OPTIKOIDEN
OPTIKOIDEN
1.4.2022 – 31.3.2024
Luet parhaillaan ERTOn neuvottelemaa optikoiden työehtosopimusta.
Työehtosopimuksen avulla varmistamme optiselle alalle reilut työehdot.
Työehtosopimuksessa sovimme työntekijän puolesta mm.
• palkan vähimmäistason
• palkankorotukset
• lomarahan
• palkalliset arkipyhävapaat
• ilta-, aattoilta- ja lauantailisät
• perhevapaiden palkat
Laki ei siis takaa näitä automaattisesti, vaan ne sovitaan aina työehtosopimuksessa. Lisäksi olemme neuvotelleet sopimukseen muun muassa seuraavat lakia paremmat ehdot:
• sairausajan palkka pidemmälle ajalle
• lyhyemmät työajat
Vain jäseniemme tuella voimme säilyttää ja entisestään parantaa nykyisiä työehtoja. Mitä enemmän ERTOon kuuluvia jäseniä työpaikoilla on, sen parempia ehtoja saamme alalle neuvoteltua.
LUE LISÄÄ: xxxx.xx
SISÄLLYS
6 §Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen 8
Säännöllisen työajan järjestäminen 10
Arkipyhäviikon työajan lyhennys 14
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 17
Työaikalisät ja lisä- ja ylityö 17
Palkan maksaminen tasoittumisjaksossa 17
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 18
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 18
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen 19
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus 23
Äkillinen sairaus perheessä 26
Kutsunta ja kertausharjoitukset 27
Välttämätön hammaslääkärikäynti 28
Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset 29
Vapaan ajankohdan muuttaminen 30
Lomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen 32
Lomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen lisien osalta 32
Työsuhteen päättyminen loman aikana 35
9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 37
22 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 38
23 § Sopimuksen voimassaolo 38
LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI 41
1 § Ammattiyhdistyskoulutus 42
4 § Työhyvinvointikorttikoulutus 45
PAIKALLISEN ERÄN SOVELTAMISOHJE 52
Kaupan liitto Toimihenkilöliitto ERTO ry
oPTIKoIDEN
1. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan optikkoliikkeissä.
2. Sopimus koskee työaikalain alaisia optikoita, optometristejä, johtavia optikoita ja optometristejä sekä optometristiopiskelijoita.
3. Sopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia liittojen vä- lisiä sopimuksia:
• Koulutussopimus
• Luottamusmiessopimus
• Yhteistoimintasopimus
2 § Paikallinen sopiminen
Ulottuvuus
1. Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän työehtosopimuksen niistä määräyksistä, joissa se on erikseen todettu.
Sopimismenettely
2. Paikallisessa sopimisessa:
• sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamus- mies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu
• sopimus tehdään kirjallisesti
• sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi ja se voi olla voimassa aikaisintaan allekirjoitushetkestä
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 2 kuu- kautta
• yli 12 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisajalla
• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
3. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisa- nomisesta huolimatta jakson loppuun.
4. Jos sopimusta ei tehdä, noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
2. TYÖSUHDE
3 § Työnjohto
1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.
2. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaa- tiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastet- tavaa työtä.
3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
4 § Työsopimus ja koeaika
1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti. Työsopimuksessa tulee olla ohei- sen mallilomakkeen ja sen täyttämisohjeiden mukaiset vähimmäistie- dot.
2. Työsopimus on joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.
3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.
4. Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mu- kaan.
Soveltamisohje:
Kohtaa 4 sovelletaan 1.3.2021 tai sen jälkeen alkaneissa työsuh- teissa.
5. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisai- kaa noudattamatta.
6. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnanta- jansa palvelukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä.
5 § Määräaikainen työsopimus
1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1:3 §:n mukaan.
2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hy- vissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa ennen, jos mahdollista.
3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnan- tajalle aiheuttamansa vahingon.
Korvaus on kahden viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työnte- kijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12:2 §:n mukaan.
6 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen
Irtisanomisajat
1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään vuoden | 14 päivää |
yli vuoden–enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
yli 4–enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8–enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 14 päivää |
yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
3. Kohdista 1. ja 2. poiketen voidaan sopia työsopimuksella puolin ja toi- sin noudatettavaksi yhden (1) kuukauden irtisanomisaika. Myymälä- päällikköasemassa toimivalle työntekijälle voidaan sopia työsuhteen aikana puolin ja toisin noudatettavaksi kahden (2) kuukauden irtisano- misaika. Asiasta on sovittava kirjallisesti.
Jos työnantajan irtisanomisaika on 1. kohdan nojalla pidempi kuin 3. kohdan nojalla sovittu yhden tai kahden kuukauden irtisanomisaika, työnantajan on noudatettava pidempää irtisanomisaikaa.
Esimerkki 1
Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työsuhteen alkaessa yhden kuu- kauden irtisanomisajasta. Neljän palvelusvuoden jälkeen työnantajan noudattama irtisanomisaika on kaksi kuukautta, kahdeksan vuoden jälkeen neljä kuukautta ja 12. vuoden jälkeen kuusi kuukautta.
Esimerkki 2
Mikäli työntekijä siirtyy pois myymäläpäällikkötehtävistä, sopimus irti- sanomisajasta pysyy voimassa ja määräytyy työnantajan puolelta esi- merkin 1 mukaan
4. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.
5. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.
6. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoi- tettava työntekijälle viivytyksettä kirjallisesti.
Korvaukset
7. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnanta- jalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
8. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työnteki- jälle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.
Työsuhteen purkaminen
9. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.
10. Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukainen lomautusilmoitusaika voidaan lyhentää 5 päivään.
3. TYÖAIKA
7 § Työaika
Työajasta sopiminen
1. Säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 37,5 tuntia viikossa.
2. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyö- ajasta.
Säännöllisen työajan järjestäminen
3. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita (2 §:n mukaisesti).
4. Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:
a) Yhden viikon aikana
Työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.
b) Usean viikon jaksossa
Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka ai- kana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.
Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.
Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
c) Paikallisesti sopien
Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) voidaan säännöllinen viikkotyö- aika järjestää myös seuraavasti:
Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka ai- kana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.
Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa. Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.
Tasoittumissuunnitelma
5. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumissuunnitelmaan merkitään:
• tasoittumisjakson pituus,
• kokonaistyöaika sekä
• jakson alkamis- ja päättymispäivä.
Työajan tasoittumissuunnitelma annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista.
Työvuoroluettelo
6. Työvuorosuunnittelussa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan huomi- oimaan työntekijöiden asema ja tarpeet. Lisäksi on kiinnitettävä huo- miota tasapuoliseen kohteluun ja työssä jaksamiseen.
Työnantajan laatimaan työvuoroluetteloon merkitään:
• työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen,
• tämän sopimuksen mukaiset ruokatauot sekä
• tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä.
Työvuoro on säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen välinen aika ja se sisältää tämän sopimuksen mukaisen ruokatauon. Työvuoro on merkittävä työvuoroluetteloon yhdenjaksoisena.
Yhdenjaksoiseen työvuoroon ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää koulu- tus-, esittely- tai vastaavia tilaisuuksia. Vuorokautinen työaika yhteensä ei saa ylittää 10 tuntia ja tilaisuus tulee järjestää työvuoron yhteyteen, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
Yhdenjaksoisuuden vaatimuksesta voidaan poiketa ilman sopimista korkeintaan kolme kertaa kalenterivuodessa, mikäli siihen on painavat syyt. Tällöin tilaisuuteen osallistuminen tulee järjestää etäyhteyksien avulla, mikäli se on tilaisuuden laatuun nähden tarkoituksenmukaista.
Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen työviikon alkamista.
Työvuorosuunnittelussa on noudatettava seuraavia rajoituksia:
• Työvuoroluetteloa laadittaessa vapaapäivien välissä voi olla enin- tään 8 työpäivää.
º Työpaikkakohtaisesti sopien (2 §:n mukaisesti) vapaapäivien vä- lissä voi olla enintään 10 työpäivää.
• Vähintään 9 tunnin työpäiviä saa olla enintään 4 peräkkäin.
• Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Perusteltu syy tulee käydä työn- te-
kijän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista.
7. Suosituslauseke ns. avaamis- ja sulkemistyöt
Myymälässä on luottamusmiehen tai luottamusmiehen puuttuessa koko henkilöstön kanssa selvitettävä avaamis- ja sulkemistöiden käy- tännön järjestelyt siten, että avaamis- ja sulkemistyö tulee kirjattua työ- aikalain edellyttämällä tavalla. Työnantajan tulee toimittaa selvityksen lopputulos koko henkilöstölle kirjallisesti tai sähköisesti tiedoksi.
Vuorokausilepo
8. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (2 §:n mukaisesti). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 8 tuntia.
Poikkeuksellisessa tilanteessa työntekijän kanssa voidaan kuitenkin edellä mainitusta kertaluontoisesti sopia toisin siten, että vuorokausi- levon pituus on vähintään 7 tuntia.
8 § Vapaat
Vapaapäivät
1. Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen.
Työntekijällä on työaikalain viikkolepoajan lisäksi yksi työehtosopimuk- seen perustuva vapaapäivä.
Tasoittumissuunnitelman aikana on oltava yhtä monta työehtosopi- muksen mukaista vapaapäivää kuin tasoittumissuunnitelmassa on viikkoja.
Vapaapäivä voidaan antaa tasoittumissuunnitelman aikana yhdistä- mällä vapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi. Vapaapäiviä ei saa olla viittä enempää peräkkäin ilman työntekijän suostumusta.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa 6-päiväisestä työviikosta.
Vapaapäivien sijoittelu
2. Vapaapäivien antamisessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan huomioimaan työntekijöiden asema ja tarpeet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota tasapuoliseen kohteluun ja työssä jaksamiseen.
Vapaapäivät sijoitetaan seuraavasti:
2.1 Viikonloppuvapaa
Vapaapäivä pyritään antamaan eri viikonpäivinä kiertävänä vapaana siten, että lauantai-, sunnuntai-, maanantaiyhdistelmä toistuu säännön- mukaisesti.
Työntekijälle tulee antaa seuraavat viikonloppuvapaat:
• Kalenterivuoden aikana annetaan vähintään 11 perjantai–lauantai tai lauantai–sunnuntai vapaapäiväyhdistelmää
º Työnantaja ja työntekijä voivat sopia viikonloppuvapaiden antami- sesta muuna arkipäivänä
º Vuosilomalle osuvia vapaita ei lasketa annetuiksi vapaiksi
º Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan viikon- loppuvapaita vastaavassa suhteessa.
Lauantain ollessa työntekijän vapaapäivä pyritään myös sunnuntai an- tamaan vapaaksi.
Lomakauden aikana (1.5.–30.9.) pyritään antamaan vähintään 7 va- paata lauantaita. Vuosilomalauantait eivät vähennä kyseisten vapaiden määrää. Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan vapaat vastaavassa suhteessa. Paikallisesti voidaan sopia lauantaiva- paiden antamisesta muuna arkipäivänä.
Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa sijoitetaan vapaapäivis- tä kaksi seuraaviin aattoihin:
• pääsiäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto.
Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on al- kanut ennen pääsiäisviikkoa.
Vuosilomalle sijoittuvat aattovapaat lasketaan saaduiksi aattovapaik- si. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä teh- dystä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka. Tämän lisäksi työntekijän työaikaa lyhennetään 5. kohdan mukaisesti.
Aattovapaa ei koske alle 37,5 tuntia tekevää, ellei toisin sovita.
2.3 Viikkolepo
Viikkolepo saadaan sijoittaa työviikkojen vaihteeseen siten, että yli puolet lepoajasta on sijoitettava sen viikon puolelle, jonka lepoajasta on kysymys.
Arkipyhäviikon työajan lyhennys
3. Työaikaa lyhentävät:
• pitkäperjantai
• pääsiäismaanantai
• helatorstai
• juhannuspäivä
Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:
• uudenvuodenpäivä
• vapunpäivä
• itsenäisyyspäivä
• jouluaatto
• tapaninpäivä.
4. Vapaapäivä annetaan:
• arkipyhäviikolla
• kahtena edeltävänä viikkona
• kahtena seuraavana viikkona tai
• tasoittumisjärjestelmässä.
5. Kohdan 3. mukainen työajan lyhennys vähentää työpäivien määrää yh- dellä ja työtuntien määrää 7,5:llä.
6. Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) voidaan kohdan 3. mukainen työajan lyhennys toteuttaa myös lyhentämällä työaikaa 7,5 tuntia il- man, että työpäivien määrä vähenee.
7. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia (2 §:n mukaisesti) työajan lyhen- nyksen antamisesta rahakorvauksena eli päiväpalkkana (12 §:n 11. kohta).
8. Lauantain ollessa pysyvästi työntekijän vapaapäivä se on vapaa myös:
• uudenvuodenpäivä-,
• pääsiäismaanantai-,
• vapunpäivä-,
• itsenäisyyspäivä-,
• tapaninpäiväviikolla.
9. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työ- suhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuusi (6) kuukautta.
10. Alle 37,5 tuntia tekevälle annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys:
• rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi
• tai palkallisena vapaana arkipyhäviikolla, kahtena edeltävänä viikko- na, kahtena seuraavana viikkona tai tasoittumissuunnitelmassa.
Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimukses- sa sovittu viikkotyöaika 5:llä.
9 § Päivittäiset lepoajat
Ruokatauko
1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähintään tunnin ruokatauko.
2. Paikallisesti sopimalla (2 §:n mukaisesti) voidaan ruokatauko:
• lyhentää enintään 30 minuutilla tai
• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.
3. Ruokatauko ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömäs- ti työpaikalta.
4. Xxxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.
Kahvitauko
5. Työpäivän pituuden ollessa:
enintään 6 tuntia | yksi kahvitauko |
yli 6 tuntia | kaksi kahvitaukoa. |
6. Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan yksi pi- dempi kahvitauko.
10 § Lisä- ja ylityö
Lisätyö
1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.
Ylityö
2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
3. Tasoittumissuunnitelmassa ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
Lisä- ja ylityösuostumus
4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 17 §:n mu- kaan.
Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pi- demmän työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä työaikalain 17 §:n 1 mom. mukainen suostumus.
Korotettu palkka
5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37,5 tuntia ylittävästä työstä mak- setaan 50 %:lla korotettu palkka.
Kokoaikatyöntekijälle maksetaan arkipyhäviikon enimmäistyöajan ylit- tävästä työstä 50 %:lla korotettu palkka.
Kokoaikatyöntekijällä arkipyhäviikon enimmäistyöaika on 30 tuntia yh- den arkipyhän lyhentäessä työaikaa ja 22,5 tuntia kahden arkipyhän ly- hentäessä työaikaa.
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa
6. Tasoittumisjaksossa tehdystä tuntimäärästä
a) vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ
• maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka
b) vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat
• viikkojen lukumäärä x 37,5 tuntia, josta vähennetään kokoaikatyön- tekijän arkipyhälyhennysten lukumäärä x 7,5 tuntia
c) maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.
7. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellaiset tasoittumissuunnitelmassa ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.
Työaikalisät ja lisä- ja ylityö
8. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja yli- työkorvauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korotta- mattomina.
Palkan maksaminen tasoittumisjaksossa
9. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tunti- palkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.
10. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana
11. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson
12. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jää- dessä tasoittumatta keskimääräiseen 37,5 viikkotuntiin maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta
a) korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:
• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä
• työntekijä irtisanoo työsopimuksen
b) 50 %:lla korotettu palkka jos:
• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus
• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja
b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.
13. Alle 37,5 tuntia tekevän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumis- jakson ja työajan jäädessä tasoittumatta sovittuun keskimääräiseen viikkotyöaikaan maksetaan tämän ylittäviltä tunneilta korottamaton säännöllisen työajan palkka keskimäärin 37,5 viikkotuntiin saakka. Li- säksi noudatetaan työehtosopimuksen 10 §:n 12. kohdan määräyksiä.
14. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ennen työajan tasoittumista sovittuun keskimääräiseen viikkotyöaikaan vähenne- tään tekemättä jääneet tunnit työntekijän palkasta.
Tuntipalkkajakaja
15. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä.
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen
16. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 40 §:n mukaan.
11 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.
2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä teh- dystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
3. Sunnuntaityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-aikaan, joka on pidettävä 6 kuukauden kuluessa sunnuntaityön teettämisestä.
4. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa sunnuntai- työkorvausta.
Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan.
4. PALKKAUS
12 § Palkkaus
Vähimmäispalkka
1. Optikon vähimmäispalkka on
• 1.7.2022 alkaen 2 926 euroa kuukaudessa
Optometristiopiskelija
2. Optometristiopiskelijan palkka on vähintään 65 % vähimmäispalkasta.
Optometristiopiskelijan, jolla on oikeus toimia laillistetun ammattihen- kilön tehtävässä, palkka on vähintään 75 % vähimmäispalkasta.
Lisien osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä.
Myymäläpäällikkölisä
3. Työnantajan nimeämällä myymäläpäällikköoptikolle maksetaan myy- mäläpäällikkölisää 1.7.2022 lukien 162 euroa kuukaudessa.
Henkilökohtainen lisä
4. Työntekijän kanssa käydään viimeistään vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta keskustelu, jossa arvioidaan mm. henkilön työssä suo- riutumista ja sen vaikutusta palkkaukseen. Tämän jälkeen keskustelu käydään vuosittain. Keskustelun perusteella työnantaja ratkaisee, mak- setaanko työntekijälle henkilökohtaista lisää.
Henkilökohtaisen lisän perusteita voivat olla muun muassa:
• erityisen hyvä työn laatu ja erityisen hyvät työtulokset
• erityinen ammatillinen pätevyys tai osaaminen
• erityinen soveltuvuus ja asiakaspalvelutaidot
• työtehtävien hoitamisessa hyödyllinen työhistoria
• työtehtävien hoitamisessa hyödyllinen kielitaito
• erityiset tiedot ja taidot, jotka ovat hyödyllisiä ao. tehtävän hoitami- sessa
• erittäin hyvät työyhteisötaidot ja aktiivinen ote työilmapiirin kehittä- miseen
• hyvä yhteistyökyky
• tehtävänkuvaan kuulumaton uusien työntekijöiden perehdyttäminen
Lisän suuruus määräytyy työntekijän työssä suoriutumisen perusteella.
Mikäli lisää maksetaan ja yhteisymmärrystä sen määrästä ei saavute- ta, työnantaja ratkaisee sen perusteet ja suuruuden.
Mikäli yrityksessä on käytössä muu edellä kuvaillun kaltainen järjes- telmä, jossa työntekijän työssä suoriutumista ja sen vaikutusta hänen henkilökohtaiseen palkkaukseensa arvioidaan työntekijän kanssa yh- dessä keskustellen vähintään kerran vuodessa, ei tätä määräystä tar- vitse noudattaa.
Iltalisä
5. Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan iltalisää 1.7.2022 lukien 4,48 euroa tunnilta. Lisä maksetaan riippumatta myymälän aukiolosta.
Lisä voidaan sopia osaksi kuukausipalkkaa tai vaihdettavaksi vapaaksi.
Aattoiltalisä
6. Myymälän oltua auki kirkollisen juhlapäivän aattona kello 18.00 jälkeen maksetaan kello 18.00–24.00 tehdystä työstä lauantailisän suuruinen aattoiltalisä.
Näitä ovat:
• loppiaisen aatto
• kiirastorstai
• helatorstain aatto
• pyhäinpäivän aatto
• uudenvuoden aatto
Xxxxx ollessa lauantaina lisä määräytyy 6. xxxxxx mukaan.
Lisä voidaan sopia osaksi kuukausipalkkaa tai vaihdettavaksi vapaaksi.
Lauantailisä
7. Myymälän oltua auki lauantaina kello 13.00 jälkeen maksetaan kello 13.00–24.00 tehdystä työstä lauantailisää 1.7.2022 lukien 5,86 euroa tunnilta.
Aattopäiviltä (paitsi lauantaiaatoilta) lisää ei makseta.
Lisä voidaan sopia osaksi kuukausipalkkaa tai vaihdettavaksi vapaaksi.
8. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoi- sesti yli kahdeksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.
Siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli kuu- kauden kalenterivuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta kysei- sen työn mukaista palkkaa.
Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.
Osakuukauden palkka
9. Osakuukauden palkka lasketaan:
• kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13
• vähentämällä kk-palkasta poissaoltujen työpäivien palkka, jos palk- kaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.
Päiväpalkka saadaan jakamalla kk-palkka 21:llä.
Alle 37,5 tuntia tekevät
10. Alle 37,5 tuntia tekevälle voidaan maksaa suhteutettu kuukausipalkka tai tuntipalkka.
11. Työntekijälle voidaan maksaa kuukausipalkka sovitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhteessa.
Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka määräy- tyy 12. xxxxxx mukaan.
12. Vähimmäistuntipalkka lasketaan jakamalla kokoaikatyöntekijän vä- himmäispalkka luvulla 160.
13. Palkka maksetaan muun henkilöstön palkanmaksuajan mukaan.
5. POISSAOLOT
13 § Sairastuminen
Palkanmaksun edellytykset
1. Palkka maksetaan jos:
• työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön työsopi- muksen mukaiseen työhön ja
• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeäl- lä huolimattomuudella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen tiedossa olevasta kestosta. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittami- sen palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Työntekijän on pyydettäessä esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä. Lääkärinto- distus on haettava ensisijaisesti työterveyslääkäriltä tai muulta työnan- tajan nimeämältä lääkäriltä.
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuu- den edellytyksenä uuden lääkärilausunnon nimeämältään lääkäriltä.
Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuk- sen hankkimiskustannukset.
Jos epidemiaksi todetun sairauden aikana ei ole saatavilla riittävästi lääkäripalveluksia, työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa tut- kimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään kolmeksi päiväksi kerrallaan. Todistuksen voi uusia vain sama hoitaja.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuo- siloman tai sen osan aikana, työnantajalla on oikeus vaatia lääkärinto- distus työkyvyttömyydestä edellisen kappaleen estämättä.
3. Alla oleva menettely ei koske yrityksissä ennen 1.3.2021 käyttöön otet- tuja omailmoitusjärjestelyjä.
Omailmoitusmenettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Yrityksessä voi- daan sopia työpaikkakohtaisesti (2 §:n mukaisesti) sairauspoissaoloja koskevan omailmoitusmenettelyn käyttöönotosta.
Omailmoitusmenettely koskee vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti). Omailmoitus- menettelyä koskevassa sopimuksessa määritellään, kuinka monen kalenteripäivän kestoista poissaoloa menettely koskee. Kesto voi olla esimerkiksi kolme (3) kalenteripäivää.
Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työnteki- jän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimatto- muudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Työnantaja voi velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päi- västä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Pe- rusteltu syy tulee ilmoittaa työntekijälle.
Palkanmaksu
4. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seu- raavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
vähintään kuukausi | sairausvakuutuslain karenssiaika |
vähintään 3 kk mutta alle 3 vuotta | 4 viikkoa |
3 vuotta–alle 5 vuotta | 5 viikkoa |
5 vuotta–alle 10 vuotta | 6 viikkoa |
vähintään 10 vuotta | 8 viikkoa |
Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraa- vat 9 arkipäivää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairau- teen 30 päivän kuluessa sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastu- mispäivä (ks. kohta 5, sairauden uusiutuminen)
Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.
Provisiot maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi kertynyt työn- tekijälle sairausjakson aikana.
Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.
Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei makseta tai se maksetaan nor- maalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
Paikallisesti voidaan sopia (2 §:n mukaisesti) sairausajan palkan mak- samisesta seuraavaa:
• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä makse- taan täysi palkka.
• Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausva- kuutuspäivärahan erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivära- han suuruudesta.
Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan aina suoraan työntekijälle.
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja sa- malta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:
• lain perusteella
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella
• tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.
Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.
5. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työ- hön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:
• Poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin ky- seessä olisi yksi sairastumisjakso.
• Palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.
Karanteeni
6. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella hänelle maksetaan palkka tämän pykälän mukaan.
Alle 37,5 tuntia tekevä
7. Alle 37,5 tuntia tekevälle tuntipalkkaiselle palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työtunneilta.
Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräi- sen viikkotyöajan mukaan.
14 § Tilapäinen poissaolo
Äkillinen sairaus perheessä
1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle mak- setaan palkka 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä 14 §:n mu- kaan jos:
• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta
• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnanta- jan hyväksymä selvitys
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos
• toisella huoltajalla,
• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai
• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai siviilipalvelun
suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoi- toa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.
Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.
Vihkiminen ja merkkipäivä
3. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työ- päivä.
4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
Kuolema ja hautajaiset
5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.
Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.
Lähiomaisia ovat mm. puoliso, vanhemmat, iso- ja xxxxxxxxxxxxx, xxx- xx, xxxxx ja xxxx.
Poissaolo ei vähennä ansioita.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsun- taan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen.
Lääkärintarkastukseen noudatetaan 15 §:n määräyksiä.
7. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläis- palkan erotus.
Yhteiskunnallinen toiminta
8. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa:
• kunnanhallituksen
• tai valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimi- kunnan työskentelyyn työaikana.
Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetys- korvauksesta.
Vaikeasti sairas lapsi
9. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu palkattomaan poissaoloon (Vnp 130/85).
Vuosilomaedut
10. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja lu- kuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitoa.
15 § Lääkärintarkastukset
Palkanmaksun edellytykset
Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen.
Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärin tarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
Välttämätön hammaslääkärikäynti
Välttämättömän hammaslääkärikäynnin ajalta jos:
• hampaasta aiheutuu työkyvyttömyys ennen hammaslääkärikäyntiä ja
• hammaslääkärikäynti on kiireellinen, eli vaatii käynnin samana päivä- nä tai saman työvuoron aikana eikä aikaa ole saatu työajan ulkopuo- lella ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa hammaslääkärikäynnin kiireellisyyden.
Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääke- tieteellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän käydessä:
• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuk- sissa
• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työnte- kijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne teh- dään muulla paikkakunnalla.
16 § Lapsen syntymä
Perhevapaat
1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitova- paa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukau- delta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos:
• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiys- rahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan erotus sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäiväl- tä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus. Muuten noudate- taan edellä esitettyä.
Muut perhevapaat ovat palkattomia.
Ilmoitusajat
3. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.
Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitel- ma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta.
Vapaan ajankohdan muuttaminen
4. Työntekijä voi työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä muut- taa aikaisemmin ilmoittamansa äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitova- paan ajankohdan noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.
Työntekijä voi varhentaa äitiysvapaan tai muuttaa synnytyksen yhtey- dessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan sen ollessa tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveyden tilan vuoksi. Muu- toksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
Työntekijän keskeyttäessä vanhempainvapaan tai hoitovapaan työky- vyttömyyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvol- lisuutta työsopimuslain mukaisesti ilmoitetulta vanhempainvapaalta tai hoitovapaalta.
Työskentely vapaan aikana
5. Vanhempainvapaa ja hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoitamiseen.
Työntekijä voi työskennellä vapaan aikana edellyttäen, ettei lapsen hoi- to esty tai häiriinny.
6. VUOSILOMA
17 § Vuosiloma
1. Loma määräytyy vuosilomalain mukaan.
Loman pituus
2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:
alle vuoden | 2 arkipäivää |
vähintään vuoden | 2.5 arkipäivää |
Työsuhteen kestettyä 31.3. mennessä 15 vuotta annetaan 24 päivää ylittävä loman osa 50 %:lla pidennettynä 1.10. alkaen.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on työskennellyt:
• vähintään 14 päivää
• vähintään 35 tuntia.
Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.
Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työsken- nellessä työsopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.
Loman antaminen
3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukai- sesti.
Työnantajan on annettava ennen xxxxx määräämistä työntekijälle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankoh- dasta.
Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.
Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.
4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vä- hintään 6 päivän loma voi alkaa työntekijän maanantaivapaapäivänä ilman hänen suostumustaan.
Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta.
Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauan- taina työntekijällä on myös tällä viikolla lomapäivien lisäksi vähintään yksi vapaapäivä.
Vähintään 6 päivän pituisen vuosiloman
• alkaessa maanantaina on loman alkamista edeltävä sunnuntai va- paapäivä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita;
• päättyessä lauantaina on loman päättymistä seuraava sunnuntai va- paapäivä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
Lomapalkan maksaminen
5. Lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.
Lomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen
6. Käytettäessä vuosilomapalkan laskennassa jakajaa se on 25. Lomapalkka provision osalta lasketaan vuosilomalain mukaan.
Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmää- räytymisvuoden aikana ja hän on kuukausipalkkainen lomanmääräy- tymisvuoden lopussa (31.3.), lasketaan hänen lomapalkkansa tämän pykälän 8–11 kohtien mukaan.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä lasketaan kuten lomapalkka.
Lomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen lisien osalta
7. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään suuruudeltaan vaihtelevat työ- ehtosopimukseen perustuvat lisät. Tällaisia ovat mm. ilta- ja lauantai- lisät.
Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden ai- kana maksetuista lisistä:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden
• 12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.
Alle 37,5 tuntia tekevät
8. Lomapalkka tai -korvaus on jäljempänä esitetystä lomanmääräytymis- vuoden ansiosta:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden
• 12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.
9. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansio muodostuu:
• työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätä- ja ylityön ajalta mak- settua palkkaa ja
• poissaoloajalta maksetusta palkasta (tes: 15–16 §) ja
• laskennallisesta palkasta
10. Maksettuun palkkaan lisätään laskennallista palkkaa:
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä loman- määräytymisvuoden aikana (75 työpäivän jaksoon sisältyvät palkalli- set sairauspoissaolot)
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan. (105 kalenteripäi- vän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)
• äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta
• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä kutakin lomautusta kohden
• lomautuksen ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä ansait- taessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan
• tilapäisen hoitovapaan ajalta
• pakottavien perhesyiden ajalta
• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä
• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteri- päivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan
• sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyk- sen vuoksi
11. Poissaoloajalta maksettava laskennallinen palkka määräytyy poissa- olon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyö- ajan mukaan tai kuukausipalkkaisella poissaolon alkamishetken kuu- kausipalkan mukaan.
Jos tuntipalkkaisella ei ole sovittu keskimääräistä viikkotyöaikaa, las- kennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keski- määräisen viikkotyöajan mukaan.
12. Jos optikolla ei ole lomapäiviä, lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden loppuun (30.9.) mennessä.
18 § Lomaraha
Suuruus
1. Lomaraha on 50 % lakisääteisestä vuosilomapalkasta, elleivät työnan- taja ja työntekijä sovi sen vaihtamisesta vapaaksi työehtosopimuksen vapaaksivaihtamismääräyksiä noudattaen.
Maksamisedellytykset
2. Lomaraha maksetaan työntekijän:
• aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana
• palatessa työhön heti loman päätyttyä.
Xxxxxxxx maksetaan myös työntekijän:
• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen loman alkamista tai sen päätyttyä
• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentis- sa mainitusta syystä.
Edellytysten jäädessä toteutumatta lomaraha voidaan periä takaisin.
Hoitovapaa
3. Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaraha 7. xxxxxx mukaan. Jos työntekijä ei palaa työhön ennakkoilmoituksen tai siihen tehdyn muu- toksen mukaisesti hoitovapaan päätyttyä, työnantajalla on oikeus periä maksamansa lomaraha takaisin.
4. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asianmukaisesti työhön.
Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta loma- palkasta tai lomakorvauksesta.
Työsuhteen päättyminen loman aikana
5. Työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä loman aikana tai loman viimeisenä päivänä maksetaan lomaraha.
Eläkkeelle siirtyminen
6. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläk- keelle.
Maksamisaika
7. Lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä ennen loman alkua, ellei toisin sovita (2 §:n mukaisesti).
Puolet kesäloman lomarahasta voidaan maksaa viimeistään joulua edeltävänä palkanmaksupäivänä, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi myöhemmästä ajankohdasta. Työsuhteen päättyessä ennen sitä loma- raha maksetaan lopputilissä.
Alle 37,5 tuntia tekevät
8. Lomarahan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ansainnut vuo- silomapäiviä.
7. MATKAT
19 § Matkakustannukset
1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• valtion matkustussäännön mukaan
• verohallituksen päätöksen mukaan
• yrityksen matkustussäännön mukaan.
2. Yrityksen matkustussäännön korvausten euromääräinen taso määräy- tyy valtion matkustussäännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mukaan.
8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
20 § Erinäiset määräykset
Jäsenmaksun perintä
1. Työntekijän pyynnöstä työnantaja tekee hänen kanssaan perintälomak- keen mukaisen sopimuksen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenmaksun perinnästä.
Kokoontuminen työpaikalla
2. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenet, ammattiosastot tai vastaavat voi- vat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä jos:
• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukä- teen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa pyydettäessä tarkoituksenmukaisen kokous- paikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.
Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia tai muita asiantuntijoita.
3. Työnantaja ja luottamusmies sopivat luottamusmiesasioiden tiedotta- mistavoista yrityksen työntekijöille.
Ryhmähenkivakuutus
4. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.
Työasut
5. Työnantajan edellyttäessä erityistä työasua työnantaja hankkii ja huol- taa sen.
Työasu on työnantajan omaisuutta.
Paikallisesti voidaan sopia (2 §:n mukaisesti), että optikko huoltaa työasunsa korvausta vastaan.
9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA
21 § Erimielisyydet
Paikalliset neuvottelut
1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.
Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena oheinen erimielisyysmuistio.
Liittoneuvottelut
2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.
Neuvottelujen toteutus
3. Paikalliset ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.
Työtuomioistuin
4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.
22 § Työrauha ja sopimusrikkomukset
1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoi- tuspäivänä voimassaolevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestösopi- muksen mukaan.
10. VOIMASSAOLO
23 § Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 31.3.2024 asti.
2. Vuoden 2023 palkankorotuksista sovitaan 20.1.2023 mennessä. Ellei vuoden 2023 palkankorotuksista löydetä ratkaisua 20.1.2023 mennes- sä, sopimus on irtisanottavissa päättymään 31.3.2023. Irtisanominen on toimitettava viimeistään 28.2.2023.
3. Mikäli sopimusta ei päätetä kohdan 2. mukaisesti, sopimus jatkuu vuo- den kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä 31.3.2024.
4. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutos- esitykset.
TYÖAIKAPANKKI
1. Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) voidaan tehtyjä työtunteja siir- tää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.
Siirrettävät työtunnit
2. Työnantajan ja työntekijän sopiessa voidaan työaikapankkiin siirtää:
• lisä- ja ylityötunteja
• vapaaksi vaihdettavia työaikalisätunteja
• sunnuntaityön korotustunteja
• tes-vapaapäivänä tehtyjä työtunteja
• arkipyhälyhennyspäivänä tehtyjä työtunteja
• työaikalain mukaisena vapaapäivänä tehtyjä työtunteja
• lomarahan vaihtamisvapaapäivänä tehtyjä työtunteja
3. Työnantajan aloitteesta tehtävät ja korotetulla palkalla maksettavat työtunnit siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.
Työntekijän aloitteesta tehtävät tunnit siirretään työaikapankkiin korot- tamattomina.
4. Työnantaja ja työntekijä sopivat siirrettävien työtuntien määrästä.
Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 75 tuntia ja alle 37,5 tuntia tekevällä enintään kaksi kertaa työsopimuksessa sovit- tu viikkotyöaika.
Vapaan pitäminen
5. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan antamisajankohdan.
Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa etukäteen.
6. Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita.
Vapaa pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhtey- dessä.
Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenteri- vuoden aikana, ellei hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.
7. Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pi- detään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mu- kaan.
Poissaolot ja vuosiloma
8. Työntekijän ollessa työkyvytön ennen vapaan alkamista tai työkyvyttö- myyden alkaessa vapaan aikana noudatetaan vuosilomalain säännök- siä.
Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa.
Kirjanpito
9. Työaikapankista on kirjattava:
• milloin työ on tehty
• kumman aloitteesta
• montako tuntia tehty ja montako siirretty pankkiin
• vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan
Työsuhteen päättyminen
10. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan peruspalkalla.
LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI
Xxxxxxxxx vaihtamisessa vapaaksi noudatetaan seuraavaa:
1. Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä kirjallisesti.
2. Sopimus on tehtävä ennen vuosiloman tai sen osan alkamista.
3. Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisajalla päättymään 30.4. mennessä.
Irtisanomisajasta voidaan sopia toisin.
4. Vapaapäivien määrä (arkipäiviä) on enintään puolet ansaittujen loma- päivien määrästä.
5. Vapaapäivien pitämisajankohdista sopivat työnantaja ja työntekijä.
6. Vapaapäivät tulee pitää viimeistään 30.4. mennessä.
7. Vapaapäivistä maksetaan lomarahan suuruinen korvaus suhteessa pi- dettävien vapaapäivien määrään, ellei toisin sovita.
Esimerkki:
Työntekijän lomaoikeus on 30 päivää.
Työntekijä vaihtaa lomarahasta vapaaksi 8 päivää. Palkka vapaapäiviltä on 8/15 kertaa lomaraha.
8. Vapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.
9. Muuten noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.
KOULUTUSSOPIMUS
1 § Ammattiyhdistyskoulutus
Koulutustyöryhmä
1. Tämän sopimuksen mukaista ammattiyhdistyskoulutusta varten on liittojen välinen koulutustyöryhmä.
2. Työryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:
• hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve
• kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan
• tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana
• ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoit- teista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja koh-
deryhmästä
• hyväksyttyjen kurssien joukossa tulee olla myös viikkoa lyhyempiä ja paikallisia kursseja.
3. Liitot tiedottavat kursseista viimeistään kaksi kuukautta ennen ensim- mäisen kurssin alkua.
4. Työryhmä voi osallistua kurssien opetuksen seurantaan.
Osallistumisoikeus
5. Henkilöstön edustaja voi osallistua työsuhteen katkeamatta koulutus- työryhmän hyväksymälle enintään 2 viikon kurssille, jos se ei aiheuta yritykselle tuntuvaa haittaa.
6. Henkilöstön edustaja voi osallistua:
• vuoden aikana yhdelle kurssille
• vuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin ko- konaispituuden ollessa enintään 2 viikkoa
• kolmen vuoden aikana yhdelle samansisältöiselle kurssille (aika las- ketaan edellisen samansisältöisen kurssin päättymisestä).
Ilmoitusvelvollisuus
7. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan kurssille mahdollisim- man aikaisin.
Enintään viikon pituisesta kurssista on ilmoitettava vähintään 3 viikkoa ennen sen alkua ja yli viikon pituisesta kurssista vähintään 6 viikkoa ennen sen alkua.
8. Työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle viimeistään 2 viik- koa ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi yritykselle tuntuvaa haittaa.
Työsuojelukoulutus
9. Liiton työsuojelukoulutus pyritään antamaan erityisesti työsuojeluval- tuutetuille.
Korvaukset
10. Luottamusmies, varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat osallistua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman ansiome- netystä.
Työnantaja maksaa pääluottamus- ja luottamusmiehelle kohtuulliset ja tavanomaiset matka- ja majoituskustannukset vuosittain yhteen luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä parantavaan koulutukseen, mikäli kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tun- tuvaa haittaa. Majoituskustannukset sisältävät enintään 3 yötä.
11. Luottamusmiehen ansiomenetys korvataan enintään 2 viikolta ja työ- suojeluvaltuutetun enintään 1 viikolta edellyttäen, että kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtävään yrityksessä.
12. Ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan. Tuntikohtaisia lisiä ei korvata.
Kuukausikohtaiset lisät korvataan.
Muut edut
13. Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosiloma-, eläke- tai näihin verrattavia etuuksia.
1. Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti.
2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa tai muulla paikallisesti sovittavalla tavalla.
3. Yhteistä koulutusta ovat esimerkiksi:
• yhteistoimintasopimuksen edellyttämä yhteinen koulutus
• osallistumisjärjestelmiin liittyvä koulutus
• työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset yritysten tai
• Työturvallisuuskeskuksen järjestämät perus- ja erikoiskurssit
4. Korvaukset määräytyvät 3 §:n mukaan.
3 § Ammatillinen koulutus
1. Optikon täydennyskoulutusvelvollisuus määräytyy terveydenhuollon ammattihenkilölain 18 §:n mukaan.
Optometrian Eettinen Neuvosto hyväksyy kurssit, jotka täyttävät täy- dennyskoulutukselta vaadittavat edellytykset.
2. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta työaikana tai työnantajan lähettäessä hänet ammatilliseen koulutukseen työnan- taja korvaa koulutuskustannukset ja ansiomenetyksen.
3. Säännöllisen työajan ansiomenetys korvataan työntekijän peruspal- kan mukaan.
Tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan. Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.
4. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
5. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.
Näköä-koulutustapahtuma
6. Optikko voi osallistua toimialajärjestön järjestämään Näköä-koulutus- tapahtumaan, jos:
• osallistuminen ei aiheuta haittaa yrityksen tai toimipaikan toiminnalle
• optikko ei ole osallistunut kyseisenä vuonna työnantajansa järjestä- mään Näköä-koulutustapahtumaa vastaavaan koulutustilaisuuteen.
Työnantaja maksaa koulutustilaisuudesta aiheutuvat välittömät kus- tannukset.
4 § Työhyvinvointikorttikoulutus
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä koulutus osana työ- hyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat, että työntekijät ja myymälä- päälliköt voivat halutessaan suorittaa työnantajan kustantamana työhy- vinvointikortin työajalla ilman ansionmenetystä.
5 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa osana optikoiden työehtosopimusta sen 23
§:n mukaisesti.
SELVIYTYMISLAUSEKE
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29. helmikuuta 2016 solmimassaan kilpailukykysopimuksessa esittäneet, että työttömyys- ja palkkaturvalain- säädäntöä tulee työehtosopimuksiin sisällytettävästä selviytymislau- sekkeesta sovittaessa muuttaa siten, että työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy lakimuutosten seurauksena mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan. Tässä määräyksessä tar- koitettu paikallinen sopimus voidaan tehdä vasta sanottujen lainsäädän- tömuutosten voimaantulon jälkeen.
1 §
Jos sopimuskauden aikana paikallisesti yhdessä todetaan, että yritys on vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa, voidaan paikallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaami- seksi. Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtunut muutos. Selviytymissopimuk- sen tekemisen syy ei saa olla toimialan tavanomaisesta kilpailusta aiheu- tuva kysynnän heikkeneminen.
Ennen neuvottelujen aloittamista on mahdollisuuksien mukaan tarkistet- tava muut työehtosopimukseen sisältyvät paikallisen sopimisen mahdol- lisuudet ja vaikutukset yrityksen tilanteelle.
2 §
Selviytymislausekkeesta ja -sopimuksesta neuvotellaan ja sovitaan luot- tamusmiehen kanssa.
Jos työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä, tämän pöytäkirjan mukaisesta selviytymislausekkeesta ja -sopimuksesta neuvotellaan yh- dessä samanaikaisesti työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden ryhmän kanssa. Sopimuksen voimaantulo edellyttää työeh- tosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden ryhmän keskuu- dessaan yksimielistä yhteistä päätöstä.
Sopimuksen voimassa ollessa työnantaja ei saa taloudellisin ja tuotannol- lisin perustein irtisanoa tai osa-aikaistaa työntekijöitä eikä lisätä vuokra- työvoiman käyttöä.
Työnantajan on osoitettava toteen edellä tarkoitettujen taloudellisten vai- keuksien olemassa olo ja esitettävä luottamusmiehelle / henkilöstölle hyvissä ajoin ennen neuvottelun alkua kaikki tarvittavat tiedot kirjallisesti taloudellisen tilanteen toteamiseksi ja sopimuksen tekemiseksi sekä sel- viytymissuunnitelmassa tarkoitettujen toimenpiteiden ja niiden vaikutus- ten arvioimiseksi.
Kaikki sellaiset tiedot, jotka sisältävät liike- ja ammattisalaisuuksia, ei-jul- kisia tietoa yrityksen taloudellisesta asemasta tai jotka yritys on muutoin ilmoittanut luottamuksellisiksi, ovat salassa pidettäviä. Sama koskee lain tai sopimuksen nojalla salassa pidettäviä tietoja.
Luottamusmiehellä / henkilöstöllä on salassapitosäännösten estämät- tä oikeus konsultoida asiantuntijaa ja pyytää neuvoja asiassa liitolta ja esittää perustellusta syystä asiakirjat liiton edustajalle. Liitolla on velvolli- suus käsitellä tietoja luottamuksellisesti ja hävittää tiedot käytön jälkeen. Luottamusmiehellä ja henkilöstöllä on oikeus kokoontua kohtuullisessa ja tarpeellisessa määrin ilman ansionmenetystä käsitelläkseen selviytymis- lausekkeen käyttöönottoa ja siihen liittyviä asioita.
Mikäli luottamusmies on valittu, on tämä kokonaan työstä vapautettu il- man ansionmenetystä tässä tarkoitettuun taloudellisen tilanteen selvittä- miseen ja toteamiseen sekä sopimuksen neuvottelemiseen kuluvan ajan. Mikäli yrityksessä on varaluottamusmies, hän hoitaa tänä aikana luotta- musmiehen tehtäviä luottamusmiehen oikeuksin ja velvollisuuksin.
4 §
Selviytymissuunnitelma
Sopimuksen osaksi tehdään selviytymissuunnitelma. Suunnitelmassa tulee yksilöidä edellä mainittujen työehtojen sopeuttamisen lisäksi muut yrityksessä tehtävät sopeutustoimet. Suunnitelmassa yksilöidään lisäksi aikataulu ja menettelytavat, joilla sopeuttamistoimenpiteiden vaikutus- ten toteutumista arvioidaan. Selviytymissuunnitelmaa laadittaessa tulee tavoitella toimenpiteiden kohdistumista mahdollisimman tasapuolisesti koko henkilöstöön. Mahdollista työehtojen heikennysten kompensaatiota työpaikan taloudellisen tilanteen korjaannuttua on käsiteltävä selviytymis- lausekkeesta neuvoteltaessa.
Paikallisella sopimuksella voidaan sopia toisin seuraavista työehtosopi- muksen nojalla maksettavista palkaneristä:
• sunnuntaityökorvaus
• iltalisä
• aattoiltalisä
• lauantailisä
• työehtosopimuksen mukaiset korotetut palkanosat
• lomaraha
Työntekijän tehtävään liittyvistä lisistä (myymäläpäällikkölisä ym.) ei voi- da sopia toisin.
Lisäksi sopimuksen osana voidaan sopia toisin työntekijän kanssa henki- lökohtaisesta palkkauksesta siten, ettei työehtosopimuksen vähimmäis- tasoa aliteta.
Työvuoroluettelon julkaisuaikataulusta ja muuttamisen perusteista voi- daan sopia toisin osana selviytymissopimusta.
6 §
Paikallinen sopimus voidaan tehdä siksi määräajaksi, jonka kuluessa yh- teisesti arvioidaan edellytysten selviytymissopimuksen käyttämiseksi olevan voimassa, kuitenkin enintään vuoden määräajaksi. Mikäli sopimus tehdään vuotta lyhemmäksi ajaksi, sopimus voidaan uudistaa, jos sen te- kemisen edellytykset määräajan päättyessä ovat edelleen voimassa. So- pimusten enimmäispituus yhteenlaskettuna ei voi ylittää yhtä (1) vuotta ensimmäisen sopimuksen alkamisajankohdasta laskettuna. Tämän mää- räajan täytyttyä uutta sopimusta ei ole mahdollista tehdä 12 kuukauteen. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Paikallisen sopimuksen osapuolet tarkastelevat ja seuraavat sopimuksen toteutumista ja vaikutuksia selviytymissuunnitelmassa sovittavalla taval- la. Sopimus tulee päättää ennenaikaisesti, mikäli edellä kuvattuja perustei- ta sen voimassaolon jatkamiselle ei enää ole olemassa. Sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, mikäli sopimusolo- suhteissa on tapahtunut sellainen olennainen muutos, joka puoltaa sopi- muksen päättämistä. Sopimus voidaan tehdä myös ehdolliseksi, yrityksen taloudellisen tilanteen kehityksestä riippuvaiseksi. Sopimus purkautuu
voimaantulosta lukien, mikäli osapuoli syyllistyy olennaiseen sopimus- rikkomukseen tai sopimus on saatu aikaan olennaisesti väärin perustein.
Sopimus voi tulla voimaan aikaisintaan seuraavasta palkanmaksukaudes- ta lukien.
7 §
Työntekijällä on selviytymissopimuksen voimassa ollessa oikeus irtisa- noa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa siinä vaiheessa, kun sopeutustoimilla on ollut vaikutusta hänen palkkaan- sa kuuden (6) kuukauden ajan.
8 §
Tämän pöytäkirjan mukaisella selviytymissopimuksella on samat oikeus- vaikutukset kuin työehtosopimuksella.
9 §
Työnantajan tulee tiedottaa sopimuksen syntymisestä ja sen keskeisestä sisällöstä koko henkilöstölle viipymättä. Liitot seuraavat selviytymislau- sekkeiden käyttöä ja vaikutuksia optisen alan yrityksissä. Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle tarvittavat tiedot viranomaisia varten.
Yritys Toimipaikka Työnantaja tai työnantajan edustaja Työntekijä tai työntekijän edustaja
Yhteisesti todettu tapahtumien kulku ja erimielisyyden syy
Työntekijän selvitys ja vaatimukset perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)
Voidaan käyttää erillistä liitettä.
Työnantajan selvitys ja vastaus perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)
Voidaan käyttää erillistä liitettä.
Aika ja paikka
Työnantaja tai työnantajan edustaja
Nimen selvennys, puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Työntekijä tai työntekijän edustaja
Nimen selvennys, puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta. Työnantaja toimittaa toisen Kaupan liittoon ja työntekijä toisen Toimihenkilöliitto ERTO ry:lle.
1.TYÖSOPIMUKSEN OSAPUOLET | Työnantaja | Liike- tai kotipaikka |
Toimihenkilö | Henkilötunnus | |
Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin: | ||
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO | Työsuhteen alussa on kuukauden koeaika. | |
toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Työsuhde kestää toistaiseksi ja sen alkamis- päivämäärä on | määräaikainen työsuhde Määräaikaisen työsuhteen alkamispäivämäärä on ja kesto saakka. Määräaikaisen työsuhteen peruste: tai kunnes seuraavassa yksilöity työtehtävä on suoritettu ja sen arvioitu kesto on saakka. | |
3. TYÖAIKA | Työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. alle 37,5 tuntia viikossa, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia. Työntekijä suostuu tekemään lisätyötä laissa säädetyin edellytyksin, jolloin siitä maksetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus. Työntekijä suostuu tekemään tarvittaessa sunnuntaityötä ei suostu tekemään sunnuntaityötä Sunnuntaityöstä maksetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus. | |
4. TYÖTEHTÄVÄT | Työntekijän työtehtävät (työtehtävien pääasiallinen laatu): | |
5. PALKKAUS | Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Alallaolovuodet: Palkan määrä kuukaudessa tai tunnissa: | |
6. VUOSILOMA | Vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. | |
7. IRTISANOMISAIKA | Irtisanomisaika määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. | |
Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa sitovaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä. Sairausajan palkkaa, vuosilomaa ja työaikaa koskevien määräysten osalta noudatetaan työehtosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä ja ennen uuden työehtosopimuksen voimaanastumista päättyneen sopimuksen määräyksiä. | ||
9. MUUT EHDOT | ||
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Xxxxxx Xxxx
Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus
Nimen selvennys Nimen selvennys | |
SELVITYS:
Työsopimuslain 2:4 §:n mukaisesti työnantaja ilmoittaa lisäksi työsuhteen keskeisistä ehdoista seuraavaa:
Työn suorittamispaikka: (Esimerkiksi yrityksen tietty toimipaikka/-paikat tai yrityksen kaikki toimipaikat tai tietty työnsuorittamisalue/-alueet) Palkanmaksukausi on
Työsuhteen alussa työnantajaa sitova työehtosopimus on Muuta:
PAIKALLISEN ERÄN SOVELTAMISOHJE
Mikä on paikallisen erän tavoite?
• Tukea toimivaa ja oikeudenmukaista palkkausta
• Olla selkeä ja läpinäkyvä osa palkkausjärjestelmää
Mihin paikallista erää käytetään?
• Työntekijän palkitseminen hyvästä työsuorituksesta tai osaamisen ke- hittämisestä
• Yrityksen palkkarakenteen kehittäminen
• Paikallisesti määritellyt perusteet
Mikä on paikallinen erä?
• Paikallisessa erässä jaettavien palkankorotusten suuruudet voivat vaih- della työntekijöiden kesken
• Optikoiden työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön palkoista lasketaan summa, joka voidaan jakaa työntekijöiden kesken
Miten paikallinen erä toteutetaan?
• Työnantaja ja luottamusmies tai henkilöstö neuvottelevat erän toteutta- misesta
• Tavoitteena löytää yhteisymmärrys perusteista ja toimintatavoista
• Viime kädessä työantaja voi päättää erän käytöstä työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen
Mikä on paikallisen erän vaihtoehto?
• Yleiskorotus
Paikallinen erä
Tämä soveltamisohje koskee työehtosopimuskaudelle 1.4.2022–31.3.2024 sovittua paikallista palkankorotuserää.
Erän tarkoitus
Paikallisen erän tarkoitus on tukea toimivaa ja oikeudenmukaista palkka- usta. Erän tulee olla selkeä ja läpinäkyvä osa palkkausjärjestelmää. Pai- kallisen erän tarkoituksena on mm. palkita työntekijää hyvästä työsuori- tuksesta ja/tai osaamisen merkittävästä kehittämisestä.
Erän jakamisen tarkemmat kriteerit määritellään paikallisesti.
Erän käyttämisen vaihtoehtona on suorittaa kokonaispalkankorotuksen suuruinen yleiskorotus (yleiskorotus + paikallinen erä).
Erän käyttö ja jakoperusteista päättäminen
Paikallisen erän jakamisen kriteereistä neuvotellaan paikallisesti luotta- musmiehen kanssa tai sellaisen puuttuessa työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön kanssa hyvissä ajoin ennen erän jakamista. Neuvotte- lut tulee käydä kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on saavut- taa yhteisymmärrys erän käyttötarpeista sekä jakokriteereistä.
Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja luottamusmiehelle ja työehtosopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle tarvittavat tiedot suun- nitelluista jakoperusteista. Tietojen kirjallisen antamisen tarkoituksena on, että osapuolet voivat itse ja edustajiensa tukemana arvioida jakope- rusteiden tarkoituksenmukaisuutta kyseisessä yrityksessä. Jos tietoja ei anneta, annetaan paikallinen erä yleiskorotuksena kaikille.
Luottamusmies (tai hänen puuttuessaan henkilöstö) voi tällöin esittää omat näkemyksensä jakoperusteista. Tämän jälkeen osapuolet neuvotte- levat yhden tai useamman kerran erän käytöstä sekä jakoperusteista.
Sopimus paikallisen erän jakamisesta tulee tehdä kirjallisesti. Jos neuvot- teluja ei ole käyty kesäkuun 2022 loppuun mennessä, annetaan paikalli- nen erä yleiskorotuksena kaikille.
Mikäli neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä, osapuolet ilmoittavat omat näkemyksensä toisilleen kirjallisesti ja käyvät vielä läpi mahdollisuu-
det saavuttaa asiassa sopimus. Mikäli työnantaja ei tarjoa mahdollisuut- ta eriävien näkemysten kirjalliseen kokoamiseen, annetaan paikallinen erä yleiskorotuksena kaikille.
Mikäli yhteisymmärrystä ei edelleenkään saavuteta, voi työnantaja viimesi- jaisesti päättää erän jakamisesta ja sen perusteista.
Työntekijöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen voivat olla ohjaavana te- kijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Paikallisen erän jakokri- teereitä voivat olla esimerkiksi:
• Osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen
• Hyvät asiakaspalvelutaidot
• Positiivisen hengen luominen työyhteisössä
• Työskentelytapojen ja toiminnan kehittäminen
Paikallista erää jaettaessa jokaiselle työntekijälle pitää tulla palkankorotus.
Paikalliseen erään ei lasketa mukaan palkkaa siltä osin kuin vähimmäis- palkan korotus johtaa yleiskorotusta suurempaan henkilökohtaisen palkan korotukseen.
Esimerkki neuvottelujen kulusta
Työnantaja haluaa käynnistää neuvottelut paikallisen erän käyttämi- sestä. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, työnantaja tekee henki- löstölleen aloitteen erän käyttämisestä, ja aloittaa neuvottelut henkilö- kunnan kanssa. Tilanteesta riippuen neuvottelukertoja voi olla yksi tai useampi.
Ennen neuvottelujen alkua työnantaja esittää oman suunnitelmansa erän jakoperusteista. On suositeltavaa, että henkilöstö esittää oman näkemyksensä jakoperusteista jo ennen ensimmäistä neuvotteluker- taa. Neuvotteluissa asioita käsitellään tarkemmin ja myös suunnitel- mat ja niiden perusteet voivat vielä muuttua ja tarkentua.
Osapuolten tulee neuvotella asiasta yhteisymmärryksen saavuttami- seksi. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, osapuolet ilmoittavat omat näkemyksensä toisilleen kirjallisesti ja käyvät vielä läpi mahdol- lisuudet saavuttaa asiassa sopimus. Vasta tämä jälkeen työnantaja viime kädessä ratkaisee jakoperusteet.
Erän jakamisesta tiedottaminen
Erän jakamiseen liittyvistä toimintatavoista voidaan sopia paikallisesti. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan seuraavaa:
Ennen erän maksamista työnantaja selvittää koko henkilöstölle erän jako- perusteet.
Erän jakamisen jälkeen jako tulee selvittää koko henkilöstölle. Selvitykses- sä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän jakoperusteet, erän kokonaiseuro- määrän, korotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärän ja yksittäisten korotusten euromäärät ja keskiarvon.
Selvitykset voidaan hoitaa kirjallisesti. Selvitysten tulee olla kaikkien työn- tekijöiden saatavilla.
Yksittäiselle työntekijälle selvitetään (suullisesti tai kirjallisesti) erää kos- keva ratkaisu hänen osaltaan.
Jos yrityksessä on alle 7 työehtosopimuksen piirissä olevaa työntekijää, yksittäisten korotusten euromääriä ja keskiarvoa ei kuitenkaan anneta. Jos yrityksessä on alle 4 työehtosopimuksen piirissä olevaa työntekijää, selvityksessä on ilmoitettava vain erän jakoperusteet. Näissä tapauksissa työnantajan on pyydettäessä osoitettava, että koko yrityskohtainen erä on jaettu.
Jos yrityksen toimipisteessä on vähintään 7 työehtosopimuksen piirissä olevaa työntekijää, annetaan yksittäisten korotusten euromäärät anonyy- misti myös toimipisteen osalta.
Selvitys jaosta annetaan kirjallisesti viimeistään 15.8.2022. Mikäli selvi- tystä ei ole annettu, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.7.2022 lukien takau- tuvasti.
Erän jakaminen
Erän jakaminen työntekijöiden kesken tapahtuu aiemmin määriteltyjen kri- teerien mukaisesti.
Erä lisätään henkilökohtaiseen palkkaan.
Erän määrän laskentatapa
Paikallisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden toukokuun 2022 palkoista luontoisetuineen. Paikallisen erän laskennan pohjana on mahdollisimman normaali kuukausi- ja tunti- palkkojen yhteismäärä.
Paikallisen erän laskentapohjana on työehtosopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle toukokuussa 2022 maksetut tai maksettavaksi erääntyneet palkat. Palkoilla tarkoitetaan säännölliseltä työajalta maksettuja palkkoja mukaan luettuna kiinteät kuukausittain toistuvat lisät. Laskennassa ovat mukana kaikki työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät työsuhteen kestosta (toistaiseksi voimassa oleva/määräaikainen) tai työajasta (koko- aikainen/ osa-aikainen) riippumatta. Paikalliseen erään ei lasketa mukaan palkkaa siltä osin kuin vähimmäispalkan korotus johtaa yleiskorotusta suurempaa henkilökohtaisen palkan korotukseen.
Mitä palkkasummaan ei lasketa?
• lisä- tai ylityökorvauksia
• ilta- ja lauantailisiä
• aattoiltalisiä
• sunnuntaityökorvauksia
• työsuhteen päättyessä maksettavia lomakorvauksia
• lomarahoja
Vuosi- tai sairausloman, palkallisen äitiys- tai adoptiovapaan ajalta taikka muulta palkalliselta poissaoloajalta maksetut tai maksettavaksi eräänty- neet palkat otetaan huomioon ilman työaikalisien osuutta, paitsi milloin poissaolevalle työntekijälle on palkattu sijainen, jolloin huomioon otetaan joko poissaolijan tai sijaisen palkka. Valintaa poissaolijan ja sijaisen vä- lillä on noudatettava yhdenmukaisesti. Mikäli työntekijän poissaolon si- jaistaminen on toteutettu kokonaan tai osittain nostamalla osa-aikaisten työntekijöiden työsopimustunteja (pysyvästi tai määräaikaisesti), otetaan huomioon nämä tuntinostot, mutta ei poissa olevan työntekijän palkkaa.
Palkattomia poissaoloja ei huomioida paikallisen erän laskentapohjassa, paitsi milloin niiden huomioimatta jättäminen johtaa merkittävään vääris- tymään erän laskentapohjassa.
LUoTTAMUSMIESSoPIMUS
1 § SOVELTAMISALA
Tätä sopimusta sovelletaan optikoita koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa Kaupan liitto ry:n jäsenyrityksissä.
2 § LUOTTAMUSMIES
Luottamusmies voidaan valita yritykseen, jossa työskentelee vähintään kaksi (2) asianomaiseen toimihenkilöliittoon järjestäytynyttä optikkoa/ optometristiä.
Pääluottamusmies voidaan valita yritykseen, jossa työskentelee vähin- tään 20 optikkoa/optometristiä. Yrityksen erilliseen osaan voidaan valita luottamusmies tai alueellisesti hajautettuun yritykseen useampia luotta- musmiehiä, siten kuin siitä liittojen välillä sovitaan.
Luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle voidaan valita myös vara- henkilö.
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että paikalli- nen sopiminen edellyttää riittävän laajaa luottamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiehiä, joilla on riittävästi koulutusta sekä tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen.
3 § LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on valvoa työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön noudattamista. Hän edustaa oman sopimus- alansa piiriin kuuluvia toimihenkilöitä kysymyksissä, jotka koskevat mää- räysten soveltamista, työnantajan ja toimihenkilöiden välisiä suhteita tai neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämistä yrityksessä.
4 § VAALIKELPOISUUS
Luottamusmiehen tulee olla kyseisen yrityksen palveluksessa ja optikoi- den työehtosopimusalalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee myös olla työehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjärjestön jäsen.
5 § VALITSEMINEN
Yrityksen järjestäytyneet, työehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjär- jestön jäsenenä olevat ja optikoiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toimihenkilöt valitsevat luottamusmiehen ja hänen mahdollisen varaluottamusmiehensä vaalilla.
Vaali voidaan järjestää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioike- utetuilla toimihenkilöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimit- tamista.
Vaalin järjestäneiden toimihenkilöiden on ilmoitettava valituista luotta- musmiehistä ja varaluottamusmiehistä sekä luottamusmiestehtävän päättymisestä työnantajalle kirjallisesti. Saatuaan tiedon valituista luot- tamusmiehistä työnantajan tulee ensi tilassa antaa luottamusmiehelle kirjallinen ilmoitus siitä, kuka toimii vastaavana työnantajan edustajana. Luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvollisuuten- sa siirtyvät sijaisena toimivalle, työnantajalle ilmoitetulle varaluottamus- miehelle.
Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisesti supistuessa tai laajentues- sa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio mahdollisimman pian vastaamaan yrityksen tai sen osan muuttunutta ra- kennetta.
6 § TYÖSUHDETURVA
Syrjintäkielto
Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana
tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoi- seen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.
Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiestehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon yri- tyksen tai sen osan olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjes- tettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa pää- luottamusmieheen, ellei yrityksen tai pääluottamusmiehen toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteises- ti todetaan, tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidys- ti osoittaa, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, voidaan tästä sään- nöstä kuitenkin poiketa.
Luottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa vain, kun luottamusmie- hen työ kokonaan päättyy eikä hänelle voida järjestää hänen ammatti- taitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Yksilösuoja
Luottamusmiehellä on työsopimuslain 7:10 §:n mukainen erityinen irtisa- nomissuoja. Toimihenkilöiden enemmistön suostumus selvitetään työeh- tosopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjestön toimesta.
Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 lu- vun purkamisperusteita koskevia säännöksiä.
Ehdokassuoja
Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdok- kaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen pääluottamus- miehen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toi- mineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiesteh- tävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentissa on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös toimihenkilön luottamusmiesasema.
Liitot voivat yksittäistapauksissa erityisistä syistä sopia myös 10 kuukau- den palkkaa pienemmästä korvauksesta.
7 § LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamus- miehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Luottamusmiehellä on lisäksi oikeus saada kirjallisesti kaikki tarpeelliset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista. Tietoja annettaessa on huomioitava henkilö- tietojen suojaa koskevat vaatimukset.
Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskevat tiedot:
• Suku- ja etunimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä ainakin neljännesvuosittain,
• työpaikka ja organisatorinen osasto,
• uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika ainakin neljännesvuo- sittain sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista,
• tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovittu kesto- aika,
• vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu; uusista toimihenkilöistä ainakin neljän- nesvuosittain,
• koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuo- den aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun ti- lapäisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa,
• selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapah- tuvat muutokset.
Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoitetun tilanteen muuttuessa.
Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
Myös pääluottamusmiehellä on oikeus saada tässä kohdassa 7 § 3 mo- mentissa kuvatut tiedot.
8 § TYÖSTÄ VAPAUTUS JA SÄILYTYSTILAT
Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten riittävä vapautus työstä. Vapautuksen määrään vaikuttavina tekijöi- nä tulee ottaa huomioon mm. toimihenkilöiden ja työpisteiden lukumäärä, toimipaikan sijainti ja yrityksen toiminnan luonne.
Luottamusmiehelle annetaan, ellei työpaikan erityisolosuhteista muuta johdu, riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvit- taessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukais- ta toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja tehtävän vaatimat keskustelut käydä niin, että luottamukselli- suus säilyy.
Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityk- sessä yleisesti käytössä olevat viestintävälineet. Arvioinnissa voidaan ot- taa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovi- taan paikallisesti.
Yhteistyön ja paikallisen sopimisen edistämiseksi työnantaja ja pääluotta- musmies tai luottamusmies voivat sopia seuraavista järjestelyistä:
• yrityksen sisäisten viestintäjärjestelmien käyttämisestä luottamus- miesten tiedottamisessa
• yrityksessä toimivien luottamusmiesten keskinäisestä yhteydenpi- dosta ja kokoontumisista
• luottamusmiesten verkko-opiskelumahdollisuuksista
9 § ANSIONMENETYKSEN KORVAUS
Työnantaja korvaa sen ansionmenetyksen, jonka luottamusmies menet- tää hoitaessaan luottamusmiestehtäviä työaikanaan.
Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tästä ajasta lisä- tai ylityökor- vaus työehtosopimuksen mukaan.
Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.
Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luottamusmieskorvausta toimialueeseensa kuuluvien optikoiden ja opto- metristien (riippumatta järjestäytyneisyydestä) perusteella seuraavasti:
Luottamusmieskorvaukset 1.7.2022 lähtien ovat seuraavat:
Optikoiden ja optometristien lukumäärä | Korvaus euroa/kk |
2–9 | sovitaan paikallisesti |
10–29 | 40 |
30–99 | 86 |
100–150 | 136 |
yli 150 | väh. 136 |
Optikoiden ja optometristien lukumäärä todetaan puolivuosittain.
Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata vähintään yrityksen asianomaisen ammattiryhmän tai vastaavien toimihenkilöiden keski- määräistä ansiokehitystä, ellei liittojen välillä ole muusta vertailuryhmäs- tä sovittu.
10 § LUOTTAMUSMIEHEN KOULUTUS
Työehtosopimusosapuolet pitävät tärkeänä luottamusmiesten koulut- tautumista ja toimia, joilla neuvottelukulttuuria, neuvotteluosaamista ja jatkuvaa vuoropuhelua edistetään työpaikoilla.
Luottamusmiehellä ja pääluottamusmiehellä ja heidän varahenkilöillä on oikeus osallistua koulutukseen liittojen välisen koulutussopimuksen mu- kaisesti.
Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja selvittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.
11 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS
Toimihenkilön tulee kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen palkkaus- taan tai työehtojaan koskevissa kysymyksissä.
Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotte- luissa ratkaistavaksi. Ellei asiaa näin saada ratkaistuksi, voi luottamus- mies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamus- mies riitauttaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomisen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomisajan ku- luessa.
12 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa osana optikoiden työehtosopimusta sen 23 §:n mukaisesti.
1. JOHDANTO
1. Yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on kehittää työnantajan ja työn- tekijöiden välistä yhteistyötä sekä edistää yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista työpaikoilla.
2. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätöksentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia.
2. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan optikoiden työehtosopimuksen soveltami- salalla työehtosopimuksen osana.
2. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei nimenomaisesti toisin todeta. Sopimus on lakia täydentävä.
3. Tämän sopimuksen 3. luvun 2 §:n määräyksiä ei sovelleta sellaisissa jäsenyrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti alle 30.
4. Liitot voivat sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun otta- matta 7 §:n työsuhdeturvamääräyksiä, ellei kyseisessä kohdassa toi- sin todeta.
3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
2 § Yhteistoiminta
1. Laeista poikkeavista yhteistoimintaelimistä sovitaan liittojen kesken tai paikallisesti.
2. Yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa myös henkilöstön edusta- jan aloitteesta.
3. Paikallisesti sopien henkilöstö voi valita yhteistoimintamenettelyä var- ten lisäedustajan.
4. Henkilöstön edustaja voi kuulla yhteistoimintamenettelyssä yrityksen asiantuntijoita.
5. Henkilöstöryhmien yhteisestä aloitteesta henkilöstön määrän ollessa säännöllisesti yli 200, perustetaan yhteistoimintalain mukainen neu- vottelukunta.
Työnantaja ja neuvottelukuntaa puoltavat henkilöstöryhmät voivat myös sopia neuvottelukunnan perustamisesta.
Neuvottelukunnan ulkopuolelle jääneelle henkilöstöryhmälle on kerran kalenterivuodessa varattava mahdollisuus liittyä neuvottelukunnan pe- rustamissopimukseen.
Neuvottelukunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouk- sista sovitaan paikallisesti. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava neu- vottelukunta koolle tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa kalenterivuo- dessa.
Henkilöstön edustajille annetaan riittävä työstä vapautus neuvottelu- kunnan kokousvalmisteluihin.
6. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisen supistumisen tai laa- jentumisen, liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai muun vastaavan organisaatiomuutoksen johdosta neuvotellaan tarvittaessa myös yh- teistoimintaorganisaatioiden muutoksesta. Muutoksen jälkeen yhteis- toimintaorganisaatiot muutetaan mahdollisimman pian uutta tilannet- ta vastaavaksi.
7. Työsuojeluhenkilöstön osallistuminen yhteistoimintamenettelyyn on varmistettava, jos asia koskee myös työsuojelua.
8. Yhteistoimintamenettelyssä todetaan henkilöstön edustajan pyynnös- tä käsittelyn kohteena olevan asian päätöksentekoelin yrityksessä.
3 § Kehittämistoiminta
1. Kehittämistoiminnan tavoitteena on yrityksen kilpailukyvyn, tuottavuu- den, työsuhteiden pysyvyyden ja työolosuhteiden parantaminen.
Yrityksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua tämän sopimuksen mukaisesti työorganisaatioiden, palveluteknolo- gian, työolosuhteiden, työmenetelmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteuttamiseen.
2. Kehittämistoimenpiteiden aiheuttaessa olennaisia muutoksia työnteki- jöiden asemaan, työtehtäviin tai määrään tulee työnantajan yhdessä luottamusmiehen kanssa selvittää vaihtoehdot, joilla työsuhteiden jat- kuvuus voitaisiin turvata.
Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos asia on käsitelty jo työnantajan ja työn- tekijän kesken.
3. Kehittämistoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tulee olla kiinteäs- sä yhteydessä yrityksen henkilöstöpolitiikkaan.
Kehittämistoiminnassa pyritään monipuoliseen työn sisältöön.
Kehittämistoiminta ei saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li- sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turval- lisuudelle.
4. Kehittämistoimintaa varten voidaan paikallisesti sopien perustaa erilli- nen kehittämistoimikunta tai työryhmä.
Työryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän koh- teen työntekijöistä.
5. Kehittämistoimintaan liittyvät tutkimukset on tehtävä avoimesti. Niis- tä on ilmoitettava etukäteen henkilöstön edustajille ja toimenpiteiden kohteena oleville henkilöille.
Henkilöstön edustaja voi pyynnöstä perehtyä tutkimusaineistoon ja -tu- loksiin.
6. Työnantajan käyttäessä kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttia työnantaja vastaa siitä, että konsultin toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
7. Työpaikoilla seurataan yhteisesti määräajoin toiminnan tuloksia ja ke- hitystä. Seurannan sisällöstä ja laajuudesta sovitaan paikallisesti.
8. Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille kehittämistoimin- taan pysyvämmin osallistuville annetaan kehittämistoimintaan liitty- vää asianmukaista koulutusta ottaen huomioon kehittämistoiminnan laajuus.
Työnantaja huolehtii kehittämistoimenpiteiden käyttöönoton yhteydes- sä tarpeellisesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastuksesta. Koulutus- tarve todetaan työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.
4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA
4 § Työsuojeluyhteistoiminta
1. Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräytyy työsuojelun valvonnas- ta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain, työterveys- huoltolainsäädännön sekä tämän sopimuksen mukaan.
2. Liitot voivat sopia työpaikka-käsitteestä.
5 § Työsuojelupäällikkö
1. Työnantaja nimeää työpaikan työsuojelupäälliköksi työsuojeluasioihin perehtyneen henkilön, ellei hän itse toimi työsuojelupäällikkönä.
2. Usealle työpaikalle voidaan tarvittaessa nimetä yhteinen työsuojelu- päällikkö.
3. Työsuojelupäällikkö välittää työsuojelutoimikunnan kannanotot yrityk- sen päätöksentekoelimelle.
4. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 28 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.
6 § Työsuojeluvaltuutettu
Valinta
1. Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kak- si varavaltuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuu- tetut voidaan valita.
2. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuu- tetut.
Ilmoitukset
3. Työntekijät ilmoittavat työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työ- suojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varaval- tuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle.
Tehtävät
4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 31 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.
Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallis- tua työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoimin- taelimessä käsiteltävien asioiden valmisteluun.
Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuu- tetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa.
Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
Työskentelytilat
5. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ot- taen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvit- taessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmu- kaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.
Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävis- sä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelumääräykset ja ohjeet.
Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työ- suojeluelinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.
7 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva
Syrjintäkielto
1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstä.
2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen joh- dosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin mis- sä hän oli valituksi tullessa.
Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.
3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoita- mista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjes- tely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.
Kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansio ei saa alen- tua valtuutetun tehtävien takia.
Yksilösuoja
4. Työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta annetun lain 37 §:n ja työsopimuslain 7:10
§:n mukainen erityinen irtisanomissuoja. Säännöksiä noudatetaan täl- tä osin sopimuksen osana.
5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännök- siä, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
6. Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain jos:
• valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kou-
luttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla ta- valla. Säännöstä noudatetaan sopimuksen osana.
Päätyösuojeluvaltuutettu
7. Liitot voivat sopia päätyösuojeluvaltuutetun valinnasta. Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan työsuojeluvaltuutetun työ- suhdeturvamääräyksiä. Tämän lisäksi häneen voidaan soveltaa ehdo- kassuojaa ja jälkisuojaa koskevia määräyksiä, jos niistä liittojen välillä erikseen sovitaan.
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa pää- työsuojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toi- mialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Jos yhteisesti todetaan tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voida tarjota hä- nen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Korvaukset
8. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuk- sen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopimuslain mukaisesti.
8 § Työsuojeluasiamies
1. Työsuojeluasiamiesten lukumäärästä, toimikaudesta, toimialueista ja toimintaedellytyksistä sovitaan paikallisesti.
2. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä toimialueellaan on:
• osallistua työsuojelutarkastukseen sekä tapaturmaan, ammattitau- tiin tai niiden uhkaan liittyvään tutkimukseen
• tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja ilmoittaa niiden rikkomisesta ao. työntekijöille
• ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista lähimmälle esimiehelle ja tar- vittaessa työsuojeluvaltuutetulle
• tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun ke- hittämiseksi
3. Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojelutehtävien takia siirtää matala- palkkaisempaan työhön, kuin mitä hän teki ennen työsuojeluasiamies- valintaa eikä irtisanoa asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.
9 § Työsuojelutoimikunta
1. Työsuojelutoimikunta perustetaan työsuojeluyhteistoimintaa varten jos:
• työpaikalla säännöllisesti työskentelevän henkilöstön määrä on vä- hintään 20.
• muusta yhteistoimintamuodosta ei ole paikallisesti sovittu.
2. Työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoimintaelimen tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu- yhteistoiminnasta annetun lain 26 §:n mukaan, jota tältä osin noudate- taan tämän sopimuksen osana.
3. Tämän lisäksi työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteis- toimintaelimen tehtävänä on:
• käsitellä työympäristön tilaan, tasoon ja tapaturmiin liittyviä asioita
• osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, työpaikan esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnit-
teluun, toteuttamiseen ja seurantaan
• käsitellä henkilöstöön kohdistuvia mahdollisia väkivaltatapauksia ja niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisumalleja; toimikunnan puuttuessa asia käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa
• käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihdeongel- mien ennaltaehkäisyä ja päihdekuntoutusta
• arvioida vuosittain työsuojelun yhteistyökoulutustarve ja tehdä esi- tyksiä sen toteuttamiseksi
• käsitellä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toi- mintaohjelmaan mahdollisesti sisällytettävät toimenpiteet tasa-ar- von edistämiseksi työpaikalla, jos yrityksessä on säännöllisesti vä- hintään 30 työntekijää.
4. Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa. Kokousten pitämisestä ja käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Ennen kokousta jä- senille annetaan käsiteltävistä asioista tarpeelliset tiedot sekä asian laajuudesta riippuen varataan mahdollisuus kokousvalmisteluihin pai- kallisesti sovittavalla tavalla.
10 § Yksintyöskentely
Tässä sopimuksessa mainittujen työsuojeluosapuolten tulee ottaa huo- mioon yksintyöskentelyssä mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja tehdä esityksiä niiden poistamiseksi.
11 § Työterveyshuolto
1. Työpaikalla laaditaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitel- ma ja korvaushakemus, joka käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
Toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan pe- riaatteet, tavoitteet ja mahdolliset toimenpiteet.
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat toimintasuunnitelman tekemiseen ja seurantaan.
Työsuojelutoimikunnan puuttuessa toimintasuunnitelma ja korvausha- kemus käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa.
2. Työpaikkaselvitykset laaditaan yhteistyössä työnantajan, työterveys- henkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa ja ne käsitellään työsuoje- lutoimikunnassa.
5. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA
12 § Työnantajan tiedottamisvelvoite
1. Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
• yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva sel- vitys yrityksen taloudellisesta tilasta; yhteistoimintalain tarkoittamat tilinpäätöstiedot annetaan pyydettäessä kirjallisena, jos henkilöstön määrä on säännöllisesti 30.
• vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta, josta käy ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannat- tavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät
• vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa tapahtuvista muutoksista
• viipymättä olennaiset muutokset edellä esitetyissä tiedoissa.
2. Yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten yhteydessä on tar- koituksenmukaista tiedottaa myös yrityksen eri toimintayksikköjen toi- minnallisesta tuloksesta ja kehitysnäkymistä sekä alan yleisistä suh- dannenäkymistä.
3. Yrityksen taloudelliselle toiminnalle vahinkoa aiheuttavien erityisen painavien syiden ollessa esteenä tiedottamiselle työnantajan on tiedo- tettava edellä mainituista asioista välittömästi esteen poistuttua.
4. Yrityksen organisaation rakenne, henkilöstöpolitiikan periaatteet ja si- säiset ohjeet annetaan henkilöstölle tiedoksi.
5. Yrityksen henkilöstön määrän ollessa säännöllisesti alle 30 noudate- taan edellä 1–4 kohdissa esitetyn lisäksi seuraavaa:
• työnantajan on tiedotettava suunnitteluvaiheessa henkilöstön ase- maan vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpai- kassa, työolosuhteissa, laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä
• edellä esitetystä on tiedotettava myös päätöksenteon jälkeen, jos se poikkeaa suunnitteluvaiheessa tiedotetusta tai jos henkilöstö tai sen edustaja tiedottamista pyytää.
13 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
1. Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatil- lisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toiminnalle.
2. Edellä mainitut yhdistykset, työhuonekunnat tai vastaavat voivat jakaa jäsenilleen kokouskutsuja sekä kirjallisia työsuhde- ja työmarkkinatie- dotteita.
Xxxxxxx tulee tapahtua ruokalassa, pukeutumis- tai muussa työnanta- jan kanssa sovitussa tilassa työajan ulkopuolella.
3. Edellä mainitut yhdistykset, työhuonekunnat tai vastaavat voivat julkaista:
• maksutta kokouskutsuja sekä työsuhde- ja työmarkkinatiedotteita yrityksen henkilöstölehdessä
• työmarkkina- ja yhteiskunnallisia tiedotteita työnantajan työntekijöi- den käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla
6. MUUT MÄÄRÄYKSET
14 § Koulutus
Henkilöstön edustajilla on oikeus tämän sopimuksen mukaisten tehtä- vien edellyttämään koulutukseen siten kuin siitä erikseen sovitaan liitto- jen koulutus- tai vastaavissa sopimuksissa. Määräyksellä ei rajoiteta 3 §:n kehittämistoiminnan 8. kohdan mukaista oikeutta koulutukseen.
15 § Työstä vapautusaika ja korvaukset
1. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamises- ta korvausta hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden sään- nöllisen lukumäärän perusteella (riippumatta järjestäytyneisyydestä) 1.7.2022 lukien vähintään:
Optikoiden ja optometristien lukumäärä | Korvaus euroa/kk |
2–9 | sovitaan paikallisesti |
10–29 | 25 |
30–99 | 48 |
100–150 | 79 |
yli 150 | 110 |
Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain.
2. Liitot voivat sopia työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiesten sekä tämän sopimuksen mukaisten henkilöstön edustajien työstä vapautusajasta ja korvauksista tarkemmin.
3. Töiden järjestelyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajat voivat osallistua tämän sopimuksen tarkoittamaan yhteistyöhön.
4. Yhteistoimintaneuvottelukunnan ja työsuojelutoimikunnan sihteerille maksetaan kokoustehtävistä valtion komiteoista olevien määräysten mukainen erillinen korvaus.
5. Henkilöstön edustajan matkustaessa tämän sopimuksen edellyttä- mien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdos- ta maksetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhtey- dessä.
16 § Tietojen salassapito
Tietojen salassapitoon noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan lain- säädännön salassapitosäännöksiä.
17 § Neuvottelujärjestys
Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
18 § Työpaikkaruokailu
Osapuolet toteavat, että työpaikkaruokailun järjestäminen riippuu paikalli- sista järjestämisedellytyksistä. Näistä ja erilaisista taso- ja laatuvaatimuk- sista riippuen työpaikkaruokaloissa tarjottavien aterioiden hinta saattaa vaihdella.
Osapuolet suosittelevat kuitenkin, että työpaikkaruokailun tapahtuessa työnantajan omistamissa ja hallitsemissa tiloissa ruoan hintaan sisällyte- tään enintään raaka-aine- ja työvoimakustannukset.
19 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2022 ja on voimassa osana optikoiden työehtosopimusta sen 23 §:n mukaisesti.
Toimihenkilöliitto ERTO, Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx