EUROOPAN PARLAMENTIN, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON JA EUROOPAN KOMISSION VÄLINEN TOIMIELINTEN SOPIMUS TALOUSARVIOTA KOSKEVASTA KURINALAISUUDESTA, TALOUSARVIOYHTEISTYÖSTÄ JA MOITTEETTOMASTA VARAINHOIDOSTA SEKÄ UUSISTA OMISTA VAROISTA, MUKAAN LUKIEN...
TOIMIELINTENVÄLISET SOPIMUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON JA EUROOPAN KOMISSION VÄLINEN TOIMIELINTEN SOPIMUS TALOUSARVIOTA KOSKEVASTA KURINALAISUUDESTA, TALOUSARVIOYHTEISTYÖSTÄ JA MOITTEETTOMASTA VARAINHOIDOSTA SEKÄ UUSISTA OMISTA VAROISTA, MUKAAN LUKIEN ETENEMISSUUNNITELMA UUSIEN OMIEN VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI EUROOPAN PARLAMENTIN, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON JA EUROOPAN KOMISSION VÄLINEN
TOIMIELINTEN SOPIMUS,
tehty 16 päivänä joulukuuta 2020,
talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi
EUROOPaN PaRLaMENTTI, EUROOPaN UNIONIN NEUVOSTO ja EUROOPaN KOMISSIO,
jäljempänä ’toimielimet’, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 295 artiklan,
OVaT SOPINEET SEURaaVaa:
1. Tämän sopimuksen tarkoituksena on toteuttaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, parantaa vuotuista talousarvio menettelyä ja toimielinten välistä talousarvioyhteistyötä ja varmistaa moitteeton varainhoito sekä toteuttaa yhteistyötä ja laatia etenemissuunnitelma neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 (1), jäljempänä ’elpymisvälineasetus’, perustetun Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksun kattamiseen riittävien uusien omien varojen käyttöönottamiseksi kaudella, joka kattaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’.
2. Tässä sopimuksessa tarkoitettu talousarviota koskeva kurinalaisuus koskee kaikkia menoja. Tämä sopimus sitoo toimielimiä voimassaolonsa ajan. Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.
3. Tämä sopimus ei vaikuta perussopimusten, neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (2), jäljempänä ’rahoituske hysasetus’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, eikä neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (4), jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, mukaisiin toimielinten budjetti- ja lainsäädäntövaltuuksiin eikä rajoita kansallisten parlamenttien toimivaltaa omien varojen osalta.
(1) Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19- kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (katso tämän virallisen lehden sivu 23).
(2) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 11).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(4) Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).
4. Tämän sopimuksen muuttaminen edellyttää toimielinten yhteistä sopimusta.
5. Tässä sopimuksessa on neljä osaa:
— I osa sisältää monivuotista rahoituskehystä sekä temaattisia ja muita kuin temaattisia erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset;
— II osa koskee toimielinten talousarvioyhteistyötä;
— III osa sisältää määräykset unionin varojen moitteettomasta hoidosta;
— IV osa sisältää määräykset rahoituksen saajia koskevien tietojen laadusta ja vertailtavuudesta unionin talousarvion suojaamisen yhteydessä.
I OSa
MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS JA ERITYISRAHOITUSVÄLINEET
a. MONIVUOTISTa RaHOITUSKEHYSTÄ KOSKEVaT MÄÄRÄYKSET
7. Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja unionin yleistä talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio” lukuun ottamatta monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin jätetään riittävästi liikkumavaraa.
Maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen
8. Komissio saattaa kauden maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuosittain ainakin vuoteen 2027 saakka. Tässä ajantasaistamisessa otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin ja unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskeviin kasvuennusteisiin.
B. TEMaaTTISIa ja MUITa KUIN TEMaaTTISIa ERITYISRaHOITUSVÄLINEITÄ KOSKEVaT MÄÄRÄYKSET
Euroopan globalisaatiorahasto
9. Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta ja Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta.
Samalla kun komissio esittää Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.
Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.
Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus
10. Kun komissio katsoo, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käyttöön ottamisen edellytykset täyttyvät, se tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseisestä varauksesta vastaaviin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti.
Päätöksen rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten määrien käyttöönotosta tekevät Euroopan parlamentti ja neuvosto yhdessä komission ehdotuksesta asianomaisen perussäädöksen mukaisesti.
(5) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
Ennen kuin komissio tekee ehdotuksen määrärahasiirtoa solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista apua varten, se selvittää mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen.
Brexit-mukautusvaraus
11. Kun asianomaisessa välineessä brexit-mukautusvarauksen varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.
Brexit-mukautusvaraukseen liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.
Yksi ainoa liikkumavaraväline
12. Komissio voi talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä ehdottaa sellaisten määrien käyttöön ottamista, jotka vastaavat kaikkia rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja liikkumavaroja tai osaa niistä. Komissio ehdottaa kyseisen asetuksen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen määrien käyttöön ottamista analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdol lisuudet.
Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa kyseiset määrät käyttöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artiklassa vahvistetun talousarviomenettelyn puitteissa.
Xxxxxxxxxxxx
13. Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu.
Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Tällainen ehdotus voidaan tehdä talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä.
Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT 314 artiklassa vahvistetun talousarviome nettelyn puitteissa.
II OSa
TOIMIELINTEN TALOUSARVIOYHTEISTYÖN PARANTAMINEN
a. TOIMIELINTEN YHTEISTYÖMENETTELY
14. Tarkemmat määräykset talousarviomenettelyn aikana tehtävästä toimielinten yhteistyöstä annetaan liitteessä I.
15. SEUT 312 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimielimet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen uuden monivuotisen rahoituskehyksen tai siihen tehtävien tarkistusten vahvistamista SEUT 312 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluvat säännölliset kokoontumiset ja tiedonvaihto Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä sekä SEUT 324 artiklan mukaiset, komission aloitteesta järjestettävät Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien tapaamiset toimielinten kantojen sovittelemiseksi ja lähentämiseksi. Kun on tehty ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi tai rahoituskehyksen huomattavaksi tarkistamiseksi, toimielimet pyrkivät määrittelemään erityiset järjestelyt, joita sovelletaan niiden välisessä yhteistyössä ja vuoropuhelussa ehdotuksen hyväksymiseen johtavan menettelyn aikana.
Talousarvion läpinäkyvyys
16. Komissio valmistelee yhdessä unionin yleisen talousarvion kanssa vuotuisen kertomuksen, johon kootaan käytettävissä olevat ei-luottamukselliset tiedot seuraavista:
a) unionin varat ja vastuut, jotka voivat olla peräisin myös lainanotto- ja lainanantotoimista, joita unioni toteuttaa perussopimusten mukaisen toimivaltansa nojalla;
b) Euroopan kehitysrahaston (6), Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan vakausmekanismin sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien tulot, menot, varat ja vastuut;
c) jäsenvaltioille tiiviimmän yhteistyön puitteissa aiheutuneet menot siltä osin kuin niitä ei ole sisällytetty unionin yleiseen talousarvioon;
d) ilmastomenot sellaisen tehokkaan menetelmän perusteella, jonka komissio on vahvistanut ilmastomenojen ja niiden tuloksellisuuden seuraamista varten, ja tarvittaessa alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, jotta voidaan saavuttaa se kokonaistavoite, että vähintään 30 prosentilla unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen menojen kokonaismäärästä tuetaan ilmastotavoitteita, ottaen huomioon Euroopan unionin elpymisvälineestä saatavan rahoituksen vaiheittaisen lopettamisen vaikutukset ja eron tekeminen ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen välillä silloin, kun se on mahdollista.
jos yhden tai useamman asiaankuuluvan ohjelman ilmastomenotavoitteen saavuttamisessa ei edistytä riittävästi,
toimielimet neuvottelevat keskenään vastuidensa ja asiaan liittyvän lainsäädännön mukaisesti toteutettavista asianmukaisista toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että ilmastotavoitteita koskevat unionin menot koko vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ajan ovat vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen menojen kokonaismäärästä;
e) menot, joilla edistetään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä komission yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vahvistaman tehokkaan, avoimen ja kokonaisvaltaisen menetelmän perusteella ja tarvittaessa alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, tarkoituksena pyrkiä tavoitteeseen, jonka mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista osoitetaan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset olemassa olevat päällekkäisyydet;
f) naisten ja miesten tasa-arvon sekä kaikille kuuluvien oikeuksien ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen asiaankuuluvien ohjelmien koko täytäntöönpanon ja seurannan ajan, näiden tavoitteiden valtavirtaistaminen sekä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen, myös vahvistamalla sukupuolivaikutusten arviointia paremman sääntelyn puitteiden mukaisissa vaikutustenarvioinneissa ja muissa arvioinneissa. Komissio tutkii keinoja kehittää menetelmä asiaankuuluvien menojen mittaamiseksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmatasolla. Xxxxxxxx käyttää kyseistä menetelmää heti, kun se on saatavilla. Komissio panee kyseisen menetelmän täytäntöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023 tiettyjen keskitetysti hallinnoitujen ohjelmien osalta testatakseen sen käyttökelpoisuutta. Toteutuskauden puolessa välissä tutkitaan, voidaanko menetelmän käyttöä laajentaa muihin ohjelmiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana toteutuskautena;
g) Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano kaikissa vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvissä asiaankuuluvissa unionin ohjelmissa.
Ensimmäisen alakohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuihin tehokkaisiin menetelmiin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan viittaus osuuteen, joka osoitetaan unionin talousarviosta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, johon sisältyy vahingon välttämisen periaate.
Ensimmäisen kohdan d alakohdassa tarkoitettu tehokas menetelmä on läpinäkyvä, kattava, tulossuuntautunut ja suoritusperusteinen, siihen sisältyy komission vuotuisesti toteuttama Euroopan parlamentin ja neuvoston kuuleminen ja siinä yksilöidään asiaankuuluvat toimenpiteet, jotka toteutetaan, jos soveltuvien tavoitteiden saavuttamisessa edistyminen on puutteellista.
Minkään tässä kohdassa tarkoitettujen menetelmien ei tulisi johtaa liialliseen hallinnolliseen rasitukseen hankkeista vastaaville tai rahoituksen saajille.
17. Komissio laatii vuosikertomuksen Euroopan unionin elpymisvälineen täytäntöönpanosta. Kyseiseen vuosikertomukseen kootaan käytettävissä olevat ei-luottamukselliset tiedot seuraavista:
— omia varojen koskevan päätöksen 5 artiklan mukaisesti toteutetuista lainanotto- ja lainanantotoimista peräisin olevat varat ja vastuut;
(6) Sellaisena kuin se on vahvistettu neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisessä sopimuksessa vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta aKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1) ja sitä edeltävissä sisäisissä sopimuksissa.
— unionin ohjelmiin Euroopan unionin elpymisvälineen täytäntöönpanon seurauksena edellisenä vuonna osoitettujen tuottojen kokonaismäärä ohjelmittain ja budjettikohdittain jaoteltuna;
— lainaksi otettujen varojen avulla aikaansaatu panos Euroopan unionin elpymisvälineen ja erityisten unionin ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseen.
B. VaRaINHOITOa KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN SISÄLLYTTÄMINEN LaINSÄÄTÄMISjÄRjESTYKSESSÄ HYVÄKSYTTÄVIIN SÄÄDÖKSIIN
18. jokaiseen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyttävään, monivuotista ohjelmaa koskevaan säädökseen
on sisällyttävä säännös, jossa lainsäätäjä vahvistaa kyseisen ohjelman rahoituspuitteet.
Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät tätä määrää ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviome nettelyssä.
Rahoituskehysasetuksen liitteessä II tarkoitettujen ohjelmien osalta ensisijaisen rahoitusohjeen mukaista määrää korotetaan ilman eri toimenpiteitä rahoituskehysasetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla lisämäärärahoilla.
Euroopan parlamentti ja neuvosto ja talousarvioesitystä laatiessaan komissio sitoutuvat siihen, etteivät ne poikkea tästä määrästä enempää kuin 15 prosenttia kulloinkin kyseeseen tulevan ohjelman koko keston aikana, ellei ilmene uusia objektiivisia ja pitkällä aikavälillä vaikuttavia seikkoja, jotka ovat selkeästi ja täsmällisesti perusteltavissa, kun huomioon otetaan etenkin arviointeihin perustuvat ohjelman toteuttamisesta saadut tulokset. Tällaisesta poikkeamisesta seurauksena olevan lisäyksen on kuitenkin jäätävä asianomaisen otsakkeen kulloisenkin enimmäismäärän alapuolelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskehysasetuksessa ja tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden käyttöä.
Neljättä alakohtaa ei sovelleta kolmannessa alakohdassa tarkoitettuihin lisämäärärahoihin.
Tätä kohtaa ei sovelleta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyttyihin ja jäsenvaltiokohtaisesti ennalta kohdennettuihin koheesiomäärärahoihin, joiden osalta on vahvistettu rahoituspuitteet ohjelman koko voimassaoloajaksi, eikä rahoituskehysasetuksen 18 artiklassa tarkoitettuihin laajamittaisiin hankkeisiin.
19. Sellaiset monivuotisia ohjelmia koskevat oikeudellisesti velvoittavat unionin säädökset, joita ei hyväksytä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, eivät sisällä ”tarpeellisiksi arvioitujen varojen määrää”.
jos neuvosto haluaa antaa rahoitusohjeen, tällaisella ohjeella on lainsäätäjän tahtoa ilmaiseva luonne, eikä se vaikuta SEUT: ssa vahvistettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston talousarviota koskevaan toimivaltaan. Tätä koskeva säännös on sisällytettävä kaikkiin oikeudellisesti velvoittaviin unionin säädöksiin, joihin sisältyy tällainen rahoitusohje.
C. KaLaSTUSSOPIMUKSIIN LIITTYVÄT MENOT
20. Kalastussopimuksiin liittyviin menoihin sovelletaan seuraavia erityissääntöjä.
Komissio sitoutuu pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla kalastussopimuksia koskevien neuvottelujen valmisteluista ja niiden edistymisestä, mukaan lukien kyseisten sopimusten talousarviovaikutukset.
Toimielimet sitoutuvat varmistamaan kalastussopimuksiin liittyvän lainsäädäntömenettelyn aikana kaikin tavoin sen, että kaikki menettelyt toteutetaan mahdollisimman nopeasti.
asianomaisen varainhoitovuoden tammikuun 1 päivän jälkeen voimaan tulevia uusia tai jatkettavia kalastussopimuksia varten talousarvioon otetut määrät kirjataan varaukseen.
jos kalastussopimuksiin liittyvät määrärahat, varaus mukaan luettuna, osoittautuvat riittämättömiksi, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittavat tiedot tilanteeseen johtaneista syistä sekä toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa vakiintuneilla menettelyillä. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen asianmukaisista toimenpiteistä.
Komissio antaa neljännesvuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevien kalastussopimusten täytäntöönpanosta sekä arvion loppuvuoden rahoitustilanteesta.
21. Kalastussopimuksista käytäviä neuvotteluja koskevaan asiaankuuluvaan menettelyyn vaikuttamatta Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan talousarvioyhteistyönsä puitteissa hyvissä ajoin kalastussopimusten asianmukaisesta rahoituksesta.
D. YHTEISEN ULKO- ja TURVaLLISUUSPOLITIIKaN (YUTP) RaHOITTaMINEN
22. YUTP:n toimintamenot otetaan kokonaisuudessaan yhteen talousarviolukuun, jonka otsakkeena on YUTP. Tämä määrä kattaa todelliset ennakoitavissa olevat tarpeet, jotka on arvioitu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, vuosittain laatimien ennakkoarvioiden perusteella talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä. On jätettävä riittävä liikkumavara ennakoimattomia toimia varten. Määrärahoja ei saa ottaa varaukseen.
23. Unionin talousarvioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan mukaisesti otettavien YUTP:n menojen osalta toimielimet pyrkivät SEUT 314 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa sovittelukomiteassa ja komission laatiman talousarvioesityksen pohjalta pääsemään vuosittain yhteisymmärrykseen YUTP:n toimintamenojen määrästä sekä tämän määrän osoittamisesta YUTP:aa koskevan talousarvioluvun eri momenteille. jollei yhteisymmärrykseen päästä, katsotaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat talousarvioon edellisessä talousarviossa olevan määrän tai talousarvioesi tyksessä ehdotetun määrän, sen mukaan kumpi näistä määristä on pienempi.
YUTP:n toimintamenojen kokonaismäärä jaetaan YUTP:aa koskevan talousarvioluvun momenteille kolmannessa alakohdassa ehdotetulla tavalla. Kukin momentti kattaa jo hyväksytyt toimet, ennakoidut mutta vielä hyväksymättä olevat toimet sekä määrät tulevia – eli ennakoimattomia – toimia varten, jotka neuvosto hyväksyy kyseisen varainhoitovuoden aikana.
YUTP:aa koskeva talousarvioluku voidaan jaotella YUTP-toimintojen momentteihin seuraavasti:
— varainhoitoasetuksen 52 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetut suurimmat yksittäiset operaatiot;
— muut operaatiot (kriisinhallintaoperaatiot, konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen sekä rauhanprosessien ja turvallisuuskehityksen seuranta ja täytäntöönpano);
— asesulku ja aseistariisunta;
— kiireelliset toimenpiteet;
— valmistelu- ja seurantatoimenpiteet;
— Euroopan unionin erityisedustajat.
Koska komissiolla on varainhoitoasetuksen mukaisesti valtuudet itsenäisesti siirtää määrärahoja momentilta toiselle YUTP: aa koskevan talousarvioluvun sisällä, YUTP:n toimintojen nopean toteuttamisen edellyttämä joustavuus on varmistettava sen mukaisesti. jos YUTP:aa koskevaan talousarviolukuun otettu määrä ei varainhoitovuoden aikana riitä kattamaan tarpeellisia menoja, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät kiireellisesti sopimaan ratkaisusta komission ehdotuksen pohjalta.
24. Korkea edustaja kuulee vuosittain Euroopan parlamenttia ennakoivasta asiakirjasta, joka toimitetaan kunkin vuoden kesäkuun 15 päivään mennessä ja jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja, mukaan lukien niiden unionin talousarvioon aiheuttamat taloudelliset vaikutukset, ja arvioidaan vuonna n – 1 aloitettuja toimenpiteitä sekä sitä, miten YUTP ja unionin muut ulkoiset rahoitusvälineet on sovitettu yhteen ja missä määrin ne täydentävät toisiaan. Lisäksi korkea edustaja antaa Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja järjestämällä vähintään viidesti vuodessa yhteisiä neuvottelukokouksia osana YUTP:sta käytävää säännöllistä poliittista vuoropuhelua; tällaisten kokousten ajankohdasta on sovittava viimeistään 30 päivänä marraskuuta kunakin vuonna. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät näihin kokouksiin osallistumisesta ottamalla huomioon niissä vaihdettavien tietojen tavoitteen ja luonteen.
Komissio kutsutaan näihin kokouksiin.
jos neuvosto antaa YUTP:aa koskevan menoja aiheuttavan päätöksen, korkean edustajan on välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään viiden työpäivän kuluttua annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista, jäljempänä ’rahoitusselvitys’, etenkin niistä menoista, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruktuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvallisuusjärjestelyjä.
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle neljännesvuosittain tiedot YUTP-toimien toteuttamisesta sekä arvion varainhoitovuoden jäljellä olevan osan rahoitustilanteesta.
E. TOIMIELINTEN OSaLLISTUMINEN KUN KYSE ON KEHITYSPOLITIIKaSTa
25. Komissio käy Euroopan parlamentin kanssa epävirallista vuoropuhelua kehityspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä.
III OSa
UNIONIN VAROJEN MOITTEETON HOITO
a. RaHOITUSSUUNNITELMa
26. Komissio toimittaa kahdesti vuodessa, ensimmäisen kerran yhdessä talousarvioesityksen mukana seuraavien asiakirjojen kanssa ja toisen kerran unionin yleisen talousarvion hyväksymisen jälkeen, monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeita 1, 2 (lukuun ottamatta alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus”), 3 (ympäristön ja ilmastotoimien sekä meri- ja kalastuspolitiikan osalta) sekä 4, 5 ja 6 koskevan täydellisen rahoitussuunnitelman. Tässä suunnitelmassa, joka on jäsennelty otsakkeittain, toimintalohkoittain ja budjettikohdittain, olisi eriteltävä
a) voimassa oleva lainsäädäntö siten, että monivuotiset ohjelmat ja vuotuiset toimet on erotettu toisistaan:
i) monivuotisten ohjelmien osalta komission olisi ilmoitettava noudatettu hyväksymismenettely (tavallinen vai erityinen lainsäätämisjärjestys), kesto, kokonaisrahoituspuitteet ja hallintomenoihin kohdennettu osuus;
ii) komission olisi ilmoitettava rahoituskehysasetuksen liitteessä II tarkoitettujen monivuotisten ohjelmien osalta läpinäkyvästi rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaiset lisämäärärahat;
iii) vuotuisten toimien (jotka koskevat pilottihankkeita, valmistelutoimia ja virastoja) ja komission toimivaltansa nojalla rahoittamien toimien osalta komission olisi esitettävä monivuotiset arviot;
b) valmisteilla olevat lainsäädäntöehdotukset: ajan tasalla olevat tiedot vireillä olevista komission ehdotuksista.
Komission olisi tarkasteltava, miten ristiinviittaukset rahoitussuunnitelman ja komission lainsäädäntöohjelman välillä voitaisiin toteuttaa tarkempien ja luotettavampien ennusteiden esittämiseksi. Komission olisi kunkin lainsäädäntöeh dotuksen osalta ilmoitettava, sisältyykö se talousarvioesityksen tekemisen yhteydessä vai talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen toimitettuun suunnitelmaan. Komission olisi erityisesti ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle:
a) kaikki lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt uudet säädökset ja kaikki vireillä olevat ehdotukset, jotka on esitetty mutta jotka eivät sisälly talousarvioesityksen yhteydessä tai talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen toimitettuun suunnitelmaan (myös asianomaiset määrät);
b) komission vuotuisessa lainsäädäntöohjelmassa ennakoitu lainsäädäntö ja tiedot siitä, onko toimilla todennäköisesti rahoitusvaikutuksia.
Komission olisi tarvittaessa ilmoitettava, mitä muutoksia uudet lainsäädäntöehdotukset aiheuttavat rahoitussuunnitelmaan.
B. VIRaSTOT ja EUROOPPa-KOULUT
27. Ennen kuin komissio esittää ehdotuksen uuden viraston perustamiseksi, sen olisi tehtävä asianmukainen, kattava ja objektiivinen vaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon muun muassa henkilöstön ja osaamisalueiden vähimmäismäärä, kustannushyötynäkökohdat, toissijaisuus ja suhteellisuus, vaikutus kansallisiin ja unionin toimiin sekä kyseiseen meno-otsakkeeseen aiheutuvat talousarviovaikutukset. Näiden tietojen perusteella ja vaikuttamatta kyseisen viraston perustamiseen sovellettaviin lainsäädäntömenettelyihin Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan ehdotetun viraston rahoituksesta talousarvioyhteistyönsä puitteissa hyvissä ajoin.
Menettely muodostuu seuraavista vaiheista:
— ensiksikin komissio esittelee järjestelmällisesti jokaisen ehdotuksensa uuden viraston perustamiseksi ensimmäisessä ehdotuksen hyväksymisen jälkeisessä trilogissa ja esittää viraston perustamista koskevaan lainsäädäntöehdotukseen liitetyn rahoitusselvityksen sekä antaa selvityksen ehdotuksen vaikutuksista rahoitussuunnitelman kattamaan jäljellä olevaan rahoituskauteen;
— toiseksi komissio auttaa lainsäädäntömenettelyn aikana lainsäätäjää arvioimaan ehdotettujen muutosten rahoitusvai kutuksia. Nämä rahoitusvaikutukset olisi otettava huomioon kyseisiä lainsäädäntöasioita koskevissa trilogeissa;
— kolmanneksi komissio esittää ennen lainsäädäntömenettelyn päättymistä ajantasaistetun rahoitusselvityksen ottaen huomioon lainsäätäjän mahdollisesti tekemät muutokset; tämä lopullinen rahoitusselvitys otetaan lainsäädäntöasiaa koskevan viimeisen trilogin esityslistalle, ja lainsäätäjä hyväksyy sen virallisesti. Se otetaan myös seuraavan talousarviota koskevan trilogin esityslistalle (kiireellisissä tapauksissa yksinkertaistetussa muodossa), jotta rahoituksesta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen;
— neljänneksi trilogissa saavutettu yhteisymmärrys, jossa otetaan huomioon lainsäädäntömenettelyn sisältöön liittyvä komission budjettiarvio, vahvistetaan yhteisessä julistuksessa. Tämä yhteisymmärrys saatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi molempien noudattaessa tällöin omaa työjärjestystään.
Samaa menettelyä sovelletaan silloin, kun on kyse sellaisesta virastoa koskevan säädöksen muutoksesta, jolla olisi vaikutusta kyseisen viraston resursseihin.
jos viraston tehtäviä muutetaan olennaisesti kyseisen viraston perustamissäädöstä muuttamatta, komissio antaa asian tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimittamalla niille tarkistetun rahoitusselvityksen, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat hyvissä ajoin sopia viraston rahoituksesta.
28. Talousarviomenettelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon 19 päivänä heinäkuuta 2012 allekirjoitettuun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoja koskevaan yhteiseen julkilausumaan liitettyyn yhteiseen lähestymistapaan sisältyvät asiaa koskevat määräykset.
29. Kun Eurooppa-koulujen johtokunta aikoo perustaa uuden Eurooppa-koulun, vastaavaa menettelyä sovelletaan tarpeellisin muutoksin unionin talousarvioon tästä aiheutuvien talousarviovaikutusten osalta.
IV OSa
UNIONIN TALOUSARVION SUOJAAMINEN: RAHOITUKSEN SAAJIA KOSKEVIEN TIETOJEN LAATU JA VERTAILTAVUUS
30. Euroopan parlamentin pyyntöjen mukaisesti ja vastauksena Eurooppa-neuvoston 17–21 päivänä heinäkuuta 2020 antamien päätelmien 24 kohtaan, jotta unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen suojaamista petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta voidaan vahvistaa, toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että käyttöön otetaan standardoituja toimenpiteitä unionin rahoituksen lopullisia varojen saajia ja edunsaajia koskevien tietojen ja numerotietojen keräämiseksi, vertailemiseksi ja yhdistämiseksi valvontaa ja tarkastusta varten.
31. Tehokkaan valvonnan ja tarkastusten varmistamiseksi on tarpeen kerätä tietoja niistä tahoista, jotka viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyvät yhteistyössä hallinnoitavasta unionin rahoituksesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetuista hankkeista ja uudistuksista, mukaan lukien tiedot rahoituksen saajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista. Tällaisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvien sääntöjen on oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia.
32. Unionin talousarvion suojaamisen tehostamiseksi komissio asettaa käyttöön integroidun ja yhteentoimivan tieto- ja seurantajärjestelmän, johon kuuluu yksittäinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, 31 kohdassa tarkoitettujen tietojen arviointia ja analysointia varten tarkoituksena ottaa se yleisesti käyttöön jäsenvaltioissa. Kyseisellä järjestelmällä varmistettaisiin eturistiriitoja ja sääntöjenvastaisuuksia sekä kaksinkertaiseen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja mitä tahansa varojen väärinkäyttöä koskevat tehokkaat tarkastukset. Komissiolla, Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLaF) ja muilla unionin tutkinta- ja valvontaelimillä olisi oltava tarvittava pääsy kyseisiin tietoihin, jotta ne voivat toteuttaa valvontatehtävänsä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden ensisijaisesti suorittamiin valvontaan ja tarkastuksiin sääntöjenvastai suuksien havaitsemiseksi ja kyseisen unionin rahoituksen väärinkäyttöä koskevan hallinnollisen tutkinnan suorittamiseksi, ja jotta ne voivat saada kyseisen unionin rahoituksen jaosta täsmällisen kokonaiskuvan.
33. Kyseessä olevaan perussäädökseen liittyvän lainsäädäntömenettelyn aikana toimielimet sitoutuvat tekemään vilpittömästi yhteistyötä Eurooppa-neuvoston 17–21 päivänä heinäkuuta 2020 antamien päätelmien jatkotoimien varmistamiseksi tässä osassa esitetyn toimintatavan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimielinten oikeuksia, jotka niillä on perussopimusten nojalla.
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2020.
Euroopan parlamentin puolesta Puhemies
Xxxxx Xxxxx XxXXXXX
Neuvoston puolesta Puheenjohtaja
Xxxxxxx XXXX
Komission puolesta Puheenjohtaja
xxxxxxxx XxXX
TOIMIELINTEN YHTEISTYÖ TALOUSARVIOMENETTELYN AIKANA
A osa. Talousarviomenettelyn aikataulu
1. Toimielimet sopivat käytännön aikataulusta vuosittain hyvissä ajoin ennen talousarviomenettelyn alkamista nykykäytännön pohjalta.
2. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat käyttää budjettivaltaansa tehokkaasti, talousarviota koskevat kannat, siirrot tai muut tiedoksiannot, joihin liittyy määräaikoja, on toimitettava ottaen asianmukaisesti huomioon lomakaudet, joiden tarkat ajankohdat kyseiset toimielimet ovat ilmoittaneet toisilleen hyvissä ajoin omien yksikköjensä kautta.
B osa. Talousarviomenettelyn painopisteet
3. Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään seuraavan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä ja kysymyksiä, joita saattaa nousta esiin kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisen perusteella, niiden tietojen pohjalta, jotka komissio toimittaa 37 kohdan mukaisesti.
C osa. Talousarvioesityksen laatiminen ja ennakkoarvioiden ajantasaistaminen
4. Muita toimielimiä paitsi komissiota kehotetaan hyväksymään ennakkoarvionsa ennen maaliskuun loppua.
5. Komissio tekee joka vuosi talousarvioesityksen, jossa esitetään unionin tosiasialliset rahoitustarpeet.
Talousarvioesityksessä otetaan huomioon
a) jäsenvaltioiden toimittamat rakennerahastoja koskevat ennusteet;
b) mahdollisuus käyttää määrärahoja niin, että samalla pyritään säilyttämään kiinteä yhteys maksusitoumusmää rärahojen ja maksumäärärahojen välillä;
c) mahdollisuudet ottaa käyttöön uusia toimintapolitiikkoja toteuttamalla pilottihankkeita, uusia valmistelutoimia tai molempia taikka jatkaa päättyviä monivuotisia toimia, sen jälkeen kun on arvioitu, ovatko varainhoitoase tuksessa tarkoitetut edellytykset perussäädökselle olemassa (perussäädöksen määrittely, perussäädöksen tarve täytäntöönpanoa ja poikkeuksia varten);
d) tarve varmistaa, että menojen muutokset suhteessa edelliseen varainhoitovuoteen ovat talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen liittyvien vaatimusten mukaisia.
6. Toimielimet välttävät mahdollisuuksien mukaan ottamasta talousarvioon vähäisiä toiminnasta aiheutuvia menoeriä.
7. Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat myös ottamaan huomioon talousarvion toteuttamismahdollisuuksien arvioinnin, jonka komissio suorittaa talousarvioesitystensä laadinnan ja kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisen yhteydessä.
8. Varainhoidon moitteettomuuden varmistamiseksi ja koska budjettinimikkeistön osastoihin ja lukuihin tehtävät merkittävät muutokset vaikuttavat varainhoitoa koskevaan komission yksiköiden raportointivastuuseen, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat keskustelemaan komission kanssa kaikista tällaisista merkittävistä muutoksista sovittelun aikana.
9. Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden välityksellä koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti koko sovittelujakson ajan yhteisymmärrykseen pääsemiseksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen asiaankuuluvien tietojen ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, ja ne sitoutuvat tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti.
10. SEUT 314 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio voi sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka tarvittaessa esittää talousarvioesitystä muuttavia oikaisukirjelmiä, mukaan luettuna oikaisukirjelmä, jolla tarkistetaan erityisesti maatalousmenoja koskevia ennakkoarvioita. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkasteltavaksi ajantasaistamisia koskevat tiedot heti kun ne ovat saatavilla. Se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki niiden pyytämät asianmukaiset perustelut.
D osa. Talousarviomenettely ennen sovittelumenettelyä
11. Hyvissä ajoin ennen neuvostossa pidettävää käsittelyä kutsutaan koolle trilogi, jotta toimielimet voivat vaihtaa näkemyksiään talousarvioesityksestä.
12. jotta komissio voi hyvissä ajoin arvioida sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston suunnittelemien tarkistusten toteutettavuutta, joilla luodaan uusia tai jatketaan aiempia valmistelutoimia tai pilottihankkeita, Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat komissiolle tällaisista aikeistaan, jotta mainitussa trilogissa voitaisiin jo alustavasti keskustella asiasta.
13. Trilogi voidaan kutsua koolle ennen Euroopan parlamentin täysistuntoäänestystä.
E osa. Sovittelumenettely
14. jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia neuvoston kantaan, neuvoston puheenjohtaja panee samassa täysistunnossa merkille näiden kahden toimielimen kantojen eroavuudet ja antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle suostumuksensa sovittelukomitean kutsumiseen koolle välittömästi. Kirje sovittelukomitean koolle kutsumiseksi lähetetään viimeistään parlamentin sen istuntojakson, jonka aikana täysistuntoäänestys toimitettiin, päättymistä seuraavan viikon ensimmäisenä työpäivänä, ja sovittelujakso alkaa sitä seuraavana päivänä. Määräaika, joka on 21 päivää, lasketaan neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (1) mukaisesti.
15. jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, sen olisi vahvistettava kantansa kirjeellä, joka lähetetään ennen sovittelujaksolle suunniteltua ensimmäistä kokousta. Tällaisessa tapauksessa sovittelukomitean menettely etenee seuraavissa kohdissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.
16. Sovittelukomitean puheenjohtajina toimivat yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajat. Sovittelu komitean kokouksen puheenjohtajana toimii kokouksen järjestäjänä olevan toimielimen edustaja. Xxxxx toimielin nimeää kuhunkin kokoukseen lähetettävät edustajat ja määrittelee neuvotteluvaltuudet oman työjärjestyksensä mukaisesti. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edustettuina asianmukaisella tasolla sovittelukomiteassa siten, että kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja että näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen.
(1) Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).
17. SEUT 314 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee kaikki tarvittavat aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä.
18. Trilogeja pidetään edustuksen eri tasoilla koko sovittelumenettelyn ajan, jotta auki olevat kysymykset voitaisiin ratkaista ja jotta yhteisymmärryksen saavuttamista sovittelukomiteassa voitaisiin pohjustaa.
19. Sovittelukomitean kokoukset ja trilogit pidetään vuorotellen Euroopan parlamentin ja neuvoston tiloissa, jotta tilojen ja palvelujen, myös tulkkipalvelujen, käyttö jakautuisi tasapuolisesti.
20. Toimielimet sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä.
21. Sovittelukomitean käyttöön annetaan yhteinen asiakirjakokonaisuus (lähtöasiakirjat), jossa esitetään talousarviome nettelyn eri vaiheet (2). Nämä asiakirjat sisältävät numerotiedot budjettikohdittain, monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain lasketut kokonaismäärät sekä konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään määrät ja selvitysosat kaikkien sellaisten budjettikohtien osalta, joiden katsotaan olevan edelleen teknisesti ”avoinna”. Kaikki ne budjettikohdat, joiden katsotaan olevan teknisesti loppuun käsiteltyjä, luetellaan erillisessä asiakirjassa, tämän kuitenkaan vaikuttamatta sovittelukomitean lopulliseen päätökseen (3). Näissä asiakirjoissa noudatetaan budjettinimikkeistön mukaista luokittelua.
Sovittelukomitealle annettaviin lähtöasiakirjoihin liitetään myös muita asiakirjoja, mukaan lukien neuvoston kannan ja Euroopan parlamentin tarkistusten toteutettavuutta koskeva komission kirje sekä mahdolliset neuvoston kantaa tai Euroopan parlamentin tarkistuksia koskevat muiden toimielinten kirjeet.
22. Yhteisymmärrykseen pääsemiseksi sovittelujakson päättymiseen mennessä trilogeissa
a) määritetään käsiteltäviä talousarviokysymyksiä koskevien neuvottelujen laajuus;
b) hyväksytään teknisesti loppuun käsitellyiksi katsottujen budjettikohtien luettelo edellyttäen, että varainhoi tovuoden koko talousarviosta päästään lopullisesti yhteisymmärrykseen;
c) keskustellaan a alakohdan mukaisesti määritetyistä kysymyksistä sovittelukomitealle hyväksyttäväksi annettavaan mahdolliseen yhteisymmärrykseen pääsemiseksi;
d) käsitellään temaattisia kysymyksiä, myös monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain.
alustavat päätelmät laaditaan yhdessä kunkin trilogin aikana tai välittömästi sen jälkeen, ja samalla sovitaan
seuraavan kokouksen esityslista. alustavat päätelmät rekisteröi trilogia isännöivä toimielin, ja ne katsotaan
väliaikaisesti hyväksytyiksi 24 tunnin kuluttua, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta sovittelukomitean lopulliseen päätökseen.
23. Trilogien päätelmät ja asiakirja mahdollista hyväksyntää varten ovat sovittelukomitean saatavilla sen kokouksissa yhdessä niiden budjettikohtien kanssa, joista trilogeissa on päästy alustavasti yhteisymmärrykseen.
24. Euroopan parlamentin ja neuvoston sihteeristöt laativat komission avustuksella SEUT 314 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhteisen tekstin. Se muodostuu näiden kahden valtuuskunnan puheenjohtajien Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle osoittamasta saatekirjeestä, johon sisältyy päivämäärä, jona yhteisymmärrys sovittelukomiteassa on saavutettu, ja liitteistä, jotka sisältävät
a) numerotiedot budjettikohdittain kaikista budjettikohdista ja yhteenlasketut määrät monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain;
(2) Eri vaiheisiin kuuluvat seuraavat: kuluvan varainhoitovuoden talousarvio (hyväksytyt lisätalousarviot mukaan luettuina), alkuperäinen talousarvioesitys, neuvoston kanta talousarvioesitykseen, Euroopan parlamentin neuvoston kantaan tekemät tarkistukset ja komission esittämät oikaisukirjelmät (jolleivät toimielimet ole niitä vielä täysin hyväksyneet).
(3) Budjettikohta katsotaan teknisesti loppuun käsitellyksi, jos siitä ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken erimielisyyksiä ja jos sen osalta ei ole esitetty oikaisukirjelmää.
b) konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään kaikkien sovittelumenettelyn aikana muutettujen budjettikohtien numerotiedot ja lopullinen teksti;
c) luettelon budjettikohdista, joita ei ole muutettu talousarvioesitykseen tai siitä annettuun neuvoston kantaan verrattuna.
Sovittelukomitea voi myös hyväksyä päätelmiä ja mahdollisia yhteisiä lausumia talousarviosta.
25. Yhteinen teksti käännetään unionin toimielinten virallisille kielille (Euroopan parlamentin käännöspalvelussa) ja toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi 14 päivän kuluessa päivästä, jona 24 kohdassa tarkoitettua yhteistä tekstiä koskevaan yhteisymmärrykseen päästiin.
Yhteisen tekstin hyväksymisen jälkeen lingvistijuristit viimeistelevät talousarvion yhdistämällä yhteisen tekstin liitteet ja budjettikohdat, joita ei ole muutettu sovittelumenettelyssä.
26. Kutakin kokousta (trilogia tai sovittelukomitean kokousta) isännöivä toimielin huolehtii tulkkausjärjestelyistä ja tarjoaa sovittelukomiteassa sovellettavien kielijärjestelyjen mukaisen täyden kielivalikoiman ja trilogeihin ad hoc
-kielijärjestelyjen mukaisen kielivalikoiman.
Kokousta isännöivä toimielin huolehtii kokousasiakirjojen kopioinnista ja jakelusta.
Toimielinten yksiköt toimivat yhteistyössä neuvottelutulosten kirjaamisessa yhteisen tekstin viimeistelyä varten.
F osa. Lisätalousarviot
Yleiset periaatteet
27. Koska lisätalousarviot koskevat usein tarkkaan rajattuja ja toisinaan kiireellisiä asioita, toimielimet sopivat seuraavista periaatteista varmistaakseen, että niiden yhteistyö sujuu asianmukaisesti ja että lisätalousarvioita koskeva päätöksentekoprosessi sujuu näin ongelmitta ja nopeasti siten, että samalla vältetään mahdollisuuksien mukaan tarve kutsua lisätalousarvioita varten koolle sovittelukokous.
28. Toimielimet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan lisätalousarvioiden määrää.
Aikataulu
29. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle etukäteen mahdollisista lisätalousarvioesitysten hyväksymisajankohdista tämän kuitenkaan vaikuttamatta lopulliseen hyväksymisajankohtaan.
30. Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät omaa työjärjestystään noudattaen käsittelemään komission tekemän lisätalousarvioesityksen pian sen jälkeen kun komissio on sen hyväksynyt.
31. Menettelyn nopeuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden käsittelyaikataulut on koordinoitu mahdollisimman hyvin, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisesti ja yhtenäisesti. Tämän vuoksi ne pyrkivät mahdollisimman pian laatimaan alustavan aikataulun lisätalousarvion lopullista hyväksymistä edeltäville vaiheille.
Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat huomioon lisätalousarvion suhteellisen kiireellisyyden sekä tarpeen hyväksyä lisätalousarvio ajoissa, jotta se voitaisiin toteuttaa kyseisenä varainhoitovuonna.
Käsittelyn aikainen yhteistyö
32. Toimielimet toimivat vilpittömässä yhteistyössä koko menettelyn ajan varmistaakseen mahdollisimman pitkälti sen, että lisätalousarviot hyväksytään menettelyn alkuvaiheessa.
Tilanteissa, joissa näkemykset mahdollisesti poikkeavat toisistaan, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kumpikin ennen lisätalousarviota koskevan lopullisen kantansa vahvistamista ehdottaa tai komissio voi milloin tahansa ehdottaa, että koolle kutsutaan erityinen trilogi, jossa keskustellaan näkemyseroista ja pyritään sovittelu ratkaisuun, jos tämä on tarkoituksenmukaista.
33. Kaikki sellaiset komission tekemät lisätalousarvioesitykset, joita ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, otetaan järjestel mällisesti niiden trilogien esityslistalle, jotka on tarkoitus pitää osana vuotuista talousarviomenettelyä. Xxxxxxxx esittää lisätalousarvioesitykset, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat mahdollisuuksien mukaan kantansa ennen trilogia.
34. jos trilogissa päästään sovitteluratkaisuun, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ottamaan huomioon trilogin tulokset käsitellessään lisätalousarviota SEUT:n ja työjärjestyksensä mukaisesti.
Käsittelyn jälkeinen yhteistyö
35. jos Euroopan parlamentti hyväksyy neuvoston kannan tekemättä tarkistuksia, lisätalousarvio hyväksytään SEUT:n mukaisesti.
36. jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia jäsentensä enemmistöllä, sovelletaan SEUT 314 artiklan 4 kohdan c alakohtaa. Ennen sovittelukomitean kokoontumista kutsutaan kuitenkin koolle trilogi:
a) jos kyseisessä trilogissa päästään yhteisymmärrykseen ja jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät trilogin tulokset, sovittelu päätetään kirjeenvaihdolla ilman sovittelukomitean kokousta;
b) jos kyseisessä trilogissa ei päästä yhteisymmärrykseen, sovittelukomitea kokoontuu ja järjestää työnsä olosuhteiden mukaan saattaakseen päätöksentekomenettelyn mahdollisimman suurelta osin päätökseen ennen SEUT 314 artiklan 5 kohdassa asetetun 21 päivän määräajan päättymistä. Sovittelukomitean työ voidaan saattaa päätökseen kirjeenvaihdolla.
G osa. Talousarvion toteutus, maksut ja maksattamatta olevat määrät (reste à liquider)
37. Kun otetaan huomioon, että on tarpeen varmistaa maksumäärärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, toimielimet sopivat valvovansa tiiviisti maksuennusteita ja maksattamatta olevien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumäärärahoja puuttuu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä.
jotta kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus voitaisiin varmistaa, määrärahojen
vapauttamista ja etenkin automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä sovelletaan tiukasti kaikissa otsakkeissa.
Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä kuluvana varainhoitovuotena ja tulevina varainhoitovuosina. Kyseinen arviointi järjestetään toimielinten välisinä erityisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, siirroista, saaduista korvausvaati muksista ja tarkistetuista ennusteista, mukaan lukien tarvittaessa pitkän aikavälin ennusteet. jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat kauden 2021–2027 nykyisistä ja tulevista sitoumuksista SEUT 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksumäärärahoista ja keskustelevat niistä.
H osa. Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvä yhteistyö (4)
38. Komissiolle annetaan yksinomaan covid-19-kriisin seurauksiin puuttumista varten valtuudet ottaa unionin puolesta pääomamarkkinoilta lainaksi enintään 750 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), josta enintään 390 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää menoihin ja enintään 360 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää lainojen myöntämiseen omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Elpymisvälineasetuksessa säädetyn mukaisesti menoihin käytettävä määrä on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohtaa sovellettaessa ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.
39. Toimielimet sopivat, että Euroopan parlamentin ja neuvoston roolia niiden toimiessa budjettivallan käyttäjinä on vahvistettava Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta, jotta varmistetaan tällaisten tulojen käytön asianmukainen valvonta ja osallistuminen niiden käyttöön elpymisvälineasetuksessa asetettujen rajoitusten ja tarvittaessa asiaankuuluvan alakohtaisen lainsäädännön puitteissa. Toimielimet sopivat myös siitä, että on tarpeen varmistaa kaikkien Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten varojen täysimääräinen läpinäkyvyys ja näkyvyys.
Euroopan unionin elpymisvälineen mukaiset ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
40. Koska on tarpeen varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asianmukainen osallistuminen Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen hallinnointiin, toimielimet sopivat 41–46 kohdassa esitetystä menettelystä.
41. Komissio toimittaa yksityiskohtaiset tiedot yhdessä ennakkoarvioidensa kanssa talousarviomenettelyn yhteydessä. Tällaisten tietojen on sisällettävä yksityiskohtaiset arviot maksusitoumus- ja maksumäärärahoista ja oikeudellisista sitoumuksista, eriteltynä niiden otsakkeiden ja ohjelmien mukaisesti, jotka saavat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja elpymisvälineasetuksen mukaisesti. Komissio toimittaa kaikki Euroopan parlamentin tai neuvoston pyytämät merkitykselliset lisätiedot. Komissio liittää talousarvioesitykseen asiakirjan, johon on koottu kaikki merkitykselliset tiedot Euroopan unionin elpymisvälineestä, mukaan lukien yhteenvetotaulukot, joihin on koottu talousarvio määrärahat ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot Euroopan unionin elpymisvälineestä. Kyseinen asiakirja on osa ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevaa unionin yleisen talousarvion liitettä, josta määrätään 44 kohdassa.
42. Komissio esittää 41 kohdassa tarkoitettujen tietojen säännöllisiä ajantasaistuksia koko varainhoitovuoden ajan ja ainakin ennen kutakin 45 kohdassa tarkoitettua erityistä kokousta. Komissio toimittaa asiaankuuluvat tiedot Euroopan parlamentille ja neuvostolle ajoissa, jotta vastaavista suunnitteluasiakirjoista voidaan käydä hyödylliset keskustelut ja neuvottelut, myös ennen kuin komissio tekee asiaankuuluvia päätöksiä.
43. Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn yhteydessä arvioidakseen yhdessä Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutumista, erityisesti sen tilannetta ja näkymiä, ja keskustellakseen yhdessä talousarvioesitysten kanssa toimitetuista vuotuisista arvioista ja niiden jakautumisesta ottaen asianmukaisesti huomioon elpymisvälineasetuksessa ja tapauksen mukaan asiaankuuluvassa alakohtaisessa lainsäädännössä asetetut rajoitukset ja ehdot.
44. Euroopan parlamentti ja neuvosto liittävät unionin yleiseen talousarvioon liitteen muodossa asiakirjan, jossa esitetään kaikki budjettikohdat, jotka saavat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja Euroopan unionin elpymisvä lineestä. Lisäksi ne käyttävät talousarviorakennetta ja erityisesti selvitysosaa Euroopan unionin elpymisvälineestä saatujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen esittämistä varten voidakseen valvoa kyseisten tulojen käyttöä asianmukaisesti. Varainhoitoasetuksen 22 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto sisällyttävät
(4) jos komissio tekee SEUT 122 artiklan mukaisen ehdotuksen neuvoston säädökseksi, jolla on mahdollisesti huomattavia talousarviovai kutuksia, sovelletaan SEUT 122 artiklaan perustuvien sellaisten uusien ehdotusten talousarviovalvonnasta, joilla on mahdollisesti huomattavia talousarviovaikutuksia, 16 päivänä joulukuuta 2020 annetussa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä julistuksessa (EUVL C 444, 22.12.2020, s. 5) esitettyä menettelyä.
menotaulukkoon selvitysosia ja yleisiä huomautuksia, joissa mainitaan budjettikohdat, joihin voidaan ottaa elpymisvälineasetuksen perusteella käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat, ja joissa ilmoitetaan asiaankuuluvat määrät. Toteuttaessaan käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteuttamisvastuutaan komissio sitoutuu ottamaan tällaiset huomautukset asianmukaisesti huomioon.
45. Toimielimet sopivat järjestävänsä toimielinten välisiä erityisiä kokouksia asianmukaisella tasolla arvioidakseen Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tilannetta ja näkymiä. Näitä kokouksia pidetään vähintään kolme kertaa varainhoitovuodessa hieman ennen talousarviota koskevia trilogeja tai pian niiden jälkeen. Lisäksi toimielimet tapaavat tapauskohtaisesti, jos jokin toimielimistä esittää perustellun pyynnön. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat milloin tahansa esittää kirjallisia huomautuksia ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutumisesta. Komissio ottaa kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämät huomautukset ja ehdotukset asianmukaisesti huomioon. Kyseisissä kokouksissa voidaan käsitellä merkittäviä poikkeamia Euroopan unionin elpymisvälineen menoissa 46 kohdan mukaisesti.
46. Komissio toimittaa yksityiskohtaiset tiedot kaikista sen alustavista ennusteista tehdyistä poikkeamista ennen 45 kohdassa tarkoitettua erityistä toimielinten välistä kokousta ja tapauskohtaisesti, jos poikkeama on merkittävä. Poikkeama Euroopan unionin elpymisvälineen ennustetuista menoista on merkittävä, jos menot poikkeavat
ennusteesta tietyn varainhoitovuoden ja tietyn ohjelman osalta yli 10 prosenttia. jos alustavista ennusteista
poiketaan merkittävästi, toimielimet keskustelevat asiasta, jos joko Euroopan parlamentti tai neuvosto pyytää tätä kahden viikon kuluessa siitä, kun tällaisesta merkittävästä poikkeamasta on ilmoitettu. Toimielimet arvioivat asiaa yhdessä tarkoituksena löytää asiassa yhteinen perusta kolmen viikon kuluessa tapaamispyynnöstä. Komissio ottaa kaikki saadut huomautukset tarkoin huomioon. Komissio sitoutuu olemaan tekemättä päätöstä ennen kuin
neuvottelut on saatu päätökseen tai kolmen viikon aika on kulunut.
jälkimmäisessä
tapauksessa komissio
perustelee päätöksensä asianmukaisesti. Kiireellisissä tapauksissa toimielimet voivat sopia määräaikojen lyhentämisestä viikolla.
Euroopan unionin elpymisvälineen perusteella myönnetyt lainat
47. Varmistaakseen Euroopan unionin elpymisvälineen lainakomponenttiin liittyvien kaikkien tietojen saannin sekä läpinäkyvyyden ja näkyvyyden komissio toimittaa yksityiskohtaiset tiedot jäsenvaltioille Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisesti myönnetyistä lainoista yhdessä ennakkoarvioidensa kanssa kiinnittäen samalla erityistä huomiota arkaluonteisiin tietoihin, jotka suojataan.
48. Tiedot Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisesti myönnetyistä lainoista esitetään budjettikohdassa varainhoi toasetuksen 52 artiklan 1 kohdan d alakohdan vaatimusten mukaisesti, ja myös kyseisen alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu liite sisältyy näihin tietoihin.
UUSIEN OMIEN VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI TEHTÄVÄÄ ETENEMISSUUNNITELMAA KOSKEVA TOIMIELINTEN YHTEISTYÖ
Johdanto
a. Toimielimet ovat sitoutuneet vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön ja työhön, jonka tarkoituksena on toteuttaa etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottoa varten vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana.
B. Toimielimet tunnustavat sen Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvän viitekehyksen tärkeyden, jossa uudet omat varat olisi otettava käyttöön.
C. Komissiolle annetaan valtuudet yksinomaan covid-19-kriisin seurauksiin puuttumista varten omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaa unionin puolesta pääomamarkkinoilta lainaksi varoja enintään 750 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), joista enintään 390 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää menoihin kyseisen päätöksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.
D. Kyseisten Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisiin menoihin käytettävien varojen pääoman takaisinmaksu ja siihen liittyvät korot on rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta, myös riittävistä tuotoista, jotka saadaan vuoden 2021 jälkeen käyttöön otettavista uusista omista varoista. Kaikki tähän liittyvät velat maksetaan takaisin kokonaisuudessaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2058 omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn mukaisesti. Vuosittain maksettavat määrät määräytyvät liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen maturiteetin ja velanmaksustrategian mukaan noudattaen samalla kyseisen kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua varojen pääoman takaisinmaksun rajaa, joka on 7,5 prosenttia kyseisen päätöksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta menojen kattamiseen käytettävästä enimmäismäärästä.
E. Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksuun liittyvät unionin talousarviosta maksettavat menot eivät saisi johtaa ohjelmiin liittyvien menojen tai investointivälineiden varojen perusteettomaan vähentämiseen monivuotisessa rahoituskehyksessä. On myös suotavaa lieventää jäsenvaltioille aiheutuvia BKTL:oon perustuvien omien varojen lisäyksiä.
F. Tämän vuoksi ja lisätäkseen Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksusuunnitelman uskottavuutta ja kestävyyttä toimielimet pyrkivät siihen, että otetaan käyttöön riittävät uudet omat varat odotettuja takaisinmaksuun liittyviä menoja vastaavan määrän kattamiseksi. Yleiskatteisuuden periaatteen mukaisesti tämä ei merkitsisi minkään tiettyjen omien varojen korvamerkitsemistä tai sitomista tietyn menolajin kattamiseksi.
G. Toimielimet toteavat, että uusien omien varojen korin käyttöönottamisella olisi tuettava unionin menojen riittävää rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja samalla olisi supistettava kansallisten BKTL- perusteisten rahoitusosuuksien osuutta unionin vuotuisen talousarvion rahoituksessa. Tulolähteiden monipuolistaminen voisi puolestaan helpottaa menojen parempaa kohdentamista unionin tasolla ensisijaisiin aloihin ja yhteisiin julkishyödykkeisiin, joista saadaan suuria tehokkuushyötyjä kansallisiin menoihin verrattuna.
H. Uudet omat varat olisi näin ollen mukautettava unionin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, ja niillä olisi tuettava unionin prioriteetteja, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Euroopan digitaalista valmiutta, ja niillä olisi myös edistettävä oikeudenmukaista verotusta ja veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamista.
I. Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että uusia omia varoja olisi saatava aikaan "uuden rahan" tuottamisen mahdollistavalla tavalla. Samanaikaisesti ne pyrkivät vähentämään byrokratiaa ja rasitusta yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), sekä kansalaisille.
j. Uusien omien varojen olisi täytettävä yksinkertaisuuden, avoimuuden, ennakoitavuuden ja oikeudenmu kaisuuden kriteerit. Uusien omien varojen laskenta, siirto ja valvonta ei saisi johtaa liialliseen hallinnolliseen rasitukseen unionin toimielimille ja kansallisille viranomaisille.
K. Ottaen huomioon uusien omien varojen käyttöönoton raskaat menettelyvaatimukset toimielimet sopivat, että omien varojen järjestelmän tarvittava uudistus olisi saatava aikaan rajallisella määrällä tarkistuksia omia varoja koskevaan päätökseen.
L. Toimielimet sopivat sen vuoksi tekevänsä kauden 2021–2027 aikana yhteistyötä tässä liitteessä esitettyjen periaatteiden pohjalta pyrkiäkseen siihen, että uusia omia varoja otetaan käyttöön B osassa vahvistetun etenemissuunnitelman ja siinä esitettyjen päivämäärien mukaisesti.
M. Toimielimet tunnustavat myös paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa (1) esitettyjen paremman lainsäädännön välineiden, erityisesti vaikutustenarvioinnin, merkityksen.
A osa. Täytäntöönpanon periaatteet
1. Komissio tekee uusia omia varoja ja mahdollisia muita 10 kohdassa tarkoitettuja uusia omia varoja koskevat tarvittavat lainsäädäntöehdotukset paremman lainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Se ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston tekemät ehdotukset. Kyseisiin lainsäädäntöeh dotuksiin liitetään asiaankuuluva omia varoja koskeva täytäntöönpanolainsäädäntö.
2. Toimielimet sopivat seuraavista ohjaavista periaatteista uusia omia varoja koskevan korin käyttöönotolle:
a) nostetaan uusilla omilla varoilla kerättävää määrää siten, että se riittää kattamaan kaikkien omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin lainaksi otettujen varojen pääoman ja korkojen takaisinmaksusta odotettujen menojen tason kunnioittaen samalla yleiskatteisuuden periaatetta. Omista varoista saatavilla tuloilla, jotka ylittävät takaisinmaksuun tarvittavat määrät, rahoitetaan edelleen unionin talousarviota yleisinä tuloina yleiskatteisuuden periaatteen mukaisesti;
b) Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskulut kattavien menojen ei ole tarkoitus vähentää unionin ohjelmien ja rahastojen menoja;
c) mukautetaan omat varat unionin prioriteetteihin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen, Euroopan digitaaliseen valmiuteen sekä oikeudenmukaisen verotuksen edistämiseen ja veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseen;
d) noudatetaan yksinkertaisuuden, avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden kriteerejä;
e) varmistetaan tulovirran vakaus ja ennakoitavuus;
f) ei lisätä unionin toimielinten ja kansallisten viranomaisten liiallista hallinnollista rasitusta;
g) pyritään saamaan aikaan uusia lisätuloja;
h) pyritään samanaikaisesti vähentämään byrokratiaa ja rasitusta yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, sekä kansalaisille.
3. Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat ja keskustelevat 1 kohdassa tarkoitetuista lainsäädäntöehdotuksista ja etenevät niiden käsittelyssä ilman aiheetonta viivytystä sisäisten menettelyjensä mukaisesti helpottaakseen nopean päätöksen aikaansaamista. Komission tehtyä ehdotuksensa Euroopan parlamentin jäsenet ja neuvoston edustajat tapaavat käsittelyjensä aikana komission edustajien läsnä ollessa, jotta ne voivat antaa toisilleen tietoja kunkin tilanteesta. Lisäksi toimielimet käyvät säännöllisesti vuoropuhelua etenemissuunnitelman edistymisestä.
B osa. Etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi
Ensimmäinen vaihe: 2021
4. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen sovellettava uusi omien varojen luokka, joka muodostuu tulo-osuudesta, joka saadaan kansallisista rahoitusosuuksista, jotka lasketaan kierrättä mättömän muovipakkausjätteen painon perusteella omia varoja koskevassa päätöksessä säädetyllä tavalla. Kyseisen päätöksen on määrä tulla voimaan tammikuussa 2021 edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.
(1) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016 (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
5. Komissio nopeuttaa työtänsä ja esittää vuonna 2020 käynnistettyjen vaikutustenarviointien jälkeen ehdotukset hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista ja digitaaliverosta ja niihin liittyvän ehdotuksen uusien omien varojen käyttöönotosta tältä pohjalta kesäkuuhun 2021 mennessä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023.
6. Komissio arvioi EU:n päästökauppajärjestelmää uudelleen keväällä 2021, mukaan lukien sen mahdollinen ulottaminen koskemaan ilmailu- ja meriliikennealaa. Se ehdottaa EU:n päästökauppajärjestelmään perustuvia omia varoja kesäkuuhun 2021 mennessä.
7. Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi ja EU:n päästökauppajärjestelmä ovat temaattisesti kytköksissä toisiinsa ja että niistä olisi sen vuoksi perusteltua keskustella samassa hengessä.
Toinen vaihe: 2022 ja 2023
8. Nämä uudet omat varat on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023 noudattaen perussopimusten mukaan sovellettavia menettelyjä ja edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.
9. Neuvosto käsittelee näitä uusia omia varoja 1 päivään heinäkuuta 2022 mennessä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön 1 päivään tammikuuta 2023 mennessä.
Kolmas vaihe: 2024–2026
10. Komissio ehdottaa vaikutustenarviointien perusteella lisää uusia omia varoja, joihin voisi kuulua finanssitran saktiovero ja yrityssektoriin liittyvä rahoitusosuus tai uusi yhteinen yhteisöveropohja. Xxxxxxxx pyrkii esittämään ehdotuksen kesäkuuhun 2024 mennessä.
11. Tällaiset lisäksi tulevat uudet omat varat on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026 noudattaen perussopimusten mukaan sovellettavia menettelyjä ja edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.
12. Neuvosto käsittelee näitä uusia omia varoja 1 päivään heinäkuuta 2025 mennessä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026.