Tietoja sijoittajalle

Tietoja sijoittajalle

Tällä asiakirjalla LähiTapiola Varainhoito Oy antaa asiakkaalle sijoituspalveluita koskevan lainsäädännön sekä viranomaismääräysten ja ohjeiden mukaisia tietoja itsestään, tarjoamis- taan sijoituspalveluista, rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä. Tarkemmat palvelu- kohtaiset ehdot kerrotaan palvelua koskevan sopimuksen ehdoissa. Jos sopimusehdot ja tämän asiakirjan tiedot eroavat, noudatetaan sopimus- ehtoja.

Tämä asiakirja on saatavilla ajantasaisena osoit- teessa xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

1. Palveluntarjoajan yhteystiedot LähiTapiola Varainhoito Oy (”LähiTapiola Varain- hoito”)

Y-tunnus 1604393-7

Revontulenkuja 1

02010 LÄHITAPIOLA

Puhelin: (00) 000 0000

2. Perustiedot LähiTapiola Varainhoidosta ja valvova viranomainen

LähiTapiola Varainhoidolla on sijoituspalvelulain mukainen toimilupa sijoituspalveluiden tarjoami- seen. LähiTapiola Varainhoito tarjoaa sijoituspal- veluina omaisuudenhoitoa, sijoitusneuvontaa sekä vastaanottaa ja välittää rahoitusvälineitä koske- via toimeksiantoja. Lisäksi LähiTapiola Varainhoito voi tarjota sijoituspalveluiden oheispalveluita.

LähiTapiola Varainhoito toimii vakuutusten tar- joamisesta annetun lain mukaisena vakuutus- edustajana ja on rekisteröity Finanssivalvonnan vakuutusedustajarekisteriin. LähiTapiola Varain- hoito myy vain LähiTapiola Keskinäinen Henki- vakuutusyhtiön sijoitusvakuutuksia.

LähiTapiola Varainhoitoa valvoo Finanssival- vonta, jonka yhteystiedot ovat: Finanssivalvonta, Xxxxxxxxxxxxxx 0, XX 000, 00000 Xxxxxxxx

LähiTapiola Varainhoito toimii LähiTapiolan varainhoitokonsernin emoyhtiönä ja sen tytäryh- tiöitä ovat Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj, Lähi- Tapiola Kiinteistövarainhoito Oy ja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy.

R-OH-01478-fi, 0324 Edita

LähiTapiola Varainhoito kuuluu LähiTapiola- ryhmään ja sen omistavat LähiTapiola-ryhmän vakuutusyhtiöt.

3. Tarjottavat sijoituspalvelut ja sidonnaisasiamies

LähiTapiola Varainhoidon pääliiketoimintaa on omaisuudenhoito. Omaisuudenhoidossa sijoitus- kohteena voidaan käyttää LähiTapiolan varain- hoitokonserniin kuuluvien yhtiöiden hallinnoimia rahastoja ja muita rahastoja, osakkeita, raha- markkinainstrumentteja, joukkovelkakirjalainoja ja johdannaisia. Tarkemmat tiedot omaisuuden- hoitopalvelusta ilmoitetaan omaisuudenhoitoa koskevan sopimuksen ehdoissa.

LähiTapiola Varainhoidon antama sijoitus- neuvonta ei ole lainsäädännön määritelmän mukaan riippumatonta sijoitusneuvontaa. Lähi- Tapiola Varainhoidon sijoitusneuvonnan koh- teena ovat LähiTapiolan varainhoitokonserniin kuuluvien yhtiöiden hallinnoimat rahastot, joista osan osavalmistajana ja omaisuudenhoitajana LähiTapiola Varainhoito toimii. Kaikki tarjolla olevat varainhoitokonsernin rahastot eivät kui- tenkaan ole sijoitusneuvonnan kohteena.

LähiTapiola Varainhoito arvioi rahoitusvälineen soveltuvuuden asiakkaalle kussakin sijoitusneu- vontatilanteessa mutta ei tarjoa säännöllistä arviointia asiakkaalle suositeltujen rahoitusväli- neiden soveltuvuudesta, ellei asiakkaan kanssa näin ole sovittu.

LähiTapiola Varainhoito välittää asiakkailleen pääasiassa LähiTapiolan varainhoitokonserniin kuuluvien yhtiöiden hallinnoimia sijoitusrahastoja ja vaihtoehtorahastoja. LähiTapiola Varainhoito toimii osan rahastoista osavalmistajana ja omai- suudenhoitajana sekä tarjoaa rahastoille hallin- nollisia palveluita. Lisäksi LähiTapiola Varainhoito voi välittää muidenkin palveluntarjoajien valmis- tamia rahastoja ja rahoitusvälineitä.

LähiTapiola Varainhoito on laatinut toimeksi- antojen toteuttamista koskevat toimintaperi- aatteet, joiden mukaan LähiTapiola Varainhoito hoitaa toimeksiantoja omaisuudenhoitoasiakkai- densa salkuissa ja välittäessään asiakkaidensa rahastotoimeksiantoja. Ajantasaiset toiminta- periaatteet ovat saatavilla osoitteessa www.lahi- xxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

LähiTapiola Varainhoidon sidonnaisasiamiehenä toimii LähiTapiola Palvelut Oy. Sidonnaisasiamies on rekisteröity Finanssivalvonnan julkiseen sidon- naisasiamiesrekisteriin.

4. Asiointitavat ja asiointikieli

LähiTapiola Varainhoidon asiakaspalvelua hoitaa LähiTapiola Varainhoidon sijoitusmyyntiorgani- saatio.

Lisäksi rahastojen asiakaspalvelua tarjotaan LähiTapiolan digitaalisissa palveluissa sekä säästämisen ja sijoittamisen puhelinpalvelussa numerossa 00-000 0000.

LähiTapiola Varainhoidon asiakaspalvelu sekä kirjalliset materiaalit ovat saatavilla suomen ja ruotsin kielellä. Asiointikielenä on suomi, ellei asiakkaan kanssa muuta sovita.

LähiTapiola Varainhoito toimittaa asiakkaalle sijoituspalvelulain mukaan annettavat tiedot vain sähköisessä muodossa. Ei-ammattimaisella asiakkaalla on oikeus saada tiedot paperisena esittämällä tätä koskeva pyyntö LähiTapiola Varainhoidolle.

5. Sijoittajan suoja

LähiTapiola Varainhoito on Sijoittajien korvausra- haston jäsen. Korvausrahasto korvaa ei-ammatti- maiselle sijoittajalle aiheutuneet menetykset sil- loin, kun korvausrahaston jäsen ei ole suorittanut suojan piiriin kuuluvan sijoittajan selviä ja riidat- tomia saatavia sopimuksen mukaisesti. Edelly- tyksenä on rahaston jäsenen maksukyvyttömyys. Yhdelle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on 9/10 sijoittajan yhdeltä sijoituspalvelu- yritykseltä olevan saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Korvausrahasto ei korvaa esimerkiksi kurssimuutoksista tai huonoista sijoi- tuspäätöksistä aiheutuneita menetyksiä.

6. Asiakasluokittelu

Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun tarjo- ajan on luokiteltava asiakkaansa ja ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimai- seksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai hyväksyttäväksi vastapuoleksi. Sijoituspalvelulaki sisältää yksityiskohtaiset määräykset luokitteluun vaikuttavista tekijöistä. Asiakkaan luokituksella on vaikutusta sijoittajan suojan laajuuteen.

Ei-ammattimainen asiakas on laajimman sijoitta- jansuojan piirissä. Omaisuudenhoidossa ja sijoi- tusneuvonnassa asiakas voidaan luokitella vain

ei-ammattimaiseksi tai ammattimaiseksi asiak- kaaksi.

Asiakkaalla on lain mukaan oikeus pyytää kirjalli- sesti asiakasluokittelun muuttamista.

Ammattimaisen asiakkaan sijoittajansuoja on suppeampi kuin ei-ammattimaisen, eivätkä ammattimaiset asiakkaat kuulu Sijoittajien kor- vausrahaston suojan piiriin. Myöskään kaikki palveluntarjoajan noudattamat selonotto-

velvollisuutta koskevat menettelytavat eivät tule sovellettavaksi.

7. Eturistiriidat ja toimitavat eturistiriitojen tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi

Eturistiriidalla tarkoitetaan poikkeuksellista sijoi- tus- tai oheispalvelun tarjoamiseen liittyvää tilan- netta esim. asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä, johon voi liittyä asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski. Eturistiriita voi syntyä myös pal- veluntarjoajan henkilökunnan ja asiakkaan välille tai kahden asiakkaan välille.

LähiTapiola Varainhoito tarjoaa sijoituspalve- luita myös LähiTapiola-ryhmään kuuluville yhti- öille. Sijoituspalveluiden tarjoaminen LähiTapiola- ryhmän yhtiöille ja muille asiakkaille voi aiheuttaa LähiTapiola Varainhoitokonsernin ja sen asiakkai- den tai asiakkaiden välillä eturistiriitatilanteita, joiden välttämiseksi on ryhdytty asianmukaisiin toimiin.

LähiTapiola Varainhoito noudattaa toiminnas- saan eturistiriitatilanteiden välttämiseksi jäljem- pänä selostettuja menettelytapoja.

Erityistä huomiota kiinnitetään eturistiriitatilan- teiden tunnistamiseen ja ehkäisyyn LähiTapiola Varainhoidon tarjoamassa sijoitusneuvonnassa sekä omaisuudenhoidossa.

Toimenpiteitä, joilla eturistiriitatilanteiden synty- minen ehkäistään:

• LähiTapiola-ryhmässä johdon ja henkilökunnan palkitsemisperiaatteet laaditaan siten, että ne kannustavat vastuulliseen liiketoimintaan, asi- akkaiden tasapuoliseen kohteluun ja eturistirii- tojen välttämiseen.

• LähiTapiola-ryhmässä eri toimintoja on ero- tettu fyysisesti toisistaan ja lisäksi käyttöval- tuuksia järjestelmiin eri toimintojen välillä on rajoitettu.

• Henkilökunnan ja heidän lähipiirinsä liiketoi- mien toteuttamiseen on laadittu kaupankäyn- tisäännöt.

• Henkilökunnan ja johdon sivutoimia varten on erillinen ohjeistus

• Sääntöjen ja periaatteiden noudattamista val- votaan säännöllisesti.

Mahdollisten eturistiriitojen syntymistä ehkäis- tään muun muassa ohjeistuksella ja koulutuksella sekä noudattamalla organisaation sisällä salas- sapitoa koskevia säännöksiä.

LähiTapiolalla on jääviyttä koskevat sisäiset ohjeet, joiden mukaan toimihenkilö ei saa käsi- tellä asiaa, jossa hän itse tai joku hänen lähei- sensä on osallisena.

Jos eturistiriitatilannetta ei kuitenkaan voida välttää, asiakkaalle kerrotaan sen luonne ja syyt ennen liiketoimen suorittamista. Xxxxxxx harkit- see itsenäisesti, haluaako hän eturistiriitatilan- teesta huolimatta, että liiketoimi suoritetaan.

Palveluntarjoaja voi myös kieltäytyä sijoituspal- velun tarjoamisesta eturistiriitatilanteessa.

Toimintaperiaatteiden sisältö ja ajantasaisuus tarkistetaan säännöllisesti, vähintään kerran vuo- dessa. Asiakas voi pyynnöstä saada sijoituspalve- lun tarjoamisen yhteydessä yksityiskohtaisempaa tietoa kyseisen palvelun tarjoamiseen liittyvistä eturistiriitojen hallinnasta.

Sijoituspalveluissa mahdollinen eturistiita liittyy esimerkiksi siihen, että LähiTapiola Varainhoito tarjoaa asiakkailleen sijoituspalveluita, joiden kohteena ovat LähiTapiola Varainhoito-konser- niin kuuluvien yhtiöiden hallinnoimat rahastot, joista maksettavat hallinnointipalkkiot vaikut- tavat konsernin tulokseen. Lisäksi XxxxXxxxxxx Varainhoito toimii osan rahastoista osavalmista- jana ja omaisuudenhoitajana.

8. Kannustimet

Kannustimilla tarkoitetaan maksuja, palkkioita ja muita etuja, joita LähiTapiola Varainhoito saa kol- mannelta osapuolelta (muulta kuin asiakkaalta) tai maksaa tälle sijoituspalvelun tarjoamisen yhte- ydessä. Kannustimet tulevat LähiTapiola Varain- hoidon ulkopuolelta tai ne maksetaan ulkopuo- lelle. Kolmas osapuoli voi olla LähiTapiola-ryhmään kuuluva yhtiö, toinen markkinaosapuoli (esim. rahastoyhtiö) tai ulkopuolinen palveluntarjoaja.

Sijoituspalvelun tarjoamiseen liittyvät palkkiot ja maksut kuten arvopapereiden kaupankäynti- ja vaihtopalkkiot, selvitys- ja säilytyspalkkiot sekä lainsäädäntöön perustuvat verot eivät ole kannustimia.

Kannustimien tarkoituksena on parantaa asi- akkaalle tarjottavan palvelun laatua ja muun muassa niiden avulla voidaan tuottaa asiakkaille korkeamman tasoista palvelua laadukkaamman raportoinnin, verkkopalvelun, asiakashuolenpidon ja laajemman palveluverkoston avulla. Kannusti- mien vastaanottaminen ja maksaminen eivät saa haitata sijoituspalveluyrityksen velvollisuutta toi- mia rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan etujen mukaisesti.

Omaisuudenhoidon tarjoamisen yhteydessä LähiTapiola Varainhoito voi sopia sijoituskohtei- den hallinnointipalkkion palautusta koskevista järjestelyistä rahastoyhtiön tai yhteissijoitusyri- tyksen kanssa. Hallinnointipalkkion palautuk- sen määrä ja määräytymisperusteet vaihtelevat rahastoyhtiöittäin mm. rahastotyypin ja sijoi- tetun varallisuuden perusteella. Mikäli rahasto- yhtiö maksaa hallinnointipalkkion palautuksen

LähiTapiola Varainhoidolle, LähiTapiola Varain- hoito maksaa hallinnointipalkkion palautuksen asiakkaalleen. LähiTapiola Varainhoito voi myös sopia, että rahastoyhtiö maksaa hallinnointipalk- kion palautuksen suoraan LähiTapiola Varainhoi- don asiakkaalle. Mikäli LähiTapiola Varainhoito saa rahastoyhtiöltä jakelupalkkiota omaisuuden- hoitoasiakkaiden sijoitusten osalta, LähiTapiola Varainhoito maksaa vastaanottamansa jakelu- palkkion omaisuudenhoitoasiakkailleen.

LähiTapiola Varainhoito raportoi asiakkaalle vas- taanottamiensa palkkioiden ja muiden maksujen euromäärän jälkikäteen.

LähiTapiola Varainhoito voi maksaa asiakashan- kinnasta kertaluonteisen palkkion LähiTapiola-ryh- mään kuuluvalle yhtiölle. Palkkio voi olla suuruu- deltaan kiinteä euromääräinen summa (50 euroa). Kiinteän palkkion lisäksi tai tietyn sijoitussumman ylittyessä voidaan maksaa kiinteä palkkio toteu- tuneesta sijoituksesta. Palkkio on enintään 280 euroa. Palkkion maksamisesta LähiTapiola-ryh- män yhtiölle ei aiheudu kustannuksia asiakkaalle.

LähiTapiola Varainhoito voi vastaanottaa ja tar- jota yhteistyökumppaneilleen muita ei-rahallisia etuja, mikäli nämä ovat luonteeltaan vähäisiä.

Vähäisiä ei-rahallisia etuja ovat esimerkiksi koulu- tus tai seminaaritilaisuudet ja niihin liittyvä koh- tuullisen vieraanvaraisuuden mukainen tarjoilu.

9. Asiakasvarojen säilytys

LähiTapiola Varainhoidon omaisuudenhoitoasiak- kaiden varat säilytetään LähiTapiola Varainhoi- don valitseman kolmannen osapuolen (säilyttäjä) hallussa asiakkaan nimissä avatulla arvo-osuus- tilillä, pankkitilillä tai LähiTapiola Varainhoidon nimissä olevalla asiakasvaratilillä, joka voi olla joko pankki- tai säilytystili.

Omaisuudenhoitoasiakkaiden ulkomaisia rahoitus- välineitä voidaan säilyttää yhteistilillä ja ne rekis- teröidään yleisen käytännön mukaisesti LähiTapi- ola Varainhoidon tai kolmannen osapuolen nimiin. Yksittäisen sijoittajan osallistuminen ulkomaisen yhtiön yhtiökokoukseen ei siten ole yleensä mah- dollista. Yhteistilillä säilyttämisessä on olemassa riski asiakkaan varojen sekoittumisesta kolmannen osapuolen tai muiden sijoittajien varoihin.

Asiakkaan rahoitusvälineitä tai varoja saatetaan säilyttää sellaisilla tileillä, joihin soveltuu muun valtion kuin Suomen lainsäädäntö tai vaihtoeh- toisesti on mahdollista, että kyseisen säilyttä- jän kansallisen lainsäädännön mukaan asiakkaan rahoitusvälineitä ei voida erottaa yksilöidysti säi-

lyttäjän omista rahoitusvälineistä. Tällöin kyseisiin rahoitusvälineisiin tai varoihin liittyvät asiakkaan oikeudet ja riskit voivat vaihdella kyseisen valtion sovellettavan lain mukaan. Lisäksi ulkomaisten rahoitusvälineiden omistamiseen ja vaihdantaan

saattaa liittyä suomalaisiin rahoitusvälineisiin sijoittamisesta poikkeavia poliittisia, taloudellisia, juridisia, verotuksellisia ja muita ennalta arvaa- mattomia riskejä, jotka jäävät yksin asiakkaan vastattaviksi. Mikäli rahoitusvälineen kotimaa

ja siten myös alisäilyttäjän kotipaikka on Euroo- pan talousalueen ulkopuolella, voivat asiakkaan oikeudet rahoitusvälineeseen olla erilaiset.

LähiTapiola Varainhoidon välittämien kotimais- ten sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahasto- jen rahasto-osuudet kirjataan asiakkaan nimiin rahastoyhtiön/vaihtoehtorahastojen hoitajan ylläpitämään rahasto-osuusrekisteriin.

LähiTapiola Varainhoidon välittämien ulkomais- ten yhteistyökumppanien sijoitusrahastoissa asi- akkaiden omistamat rahasto-osuudet säilytetään ulkomaisessa rahastoyhtiössä asiakkaiden lukuun LähiTapiola Varainhoidon nimissä.

LähiTapiola Varainhoidon nimissä asiakkaiden lukuun säilytettävät varat säilytetään erillään LähiTapiola Varainhoidon omista varoista. Lähi- Tapiola Varainhoito pitää asiakaskohtaisia arvo- paperitilejä LähiTapiola Varainhoidon järjestel- missä ulkomaisten rahasto-osuuksien omistajista. Arvopaperitilillä tarkoitetaan LähiTapiola Varain- hoidon ylläpitämää alakirjanpitoa siitä, miten rahastojen omistus jakautuu LähiTapiola Varain- hoidon asiakkaiden kesken. LähiTapiola Varain- hoito pitää alakirjanpitoa myös asiakasvaratilillä (pankkitilillä) olevien asiakkaiden käteisvarojen jakautumisesta asiakkaiden kesken.

LähiTapiola Varainhoito noudattaa huolellisuutta valitessaan säilytyspalveluja tarjoavat kolmannet osapuolet. LähiTapiola Varainhoidolla ei ole vas- tuuta kolmannen osapuolen toimista, laiminlyön- neistä tai asiakkaalle kolmannen osapuolen mak- sukyvyttömyydestä aiheutuvista seuraamuksista.

10. Kulut ja veloitukset

Omaisuudenhoitopalkkio sovitaan kunkin asiak- kaan kanssa erikseen ja veloitetaan euromääräi- sellä laskulla. Omaisuudenhoitopalkkion lisäksi asiakkaan maksettavaksi tulevat omaisuudenhoi- topalveluun liittyvät arvopaperikaupankäynnin toimeksiantokulut ja kaupankäyntiin mahdollisesti liittyvät verot sekä arvopapereiden säilytys- ja selvityskulut. Omaisuudenhoitopalveluun liittyvät arvopaperikaupan toimeksiantokulut veloitetaan asiakkaalta suoraan kaupan yhteydessä.

Omaisuudenhoitopalvelu on arvonlisäveron alaista ja vero lisätään asiakkaan laskuun. Mikäli asiak- kaan kotipaikka on ulkomailla, vastaa asiakas itse oman verotusmaansa mukaisen arvonlisäveron suorittamisesta.

LähiTapiola Varainhoidon välittämien rahastojen palkkiot löytyvät kunkin rahaston avaintietoasia- kirjasta tai muusta asiakkaalle etukäteen toimi- tetusta materiaalista. Rahastosijoittamisessa voi olla merkintä-, lunastus- ja vaihto sekä hallin- nointipalkkioita.

Kuluja ja veloituksia koskevat tiedot käyvät ilmi asiakkaille säännöllisesti toimitettavilta rapor- teilta.

11. Puheluiden, sähköisten viestien ja keskusteluiden tallentaminen ja asiakasviestintä

LähiTapiola Varainhoito tallentaa asiakkaan kanssa käydyt puhelut ja sähköiset viestit toimek- siantojen todentamiseksi. Tallenteita käytetään toimeksiannon todentamisen lisäksi asiakaspalve- lun kehittämiseen, riskienhallinnallisiin tarkoituksiin ja mahdollisten riitaisuuksien ratkaisemista varten.

Lisäksi LähiTapiola Varainhoito dokumentoi asi- akkaan kanssa kasvotusten käydyt, asiakkaan toimeksiantoon liittyvät keskustelut.

Asiakkaalla on oikeus pyytää kopio puhelinkeskus- teluista, tallennetuista viesteistä ja keskusteluista.

LähiTapiola Varainhoidon ja asiakkaan välinen kommunikaatio voi tapahtua kasvokkain, puhe- limitse, kirjallisesti tai sähköisesti LähiTapiola Varainhoidon digitaalisissa palveluissa.

12. Henkilötietojen käsittely

LähiTapiola Varainhoito huolehtii asiakkaidensa yksityisyyden suojan toteutumisesta ja käsittelee henkilötietoja lain sekä hyvän tiedonhallinta- ja tiedonkäsittelytavan mukaisesti. Henkilötietoja käsitellään LähiTapiola-ryhmän tuotteiden ja pal- velujen tarjoamista, asiakassuhteen hoitamista ja asiakkaille suunnattua markkinointia varten. Tie- toja voidaan käyttää myös esimerkiksi sen selvit- tämiseen, onko asiakas LähiTapiola Varainhoidon noudattamien pakotteiden kohteena sekä rahan- pesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen sekä rahanpe- sun ja terrorismin rahoittamisen ja sen rikoksen, jolla rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen kohteena oleva omaisuus tai rikoshyöty on saatu, tutkintaan saattamista varten.

Tietosuojaselosteissa kerrotaan tarkemmin käsi- teltävistä henkilötiedoista, niiden käsittelystä ja rekisteröidyn oikeuksista. Henkilötietojen tar- kempaan käsittelyyn sekä LähiTapiola-ryhmän asiakasrekisterin ja Varainhoidon tietosuojase- losteisiin voi tutustua LähiTapiolan verkkosivuilla osoitteessa xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx- kasittely. Tietosuojaselosteita saa myös pyydet- täessä postitse tai sähköpostitse osoitteesta xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx.

13. Soveltuvuus- ja asianmukaisuusarviointi

Kun LähiTapiola Varainhoito tarjoaa sijoitusneu- vontaa tai omaisuudenhoitoa, se pyytää asiak- kaalta tietoja asiakkaan sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä, taloudellisesta tilanteesta mukaan lukien tappionsietokyky sekä sijoitus- tavoitteista mukaan lukien riskiraja, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia, erityisesti asi- akkaan riskirajan ja tappionsietokyvyn mukai- sia sijoituspalveluita ja rahoitusvälineitä. Tietoja pyydetään, sillä laki velvoittaa selvittämää sijoi- tuspalvelun tai rahoitusvälineen soveltuvuuden

asiakkaalle ennen omaisuudenhoidon tai sijoitus- neuvonnan tarjoamista. Soveltuvuusarviointi teh- dään asiakkaan antamien tietojen perusteella, joten on tärkeää, että asiakkaan antamat tiedot ovat ajantasaisia, täsmällisiä ja kattavia. Asiakas vastaa antamiensa tietojen oikeellisuudesta.

Kun LähiTapiola Varainhoito välittää asiakkaan antaman rahoitusvälinettä koskevan toimeksian- non ja toimeksianto on annettu asiakkaan aloit- teesta, ei LähiTapiola Varainhoito ole velvolli- nen arvioimaan, onko rahoitusväline asiakkaalle asianmukainen, kun toimeksianto koskee lainsää- dännön mukaisia yksinkertaisia rahoitusvälineitä, esimerkiksi sijoitusrahastoja. Lista yksinkertai- sista rahoitusvälineistä on saatavilla LähiTapiola Varainhoidosta.

Kun LähiTapiola Varainhoito välittää asiakkaan toimeksiannon, jonka kohteena ovat lainsäädän- nön mukaiset monimutkaiset rahoitusvälineet (mm. erikoissijoitusrahastot ja muut vaihtoehto- rahastot), asiakkaalle tehdään asianmukaisuus- tai soveltuvuusarviointi ennen toimeksiannon vastaanottamista.

Asianmukaisuusarviointi tehdään asiakkaan antamien tietojen perusteella, joten on tärkeää, että asiakkaan antamat tiedot ovat ajantasai- sia, täsmällisiä ja kattavia. Asiakas vastaa anta- miensa tietojen oikeellisuudesta. Jos asiakkaan antamat tiedot ovat riittämättömät, LähiTapi- ola Varainhoito ei voi arvioida, onko rahoitusvä- line asianmukainen asiakkaalle. Jos asiakas tästä huolimatta haluaa antaa toimeksiannon, asiak- kaan on otettava huomioon, ettei LähiTapiola Varainhoidolla ole ollut mahdollisuutta arvioida, onko asiakkaalla riittävästi tietämystä ja koke- musta tarjottavaan rahoitusvälineeseen tai sijoi- tuspalveluun sisältyvistä riskeistä.

14. Kestävyysriskien ja pääasiallisten haitallisten kestävyysvaikutusten huomiointi omaisuudenhoidossa ja sijoitusneuvonnassa

Kestävyysriskillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteis- kuntaan tai hallintotapaan liittyvää tapahtumaa tai olosuhdetta, jonka toteutumisella saattaisi olla merkittävä kielteinen vaikutus sijoituksen arvoon.

Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat fyysiset riskit tai lain- säädännön muutoksista aiheutuvat transaktioris- kit sijoituskohteiden toiminnalle.

Toimiessaan omaisuudenhoitajana LähiTapiola Varainhoito sisällyttää sijoituspäätöksille oleellis- ten kestävyysriskien ja niiden vaikutusten arvioimi- sen sijoituskohdekohtaisiin kestävyysanalyyseihin, kullekin omaisuusluokalle ja sijoitusmallille tarkoi- tuksenmukaisella tavalla. Kestävyysriskien arvioi- misesta kerrotaan tarkemmin LähiTapiola Varain- hoidon kestävän sijoittamisen periaatteissa.

Tarjotessaan sijoitusneuvontaa LähiTapiola Varainhoito huomioi kestävyysriskit tarjolla ole- van tuotevalikoiman kautta. Sijoitusneuvontaa annetaan vain varainhoitokonsernin rahastoista, jotka tunnetaan hyvin ja joiden sijoituspäätök- sissä huomioidaan kestävyysriskit. Tietoja siitä, miten kestävyysriskit huomioidaan kunkin Lähi- Tapiola-rahaston sijoitustoiminnassa, esitetään rahastoesitteessä ja rahastojen kestävyyskatsa- uksissa. Lisäksi kestävyysriskit huomioidaan sijoi- tusneuvonnassa ja LähiTapiola Keskinäinen Hen- kivakuutusyhtiön vakuutusedustajana tarjotussa vakuutusneuvonnassa kartoittamalla asiakkaan kestävyysmieltymykset. Kestävyysmieltymyksillä tarkoitetaan asiakkaan valintaa siitä, sisällyte- täänkö hänelle annettavaan suositukseen tuot- teita, jotka ovat sitoutuneet sijoittamaan tietyn vähimmäismäärän EU:n taksonomialuokittelun mukaisiin ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin, tuotteita, jotka ovat sitoutuneet tekemään tie- tyn vähimmäismäärän EU:n tiedonantoasetuksen mukaisia kestäviä sijoituksia tai tuotteita, joissa huomioidaan pääasialliset haitalliset vaikutukset kestävyystekijöihin. Asiakas voi myös itse vaikut- taa sijoituskohteensa kestävyystekijöihin valitse- malla suositelluista sijoituskohteista muiden omi- naisuuksien ohella ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia edistäviä sijoituskohteita, mikäli sellaisia on tarjolla. LähiTapiola Varainhoito huomioi instituutioasiakkailleen tarjottavassa sijoitusneuvonnassa asiakkaan sijoitussuunnitel- man edellytykset ja rajaukset kestävälle sijoitta- miselle, jos asiakas antaa sijoitussuunnitelmansa LähiTapiola Varainhoidon käyttöön ennen sijoitus- neuvonnan tarjoamista.

Pääasiallisilla haitallisilla kestävyysvaikutuksilla tarkoitetaan sijoituspäätöksistä mahdollisesti suoraan tai välillisesti aiheutuvia negatiivisia vai- kutuksia ympäristölle, yhteiskunnalle tai sosiaali- sille tekijöille.

Toimiessaan omaisuudenhoitajana LähiTapiola Varainhoito sisällyttää sijoituspäätöksille oleellis- ten haitallisten kestävyysvaikutusten arvioimisen sijoituskohteista tehtäviin kestävyysanalyyseihin,

kullekin omaisuusluokalle ja sijoitusmallille tarkoi- tuksenmukaisella tavalla. LähiTapiola Varainhoito huomioi sijoituspäätösten pääasialliset haitalli- set kestävyysvaikutukset, kun sijoituskohteena on osake tai yrityksen velkakirja. Haitallisia kes- tävyysvaikutuksia ei kuitenkaan huomioida val- tionlainasijoituksissa tai LähiTapiola Xxxxxxxx

-rahastojen sijoitustoiminnassa. LähiTapiola- yhdistelmärahastojen osalta haitallisia kestävyys- vaikutuksia ei huomioida, koska kohderahastojen sijoituskohteista ei aina ole saatavissa riittäviä tie- toja. LähiTapiola Varainhoito kuitenkin arvioi valit- tujen rahastokumppanien valmiuksia huomioida kestävyyshaitat sijoitusprosesseissaan. Omaisuu- denhoidossa sijoituskohteena olevien rahastojen osalta pääasialliset haitalliset vaikutukset kestä- vyystekijöihin huomioidaan siltä osin kuin sijoi- tuskohde on sellainen LähiTapiola-rahasto, jonka sijoitustoiminnassa huomioidaan pääasialliset hai- talliset vaikutukset kestävyystekijöihin. Pääasialli- set haitalliset kestävyysvaikutuksen huomioidaan sijoitus- ja vakuutusneuvonnassa siten, että asia- kas määrittää, sisällytetäänkö hänelle annetta- vaan suositukseen vain tuotteita, joiden sijoitus- toiminnassa ne on huomioitu.

15. Asiakasneuvonta ja erimielisyyksien ratkaiseminen

Palveluun tai sitä koskevaan sopimukseen liitty- vissä kysymyksissä asiakkaan tulee aina ensisi- jaisesti olla yhteydessä omaan yhteyshenkilöön. Asiakkaan tulee viipymättä ilmoittaa LähiTapiola Varainhoidolle palveluun liittyvästä virheestä ja siihen mahdollisesti liittyvästä vaatimuksestaan. Asiakasta kehotetaan säästämään tai tallenta- maan kaikki sopimusasiakirjat ja muu asiakas- suhteessa annettu materiaali.

Mikäli LähiTapiola Varainhoidon ja asiakkaan välillä syntyy sopimukseen tai sijoituspalveluun perustuvia erimielisyyksiä, jotka eivät ratkea sopijapuolten välisillä neuvotteluilla, asiakas voi kääntyä LähiTapiolan Asiakassovittelutoimiston puoleen. Asiakassovittelutoimisto on LähiTapi- olan oma sisäinen muutoksenhakukanava, joka käsittelee sijoituspalveluihin sekä henkivakuutuk- siin ja vapaaehtoisiin vahinkovakuutuksiin liitty- viä asioita. Asiakas voi myös pyytää Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (FINE) apua tilanteen selvit- tämisessä tai viedä erimielisyyden ratkaistavaksi sijoituslautakuntaan. Riitaisuuksien ratkaisemi- seen sovelletaan Suomen lakia.

16. Tietoa rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä

Asiakkaan tulee huomioida, että hän kantaa itse riskin sijoituskohteiden arvon muutoksista. Asiak- kaan tulee huolellisesti perehtyä rahoitusvälinettä koskeviin asiakirjoihin, ominaisuuksiin ja niistä aiheutuviin velvollisuuksiin ennen sijoituspäätöksen tekemistä, jotta asiakas voi ymmärtää rahoitus- välineisiin liittyvät riskit ja mahdolliset vaikutukset

taloudelliseen asemaansa. Asiakkaan tulee harkita huolellisesti rahoitusvälineen soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen myös muuttuvissa olosuh- teissa.

Asiakkaan tulee lisäksi huolellisesti perehtyä hänelle annettavan palvelun ehtoihin, valitse- miinsa rahoitusvälineisiin ja niihin sisältyviin ris- keihin, asiakkaalle toimitettuihin vahvistuksiin, raportteihin ja muihin ilmoituksiin.

Tässä asiakirjassa on annettu yleinen kuvaus sijoi- tuspalvelun kohteena olevista rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä. Kuvaus ei ole miltään osin tyhjentävä eikä se sisällä kaikkia mahdollisia riskejä, joita kuvattuihin rahoitusvälineisiin liittyy. Rahoitusvälineen soveltuvuus tulee aina arvioida asiakaskohtaisesti.

Osakkeet

Osake on osakeyhtiön liikkeeseen laskema oman pääomanehtoinen arvopaperi. Osakkeen arvo perustuu kulloinkin vallitsevaan näkemykseen osakkeen liikkeeseen laskeneen osakeyhtiön arvosta. Osakkeeseen sijoittaminen oikeuttaa yleensä myös yhtiön maksamaan osinkoon.

Noteeratut osakkeet eli ns. pörssilistatut osak- keet ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla (pörssi tai vastaava kaupankäyntijär- jestelmä) tai monenkeskisessä kaupankäyntijär- jestelmässä.

Noteeraamattomat osakkeet ovat osakkeita, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena sään- nellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupan- käyntijärjestelmässä.

Osakesijoitusten riskejä ovat osakkeiden hin- nanvaihteluun liittyvä riski (markkinariski), sijoi- tuskohteen valintaan liittyvä riski (osakeriski) ja kaupankäynnin laajuuteen liittyvä riski (likvidi- teettiriski). Pörssilistatut osakkeet ovat tyypilli- sesti likvidejä osakkeita ja noteeraamattomien osakkeiden likviditeetti on heikko, jolloin sijoitus voi olla vaikea myydä tai myynti voi kestää ajal- lisesti pitkään poikkeuksellisessa markkinatilan- teessa.

Osakkeiden hinnanvaihteluun vaikuttaa sekä markkinoiden yleinen kehitys, että tiedot liik- keeseenlaskijan menestykseen vaikuttavista seikoista. Osakesijoituksiin sisältyy mahdolli- suus menettää koko sijoitettu pääoma, jos liik- keeseenlaskija ajautuu konkurssiin. Näin ollen osakkeet eivät ole pääomaturvattuja sijoituk- sia. Riskiin vaikuttaa yleisesti myös mm. liikkee- seenlaskijan toimiala, lainsäädännön muutokset sekä liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä ja omistuksen jakautuminen. Vieraan valuutan määräisten osakkeiden arvoon vaikuttavat myös

valuuttakurssimuutokset. Kehittyvien markki- noiden osakkeisiin sijoittamista voidaan pitää muita osakesijoituksia riskipitoisempana, sillä näille markkinoille voi olla tyypillistä vakiintuma- ton toimintaympäristö ja lainsäädäntö, poliittiset riskit, valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut, vastapuoliriskit sekä osakemarkkinoiden alhai- sempi likviditeetti. Osakesijoituksissa korostuvat hajautuksen tärkeys ajallisesti, toimialoittain että maantieteellisesti.

Yleensä osakemarkkinoiden noustessa myös yksittäisen osakkeen arvo nousee, mutta yhtiö- kohtaiset negatiiviset tekijät saattavat vaikut- taa osakkeen arvoon päinvastaisesti. Markki- noiden laskiessa myös yksittäisten osakkeiden kurssit yleensä laskevat. Tätä vaikutusta voi yrit- tää lieventää yhtiökohtaisilla, sektorikohtaisilla tai maantieteellisellä hajautuksella. Markkina- arvoltaan pienempien yhtiöiden osakkeiden lik- viditeetti saattaa aiheuttaa ennakoimattomia kurssiliikkeitä, jos myynti- tai ostopaine ylittävät tavanomaisen kysynnän ja tarjonnan. Usein myös pienempien yhtiöiden pörssissä esiintyvät osto- ja myyntilaidat ovat leveämmällä kuin enemmän vaihdetuilla suurilla yhtiöillä.

Osakkeisiin rinnastetaan myös merkintä- ja optio-oikeudet, jotka oikeuttavat merkitsemään

niitä liikkeeseen laskeneen yhtiön osakkeita. Mer- kintä- tai optio-oikeuden hinta riippuu liikkee- seenlaskijan osakkeen hintakehityksestä sekä sen lisäksi optio-oikeuden toteutushinnasta, osak- keen volatiliteetista, korkotasosta ja optio-oikeu- den jäljellä olevasta juoksuajasta. Merkintä- ja optio-oikeuksien volatiliteetti on korkeampi kuin alla olevan osakkeen, johtuen pienemmästä sitoutuneesta pääomasta (ns. vipuvaikutus).

Pörssikaupoista sijoittaja joutuu maksamaan pal- veluntarjoajan määrittelemät kaupankäyntikulut. Osakesijoituksiin ei pääsääntöisesti liity vakuus- vaadetta.

Rahamarkkinainstrumentit

Rahamarkkinainstrumentteihin luetaan valtion- velkasitoumukset, sijoitustodistukset, yritystodis- tukset, kuntatodistukset ja ECP:t (Euro Commer- cial Paper).

Lyhyet rahamarkkinasijoitukset ovat pääsääntöi- sesti ns. nollakorkoisia todistuksia (diskonttopa- pereita), jonka haltijalle liikkeeseenlaskija maksaa todistukseen merkittynä eräpäivänä nimellisar- von. Sopimusten maturiteetti on tyypillisesti 1–12 kuukautta. Sijoitukseen liittyy olennaisesti liikkee- seenlaskijan luottoriski.

Nollakorkoisten rahamarkkinasijoitusten tuotto muodostuu hankintahinnan ja nimellisarvon (tai takaisinmyyntihinnan) erotuksena. Hankintahinta ja takaisinmyynnin hinta saadaan diskonttaamalla

nimellisarvo ko. periodille noteerattavalla korko- prosentilla kaupan arvopäivästä eräpäivään. Sopi- muksen voi tarvittaessa myydä jälkimarkkinoilla.

Takaisinosto tapahtuu ostohetken markkina- hintaan.

Rahamarkkinainstrumentteihin, kuten muihinkin korkoinstrumentteihin, liittyvä riski voidaan jakaa kahteen osaan. Toinen on korkotason vaihte- lusta ja instrumentin maturiteetista johtuva riski (korkoriski), toinen liikkeeseenlaskijan / talletuk- sensaajan maksukykyyn liittyvä riski (luottoriski). Luottoriskin merkitys korostuu korkoinstrumen- teissa, joissa liikkeeseenlaskijan luottoluokitus on alhainen (likviditeettiriski).

Sijoituksen hintavaihtelu (volatiliteetti) on yleensä maltillinen ja instrumentit ovat sijoituksina lähtö- kohtaisesti suotuisia epävarmassa markkinatilan- teessa. Positiivisissa markkinaolosuhteissa raha- markkinainstrumentit tuottavat vähemmän kuin riskipitoisemmat instrumentit. Riskit rahamarkki- nainstrumenteissa ovat yleensä melko maltillisia johtuen sijoituksen lyhyestä juoksuajasta. Raha- markkinasijoitukset eivät sisällä vipuvaikutusta tai muita vastaavia taloudellisia sitoumuksia. Raha- markkinainstrumentteja pystyy yleensä myymään suhteellisen helposti jälkimarkkinoilla ja niihin ei liity vakuusvaadetta.

Joukkovelkakirjalainat

Joukkovelkakirjalainat ovat kassavirtapohjai- sia instrumentteja, joiden arvo määritellään nii-

den kassavirtojen nykyarvojen kautta. Kiinteäkor- koisen joukkovelkakirjalainan kaikki kassavirrat tunnetaan, mutta vaihtuvakorkoisen joukkovel- kakirjalainan kassavirrat riippuvat korkotason vaihteluista. Kassavirrat muodostuvat kuponki- koroista ja lainan pääoman takaisinmaksuista.

Tällöin joukkovelkakirjalainan arvo määräytyy markkinoilla vallitsevan tuottovaatimuksen, eli diskonttokoron mukaisesti.

Joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijana voi- vat olla esim. valtio, kunta, yritys tai vakuutus- ja rahoituslaitos. Liikkeeseen laskettavien joukko- velkakirjalainojen tuoton määräytymisperusteet määritellään kunkin yksittäisen lainan ehdoissa. Tuoton määrään voivat vaikuttaa myös emissio- kurssi ja mahdollisesti perittävä merkintäpalkkio.

Joukkovelkakirjalainaan tavallisesti liittyvät riskit ovat korkoriski ja luottoriski. Korkoriski tarkoittaa riskiä korkotason heilahtelusta. Korkotason nousu laskee joukkolainan myyntiarvoa jälkimarkkinoilla ja korkotason lasku puolestaan lisää arvoa. Jouk- kovelkakirjalainaan liittyy myös luottoriski, eli

riski siitä, ettei liikkeeseenlaskija kykene maksa- maan korkoa tai pääomaa takaisin velkakirjaeh- tojen mukaisesti. Selvitysriski merkitsee tappion- vaaraa, joka syntyy osapuolten välille maksujen

sekä toimitusten yhteydessä, mikäli vastapuoli ei kykene suoriutumaan velvoitteistaan. On mah- dollista, ettei lainalle muodostu laina-aikana jat- kuvaa päivittäistä jälkimarkkinaa. Mikäli sijoit- taja haluaa myydä sijoituksensa ennen lainan eräpäivää, voi velkakirjan sen hetkinen markki- nahinta olla sijoitettua pääomaa matalampi tai korkeampi. Edellä mainittujen lisäksi joukkovel- kakirjalainoihin sisältyy jälkimarkkina- ja likvidi- teettiriski. Sijoittajalla tai liikkeeseenlaskijalla voi lainakohtaisissa ehdoissa mainituin tavoin olla oikeus vaatia lainan ennenaikaista takaisinmak- sua. Ulkomaisiin joukkovelkakirjalainoihin voi liit- tyä myös valuuttakurssiriskiä.

Sijoituksen hintavaihtelu (volatiliteetti) on yleensä maltillinen. Joukkovelkakirjalainan arvo laskee korkotason ja luottoriskilisän noustessa. Joukko- lainat ovat sijoituksina lähtökohtaisesti suotuisia matalan kasvun ja inflaation ympäristössä. Posi- tiivisissa markkinaolosuhteissa joukkovelkakirjo- jen, kuten valtiolainojen tuottovaade nousee ja valtiolainojen arvo laskee. Negatiivisissa markki- natilanteissa kysyntä valtiolainoihin kasvaa, tuot- tovaatimus laskee ja lainojen hinnat nousevat.

Positiivisissa markkinatilanteissa yrityslainojen riskilisät yleensä tiukentuvat ja lainojen arvo nou- see, mikäli alla oleva korkotaso ei nouse. Nega- tiivisissa markkinatilanteissa yrityslainojen riski- lisät nousevat ja lainojen arvot laskevat, mikäli alla oleva korkotaso ei laske. Joukkovelkakirja- lainat eivät sisällä vipuvaikutusta tai muita vas- taavia taloudellisia sitoumuksia. Riskit joukkovel- kakirjalainoissa ovat yleensä hieman suurempia verrattuna rahamarkkinainstrumentteihin joh- tuen sijoituksen pidemmästä juoksuajasta. Jouk- kovelkakirjalainoja pystyy yleensä myymään suh- teellisen helposti jälkimarkkinoilla ja niihin ei liity vakuusvaadetta.

Pääomaturvattu strukturoitu joukkovelkakirjalaina on laina, jossa sijoittaja saa eräpäivänä vähin- tään lainan nimellismäärän takaisin. Mikäli laina myydään ennen eräpäivää, voi sijoittajalle aiheu- tua pääomatappiota. Pääomaturvatun struk- turoidun joukkovelkakirjan markkina-arvoon laina-aikana vaikuttavat korkotaso sekä kohde- etuuden arvonmuutos. Pääomaturvatun struktu- roidun joukkovelkakirjalainan tuotto riippuu vali- tun kohde-etuuden kehityksestä. Kohde-etuus voi olla korko, valuutta, indeksi, osake, luotto- riski, hyödyke, edellisten yhdistelmä tai muu lai- nan ehdoissa tarkemmin määritelty kohde-etuus. Kohde-etuuden arvo voi laina-aikana nousta tai laskea. Pääomaturvattuihin strukturoituihin jouk- kovelkakirjalainoihin kuuluu likviditeettiriski ja liikkeeseenlaskijariski. Etenkin vakioimattomien johdannaissopimuksen ehtojen muuttaminen tai sopimuksen päättäminen kesken sopimuskau- den tai oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen kolmannelle osapuolelle saattaa viedä aikaa ja

aiheuttaa kustannuksia. Pääomaturvatun struk- turoidun joukkovelkakirjalainan hintavaihtelu voi olla suurta ja jälkimarkkinalikviditeetti heikkoa. Positiivisissa markkinaolosuhteissa pääomatur- vatun strukturoidun joukkovelkakirjalainan arvo nousee, jos kohde-etuuden arvo nousee. Negatii- visissa markkinaolosuhteissa lainan arvo laskee, jos kohde-etuuden arvo laskee. Pääomaturvat- tuihin strukturoituihin joukkovelkakirjalainoihin ei yleensä sisälly vipuvaikutusta. Pääomaturvat-

tuihin strukturoituihin joukkovelkakirjalainoihin ei liity vakuusvaadetta.

Debentuurilaina on joukkovelkakirjalaina, joka liik- keellelaskijan konkurssitilassa on etuoikeudeltaan huonommassa asemassa kuin liikkeellelaskijan muut sitoumukset. Tavallista lainaa suuremman riskin ja huonomman likviditeetin vuoksi deben- tuurilainalle maksetaan yleisesti parempaa kor- koa kuin muille joukkovelkakirjalainoille.

Debentuurilainan hintavaihtelu on tyypillisesti suurempi kuin joukkovelkakirjalainan ja sijoituk- sen arvo laskee enemmän epävarmassa markki- natilanteessa. Positiivisissa markkinaolosuhteissa debentuurilainan hinta nousee ja negatiivisissa markkinaolosuhteissa debentuurilainan hinta las- kee. Normaalissa markkinatilanteessa sijoituksen pystyy yleensä myymään suhteellisen helposti jäl- kimarkkinoilla. Debentuurilainoihin ei sisälly vipu- vaikutusta tai muita vastaavia taloudellisia sitou- muksia eikä vakuusvaadetta.

Vaihtovelkakirjalaina on joukkovelkakirjalaina, jonka haltijalla on oikeus vaihtaa omistamansa velkakirjat liikkeeseenlaskijan osakkeisiin ennalta sovitulla vaihtosuhteella. Kuponkikorko on taval- lisesti markkinoilla vallitsevaa liikkeeseenlaskijan luottoriskimarginaalia alhaisempi.

Instrumenttiin sisältyy vipuvaikutus, koska vaihto- velkakirjalainan haltijalla on oikeus vaihtaa lai- nat ennalta sovitulla kurssilla osakkeisiin ja täten saada korkeampi tuottopotentiaali kuin pelkästä velkakirjasta. Mikäli vaihto-oikeus ei toteudu, sijoittaja voi pitää sijoituksen juoksuajan loppuun asti ansaiten samalla korkotuloa. Vaihtovelka- kirjan riski sijoittuu osakkeiden ja joukkovelkakir- jalainojen väliin. Vaihtovelkakirjojen likviditeetti on heikompi kuin perinteisten joukkovelkakirja- lainojen. Vaihtovelkakirjalainoihin ei liity vakuus- vaadetta tai muita vastaavia taloudellisia sitou- muksia. Positiivisissa markkinaolosuhteissa alla olevan osakkeen kurssi sekä vaihtovelkakirjalai- nan arvo nousevat. Negatiivisissa markkinaolo- suhteissa osakkeen arvo sekä vaihtovelkakirjan arvo laskevat.

Optiolaina on joukkovelkakirjalaina, johon sisäl- tyy oikeus ostaa lainan liikkeeseenlaskijayrityksen osakkeita tiettynä aikana määrättyyn hintaan.

Lainalla ja optiolla voidaan käydä jälkimarkki- noilla kauppaa erikseen. Vaihtovelkakirjalainan tavoin optiolainan kuponkikorko on alhaisempi kuin tavallisen joukkovelkakirjalainan, koska osa kuponkikorosta on käytetty osakeoption ostami- seen.

Optiolainaan sisältyy vipuvaikutus ja erityisesti sen optio-osuuteen voi kohdistua isoja hintavaih- teluita. Optiolainan riski sijoittuu osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen väliin. Optiolainan lik- viditeetti on heikompi kuin perinteisten joukko- velkakirjalainojen. Optiolainoihin ei liity vakuus- vaadetta tai muita taloudellisia sitoumuksia.

Positiivisissa markkinaolosuhteissa option kurssi sekä optiolainan arvo nousevat. Negatiivisissa markkinaolosuhteissa option arvo sekä optiolai- nan arvo laskevat.

Johdannaiset

Johdannaissopimuksia ovat optiot, termiinit, futuurit, vaihtosopimukset, näiden yhdistelmät ja / tai muut vastaavat sopimukset. Johdannais- sopimukset voivat olla vakioituja tai vakioimat- tomia (OTC-johdannaiset).

Johdannaissopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka arvo voi riippua sopimuksen kohde-etuuden arvon muutoksista, hintavaihtelusta (volatilitee- tista), korkotason vaihtelusta, sopimuksen erään- tymisajasta tai muusta johdannaisen arvoon vaikuttavasta tekijästä. Johdannaissopimuksen kohde-etuutena voi olla esim. osake, valuutta, korko, hyödyke, luottoriski, indeksi tai tällaisen kohde-etuuden hinnan kehitystä kuvaava tun- nusluku. Johdannaisinstrumenttien voimassaolo- aika vaihtelee hyvin lyhyestä ajanjaksosta useisiin vuosiin.

Kohde-etuuden arvon muutoksen, eli markki- nariskin lisäksi johdannaissopimusten arvoon ja sopijapuolten suoritusvelvollisuuksien määrään, ajoitukseen ja toteutukseen voivat vaikuttaa mm. lainsäädännön muutokset sekä vastapuolen mak- sukyvyttömyydestä johtuva suorituksen viivästy- misen ja luottotappion riski.

Johdannaissopimuksen lopullinen tuotto riip- puu valitun kohde-etuuden kehityksestä. Joh- dannaisinstrumentin tuottoon vaikuttavat myös

muut sopimuksen ehdoissa mahdollisesti mainitut tekijät sekä mahdollisesti vaadittavaan vakuu- den asettamiseen liittyvät kustannukset. Etenkin vakioimattomien johdannaissopimuksen ehtojen muuttaminen tai sopimuksen päättäminen kes- ken sopimuskauden tai oikeuksien ja velvollisuuk- sien siirtäminen kolmannelle osapuolelle saattaa viedä aikaa ja aiheuttaa kustannuksia. Sopimus- velvoite täytetään lähtökohtaisesti toimittamalla kohde-etuus tai suorittamalla sopimuksen arvo rahassa lunastuspäivänä. Johdannaisiin yleensä liittyy vipuvaikutusta.

Koska johdannaiset ovat kohde-etuutta koske- via sopimuksia, yllä kuvatut kohde-etuuksiin liit- tyvät riskit ja niistä aiheutuvat hinnanvaihtelut vaikuttavat suoraan johdannaisten arvoon. Joh- dannaiset ovat luonteeltaan hyvin herkkiä hin- tamuutoksille. Niiden käyttäytyminen erilaisissa markkinatilanteissa vaihtelee huomattavasti ja on riippuvainen kunkin johdannaisen ominaispiir-

teistä ja jäljellä olevasta erääntymisajasta. Erään- tymispäivän lähestyessä johdannaisten hintaliik- keet ovat yleensä suurimmat, jos johdannaisen toteutushinta on lähellä silloista markkinahintaa. Epälikvideihin johdannaisiin saattaa liittyä suuria hinnoittelu- ja likviditeettiriskejä. Johdannaisso- pimuksista voi tyypistä riippuen aiheutua sijoitta- jalle muita taloudellisia sitoumuksia tai velvoitteita kuin hankintakustannus, ja hankintaan voi liittyä vakuusvaatimus tai muita velvoitteita. Johdan- naissopimuksen arvo voi muuttua nopeasti ja voi- makkaasti, jolloin mahdollinen vakuusvaje voidaan joutua kattamaan kolmannen osapuolen tarjo- amilla lisävakuuksilla. Vakuus voidaan myös joutua realisoimaan. Johdannaisten likviditeettiin saattaa sisältyä rajoituksia. Vieraan valuutan määräisiin johdannaisten arvoihin vaikuttavat myös valuutta- kurssimuutokset. Johdannaissopimuksista voidaan muodostaa yhdistelmiä. Yksittäisen johdannaisso- pimuksen ehdot voivat olla sellaisia, että voitto-/ tappiomahdollisuus voi kasvaa hyvin suureksi. Tap- pioriski voi tietyissä strategioissa muodostua teo- riassa rajattomaksi.

Sijoitusrahastot ja erikoissijoitusrahastot

Yllä kuvattuihin rahoitusvälineisiin ja niiden yhdis- telmiin voidaan tehdä sijoituksia useimmiten suo- rien sijoitusten lisäksi myös rahastojen kautta.

Xxxxxxxx omistavat siihen sijoittaneet sijoittajat osuuksiensa suhteessa. Rahastoa hoitava rahas- toyhtiö tai vaihtoehtorahastojen hoitaja kerää yksityishenkilöiden ja yhteisöjen varoja yhteen

ja sijoittaa ne useisiin eri arvopapereihin, jotka muodostavat rahaston. Rahasto voi olla sijoi- tusrahastolain mukaisesti sijoitukset hajauttava sijoitusrahasto (UCITS-rahasto) tai vaihtoehtora- hasto, joiden sijoitustoiminnalle ei ole laissa ase- tettu hajautusvaatimuksia (mm. erikoissijoitusra- hastot ovat vaihtoehtorahastoja).

Voitonjakoon perustuvan jaottelun mukaan rahastot jaetaan rahastoihin, jotka jaka- vat voittoa vuosittain sekä kasvurahastoihin,

joissa voitto kasvattaa rahasto-osuuden arvoa. Samassa rahastossa voi olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia. Kiinteistöihin sijoittavilla rahas- toilla on ainoastaan tuotto-osuuksia. Rahasto sijoittaa rahasto-osuuksien myynnistä saamansa varat rahaston säännöissä ilmaistua sijoitusstra- tegiaa noudattaen.

Sijoitusrahaston tai erikoissijoitusrahaston sään- nöt määrittävät sijoituspolitiikan. Xxxxxxxx säännöistä ilmenevät rahaston sijoitustoiminnan tavoitteet ja rajoitukset. Sijoituskohteen valin- nan mukaan sijoitusrahastot voidaan jaotella osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, pitkän koron rahastoihin, keskipitkän koron rahastoihin, lyhyen koron rahastoihin ja kiinteistörahastoihin. Rahastojen käyttäytyminen eri markkinatilan- teissa sekä niiden hintavolatiliteetti vaihtelevat sen mukaisesti, mihin omaisuusluokkaan rahasto sääntöjensä puitteissa sijoittaa.

Rahastoyhtiön on lunastettava rahasto-osuudet sijoittajalta vaadittaessa. Rahaston varoista peri- tään sen toimintaan liittyvät kulut, kuten hallin- nointi- ja säilytyspalkkiot, joiden suuruus vaihtelee rahastosta riippuen, ja ne yksilöidään avaintieto- esitteessä. Rahastot eivät lähtökohtaisesti ole pääomaturvattuja, eli on mahdollista, että ne menettävät merkittävän osan arvostaan niiden riskitasosta riippuen. Rahastojen enimmäistap- pio on kuitenkin rajattu sijoitettuun pääomaan.

Rahastoihin ei liity vakuusvaateita tai muita vas- taavia taloudellisia sitoumuksia.

Rahaston riskitaso riippuu rahaston sijoitusstra- tegiasta. Sijoitettavien varojen hajauttaminen useampaan kuin yhteen toisistaan riippumat- tomaan sijoituskohteeseen pienentää rahaston kokonaisriskiä suhteessa yksittäiseen sijoituskoh- teeseen (ns. korrelaatio-efekti). Rahastot ovat pääsääntöisesti likvidejä päivittäin, mutta rahas- tojen likvidiyttä voi olla rajoitettu rahaston sään- nöissä esimerkiksi poikkeuksellisten markkina- tilanteiden varalta rahasto-osuudenomistajien edun vuoksi tai rahaston harjoittaman sijoitus- politiikan vuoksi. Lisäksi erikoissijoitusrahasto- jen osuuksien lunastukset voivat olla mahdollisia harvemmin, säännöissä määriteltyinä ajankoh- tina, kuten kuukausittain tai neljännesvuosittain. Rahastoihin ei yleensä liity vipuvaikutusta.

Vaihtoehtoiset sijoitukset, mukaan lukien kommandiittiyhtiömuotoiset vaihtoehtorahastot

Vaihtoehtoisiksi sijoituksiksi luetaan yleensä vakiintuneiden arvopaperiluokkien (rahamark- kinainstrumentit, joukkovelkakirjat, osakkeet, johdannaiset, warrantit, sijoitusrahastot, ETF:t, ETP:t) ulkopuolelle jäävät sijoitukset, kuten inf- rastruktuurihankkeet, kiinteistösijoitukset ja

-rahastot, pääomarahastot, listaamattomat yhtiöt, hyödykkeet ja absoluuttisen tuoton rahas- tot, mutta niille ei ole olemassa yksiselitteistä ja tyhjentävää määritelmää. Vaihtoehtoisilla sijoi- tuskohteilla on usein vapaammat sijoitusmahdol- lisuudet kuin vakiintuneilla arvopaperiluokilla ja niiden sääntelykehikko saattaa poiketa merkittä- västi totutusta. Vaihtoehtoisten sijoitusten riskit poikkeavat usein perinteisistä sijoituksista.

Kommandiittiyhtiömuotoinen vaihtoehtorahasto (ky-rahasto) on Suomessa yleensä määräaikai- nen kommandiittiyhtiö, jossa on osakeyhtiö- muotoinen vastuunalainen yhtiömies. Sijoittajat ovat kommandiittiyhtiön äänettömiä yhtiömie- hiä, joilla ei sijoitusneuvostoa lukuun ottamatta välttämättä ole mahdollisuutta vaikuttaa rahas- ton toimintaan. Ky-rahaston hoitamisesta vas- taa hallinnointiyhtiö. Ky:n perustamisasiakirja on yhtiösopimus ja rahaston toimintaa määrittää tarkemmin sijoittajien, rahaston ja vastuunalai- sen yhtiömiehen välillä solmittu rahastosopimus.

Ky-rahastoon annetaan sijoitussitoumus, jonka mukainen pääoma sitoutuu vähitellen rahaston tarpeiden mukaan. Sijoittajan antama sijoitus- sitoumus on peruuttamaton. Pääomakutsut on maksettava lyhyellä aikataululla riippumatta sijoit- tajan sen hetkisestä taloudellisesta asemasta ja seuraamus pääomakutsun laiminlyömisestä on erittäin ankara. Rahaston varoista peritään sen toimintaan liittyvät kulut, kuten hallinnointi- ja säilytyspalkkiot, joiden suuruus vaihtelee rahas- tosta riippuen, ja ne yksilöidään avaintietoesi- teessä.

Tyypillisesti ky-rahasto on suljettu sen jälkeen, kun etukäteen asetettu varainkeruuaika on kulu- nut umpeen tai kun tavoiteltu pääoma on sijoi- tussitoumuksina kerätty sijoittajilta. Suljet-

tuun rahastoon ei lähtökohtaisesti voi tehdä uusia sitoumuksia. Rahastojen toiminta-aika on yleensä ennalta määrätty. Tyypillinen toiminta- aika on yli kymmenen vuotta ja rahaston toimi- kautta voidaan usein myös jatkaa. Sijoittajan sijoitus ky-rahastoon on luonteeltaan epälikvidi. Sijoitusta ei yleensä voi lunastaa kesken sijoitus- ajan. Varojenjaon ajoitusta tai määrää rahas- tosta ei voida varmuudella ennakoida. Jos sijoit- taja voi rahaston vastuunalaisen yhtiömiehen suostumuksella myydä osuutensa rahastossa sen toimikauden aikana, sijoittaja kantaa itse riskin siitä, että ostajaa ei löydy tai osuudesta ei saada käypää hintaa.

Ky-rahaston sijoitustoimintaan liittyy riski sijoite- tun pääoman menettämisestä. Sijoituskohteita ei ole ennalta määrätty ja rahasto ja sen kohde- rahastot voivat joutua kilpailemaan tarjolla ole- vista sopivista sijoitusmahdollisuuksista. Mah- dollinen vajaa sijoitusaste voi vaikuttaa rahaston kokonaistuottoon epäedullisesti. Rahaston sijoi- tustoiminnan hoitaminen riippuu myös suppeasta määrästä vaihtoehtorahaston hoitajan avain- henkilöitä ja muutokset henkilöstössä voivat vai- kuttaa rahaston toiminnan tuloksellisuuteen.

Sama voi koskea ky-rahaston kohderahastoja.

Ky-rahaston ja sen sijoitusten verokohtelu voi myös olla tulkinnanvaraista ja/tai muuttua ajan mittaan haitallisella tavalla.

Vaihtoehtoiset sijoitukset tuovat tyypillisesti hajautushyötyjä perinteisiin omaisuusluokkiin (kuten osakkeet ja korkosijoitukset) nähden. Vaihtoehtoisten omaisuusluokkien tuottokehitys voi poiketa huomattavasti osake- ja korkomark- kinoiden kehityksestä. Vaihtoehtoisten sijoitusten avulla arvopaperisalkulle voidaan tavoitella lisä- tuottoja ja/tai parantaa hajautusta, sillä vaihto- ehtoisten sijoitusten tuotot eivät ole riippuvaisia vakiintuneiden sijoitusluokkien tuotoista.

Vaihtoehtoisten sijoitusten väliset erot tuotto- ja riskiominaisuuksissa voivat olla suuria. Matalam- man riskitason tuotteita ovat yleisimmin kiinteis- tösijoitukset ja infrastruktuurihankkeet, joiden kassavirrat ja tuotot ovat vakaita konkreettisten fyysisten kohteiden ja pitkään sitoutuneen pää- oman ansiosta. Pääoman pitkä sitoutumisaika kuitenkin heikentää sijoituksen likviditeettiä. Pää- omarahastoihin ja listaamattomiin yhtiöihin sijoit- tamisen tuotto- ja riskiominaisuudet taas ovat verrattavissa korkeamman riskin listattuihin osak- keisiin, joiden likviditeetti on matala. Pääomara- hastojen ja listaamattomien yhtiöiden hinnan- vaihteluun ja likviditeettiin liittyvä riski on korkea. Osassa vaihtoehtoisista sijoitustuotteista hyödyn- netään vipuvaikutusta (esim. futuureilla toteutet- tavat sijoitusstrategiat). Vaihtoehtoiset sijoituk- set eivät ole pääomaturvattuja, eli on mahdollista, että ne menettävät merkittävän osan arvostaan. Vaihtoehtoisten sijoitusten enimmäistappio on kuitenkin rajattu sijoitettuun pääomaan.

Hyödykkeet, kuten raaka-aineet ja arvometallit eivät tuota sijoittajalle kassavirtaa vaan niiden hyödyt perustuvat odotettuun arvonnousuun ja salkkua suojaavaan vaikutukseen. Hyödykkeiden tuotot eivät ole voimakkaasti keskenään riippu- vaisia, sillä niiden hinnanmuodostukseen vaikut- tavat tekijät ovat erilaisia. Hyödykkeiden hinnan- vaihteluun liittyvä riski on korkea. Eri hyödykkeillä voi lisäksi olla hyvin erilaista hintakehitystä, joka saattaa liittyä kansainväliseen kysyntään, tarjon- taan tai sääoloihin.

Absoluuttisen tuoton rahastojen toiminta on usein vähemmän säänneltyä kuin muiden rahas- tojen, joten niille on mahdollisuus asettaa erilai- sia tuotto- ja riskitavoitteita. Ne voivat käyttää perinteisiä rahastoja tehokkaammin johdan- naisstrategioita, velkavipua, lyhyeksi myyntiä ja erilaisia vaihtosopimuksia. Matalariskisempien absoluuttisen tuoton rahastojen tavoitteena on saavuttaa vakaa positiivinen tuotto riippumatta siitä, ovatko osake- tai korko- tai kiinteistömark- kinat nousussa tai laskussa. Korkeimman riskin absoluuttisen tuoton rahastot taas tavoittelevat merkittävästi korkeammalla riskinotolla erittäin korkeaa tuottoa. Monimutkaisten strategioiden

vuoksi absoluuttisen tuoton rahastojen koko- naisriskit koostuvat useista riskeistä (esimerkiksi osake-, korko, luotto-, johdannais-, likviditeetti, vastapuoliriski), joiden yhteisvaikutusta sijoitta- jan saattaa olla vaikea arvioida.

Vaihtoehtoisissa sijoituksissa likviditeetti on tyy- pillisesti alhaisempi tai olematon.

ETF

ETF (Exchange Traded Fund) on säännellyllä markkinalla (pörssissä tai vastaavassa kaupan- käyntijärjestelmässä) kaupankäynnin kohteena oleva rahasto, jonka kurssikehitys seuraa valittua indeksiä tai muuta kohde-etuutta.

ETF-rakenteet ovat erilaisia ja vaihtelevat liikkee- seenlaskijakohtaisesti. ETF:iä hallinnoi ja laskee liikkeeseen erillinen ETF-liikkeeseenlaskija, joka on usein jonkin suuren ulkomaisen pankin tai muun finanssimarkkinoilla toimivan yrityksen tätä var- ten perustama tytäryhtiö. ETF:n liikkeeseenlas- kija ostaa sijoittajan varoilla arvopapereita, jotka tulevat ETF:n omistukseen. Sijoittajat puolestaan omistavat sijoituksensa mukaisen määrän osuuk- sia ETF:sta. ETF:n varat ovat erillään ETF:n liik- keeseenlaskijan omista varoista. Mikäli liikkee- seenlaskija tulee maksukyvyttömäksi konkurssin tai muun syyn vuoksi, ETF:n varat ovat edelleen sijoittajan omaisuutta. ETF:ien tavoitteena on seurata indeksin kehitystä. Tyypillisesti indeksit ovat osake- tai korkoindeksejä. Joidenkin ETF:ien tavoitteena saattaa olla myös seurata valittua indeksiä vivutettuna, jolloin ETF seuraa indeksin kehitystä, mutta ETF:n arvonmuutokset ovat esi- merkiksi kaksin- tai kolminkertaisia verrattuna indeksin arvonmuutoksiin. Käänteisten ETF:ien tavoitteena on seurata indeksin kehitystä kään- teisesti, jolloin indeksin arvon nouseminen johtaa ETF:n arvon alenemiseen ja vastaavasti indek-

sin arvon aleneminen johtaa ETF:n arvon nouse- miseen. ETF:t eivät ole pääomaturvattuja, eli on mahdollista, että niihin sijoitetusta pääomasta menetetään merkittävä osa.

ETF:ien käyttäytyminen eri markkinatilanteissa vaihtelee sen mukaisesti, mihin indeksiin ETF on sidottu. Osake-ETF:t yleensä nousevat, kun osakemarkkinat yltävät positiivisiin tuottoihin ja päinvastoin laskumarkkinassa. Korko-ETF:t mukailevat joukkolainojen käyttäytymistä eri

markkinatilanteissa. Yleisen korkotason laskiessa korko-ETF:ien tuotot nousevat ja korkotason noustessa korko-ETF:t:ien tuotot saattavat pai- nua negatiivisiksi. Useissa ETF:issä on mahdollista valita joko tuotto- tai kasvuosuuksia, joista kas- vuosuuksien tuottokehitys on kerääntyvien osin- kojen ja koronmaksujen kautta tasaisempaa.

Euroopassa ETF-kaupankäynnin erityispiirteenä on, että suuret sijoittajat tekevät ETF-kaup- poja myös pörssin ulkopuolella ns. OTC (Over The Counter) -markkinoilla. Tällöin esim. instituutio- sijoittaja tekee ETF-kaupat suoraan liikkeeseen- laskijan tai markkinatakaajan kanssa. Markkina- takaaja voi olla esimerkiksi pankkiiriliike, joka on sitoutunut pörssin aukioloaikana tarjoamaan lik- viditeettiä ETF:lle. Pääomiltaan pienempiin sekä harvinaisempiin indekseihin sidottuihin ETF:iin voi liittyä pienistä kaupankäyntivolyymeistä aiheu- tuva likviditeettiriski.

Käytännössä markkinatakaaja on sitoutunut pitä- mään tietyn määrän ETF-osuuksia sekä myynti- että ostolaidalla. Useimmissa tapauksissa myös osto- ja myyntitarjouksen välinen enimmäisero on ennalta sovittu. ETF-tuotteita voidaan rakentaa pääasiassa kahdella eri toteutustavalla: arvopa- peripohjaisina (fyysinen) tai johdannaispohjaisina (synteettinen). Molempiin näistä kohdistuu vasta- puoliriski (esimerkiksi jos fyysisten ETF-tuotteiden säännöt sallivat osakelainauksen), mutta erityi- sesti vastapuoliriski koskee synteettisiä ETF-tuot- teita ja kohdistuu vastapuolen kykyyn toteuttaa sille asetetut velvoitteet. Liikkeeseenlaskija pyrkii hallitsemaan tuotteisiin liittyvää vastapuoliriskiä erilaisilla vakuusvaateilla.

ETF:t vaativat muiden pörssinoteerattujen rahoi- tusvälineiden tapaan säilytystilin, jonka lisäksi ETF-kaupoista sijoittaja joutuu maksamaan pal- veluntarjoajan määrittelemät kaupankäyntikulut. ETF:iin ei liity vakuusvaateita tai muita vastaavia taloudellisia sitoumuksia.

ETC

ETC:t (Exchange Traded Commodity) ovat pörssi- noteerattuja raaka-aineita, joilla voidaan käydä kauppaa pörssissä samalla tavoin kuin osakkeilla. ETC:n kurssikehitys seuraa esim. kohde-etuutena olevan raaka-aineen tai raaka-ainekorin hintaa. Mikäli ETC on toteutettu raaka-ainejohdannai- silla, vaikuttavat sijoittajan saamaan kokonais- tuottoon myös rullausvoitot tai -tappiot. Rullauk- sella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa ETC myy erääntyvää raaka-ainefutuuria ja ostaa myö- hemmin erääntyvää tilalle.

ETC:n riskejä ovat muun muassa markkina-, luotto-, valuutta- ja vastapuoliriski. Markkinariski liittyy kohde-etuuden hintakehitykseen. Pääoma voi laskea tai sen voi teoriassa menettää koko- naan, jos ETC:n kohde-etuutena olevan raaka- aineen tai raaka-ainekorin hinta laskee. Sijoitus- strategiasta riippuen hinnanmuutos voi tietyillä ETC:illä olla suurempi kuin kohde-etuuden hin- nanmuutos. Luottoriski koskee liikkeeseenlaski- jan takaisinmaksukykyä. Valuuttakurssiriski tulee

huomioida kohde-etuuden valuutan sekä notee- rausvaluutan suhteen. ETC:t eivät ole pääomatur- vattuja, eli on mahdollista, että niihin sijoitetusta pääomasta menetetään merkittävä osa. Vasta- puoliriski koskee erityisesti johdannaisilla toteu- tettuja ETC-tuotteita ja kohdistuu vastapuolen kykyyn toteuttaa sille asetetut velvoitteet. Liikkee- seenlaskija pyrkii hallitsemaan tuotteisiin liittyvää vastapuoliriskiä erilaisilla vakuusvaateilla.

ETC:ihin liittyvä hintavolatiliteetti voi olla kor- kea ja niihin voi liittyä vipuvaikutusta. ETC:t eivät ole pääomaturvattuja, eli on mahdollista, että ne menettävät merkittävän osan arvostaan.

ETC:ihin kohdistuva enimmäistappio on kuiten- kin rajattu sijoitettuun pääomaan. ETC:t vaativat muiden pörssinoteerattujen rahoitusvälineiden tapaan säilytystilin, jonka lisäksi ETC-kaupoista sijoittaja joutuu maksamaan palveluntarjoajan määrittelemät kaupankäyntikulut.

Käänteiset ETC:t ovat rakenteita, joiden kurs- sikehitys seuraa päivätasolla käänteisesti koh- demarkkinaa tai -etuutta. Indeksin arvon nou- seminen johtaa ETC:n arvon alenemiseen ja vastaavasti indeksin arvon aleneminen johtaa ETC:n arvon nousemiseen.

ETN

ETN-tuotteet (Exchange Traded Note) ovat pörs- sinoteerattuja arvopapereita, joihin lähtökoh- taisesti liittyy liikkeeseenlaskijariski toisin kuin rahastomuotoisissa ETF-tuotteissa. Ostaessaan ETN-tuotteen sijoittaja saa liikkeeseenlaskijan lupauksen kohdeindeksin mukaisesta tuotosta.

ETN on oikeudelliselta muodoltaan velkakirja, johon on liitetty johdannainen. Siten siihen liit- tyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. ETN:ään sijoitetuilla varoilla liikkeeseenlaskija ei kuitenkaan osta kohdeindeksissä olevia arvopa- pereita, joten liikkeeseenlaskijan tullessa mak- sukyvyttömäksi konkurssin tai muun syyn vuoksi sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Näin ollen ETN:t eivät ole pääomaturvattuja. ETN:iin voi liittyä pienistä kaupankäyntivolyymeistä aiheutuva likviditeet- tiriski. ETN:iin ei liity vakuusvaateita tai muita vastaavia taloudellisia sitoumuksia. Sen sijaan ETN:iin voi liittyä vipuvaikutusta.

ETN-tuotteet seuraavat valitun kohde-etuuden hintakehitystä ja niillä käydään kauppaa pörs- sin aukioloaikoina vallitsevaan kurssitasoon. ETN- tuotteiden avulla voidaan rakentaa tuotteita, joita ETF-rakenteella ei ole mahdollista toteut- taa. Esimerkiksi volatiliteetti-indeksejä seuraavat tuotteet ovat usein ETN-rakenteisia.