NÄKÖKULMIA JA STRATEGISIA LINJAUKSIA

NÄKÖKULMIA JA STRATEGISIA LINJAUKSIA

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI

SOPIMUS- PALOKUNTA

2020

NTA 2020

1 SOPIMUSPALOKU

SOPIMUSPALOKUNTA 2020

ISBN (sid.) 978-952-68096-0-1

ISBN (PDF) 978-952-68096-1-8

TOIMITTAJA Xxxxx Xxxxxxxx

JULKAISIJA Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry

TAITTO JA ULKOASU Xxxx Xxxxxxx/ PieniSuuri Idea

PAINO Satakunnan Painotuote Oy

SSPL 2014

KUVAT Xxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Isto Kujala, SSPL:n kuva-arkisto, Taivassalon VPK. Kuvat kertovat yleisesti palokuntatoiminnasta eikä niillä ole yhteyttä sivuilla olevaan tekstiin.

SOPIMUSPALOKUNTA ON vapaaehtoinen palokunta (vpk), teollisuuspalokunta, laitospalokunta tai sotilas- palokunta, joka on tehnyt alueellisen pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen, jossa palokunta sitoutuu tarjoamaan erikseen sovittuja henkilöstö- ja kalusto- resursseja käytettäväksi pelastustoimen tehtäviin sovit- tua korvausta vastaan.

MYÖS HENKILÖKOHTAISEN sopimuksen pelastuslai- toksen kanssa tehneiden henkilöiden muodostamaa yhteisöä kutsutaan sopimuspalokunnaksi.

SISÄLTÖ

2 Sopimuspalokunta

5 Katse tulevaisuuteen

6 SOPIMUSPALOKUNNAT TÄNÄÄN

8 Sopimuspalokuntien määrä

9 Operatiiviset palokuntaryhmät

10 Sopimuspalokunnat hälytystehtävissä

10 Sopimuspalokuntien kustannukset

12 Sopimuspalokunnan lähtö

14 SOPIMUSPALOKUNNAT KOHTI VUOTTA 2020

15 Visio ja missio

16 Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämisalueet

23 Palokunnan tavoitetaso

26 Ajankohtaista

27 Yhteenveto

H

KATSE TULEVAISUUTEEN

ätäkeskusuudistus, viran- omaisverkko ja pelastustoimen alueellistaminen sekä lukuisat pienemmät muutokset, kuten

ensivastetoiminnan leviäminen palo- kuntiin, ovat sävyttäneet pelastusalan viimeistä viittätoista vuotta. Huomionar- voista on myös lainsäädännön kehittymi- nen; ajanjaksoon mahtuu kolme lakiuu- distusta, viimeisin vuodelta 2011.

PELASTUSALAN SUURIMMAN toimi-

jaryhmän, sopimuspalokuntien, ase- massa tapahtui erityisen suuri muutos alueellistamisen yhteydessä. Sopijapuoli vaihtui yksittäisestä kunnasta kuntien yhdessä ylläpitämään pelastuslaitokseen. Ensimmäiset kymmenen vuotta alueel- lisessa toimintaympäristössä ovat olleet molemminpuolista opettelua. Järjestelmä

toimii, mutta siinä on paljon kehitettävää niin sopimusasioissa kuin operatiivisella puolella.

SOPIMUSPALOKUNNAT OVAT merkit-

tävässä roolissa Suomen pelastustoimea kehitettäessä. Siksi jokaisen yksittäisen sopimuspalokuntalaisen ja sopimuspa- lokunnan on suunnattava katse tulevai- suuteen ja pohdittava tulevaisuuden vaihtoehtoja toiminnalleen sopimus- palokuntalaisina ja sopimuspalokuntina. Yhteiskunnan rakennemuutos koskee myös pelastustointa.

TÄMÄ KIRJANEN on tarkoitettu antamaan näkökulmia sopimuspalo- kuntatoiminnan kehittämiseen niin valtakunnallisella tasolla kuin yksittäisissä sopimuspalokunnissakin.

75 %

PELASTUSHENKILÖSTÖSTÄ

ON SOPIMUSPALOKUNTALAISIA

sa hieman yli sadalla ympäri vuorokau- den miehitetyllä asemalla.

HÄLYTYSKELPOISTA SOPIMUSHENKI-

LÖSTÖÄ on yhteensä noin 13 400 (2014). Näiden henkilöiden muodostamilla 709 sopimuspalokunnalla on merkittävä

asema niin pelastustoiminnan ensilähtö-

jen resurssina kuin ammattipalokuntien

SUOMEN PELASTUSTOIMEN järjestel-

mä perustuu kuntien yhdessä ylläpitä- miin pelastuslaitoksiin, joissa työskente- lee noin 4 000 päätoimista työntekijää. Näistä noin 800 on kerrallaan työvuoros-

tukena ja reservinä.

VALTAOSASSA MAATA sopimuspalo- kunta tavoittaa kohteen ensimmäisenä pelastustoimen muodostelmana. Tiheästi

YHTEENSÄ

18 400 hlöä

SOPIMUSHENKILÖSTÖÄ KÄYTETTÄVISSÄ

PELASTUSHENKILÖSTÖ SUOMESSA

SOPIMUSHENKILÖSTÖ 13 400

AMMATTIHENKILÖSTÖ 4 000

5 MIN. HÄLYTYKSESTÄ

väh. 1 400 hlöä

30 MIN. HÄLYTYKSESTÄ

väh. 3 165 hlöä

asutuilla alueilla sopimuspalokunnat täydentävät tehokkaasti ammattipalo- kuntien muodostelmia.

SOPIMUSPALOKUNNAT MUODOS-

TAVAT nopeimman ja henkilömää- rältään suurimman yhteiskunnan välittömään järjestäytyneeseen apuun kykenevän resurssin Suomessa. Vii- dessä minuutissa hälytyksestä ympäri vuorokauden yhteiskunnan käytettävis- sä on palokuntasopimusten mukaisesti vähintään 1 400 henkilöä. Puolessa tunnissa henkilömäärä on kasvanut vähintään 3 165:een.

TYYPILLISESSÄ SUOMALAISESSA

sopimuspalokunnassa on noin 19 hen- gen hälytysosasto, vireä nuoriso-osasto ja taustatukea antava naisosasto.

Asematilat ovat usein pelastuslaitok- sen, mutta merkittävä osa sopimus- palokunnista toimii omistamissaan tiloissa. Raskas kalusto on pääosin pelastuslaitoksen palokunnan käyttöön luovuttamaa, mutta poikkeuksia on.

Noin 60 % sopimuspalokuntalaisista saa henkilökohtaisen korvauksen häly- tystehtävästä.

SOPIMUSPALOKUNTAKENTTÄ ON

Suomessa monimuotoinen. Palokun- tien toiminta on muovautunut kym- menien vuosien aikana paikallisten olosuhteiden, käytäntöjen ja kult- tuurien hiomaksi. Kahta samanlaista palokuntaa on vaikea löytää.

SOPIMUSPALOKUNTIEN MÄÄRÄ 2013

PELASTUSLAITOKSILTA SAADUN TIEDON MUKAAN

PELASTUSLAITOS	VPK- sopimus- palokunta	PVPK- sopimus- palokunta	Työ- paikka- sopimusp.	Edel. YHTEEN- SÄ	Valmius- palo- kunnat	Ev- tehtäviä tekevät palokun- nat
1. Helsinki	15			15
2. Länsi-Uusimaa	41	2	1	44	19	17
3. Keski-Uusimaa	28		2	30		1
4. Itä-Uusimaa	37	5		42	23	8
5. Varsinais-Suomi	64	5		69	53	16
6. Kanta-Häme	22	6	2	30	20	20
7. Päijät-Häme	18	2		20	7	7
8. Kymenlaakso	29	1	5	35	19	18
9. Etelä-Karjala	22	4	2	28	13	14
10. Etelä-Savo	13	18		31	20	21
11. Keski-Suomi	19	22		41	36	41
12. Pirkanmaa	48	7	2	57	39	28
13. Satakunta	49			49	45	32
14. Etelä-Pohjanmaa	6	23		29	29	29
15. Pohjanmaa	14	21		35	21
16. Keski-Pohjanmaa	8	9		17	15	15
17. Pohjois-Savo	2	26	3	31	23	31
18. Pohjois-Karjala	5	20	1	26	19	17
19. Jokilaaksot	12	11		23	23	23
20. Kainuu	2	7		9	7	8
21. Oulu-Koillismaa	6	11		17	15	11
22. Lappi	31			31	21	23
YHTEENSÄ	491	200	18	709	467	380

S

OPERATIIVISET PALOKUNTARYHMÄT

uomessa palokunnat ryhmitel- lään operatiivisesti (Pelastus- opisto, Kaukonen 2005) viiteen kategoriaan. Ne ilmentävät

palokunnan asemaa pelastuslaitokselle palveluja tuottavana yhteisönä. Ryhmit- tely ei ota kantaa palokunnan kokoon, laatutasoon tai ”paremmuuteen”.

VALMIUSPALOKUNTA

Palokunta, joka on vaikutusalueensa1 ainoa palokunta tai/ja osallistuu pää- sääntöisesti kaikkiin alueensa hälytysteh- täviin.

Esimerkki: Ammattipaloasema, jossa

24 h päivystys on valmiuspalokunta. Sopi- muspalokunta, joka hälytetään kaikkiin vaikutusalueensa tehtäviin on valmiuspa- lokunta.

TÄYDENNYSPALOKUNTA

Valmiuspalokuntaa täydentävä palokun- ta, joka hälytetään pääosaan vaikutusalu- eensa kiireellisistä lähdöistä.

Esimerkki: Ammattiaseman lähtöä täy- dentävä sopimuspalokunta, vpk tai pvpk, joka osallistuu pääosaan vaikutusalueen- sa kiireellisistä lähdöistä.

TUKIPALOKUNTA

Palokunta, joka hälytetään pääsääntöi- sesti valmius- ja täydennyspalokuntia tukeviin tehtäviin. Palokunnan tulee kuitenkin kyetä itsenäisesti hoitamaan tavanomaisen sammutus- ja pelastusteh- tävän.2

Esimerkki: Sopimuspalokunta, joka häly- tetään yleensä osaksi pelastuslaitoksen joukkue- tai komppanialähtöä ja jolla on valmiudet ammattihenkilöstön tukemi- seen.

RESERVIPALOKUNTA

Muita palokuntia täydentävä palokunta, joka hälytetään lähinnä suurpaloihin, muihin laajoihin onnettomuuksiin tai kiireettömiin tehtäviin.

Esimerkki: Sopimuspalokunta, jolla on henkilöstölliset ja kalustolliset valmiudet osallistua laajempiin hälytystehtäviin osana suurempia pelastusmuodostelmia.

MUU PALOKUNTA

Toiminta on painottunut muuhun kuin hälytystehtäviin valmistautumiseen tai palokunta ei täytä palokunnalle asetettu- ja valtakunnallisia tai alueellisia vaati- muksia.

Esimerkki: Palokuntayhdistys, jolla ei ole operatiivista asemaa pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana.

1. Vaikutusalue on alue, jonne kohdistu- viin hälytystehtäviin palokunta pääsään- töisesti osallistuu. Termi koskee kaikkia palokuntaryhmiä ja -muotoja.

2. Tiettyyn tehtävään erikoistunut palokunta voidaan lukea myös tukipalo- kunnaksi, vaikka sillä ei olisi valmiuksia palokunnan tavanomaisten tehtävien hoitoon.

SOPIMUSPALOKUNNAT HÄLYTYSTEHTÄVISSÄ

PELASTUSTOIMEN HÄLYTYKSIÄ Suo-

messa on yhteensä noin 101 000 (2012) vuodessa. Sopimuspalokuntalaiset ovat mukana yli puolessa kaikista hälytysteh- tävistä.

SOPIMUSPALOKUNNAT HUOLEHTIVAT

käytännön pelastustoiminnasta alueella, joka on noin 90 % Suomen pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 46 % suomalai- sista.

18,2 %

Alueellisten pelastuslaitosten kokonaiskustannukset

miljoonaa €

3yh6teensä0

SOPIMUSPALOKUNTAJÄRJESTELMÄN KUSTANNUKSET

ALUEELLISTEN PELASTUSLAITOSTEN

(22 kpl) toimintamenot ovat yhteensä noin 360 miljoonaa euroa vuodessa. So- pimushenkilöstön ja heidän toimintansa osuus pelastuslaitosten toimintamenois- ta on noin 65 miljoonaa euroa vuodessa eli 18,2 % kokonaiskustannuksista.

Sopimuspalokuntien aiheuttamat ko- konaiskustannukset pelastuslaitoksen toimintamenoista vaihtelevat Helsingin 1,8 % ja Kainuun 43,9 % välillä. Vaihtelu selittyy alueiden erilaisella palokunta-

rakenteella, toimintakulttuurilla, riskeillä ja tavoilla järjestää valmius.

YHTÄ SOPIMUSHENKILÖÄ kohti koko- naiskustannukset ovat keskimäärin 4 500 euroa vuodessa. Suurimmat sopimus- palokuntien aiheuttamien kustannusten erät ovat henkilökohtaiset palkat 24 miljoonaa euroa, paloasemakiinteistöjen vuokrat 17 miljoonaa euroa ja sopimus- korvaukset 11 miljoonaa euroa. Hen- kilökohtaisten palkkojen yhteissumma

PELASTUSLAITOSTEN KUSTANNUKSET

YHTEENSÄ 360 miljoonaa €

SOPIMUSHENKILÖSTÖN OSUUS

65 miljoonaa €

MUU OSUUS 295 miljoonaa €

Lähde: Palokuntasopimukset Suomessa, Isto Kujala, 2011

sisältää kaikki palkkamenot sivu- ja mak- satuskustannuksineen ja on palokunta- laista kohti 252 euroa kuukaudessa.

SOPIMUSPALOKUNNAN

S

HÄLYTYSLÄHTÖ POIKKEAA AMMATTIPALOKUNNASTA

opimuspalokunnan yksikön miehistö muodostuu henkilöistä, jotka oleskelevat yleensä muualla kuin paloasemalla. Miehitys ja

lähtö tapahtuvat hälytysviestin saaneiden henkilöiden toimesta, kun he ovat saapu- neet paloasemalle.

SOPIMUSPALOKUNNISSA LÄHTÖ-

VALMIUS muodostuu siis yksittäisten henkilöiden lähtövalmiudesta. Lähte- minen saattaa edellyttää esimerkiksi yöaikana pukeutumista, henkilökohtaisen kulkuvälineen käynnistämistä sekä muita aikaa vieviä toimenpiteitä. Useimmi-

ten matkanteko olinpaikasta asemalle on merkittävin aikaa vaativa suoritus.

Asemalla sopimuspalokuntalainen vielä pukeutuu henkilökohtaisiin varusteisiinsa ja asettuu yksikköön. Pääosassa Suomen

sopimuspalokunnista lähtöaika on viisi minuuttia hälytyksestä.

Jokaisen seuraavasta neljästä ehdosta on toteuduttava, jotta sopimuspalokunnan lähtö onnistuu sopimuksen mukaisesti:

1. On olemassa joukko riittävän motivaa- tion ja asianomaisen pätevyyden omaavia henkilöitä, jotka ovat hälytettävissä.

2. On olemassa toimiva hälytysjärjestel- mä, jonka avulla hälytystehtävä saatetaan henkilöiden tietoon.

3. Ei ole syitä lähtemättömyyteen (työes- te, sairaus, poissaolo paikkakunnalta tai jokin muu syy).

4. Riittävä miehitys saapuu sopimuksen mukaisen lähtöajan puitteissa asemalle.

SOPIMUSPALOKUNTALAISEN

HÄLYTYSLÄHDÖN RAKENTUMINEN

Hätäkeskus hälyttää yksittäiset henkilöt

Paloauton kokonaismiehitysaika

Palo- auton lähtö

Hälyt- tämis- aika

Hälytyksen tunnistus

Siviiliajoneuvon käynnistys

(tuulilasin Pukeutuminen Paloauton puhdistaminen Ajo olinpaikalta sammutus- miehittä-

Pukeutuminen yms.) asemalle varusteisiin minen

AJOAIKA MATKAN FUNKTIO!

Hälytysviesti Hälytysviesti Palokuntalainen Siviiliajoneuvo Siviiliajoneuvo Palomies saapuu mielletty puettu liikkeelle asemalla lähtövalmis

Henkilökohtaiset toimintavalmiusajat

Paloauto mie- hitetty

< 300 sek.

2020     

SOPIMUSPALOKUNNAT KOHTI VUOTTA

S

uomen pelastustoimen järjes- tökentässä sopimuspalokuntien toimintaan vaikuttaa suoraan kolme valtakunnallista järjestöä:

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Suomen Palopäällystöliitto ja Suo- men Sopimuspalokuntien Liitto. Lisäksi alueellisilla pelastusliitoilla on tärkeä asema erityisesti koulutus- sekä nais- ja nuorisotoiminnan koordinoinnissa ja palvelujen tuottamisessa.

SPEK, SPPL JA SSPL ovat 2010-luvun alkupuolella tarkastelleet sopimuspalo- kuntiin liittyvää problematiikkaa ja määri- telleet neljätoista kehittämisaluetta, jotka esitellään seuraavilla sivuilla.

SOPIMUSPALOKUNTIEN MISSIO:

Arjen perusturvallisuuden varmistaminen.

SOPIMUSPALOKUNTA 2020 -VISIO:

Vuonna 2020 Suomen pelastustoimen keskeisenä osana on asiak- kaita koko maassa tehokkaasti palveleva, luotettava, elinkelpoinen ja kustannustehokas sopimuspalokuntajärjestelmä, joka muo- dostuu yhdistys- ja/tai henkilökohtaisen sopimuksen perusteella toimivista sopimuspalokunnista henkilöstöineen. Palokuntien ope- ratiivisen toiminnan tukena voi olla muun muassa nuoriso-, nais-, veteraani- ja harrastustoimintaa.

KEHITTÄMISALUEET

IDENTITEETTI

Sopimuspalokunnat ovat oleellinen osa pelastustoimen kokonaisuutta. Ne ovat yksin ja yhdessä pelastusalan aktiivinen toimijaryhmä. Sopimuspalokuntalaisia kuvaavat sanat ammatillisuus, luotetta- vuus ja inhimillisyys sekä myös pyytee- tön auttamishalu ja vapaaehtoisuus.

Sopimuspalokuntakentän monimuo- toisuus tunnustetaan alan toimijoiden keskuudessa; eri palokuntamuodoissa on erilaisia tapoja toimia.

SOPIMUSPALOKUNTIEN PALVELUKONSEPTI

Sopimuspalokuntajärjestelmän palvelu- konsepti perustuu ensisijaisesti kansa- laisten ja alueellisten pelastuslaitosten tarpeisiin ja aktiiviseen vuorovaikutuk- seen sopimuspalokuntien ja kansalaisten välillä. Palvelu sisältää lopputuotoksen, palveluprosessin sekä resurssit ja järjes- telmät, joita palvelun tuottaminen vaatii. Palvelukonseptin avulla sopimuspalo- kunta voi johtaa toimintaansa tavoitteel- lisesti siten, että se kykenee tarjoamaan alueen palveluihin sovitetun toiminta- mallin. Palvelukonsepti luo mallin sopi- muspalokuntatoiminnan organisoinnille

yksittäisen sopimuspalokunnan, alueen ja valtakunnan tasolla.

PALOKUNTIEN ASEMA JA TYÖNJAKO

Palokuntien resurssien tehokas hyödyn- täminen nostaa pelastustoimen palvelu- tasoa. Sopimuspalokuntien kanssa tehty tiivis yhteistyö luo puitteet palokuntien aseman vahvistamiseksi ja selkiyttää työnjakoa alueellisesti, koska alueelliset erot ovat Suomessa huomattavia.

Palokuntien yhteistyötä tulisi kehittää siten, että se palvelee tarkoituksenmukai- sesti kaikkia alueella toimivia sopimuspa- lokuntia.

Yhteinen kehityssuunnitelma alueella toimivien sopimuspalokuntien ja pelas- tustoimen välillä on yksi väline sopimus- palokuntien palveluiden tehokkaalle hyödyntämiselle.

LAATU

Sopimuspalokuntien toiminnan laatukri- teereiden, -mittareiden ja analyysimene- telmien määrittely sekä laatujärjestelmi- en kehittäminen ja hyväksikäyttö antaa pohjan pitkäjänteiselle kehitystyölle.

HYVINVOINTI

Hyvinvoivan palokunnan ominaispiirteitä ovat muun muassa selkeä missio, vahva toimintamotivaatio, toiminnan avoimuus, toimivat henkilösuhteet, tuloksellisuus

ja riittävät toimintaresurssit sekä terve talous. Palokunnalla on selkeä johta- mismalli ja sen jäsenistöllä on riittävästi kehittymispolkuja sekä tehtäväkiertoa.

TUNNETTAVUUS

Sopimuspalokuntajärjestelmän tunnetta- vuuden lisääminen valtakunnallisesti ja

alueellisesti asiakkaiden, intressiryhmien ja kansalaisten keskuudessa yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Tun- nettavuuden yhtenä tavoitteena on itse toiminnan lisäksi pyrkiä rekrytoimaan uusia jäseniä.

TURVALLISUUSVIESTINTÄ

Sopimuspalokunnat ovat aktiivisesti toteuttamassa valistusta ja neuvontaa alueellisen riskien arvioinnin perusteella. Riskikohteiden osalta yhteistyö muiden viranomaisten ja toiminnanharjoittajien

kanssa on aktiivista ja se pohjautuu alueellisiin pelastuslaitosten palveluta- sopäätöksiin, jossa sopimuspalokunnat ovat yhtenä toteuttavana osapuolena aktiivisesti mukana.

REKRYTOINTI

Rekrytointi on parhaimmillaan valtakun- nallisesti ohjattua ja jatkuvaa toimintaa. Kansalaisiin suunnattu laaja-alainen rekrytointi ja erikseen määriteltyihin kohderyhmiin suunnattu täsmärekry- tointi muodostavat toiminnallisen ja jatkuvan kokonaisuuden. Rekrytoinnin tavoitteena on taata sopimuspalokunti- en operatiivinen valmius myös tulevai- suudessa.

KELPOISUUSVAATIMUKSET

Kelpoisuusvaatimuksilla luodaan pohjaa laadukkaalle toiminnalle. Vaatimukset suhteutetaan alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin niin, että henkilöstön saatavuus ja pysyvyys on optimaalisella tasolla. Kelpoisuusvaatimuksia tarkastel- laan säännöllisesti.

OSAAMINEN

Palokuntakoulutus päivitetään yhteis- kunnan muutosten ja kentän vaatimus- ten mukaisesti säännöllisin väliajoin.

Koulutusjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon myös osaamisen tunnustaminen ja viikkoharjoitustoi- minta.

SOPIMUSJÄRJESTELMÄ

Sopimusjärjestelmä on valtakunnallinen niin, että kullakin palokuntamuodolla on samankaltainen sopimuskohtelu

kaikkialla maassa. Sopimusjärjestelmä on läpinäkyvä ja se vastaa muuttuvan yhteis- kunnan tarpeisiin. Sopimusjärjestelmän toimivuutta tarkastellaan säännöllisesti.

TUTKIMUS- JA

KEHITTÄMISTOIMINTA

Sopimuspalokuntakenttää koskeva tutki- mus- ja kehittämistoiminta on valtakun- nallisesti koordinoitua.

YHTEISKUNNAN HÄIRIÖTILAN- TEISIIN VARAUTUMINEN

Sopimuspalokunnat tarjoavat 13 400 henkilöä hälytystehtäviin ja tuhansia henkilöitä tukeviin tehtäviin hyvin lyhy- essä ajassa hälytyksestä. Käytettävissä oleva resurssi kohdennetaan tehokkaasti varautumissuunnittelussa.

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Eri maiden sopimuspalokuntatoiminnan seuranta on systemaattista ja tietojen vaihto jatkuvaa.

Sopimusjärjestelmän toimivuutta tarkastellaan säännöllisesti.”

2020     

SOPIMUSPALOKUNNAT KOHTI VUOTTA

S

PALOKUNNAN TAVOITETASO

opimuspalokuntajärjestelmä toimii ja säilyy elinvoimaisena vain, mikäli sen perusyhteisöt eli palokuntayhdistykset huolehtivat oman toimintansa laatutasosta ja yhteisönsä hyvin-

voinnista.

Seuraavilla sivuilla on lueteltu ne edellytykset, joiden täyttyessä voidaan yksittäisen palokuntayhteisön sanoa toimivan tavoitetasolla.

2020    

SOPIMUSPALOKUNNAT KOHTI VUOTTA

1

7

TAVOITETASO

Sopimuspalokunta palvelee tehokkaasti pelastusalan arvo- jen – inhimillisesti, ammatilli-

2

sesti, luotettavasti – mukaisesti.

Sopimuspalokunta on yhtei- sössään ja yhteiskunnallisesti arvostettu turvallisuuspalve-

3

luiden tuottaja.

Sopimuspalokunnan jäsenet ovat tietoisia jäsenyyden vel- voitteista ja oikeuksista sekä

4

käyttävät aktiivisesti vaikuttamiskei- noja toimintansa kehittämiseen.

Sopimuspalokunnan hallinto on järjestelmällisesti hoi- dettu ja se täyttää vaadit-

5

tavat lainsäädännölliset kriteerit ja palokuntasopimusten mukaiset velvoitteet.

Sopimuspalokunnan talous on terveellä pohjalla.

6

Yksittäisten sopimushenkilöi- den ja palokuntayhteisöjen sopimukset pelastuslaitosten

ja muiden tahojen kanssa noudatta- vat valtakunnallisia suosituksia.

Sopimuspalokunta ja sen henkilöstö on sitoutunut toimintansa laatutason

8

jatkuvaan kehittämiseen ja val- vontaan.

Sopimuspalokunta pitää huolta organisaationsa ja henkilöstönsä hyvinvoinnis-

9

ta ja edistää työturvallisuutta.

Sopimuspalokunta tuottaa palokuntasopimuksen mu- kaista ja laadukasta opera-

10

tiivista palvelua pelastuslaitoksille ja viime kädessä kansalaisille lä- hipalveluita/palvelua kansalaisille osana pelastuslaitosten operatii- vista toimintaa.

Sopimuspalokunta hoitaa osaltaan turvallisuusviestin-

tää toimialueellaan.

   AJANKOHTAISTA JUURI NYT!

S

KOKO PALOKUNTA REKRYTOIMAAN

opimuspalokuntien hälytyskelpoisten jäsenten määrä on laskenut kol- messa vuodessa 9 % ollen vuoden 2014 alussa 13 400. Lasku on hälyttä- vä. Valtakunnallisten rekrytointikampanjoiden ohella tarvitaan palokuntayhdistyksen omaa aktiivisuutta.

Uusien jäsenten rekrytointi on jokaisen palokuntalaisen asia. Tämä koskee niin hälytysosaston aktiiveja kuin muitakin palokuntalaisia, naiset, nuoret ja veteraa- nit mukaan lukien.

ekrytointiin liittyy myös paikkakuntaa vaihtavan palokuntalaisen ”kummijär- jestelmä”. Tällä halutaan varmistaa, että koulutettu sopimuspalokuntalainen jatkaa sopimuspalokunnan aktiivijäsenenä uudella kotipaikkakunnallaan.

Lähettävästä palokunnasta otetaan yhteys vastaanottavaan palokuntaan ja ilmoitetaan muuttavasta palokuntalaisesta.

Vastaanottava palokunta nimittää uudelle jäsenelle kummin, joka ottaa uuden jäse- nen vastaan ja perehdyttää hänet palokunnan käytäntöihin ja toimintaympäristöön ensimmäisen toimintavuoden aikana.

KUMMIJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖÖN

R

S

YHTEENVETO

uomessa koko pelastustoimen visio ulottuu vuoteen 2025 (SM Pelastustoimen strategia 2025).

Sen mukaan Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehok- kain pelastustoimi.

TÄMÄ TARKOITTAA

• yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja onnet- tomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta

• motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä

• taloudellisesti tuotettuja palveluja, jotka vastaavat uhkia ja asiakkaiden tarpeita

• hyvää kumppanuusverkostoa.

SOPIMUSPALOKUNNAT TÄHTÄÄVÄT

muovaamaan toimintansa kokonais- strategian mukaiseksi etupainotteisesti jo vuoteen 2020 mennessä.

KEHITTÄMISTYÖ VAATII jokaisen

sopimuspalokuntalaisen panosta. Lähtö- kohtana kaikessa toiminnassa tulee olla pelastustoimen arvot; inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti.

SOPIMUS- PALOKUNTA

2020

SOPIMUSPALOKUNTAJÄRJESTELMÄ TUOTTAA PELASTUSTOIMEN PALVELUITA ASIAKASLÄHTÖISESTI, JOUSTAVASTI JA

KUSTANNUSTEHOKKAASTI.

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry

Xxxxxxxxxx 00 X 0

53900 LAPPEENRANTA

040 075 2364

xxxx.xxxxxx@xxxx.xx