et- tä osapuolet varautuvat myös siihen, että roskat voidaan tarvittaessa kaa- taa toisen niskaan. Kaikkialla ei ole muun ohessa selvää miten kasvu- ja työllisyyssopimuksen varjossa ratko- taan korotusten vieminen taulukoi- hin tai tuntipalkkoihin, miten sopi- muskaudet korotuksineen sumpute- taan vaivatta yhteen taikka miten pai- kallinen sopiminen ehkä sotkee asiaa. Helppoa ei tule olemaan yhdessäkään pöydässä.

sivu 2