Kuntayhtymän perussopimus Kuntayhtymä Kymppi
Kuntayhtymän perussopimus Kuntayhtymä Kymppi
25.9.2023
Alajärven kaupunki Alavuden kaupunki Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Kuortaneen kunta Lappajärven kunta Lapuan kaupunki Soinin kunta Vimpelin kunta Ähtärin kaupunki
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus 4
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 4
7 § Yhtymäkokousedustajien äänivalta 5
8 § Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus 5
9 § Yhtymäkokouksen tehtävät 5
Yhtymähallitus, Kuntayhtymän johtaja ja toimielimet 6
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 6
11 § Yhtymähallituksen tehtävät 7
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 7
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 8
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 9
18 § Talousarvio ja -suunnitelma 10
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 11
20 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 11
23 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 12
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 12
24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 12
25 § Investoinnit ja pääomarahoitus 12
27 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 13
Hallinnon ja talouden tarkastus 13
30 § Hallinnon ja talouden tarkastus 14
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 14
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 14
32 § Perussopimuksen muuttaminen 14
33 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 15
1. LUKU
Jäsenkunnat ja tehtävät
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Kuntayhtymä Kymppi (jäljempänä Kuntayhtymä). Kuntayhtymän kotipaikka on Kauhavan kaupunki.
Kuntayhtymän yhtymähallituksen päätöksellä Kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on yksikielinen (suomi).
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Alajärven kaupunki, Alavuden kaupunki, Evijärven kunta, Kauhavan kaupunki, Kuortaneen kunta, Lappajärven kunta, Lapuan kaupunki, Soinin kunta, Vimpelin kunta ja Ähtärin kaupunki.
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymällä on työvoimapalveluiden järjestämisvastuusta annettuun lakiin (23.3.2023/380) perustuva vastuu työvoimapalveluista Kuntayhtymän jäsenkuntien alueella 1.1.2025 alkaen.
Yhtymäkokouksen päätöksellä Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja.
Yhtymäkokouksen päätöksellä Kuntayhtymä voi myös olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää Kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys Kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota Kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä Kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Kun jäsenkunta eroaa Kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta kolmen vuoden kuluessa eroamishetkestä, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa.
Mikäli Kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymäkokouksen
päätöksellä velvollinen suorittamaan Kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta kolmen vuoden kuluessa eroamishetkestä. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa Kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus Kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
2. LUKU Yhtymäkokous
5 § Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous.
6 § Yhtymäkokousedustajat
Kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa 5000 asukasta kohti edellisen vuoden
31.12. tilanteesta laskettuna, kuitenkin enintään 25 % rajoittamattomasta kokonaisjäsenmäärästä.
Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kaupungin-/ kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin.
Mikäli valtuustokauden aikana Kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat yhtymäkokoukseen edustajansa noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
7 § Yhtymäkokousedustajien äänivalta
Kullakin yhtymäkokousedustajalla on yksi ääni.
8 § Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on läsnä.
9 § Yhtymäkokouksen tehtävät
Yhtymäkokouksen tehtävistä säädetään kuntalain 60 §:ssä.
Yhtymäkokous:
1. päättää Kuntayhtymän talousarviosta, taloussuunnitelmasta, tavoitteista ja mittareista, poistojen laskentaperusteista sekä talousarvioon tehtävistä muutoksista talousarviovuoden aikana,
2. hyväksyy Kuntayhtymän hallintosäännön,
3. hyväksyy Kuntayhtymän strategian,
4. valitsee valtuustokausittain Kuntayhtymän yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan,
5. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista,
6. valitsee tilintarkastajan,
7. päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta Kuntayhtymän yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille Kuntayhtymän hallinnon ja talouden hoidosta sekä niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta ja
8. päättää Kuntayhtymän lainoista ja niiden ehdoista.
Yhtymäkokouksen julkisuuteen sovelletaan, mitä valtuuston kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain 101 §:ssä. Yhtymäkokousedustajan esteellisyyteen sovelletaan, mitä valtuutetun esteellisyydestä säädetään kuntalain 97 §:ssä.
Yhtymäkokous pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa (kevätkokous ja syyskokous).
Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus/ hallituksen puheenjohtaja. Kutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä kahta viikkoa ennen kokousta.
Yhtymäkokouksen avaa asukasluvultaan suurimman kunnan edustaja. Yhtymäkokouksen puheenjohtaja valitaan kokouksen järjestäytymisen yhteydessä. Yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjä määritellään erikseen Kuntayhtymän hallintosäännössä.
Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle, jos jäsenkunnan kunnan-/kaupunginhallitus sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen kokous on valmisteltava kiireellisesti ja kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa vaatimuksesta.
Asiat ensimmäiselle yhtymäkokoukselle valmistelee ja esittelee kuntien nimeämä valmistelutyöryhmä.
3. LUKU
Yhtymähallitus, Kuntayhtymän johtaja ja toimielimet
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymäkokous valitsee valtuustokausittain yhtymähallituksen. Yhtymähallituksessa on 14 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.
Kuntayhtymän jäsenkunnat tekevät esityksen yhtymäkokoukselle yhtymähallitukseen valittavista jäsenistä.
Alajärven kaupunki tekee esityksen kahdesta (2), Alavuden kaupunki kahdesta (2), Evijärven kunta yhdestä (1), Kauhavan kaupunki kahdesta (2), Kuortaneen kunta yhdestä (1), Lappajärven kunta yhdestä (1), Lapuan kaupunki kahdesta (2), Soinin kunta yhdestä (1), Vimpelin kunta yhdestä (1) ja Ähtärin kaupunki yhdestä (1) yhtymähallituksen jäsenestä.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
Yhtymähallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Yhtymähallituksen kokous on päätösvaltainen, kun yli puolet yhtymähallituksen jäsenistä on läsnä.
11 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa Kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja työvoimapalveluiden järjestämistä koskevassa laissa säädetty ja Kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus
1. käyttää Kuntayhtymän päätösvaltaa kaikilta niiltä osin, kun se ei kuulu jäsenkuntien kunnanvaltuustojen päätettäväksi, yhtymäkokouksen päätettäväksi tai ole hallintosäännöllä taikka yhtymähallituksen muulla päätöksellä siirretty muulle Kuntayhtymän viranomaiselle,
2. valvoo Kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, ellei hallintosäännöllä ole toisin määrätty,
3. valmistelee yhtymäkokoukselle päätettäväksi tulevat asiat ja
4. valitsee Kuntayhtymän johtajan.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymähallituksen esittelijänä toimii Kuntayhtymän johtaja.
Yhtymähallituksen tehtäviin sovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään kunnanhallituksen tehtävistä (39 §) ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä (40 §).
Asiat ensimmäiselle yhtymähallituksen kokoukselle valmistelee ja esittelee kuntien nimeämä valmistelutyöryhmä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta Kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
13 § Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena Kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtajan tehtävät määritellään erikseen hallintosäännössä.
Kuntayhtymän johtajan kanssa tehdään erillinen johtajasopimus. Kuntayhtymän johtavan viranhaltijan ja Kuntayhtymän välillä tehtävään johtajasopimukseen sovelletaan, mitä johtajasopimuksesta säädetään kuntalain 42 §:ssä.
Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä menettelytavoista, joilla Kuntayhtymän johtavan viranhaltijan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan kuntalain 43 §:ssä tarkoitetun menettelyn sijasta. Johtajasopimuksessa voidaan sopia Kuntayhtymän johtavalle viranhaltijalle maksettavasta erokorvauksesta, jolloin sopimuksen hyväksyy yhtymäkokous.
14 § Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymäkokouksen päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
Tässä sopimuksessa mainittu valmistelutyöryhmä on kuntien nimeämä TE-uudistusta valmisteleva toimielin.
4. LUKU Omistajaohjaus
15 § Omistajaohjaus
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan Kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon työvoimapalvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Neuvottelu käydään Kuntayhtymän kutsusta vuosittain 30.6. mennessä.
5. LUKU Talous
16 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista.
Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu jäsenkunnille TE-palveluihin kohdennettavan valtionosuusrahoituksen mukaisessa suhteessa syksyn 2023 tilanteen mukaisena. Edellä mainittu valtionosuusrahoitus määräytyy valtionosuusjärjestelmässä työikäisen väestön perusteella (50 % paino) ja työttömien määrän perusteella (50 % paino).
Peruspääoma on yhteensä 150.000 euroa. Peruspääoma on maksettava vuoden 2024 aikana Kuntayhtymän laskua vastaan.
Peruspääoma | 150 000,00 | |
Peruspääoman jakautuminen | ||
ALAJÄRVI | 13,80 % | 20 701,52 |
ALAVUS | 16,91 % | 25 358,18 |
EVIJÄRVI | 3,22 % | 4 822,98 |
KAUHAVA | 21,82 % | 32 732,32 |
KUORTANE | 4,50 % | 6 745,33 |
LAPPAJÄRVI | 3,81 % | 5 720,62 |
LAPUA | 21,42 % | 32 134,21 |
SOINI | 2,98 % | 4 474,11 |
VIMPELI | 3,71 % | 5 564,93 |
ÄHTÄRI | 7,83 % | 11 745,81 |
Yhteensä | 100 % | 150 000,00 |
* tilanne 8/2023
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymäkokouksen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymäkokouksen päätöksellä, kun perusteena on palvelutoiminnan pysyvä supistuminen ja tämän vuoksi pitkäaikaisen rahoituksen tarpeen väheneminen.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymäkokous.
Kuntayhtymässä pidetään ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista omaan pääomaan sisältyvistä rahasto-osuuksista.
Rekisterissä eritellään peruspääomaosuudet ja omaan pääomaan sisältyvät rahasto-osuudet jäsenkunnittain.
17 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Kuntayhtymällä ei ole kiinteää omaisuutta. Kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa toimitilat.
Muutoin jäsenkuntien osuudet Kuntayhtymän varoihin määräytyvät Kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu Kuntayhtymän veloista ja Kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy Kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia Kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
18 § Talousarvio ja -suunnitelma
Kuntayhtymän vuosittaisena talouden mitoituksen lähtökohtana on TE 2024 uudistuksen myötä jäsenkunnille tuleva yleiskatteellinen valtionosuuden korotus, joka kohdennetaan tämän perussopimuksen myötä jäsenkuntien toimesta täysimääräisesti työvoimapalveluiden järjestämiseen jäsenkuntien alueella.
Yksittäisen jäsenkunnan vuosittainen rahoitusosuus määräytyy 1.1.2025 jäsenkunnan TE- palveluihin saaman valtionosuusrahoituksen mukaisena. Selvyyden vuoksi todetaan myös tässä, että edellä mainittu valtionosuusrahoitus määräytyy valtionosuusjärjestelmässä työikäisen väestön perusteella (50 % paino) ja työttömien määrän perusteella (50 % paino).
Itäinen alue | Valtionosuuden korotus/ vuosi |
ALAJÄRVI | 803 088 |
ALAVUS | 983 737 |
EVIJÄRVI | 187 101 |
KAUHAVA | 1 269 807 |
KUORTANE | 261 676 |
LAPPAJÄRVI | 221 924 |
LAPUA | 1 246 604 |
SOINI | 173 567 |
XXXXXXX | 215 884 |
ÄHTÄRI | 455 663 |
Yhteensä | 5 819 051 |
*tilanne 9/2023 (viitteellinen)
Jäsenkuntakohtaisten rahoitussopimusten yhteenlasketusta määrästä muodostuu Kuntayhtymän vuoden 2025 talousarvioon kuntien maksuosuuksien enimmäismäärä.
Kuntayhtymän talousarvio on tasapainotettava vuosittain siten, että talousarvion laadinnassa huomioidaan enintään 95 % jäsenkuntien TE-palveluihin saamasta valtionosuusrahoituksesta edellisen kevään ennakkolaskelmaan perustuen.
Irtaimen omaisuuden hankintasuunnitelmat ovat osa Kuntayhtymän talousarviota.
Kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä Kuntayhtymän tulee käydä jäsenkuntien kanssa neuvottelut suunnitelmavuosien palvelutuotannon laajuudesta ja laadusta ja näistä lähtökohdista muodostuvista rahoitussopimuksista. Kuntayhtymän tulee antaa tiedoksi jäsenkunnille alustava esitys seuraavan vuoden talousarviosta 31.8. mennessä ja yhtymäkokouksen hyväksymä tulevan vuoden talousarvio ja -suunnitelma 15.10. mennessä jäsenkuntien hyväksymän rahoituskehyksen mukaisena.
Talousarvioehdotukseen liitetään lisäksi vähintään kahta suunnitteluvuotta koskeva arvio maksuosuuksista ja niiden kehityksestä.
Kuntayhtymän talousarvioon tilivuoden aikana tarvittaessa tehtävistä muutoksista päätetään samassa järjestyksessä kuin talousarviosta.
Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tulosalueittain ja investointien osalta hankkeittain.
Yhtymähallitus seuraa toiminnan ja talouden kehitystä talousarviovuoden aikana ja raportoi siitä jäsenkunnille.
Talousarvioesitystä valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen Kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Olennaisista Kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Yhtymäkokouksen on hyväksyttävä muutokset talousarvioon talousarviovuoden aikana.
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi neljä kertaa vuodessa toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille jäsenkuntien rahoitusosuuksien laskutuksen yhteydessä.
20 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymäkokous voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.
21 § Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 17 §:n mukaisesti.
Myös eroava jäsenkunta vastaa alijäämien kattamisesta eroavalle jäsenkunnalle kuuluvalla osuudella.
Uuden jäsenkunnan liittyessä Kuntayhtymään peruspääomasta sekä vastuista suhteessa Kuntayhtymän aiempiin velvoitteisiin ml. alijäämien kattaminen päätetään erikseen perussopimuksella.
22 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja Kuntayhtymän johtaja.
Kuntalain 64 §:n mukaan Kuntayhtymään sovelletaan, mitä kunnasta säädetään mm. kuntalain 13 luvussa. Kuntalain 13 luvussa säädetään kunnan taloudesta. Tilinpäätöksestä säädetään kuntalain 113 §:ssä, konsernitilinpäätöksestä 114 §:ssä ja toimintakertomuksesta 115 §:ssä.
23 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittava tiedot tilikautta seuraavan vuoden helmikuun 20. päivään mennessä.
6. LUKU
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen
24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
TE-palvelut 2024-uudistuksessa kuntien järjestämisvastuulle siirtyvien työvoimapalveluiden rahoitus viedään osaksi kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. Työvoimapalveluista muodostuu kunnille uusi valtionosuustehtävä, joihin määrätään täysmääräinen rahoitus.
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla korvauksella, joka määräytyy 18 § selostetulla tavalla.
Kuntayhtymä laskuttaa talousarvionsa mukaiset jäsenkuntien rahoitusosuudet vähintään 4. kertaa vuodessa. Ensimmäinen rahoitusosuus laskutetaan ennakkoon 1.10.2024. Muutoin rahoitusosuudet laskutetaan jokaisen vuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden aikana.
1.10.2024 maksettava ennakkoerä tasataan 31.12.2026 mennessä.
Kuntayhtymä voi ottaa vastaan lahjoituksia sekä hyödyntää kehittämistoiminnan rahoituksessa erilaisia projektirahoituksia ja -avustuksia ja muita mahdollisia tuloja.
25 § Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon lainana, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, leasingrahoituksena tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja, kuten avustuksia yhtymäkokouksen päättämällä tavalla.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymäkokous hankekohtaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
26 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
27 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai Kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
28 § Rahastot
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymäkokous.
7. LUKU
Hallinnon ja talouden tarkastus
29 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa.
Tarkastuslautakunnan asettaa valtuustokausittain yhtymäkokous jäsenkuntien ehdotuksen pohjalta. Tarkastuslautakunnassa on viisi (5) jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka eivät voi olla samasta jäsenkunnasta.
Tarkastuslautakunnan jäsenyys on jäsenkuntien kesken kiertävä. Sama kunta ei voi ehdottaa jäsentä tarkastuslautakuntaan peräkkäisinä valtuustokausina. Ensimmäisenä ovat vuorossa aakkosjärjestyksen mukaisesti viisi ensimmäistä kuntaa (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Kauhava, Kuortane), jotka esittävät tarkastuslautakuntaan yhden (1) jäsenen ja yhden (1) varajäsenen. Seuraavalla valtuustokaudelle jäsenen ja varajäsenen nimeävät viisi seuraavaa kuntaa (Lappajärvi, Lapua, Soini, Vimpeli, Ähtäri).
Tarkastuslautakunnan jäsenillä on yksi (1) ääni kullakin.
Tarkastuslautakunta
1. arvioi ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet Kuntayhtymässä toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla,
2. valmistelee tilintarkastuspalvelujen hankinnan yhtymäkokoukselle,
3. valvoo sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuksien noudattamista ja antaa ilmoitukset tiedoksi yhtymäkokoukselle ja
4. laatii arviointisuunnitelman ja antaa yhtymäkokoukselle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomuksen pohjalta
yhtymähallitus antaa yhtymäkokoukselle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.
Tarkastuslautakunnan esittelijänä toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja sihteerinä tilintarkastaja tai lautakunnan määräämä.
Vuoden 2024 osalta tilintarkastuspalvelujen hankinnan valmistelee ja esittelee kuntien nimeämä valmistelutyöryhmä.
30 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
8. LUKU
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Ennen päätöksentekoa selvitetään voimassa olevan lainsäädännön mukaiset työvoimapalveluiden järjestämisvastuulle asetetut vaatimukset.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät Kuntayhtymän purkusopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
32 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista kannattaa muutosta ja ehdotusta kannattavien kuntien asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
33 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Vaasan hallinto-oikeudessa.
9. LUKU Voimaantulo
34 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan ja Kuntayhtymä Kymppi katsotaan perustetuksi, kun jäsenkuntien valtuustot ovat perussopimuksen hyväksyneet.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kymmenen (10) saman sisältöistä kappaletta. Yksi kullekin sopimusosapuolelle.
Sopimus on allekirjoitettu sähköisesti sopimuksen liitteenä olevien aikataulu- ja diaarimerkintöjen mukaisesti.
Alajärven kaupunki
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
kaupunginjohtaja vs. hallintopäällikkö
Alavuden kaupunki
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
kaupunginjohtaja hallintojohtaja
Evijärven kunta
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx
kunnanjohtaja hallintojohtaja
Kauhavan kaupunki
Xxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxxx Xxxxxxxx
kaupunginjohtaja kehitysjohtaja
Kuortaneen kunta
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx
kunnanjohtaja hallintojohtaja
Lappajärven kunta
Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
kunnanjohtaja hallintojohtaja
Lapuan kaupunki
Xxxx Xxxxxxx kaupunginjohtaja
Soinin kunta
Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx
kunnanjohtaja hallintojohtaja
Vimpelin kunta
Xxx Xxxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
kunnanjohtaja talous- ja hallintojohtaja
Ähtärin kaupunki
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
kaupunginjohtaja hallinto- ja talousjohtaja
EVIJÄRVEN KUNTA
Valtuusto
23.10.2023
Sisällysluettelo
- Kymppi - Etelä-Pohjanmaan itäinen työllisyysalue, järjestämissuunnitelma 1
Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
”Täyden kympin työllisyysalue”
JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA
Kymppi - Etelä-Pohjanmaan itäinen työllisyysalue
Alajärven kaupunki Alavuden kaupunki Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Kuortaneen kunta Lappajärven kunta Lapuan kaupunki Soinin kunta Vimpelin kunta Ähtärin kaupunki
25.9.2023
Sisällysluettelo
1 Työllisyysalueen järjestäytyminen 3
2 Laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen 5
2.1 Taloudelliset voimavarat 5
2.2 Työttömyysturvan kannustava rahoitusmalli 6
3 Laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut 8
3.4 Työllisyysalueen asiakkaat 11
3.5 Suunnitelma työnhakijapalveluiden tuottamisesta 12
3.6 Suunnitelma tehostettujen työnhakijapalveluiden sekä monialaisen palvelun järjestämisestä 13
3.7 Suunnitelma maahanmuuttaja- ja kotouttamispalveluiden järjestämisestä 13
3.8 Suunnitelma nuorten palvelujen järjestämisestä 14
3.9 Suunnitelma yritys- ja työnantajapalveluiden tuottamisesta 14
3.10 Suunnitelma tietojärjestelmistä 15
3.11 Palveluhankintojen järjestäminen 16
4 Toimipisteiden määrä ja sijoittuminen 16
5 Yhteistyötahot ja -muodot 17
5.1 Työllisyysalueiden välinen yhteistyö 19
6 Työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen 20
6.1 Työperäinen maahanmuutto 20
6.2 Työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen 20
7 Varautuminen rakennemuutostilanteisiin 22
8 Alueellinen työllisyyden hoidon ekosysteemi 22
Kuvat
Kuva 1. Muodostettava työllisyysalue 4
Kuva 2. Kuntakohtaiset valtionosuuden korotukset. 5
Kuva 3. Kymppi työllisyysalueen valmisteluorganisaatio 10
Kuva 4. Palveluprosessien suunnittelun alateemat. 10
Kuva 5. Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin asiakasroolit. 11
Kuva 6. Kympin työllisyysalueen toimipaikkaverkosto 17
Kuva 7. Tunnistettuja yhteistyötahoja ja kumppanuuksia. 19
Kuva 8. Alueen työnhakijarakenne 21
Kuva 9. Palvelukartoituksessa tunnistetut kuntien työllisyyttä edistävät toimet ja
Liitteet
Liite 1. Tunnistettuja palveluita ja toimijoita ekosysteemityön pohjaksi 24
1 Työllisyysalueen järjestäytyminen
1.1 Reunaehdot
Eduskunta hyväksyi lakiesityksen TE-palvelujen uudistuksesta 1.3.2023 ja laki vahvistettiin 23.3.2023. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025 alkaen. Tehtävästä säädetään tarkemmin työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023).
TE-palveluiden järjestämisvastuu siirretään kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Tällä työvoimapohjan vähimmäisvaatimuksella turvataan, että TE-palveluiden järjestämiseen on riittävästi resursseja ja että palvelut ovat yhdenvertaisesti työnhakijoiden saatavilla kaikkialla Suomessa.
Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhden tai useamman kunnan kanssa niin, että alueen työvoiman määrä on vähintään 20 000. Työllisyysalueen tulee muodostaa alueellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Lisäksi yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien tulee olla maantieteellisessä yhteydessä
toisiinsa. Yhteistoimintaan velvoitetut kunnat voivat itse päättää yhteistoiminnan muodosta kuntalaissa säädetyn mukaisesti esimerkiksi perustamalla kuntayhtymän tai sopia vastuukuntamallista. Edellä esitetyt kriteerit huomioiden kunnat voivat itse päättää
alueesta, jolla yhteistoiminta toteutetaan.
Valtioneuvosto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen järjestämisvastuulliselle taholle asetetuista kriteereistä. Poikkeuslupa edellyttää, ettei palveluiden saatavuus alueella vaarannu. Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinoministeriölle 31.10.2023 mennessä. Kuntien yhteistoimintarakenteiden syntyminen varmistetaan valtioneuvoston viimesijaisella päätösvallalla (perälautasääntely).
Kunnalle siirtyvät palvelut muodostavat uuden valtionosuustehtävän. Rahoitus uusiin ja laajeneviin valtionosuustehtäviin on kunnille täysimääräinen. Valtionosuus kohdentuu kunnille palvelutarvetta kuvaavien kriteerien perusteella. Valtionosuusrahoitus on kunnille yleiskatteista, ts. sitä ei ole korvamerkitty tiettyyn tarkoitukseen. Xxxxx päättää itse valtionosuuden käytöstä tehtävälainsäädännön puitteissa.
TE-palveluihin kohdennettava rahoitus määräytyy valtionosuusjärjestelmässä työikäisen väestön (50 %) ja työttömien määrän (50 %) perusteella. Uudistuksen yhteydessä myös kuntien työttömyysturvaa koskeva rahoitusvastuu laajentuu. Työttömyysturvan rahoitusvastuun laajentuminenkin kompensoidaan kunnille valtionosuuksilla.
1.2 Toiminta-alueen kuvaus
Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston alueella sijaitsevat kunnat ovat käyneet neuvotteluja työllisyysalueiden muodostamisesta ja tällä hetkellä maakunnan alueella ollaan
valmistelemassa kolmea työllisyysaluetta. Kymmenen Etelä-Pohjanmaan itäisen alueen kuntaa (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Kauhava, Kuortane, Lappajärvi, Lapua, Soini, Vimpeli ja
Ähtäri) ovat aiesopimuksella sopineet yhteisen työllisyysalueen muodostamisesta (Kuva 1).
Kuva 1. Muodostettava työllisyysalue
Suunnitteilla oleva yhteistoiminta-alue eli Kympin työllisyysalue täyttää kaikki laissa asetetut järjestämisaluetta koskevat kriteerit. Alue on maantieteellisesti yhtenäinen,
työmarkkinoiden kannalta toimiva ja alueen kuntien työvoimapohja on yhteensä 28 616 henkilöä. Jokaisella työllisyysalueeseen kuuluvalla kunnalla on yhteinen raja vähintään yhden alueen muun kunnan kanssa. Työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta alueen työssäkäyntiin liittyvä pendelöinti kuntien välillä tai toiseen kuntaan on yleistä.
Alueen yhteenlaskettu asukasluku vuoden 2022 lopussa on ollut 68 122 henkilöä. Kesäkuun 2023 työllisyyskatsauksen mukaan työvoiman määrä alueella on 28 616 henkilöä, mikä on noin 1,6 % (-450 henkilöä) vähemmän kuin vuoden 2022 kesäkuussa.
Kympin työllisyysalueen suunnittelussa on otettu huomioon työvoimapohjaan liittyvät ennusteet ja tarkasteltu työvoiman ja asukasmäärän muutoksia viimeisen kuuden vuoden ajalta. Alueen asukasmäärän vuotuinen lasku on tarkastelujaksolla ollut 0,8–1,4 prosentin luokkaa, ja työvoiman muutos 1,2–2 prosentin luokkaa. Arvioiden mukaan
työllisyysalueiden perustamiselle asetettu kriteeri 20 000 työvoimapohjasta ei olisi Kympin työllisyysalueella alittumassa ainakaan seuraavan 25 vuoden aikana.
Järjestämissuunnitelma on laadittu syyskuussa 2023 aiesopimuksen mukaisesti mukana olevalla aluekokoonpanolla ja sillä hetkellä käytettävissä olevilla tiedoilla. Mikäli järjestämisalueeseen tulee muutoksia mukana olevien kuntien osalta tai ilmenee muita suunnitelmaan vaikuttavia muutoksia, järjestämissuunnitelmaa sovelletaan muuttuneen tilanteen mukaisena.
2 Laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen
Laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat voidaan suunnitteluvaiheessa arvioida yleisellä tasolla. Suunnittelussa huomioidaan Etelä- Pohjanmaan TE-toimiston, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä KEHA keskuksen resurssit kunnille suunnatuissa tietopaketeissa olevien tietojen pohjalta.
2.1 Taloudelliset voimavarat
Lakisääteiset palvelut suunnitellaan lähtökohtaisesti niin, että ne on mahdollista toteuttaa Kympin työllisyysalueen kunnille osoitettavin valtionosuuksin.
Kuntayhtymän vuosittaisena talouden mitoituksen lähtökohtana on TE 2024 uudistuksen myötä jäsenkunnille tuleva yleiskatteellinen valtionosuuden korotus, joka kohdennetaan tämän perussopimuksen myötä jäsenkuntien toimesta täysimääräisesti
työvoimapalveluiden järjestämiseen jäsenkuntien alueella.
Yksittäisen jäsenkunnan vuosittainen rahoitusosuus määräytyy 1.1.2025 jäsenkunnan TE- palveluihin saaman valtionosuusrahoituksen mukaisena. Selvyyden vuoksi todetaan myös tässä, että edellä mainittu valtionosuusrahoitus määräytyy valtionosuusjärjestelmässä
työikäisen väestön perusteella (50 % paino) ja työttömien määrän perusteella (50 % paino).
Kuva 2. Kuntakohtaiset valtionosuuden korotukset.
Jäsenkuntakohtaisten rahoitussopimusten yhteenlasketusta määrästä muodostuu Kuntayhtymän vuoden 2025 talousarvioon kuntien maksuosuuksien enimmäismäärä.
Kuntayhtymän talousarvio on tasapainotettava vuosittain siten, että talousarvion laadinnassa huomioidaan enintään 95 % jäsenkuntien TE-palveluihin saamasta valtionosuusrahoituksesta edellisen kevään ennakkolaskelmaan perustuen.
Irtaimen omaisuuden hankintasuunnitelmat ovat osa Kuntayhtymän talousarviota.
Kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä Kuntayhtymän tulee käydä jäsenkuntien kanssa neuvottelut suunnitelmavuosien palvelutuotannon laajuudesta ja laadusta ja näistä lähtökohdista muodostuvista rahoitussopimuksista.
Kuntayhtymän tulee antaa tiedoksi jäsenkunnille alustava esitys seuraavan vuoden talousarviosta 31.8. mennessä ja yhtymäkokouksen hyväksymä tulevan vuoden
talousarvio ja -suunnitelma 15.10. mennessä jäsenkuntien hyväksymän rahoituskehyksen mukaisena.
Talousarvioehdotukseen liitetään lisäksi vähintään kahta suunnitteluvuotta koskeva arvio maksuosuuksista ja niiden kehityksestä.
Kuntayhtymän talousarvioon tilivuoden aikana tarvittaessa tehtävistä muutoksista päätetään samassa järjestyksessä kuin talousarviosta.
2.2 Työttömyysturvan kannustava rahoitusmalli
Uudistuksen yhteydessä kuntien vastuu työttömyysturvan kustannuksista laajenee. Työttömyysturvan rahoitusvastuu säilyy tulevaisuudessakin peruskunnilla, eikä sitä sisällytetä työllisyysalueen toimintaan. Työttömyysturvan rahoitusvastuun uudistukset korvataan valtion toimesta jokaiselle kunnalle täysimääräisesti muutoshetken kustannustason mukaisesti.
Xxxxxx vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaa tulevaisuudessa nykyistä aiemmin ja kasvaa portaittain. Xxxxxx vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskee jatkossa
työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta.
Kunnan rahoitusvastuu määräytyy työnhakijan työttömyysetuuspäivien kertymän perusteella. Kannustavan rahoitusmallin mukaisesti jatkossa pelkkä työttömän aktivointi eli palveluihin ohjaaminen ei vaikuta kunnan rahoitusvastuuseen työttömyysturvasta.
Etuuksien maksuvastuu kompensoidaan valtionosuuksina ja korvaus lasketaan poikkileikkaustilanteessa, jota korotetaan vuosittain indeksillä. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että työnhakijan työllistyminen poistaa kunnan rahoitusvastuun ja säästynyt valtionosuus voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluiden kehittämiseen tai muihin kunnan toimintoihin.
Palvelusuunnittelun näkökulmasta työttömyyden ennaltaehkäisy, työttömyyden alkuvaiheen tehostettu palveluohjaus, monialaisten palveluiden ja heikoimmassa
työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden palveluiden kehittäminen ovat toimia, joilla työttömyysturvakustannuksiin on mahdollista vaikuttaa.
2.3 Henkilöstövoimavarat
Osaava henkilöstö on työllisyysalueen toiminnan kannalta tärkein voimavara. Kunnille siirtyvät lakisääteiset työvoima- ja yrityspalvelut suunnitellaan siirtymävaiheessa
toteutettavaksi pääosin valtiolta siirtyvän henkilöstön voimin.
Vuoden 2023 tietojen mukaan Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa on työskennellyt yhteensä 130 henkilöä. Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston alueelle on muodostumassa kolme työllisyysaluetta, joten toimiston nykyinen henkilöstö tulee jakautumaan uudistuksessa kolmelle eri työllisyysalueelle.
Alustavien työ- ja elinkeinoministeriöltä saatujen laskelmien mukaan Kympin työllisyysalueelle siirtyvä henkilöstö on noin 40 henkilötyövuotta (htv).
Järjestämissuunnitelman laatimishetkellä ei ole käytettävissä tarkkoja tietoja siirtyvästä henkilöstöstä tai sen osaamisen kohdentumisesta. Tietojen on arvioitu täsmentyvän kevääseen 2024 mennessä. Suuntaa antavan arvion mukaan Kympin työllisyysalueelle siirtyvästä henkilöstöstä noin 30 htv tulee henkilöasiakaspalvelusta 10 htv yhteisistä palveluista. Tätä voidaan pitää järjestämissuunnitelman kirjoittamisvaiheessa vastaanottava organisaation rakenteen ja toiminnan suunnittelun pohjana.
Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa on nykytilanteessa toimittu neljässä aluetiimeissä. Kuhunkin aluetiimiin on kuulunut asiantuntijoita henkilöasiakaspalveluista, rekrytointi- ja yrityspalveluista sekä keskitetysti organisoiduista maakunnallisista palveluista. Aluetiimejä ovat Suupohja/Kurikka, Seinäjoki/Ilmajoki/Isokyrö, Kauhava/Lapua ja Järviseutu Kuusiokunnat. Näistä alueista tulevaa Kympin työllisyysaluetta ovat Järviseutu, Kuusiokunnat sekä Kauhava/Lapua eli Härmänmaa.
Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa tullaan tekemään syksyn 2023 aikana henkilöstökysely, jossa selvitetään mille työllisyysalueelle työntekijät toivoisivat uudistuksen myötä sijoittuvansa. Kyselyn perusteella pystytään arvioimaan sitä, jakautuvatko henkilöstövoimavarat tasaisesti työllisyysalueiden kesken. Kun kokonaiskuva siirtyvästä henkilöstöstä on saatu muodostettua, voidaan arvioida sitä, mikä on kullekin alueelle siirtyvän henkilöstön osaaminen ja ilmeneekö tarpeita kouluttaa henkilöstöä uusiin
tehtäviin jo ennen uudistuksen voimaan tuloa.
Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa on vuoden 2024 aikana mahdollista valmistautua henkilöstön siirtoihin lisäämällä henkilöstön osaamista aluekohtaisten tarpeiden mukaisesti. Henkilöstön siirtoon ja osaamisen lisäämiseen liittyvät suunnitelmat tehdään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa. Näin pystytään parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan henkilöstöä uudistuksessa ja turvaamaan asiakkaiden palveluiden sujuvuus myös uudistuksen jälkeen ilman palvelukatkoja.
Työllisyysalueen palvelu- ja resurssisuunnittelussa tullaan huomioimaan asiakaskuormitus. Etelä-Pohjanmaan TE-toimistolla virkailijakohtainen asiakaskuormitus on ollut arviolta
130–230 asiakasta. Suurimmat kuormitukset ovat olleet osaamispalveluissa, joissa
tavoiteluku on ollut enintään 170 asiakasta/virkailija. Monialaisissa palveluissa tavoiteluku on ollut enintään 130 asiakasta/virkailija. Kympin työllisyysalueella on kesäkuun 2023
tilastojen mukaan 3762 työnhakijaa. Henkilöasiakaspalveluun arvioitu siirtyvä resurssi, 30
htv, on alimmalla tavoiteluvulla arvioituna riittävä henkilöasiakaspalvelun nykytason ylläpitämiseksi.
3 Laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut
Uudistuksella halutaan parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa, sekä nopeuttaa työnhakijoiden työllistymistä. Kunta tuntee asukkaansa ja paikallisen elinkeinoelämän tarpeet parhaiten. Tulevalla työllisyysalueella halutaan tarjota sekä työhakija- että yritysasiakkaille yksilöllisesti räätälöityjä, paikallisiin tarpeisiin sopivia
palveluita. Tavoitteena on tuoda julkiset työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita, tiiviiksi osaksi muita kuntien elinvoimatehtäviä.
Kympin työllisyysalueen kunnilla on vahva tahtotila alueen elinvoiman kehittämiseen.
Tämä tehdään yhdistämällä lakisääteiset työvoima- ja elinkeinopalvelut tehokkaasti sekä taloudellisesti olemassa olevaan palveluverkostoon ja rakentamalla näistä toimiva
työllisyyden hoidon palveluekosysteemi. Palveluiden tehokkaan yhteensovittamisen kautta kunnat pystyvät myös paremmin vaikuttamaan kuntien vastuulle tulevien
työttömyysturvakustannusten kehitykseen. Työttömyysturvan rahoitusvastuun uudistukset tullaan huomioimaan työllisyysalueen palveluiden suunnittelussa.
Kaiken suunnittelun lähtökohtana Kympin työllisyysalueella on lähipalvelu henkilö- ja yritysasiakaspalvelussa. Työvoiman saatavuuden näkökulmasta alueella koetaan
tärkeäksi, että yrittäjällä on helposti saavutettava lähipalvelu. Myös vaikeassa
työmarkkina-asemassa olevien henkilöasiakkaiden osalta lähipalvelun ja kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen rooli korostuu.
Kympin työllisyysalueella TE-palveluiden siirtoa valtiolta kunnille valmistellaan kuntien yhteisellä Kymppi -valmisteluhankkeella. Hanke on rahoitettu Etelä-Pohjanmaan liiton alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitetulla AKKE-määrärahalla. Valmisteluhankkeessa tuotetaan syksyn 2023 aikana suunnitelmat siirtyvien palveluiden järjestämisestä ja suunnitelmien täytäntöönpano alkaa heti kun työllisyysalue saa järjestämisluvan.
3.1 Järjestämisvastuu
Etelä-Pohjanmaan itäinen työllisyysalue muodostetaan siten, että alueen kunnat perustavat uuden yhteisen kuntayhtymän, joka toimii työvoimaviranomaisena ja vastaa viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä, työvoimapalveluiden järjestämisestä, palveluiden ja tehtävien osalta yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittämisestä, tuottamistavasta ja tuottamisen valvonnasta.
Kuntayhtymä on oma, itsenäinen oikeushenkilönsä. Kuntayhtymä vastaa
työvoimapalveluiden järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella kaikkien jäsenkuntiensa
asiakkaille. Jäsenkunnat vastaavat lisäksi kukin omalta osaltaan mahdollisesta toimialarajat ylittävästä asiakkuuksien hallinnasta.
Kuntayhtymän vastatessa työvoimapalveluiden palvelutuotannosta, palveluita tuottava toiminto sijoittuu osaksi kuntayhtymän toimialoja. Valtiolta siirtyvä henkilöstö on
kuntayhtymän palveluksessa. Kuntayhtymä ja sen palvelutuotannosta vastaava toiminto huolehtivat tarvittavista palvelurajapinnoista muihin työvoimapalveluihin liittyviin toimijoihin, kuten kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien muihin toimialoihin tai muihin paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin toimijoihin. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat sen omat ohjausprosessit ja tukevat sen omat tukiprosessit sekä näistä vastaavat kuntayhtymän
toiminnot. Kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien välillä on lisäksi sopimus-, rahoitus ja ohjaussuhde työvoimapalveluiden järjestämisen osalta.
Kuntayhtymä perustetaan kuntalain 55 §:n mukaan kuntien välisellä perussopimuksella. Kuntalain 56 §:ssä säädetään kuntayhtymän perussopimuksen vähimmäissisällöstä.
Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymä katsotaan perustetuksi, kun kaikkien perustajakuntien valtuustot ovat hyväksyneet perussopimuksen.
Kuntayhtymän toiminnan käynnistämiseksi on olemassa valmius nopeasti sen jälkeen, kun tulee tieto siitä, että työllisyysalue on saamassa järjestämisluvan.
3.2 Valmisteluorganisaatio
Valmisteluorganisaatio koostuu tällä hetkellä valmistelutyöryhmästä, johon on nimetty edustajat kaikista kunnista, ja Kymppi-hankkeesta, jonka projektijohtaja vastaa siirtyviin palveluihin liittyvästä suunnittelusta. Kuntayhtymän perustamista varten tullaan vuoden 2023 rekrytoimaan erillinen valmisteluresurssi.
Palvelusuunnittelutyöhön ja palveluprosessien kehittämisen tueksi voidaan perustaa eri aihealueita koskevia työ- tai teemaryhmiä, joihin kutsutaan edustusta eri organisaatioista. Monialainen organisaatiorajat ylittävä yhteiskehittäminen mahdollistaa palveluiden entistä paremman yhteensovittamisen.
Kuva 3. Kymppi työllisyysalueen valmisteluorganisaatio
Varsinaisen valmisteluorganisaation lisäksi palvelusuunnittelutyöhön ja palveluprosessien kehittämisen tueksi muodostetaan eri asiakasryhmien palveluita käsitteleviä työryhmiä tai järjestetään teemakeskustelutilaisuuksia. Mukaan kutsutaan edustusta eri organisaatioista. Yhteiskehittämisen menetelmillä tarkastellaan eri organisaatioiden ja toimijoiden välisiä rajapintoja ja etsitään uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia ja toimintamalleja.
Kuva 4. Palveluprosessien suunnittelun alateemat.
3.3 Viranomaistehtävät
Työllisyysalueelle perustettava ja järjestämisvastuussa oleva kuntayhtymä toimii Kympin työllisyysalueen työvoimaviranomaisena ja vastaa viranomaiselle kuuluvan toimivallan
käyttämisestä. Kuntayhtymä voi sopia, että viranomaistoimivaltaa sisältäviä tehtäviä hoitaa myös jokin muu työllisyysalueen kunta kuin järjestämisvastuussa oleva kunta.
Viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa voidaan myös siirtää toiselle työllisyysalueelle.
3.4 Työllisyysalueen asiakkaat
Kympin työllisyysalueen työvoimaviranomaisen asiakkaita ovat ne luonnolliset henkilöt ja työnantajat, jotka hakevat tai saavat järjestämislaissa tarkoitettua palvelua, tukea tai korvausta;
• Etelä-Pohjanmaan itäisen alueen eli Kympin työllisyysalueen kunnissa asuvat henkilöasiakkaat ja ne muiden työllisyysalueiden tai kuntien henkilöasiakkaat, jotka ovat valinneet Kympin työllisyysalueen TE-palveluidensa järjestäjäksi
o työnhakija-asiakkaat
o aktivointiasiakkaat
o monialaisten palveluiden asiakkaat
o kotoutuja-asiakkaat;
o ammatinvalinta- ja uraohjausasiakkaat;
o koulutusasiakkaat;
o vuorotteluvapaa-asiakkaat;
o yrityksen perustamista suunnittelevat asiakkaat;
• kaikki työnantajat, joille välitetään työvoimaa ja muita palveluja.
Kuva 5. Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin asiakasroolit.
Kympin työllisyysalueelle muodostuu työllisyyden hoidon ekosysteemi, joka yhteensovittaa julkiset työvoima- ja yrityspalvelut sekä kuntien tarjoamat työllisyys-, kotoutumis-, osaamis- ja elinkeinopalvelut. Yhteensovitettujen palveluiden asiakasryhmiä voivat julkisten
työvoima- ja yrityspalveluiden asiakkaiden lisäksi olla:
• Kympin työllisyysalueen kuntien työvoiman ulkopuolella olevat työikäiset asiakkaat;
• kympin työllisyysalueella työssä olevat asiakkaat;
• kympin työllisyysalueelle sijoittumista harkitsevat asiakkaat ja
• kympin työllisyysalueelle sijoittumista harkitsevat yritykset ja työnantaja-asiakkaat.
3.5 Suunnitelma työnhakijapalveluiden tuottamisesta
Laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä tarkoitettuja julkisia työvoimapalveluita ovat:
1) työnvälityspalvelut;
2) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut;
3) valmennus;
4) työvoimakoulutus;
5) muutosturvakoulutus.
Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, järjestämislain mukaiset kokeilut, työttömyysetuudella tuettu
työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset.
Laissa tarkoitetut työnhakijan palveluprosessiin, ohjaukseen, työvoimapoliittiseen
harkintaan, päätöksentekoon ja lausuntoihin liittyvät palvelut ja näihin liittyvä viranomaistyö on tarkoitus tuottaa työllisyysalueella pääosin itse valtiolta siirtyvin henkilöstöresurssein.
Valtiolta siirtyvän henkilöstön työpanoksen ja osaamisen turvin rakennetaan paikallisesti toimiva, vaikuttava ja alueen elinvoimaa edistävä, työnvälitys- ja yrityspalveluiden, osaamisen kehittämisen palveluiden, maahanmuutto- ja kotoutumispalveluiden, tuetun
työllistymisen palveluiden sekä kattavien tieto- neuvonta- ja ohjauspalveluiden palvelukokonaisuus.
Kympin työllisyysalueen palvelusuunnittelussa ennakoidaan ja arvioidaan jatkuvasti asiakkaiden palvelutarpeita. Alueelle tullaan kehittämään oma prosessi palvelutarpeiden määrittelyyn ja ennakointiin. Työllisyysalueen palvelusuunnittelussa, palveluiden
tuottamisessa, kehittämisessä ja palveluista tiedotettaessa edistetään lakiin
työvoimapalveluiden järjestämisestä kirjattuja periaatteita, yhdenvertaisuuden toteutumista ja naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.
Työllisyysalueen asiakaspalvelun lähtökohtana on lähipalvelu ja palvelusuunnittelua tehdään tämän lähipalveluperiaatteen pohjalta. Asiakkaiden lain mukaisia asiakaspalveluprosesseja kehitetään vastaamaan työllisyysalueen lähipalvelumallia. Asiantuntijoiden valmentavaa roolia vahvistetaan kuntakokeilukunnista tutulla omavalmentajamallilla ja asiakkaan siirtymiä asiantuntijalta toiselle minimoidaan.
Kasvokkain tapahtuva lähipalvelu mahdollistaa asiakkaan tarpeiden mukaisen palvelutarvearvion ja omavalmentajamallilla asiakkaan ohjaus on kokonaisvaltaista ja palveluketjut pysyvät ehjinä.
Siirtymävaiheessa on tärkeää turvata palveluiden jatkuvuus ja sujuvuus. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota ja siirtymään valmistaudutaan siirtyvän henkilöstön
aktiivisella tiedottamisella ja kouluttamisella yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa. Myös kuntahenkilöstölle kohdennetaan tiedotusta ja koulutusta tarpeen mukaan. Jatkuvaa kehittämistyötä tehdään siirtymävaiheen jälkeen.
3.6 Suunnitelma tehostettujen työnhakijapalveluiden sekä monialaisen palvelun järjestämisestä
Tehostettujen työnhakijapalveluiden sekä monialaisen palvelun järjestäminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Neuvottelut ovat tältä osin vielä kesken ja suunnitelma täsmentyy valmistelun edetessä. Työllisyysalueen suunnittelussa painopiste on lähipalveluiden tuottamisessa ja sitä korostetaan erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelusuunnittelussa.
Palveluiden on oltava helposti saavutettavia ja niiden on vastattava kohderyhmän tarpeisiin.
TE-toimiston monialaisten palveluiden asiantuntijan työhön liittyy nykyiselläänkin olennaisena osana verkostoyhteistyö mm. kuntien sosiaali- ja työllisyyspalveluiden, oppilaitosten, Kelan, pajojen, hankkeiden, Ohjaamojen ja muiden toimijoiden kanssa. Työllisyysalueen suunnittelussa asiantuntijoiden osaaminen, TYP-toiminta, hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutusorganisaatiot, alueen työpajatoimijat, maahanmuutto- ja kotoutumispalvelut sekä nuorten työllisyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut otetaan tiiviiksi osaksi tehostettujen ja monialaisten palveluiden suunnittelua.
Palvelusuunnittelun tueksi muodostetaan tarpeen mukaan organisaatiorajat ylittäviä moniammatillisia työryhmiä. Organisaatioiden välisiä rajapintoja selkiytetään, rajapinnoille kehitetään uudenlaisia yhteisiä toimintamalleja ja moniammatillista verkostotyöskentelyä kehitetään sosiaalialalta tutun systeemisen työotteen näkökulmasta.
Tehostettujen työnhakijapalveluiden resursoinnissa kiinnitetään huomioita asiakaskuormitukseen. Monialaista ja tehostettua tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla lähipalvelu ja kohtaava asiakastyö ovat ensiarvoisen tärkeitä. Myös sujuvat siirtymät eri palveluiden välillä edesauttavat asiakkaan ohjautumista kohti työmarkkinoita.
3.7 Suunnitelma maahanmuuttaja- ja kotouttamispalveluiden järjestämisestä
Maahanmuuttajille ja kotoutujille on ollut lakisääteisten työvoimapalveluiden lisäksi tarjolla kuntien järjestämää palvelua. Maahanmuutto- ja kotoutumistyön tueksi ja palveluiden
yhteensovittamiseksi tullaan rakentamaan uusia yhteistyöverkostoja ja yhteistyötä tehdään erityisesti Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Kelan, hanketoimijoiden, koulutuspalveluiden, sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Nykyisten palveluiden osalta on tunnistettu muun muassa saavutettavuuden haasteita, johtuen pääasiassa pitkistä välimatkoista ja heikoista julkisista kulkuyhteyksistä. Palveluita suunnitellaan jatkossa paikallisten tarpeiden näkökulmasta ja niiden saavutettavuus huomioidaan paremmin. Palveluiden välisiä sujuvia siirtymiä halutaan tehostaa ja eri
toimijoiden välistä yhteistyötä kehitetään rakentamalla uusia toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja ja yhteisiä toimintamalleja.
Kotoutumislain uudistukset kulkevat rinnakkain TE-palveluiden uudistuksen kanssa.
Työnhakijaksi rekisteröityjen maahanmuuttajien ja työvoiman ulkopuolisten
maahanmuuttaja asiakkaiden palvelut tulee nivoa yhtenäiseksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Maahanmuuttajaperheessä voi olla erilaisia palveluntarpeita ja on tärkeää, että on olemassa selkeä kokonaiskuva maahanmuuttajille tarjolla olevista palveluista koko
työllisyysalueen osalta. Työllisyysalueella on näiden uudistusten yhteensovittamisessa keskeinen koordinoiva ja kokoava rooli.
Eräs tärkeä huomioitava asia on hanketyössä kehitettyjen toimintamallien jalkauttaminen ja vakiinnuttaminen osaksi jatkuvaa toimintaa.
3.8 Suunnitelma nuorten palvelujen järjestämisestä
Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023, 16§) edellyttää että
työvoimaviranomainen järjestää toimintaedellytykset nuorten työllistymistä edistävälle monialaisen tuen yhteispalvelulle. Kympin työllisyysalueella tullaan jatkamaan ja edelleen kehittämään nykyisten Ohjaamojen kaltaista toimintaa. Ohjaamojen kaltaisella toiminnalla tarkoitetaan palvelupisteitä sekä verkostomaista monialaista palvelukokonasuutta.
Toiminnan tavoitteena on edistää alueen nuorten työllistymistä ja osaamista sekä ehkäistä syrjäytymistä, tarjoamalla moniammatillisen asiantuntijaverkoston palveluita matalalla kynnyksellä ja helposti saavutettavina. Alueen Ohjaamoissa on tähän asti toiminut mm. työvoimaviranomaisen, Kelan, kuntien nuorisopalveluiden, oppilaitosten ja Etelä- Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluja tarjoavia asiantuntijaverkostoja.
Nuorten palveluvalikoimaan on kuulunut alueella myös nuorisolakiin perustuvia opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia nuorten työpajoja sekä etsivän nuorisotyön toimintaa. Tällä hetkellä kunnissa tehdään työtä melko pienillä resursseilla. Työllisyysalueen myötä
toimintoja on mahdollista koordinoida ja kehittää yhteisesti.
Nuorten palveluissa oppilaitosten roolia tulisi tulevaisuudessa lisätä. Ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta olisi tärkeää turvata oppilaitoksista valmistuvien jatkopolut.
3.9 Suunnitelma yritys- ja työnantajapalveluiden tuottamisesta
Kympin työllisyysalue on varsin yritystiheää aluetta ja työpaikkoja on yli 3 000. Alueelle on keskittynyt paljon erityisesti metalliteollisuutta ja alueella on suuria työllistäjiä matkailu- ja päivittäistavarakaupan aloilla. Työvoiman saatavuuden haasteet ovat koskettaneet alueen eri alojen työnantajia. Eniten rekrytointihaasteita on ollut teollisuudessa,
päivittäistavarakaupassa sekä sosiaali- ja terveysalalla.
Yritys- ja työnantajapalveluissa Kympin työllisyysalue tekee tiivistä yhteistyötä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen yrityspalveluiden, kuntien kehitysyhtiöiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa. Keskiössä ovat alueen elinvoima ja työnantajien osaavan
työvoiman saatavuus. Palvelusuunnittelussa huomioidaan paikalliset tarpeet ja pyritään kehittämään kokonaisvaltainen palveluprosessi, jossa yritys- ja työnantaja-asiakkaat saavat palvelua sujuvasti yhdeltä luukulta. Yrityksen elinkaaren eri vaiheiden palvelut ja palveluita tarjoavat toimijat kootaan osaksi työllisyyden hoidon palveluekosysteemiä.
Kuntien tämänhetkisiä elinkeinopalveluita hoidetaan yhtiömuotoisesti sekä kuntien omana toimintana. TE-toimistot ja ELY-keskus tekevät nykyisellään tiivistä yhteistyötä kuntien elinvoimapalveluiden kanssa. TE-palveluista siirtyvät työvoima- ja yrityspalvelut sovitetaan yhteen kuntien olemassa olevien elinkeinopalveluiden kanssa.
Yhteistyö paikallisen elinkeinoelämän ja yritysten kanssa on tärkeää. Yritys- ja
työnantajapalveluiden suunnittelussa tullaan kuulemaan muun muassa paikallisia
yrittäjäjärjestöjä. Tähän mennessä käytyjen keskustelujen perusteella voidaan todeta, että yrittäjien tarpeisiin vastataan parhaiten palvelulla, joka on helposti saavutettavaa, sujuvaa ja mutkatonta. Työllisyysalueen yritys- ja työnantajapalvelut toteutetaan siten, että alueen yrityksiä voidaan palvella yhden luukun periaatteella. Yksi edellytys toimivalle
työnantajapalveluille on jalkautuva työskentelymalli, joka takaa paikallistuntemuksen, työnantajan tarpeiden syvällisen ymmärryksen ja edesauttaa palveluiden jatkuvaa kehittämistä.
Työllisyysalueen ollessa verrattain laaja, kuntien paikalliset tarpeet voivat poiketa
toisistaan alueen sisällä. Työnantaja- ja yrityspalveluiden suunnittelussa huomioidaan paikalliset tarpeet. Työllisyysalueen on tärkeä turvata palvelut myös pienimpiin kuntiin, joissa joidenkin palveluiden kysyntä on pientä, jopa satunnaista. Työllisyysalueen budjetoinnissa tulee huomioida esimerkiksi määrärahojen riittävyys muun muassa
starttirahojen osalta.
Yritys- ja työnantajapalveluissa tehdään yhteistyötä myös valtion, esimerkiksi Business
Finlandin, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton kanssa. Näiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi yritysten kehittämistoiminnassa. Tavoitteena työvoima- ja yrityspalveluissa on alueen elinvoimaisuuden kehittäminen ja työvoiman saatavuuden parantaminen Kympin
työllisyysalueella.
3.10 Suunnitelma tietojärjestelmistä
Uusi perustettava kuntayhtymä tulee tarvitsemaan useita erilaisia tietojärjestelmiä sujuvan hallinnon ja tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi.
Työvoimaviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus käyttää työvoimapalvelujen toimeenpanossa valtakunnallista tietovarantoa, palvelualustaa ja
asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta. Asiakastietojärjestelmäkokonaisuuteen sisältyy asiakkuudenhallintajärjestelmä, yleinen avustusjärjestelmä sekä sähköiset
asiointipalvelut. Työvoimapalveluiden valtakunnallisen tietovarannon, palvelualustan ja asiakastietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa KEHA-keskus. Kunnat voivat hankkia asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta täydentäviä lisäosia, joiden osalta KEHA määrittää tekniset ja tietoturvaan liittyvät vaatimukset.
Paikallisesti toteutettavat tietojärjestelmät ovat hankintoihin, maksatukseen, palkanlaskentaan, henkilöstöhallintoon, taloushallintoon, paikalliseen asianhallintaan, asiakaspalveluun, ajanvarauksiin, videoneuvotteluihin, tilavarauksiin, raportointiin- ja analytiikkaan sekä asiantuntijoiden tunnistautumisratkaisuihin liittyviä järjestelmiä.
Tietojärjestelmiin liittyvän suunnittelun tueksi kootaan tarvittaessa työryhmä, joka selvittää mitä toimenpiteitä liittyy työvoimaviranomaisten käyttöön tulevien valtakunnallisten järjestelmien käyttöönottoon, millaista osaamista tarvitaan ja mitä muita järjestelmiä rakennettavan kuntayhtymän hallinnossa tullaan tarvitsemaan. Tietojärjestelmiin liittyvän infran rakentamisessa hyödynnetään työvoimapalveluiden viitearkkitehtuurin sisältämää
tietojärjestelmäarkkitehtuuria, johon on kuvattu työvoimapalveluihin liittyviä tietojärjestelmäpalveluita ja niitä toteuttavia tietojärjestelmiä.
3.11 Palveluhankintojen järjestäminen
Kympin työllisyysalueen toiminnan lähtökohtana on lähipalvelu ja tämän myötä paikallisten palveluiden lisääminen palveluvalikoimaan. Vaikuttavuutta ja parempaa kohtaantoa saavutetaan silloin, kun palvelun tuottajat tuntevat alueen työnantajat, työnhakija-asiakkaat ja näiden palvelutarpeet. Hankinnat toteutetaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja hankinnat toteuttaa lähtökohtaisesti työllisyysalue. Hankinnoissa voidaan tarvittaessa
tehdä yhteistyötä muiden työllisyysalueiden kanssa. Kympin työllisyysalueen asiakkaiden käytössä siirtymävaiheessa ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kilpailuttamat valmennukset ja koulutukset.
Suunnitelman kirjoittamisvaiheessa ei ole tietoa siitä, onko siirtyvän henkilöstön joukossa hankintaosaamista. Hankinnoissa hyödynnetään työllisyysalueen kuntien olemassa olevaa hankintaosaamista. Hankintoihin liittyvät asiat täsmentyvät valmistelun edetessä.
4 Toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
Kympin työllisyysalueen kunnat haluavat tarjota työllisyyspalveluita lähipalveluina kaikissa alueen kunnissa. Lähipalveluilla halutaan turvata palveluiden tasapuolinen saavutettavuus koko alueella. Palveluiden tämänhetkistä saavutettavuutta haastavat esimerkiksi heikot julkiset kulkuyhteydet. Alueelle halutaan rakentaa paikallinen, monikanavainen, helposti saavutettava, alueen kuntien tiloja hyödyntävä, joustava ja muuntautumiskykyinen monipaikkainen palvelumalli.
Työ- ja elinkeinoministeriö edellyttää järjestämissuunnitelmassa alustavaa tietoa
työllisyysalueen toimipisteiden määrästä ja sijoittumisesta. Kuntaliitosta saadun tiedon mukaisesti myös vaihtoehtoiset skenaariot ovat mahdollisia.
Järjestämissuunnitelman laadintahetkellä tiedossa ovat mm. VOS-rahoitusraami, siirtyvä
tehtäväkokonaisuus, arvio siirtyvistä henkilötyövuosista, kuntien väliset etäisyydet, kuntien työpaikkamäärät, työlliset, työllisyysaste, työpaikkaomavaraisuus, työttömyyden rakenne (pitkäaikaistyöttömät, alle 25-vuotiaat työttömät, yli-50 työttömät, ulkomaiset työttömät),
työttömyysvirrat, yritysten määrä, aloittavien yrittäjien määrä, elinkeinorakenne jne.
Tämän myötä valmistelutyöryhmä on kuntien välisiin etäisyyksiin, siirtyvän henkilöstön arvioituun määrään ja asiakas- ja yritysmääriin perustuvan alustavan sijoittumistarkastelun myötä linjannut, että todennäköisin skenaario toimipaikkaverkosta on neljän toimipaikan ja kuuden lähipalvelutoimipaikan malli. Asiakaspalvelu työllisuusalueella tapahtuu kymmenessä toimipaikassa.
Toimipaikkojen ja lähipalvelutoimipaikkojen sijoittumistarkastelua tehdään kuntayhtymässä vuoden 2024 aikana, kun kaikki sijoittumista koskevaan päätöksentekoon ja palvelukuvausten laadintaan tarvittavat tiedot ovat käytettävissä. Kuntayhtymä tulee rakentamaan lähipalvelumallia tukevan toimipisteverkoston, jossa on riittävä määrä
riittävällä sisällöllä olevia toimipisteitä digitaalisuus, henkilöstön siirtymishalukkuus ja monipaikkaisuus huomioiden.
Toimipaikkaverkoston suunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan myös siirtyvän henkilöstön sijoittumistoiveet. Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa tehdään syyskuun aikana henkilöstökysely, jolla kartoitetaan henkilöstön sijoittumistoiveita TE-
toimiston alueelle muodostettavien kolmen työllisyysalueen välillä. Sujuvan siirtymävaiheen varmistamiseksi valmistelutyöryhmä on linjannut, että työllisyysalue vastaanottaa nykyiset TE-toimiston vuokraamat toimitilat Alajärvellä, Kauhavalla ja Ähtärissä, niiden nykyisten irtisanomisaikojen puitteissa. Tilantarpeita tarkastellaan ja arvioidaan valmistelun edetessä.
Kuva 6. Kympin työllisyysalueen toimipaikkaverkosto.
5 Yhteistyötahot ja -muodot
Lakiin työvoimapalveluiden järjestämisestä (308/2023) on kirjattu, että
työvoimaviranomaisen tulee tehdä julkisten työvoimapalvelujen toimeenpanossa, suunnittelussa ja kehittämisessä yhteistyötä keskenään sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (kehittämis- ja hallintokeskus), hyvinvointialueiden, Kansaneläkelaitoksen ja muiden viranomaisten, koulutuksen järjestäjien, työelämän järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.
Kympin työllisyysalue on tehnyt yhteistyötä eri tahojen kanssa jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun tueksi on tähän mennessä käyty keskustelua ELY:n, TE-toimiston, koulutusorganisaatioiden, yrittäjäyhdistysten, kuntien työllisyystoimijoiden ja muiden
työllisyysalueiden edustajien kanssa. Keskusteluja eri organisaatioiden kanssa jatketaan ja yhteistyötä tiivistetään suunnitelmien täytäntöönpanovaiheessa vuoden 2024 aikana. Eri organisaatioista kutsutaan edustajia työ- ja teemaryhmiin, jotka osallistuvat
työllisyysalueen palveluiden ja toimintojen suunnittelu- ja kehittämistyöhön.
Alueen koulutusorganisaatioilla on vahvaa osaamista työelämäyhteistyössä, alueen koulutustarpeiden ennakoinnissa, koulutuspalveluiden joustavassa räätälöinnissä ja aluekehittämisessä. Koulutusorganisaation ja työllisyysalueen välille muodostetaan tiiviitä kumppanuuksia, jotka mahdollistavat ketterän palvelusuunnittelun kulloisenkin tarpeen mukaisesti.
Alueen elinkeinopalveluiden, työnantajien, yrittäjäjärjestöjen ja uusyrityskeskuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jolla etsitään ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden haasteisiin, kehitetään toimintamalleja alueen piilotyöpaikkojen löytämiseksi ja työvoiman sitouttamiseksi alueelle.
Hyvinvointialueyhteistyö on järjestämissuunnitelman kirjoittamisvaiheessa vielä alkuvaiheessa ja suunnitelma yhteistyöstä täsmentyy valmistelun edetessä.
Hyvinvointialueyhteistyötä tehdään yhteistyössä muiden Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle syntyvien työllisyysalueiden kanssa. Esimerkiksi monialaisten palveluiden järjestäytyminen ja kehittämistyö vuoden 2025 uudistuksen osalta vaatinee työllisyysalueiden yhteistä jatkovalmistelua. Monialaisen yhteispalvelun yksi tärkeistä yhteistyökumppaneista on KELA.
Työllistymiseen liittyviä palveluita tuottavat yhdistykset ja järjestöt huomioidaan työllisyysalueen suunnittelussa ja palveluita hyödynnetään työllisyysalueella mahdollisuuksien mukaan.
Työllisyyden edistämiseen liittyy laajalti erilaista hanketoimintaa. Työllisyyttä ja osallisuutta edistävät ja tukevat hankkeet ovat yksi keskeinen yhteistyökumppani uusien
toimintamallien ja palveluiden kehittämistyössä.
Työllisyysalueen yritys- ja työnantajapalvelut tekevät yhteistyötä kansainvälisen rekrytoinnin osalta mm. Business Finlandin ja KEHA-keskuksen kanssa. Yhteistyötä
tehdään myös alueella toimivien kansainvälisyyden parissa työskentelevien toimijoiden kanssa. Myös kansainvälisyyteen liittyvät hankkeet ovat oleellinen osa verkostoyhteistyötä. Hanketoimijoiden kanssa kehitetään tarpeen mukaan myös uusia yhteistyö- ja hankemahdollisuuksia.
Työllisyysalue toimii eräänlaisena kokoavana alustana eri toimintojen ja asiakasryhmien ympärillä toimiville verkostoille. Yhteistyö, kumppanuudet ja tiivis yhdessä tekeminen halutaan rakentaa kiinteäksi osaksi työllisyysalueen toimintakulttuuria ja työllisyyden hoidon ekosysteemiä.
Kuva 7. Tunnistettuja yhteistyötahoja ja kumppanuuksia.
5.1 Työllisyysalueiden välinen yhteistyö
Kympin työllisyysalue tulee käymään neuvotteluja muiden työllisyysalueiden kanssa. Lähialueilla ovat Etelä-Pohjanmaan maakunnan työllisyysalueiden lisäksi Keski-
Pohjanmaan, Pohjanmaan työllisyysalueet, jotka ovat Kympin työllisyysalueen
todennäköisimpiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä tullaan tekemään erityisesti Seinäjoen alueelle muodostuvan työllisyysalueen kanssa. Tärkeimpiä keskusteltavia asioita ovat mahdolliset yhdessä toteutettavat hankinnat, työvoimakoulutusten ylialueellinen toteutus, erikoisosaamista vaativien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen. Työllisyysalueiden välistä yhteistyötä vaativia tehtäviä voivat olla esimerkiksi muutosturva- ja maksatustehtävät. Muutosturvan näkökulmasta tulee varautua tilanteisiin, jossa asiakaspalvelun tarve mahdollisissa laajemmissa irtisanomistilanteissa koskettaa henkilöasiakkaita useammalla työllisyysalueella. Myös kohtaannon turvaaminen ja
työvoiman liikkuvuuden edistäminen vaatii ylialueellista työllisyysalueiden välistä keskustelua.
6 Työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
6.1 Työperäinen maahanmuutto
Kympin työllisyysalueen kunnissa tehdään tälläkin hetkellä työtä työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Kunnat ovat mukana Etelä-Pohjanmaan alueella
toimivassa Welcome2EP hankkeessa, jonka tavoitteena on maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaus ja neuvontapalvelut sekä kansainvälisen työvoiman Etelä-Pohjanmaalle
asettautumisen edistäminen. Hankkeen kautta toteutetaan työlupiin liittyvää neuvontaa, edistetään työntekijöiden kotoutumista, tuetaan maahan muuttaneiden työelämävalmiuksia tarjoamalla ohjausta, neuvontaa ja koulutuksia, mahdollistetaan ulkomaisen työvoiman ja alueen työnantajien kohtaamisia. Hankkeessa tehdään työtä myös maahanmuuttoon liittyvän tiedon lisäämiseksi mm. tiedottamalla kuntia ja edistämällä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua maahanmuuton osalta.
Kympin työllisyysalue voi toimia koordinoivana alustana alueen maahanmuuttopalveluiden kokoamiseksi. Uuden kansainvälisen työvoiman saatavuuden edistämisen lisäksi palveluita tulee kehittää alueella jo olevien maahanmuuttajien potentiaalin
hyödyntämiseksi ja alueelle sitouttamiseksi.
Toimiva maahanmuuttotyö ja kansainvälistymisen lisääminen edellyttää
työnantajayhteistyön tiivistämistä ja uusien yhteisten toimintamallien kehittämistä. Työnantajille suunnattu tiedottaminen ja koulutus ovat tärkeässä roolissa ja tämän osalta yhteistyötä on mahdollista tehdä esimerkiksi koulutusorganisaatioiden ja aluekehitystoimijoiden kanssa.
Työmarkkinoihin, työvoiman saatavuuteen ja osaamistarpeisiin liittyvää ennakointityötä
tehdään yhdessä työnantajien, elinkeinotoimen, TEM:n, KEHAN, Etelä-Pohjanmaan liiton, koulutusorganisaatioiden sekä muiden toimijoiden kanssa.
6.2 Työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
Työllisyysalueiden on edistettävä työvoiman ammatillista, alueellista ja kansainvälistä liikkuvuutta. Osaavan työvoiman saatavuus ei saa muodostua yritysten tai Suomen kestävän kasvun esteeksi. Kohtaantoa ja työvoiman liikkuvuutta edistetään aktiivisella työnantajayhteistyöllä sekä hyödyntämällä mahdollisimman laajasti alueella olevan verkoston asiantuntijuutta. Uusia avauksia ja kehittämistyötä voidaan tukea
hanketoiminnalla yhteistyössä esimerkiksi koulutusorganisaatioiden (Jami, Sedu, SeAMK, maakuntakorkeakoulu) ja aluekehityksestä vastaavien toimijoiden kanssa.
Kohtaannon edistämisessä tärkeää on asiakkaiden työllistymisen esteiden tunnistaminen. Mitä paremmin tunnetaan asiakkaan työllistymiseen vaikuttavat tekijät ja työllistymisen esteet, sitä paremmin ja nopeammin esteitä voidaan poistaa ja palveluita kehittää
työllistymispolkujen sujuvoittamiseksi. Työnhakijarakenteen (Kuva 4.) tarkastelu osoittaa, että alueen työttömistä työnhakijoista suuri osa on yli 50-vuotiaita. Tämän kohderyhmän ohjautuminen ja kouluttautuminen työvoimapula-aloille vaatii, että koulutus- ja
valmennuspalveluita kehitetään yhteistyössä palveluntuottajien kanssa kohderyhmän tarpeet huomioiden.
Kuva 8. Alueen työnhakijarakenne.
Työmarkkinoihin ja työvoiman saatavuuteen liittyvää ennakointityötä tekevät jo useat tahot; TEM/KEHA, kuntaliitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Opetushallitus/jatkuvan oppimisen palvelukeskus ja muut toimijat. Ennakointia tehdään edellä mainittujen tahojen tuottamaa
tietoa hyödyntäen ja tarvittaessa yhteistyössä ko. toimijoiden kanssa.
Asiakkaiden alueellista ja ylialueellista liikkuvuutta edistetään tarkastelemalla työpaikkoja ja osaamistarpeita valtakunnallisesti. Yhteistyö lähialueiden työllisyysalueiden kanssa on erittäin tärkeää. Muiden työllisyysalueiden kanssa voidaan laatia esimerkiksi aiesopimuksia yhteistyön edistämiseksi ja määrittelemiseksi. Lähialueiden
työllisyysalueiden kanssa järjestetään yhteistyöpalavereita, joissa tarkastellaan eri alueiden työvoiman tarpeita.
Työvoiman liikkuvuuden edistämisessä hyödynnetään valtiolta työllisyysalueelle siirtyvien asiantuntijoiden osaamista. TE-toimistolla on osaamista esimerkiksi työmarkkinatiedon
tuottamisesta. Valtiolle jääviä kansainvälisen rekrytoinnin palveluita ja niiden tuottamaa tietoa hyödynnetään työllisyysalueen toiminnassa tarpeen mukaan.
7 Varautuminen rakennemuutostilanteisiin
Äkillisissä rakennemuutoksissa alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä työnantaja tai toimiala irtisanoo suuren määrän työntekijöitä kerralla konkurssin tai laajan
sopeuttamistoimenpiteen vuoksi. Tällöin työnhakijoiden määrä ja palveluiden kysyntä kasvavat äkillisesti. Positiivisissa rakennemuutostilanteissa alueen elinkeinorakenne ja
työllisyys muuttuvat puolestaan nopeasti parempaan suuntaan, mikä voi vastaavasti luoda tarvetta työvoimapalveluille työvoiman kysynnän kasvun myötä.
Työllisyysalue varautuu rakennemuutostilanteisiin luomalla toimintaprosessin siitä, miten alueella toimitaan yllättävissä rakennemuutostilanteissa, joissa työvoimapalveluiden kysyntä nopeasti kasvaa. Kuntayhtymän vuosittaiseen budjettiin on varattava määräraha muutosturvaan ja kuntien kanssa tehdään suunnitelma taloudellisen lisäresurssin nopeasta mahdollistamisesta äkillisten rakennemuutostilanteiden varalle.
Alueen elinkeinoyhtiöt ja elinkeinovastaavat toimivat tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja tuottavat työllisyysalueelle ajantasaista tietoa yritysten näkymistä.
Työvoimaviranomaisen ja elinkeinopalveluiden yhteistyö on avainasemassa rakennemuutosten ennakointityössä. Ennakoinnissa hyödynnetään myös koulutuspalveluiden, maakuntaliiton ja muiden toimijoiden tuottamaa tietoa. Myös esimerkiksi Xxxxxx tuottamaa tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavaa ennakointitietoa hyödynnetään työllisyysalueen omassa ennakointityössä.
Rakennemuutostilanteissa työllisyysalueiden välinen yhteistyö on tärkeää työvoiman liikkuvuuden turvaamiseksi alueiden välillä. Sujuva ja nopea osaamispalveluiden lisäys sekä joustava tarvelähtöinen suunnittelu vaatii työllisyysalueelta yhteistyötä ja kumppanuuksia koulutusorganisaatioiden kanssa.
Alueella on aiempaa kokemusta suuren työnantajan sopeuttamistoimiin liittyviä työpaikkojen menetyksestä, kun Kauhavan lentosotakoulu lakkautettiin
puolustusvoimauudistuksen yhteydessä vuonna 2014. Lakkauttamisen myötä Kauhavan kaupunki menetti 270 puolustusvoimien työpaikkaa. Tämän äkillisen rakennemuutoksen hoitoon on tehty suunnitelmat ja niitä sekä kokemusperäistä tietoa voidaan hyödyntää mahdollisiin tuleviin muutoksiin varautumisen suunnittelussa.
Järjestämissuunnitelman kirjoittamisvaiheessa ei ole tarkempaa tietoa siitä, siirtyykö Kympin työllisyysalueelle muutosturvaan liittyvää osaamista. Asia täsmentyy valmistelun edetessä ja muutosturvan osalta käydään keskusteluja yhteistyöstä muiden
työllisyysalueiden kanssa.
8 Alueellinen työllisyyden hoidon ekosysteemi
Valmistelutyön aluksi on alueen kunnissa toteutettu palvelukartoitus, jonka avulla on
tunnistettu kuntien nykyisiä työllisyyden edistämiseen liittyviä toimintoja ja palveluita. Tällä kartoituksella on hahmotettu sitä, mitkä palvelut kunnissa koetaan työllisyyttä edistäviksi
toiminnoiksi. Palvelukartoitus on auttanut kuntia hahmottamaan työllisyydenhoidon palvelukenttää ja muodostamaan kokonaiskuvaa siitä tilanteesta, josta työllisyysaluetta ja
palveluekosysteemiä lähdetään rakentamaan. Myös muista kuntien työllisyydenhoidon ja elinvoimapalveluiden tämänhetkisistä yhteistyötahoista ja kumppaneista on tehty koontia.
Kaikki tällä hetkellä olemassa olevat palvelut muodostavat palvelukokonaisuuden, jonka koordinointia, palveluiden välisiä rajapintoja ja yhteistyötä tulee kehittää. Valtiolta kunnille siirtyvät lakisääteiset työvoimaviranomaisen tehtävät integroidaan osaksi tätä kokonaisuutta.
Palvelukartoituksessa kerätty tieto toimii ekosysteemin rakentamistyön pohjana (Kuva 8.). Yhteistyötä eri organisaatioiden ja toimijoiden välillä tehdään läpi työllisyysalueen valmisteluvaiheen. Ekosysteemin rakennustyö ja verkostojen kehittäminen jatkuvat osana työllisyysalueen toimintaa vuodesta 2025 eteenpäin. Suurempi kuva löytyy liitteestä 1.
Kuva 9. Palvelukartoituksessa tunnistetut kuntien työllisyyttä edistävät toimet ja yhteistyötahot.
Valtuusto 23.10.2023 / 58 §
Liite 1. Tunnistettuja palveluita ja toimijoita ekosysteemityön pohjaksi.