LÄÄKÄRISOPIMUS 2003–2004
LÄÄKÄRISOPIMUS 2003–2004
sivu
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 8
1 § Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen 8
2 § Sopimuksen voimassaoloaika 8
3 § Henkilökohtaisten peruspalkkojen yleiskorotus
1.3.2003 ja 1.3.2004 8
4 § Henkilökohtaisten lisien yleiskorotus
1.3.2003 ja 1.3.2004 8
5 § Sopimuksen palkkahinnoittelujen yleiskorotus
1.3.2003 ja 1.3.2004 9
6 § Käynti- ja toimenpidepalkkioiden, todistus- ja lausunto- palkkioiden sekä päivystyksen peruskorvausten tarkistus 1.3.2003 ja 1.3.2004 9
7 § Liittoerät (paikalliset järjestelyerät) 9
8 § Työaikamääräysten ja -järjestelyjen uudistaminen 9
9 § Jatkuva neuvottelumenettely 10
10 § Indeksiehto 10
11 § Tarkastelulauseke 11
12 § Tarkistettujen palkkojen ja palkkioiden maksaminen 11
13 § Sopimuksen raukeaminen 12
YLEINEN OSA 13
I SOVELTAMISALA 13
1 § Soveltamisala 13
2 § Sopimuksen soveltaminen 13
3 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivien lääkärien
erityismääräysten soveltamisedellytykset 15
4 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot 18
II PALKKAUS 19
5 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset 19
6 § Kasvatus- tai perheneuvolan lääkärien
palkkahinnoittelu 1.3.2003 21
7 § Terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien
varsinainen palkka 22
8 § Omalääkärinä toimivan lääkärin varsinainen palkka,
päiväpalkka ja tuntipalkka 22
9 § Terveyskeskuksen hammaslääkärin varsinainen palkka 23
10 § Henkilökohtainen lisä 23
III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET 27
11 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset 27
12 § Säännöllinen työaika 28
13 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivan lääkärin
tavoitettavuusaika 30
14 § Kliininen lisätyö 30
15 § Päivystys 31
16 § Muu lisä- ja ylityö 35
17 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle 36
18 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso 36
19 § Työaika-asiakirjat 37
IV LEPOAJAT 37
20 § Viikoittainen vapaa-aika 37
21 § Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän
suunnitteleminen vapaaksi 38
22 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko) 38
V MUUT MÄÄRÄYKSET 39
23 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset 39
24 § Lomarahavapaa 39
25 § Luottamusmiehenä toimivan omalääkärin palkkio 40
26 § Omalääkärinä toimivalle lääkärille ammatilliselta täydennyskoulutusajalta maksettava palkkaus 40
27 § Sopimusraami 41
28 § Paikallinen sopiminen 41
29 § Sopimuksen voimassaolo 42
30 § Työrauha 42
YLEISEN OSAN LIITE 1 43
TYÖVUOROLUETTELOA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE 43
1 Työvuoroluettelon laatiminen 43
2 Tasoittumisjärjestelmä 44
3 Työvuoroluettelon muuttaminen 44
4 Kuulemis- ja neuvottelumenettely
työaikajärjestelymuutoksissa 44
5 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista
ajoista työvuoroluettelossa 45
YLEISEN OSAN LIITE 2 49
LÄÄKÄRISOPIMUKSEN SOVELTAMISPIIRIÄ KOSKEVIEN MÄÄRITELMIEN SOVELTAMISOHJE 49
Yleislääkärin oikeuden omaava laillistettu lääkäri 49
Erikoislääkärin pätevyyden omaava lääkäri 49
Laillistettu lääkäri, jolta puuttuu yleislääkärin oikeus tai
erikoislääkärin pätevyys 50
Lääketieteen opiskelija 50
Lääkäri 50
Amanuenssi 50
Laillistettu hammaslääkäri 50
Erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava hammaslääkäri 51
Osalaillistettu hammaslääkäri 51
Hammaslääketieteen opiskelija 51
Hammaslääkäri 51
Laillistettu eläinlääkäri 51
Erikoiseläinlääkäri 52
Eläinlääketieteen opiskelija 52
LIITE 1 TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT 53
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2003 53
2 § Omalääkärinä toimivan lääkärin väestöosa 56
3 § Syrjäisyyskorotus 57
4 § Toimenpidepalkkiot 57
5 § Käyntipalkkiot 58
6 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot
(muut kuin omalääkärit) 61
7 § Kliinisen lisätyön ja päivystyksen käyntipalkkioiden korvaustaulukko 62
8 § Päivystyksen peruskorvaukset 64
LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 66
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2003 66
2 § Syrjäisyyskorotus 68
3 § Potilaskohtainen osa 68
4 § Toimenpidepalkkiot 70
5 § Käyntipalkkiot 70
6 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot 71
7 § Yksin työtä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot 72
8 § Päivystyksen peruskorvaukset ja takuupalkka 72
9 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä 73
LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT 74
I PALKKAUS 74
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2003 74
2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot 76
3 § Erikoismaksuluokan palkkiot 78
II KLIININEN LISÄTYÖ 79
4 § Kliinisen lisätyön palkkiot 79
III PÄIVYSTYS 81
5 § Päivystyskorvaukset 81
IV SIVUVIRANHALTIJOIDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT 85
6 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden
palvelussuhteen ehdot 85
LIITE 4 SAIRAALAHAMMASLÄÄKÄRIT 88
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2003 88
2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön
toimenpidepalkkiot 89
3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot 90
4 § Liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen 90
LIITE 5 KUNNALLISELÄINLÄÄKÄRIT 91
I PALKKAUS 91
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2003 91
2 § Lihantarkastuspalkkiot 95
3 § Kunnalliseläinlääkäritaksa 95
4 § Vuosisidonnaisen osan laskentapalkka 96
5 § Palkka vuosiloman, palkallisen virkavapaan
ja koulutuksen ajalta 97
II LEPOAJAT 97
6 § Vapaapäivien vähimmäismäärä 97
III PÄIVYSTYS 99
7 § Päivystyskorvaukset 99
LIITE 5 a LIITTEEN 5 2 §:SSÄ TARKOITETUT
LIHANTARKASTUSPALKKIOT 102
LÄÄKÄRISOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TOIMENPIDELUETTELOT
Terveyskeskusten lääkärien toimenpideluettelo (tilausnumero 3-0692)
Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo (tilausnumero 3-0692)
Kunnalliseläinlääkäritaksa (KT:n yleiskirje 20/2002) Sairaalalääkärien toimenpideluettelo (tilausnumero 3-0619)
Sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelo (KT:n yleiskirje 22/2001)
KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2003–2004 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 § Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen
Tällä virkaehtosopimuksella toteutetaan 18.11.2002 allekirjoitettu tulopo- liittista sopimusta vuosille 2003–2004 koskeva neuvottelutulos kunnalli- sen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla.
Tulopoliittisen sopimuksen mukainen 0,2 %:n suuruinen tasa-arvoerä, joka on laskettu edellä tarkoitetun neuvottelutuloksen 2.2.3 kohdan mu- kaisesti, ja 1,8 %:n suuruinen yleiskorotus yhdistetään 1.3.2003 lukien jäljempänä 3 §:ssä mainituksi 2,0 %:n suuruiseksi yleiskorotukseksi.
2 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä virkaehtosopimus on voimassa 1.2.2003–15.2.2005. 3 § Henkilökohtaisten peruspalkkojen yleiskorotus 1.3.2003 ja 1.3.2004
1 mom. Yleismääräys
Sopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan (muut kuin jäljempänä 2 ja 3 momentissa määrätyt sekä yleisen osan 4 §:ssä tarkoitetut amanuens- sit) peruspalkkaa korotetaan 1.3.2003 lukien 2,0 % ja 1.3.2004 lukien 1,7 %.
2 mom. Omalääkärin perusosan peruspalkka ja väestöosa
Liitteessä 1 tarkoitetun omalääkärin perusosan peruspalkkaa korotetaan 1.3.2003 lukien 2,0 % ja 1.3.2004 lukien 1,7 % sekä väestöosaa
1.3.2003 lukien 2,0 % ja 1.3.2004 lukien 1,7 %.
3 mom. Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan peruspalkkio
Liitteen 3 6 §:ssä ja liitteen 4 4 §:ssä tarkoitetun yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan peruspalkkiota korotetaan 1.3.2003 lukien 2,0 % ja 1.3.2004 lukien 1,7 %.
4 § Henkilökohtaisten lisien yleiskorotus 1.3.2003 ja 1.3.2004
Viranhaltijalle 28.2.2003 maksettua yleisen osan 10 §:ssä tarkoitettua euromääräistä henkilökohtaista lisää korotetaan 1.3.2003 lukien 2,0 % ja 1.3.2004 lukien 1,7 %. Vastaavasti korotetaan liitteen 3 6 §:ssä ja liitteen 4 4 §:ssä tarkoitetulle yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijalle makset- tua henkilökohtaista lisää ja tehtävälisää.
5 § Sopimuksen palkkahinnoittelujen yleiskorotus 1.3.2003 ja 1.3.2004
Sopimuksen palkkahinnoittelujen vähimmäisperuspalkkaa, liitteen 1 2
§:ssä määrättyä terveyskeskuksen omalääkärien väestöosaa ja liitteen 3 6 §:ssä määrättyjä yliopistollisten keskussairaaloiden sivuviranhaltijoiden peruspalkkioita korotetaan 1.3.2003 ja 1.3.2004 lukien edellä 3 §:ssä todettua yleiskorotusta vastaavasti.
6 § Käynti- ja toimenpidepalkkioiden, todistus- ja lausuntopalkkioiden sekä päivys- tyksen peruskorvausten tarkistus 1.3.2003 ja 1.3.2004
Sopimuksen euromääräisiä käynti- ja toimenpidepalkkioita, todistus- ja lausuntopalkkioita sekä päivystyksen peruskorvauksia tarkistetaan 1.3.2003 ja 1.3.2004 lukien kohdennetusti sopimuksen liitteistä ja kun- nalliseläinlääkäritaksasta ilmenevällä tavalla.
7 § Liittoerät (paikalliset järjestelyerät)
Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan 1.3.2003 lukien 0,8 %:n suuruisella ja 1.3.2004 lukien 0,5 %:n suuruisella liittoerällä.
Liittoerät käytetään paikallisena järjestelyeränä paikallisten palkkaus- epäkohtien korjaamiseen.
Paikallisen järjestelyerän käyttämisestä neuvotellaan AKAVA-JS:n edustajien kanssa pääsopimuksen 14 §:n mukaisesti pyrkien mahdolli- suuksien mukaan yksimielisyyteen. Jollei asiasta päästä yksimielisyy- teen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää jär- jestelyerien käytöstä 1.3.2003 ja 1.3.2004 lukien siten, että erä käyte- tään peruspalkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin.
8 § Työaikamääräysten ja -järjestelyjen uudistaminen Sopijaosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta:
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaa ohjaavat ene- nevässä määrin asiakkaiden tarpeet ja odotukset, joista johtuvat vaati- mukset on otettava huomioon organisaation palveluajoissa ja henkilös- tön työaikajärjestelyissä.
Työaikajärjestelyjen toteuttamistavoilla on olennainen merkitys organi- saation palveluresurssien tehokkaan käytön, henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun kannalta. Työaikajärjestelyt ovat osa palvelu- toiminnan organisointia, jossa sovitetaan yhteen tuotantovälineet, tek- nologia, pääoma, henkilöstöresurssit ja yksilölliset tarpeet.
Työnantajan ja viranhaltijoiden välinen vuoropuhelu työaikojen kehittä- mismahdollisuuksista on osa normaalia yhteistyötä, jonka avulla voidaan löytää uusia toimintatapoja ja ratkaista ongelmia. Osapuolet kannustuvat
paikallistasoa tarkastelemaan lääkärien työaikajärjestelyjä ja hakemaan malleja, joilla sovitetaan yhteen organisaation palvelutoiminnan sekä henkilöstön tarpeet ja työsuojelulliset vaatimukset.
Lääkärien säännöllisten työaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat voi- vat vaihdella ja työaikoja voidaan jaksottaa muutoin palvelutoiminnan vaatimusten mukaisesti. Toiminnan sitä edellyttäessä voidaan mm. ajanvarauspotilaiden vastaanottotoimintaa jatkaa nykyistä käytäntöä pi- dempään esim. järjestämällä iltapoliklinikka säännöllisenä työaikana. Vastaava järjestely voi koskea etukäteen pitkiksi tiedettyjä leikkauksia ja muitakin lääkäripalveluja. Työaikajärjestelyn muutoksista neuvotellaan lääkärisopimuksessa todetulla tavalla (yleisen osan liite 1).
9 § Jatkuva neuvottelumenettely
Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvotte- lumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virkaehtosopimus- asioissa.
Jatketaan lääkärisopimuksen 2001–2002 työryhmien toimikautta. Työ- ryhmien tulee työssään tarkastella palkkaus- ja työaikajärjestelmiä ko- konaisuutena sekä ottaa huomioon kansallisen terveysprojektin tavoit- teet ja valtioneuvoston asiaa koskeva periaatepäätös. Työryhmien yksi- mieliset ehdotukset sopimusmuutoksiksi toteutetaan sopimuskauden aikana erikseen sovittavalla tavalla, jolloin voidaan paikallisesti hyödyn- tää mm. vuoden 2004 järjestelyeräratkaisua. Ellei muutoksista päästä yksimielisyyteen, toteutetaan tarvittavat sopimusmuutokset sekä tehtä- vien vaativuuden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia edistä- vät paikalliset toimenpiteet seuraavan sopimuskauden alusta ottaen huomioon kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteistä vuosina 2003–2004 tehdyssä sopimuksessa todetut kaikkia sopimus- aloja koskevat yhteiset kustannus- ym. periaatteet.
10 § Indeksiehto
Tulopoliittisen sopimuksen osapuolet kokoontuvat vuoden 2003 mar- ras-joulukuussa tarkastelemaan taloudellista tilannetta, hintojen kehitys- tä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä.
Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa kuluttajahintaindek- sin(2000=100) nousun marraskuusta 2002 lokakuuhun 2003. Alla ole- vaa indeksiehtoa sovelletaan, elleivät tämän sopimuksen osapuolet sovi asiasta yksimielisesti toisin.
Mikäli kuluttajahintaindeksin (2000=100) nousu vuoden 2002 marras- kuusta lokakuuhun 2003 ylittää 2,7 prosenttia, palkkoja korotetaan yli- tettä vastaavalla määrällä seuraavan yleiskorotuksen yhteydessä.
0,4 prosentin suuruisia tai sitä pienempiä korotuksia ei kuitenkaan mak- seta.
Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa mahdollisen indeksikorotuksen suuruuden.
11 § Tarkastelulauseke
Tulopoliittisen sopimuksen osapuolet kokoontuvat toukokuussa 2004 tarkastelemaan yleistä taloustilannetta, sopimuksen päämäärien toteu- tumista ja ansioiden kehitystä.
Ansioiden kehityksen tarkastelujakso on IV/2002–IV/2003 tai sitä vas- taava tilastojakso. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulopoliit- tista selvitystoimikuntaa. Tarkastelussa selvitetään, miten tasaisesti kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopimusalojen ansiot ovat tämän sopimuksen palkkaukselliset tavoitteet huomioon ottaen kehitty- neet sopimuskauden aikana. Sektori- ja sopimusalakohtaisten selvitys- ten kattavuudesta sopivat tulopoliittisen sopimuksen sopijaosapuolet.
Tulopoliittisen sopimuksen osapuolet sopivat tarvittavista toimenpiteistä.
Jos joku tulopoliittisen sopimuksen osapuolista katsoo, että edellä tar- koitetussa ansiokehitystarkastelussa ei sen jonkin sektori- tai sopimus- alan osalta ole päästy sopimuksen tarkoittamaan lopputulokseen, voi asianomainen sopijaosapuoli vaatia ansiokehitystarkastelun siirtämistä tätä varten perustettavaan ratkaisulautakuntaan siten kuin tulopoliittista sopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa on tarkemmin sovittu.
12 § Tarkistettujen palkkojen ja palkkioiden maksaminen
Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran vii- meistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeis- tään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät vii- meistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.
Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tar- kistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alka- van työaikajakson alusta lukien.
13 § Sopimuksen raukeaminen
Ellei 18.11.2002 allekirjoitettua tulopoliittista sopimusta koskevaa neu- vottelutulosta allekirjoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus.
Helsingissä 30. marraskuuta 2002 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
AKAVA–JS RY
YLEINEN OSA
I SOVELTAMISALA
1 § Soveltamisala
Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa terveyden- ja sosiaalihuollossa toimiviin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sekä eläinlääkintä-, ympäristöterveyden- huollossa ja ympäristönsuojelussa toimiviin eläinlääkäreihin, ellei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrät- ty.
Soveltamisohje
Em. liitteissä käytettyä terminologiaa (esim. laillistettu lääkäri, yleislääkärin oikeuden omaava lääkäri) on selostettu tarkemmin tämän osan liitteessä 2.
2 § Sopimuksen soveltaminen
1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen
Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän sopimuksen ja sen liitteiden 1–5 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä KVTES) viranhaltijoita koskevien määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin määrätty.
2 mom. KVTES:n määräysten soveltaminen
KVTES:n ja tämän sopimuksen sekä sen liitteiden määräyksiä so- velletaan siten, että tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityismääräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.
Soveltamisohje
Tarkasteltaessa esim. KVTES:n palkkausluvun määräysten suhdetta liittei- den erityismääräyksiin ei tämän sopimuksen piirissä oleville voida myöntää palkankorotusta tai tehdä palkkauksen alennusta samalla perusteella sekä tämän sopimuksen yleisessä osassa tai liitteessä olevan erityismääräyksen että KVTES:n palkkausluvun yleismääräyksen perusteella, vaan erityismää- räys syrjäyttää ao. yleismääräyksen.
3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat
Liite n:o | Soveltamispiiri | Määräykset |
1 Terveys- keskuksen lääkärit | Terveyskeskuksessa a) perinteisessä perusterveydenhuollon järjestelmässä työskentelevät lääkärit ja b) omalääkärinä toimivat (eli väestövastuisessa järjestelmässä työskentelevät lääkärit). Soveltamisohje Ks. jäljempänä 3 § omalääkäreitä koskevien määräysten soveltamisedellytyksistä | Palkkahinnoittelut Väestöosa * Syrjäisyyskorotus Säännöllisen työ- ajan/omalääkärin päiväajan toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot ** Päivystyskorvaukset Vastaanottotoiminnan käynti- ja toimenpidepalkkiot * Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon. * omalääkärit ** muut kuin omalääkärit |
2 | ||
Terveys- | Terveyskeskuksessa työskentelevät | Palkkahinnoittelu |
keskuksen hammas- lääkärit | hammaslääkärit. | Potilaskohtainen osa Syrjäisyyskorotus Säännöllisen työajan toimenpi- depalkkiot |
Kliinisen lisätyön toimenpide- | ||
palkkiot | ||
Päivystyskorvaukset | ||
Liite sisältää erikseen painetun | ||
toimenpideluettelon. | ||
3 | ||
Sairaa- la-lääkärit | Erikoissairaanhoidossa työskentelevät lääkärit sekä terveyskeskuksen ylläpitä- | Palkkahinnoittelu EML- ja todistuspalkkiot |
mässä erikoissairaanhoidossa toimivat psykiatrit. Soveltamisohje Liitettä sovelletaan sairaanhoitopiireissä, erityis- | Kliinisen lisätyön palkkiot Päivystyskorvaukset Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon. | |
huoltopiireissä ja kansanterveyslain voimaanpa- | ||
nolain 4 §:n nojalla terveyskeskuksen toiminnas- | ||
sa käytettäväksi siirretyissä erikoislääkärijohtoi- | ||
sissa sairaaloissa (ks. Kunnallisen sopimusval- | ||
tuuskunnan yleiskirjeet C 4/1981 ja C 18/ 1981) | ||
työskenteleviin. Liitettä sovelletaan viimeksi mai- | ||
nittuja sairaaloita vastaavassa laajuudessa myös | ||
erikoislääkärijohtoisissa Pieksämäen ja Raahen | ||
aluesairaaloissa, Jokilaakson ja Honkaharjun | ||
sairaaloissa sekä sairaala Lapponiassa työsken- | ||
televiin. | ||
4 |
Liite n:o | Soveltamispiiri | Määräykset |
Sairaa- la-hammas-lä äkärit | Erikoissairaanhoidossa työskentelevät rajoittamattoman laillistuksen omaavat hammaslääkärit. | Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Liitettä 3 vastaavat muut määräykset Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon. |
5 Kunnallis- eläinlääkärit | Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa työskentelevät laillistetut eläinlääkärit. Liitteen 1 §:n 6 kohdan, 3 §:n ja 7 §:n määräyksiä sovelletaan myös väliaikaisina eläinlääkäreinä toimiviin laillistamattomiin eläinlääkäreihin. | Palkkahinnoittelu Lihantarkastuspalkkiot Kunnalliseläinlääkäritaksa Henkilökohtaisen lisän sekä vuosisidonnaisen osan las- kennan sekä vuosiloma- ja virkavapaa-ajan vähimmäis- palkat Vapaapäiväjärjestelyt Päivystyskorvaukset Liite sisältää erillisen Kunnalliseläinlääkäritaksan. |
3 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivien lääkärien erityismääräysten soveltamisedellytykset
Soveltamisala
Liitteessä 1 määrättyjä omalääkäreitä koskevia erityismääräyksiä sovelletaan väestövastuiseen perusterveydenhuoltoon osallistu- vien, yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin pätevyyden omaavien laillistettujen lääkärien palvelussuhteen ehtoihin, mikäli jäljempänä kohdissa 1–3 sanotut seuraavat edellytykset täyttyvät:
Liitteen omalääkäreitä koskevia määräyksiä voidaan soveltaa myös laillistettuihin lääkäreihin, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta.
1 Lääkärille on määrätty henkilökohtainen vastuuväestö, jonka pe- rusterveydenhuollon palveluista hän kunnallisen viranomaisen määräämällä tavalla vastaa. Ennen kuin päätetään lääkärikohtai- sista vastuuväestöistä tai niitä koskevista merkittävistä muutoksista, neuvotellaan asiasta asianomaisten lääkärien kanssa.
2 Lääkärin henkilökohtaisesta vastuuväestöstä on selvitettävissä pe- rusvastuuväestö, jolla tarkoitetaan niitä lääkärin vastuuväestöön kuuluvia potilaita, jotka käyvät terveyskeskuksen lääkärin vastaan- otolla vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa.
3 Lääkärille määrätyn velvoitteen mukaan vastuuväestöön kuuluva henkilö pääsee hänelle osoitetun väestövastuulääkärin hoitoon, so. saa yhteyden lääkäriin ja tämän ohjeet hoidon asianmukaisesta järjestämisestä, pääsääntöisesti lääkärin seuraavana työpäivänä, kuitenkin viimeistään kolmen päivän kuluessa siitä, kun hän lääkä- rin tavoittamiseksi otti yhteyttä terveyskeskukseen.
Huomautus
Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan tulee saada asianmukainen hoito välit- tömästi.
Soveltamisohje
1 Omalääkärijärjestelmän käyttöönotto
Perusterveydenhuollon järjestämisestä väestövastuuperiaatteella ja väestö- vastuiseen toimintaan osallistuvista lääkäreistä (ns. omalääkärit) päättää toimivaltainen kunnallinen viranomainen. Omalääkäreitä koskevia määräyk- siä sovelletaan kunnan kaikkiin yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin päte- vyyden omaaviin terveyskeskuksen lääkäreihin, mikäli edellä 1 momentissa sanotut edellytykset täyttyvät. Liitteen soveltamisen kannalta ei ole merkitys- tä lääkärin virkanimikkeellä.
Laillistettujen lääkärien, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta, palvelussuhteen ehdot voidaan määritellä paikallisesti joko omalääkäreinä toimivien lääkärien erityismääräyksien mukaisesti tai muiden kuin omalääkäreinä toimivien lää- kärien määräysten mukaisesti. Kumpia määräyksiä sovelletaan, riippuu lää- kärin palvelussuhteen pituudesta ja tavasta osallistua väestövastuiseen toi- mintaan. Lääketieteen opiskelijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät muiden kuin omalääkäreinä toimivien lääkärien määräysten mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.
Omalääkärijärjestelmään siirtymisestä ks. myös lääkärisopimuksen 2000 väestövastuulääkäreitä koskevan liitteen 2 soveltamisohjeliite.
2 Lääkärien vastuuväestöjen ja muun työn työllistävän vaikutuksen sel- vittäminen ja seuranta
Erilaiset vastuuväestöt työllistävät lääkäreitä eri lailla. Lääkärikohtaisia vas- tuuväestöjä muodostettaessa suositeltavana lähtökohtana on, että vastuu- väestöt pyritään jakamaan lääkärien kesken siten, että myös niiden työllis- tävä vaikutus jakaantuu lääkärien kesken suhteellisen tasaisesti eikä erilais- ten vastuuväestöjen aiheuttama työmäärä vaihtele lääkärikohtaisesti koh-
tuuttomasti. Näin turvataan se, että kukin lääkäri pystyy asianmukaisesti huolehtimaan vastuuväestöstään.
Ennen vastuuväestöjen muodostamista esim. alueellisesti onkin perusteltua selvittää alueiden väestörakenteet, terveyspalvelujen aikaisempi käyttö ja odotetut palvelutarpeet yms. Esim. alueilla, joissa on paljon työikäistä väes- töä, voi työterveydenhuolto hoitaa huomattavan osan palvelutarpeesta, jol- loin vastuuväestö työllistää lääkäriä keskimääräistä vähemmän. Sen sijaan alueet, joissa on runsaasti vanhusväestöä, työllistävät lääkäriä yleensä kes- kimääräistä enemmän. Varsinkin kaupungeissa käytetään korvaavia lääkä- ripalveluja enemmän ja vastaavasti vähemmän julkisen terveydenhuollon palveluja. Vastaava voi tilanne olla kunnan ns. hyvinvointialueilla. Kun erilai- set vastuuväestöt pyritään saattamaan yhteismitallisiksi keskenään, voidaan tiedossa olevien palvelujen käyttötottumusten tms. ohella käyttää apuna myös esim. ikäpainotettuja kertoimia. Ks. vastuuväestöstä myös liitteen 1 2
§:n soveltamisohje.
Vastuuväestöjen työllistävän vaikutuksen ohella on syytä kiinnittää huomiota myös lääkärille määrättyjen muiden laajojen ja vaativien tehtäväkokonai- suuksien työllistävään vaikutukseen ja tarkastella tätä yhdessä vastuuväes- töjen työllistävän vaikutuksen kanssa.
Em. seikat tulee ottaa huomioon myös, kun lääkäreille aiemmin määrättyjä vastuuväestöjä muutetaan. Xxxxxxxxxx on suositeltavaa seurata lääkärien kokonaistyömäärän kehitystä myös väestövastuisen järjestelmän aikana ja tarkastella sitä määräajoin esim. vuosittain kehittämiskeskustelujen yhtey- dessä sekä tasapainottaa työmäärää lääkärien kesken tarpeen mukaan.
3 Palkkauksen osat omalääkärijärjestelmässä
Omalääkärien palkkaus muodostuu perusosasta, sitä täydentävästä väes- töosasta sekä suoriteperusteisista korvauksista, joita ovat käynti- ja toimen- pidepalkkiot. Lisäksi ovat käytettävissä yleiset yksilön tai ryhmän palkitse- mista koskevat lisät. Päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöisesti sa- malla lailla kuin muillakin terveyskeskuksen lääkäreillä.
4 Sijaisten käyttö omalääkärijärjestelmässä
Väestövastuisen toiminnan luonne huomioon ottaen on tarkoitettu, että jär- jestelmää sovelletaan pääasiassa vakinaisiin lääkäreihin ja pidempiaikaisiin sijaisiin. Väestövastuujärjestelmä vähentääkin yleensä lyhytaikaisten sijais- ten tarvetta, koska vastuuväestö oman lääkärin lyhytaikaisissa poissaoloti- lanteissa hakeutuu sijais- tai muiden lääkärien hoitoon lähinnä välttämättö- missä akuuteissa tilanteissa. Toisaalta mikäli oman lääkärin palvelujen saa- tavuutta ei lääkärin pidempiaikaisissa poissaolotilanteissa turvata sijaisjär- jestelyin, hakeutuu väestö muiden omalääkärien hoitoon tai päivystykseen, mikä voi johtaa jonojen muodostumiseen muilla lääkäreillä ja em. kolmen päivän säännön romuttumiseen käytännössä.
5 Osittaisen virkavapaan vaikutus omalääkäreitä koskevien erityismääräysten soveltamiseen
Väestövastuisen toiminnan luonne huomioon ottaen omalääkäreitä koskevia erityismääräyksiä on tarkoitettu sovellettavaksi pääasiassa täyttä työaikaa tekeviin lääkäreihin (vertailukohtana muut kuin omalääkäreinä toimivat lää- kärit), mutta sitä voidaan soveltaa myös osa-aikaisesti työskenteleviin (esim. osittainen hoitovapaa). Vaikka omalääkärille ei voida myöntää virkavapaata osasta työaikaa (työaikaa ei määrätty sopimuksessa), hänet voidaan va- pauttaa joistakin virkatehtävistä/osasta virkatehtäviä työaikaa tarkemmin määrittelemättä. Omalääkärin palkkaus määrätään tällöin harkinnalla suh- teutettuna jäljelle jääviin tehtäviin ja työmäärään. Jos osa-aikajärjestely to- teutetaan esim. puolittamalla vastuuväestö, maksetaan perusosasta 50 % ja väestöosa määräytyy uuden pienemmän vastuuväestön perusteella. Palkan tarkempi määrittelytapa riippuu kuitenkin aina osa-aikatyön kulloisistakin to- teuttamistavoista. Jos lääkärille ei määrätä henkilökohtaista vastuuväestöä olleenkaan, palkkaus määräytyy muiden kuin omalääkärinä toimivia lääkä- reitä koskevien määräysten mukaan.
4 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot
Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan täyttä työaikaa tekevän amanuenssin eli lääkäriharjoittelijan palkka on KVTES:n palkkausluvun 2 §:ssä määrätty euromäärä. Xxxxxxxx- siin ei sovelleta muilta osin tämän sopimuksen, sen liitteiden eikä KVTES:n määräyksiä, vaan hänen palvelussuhteensa ehdot mää- räytyvät työntekijöitä koskevien lain säännösten ja työsopimuksen määräysten mukaan siitä riippumatta, toimiiko hän työ- tai virka- suhteessa.
II PALKKAUS
5 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset
Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
1 § | Viranhaltijan oikeus palkkaan | |
3 § | Peruspalkka | Sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävä- kohtaiset peruspalkat (palkkahinnoit- telu) on määrätty tämän sopimuksen liitteissä 1–5 ja yleisen osan 6 §:ssä. |
4 §:n 1 mom. | Peruspalkan alentaminen puuttuvan koulutuksen vuoksi | |
5 § | Työnantajan edustajan palkka | |
6 § | Osa-aikaisen palkka | Ei sovelleta omalääkäreihin eikä eläinlääkäreihin, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrät- ty, ks. yleisen osan 3 §:n 1 mom:n. soveltamisohje 5 ja 12 §:n 1 mom. |
7 § | Sivuviranhaltijan palkka | Erikoissairaanhoitolain 28 §:ssä tar- koitettujen yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 3 6 §:n mu- kaan vastaavasti kuin päävirkaisen sairaalalääkärin tai -hammaslääkärin. |
8 §:n pöytäkirja- merkintä | Määrävuosilisä |
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
Liite 8 | Henkilökohtaista lisää koskeva ohje | Ks. henkilökohtaista lisää koskeva määräys yleisen osan 10 §. Ks. eläinlääkärien henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan lasken- tapalkka eräissä tapauksissa liitteen 5 4 §. |
11 § ja Liite 9 | Tulospalkkio Tulospalkkiota koskeva ohje | Ks. myös yleisen osan 10 §:n 1 mom:n soveltamisohje jäljempänä. |
12 § | Kannustuslisä | |
13 § | Kielilisä | |
14 § | Syrjäseutulisä | |
15 § | Kokouspalkkio | |
16 § | Luentopalkkio | |
17 § | Sopimuspalkkainen viranhaltija | |
18 § | Varsinainen palkka | Yleisen osan 10 §:n henkilökohtainen lisä on varsinaista palkkaa. Ks. terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien varsinainen palkka yleisen osan 7 § sekä terveyskeskuk- sen hammaslääkärien varsinainen palkka vuosiloman ja palkallisen vir- kavapauden ajalta yleisen osan 9 §. Omalääkäreillä yleisen osan 8 § korvaa KVTES:n em. määräyksen. Ks. eläinlääkärien varsinainen palkka vuosiloman, palkallisen virkavapaan ja koulutuksen ajalta liitteen 5 5 §. |
19 § | Palkanmaksu | |
20 § | Palkan laskeminen ka- lenterikuukautta lyhyemmältä ajalta | Omalääkäreillä ja eläinlääkäreillä, joi- den säännöllistä työaikaa ei ole sopi- muksessa määrätty, osakuukauden palkka määräytyy päiväpalkkana, ks. yleisen osan 8 §:n 2 mom:n ja liitteen 5 1 §:n 6 kohdan soveltamisohjeet. |
21 § | Työnantajan saatavan |
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
kuittausoikeus | ||
22 § | Palkka virantoimituk- sen pidättämisen ajalta |
Soveltamisohje
Tehtäväkohtaisen peruspalkan määräytyminen
Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan peruspalkan määräytymis- perusteena on ensisijaisesti viranhaltijan tehtävien vaativuus. Yleiset vaati- vuustekijät ilmenevät KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 2 mom:n soveltamisoh- jeesta. Soveltamisohjeessa on kerrottu esimerkiksi koulutuksen, lisätehtä- vien ja –vastuun sekä esimiesaseman vaikutuksesta tehtävien vaativuuteen. Mitkä seikat eri tehtävissä parhaiten ilmentävät ja kuvaavat ohjeessa todet- tuja vaativuustekijöitä, so. mitkä seikat tekevät tehtävän toista vaativammak- si, selvitetään tarkemmin paikallisesti. Palkkahinnoittelun ulkopuolisten ryh- mien palkkauksessa noudatetaan KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 2 momentin palkkahinnoittelun ulkopuolisia ryhmiä koskevia määräyksiä.
Mikäli viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu, muutetaan samalla peruspalkkaa KVTES:n 3 §:n 3 mom:ssa määrätyllä tavalla. Olen- naisista tehtävämuutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista viranhaltijan palkkaan neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa.
6 § Kasvatus- tai perheneuvolan lääkärien palkkahinnoittelu 1.3.2003
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin päte- vyyttä, vähimmäisperuspalkka
L0KASVNL 3 257,22 €
7 § Terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien varsinainen palkka
Terveyskeskuksen lääkärin ja hammaslääkärin varsinaiseen palk- kaan luetaan KVTES:n 18 §:ssä sanotun lisäksi liitteen 1 3 §:n ja liitteen 2 2 §:n mukaan mahdollisesti maksettava syrjäisyyskorotus.
8 § Omalääkärinä toimivan lääkärin varsinainen palkka, päiväpalkka ja tuntipalkka
1 mom. Varsinainen palkka
Perusosa on varsinaista palkkaa. Perusosaan kuuluvat omalääkä- rille liitteen 1 perusteella määrätty peruspalkka, KVTES:n palk- kausluvun 8 §:n pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu mahdollinen määrävuosilisä ja tämän sopimuksen yleisen osan 10 §:ssä tarkoi- tettu mahdollinen henkilökohtainen lisä, sekä liitteen 1 3 §:ssä tar- koitettu mahdollinen syrjäisyyskorotus.
Omalääkärin varsinainen palkka vuosiloman ja palkallisen virkava- paan aikana on perus- ja väestöosien (liite 1 2 §) yhteismäärä. Lääkärin lomaraha ja lomakorvaus lasketaan em. tavalla korote- tusta varsinaisesta palkasta.
2 mom. Päiväpalkka
Päiväpalkka saadaan jakamalla lääkärin perus- ja väestöosien yh- teismäärä ao. kalenterikuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.
Soveltamisohje
Määräys tulee sovellettavaksi silloin, kun palkka maksetaan vain kalenteri- kuukauden osalta esimerkiksi sen vuoksi, että virkasuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta taikka lääkäri on palkattomalla virkavapaalla osan kuu- kautta.
Koska sopimuksessa ei ole määrätty lääkärin säännöllistä työaikaa, sijaisen palkkaus määrätään vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana eikä tuntipalkkana riippumatta sijaisen palvelussuhteen pituudesta.
3 mom. Tuntipalkka
Omalääkärin varsinaisen palkan tuntipalkka saadaan jakamalla perusosa luvulla 160.
9 § Terveyskeskuksen hammaslääkärin varsinainen palkka
Terveyskeskuksen laillistetun hammaslääkärin varsinainen palkka vuosiloman ja palkallisen virkavapaan ajalta sekä lomarahaa ja lo- makorvausta laskettaessa on edellä 7 §:ssä määrätty varsinainen palkka, korotettuna sillä %-luvulla, joka saadaan laskemalla kuinka monta %:a ovat edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännöllisel- tä työajalta liitteen 2 3 §:ssä tarkoitetusta potilaskohtaisesta osasta ja toimenpiteistä THL 108, 204, 305, 306, 303, 409, 411, 416, 516,
519 ja 520 maksetut palkkiot olleet edellisen lomanmääräytymis- vuoden ajalta maksetusta edellä 7 §:ssä tarkoitetusta varsinaisesta palkasta.
Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkki- oita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy.
10 § Henkilökohtainen lisä 1 mom. Yleismääräys
Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat viran- haltijan henkilökohtainen ammatinhallinta ja henkilökohtaiset työtu- lokset sekä mahdolliset muut paikallisesti määritellyt henkilökoh- taiset taidot ja ominaisuudet. Henkilökohtainen lisä voi olla myös määräaikainen.
Soveltamisohje
1 Lisän yleiset myöntämisperusteet
Em. 10 §:n 1 mom:ssa määrätty henkilökohtainen lisä vastaa sisällöllisesti ja luonteeltaan KVTES:n palkkausluvun 10 §:ssä määrättyä henkilökohtaista lisää. KVTES:n liitteessä 8 on henkilökohtaista lisää koskevia yleisiä menet- telytapaohjeita ja myöntämisperusteita. Lisää myönnettäessä voidaan hen- kilökohtaisen työtuloksen ja ammatinhallinnan ohella ottaa huomioon mm. viranhaltijan monitaitoisuus/käytettävyys ja erityistiedot ja -taidot (esim. tie- teellinen tai ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus), joita hyödynnetään laajemmin työyhteisössä, yhteistyökyky, kyky tehdä itsenäisiä ratkaisuja (oma-aloitteisuus ym.), kehityshakuisuus ja työetiikka (luotettavuus, vas- tuuntunto ym.). Lisän kulloisetkin tarkemmat myöntämisperusteet päätetään paikallisesti. Lisiä myönnettäessä tulee eri viranhaltijaryhmiä kohdella tasa- puolisesti: Hyvää työsuoritusta esiintyy yleensä kaikissa ryhmissä ja organi- saatiotasoilla eikä vain joissakin.
2 Työsuorituksen arviointi johtamisen välineenä
Henkilökohtaisen työsuorituksen ja ammatinhallinnan arviointi on väline joh- taa henkilön tulevaa työsuoritusta. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen li- sän myöntämisperusteita ja käyttöä tarkastellaan vuosittain esimiehen ja alaisen välillä käytävissä keskusteluissa, joissa käydään läpi henkilön työ- suorituksen arviointi ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä asete- taan seuraavan vuoden tehtävien tärkeysjärjestys ja henkilökohtaiset tavoit- teet. Järjestelmällinen arviointi auttaa esimiehiä perehtymään alaisensa työntekoon ja havaitsemaan samalla tämän kehityskykyisyyden sekä otta- maan sen huomioon myös palkkaperusteena. Yksilön kehityskykyisyyden huomioon ottaminen on merkittävä henkilön työsuoritusta ohjaava motivaa- tiotekijä.
3 Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän perusteiden rinnakkain tarkastelu
Usein voi olla perusteltua tarkastella rinnakkain viranhaltijan tehtäväkohtai- sen palkan määräytymisperusteita (työn vaativuutta ja mitkä seikat siinä on otettu huomioon) sekä henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita (henki- lökohtainen pätevyys ym.). Joskus voi olla vaikea erottaa, onko viranhaltijan työhön liittyvä piirre osa hänen varsinaista tehtäväänsä (tästä johtuva osaa- misvaatimus tms.) vai johtuuko se hänen ominaisuuksistaan (esim. henkilöä käytetään sen takia muissakin tehtävissä). Kun kummankin palkanosan pe- rusteita tarkastellaan rinnakkain, tulevat myös ongelmalliset raja-alueet ar- voiduiksi ja otetuiksi huomioon jommassakummassa palkanosassa.
Esimerkkejä
Esim. johtotehtävissä toimivalla oleva hallinnon- tai muu erityispätevyys, jota sinänsä ei tehtävässä edellytetä eikä vaikuta tehtävien vaativuuteen, voi merkittävästi parantaa henkilön onnistumista johtamistyössään ja muodos- tua näin henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi.
Esim. viranhaltijan toimiminen perus- ja jatkokoulutuksessa olevien tutorina voi lisätä viranhaltijan työn vaativuutta muihin samaan palkkaryhmään kuu- luviin verrattuna ja otetaan siis huomioon tehtäväkohtaisessa peruspalkas- sa. Mutta erityinen onnistuminen tutortehtävässä taas voidaan asettaa hen- kilökohtaisen lisän yhdeksi myöntämisperusteeksi. Toisaalta jo tutorina toi- miminen voi edellyttää oman varsinaisen asiantuntijatehtävän erityisen hy- vää ammatinhallintaa ja lisäksi pedagogista tieto-taitoa ja joustavuutta, jotka ovat tyypillisiä henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita.
Esim. omalääkäreillä on henkilökohtaista lisää mahdollista käyttää korvauk- sena lisätehtävästä (esim. neuvolatoiminta) johtuvasta suuremmasta työ- määrästä muihin lääkäreihin verrattuna, jos em. seikkaa ei esim. sen mää- räaikaisuuden takia ole haluttu ottaa huomioon perusosan peruspalkassa.
4 Henkilökohtainen lisä vai tulospalkkio
Voidaan myös harkita, käytetäänkö jonkin tavoitteen palkitsemisessa henki- lökohtaista lisää vai tulospalkkiota, jos valmiudet myös tulospalkkion käyt- töön ovat olemassa. Tulospalkkiolla palkitaan ryhmän saavuttamaa tulosta, henkilökohtaisella lisällä taas yksilön onnistumista hänelle asetettujen ta- voitteiden saavuttamisessa.
Esim. omalääkärien tulospalkkion maksuperuste voi olla lääkäriryhmän to- teuttaman väestövastuullisen perusterveydenhuollon ja tarkoituksenmukai- sen hoidon porrastuksen tavanomaista tuloksekkaammaksi kehittäminen. Tulospalkkion suuruus voi ryhmän jäsenten kesken vaihdella riippuen ryh- män jäsenen työpanoksesta. Tulospalkkion myöntäminen harkitaan vuosit- tain. Lääkäriryhmän saavuttamia tuloksia tulee arvioida kokonaisuutena. Tuloksellisuus voi ilmetä mm. siten, että väestövastuullinen toiminta kattaa laajassa mitassa myös alueen avosairaanhoidon palvelutarpeen (terveys- keskuksen tarjoamat palvelut kysynnän kanssa tasapainossa), palvelujen saatavuus kokonaisuudessaan on erinomainen ja odotusajat vähäiset, päi- vystyspotilaiden määrä on olennaisesti alentunut siitä, mitä se oli ennen vä- estövastuullisen toiminnan aloittamista, ja hoitokustannukset ovat hallitut.
Esim. suun terveydenhuollossa voidaan esimiesten henkilökohtaisen lisän yhdeksi myöntämisperusteeksi asettaa se, että terveyskeskuksen 18-vuotiaiden DMF-indeksin muutos on tarkkailujaksona (esim. kalenteri- vuosi) suurempi kuin vastaava valtakunnallinen muutos terveempään suun- taan. Vaihtoehtoisesti em. perustetta voidaan käyttää myös tulospalkkion maksamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena, jolloin esimiehen henkilökoh- taista ammatinhallintaa muutoin/esimiestehtävässä onnistumista palkitaan henkilökohtaisella lisällä.
Koska henkilökohtaisen lisän tai tulospalkkion tarkoituksena on ohjata hen- kilön työsuoritusta haluttuun suuntaan, voidaan em. palkkatekijöitä käyttää myös apuna havaittujen "pullonkaulojen" poistamiseen. Esim. jonakin vuon- na voidaan henkilökohtaisen lisän/tulospalkkion maksamisen yhdeksi pe- rusteeksi asettaa epikriisien valmistuminen määrätyssä ajassa (yksi viran- haltijalle/viranhaltijaryhmälle asetetuista tavoitteista), jos tämän suhteen on esiintynyt yleisiä jatkuvia ongelmia.
2 mom. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa
Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % peruspalkasta, kun viran- haltija on ollut vähintään 7 vuotta, ja 10 % peruspalkasta, kun vi- ranhaltija on ollut vähintään 10 vuotta virka- tai työsuhteessa
1 asianomaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä tai
2 muun työnantajan palveluksessa tehtäviään vastaavalla am- mattialalla tai sellaisissa tehtävissä, joista on olennaista hyö- tyä nykyisissä tehtävissä.
Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossaoloaika ja muu luva- ton poissaoloaika. Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan palvelus- ajan selvittämisessä, laskemisessa ja hyväksymisessä sekä vuosi- sidonnaisen osan laskemisessa ja maksamisessa noudatetaan KVTES:n palkkausluvun 9 §:n (kokemuslisään oikeuttava palvelus- aika) määräyksiä.
Soveltamisohje
Em. vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika on sama kuin KVTES:n palkkausluvun 9 §:ssä tarkoitettu kokemuslisään oikeuttava aika. KVTES:n vuosilomaluvussa määrätty kokemuslisäaika tarkoittaa tämän so- pimuksen piiriin kuuluvalla em. vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa aikaa.
3 mom. Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä eräillä ryhmillä
Edellä 2 mom:ssa määrätyn lisäksi käytetään sopimuksen piiriin kuuluvilla 1 momentissa tarkoitettuihin henkilökohtaisiin lisiin paikal- lisesti
1 terveyskeskuksen omalääkäreillä 3,12 % laskettuna kunnan/ kun- tayhtymän palveluksessa olevien, liitteen 1 piiriin kuuluvien oma- lääkärien vuotuisesta peruspalkkojen yhteismäärästä ja muilla kuin omalääkäreinä toimivilla lääkäreillä vähintään 2,55 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevien, liitteen 1 piiriin kuulu- vien muiden kuin omalääkärien vuotuisesta peruspalkkojen yh- teismäärästä.
2 terveyskeskuksen hammaslääkäreillä vähintään 2,89 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevien, liitteen 2 piiriin kuulu- vien hammaslääkärien vuotuisesta peruspalkkojen yhteismäärästä ja
3 sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä vähintään 0,8 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevien, liitteen 3 ja 4 piiriin kuuluvien sairaalalääkärien ja -hammaslääkärien vuotui- sesta peruspalkkojen yhteismäärästä.
Soveltamisohje
Henkilökohtaisiin lisiin tulee käyttää kunnassa/kuntayhtymässä vähin- tään edellä 3 mom:ssa määrätty rahamäärä eikä sitä vähennä kunnas-
sa/kuntayhtymässä edellä 2 mom:ssa tarkoitettuihin henkilökohtaisen li- sän vuosisidonnaisiin osiin kuluva rahamäärä. Em. 3 momentissa tar- koitettuihin lisiin käytettävä vähimmäismäärä voidaan laskea esimerkiksi edellisen vuoden peruspalkkojen yhteismäärästä (esim. edellisen vuo- den toteutuneen tilinpäätöksen perusteella). Ks. lisäksi lääkärisopimuk- sen 2001–2002 yleisen osan 10 §:n 3 momentin siirtymämääräys.
III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET
11 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset
Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
1 § | Työajan tehokkaan käytön periaate | |
3 §:n 1, 2 ja 4 mom. | Työaikamääräyksistä poikkeaminen | |
4 §:n 2 mom. | Eräiden aikojen lukeminen työaikaan | |
13 § | Vuorokauden ym. alkaminen | |
19 § ja 20 §:n 1 ja 2 mom. | Epämukavan työajan korvaukset | Yötyökorvaus on KVTES:n 20 §:n 2 mom:n määräyksestä poiketen 30–40 %. KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset liitteissä. |
21 ja 22 § | Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset ja rajoitukset |
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
23 § | Johtavassa tai itsenäisessä asemassa ole- vien työaikakorvaukset | Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisätyöstä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäljempänä 14–15 §. |
25 §:n 1 ja 3–5 mom. | Tuntipalkan laskeminen se- kä raha- ja va- paa-aikakorvausten suorit- tamisajankohta | Ks. päivystyskorvausten suorittamis- ajankohtaa koskevat poikkeusmää- räykset yleisen osan 21 §, liitteen 1 9 §:n 2 mom., liitteen 3 5 §:n 7 mom. sekä omalääkärien tuntipalkan jakaja yleisen osan 8 §:n 3 mom. |
29 § | Työajan tasoittu- mis-järjestelmä | Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 19 §:n määräys jäljempänä. |
12 § Säännöllinen työaika
1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus
Tämän pykälän määräystä ei sovelleta omalääkäreihin eikä muihin eläinlääkäreihin kuin kokopäivätoimisiin hygieenikkoihin.
2 mom. Säännöllinen työaika
Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 37 tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 38 ¼ tuntia vii- kossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluette- lon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on vuosi.
3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika
Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaa- ton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uuden- vuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 7 tuntia 24 minuuttia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kui- tenkin 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajak-
solle sattuu kaksi tai useampia edellä tarkoitettuja ylimääräisiä va- paapäiviä, kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.
Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla/jaksolla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 7 tunnista 24 minuutista tai 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.
Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.
Soveltamisohje
Jokainen edellä 3 momentissa tarkoitettu arkipyhä lyhentää työaikaa em. tuntimäärän. Myös esimerkiksi osittaista tai täydellistä kuusipäiväistä työ- viikkoa tekevien sairaalalääkärien työaika on arkipyhäviikoilla 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi kutakin ylimääräistä vapaapäivää kohti. Lauantaiksi sat- tuvat arkipyhät eivät heilläkään vaikuta työaikaan lyhentävästi.
4 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla.
Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin työviikko tai työaikajakso kes- keytyy virkasuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, virka- vapaan, kursseihin osallistumisen (virkavapaa tai virkamatkamää- räys) tai päivystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti.
1 Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, mikä oli merkitty työvuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.
2 Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ly- henee säännöllinen työaika viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 ¼ tuntia ja seuraavilta keskeytyspäiviltä 7 ½ tuntia, sairaalalääkäreillä ja
-hammaslääkäreillä kuitenkin 7 ¾ tuntia edellyttäen, että keskey- tyspäivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä.
Soveltamisohje
Mikäli lääkärin säännöllinen työaika jakaantuu pääsääntöisesti kuudelle työ- päivälle viikossa, lyhenee säännöllinen työaika edellä 2 kohdan tapauksessa 6 ½ tuntia (lauantaina 4 ½ tunnilla) keskeytyspäivää kohti.
Osa-aikaisella ei ole osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskeytyneen työviikon tai -jakson määräyksiä, vaan häneen sovelletaan täyttä työaikaa tekevien määräyksiä sellaisenaan. Osa-aikaisen työaika voi keskeytyneellä jaksolla olla enintään sama kuin hänen osa-aikatyöaikansa ja enintään sama kuin täyttä työaikaa tekevän työaika em. keskeytyneen jakson määräysten mu- kaan. Käytännössä osa-aikaisen työaikaa keskeytyneellä jaksolla alenne- taan keskeytystä vastaavasti, vaikka sopimukseen perustuvaa ehdotonta velvollisuutta työajan alentamiseen ei ole.
Esimerkki
– Xxx-xxxxxxxx (työaika 90 t/3 vk) on kolmen viikon työaikajaksossa yhden viikon virkavapaalla. Jakson työaikaa alennetaan käytännössä virkavapaata vastaavasti eli 60 tuntiin.
– Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson työaikaa alenne- taan yleensä suunnilleen vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa-aikatyötä tekevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä vii- kossa, pyritään vuosiloma antamaan mahdollisuuksien mukaan täy- sinä viikkoina.
– Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Xxxxxx työaika alenee sairastu- mispäiville merkittyjä tunteja vastaavasti.
13 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivan lääkärin tavoitettavuusaika
Omalääkärin tulee olla hänelle määrätyn vastuuväestön tavoitetta- vissa päivittäin lukuun ottamatta lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä tämän sopimuksen yleisen osan 12 §:n 3 momentissa mainittuja arkipyhiä ja aattopäiviä.
Soveltamisohje
Ks. mm. tavoitettavuudesta yleisen osan soveltamisohjeliitteen kohta 5.2.
14 § Kliininen lisätyö
1 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä
Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkä- rin/hammaslääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimi- van, täyttä työaikaa tekevän sairaalalääkärin sekä päävirassa toi- mivan, täyttä työaikaa tekevän, erikoishammaslääkärin pätevyyden
omaavan sairaalahammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu ao. lääkä- rin/hammaslääkärin työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana.
2 mom. Kliinisen lisätyön korvaukset
Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suo- ritetaan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi tehdystä kliinisestä lisätyöstä liitteissä erikseen määrätyt lisätyö- korvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työaikakorvauksia.
15 § Päivystys
1 mom. Päivystyksen määritelmä
Päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla (aktiivipäivystys tai muu työpaikkapäivystys) tai muualla (vapaamuotoinen päivystys) valmiina tarvittaessa ryhtymään työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.
2 mom. Päivystyskorvaukset
Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suo- ritetaan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi tehdystä päivystyksestä liitteissä erikseen määrätyt päivystyskor- vaukset. Em. päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.
Soveltamisohje
1 Päivystyksen tarkoitus
Päivystyksen tarkoituksena on antaa väestölle lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan ulkopuolella sellaisia hoidon kannalta kiireellisiä lääke- tieteellisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä, joita ei voida siirtää ilman hen- genvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa.
2 Päivystysmuodot, päivystysvakanssi, päivystysvuorokausi, päivystysvuoro
Päivystysmuodot sekä päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää toimivaltainen kunnallinen viranomainen. Päivystys voi olla
– terveyskeskuksessa/sairaalassa eli työpaikalla suoritettavaa työpaik- kapäivystystä, mikä puolestaan voi olla joko aktiivipäivystystä tai muuta työpaikkapäivystystä (terveyskeskuspäivystys/sairaalapäivystys) tai
– vapaamuotoista päivystystä, esimerkiksi puhelinpäivystystä.
Päivystysvakanssilla tarkoitetaan päivystysaikana yhdellä lääkärillä miehitet- tyä päivystystehtävää. Päivystystarpeesta riippuen vakanssi voi olla osa- vuorokautinen (päivystys illasta yöhön) tai ympärivuorokautinen (päivystys illasta aamuun).
Päivystysvuorokaudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei muuta ole todettu lääkärin päivystyksen alkamisesta lukien vähintään 10 ja enintään 24 tunnin pituista päivystysrupeamaa. Päivystysvuorokausien pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan. Päivystysvuorokauden katsotaan vaihtuvan kello 8.00.
Lääkärille määrättyjen päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella muuta- masta tunnista aina täyteen vuorokauteen tai olla poikkeuksellisesti tätä pi- dempiäkin. Lähtökohtana on kuitenkin se, että sama lääkäri päivystää yhtä- jaksoisesti kulloinkin enintään yhden vuorokauden (ks. esim. yleisen osan
20 §:n soveltamisohje).
3 Päivystysvelvollisuus
Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkärin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksiin.
Omalääkärinä toimiva lääkäri on velvollinen osallistumaan päivystykseen si- ten kuin toimivaltainen kunnallinen viranomainen paikallisesti määrää.
Työnantaja määrää päivystysvelvollisuuden eli päivystysmuodon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden ja valmiusasteen terveyskeskuksen/sairaalan toi- mintojen vaatimusten mukaisesti potilasturvallisuus, tarkoituksenmukai- suusnäkökohdat ja päivystykseen osallistuvien lääkärien/hammaslääkärien lukumäärä huomioon ottaen. Sen sijaan esimerkiksi lääkä- rin/hammaslääkärin asuinpaikka ei vaikuta päivystysmuodon valintaan.
Päivystysmuodon ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuu- kysymysten takia. Palvelutarpeen kysynnän vaihteluista riippuen päivystys- muoto voi myös lääkärin päivystysvuoron kuluessa muuttua siten, että lääkä- ri määrätään esim. illalla työpaikkapäivystykseen ja yöllä vapaamuotoiseen päivystykseen.
4 Päivystyssidonnaisuuden rajoitus
Lääkäriä ei tulisi ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään yli kuutta tai, jos päivystys on yksinomaan aktiivipäivystystä, yli viittä päivystysvuorokautta kuukaudessa, ellei tähän ole toimintojen edellyttämää välttämätöntä syytä. Rajaa laskettaessa lääkärille kalenterikuukauden aikana suunnitel- lut/lääkärin suorittamat päivystystunnit lasketaan yhteen ja jaetaan terveys- keskuksessa luvulla 18/sairaalassa luvulla 19 (em. luvut ovat päivystysvuo- rokausien keskimääräisiä laskennallisia pituuksia). Lääkärien päivystyssi-
donnaisuuden rajoittamisesta voidaan sopia paikallisesti toisinkin lääkäreitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli lääkäri säännönmukaisesti jou- tuu päivystämään edellä todettuja määriä useammin, on luottamusmiehen kanssa neuvoteltava menettelytavoista, joilla kohtuuttomilta päivystysmääril- tä voitaisiin välttyä.
Lääkärin niin halutessa otetaan tarvittaessa raskaudesta mahdollisesti ai- heutuva työnteon vaikeutuminen kolmen viimeisen raskauskuukauden aika- na huomioon päivystysvuoroja järjestettäessä siten, että lääkäri vapautetaan päivystysvelvollisuudesta, mikäli päivystysjärjestelyt voidaan toteuttaa edellä sanottua päivystyksen enimmäismäärää muilla lääkäreillä ylittämättä.
5 Päivystäjän matkakulujen korvaaminen
Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saapumisesta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia matkakuluja (kyseessä työmatka). Jos em. työmatka ylittää lääkärin tavanomaisen työmatkan hänen pysyväis- luonteiseen toimipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvataan lääkärille (KVTES:n liite 17 2 §:n 2 momentti). Työpaikkapäivystä- jän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan KVTES:n liit- teen 17 mukaisesti.
Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivystysaikana virka- tehtäviensä vuoksi saapumaan terveyskeskukseen/sairaalaan, korvataan tarkoituksenmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asunnosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana vapaa-ajan asunnosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja takaisin makse- taan korvaus enintään kuten varsinaisesta asunnosta ja kodista.
KVTES:n liitteen 17 6 §:n 2 momentin perusteella terveyskeskuksen päi- vystäville lääkäreille maksetaan päivystykseen liittyvältä virantoimitusmat- kalta päiväraha, mikäli
– lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yö- pymään muualla kuin asunnossaan
– ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle lääkärin asunnosta ja virkapaikasta
– päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.
Mikäli päivystyspaikka on samalla terveyskeskuksen lääkärin pääasiallinen viranhoitopaikka (virkapaikka), päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka kat- sotaan lääkärin tässä tarkoitetuksi pääasialliseksi virkapaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao. päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työ- päivän verran) säännöllisestä työajastaan.
3 mom. Aktiivipäivystys
1 Aktiivipäivystyksellä terveyskeskuksessa tarkoitetaan ympärivuo- rokautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta aamuun) tai osa- vuorokautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta yöhön), jota lääkäri kummassakin tapauksessa on määrätty suorittamaan työ- paikalla ja jossa päivystyksenaikaisen aktiivityön määrä on keski- määrin vähintään 60 % päivystystunneista. Lisäksi edellytetään, että osavuorokautinen päivystys kestää vähintään kello 22.00 saakka.
2 Aktiivipäivystyksellä sairaalassa tarkoitetaan päivystystä, mitä lää- käri on määrätty suorittamaan työpaikalla ja missä päivystyksenai- kaisen aktiivityön määrä on keskimäärin vähintään 60 % päivystys- tunneista.
Soveltamisohje
Aktiivipäivystysvakanssit määritellään paikallisesti vuosittain. Aktiivipäivys- tysvakansseja määrättäessä keskimääräinen päivystyksen aktiivityöaika on tarkoituksenmukaista laskea mahdollisimman tavanomaiselta kalenterikuu- kaudelta kuten esimerkiksi marraskuulta (ei sisällä arkipyhiä eikä sanotta- vassa määrin lomia tms.).
Päivystys voi muuttua aktiivipäivystykseksi tai aktiivipäivystys tavalliseksi päivystykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli toiminnoissa tapahtuu olennaisia muutoksia.
Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi, ks. 21
§.
4 mom. Muu työpaikkapäivystys (terveyskeskuspäivystys tai sairaala- päivystys)
Muulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla (päivystys- pisteessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä ja mikä ei ole edellä 3 momentissa tarkoitettua aktiivipäivystystä.
Soveltamisohje
Sairaaloissa muu työpaikkapäivystys tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun työpaikan ulkopuolella tapahtuvaa vapaamuotoista päivystystä ei potilastur- vallisuuden vuoksi katsota riittäväksi.
Terveyskeskuksissa muu työpaikkapäivystys ja aktiivipäivystys tulee yleensä kysymykseen vain suurissa ja keskisuurissa terveyskeskuksissa tai useam- man terveyskeskuksen yhteisenä päivystyksenä, joissa päivystyksenaikaisen aktiivityön määrä sitä edellyttää.
Hammaslääkäreille voi päivystys olla terveyskeskuksessa ts. työpaikalla ta- pahtuvaa tai vapaamuotoista eli puhelinpäivystystä. Terveyskeskuspäivystys tulee yleensä kysymykseen viikonloppuna tai arkipyhänä ja kestää noin 1–4 tuntia (ns. särkypäivystys). Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukä- teen on määrätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta. Vapaamuotoi- nen päivystys on hammaslääkäreillä käytännössä harvinainen.
5 mom. Vapaamuotoinen päivystys (puhelinpäivystys)
Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpai- kalla (päivystyspisteessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä.
Soveltamisohje
Vapaamuotoiseen päivystykseen määrätty on velvollinen olemaan tavoitetta- vissa puhelimitse tai hälytyslaitteella tms. ja kutsun saatuaan tarvittaessa vä- littömästi lähtemään päivystyspisteeseen (työpaikalle).
Työnantaja määrittelee vapaamuotoiseen päivystykseen liittyvän valmiusas- teen mm. sidonnaisuuden laadun, yhteydensaantitavan ja työpaikalle saa- pumisen enimmäisajat. Vapaamuotoisen päivystyksen sidonnaisuutta vuo- sittain paikallisesti määriteltäessä on syytä seurata viestintälaitteiden ja tek- nologian kulloistakin kehitystä.
Pöytäkirjamerkintä
Terveyskeskuksen lääkäriin, johon sovelletaan vanhan kunnanlääkärin mal- liohjesäännön mukaisia päivystysmääräyksiä, tai jonka päivystyksenaikainen sidonnaisuus- ja valmiusaste on määrätty ns. kotipäivystyksen mukaiseksi, noudatetaan edelleen 15.1.2000 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 1 6 §:n 4 momentin pöytäkirjamerkinnän määräyksiä.
6 mom. Eläinlääkäriliitteessä erikseen määrätty päivystys
Päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksestä liitteessä määrätyt korvaukset eikä suoriteta muita työaikakorvauk- sia.
16 § Muu lisä- ja ylityö
1 mom. Muun lisätyön määritelmä ja korvaus
Korvattavaa muuta lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä edellä 14 ja 15 pykälässä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai päivystystä. Li- sätyökorvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottamaton tuntipalkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.
2 mom. Muun ylityön määritelmä ja korvaus
Korvattavaa muuta ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole edellä 14 ja 15 pykälässä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai päivystystä: 38 ¼ tuntia kerrottuna viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä. Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla koro- tettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.
Soveltamisohje
Kun kyseessä on liitteissä erikseen määrätty kliininen lisätyö, määräytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksinomaan liitteiden erityismää- räysten mukaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdollisesti ylittää edellä 2 momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suorite- taan päivystykseen määrätylle yksinomaan liitteissä määrätyt päivystyskor- vaukset siitä riippumatta, että päivystyksen aktiivityö muodostuisi tässä py- kälässä tarkoitetuksi lisä- tai ylityöksi. Työaikakorvauksia suoritettaessa tar- kastellaan siis liitteissä määrättyä lisätyötä, päivystystä ja tässä pykälässä tarkoitettua ns. muuta lisä-/ylityötä erikseen.
17 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle
Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suo- ritetaan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen yleisen osan 11
§:n ja 16 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liitteiden määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin päätetään.
18 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso
Työaikalain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ylityön enimmäis- määrän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Muilta osin sovelletaan työaikalain 19 §:n säännöstä.
Soveltamisohje
Työaikalain 19 §:ssä säädettyyn ylityön enimmäismäärään lasketaan työn- antajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän:
40 tuntia x viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärä. Ylityön enimmäismäärään luettavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon työhön tosiasiassa käytetty aika. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoite- tuksi työajaksi, ei liioin esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiestehtäviin kulunutta aikaa, vaikka ne hoidettaisiinkin säännöllisenä työaikana. Päivys- tysajasta luetaan tässä tarkoitetuksi työajaksi aktiivityöhön käytetty aika.
19 § Työaika-asiakirjat
Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työaikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluettelo on saa- tettava kirjallisesti viranhaltijan tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuo- roluetteloa voidaan muuttaa viranhaltijan suostumuksin tai perus- tellusta syystä.
Työajan tasoittumisjärjestelmästä noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n työaikaluvun 29 §:n määräyksiä.
Soveltamisohje
Ks. yleisen osan työvuoroluetteloa koskeva soveltamisohje (liite 1).
IV LEPOAJAT
20 § Viikoittainen vapaa-aika
Noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 1 ja 5 momentin mää- räyksiä, mikäli se on mahdollista perusterveydenhuollon, erikois- sairaanhoidon tai eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmu- kaisen järjestämisen kannalta.
KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 3 momentissa määrätyn lisäksi voi- daan sopimuksen piiriin kuuluva määrätä päivystämään tai kutsua työhön viikoittaisen vapaansa tai muun vapaapäivänsä aikana, mi- käli se on perusteltua toimintojen tehokkaan toteuttamisen ja poti- lasturvallisuuden kannalta. Viranhaltijalla on kuitenkin oikeus saada mahdollisesti saamatta jääneestä viikoittaisesta vapaasta KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 4 momentissa määrätty korvaus, joka voidaan suorittaa ilman viranhaltijan suostumusta myös rahana, jos tähän on toimintojen edellyttämä välttämätön syy.
Soveltamisohje
Sopimusmääräysten lähtökohtana on viisipäiväisen työviikon periaate. Jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi, otetaan vapaapäiväjärjeste- lyt huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa. Vapaapäiviä ovat myös esim. arkipyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Esim. viikoittainen vapaa pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Muutoinkin työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunni- teltaessa tulisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäi- viä, jona viranhaltija on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuudes- taan. Viikoittaisesta vapaasta on lisäohjeita yhteisessä soveltamisohjekir- jeessä 16/98.
21 § Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi
Aktiivipäivystystä (päivystys illasta aamuun) seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvausta yms. hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään työtehtävien vaihtoon mahdolli- sesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia), ellei perusterveydenhuol- lon/erikoissairaanhoidon toiminnot välttämättä muuta edellytä.
Vastaavasti voidaan terveyskeskuksen osavuorokautisen aktiivi- päivystyksen jälkeisen työpäivän työaika suunnitella tarvittaessa normaalia lyhyemmäksi (esim. 4 tuntia), jotta lääkärille jää riittävä lepoaika päivystysvuoron päättymisen ja seuraavan päivän työajan alkamisen väliin.
Soveltamisohje
Em. määräyksen ottaminen sopimukseen perustuu työsuojelullisiin ja poti- lasturvallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on ollut yhtäjaksoisten työru- peamien lyhentäminen. Työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja to- teutuksessa tulee muutonkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksois- ten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisiaan seuraa- vien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoituk- senmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivystyksen va- paa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjärjestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä (ks. lisäksi yleisen osan 15 §:n ja 20 §:n soveltamisohje, yleisen osan liitteenä 1 oleva työvuoroluettelon laatimisohje ja liitteen 3 5 §:n 7 mo- mentin soveltamisohje).
22 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)
1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärit ja hammaslääkärit
Lääkärille tai hammaslääkärille annetaan vähintään puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halu- tessaan tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluk- sille ja että ruokailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.
Soveltamisohje
Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija saa esteettö- mästi poistua työpaikalta esim. terveyskeskuksesta tai sairaalasta. Sitä vas- toin hän ei voi poistua terveyskeskuksesta tai sairaalasta työaikana – ei siis myöskään työaikaan kuuluvan ruokailutauon aikana – muutoin kuin viran- hoitoon liittyvissä asioissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luvalla.
2 mom. Muut sopimuksen piiriin kuuluvat
Muiden kuin edellä 1 momentissa mainittujen viranhaltijoiden, joi- den säännöllinen työaika on sopimuksessa määrätty, päivittäinen lepoaika määräytyy KVTES:n työaikaluvun 27 §:n 1 momentin mu- kaan.
V MUUT MÄÄRÄYKSET
23 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset
Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja niihin sisältyviä liitteitä:
Luku I Yleiset määräykset, 2 §:n 1 ja 3 momentit, sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin.
Luku IV Vuosiloma
– KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentissa mää- rätyllä kokemuslisään oikeuttavalla ajalla tarkoite- taan lääkärisopimuksen piiriin kuuluvilla yleisen osan 10 §:n 2 momentissa määrättyä henkilökohtaisen li- sän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelus- aikaa ja
– ks. lisäksi jäljempänä oleva 24 §:n määräys.
Luku V Virkavapaa, ks. lisäksi jäljempänä oleva 26 §:n määräys. Luku VI Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
Luku VII Luottamusmiehet, ks. lisäksi jäljempänä oleva 25 §:n määräys.
Luku VIII Lomauttaminen
Xxxx XX Osa-aikaistamisen selvittelymenettely ja palvelussuhteen päättyminen
Liite 17 Matkakustannusten korvaukset.
24 § Lomarahavapaa
KVTES:n vuosilomaluvun 14 §:ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voidaan viranhaltijan suostumuksin antaa myös vastaavana va- paana.
Soveltamisohje
Vastaavan vapaa-ajan pituus on 50 % taulukon B mukaisista ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä ja vapaata annettaessa merkitään va- paapäiviksi vastaavat päivät (eli vuosilomapäivät) kuin vuosilomaa an- nettaessa. Yhteisessä soveltamisohjekirjeessä 22/2001 on aputaulukko, jota voidaan käyttää apuna maksettaessa lomarahaa, kun vain osa lo- marahasta muutetaan vapaaksi ja osa maksetaan rahana.
25 § Luottamusmiehenä toimivan omalääkärin palkkio
Mikäli omalääkäri toimii luottamusmiehenä eikä ao. tehtävää ole otettu huomioon hänen työjärjestelyissään KVTES:n luottamus- miesluvun 8 §:ssä määrätyllä tavalla tai siinä määrättyä vastaavas- ti, lääkärille maksetaan luottamusmieskorvauksena joko yksilöityä laskua vastaan tuntikorvaus (tuntipalkka saadaan jakamalla lääkä- rin palkkauksen perusosan ja väestöosan yhteismäärä luvulla 160) tai kiinteä kuukausikorvaus. Korvaus sovitaan paikallisesti ottaen huomioon luottamusmiehen edustama viranhaltijoiden ja työnteki- jöiden määrä sekä muut luottamusmiesmääräyksissä tarkoitetut paikalliset olosuhteet.
Soveltamisohje
Omalääkärillä ei ole säännöllistä työaikaa eikä häntä yleensä voida tai ole perusteltua vapauttaa virkatehtävästään osittain tms. KVTES:n luottamus- miesluvun 8 §:ssä sanotulla tavalla, vaan hän hoitaa luottamusmiestehtä- vänsä työtehtäviensä ohella. Jos luottamusmiehenä toimiva lääkäri on va- pautettu virkatehtävistään luottamusmiestehtävien hoitamista varten, ei em. palkkiota makseta, vaan hänen palkkauksensa määräytyy KVTES:n luotta- musmiesluvun 9 §:n mukaan.
26 § Omalääkärinä toimivalle lääkärille ammatilliselta täydennyskoulutusajalta maksettava palkkaus
Väestövastuulliseen toimintaan osallistuvalle omalääkärille, jolle on myönnetty virkavapaata alueellisesti tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen edellyttämään suunnitelmalliseen ammatilliseen täy- dennyskoulutukseen, maksetaan tältä ajalta edellä 7 §:ssä tarkoi- tettu varsinainen palkka ja suoritetaan matkakustannusten kor- vaukset KVTES:n liitteen 17 mukaisesti.
Soveltamisohje
Tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen ja tehokkaan väestövastuul- lisen toiminnan kannalta on tarpeen, että lääkärit velvoitetaan säännölli- sesti vuosittain osallistumaan ennalta suunniteltuun, noin viikon kestä-
vään ammatilliseen täydennyskoulutukseen (koulutus voi olla yhtäjak- soinen tai muodostua useammasta erästä). Po. täydennyskoulutus si- sältää lähinnä hoidon porrastukseen liittyviin toimenpiteisiin tai hoito- käytäntöihin perehtymistä sekä niiden käytännön opettelua (käytännön ammattitaidon ts. käden taitojen kehittäminen). Tässä tarkoitettua kou- lutusta järjestävät lähinnä sairaanhoitopiirit.
Kun koulutukseen osallistumista varten myönnetään virkavapaa, virkava- paapäätöksessä on samalla todettava, onko kyseessä tässä tarkoitettu am- matillinen täydennyskoulutus, ja todettava koulutusajan palkallisuus sekä matka-, koulutus- yms. kustannusten korvaukset.
Jos lääkärille annetaan koulutukseen osallistumista varten virkamatkamää- räys, virkamatkan ajalta maksetaan palkka, matkakustannukset ja muut vir- kamatkasta johtuvat kustannukset KVTES:n periaatteiden mukaisesti (palk- kana virantoimitusajalta maksettava palkka ts. perusosa, väestöosa ja mah- dollinen henkilökohtainen palkanlisä).
27 § Sopimusraami
Kunta-alan kulloistenkin työmarkkinaratkaisujen kustannusvaikutus määrittää tämän sopimusalan kustannusraamin, jonka puitteissa osapuolet neuvottelevat ja sopivat tämän sopimuksen tarkistuksis- ta.
Mikäli tarkistuksista ei päästä yksimielisyyteen, tarkistukset toteu- tetaan eri palkkauselementteihin mahdollisimman tarkoituksenmu- kaisesti yleistarkistuksen tavoin. Vastaavasti tarkistetaan kustan- nusraamiin sisältyvänä sopimuksen piiriin kuuluvien henkilökohtai- sia peruspalkkoja.
28 § Paikallinen sopiminen
Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikalli- sella sopimuksella.
Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuk- sen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimää- räistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairausloma- ja äitiysva- paaetuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia KVTES:n vuosi- lomamääräyksistä poikkeavasti.
Soveltamisohje
Noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n yleisen osan 4 §:n 1 momentin alla olevaa soveltamisohjetta.
29 § Sopimuksen voimassaolo
Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjassa todetun ajan.
Sopimuksen voimassaolo jatkuu allekirjoituspöytäkirjassa sanotun päivän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta jommalta kum- malta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän so- pimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai jompikumpi osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
30 § Työrauha
1 mom. Sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolos- ta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaati- muksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan so- pimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoi- menpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toi- menpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
Liite 1
TYÖVUOROLUETTELOA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE
1 Työvuoroluettelon laatiminen
Viranhaltijoiden työvuoroluetteloiden asianmukainen laatiminen on työnan- tajan velvollisuus. Työnantajan (hallitus tms. ja/tai johtava lääkä- ri/hammaslääkäri) tehtävänä on myös antaa yleisohjeet työvuoroluettelon keskeisistä laatimisperiaatteista sekä hyväksymis- ja muuttamismenettelyis- tä. Tarvittaessa laaditaan tarkemmat yksikkö- yms. kohtaiset ohjeet. Johta- vat viranhaltijat (esim. johtava lääkäri/hammaslääkäri) ja ao. esimiehet (esim. ylilääkärit) ovat ensisijaisesti vastuussa alaistensa viranhaltijoiden työvuoroluetteloista ja muista työajan järjestelyistä sekä niiden valvonnasta.
Työvuoroluettelon laatii ohjeiden mukaan ao. yksikön esimies viranhaltija- kohtaisesti. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan viranhaltijoille itselleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, mikäli viranhaltija tai luottamusmies sitä pyytää.
Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle määrättyjen tehtävien osalta. Työvuoroluettelo on siis samalla viranhaltijan työsuunnitelma työvii- kon ja -jakson ajaksi. Päivittäistä säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Eri yksiköiden toiminnan luonteesta (mm. potilaiden määrä, laatu ja hoidolliset näkökohdat) riippuen voivat lääkärien työpäivien pituudet ja te- kemisajankohdat vaihdella. Säännöllinen työaika pyritään yleensä sijoitta- maan mahdollisimman tasaisesti työviikon ja -jakson eri työpäiville.
Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijalle määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. kokonaistyöaikaa (ylityökatto) ja työhönsidonnaisuutta (mm. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoi- tuksenmukainen jakautuminen), sekä vapaapäivien antamista ja toteutumis- ta. Tarpeen mukaan voidaan säännöllistä työaikaa, lisätyötä ja päivystystä teettää eri lääkäreillä samanaikaisestikin päivän lopussa. Viranhaltijan työ- ja päivystysvuorot pyritään suunnittelemaan siten, etteivät työrupeamat muo- dostu liian pitkiksi ja rasittaviksi.
Työvuoroluetteloon merkitty toiminta tulee tapahtua terveyskeskuksessa, sairaalassa tai asianomaisessa toimintayksikössä (esim. neuvola, koulu, po- liklinikka), jollei ao. esimies erityisestä syystä xxxx lupaa nimetyn tehtävän suorittamiseen muualla tai kysymyksessä ole kotikäynti tai muu virkatehtävä. Tämä koskee myös hallinnollisia toimistotehtäviä. Kotona tehtyä työtä ei hy- väksytä työajaksi kuin poikkeuksellisessa tapauksessa.
2 Tasoittumisjärjestelmä
Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatiminen
etukäteen koko ajaksi on vaikeaa, voidaan laatia erikseen KVTES:n työai- kaluvun 29 §:ssä tarkoitettu työajan tasoittumisjärjestelmä ja vahvistaa kul- loinkin lyhyemmäksi ajanjaksoksi erikseen työvuoroluettelo. Ennen kuin työnantaja muuttaa työaikajakson pituutta, kuullaan viranhaltijoita edustavaa luottamusmiestä tai viranhaltijoita itseään.
3 Työvuoroluettelon muuttaminen
Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa nou- datetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).
Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kus- sakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai hen- kilöstön yllättävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluet- telo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajakson muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työ- aika pysyy keskimäärin edellä 12 §:n 2 momentissa todettuna 37 tai 38 ¼ viikkotuntina.
Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireellisissä tapauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämä- töntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisätyök- si tai muuksi lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.
4 Kuulemis- ja neuvottelumenettely työaikajärjestelymuutoksissa
Xxxxxx toiminnallisesta syystä on tarvetta olennaisesti ja pysyvästi muuttaa työvuoroluettelojen perusteella tavanomaisesti noudatettuja työaikajärjeste- lyjä, asiasta neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa tai, jos uudet järjestelyt koskevat vähintään viittä viranhaltijaa, viranhaltijoita edustavan luottamus- miehen kanssa. Em. neuvotteluissa pyritään yhteisymmärrykseen.
5 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista ajoista työvuoroluettelossa
5.1 Terveyskeskuksen lääkärit
5.1.1 Vastaanottotyö
Vastaanottotyöhön sisällytetään työvuoroluetteloon sellainen määrä tunteja viikossa kuin vastaanottotoiminnan oletetaan edellyttävän ja joka muut lää- kärin tehtävät huomioon ottaen on mahdollista. Vastaanottotyö on terveys- keskuksen keskeinen tehtävä.
5.1.2 Neuvola- yms. tehtävät
Vastaanottotyön lisäksi varataan työvuoroluettelossa riittävästi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten (koulut, neuvolat, vuodeosasto, huoltolai- tokset jne.). Terveysneuvontaan ja kouluterveydenhoitoon yms. varattaviin aikoihin sisällytetään myös työpisteestä toiseen siirtymiseen tarvittava aika.
5.1.3 Todistusten ja lausuntojen laatiminen
Todistusten laatimista varten ei erikseen varata aikaa työvuoroluettelossa silloin, kun todistukset kirjoitetaan potilaan käynnin aikana. Tarvittaessa voi- daan työvuoroluettelossa varata 1–3 tuntia viikossa laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten (koskee myös säännöllisen työ- ajan ulkopuolella tutkittuja potilaita koskevia todistuksia ja lausuntoja).
5.1.4 Neuvottelut ja kokoukset
Työpaikkakoulutus ja neuvottelut merkitään työvuoroluetteloon.
Ennen kello 16 tapahtuneet viranomaisen määräämät kokoukset tai neuvot- telut luetaan säännölliseen työaikaan, mutta kello 16:n jälkeen tapahtuvia kokouksia ei, sillä viranhaltija saa näistä kokouksista KVTES:n mukaiset kokouspalkkiot. Luottamustehtävien ja ulkopuolisten asiantuntijatehtävien hoitamisesta johtuvat kokoukset eivät kuulu säännölliseen työaikaan.
5.2 Terveyskeskuksen omalääkärit (työsuunnitelma)
Sopimuksen yleisen osan 13 §:ssä määrätyllä lääkärin tavoitettavuudella tarkoitetaan asianmukaisesti järjestettyä päiväajan vastaanottoa. Lääkärin vastaanottoajasta, -paikasta ja tavoitettavuudesta samoin kuin muihinkin tehtäviin käytettävästä ajasta ja päivystyksestä laaditaan etukäteen työsuun- nitelma. Työsuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon terveyskes- kuksen muun henkilökunnan töiden ja työvuorojen tarkoituksenmukainen järjestäminen väestövastuisen perusterveydenhuollon toiminnan toteutta- miseksi. Työsuunnitelmaa koskevat tarkemmat ohjeet antaa toimivaltainen kunnallinen viranomainen.
Lääkärin työsuunnitelmaan merkitään päivittäin vastaanottotunteja vastaan- ottotoimintaa varten riittävästi, jotta lääkärin vastuuväestöön kuuluvat henki-
löt pääsevät heille osoitetun omalääkärin hoitoon yleensä lääkärin seuraa- vana työpäivänä ja ainakin kolmen päivän kuluessa. Lisäksi varataan riittä- västi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten.
Vastaanottotoiminnan ja päivystyksen lisäksi lääkärille kuuluvia tehtäviä ovat mm. äitiys- ja lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto-, vuode- osasto- ja laitoshoito- sekä työterveydenhuoltotyöt, puhelinkonsultaatiot, ko- tikäyntitoiminta ja erikseen määrätyt hallinnolliset tehtävät. Lääkärille kuulu- van avosairaanhoidon vastaanottotyön, ehkäisevän työn ja muut tehtävät vahvistaa toimivaltainen kunnallinen viranomainen.
5.3 Terveyskeskuksen hammaslääkärit
5.3.1 Kliininen vastaanottotyö
Kliinisellä vastaanottotyöllä tarkoitetaan sekä hammashoitolassa että neu- volassa suoritettavaksi määrättyä vastaanottotyötä, mikä käsittää potilaalle suoritettavia hampaiden, suun ja koko purentaelimen terveydentilan säilyt- tämiseksi ja parantamiseksi tarpeellisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä.
5.3.2 Muu kuin kliininen työ
Työvuoroluetteloon tulee varata riittävästi aikaa viikoittaiseen potilastyön suunnitteluun, potilashallintoon, väestön suusairauksien ehkäisyyn, valistus- työhön ja muuhun kliiniseen potilastyöhön sisältymättömään tehtävään, esi- merkiksi oppilaitokset, työn ohjaus ja vastaanoton toiminnan suunnittelu yms.
5.4 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien hallinnolliset tehtävät
Jäljempänä sanottu koskee soveltuvin osin myös ylilääkäriä ja apulaisylilää- käriä/ylihammaslääkäriä ja apulaisylihammaslääkäriä. Suurissa yksiköissä ylilääkärille/ylihammaslääkärille saattaa kuitenkin kuulua pelkästään hallin- nollisia tehtäviä.
Hallinnolliset tehtävät keskitetään vastaavalle ja osatoiminnasta vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille ja näitä tehtäviä varten varataan ao. lääkäril- le/hammaslääkärille tarpeellinen tuntimäärä viikossa huomioon ottaen mm. terveyskeskuksen koko, osatoiminnan laatu ja alaisten lukumäärä. Myös hal- linnollisten tehtävien osalta tulisi pyrkiä ajankäyttö yksilöimään silloin, kun kyse on säännöllisesti toistuvista tai muutoin etukäteen tiedossa olevista tehtävistä.
Työnantaja antaa ohjeet siitä, kuinka monta tuntia hallinnollisiin tehtäviin vastaavan tai osatoiminnasta vastaavan lääkärin/hammaslääkärin edellyte- tään enintään käyttävän viikossa. Mikäli hallinnollisiin tehtäviin käytetään ai- kaa enemmän kuin edellytetään, tulee ylityksen olla perusteltavissa.
Kun vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilapäisen erityisteh- tävän suorittaminen (esim. vuodeosaston tai uuden hammashoitolan suun-
nittelun tai hankintaohjelman tekeminen), tulisi työnantajan samalla päättää, paljonko työvuoroluettelossa tähän tehtävään varataan aikaa.
5.5 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien kliininen lisätyö
Lisätyönä suoritettava vastaanottotyö merkitään työvuoroluetteloon yleensä etukäteen. Potilastilanteesta riippuen työvuoroluetteloon etukäteen suunni- tellun lisätyön määrä voi jonkin verran alittua tai ylittyä. Muutos merkitään työvuoroluetteloon.
Lähtökohtana on, että päivittäinen työaika aloitetaan säännöllisellä työajalla ja lisätyötä tehdään tarvittaessa päivittäisen säännöllisen työajan jälkeen. Poikkeustapauksissa voidaan toiminnallisista syistä lisätyötä tehdä ennen säännöllisen työajan alkamista (esim. neuvolavastaanotto klo 16 jälkeen).
Terveyskeskuksen tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on tarkoituksen- mukaista seurata mm. säännöllisen työajan ja lisätyöajan vastaanottotoi- minnan tehokkuutta. Yleensä säännöllisenä työaikana ja lisätyöaikana pi- dettävällä vastaanotolla potilasta kohti varattava aika on suunnilleen sama.
5.6 Sairaalalääkärit
5.6.1 Yleistä Työvuoroluetteloon merkitään kellonaikoina ainakin ne lääkärin työskentely- ajat, jotka vaikuttavat muun henkilökunnan toimintaan. Mahdollisesti kellon- aikoihin sitomatonkin työ on mahdollisimman tarkasti määriteltävä ja sellai- sena tulee kysymykseen vain toiminnan kannalta tarpeellinen sairaala- ja po- liklinikkatyö. Kellonaikoihin sitomattoman säännöllisen työajan suoritusajat merkitään työvuoroluetteloon. Myös mahdolliset ns. iltakierrot merkitään työvuoroluetteloon.
5.6.2 Yksityisvastaanoton merkitseminen
Säännöllisen työajan lisäksi merkitään työvuoroluetteloon mahdollisesti sai- raalassa pidettäväksi myönnetyn yksityisvastaanoton vastaanottoajat. Yksi- tyisvastaanoton tulee kokonaisuudessaan tapahtua lääkärin säännöllisen työajan ja päivystysajan ulkopuolella.
Milloin lääketieteelliset tai muut välttämättömät syyt vaativat ja milloin se sairaalan omaa toimintaa häiritsemättä on mahdollista, voidaan kuitenkin röntgen-, laboratorio-, anestesia- ja patologian alan lääkärien tutkimukset aikaisemmin mahdollisesti noudatetun käytännön mukaisesti suorittaa asi- anomaisen lääkärin varsinaisena työaikana edellyttäen, että tutkimuksiin ku- luva työaika korvataan säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettavalla työl- lä. Tällöin työvuoroluetteloon merkitään yksityisvastaanottoon käytetty työai- ka ja se ylimääräinen vastaava työskentelyaika sairaalassa, jolla yksityis- vastaanottoon käytetty työaika korvataan.
5.6.3 Kliininen lisätyö
Kliininen lisätyö merkitään etukäteen lääkärin työvuoroluetteloon (ks. liitteen
3 4 §:n 1 momentin soveltamisohje).
Liite 2
LÄÄKÄRISOPIMUKSEN SOVELTAMISPIIRIÄ KOSKEVIEN MÄÄRITELMIEN SOVELTAMISOHJE
Sopimuksen liitteissä on käytetty seuraavaa käsitteistöä:1 Yleislääkärin oikeuden omaava laillistettu lääkäri
– Lääkäri, joka on lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suorittanut ter- veydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 2 momen- tissa säädetyn lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja jolla on em. lain säännökseen perustuen oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia it- senäisesti laillistettuna lääkärinä.
– Lääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 2 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna lääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ulko- puoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan.
– Em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat ol- leet laillistettuja lääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, so. joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia Suomessa.
– Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä sanottu erikoislääkärin pätevyyden omaava lääkäri yleislääkärin oikeuden omaavaan laillistettuun lääkäriin, mutta ei päinvastoin.
Erikoislääkärin pätevyyden omaava lääkäri
– Lääkäri, jolla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 4 mom:ssa (1030/00) tarkoitettu erikoislääkärin oikeus tai 31.12.2000 voi- massa olleessa 6 §:ssä (559/94) tarkoitettu erikoislääkärin pätevyys taikka jolle oli em. lain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoislääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).
– Lääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 3 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alu- eet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan.
1
Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskevan, 1.7.1994 voimaan tulleen lain seurauksena muuttunutta käsitteistöä on selostettu myös KT:n yleiskirjeissä A 8 ja A 50/1995 (ks. myös 31.1.1998 voimassa olleen lääkärisopimuksen yleisen osan II luku).
Laillistettu lääkäri, jolta puuttuu yleislääkärin oikeus tai erikoislääkärin pätevyys
– Lääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt terveyden- huollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 1 mo- mentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia toisen johdon ja valvonnan alaisena laillistettuna lääkärinä taikka ao. lain 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamis- luvan eikä em. lääkäreillä myöskään ole edellä tarkoitettua erikoislääkärin pätevyyttä.
Em. laillistuksen tai ammatinharjoittamisluvan saaneet lääkärit ryhtyvät yleensä luvan jälkeen suorittamaan lääkärin perusterveydenhuollon lisäkou- lutusta (ks. em. lain 4 §:n 2 momentti ja asetus 1435/93 lääkärin peruster- veydenhuollon lisäkoulutuksesta) ja/tai erikoislääkärin tutkintoa.
Lääketieteen opiskelija
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 3 §:n 1 momentissa (muutettu 824/99) säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.
Lääkäri Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja lääkäreitä.
Amanuenssi Amanuenssilla eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa lääkärikoulutukseen vaadittavaa palvelua amanuenssina työ- tai virkasuhteessa (amanuenssit ovat yleensä työsuhteessa).
Laillistettu hammaslääkäri
– Hammaslääkäri, joka on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 3 momentissa säädetyn, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hy- väksymän käytännön palvelun ja jolla on em. lain säännöksen perusteella oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ham- maslääkärinä.
– Hammaslääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 2 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa hammas- lääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamis- luvan.
– Em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat ol- leet laillistettuja hammaslääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, so. joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia Suomessa.
– Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava hammaslääkäri laillistettuun hammaslääkäriin, mutta ei päinvastoin.
Erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava hammaslääkäri
– Hammaslääkäri, jolla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 4 mom:ssa (1030/00) tarkoitettu erikoishammaslääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä ((559/94) tarkoitettu erikoishammas- lääkärin pätevyys tai jolle oli em. lain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoishammaslääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymä- säännös).
– Hammaslääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 3 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa erikois- hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamis- luvan.
Osalaillistettu hammaslääkäri
Hammaslääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 1 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa hammaslääkä- rin ammattia toisen johdon ja valvonnan alaisena laillistettuna hammaslää- kärinä taikka ao. lain 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan.
Em. osalaillistuksen tai ammatinharjoittamisluvan saaneet hammaslääkärit ryhtyvät yleensä luvan jälkeen suorittamaan em. lain 4 §:n 3 momentissa ja asetuksen 6 §:ssä säädettyä käytännön palvelua.
Hammaslääketieteen opiskelija
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 3 §:n 2 momentissa säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka ao. säännöksen perus- teella saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.
Hammaslääkäri
Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja hammaslääkäreitä.
Laillistettu eläinlääkäri
Eläinlääkäri, jolle maa- ja metsätalousministeriö on eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) mukaisesti myöntänyt oikeuden toi- mia laillistettuna eläinlääkärinä.
Erikoiseläinlääkäri
Eläinlääkäri, joka täyttää eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 42 §:ssä (29/2000) ja erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä annetun asetuksen 6 §:ssä (275/2000) säädetyt edelly- tykset.
Eläinlääketieteen opiskelija
Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 7 §:ssä säädetyt opin- näytteet suorittanut, joka säännöksen perusteella saa harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia.
LIITE 1
TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2003
Lääkärin virkanimike/tehtävä | Omalääkäri Xxxxxxxxxxxxxx- palkka, € | Muu kuin omalääkäri Vähimmäisperus- palkka, € | |
1 Kansanterveystyön johtava lääkäri Ylilääkärin tai johtavan lääkärin virka tai vastaa- vaksi lääkäriksi määrätty terveyskeskuslääkäri, kun kunnassa/ky:ssä ei ole ylilääkärin tai johtavan lää- kärin virkaa Viranhaltijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/ky:n väestöpohja | 4 088,55 3 772,27 3 518,51 3 292,04 | 4 649,18 4 290,67 3 995,79 3 728,20 | |
L1VV1175 / L1TK1175 L1VV1128 / L1TK1128 L1VV1115 / L1TK1115 L1VV1114 / L1TK1114 | 75 000– 28 000–74 999 15 000–27 999 –14 999 | ||
2 Muut ylilääkärit Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä | 3 260,32 | 3 692,24 | |
L1VV2001 / L1TK2000 | |||
3 Apulaisylilääkäri Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä | 3 064,66 | 3 460,97 | |
L1VV2002 / L1TK3000 | |||
Lääkärin virkanimike/tehtävä | Omalääkäri Xxxxxxxxxxxxxx- palkka, € | Muu kuin omalääkäri Vähimmäisperus- palkka, € |
4 Osatoiminnasta vastaava terveyskeskuslääkäri (muu kuin omalääkäri) | ||
4.1 Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys | ||
L1TK4010 | 3 331,50 | |
4.2 Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin oikeutta | ||
L1TK4000 | 3 069,82 | |
Määräystä sovelletaan terveyskeskuslääkäriin, joka johtosäännön määräysten perusteella toimii terveyskeskuksen osatoiminnasta vastaavana lääkärinä. Määräystä voidaan soveltaa myös ter- veyskeskuslääkäriin, jonka asianomainen viran- omainen on määrännyt osatoiminnasta vastaavak- si edellyttäen, että hänellä on yleensä alaisena yksi tai useampia lääkäreitä. | ||
5 Muut terveyskeskuslääkärit | ||
5.1 Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys | ||
L1VV3001 / L1TK5100 | 2 513,91 | 3 162,39 |
5.2 Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin oikeutta | ||
L1VV3002 / L1TK5200 | 2 380,53 | 2 998,23 |
6 Muut lääkärit | 2 158,82 | |
6.1 Laillistettu lääkäri, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta eikä erikoislääkärin pätevyyttä, vähimmäisperus- palkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | ||
L1VV4000 / L1TK6100 | 2 300,71 | |
6.2 Lääketieteen opiskelija, vähimmäisperuspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippu- matta | ||
L1TK6200 | 1 864,01 |
Soveltamisohje
1 Johtavan lääkärin ja muun ylilääkärin peruspalkan määrittäminen
Kohdassa 1 tarkoitetun johtavan lääkärin peruspalkkaa määrättäessä ote- taan työn vaativuuteen ja sen määrään vaikuttavina tekijöinä väestöpohjan lisäksi huomioon mm. organisaation/vastuualueen laajuus (palvelutarjonnan sisällön laajuus, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö, ympäristöterveyden- huolto, sopimusohjaus) ja palvelutuotannon peittävyys. Huomioon otettavia tekijöitä voivat olla myös esim. ylilääkärin osallistuminen johtamistehtävänsä ohella säännöllisesti päiväajan potilastyöhön tai erikoissairaanhoidon palve- lujen tuottaminen silloin, kun tällaisia seikkoja pidetään perusteltuina toimin- nan kokonaisuuden kannalta.
Kohdassa 2 tarkoitetun muun ylilääkärin peruspalkkaa määrättäessä voi- daan edellä mainitun lisäksi käyttää ohjeellisena hänen vastuullaan olevan alueellisen tulosyksikön väestöpohjaa.
2 Vastaavana lääkärinä toimivan terveyskeskuslääkärin peruspalkka
Vastaavaksi lääkäriksi määrätyn terveyskeskuslääkärin peruspalkka mää- räytyy kohdan 1 mukaan määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi. Samoin menetellään kohdassa 4 tarkoitetun osa- toiminnasta vastaavan terveyskeskuslääkärin palkkauksen määräämisessä.
3 Osatoiminnasta vastaavan terveyskeskuslääkärin (muu kuin omalääkäri) palkkaus
Sopimuksessa tarkoitetun määräyksen antaminen osatoiminnasta vastaa- vaksi lääkäriksi edellyttää esimiesasemaa ja sitä, että lääkärillä pääsääntöi- sesti on alaisena yksi tai useampi lääkäri. Määräys voidaan antaa vain poikkeustapauksessa sellaiselle lääkärille, jolla ei ole alaisena muita lääkä- reitä. Eräissä tapauksissa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi asettaa esi- merkiksi työterveydenhuoltoon osatoiminnasta vastaava lääkäri, vaikka hä- nellä ei olekaan alaisina muita lääkäreitä, kun hänellä on kuitenkin alaisena muuta henkilökuntaa. Osatoiminnasta vastaavalla lääkärillä ei tarkoiteta lääkärien välisen työnjaon toteuttamista, vaan tietyn suurehkon toimintako- konaisuuden antamista jonkun lääkärin johdettavaksi.
Noudatetaan edellä kohdan 2 soveltamisohjetta.
4 Omalääkärinä toimivan lääkärin peruspalkan määrittäminen
Omalääkärin perusosa on korvausta mm. ennaltaehkäisevästä työstä tai muista vastaavista vastuuväestön tarvitsemista palveluista, hallinnollisista tehtävistä yms. Kunkin omalääkärin perusosaa määriteltäessä ja tarkistetta- essa otetaan huomioon työn vaativuus ja määrä, josta perusosa on kor- vausta KVTES:n palkkausluvun 3 §:ssä määrätyllä tavalla (ks. soveltamis- ohje tämän sopimuksen yleisen osan 5 §:ssä). Kun siirrytään omalääkärijär-
jestelmään, määritellään kunkin omalääkärin perusosa (peruspalkka) xxxxx- xxxx tämän liitteen puitteissa KVTES:n em. määräykset huomioon ottaen.
2 § Omalääkärinä toimivan lääkärin väestöosa
Väestöosan suuruus määräytyy tämän sopimuksen yleisen osan 3
§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lääkärin perusvastuuväes- tön määrän ja laadun mukaan siten, että väestöosa on 1.3.2003 1,56–1,84 € kuukaudessa jokaista omalääkärin perusvastuuväes- töön kuuluvaa henkilöä kohti. Laillistetun lääkärin, jolla ei ole yleis- lääkärin oikeutta, väestöosa on vähintään 90 % em. väestöosan alarajasta.
Lääkärille määrätyn vastuuväestön ja perusvastuuväestön määrä tarkistetaan vuosittain.
Soveltamisohje
Väestöosa maksetaan lääkärin perusvastuuväestön avosairaanhoidosta. Perusvastuuväestöön kuuluvaksi katsotaan jokainen sellainen lääkärin vas- tuuväestöön kuuluva henkilö, joka käy terveyskeskuksen lääkärin vastaan- otolla vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa. Sopimusmääräyksessä tarkoitettuihin perusvastuuväestön käynteihin lasketaan mukaan potilaan kaikki terveyskeskuksen lääkärissä käynnit ts. varsinaiset päiväajan vas- taanottokäynnit, päivystyskäynnit ja esim. neuvolassa suoritetut sairaus- käynnit, so. lääkärin avosairaanhoidon käynnit. Jos työterveydenhuolto on liitetty väestövastuujärjestelmään, lasketaan käynneistä työterveyslääkärin luona mukaan varsinaiset sairaskäynnit.
Kunkin lääkärin perusvastuuväestön suuruus (lukumäärä) tulee otetuksi vä- estöosassa huomioon automaattisesti (euroa x perusvastuuväestöön kuu- luvat henkilöt). On kuitenkin perusteltua, että myös väestöosan eu- roa/henkilö vaihtelee lääkärikohtaisesti, koska näin tulee otetuksi huomioon erilaisten vastuuväestöjen luonteesta johtuva eri lailla työllistävä vaikutus (väestön ikärakenne, palvelujen käyttötottumukset tms.). Em. voidaan ottaa huomioon väestöosan euromäärää asteikon puitteissa harkittaessa tai esim. laskemalla kullekin lääkärille painotettu euromäärä vastuuväestöön sisälty- vien eri väestöryhmien yms. perusteella. Ks. lisäksi 5 §:n 1 mom:n sovelta- misohjeen 1 kohta ja tämän sopimuksen yleisen osan 3 §:n soveltamisohje.
3 § Syrjäisyyskorotus
Yleislääkärin oikeuden tai erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lääkärille, jonka pääasiallinen viranhoitopaikka on kunnassa/kau- pungissa, jossa maksetaan KVTES:n palkkausluvun 14 §:ssä tar- koitettua syrjäseutulisää, voidaan maksaa syrjäisyyskorotuksena enintään 420,47 € kuukaudessa toistaiseksi tai määräajan.
Soveltamisohje
Harkinnanvaraisen syrjäisyyskorotuksen maksaminen voi olla perusteltua harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla, mikäli po. olosuhteita ei ole otettu muutoin huomioon palkkauksessa.
Syrjäisyyskorotus ei korota lääkärin peruspalkkaa. Näin ollen sitä ei oteta huomioon esimerkiksi henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa lasket- taessa. Ao. lisä on kuitenkin varsinaista palkkaa ja maksetaan esimerkiksi lääkärin/hammaslääkärin vuosiloman tai sairausloman ajalta. Syrjäisyysko- rotuksen lisäksi lääkärille voidaan maksaa syrjäseutulisää KVTES:n palk- kausluvun 14 §:n mukaisesti.
4 § Toimenpidepalkkiot
1 mom. Toimenpiteiden korvaaminen
Yleislääkärin oikeuden tai erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana/omalääkärin päivä- aikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa teke- välle laillistetulle lääkärille (muut kuin omalääkärit) kliinisenä lisä- työnä suoritetuista terveyskeskuksen lääkärin toimenpideluettelos- sa sanotuista toimenpiteistä 2 mom:n korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot. Laillistetulle lääkärille, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta, maksetaan vähintään 90 % ja lääketieteen opiskelijalle 80
% po. palkkioista.
Soveltamisohje
Toimenpidepalkkio maksetaan siitä riippumatta, missä toimenpide on tehty esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa, ja kuuluuko potilas esim. omalääkärin vastuuväestöön tai ei.
Pöytäkirjamerkintä
Röntgenlääkärille (muu kuin omalääkäri) voidaan maksaa toimenpidepalkki- oita eräistä oman alansa lisätyönä tehdyistä toimenpiteistä 31.1.2001 voi- massa olleen LS:n 2000 liitteen 1 3 §:n 2 mom:n mukaan.
2 mom. Toimenpiteiden korvaustaulukko
Palkkiot ja korvaukset | Säännöllinen työaika/oma- lääkärin päivä- aika | Kliininen lisä- työ (muu kuin omalääkäri) | Aktiivipäivystys | Muu työpaikka- päivystys ja vapaamuotoinen päivystys |
Toimenpideryhmät | € | € | € | € |
R 0 | 2,58 | 2,92 | 2,58 | 2,92 |
R I, RU I, RR I | 7,00 | 7,92 | 7,00 | 7,92 |
R II, RU II, RR II | 10,56 | 13,09 | 10,56 | 13,09 |
R III, RR III | 25,83 | 29,66 | 25,83 | 29,66 |
5 § Käyntipalkkiot
1 mom. Omalääkärin vastaanottotoiminnan käyntipalkkiot
Omalääkärille maksetaan päiväajan vastaanottotoiminnasta (muu kuin päivystysaika) käyntipalkkiot seuraavan korvaustaulukon mu- kaisesti. Laillistetulle lääkärille, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta, maksetaan vähintään 90 % em. käyntipalkkioiden alarajasta tai kiinteästä palkkiosta.
Palkkiot ja korvaukset | Omalääkäri (muu kuin päivystysaika) |
Käyntipalkkiot | (€) |
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oman oma- lääkärin luona | – |
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti muun kuin oman omalääkärin luona 1) potilaan oma omalääkäri on vuosilomalla, päivystys- vapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä 2) muuna aikana | 1) 4,82–5,73 2) – |
Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti omalääkärin luona | 4,82–5,73 |
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona, mikäli matka lääkärin vastaanottopaikasta potilaan kotiin on a) enintään viisi kilometriä b) yli viisi kilometriä | a) 13,29 b) 19,11 |
Soveltamisohje
1 Omalääkärin käyntipalkkiot
Käyntipalkkiot ovat korvausta muun kuin perusvastuuväestön avosairaan- hoidon käynneistä ja ne maksetaan vain vastaanottotoiminnasta, ei potilaan neuvola- yms. käynnistä.
Palkkion suuruus määritellään asteikon puitteissa paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti. Väestöosaa ja päiväajan käyntipalkkioita on yleensä aina pe- rusteltua tarkastella palkkauksellisena kokonaisuutena siten, että niiden eu- romääriä voidaan tarvittaessa tarkistaa liitteessä sanotun asteikkojen puit- teissa puoleen ja toiseen mm. järjestelmän vakiintumisen myötä tai kun lää- kärikohtaisia vastuuväestöjä muutetaan taikka kun lääkärin vastuuväestössä esim. ikärakenteen muutosten seurauksena potilaskäyttäytyminen muuttuu. Erityisen tärkeää po. harkinnanvaraisten palkkauselementtien tarkastelu yhdessä on väestövastuisen toiminnan alkuvaiheessa.
2 Perusvastuuväestöön kuuluvan käynti
Perusvastuuväestöön kuuluvien henkilöiden käynnistä lääkärin luona ei pääsääntöisesti makseta käyntipalkkiota. Merkitystä ei ole sillä, kenen lääkä- rin perusvastuuväestöön henkilö kuuluu ja käykö hän oman vai jonkun muun omalääkärin luona. Poikkeus tästä pääsäännöstä on tilanne, jolloin henkilön omalääkäri on vuosilomalla, päivystysvapaalla, virkavapaalla tai koulutuk- seen määrättynä. Jos taas lääkäri on virantoimituksessa vaikkakin esim. virkamatkalla, ei hänen perusvastuuväestöönsä kuuluvan potilaan käynnistä toisen lääkärin luona makseta käyntipalkkiota.
3 Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan käynti
Muiden kuin perusvastuuväestöön kuuluvien henkilöiden käynneistä mak- setaan palkkio riippumatta siitä, kenen lääkärin vastuuväestöön henkilö kuuluu tai kuuluuko hän kenenkään vastuuväestöön (esim. terveyskeskuk- sen alueella lomailevat kesäasukkaat).
4 Kotikäyntipalkkion maksaminen
Kotikäyntipalkkio maksetaan riippumatta siitä, onko kyseessä lääkärin pe- rusvastuuväestöön kuuluva potilas tai muu potilas.
5 Siirtymäajan ohjeita
Kun siirrytään omalääkärijärjestelmään, saattaa lääkärin todellisen perus- vastuuväestön erottuminen vastuuväestöstä viedä aikaa. Siirtymävaiheessa ovat myös päiväajan potilasmäärät saattaneet nousta huomattavasti aikai- semmasta erityisesti paikkakunnilla, joissa on ollut merkittävää tyydyttämä- töntä palvelutarvetta tai joissa väestövastuujärjestelmään on siirrytty vain osittain. Siirtymävaiheessa saattaakin olla harkittua määritellä po. muusta kuin perusvastuuväestöstä maksettava käyntipalkkio asteikon alarajal- ta/alarajan tuntumasta ja tarkistaa palkkiota tarvittaessa järjestelmän vakiin- tumisen myötä.
2 mom. Kliinisen lisätyön ja päivystysajan käyntipalkkiot
Yleislääkärin oikeuden tai erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lääkärille maksetaan päivystysaikana ja täyttä työaikaa tekevälle laillistetulle lääkärille (muu kuin omalääkäri) kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta jäljempänä 7 §:n korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio. Laillistetulle lääkärille, jolla ei ole yleislääkärin oi- keutta, maksetaan vähintään 90 % ja lääketieteen opiskelijalle 80
% po. palkkiosta.
3 mom. Omalääkärin päivystysajan käyntipalkkioiden rajoitus
Omalääkärille maksetaan päivystysaikana käyntipalkkiot edellä 2 momentissa sanotulla tavalla kuitenkin seuraavin poikkeuksin.
Mikäli päivystysvuorossa olevan lääkärin luona käy hänen omaan vastuuväestöönsä kuuluva henkilö päivystysaikana ennen kello 18.00, ao. lääkärille
1 ei makseta mitään käyntipalkkiota hänen perusvastuuväes- tönsä käynnistä, mutta
2 maksetaan edellä 1 momentissa sanottu päiväajan vastaan- ottotoiminnan käyntipalkkio hänen muun vastuuväestönsä kuin perusvastuuväestön käynnistä.
6 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot (muut kuin omalääkärit)
Osa-aikatyötä tekevälle laillistetulle lääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliini- sestä lisätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 7 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön poti- laskäyntipalkkioista. Jos osa-aikaisen lääkärin yhteenlaskettu säännöllinen ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän lääkärin säännöllisen työajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä 7 §:n korvaustaulukosta ilmenevät kliinisen lisätyön käynti- ja toimenpi- depalkkiot täysimääräisinä. Laillistetulle lääkärille, jolla ei ole yleis- lääkärin oikeutta, maksetaan vähintään 90 % ja lääketieteen opis- kelijalle 80 % po. palkkioista.
7 § Kliinisen lisätyön ja päivystyksen käyntipalkkioiden korvaustaulukko
Palkkiot ja korvaukset | Kliininen lisätyö (muu kuin oma- lääkäri | Aktiivi- päivystys | Muu työpaik- kapäivystys ja vapaamuotoi- nen päivystys |
Käyntipalkkiot | € | € | € |
Potilaan käynti lääkärin luona a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana | 10,14 | a) 8,03 b) 7,11 | a) 9,08 b) 7,67 |
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona (kotikäynti) a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana | 12,45 | a) 15,33 b) 11,54 | a) 16,85 b) 12,94 |
Vuodeosastokäynti terveyskeskuksen vuode- | |||
osastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen: | |||
Etäisyys työpaikkapäivystäjän päivystys- | |||
paikasta tai vapaamuotoisen päivystäjän | |||
asunnosta | |||
1) alle yksi kilometri | |||
1a) yöaikana ja viikonloppuna | 1a) | 1a) 9,08 | |
1b) muuna aikana | 8,03 | 1b) 7,67 | |
2) yli yksi kilometri | 1b) | ||
a) yöaikana ja viikonloppuna | 7,11 | 2a) 16,85 | |
a1) seuraavat potilaat / sama käynti | 2a1) 9,08 | ||
b) muuna päivystysaikana | 2a) | 2b) 12,94 | |
b1) seuraavat potilaat/sama käynti | 15,33 | 2b1) 7,67 | |
2a1) | |||
8,03 | |||
2b) | |||
11,54 | |||
2b1) | |||
7,11 | |||
Vapaamuotoisen päivystäjän erillinen käynti | |||
terveyskeskukseen, sen vuodeosastolle, | |||
sairaalaan tai huoltolaitokseen | |||
1) ennen klo 22.00 | |||
1a) viikonloppuna | 1a) 9,08 | ||
1b) muuna aikana | 1b) 7,67 | ||
2) klo 22.00–8.00 välisenä aikana | |||
2a) ensimmäinen potilas/käynti | 2a) 16,85 | ||
2b) seuraavat potilaat/sama käynti | 2b) 9,08 | ||
Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys alkavalta neljännestunnilta, kotikäynnissä käyn- tiaikaan luetaan matkoihin kulunut aika a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana | 4,26 | a) 5,19 b) 4,44 |
Soveltamisohje
1 Yöaika/viikonloppu
Yöajalla/viikonlopulla tarkoitetaan aikaa maanantaista perjantaihin klo 22.00–8.00 ja perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seu- raavaan arkipäivään klo 8.00.
2 Vapaamuotoisen päivystäjän kotikäyntipalkkio
Vapaamuotoiselle päivystäjälle maksettavan kotikäyntipalkkion (vapaamuo- toisen päivystäjän erillinen käynti terveyskeskukseen, sen vuodeosastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen kello 22.00–8.00) maksamisen edellytyksenä on, että lääkäri ei ole tehnyt käyntiä edeltävän tunnin aikana aktiivista työtä ja että hänelle ei makseta po. käynnistä kotikäyntipalkkiota vuodeosasto- käynnin perusteella määriteltävän käynnin mukaisesti.
3 Omalääkärin päivystysajan käyntipalkkion rajoitus (ks. 5 § 3 mom.)
Päivystävän omalääkärin omaan vastuuväestöön kuuluvan henkilön käyn- nistä ennen klo 18.00 ei makseta päivystysajan käyntipalkkiota. Sitä vastoin muiden lääkärien vastuuväestöihin (perusvastuuväestö tai muu vastuuväes- tö) kuuluvien henkilöiden käynnistä maksetaan päivystyksen käyntipalkkiot normaalisti. Kello 18.00 jälkeen myös päivystävän lääkärin omaan vastuu- väestöön kuuluvien käynneistä maksetaan päivystyspalkkiot normaalisti.
4 Päivystysajan käyntipalkkion rajoitus
Mikäli päivystysaikana otetaan vastaan potilas, jonka lääkäri on määrännyt uusintatarkastukseen aikaisemmin suoritetun käynnin perusteella, ei tällai- nen käynti oikeuta potilaskäyntipalkkioon.
8 § Päivystyksen peruskorvaukset
1 mom. Peruskorvausten rahakorvaukset
Kultakin päivystystunnilta maksetaan päivystyksen peruskorvauk- sena seuraavan korvaustaulukon mukaiset rahakorvaukset.
Peruskorvausten rahakorvaukset | Aktiivipäivystys | Muu työ- paikka- päivystys | Vapaa- muotoinen päivystys |
€/t | €/t | ||
Maanantaista perjantaihin klo 18.00 saakka | Korottamaton tun- tipalkka tai vastaa- va vapaa-aika | 7,19 | 3,54 |
Maanantaista torstaihin klo 18.00–22.00 | " | 8,27 | 4,64 |
Maanantaista perjantaihin klo 22.00–8.00 | " | 9,28 | 5,55 |
Perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 en- siksi seuraavaan arkipäi- vään klo 8.00 | " | 9,28 | 5,55 |
Soveltamisohje
Päivystyksen peruskorvaukset maksetaan etukäteen määrätyltä päivystys- ajalta ts. siitä ajankohdasta lukien, milloin päivystys tosiasiallisesti on mää- rätty alkavaksi ja siihen saakka, kun päivystys on määrätty loppuvaksi.
Em. peruskorvaukset maksetaan myös osa-aikatyötä tekeville sekä lailliste- tuille lääkäreille, joilta puuttuu yleislääkärin oikeus, ja lääketieteen opiskeli- joille.
Mikäli lääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivystyksen joko työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyk- senä, päivystyskorvaukset maksetaan vapaamuotoista päivystystä koske- vien määräysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkik- si silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päivystyspisteestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosiasiassa hänen kohdallaan ole mahdollista.
2 mom. Peruskorvausten vapaa-aikakorvaukset
Edellä 1 momentissa tarkoitettu päivystyksen peruskorvaus voi- daan antaa vapaa-ajan muodossa säännöllisenä työaikana vii- meistään päivystystä seuraavan kalenterivuosipuoliskon aikana seuraavasti:
1 vapaamuotoisesta päivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työaikana kutakin kuutta vapaamuotoisen päivystyksen päivystys- tuntia kohden
2 muusta työpaikkapäivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työaikana kutakin kahta työpaikkapäivystystuntia kohden.
3 aktiivipäivystyksestä edellä mainitun korvaustaulukon mukaisesti.
Soveltamisohje
Päivystyskorvauksena annettu vapaa-aika tulisi yleensä antaa täyden työvii- kon pituisena. Mikäli vapaa-aika kuitenkin annetaan vajaan työviikon pitui- sena, mutta täysinä työpäivinä, sijoitetaan kutakin vapaapäivää kohden yleensä seitsemän tai kuusi tuntia säännöllistä työaikaa. Xxxxxxxxxxxxx työ- ajan jaksotus on perustellusta syystä mahdollinen. Selvää on, että kyseisen työviikon säännöllinen työaika on 37 tuntia (eräillä arkipyhäviikoilla lyhyempi) vähennettynä vapaa-aikahyvityksen määrällä, jaettiinpa työaika eri työpäiville miten tahansa.
Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, rahakor- vaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virkaehtosopimuksen eikä päivystyksen suorittamisajankohtana voimassa olleen virkaehtosopi- muksen mukaan.
Sillä viikolla tai niinä päivinä, jotka on annettu päivystysvapaana, lääkäri ei voi tehdä lisätyötä.
Päivystysvapaata ansaitaan ja annetaan omalääkärinä toimivalle lääkärille vastaavasti kuin muuna kuin omalääkärinä toimivalle lääkärille. Esim. koko kalenteriviikon päivystysvapaa vastaa 37 päivystysvapaatuntia. Päivystys- vapaalta maksetaan palkka kuten virantoimitusajalta muutoinkin eli perusosa (yleinen osa 8 §), väestöosa (tämän liitteen 2 §) ja mahdollinen henkilökoh- tainen palkanlisä (yleinen osa 10 §).
LIITE 2
TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2003
Virkanimike/tehtävä | Vähimmäisperuspalkka €/kk | |
1 Hammashuollon johtava hammaslääkäri Ylihammaslääkärin tai johtavan hammaslääkärin virka tai vas- taavaksi hammaslääkäriksi määrätty terveyskeskus- hammaslääkäri, kun kunnassa/ky:ssä ei ole ylihammaslääkärin tai johtavan hammaslääkärin virkaa Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin pätevyyttä | ||
Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/ ky:n väestöpohja | ||
L2TH1175 | 75 000– | 4 382,33 |
L2TH1128 | 28 000–74 999 | 4 022,35 |
L2TH1115 | 15 000–27 999 | 3 745,90 |
L2TH1114 | –14 999 | 3 494,53 |
2 Muut ylihammaslääkärit Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikois- hammaslääkärin pätevyyttä | 3 460,97 | |
L2TH2000 | ||
3 Apulaisylihammaslääkäri Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin pätevyyttä | 3 341,10 | |
L2TH3000 | ||
4 Osatoiminnasta vastaava terveyskeskushammaslääkäri | 3 331,50 | |
4.1 Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva eri- koishammaslääkärin pätevyys tai kyseessä on kohdassa 5.2. tarkoitettu hammaslääkäri | ||
L2TH4010 | ||
Virkanimike/tehtävä | Vähimmäisperuspalkka €/kk |
4.2 Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä | 3 022,07 |
L2TH4000 | |
Määräystä sovelletaan terveyskeskushammaslääkäriin, joka johtosäännön tai asianomaisen viranomaisen määräyksen pe- rusteella toimii terveyskeskuksen osatoiminnasta vastaavana hammaslääkärinä vastaten – suurehkossa kunnassa tai kuntayhtymässä alueellisen hammashoitolan tai osa-alueen hallinnollisesta ja ham- maslääketieteellisestä toiminnasta (alaisena yksi tai use- ampi päätoiminen hammaslääkäri) tai – ehkäisevän hammashuollon, oikomishoidon tai kliinisen erikoishoidon osatoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä koko kunnan/kuntayhtymän alueella. | |
5 Muut terveyskeskushammaslääkärit | |
5.1 Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva eri- koishammaslääkärin pätevyys | |
L2TH5100 | 3 040,59 |
5.2 Oikojahammaslääkärin sekä hammas- ja suu-/hammaskirurgin virassa tai yli puolet työajastaan po. tehtäviä suorittava ter- veyskeskushammaslääkäri, jolta puuttuu ao. xxxx xxxxxxxxxx- maslääkärin pätevyys. | |
L2TH5101 | 3 040,59 |
5.3 Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä | |
L2TH5200 | 2 748,83 |
6 Muut hammaslääkärit | |
6.1 Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on hoi- dettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | |
L2TH6100 | 1 989,03 |
6.2 Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | |
L2TH6200 | 1 717,22 |
Soveltamisohje
1 Johtavan hammaslääkärin ja muun ylihammaslääkärin peruspalkan määrittäminen
Kohdassa 1 tarkoitetun johtavan hammaslääkärin peruspalkkaa palk- ka-asteikon rajoissa määrättäessä otetaan työn vaativuuteen ja sen mää- rään vaikuttavina tekijöinä väestöpohjan lisäksi huomioon mm. organisaati- on/oman vastuualueen laajuus, palvelutarjonnan sisällön laajuus, erikois- hoidon palvelujen tuottaminen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö. Huo- mioon otettavana tekijänä voi myös olla esim. ylihammaslääkärin osallistu- minen johtamistehtävänsä ohella säännöllisesti päiväajan potilastyöhön, jos sitä pidetään perusteltuna toiminnan kokonaisuuden kannalta.
Kohdassa 2 tarkoitetun muun ylihammaslääkärin peruspalkkaa määrättäes- sä voidaan edellä mainitun lisäksi käyttää ohjeellisena hänen vastuullaan olevan alueellisen tulosyksikön väestöpohjaa.
Ks. liitteen 1 1 §:n soveltamisohje 2.
2 Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri
Osatoiminnasta vastaavalla hammaslääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon toimintakokonaisuuden antamista jonkun terveyskeskushammaslääkärin johdettavaksi eikä terveyskeskushammaslääkärien välisen työnjaon toteut- tamista. Määräys osatoiminnasta vastaavaksi hammaslääkäriksi annetaan toiminnallisten syiden niin vaatiessa.
2 § Syrjäisyyskorotus
Terveyskeskuksen laillistetuille hammaslääkäreille voidaan maksaa syrjäisyyskorotusta vastaavasti kuin terveyskeskuksen lääkäreille tämän sopimuksen liitteen 1 3 §:n mukaan.
3 § Potilaskohtainen osa
1 mom. Potilaskohtaisen osan suuruus
Terveyskeskuksen hammaslääkärille maksetaan jokaisesta hänellä järjestelmällisessä hoidossa olevasta potilaasta kalenterivuosittain seuraava potilaskohtainen osa:
Potilaan ikä tutkimuspäivänä | €/vuosi | ||
Säännöllinen työaika | Kliininen lisätyö | ||
yli 30 t/vk tai keskimäärin yli 30 t/vk, arki-iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna | |||
Potilaan ikä tutkimuspäivänä | €/vuosi | ||
0–5 vuotta | 1,89 | 3,10 | 3,10 |
6–21 vuotta | 3,78 | 6,19 | 6,19 |
22–40 vuotta | 7,57 | 12,38 | 12,38 |
41–63 vuotta | 9,46 | 15,48 | 15,48 |
vähintään 64 vuotta | 11,35 | 18,57 | 18,57 |
Osalaillistuksen omaavalle maksetaan vähintään 90 % ja ham- maslääketieteen opiskelijalle 80 % potilaskohtaisesta osasta.
Soveltamisohje
Mikäli yksilöllinen tutkimusväli on kalenterivuotta pidempi, maksetaan poti- laskohtainen osa taannehtivasti tutkimuksen tekovuoden lisäksi myös tutki- musten väliseltä ajalta (ns. välivuoden palkkio) enintään kuitenkin yhdeltä kalenterivuodelta, vaikka välivuosia olisi useampi. Potilaan ikä tutkimus- ajankohtana määrittelee potilaskohtaisen osan suuruuden eli alkuperäinen tutkimusajankohta ratkaisee taannehtivasti maksettavan potilaskohtaisen osan suuruuden.
Potilaskohtainen osa maksetaan niin kauan kuin potilas on hammaslääkärin hoidossa 2 momentissa määrätyllä tavalla noudattaen hänelle laadittua yk- silöllistä hoitosuunnitelmaa ja tutkimusväliä.
2 mom. Potilaskohtaisen osan maksamisen edellytykset
Potilaskohtaiseen osaan sisältyy hammaslääkärin suorittaman po- tilaan kliinisen tutkimuksen lisäksi diagnosointi, yksilöllinen hoito- suunnitelma, mahdollinen kustannusarvio ja yksilöllisen sairasta- vuuden perusteella suoritettava seuraavan tutkimusajankohdan eli yksilöllisen tutkimusvälin määrittäminen sekä hoitosuunnitelman toteuttamisen seuranta. Käynnin yhteydessä suoritetaan myös tar- peelliset ehkäisevät toimenpiteet, joista ei suoriteta hammaslääkä- rille erikseen palkkioita.
Soveltamisohje
Lähtökohtana on, että järjestelmällisessä hoidossa oleva potilas pääsee hammaslääkärin hoitoon yksilöllisen tutkimusvälinsä aikana viimeistään kolmen työpäivän kuluessa siitä, kun hän otti yhteyttä terveyskeskukseen, ja että hoito saatetaan päätökseen pääsääntöisesti kuukauden kuluessa var- sinaisen hoidon aloittamisesta (varsinaisella hoidolla ei tarkoiteta tutkimus- ta). Poikkeuksen muodostavat esim. potilaat, joilla on poikkeuksellisen suuri hoidon tarve.
4 § Toimenpidepalkkiot
Laillistetulle hammaslääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle lail- listetulle hammaslääkärille kliinisenä lisätyönä suoritetuista, ter- veyskeskuksen hammaslääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toimenpiteistä korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot. Osalaillistuksen omaavalle maksetaan vähintään 90 % ja ham- maslääketieteen opiskelijalle 80 % po. palkkioista.
Palkkiot ja korvaukset | Säännöllinen työaika | Kliininen lisätyö | Päivystys | Ensiapukäynti | |
Toimenpi- depalkkiot | Yli 30 t/vk tai keskimäärin yli 30 t/vk, ar- ki-iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna | ||||
Toimenpi- deryhmät | € | € | € | € | € |
THL 1 | 0,67 | 1,35 | 1,35 | 1,35 | 1,35 |
THL 2 | 1,68 | 2,86 | 2,86 | 2,86 | 2,86 |
THL 3 | 3,81 | 6,22 | 6,22 | 6,22 | 6,22 |
THL 4 | 4,84 | 6,22 | 6,22 | 6,22 | 6,22 |
THL 5 | 11,07 | 14,01 | 14,01 | 14,01 | 14,01 |
THL 6 | 15,98 | 18,33 | 18,33 | 18,33 | 18,33 |
Soveltamisohje
Ks. viikonlopun määritelmä 5 §:n soveltamisohje.
Toimenpidepalkkioiden maksamisesta korotettuina säännöllisenä työaikana 30 tuntia viikossa ylittävästä vastaanottotyöstä on lisäohjeita yhteisessä so- veltamisohjekirjeessä 14/2000.
5 § Käyntipalkkiot
Laillistetulle hammaslääkärille maksetaan päivystysaikana ja täyttä työaikaa tekevälle laillistetulle hammaslääkärille kliinisenä lisätyö- aikana jokaisesta potilaasta korvaustaulukosta ilmenevä käynti- palkkio. Osalaillistuksen omaavalle hammaslääkärille maksetaan vähintään 90 % ja hammaslääketieteen opiskelijalle vähintään 80
% po. palkkioista.
Palkkiot ja korvaukset | Kliininen lisätyö | Päivystys | Ensiapukäynti |
Käyntipalkkiot | (€) | (€) | (€) |
Potilaan käynti hammaslääkärin luona | |||
a) viikonloppuna | a) 9,46 | a) 9,46 | |
b) muuna aikana | b) 9,46 | b) 4,29 | |
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona | |||
a) viikonloppuna | a) 12,03 | a) 20,63 | |
b) muuna aikana | b) 12,03 | b) 15,48 | |
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiapu- tapauksessa suorittama käynti terveyskeskuk- seen tai muuhun hoitopaikkaan | |||
a) viikonloppuna | a) 20,63 | ||
a1) seuraavat potilaat/sama käynti | a1) 9,46 | ||
b) muuna päivystysaikana | b) 15,48 | ||
b1) seuraavat potilaat/sama käynti | b1) 4,29 | ||
Hammaslääkärin erillinen yli 45 minuuttia kes- tänyt käynti potilaan luona, lisäys alkavalta nel- jännestunnilta (käyntiaikaan luetaan myös mat- koihin nopeinta reittiä käytettäessä kuluva aika) | |||
a) viikonloppuna | a) 3,96 | a) 4,99 | a) 4,99 |
b) muuna aikana | b) 3,96 | b) 3,96 | b) 3,96 |
Soveltamisohje
Kunkin potilaan osalta maksetaan yksi korvaustaulukosta ilmenevä käynti- palkkio, vaikka saman käynnin yhteydessä tehdään useampia palkkioon vaikuttavia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.
Edellä taulukossa mainitulla viikonlopulla tarkoitetaan aikaa perjantaista klo
18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona on harvinainen ja koskee yleensä vain huoltolaitoksessa tai vuodeosastolla hoidettavia potilaita.
6 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot
Osa-aikatyötä tekevälle laillistetulle hammaslääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työai- kana ja 50 % 5 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalkkioista. Jos osa-aikaisen hammaslääkärin yhteenlaskettu säännöllinen työaika ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä korvaustaulukoista (4 ja 5 §) ilmenevät kliinisen lisätyön käynti- ja toimenpidepalkkiot täysimääräisinä. Osalaillistuksen
omaavalle maksetaan vähintään 90 % ja hammaslääketieteen opiskelijalle vähintään 80 % po. palkkioista.
Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyönsä) ylittävästä kliinisestä li- sätyöstä potilaskohtainen osa kuten säännöllisenä työaikana. Jos osa-aikaisen hammaslääkärin yhteenlaskettu säännöllinen työaika ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan, maksetaan potilaskohtainen osa kuten kliini- sestä lisätyöstä.
7 § Yksin työtä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot
Mikäli hammaslääkäri suorittaa kliinistä vastaanottotyötä ilman avustavaa henkilökuntaa lisätyöaikana, maksetaan 3 §:n mukainen potilaskohtainen osa sekä 4 §:n ja 5 §:n mukaiset lisätyöajan käyn- ti- ja toimenpidepalkkiot 30 %:lla korotettuina.
Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan yksin työtä tekevän kliinisen lisätyön palkkioiden 30 %:n korotus vasta, kun hänen yhteenlaskettu säännöllinen työaikansa ja lisätyöaikansa ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työ- ajan.
8 § Päivystyksen peruskorvaukset ja takuupalkka 1 mom. Päivystyksen peruskorvaukset
Päivystyksen peruskorvaukset (raha- ja vapaa-aikakorvaukset) määräytyvät tämän sopimuksen liitteen 1 8 §:n 1 ja 2 momentin (muu työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys) mukaan.
2 mom. Päivystyksen takuupalkka
Terveyskeskuksen hammaslääkärille, joka määrätään terveyskes- kuksessa tapahtuvaan 1–4 tunnin päivystykseen, maksetaan
1 etukäteen määrätyltä päivystysajalta edellä 1 momentissa mainittu päivystyksen peruskorvaus ja sen lisäksi
2 ns. takuupalkkana kultakin tehdyltä työtunnilta 2 tunnin korottama- ton tuntipalkka. Tätä takuupalkkaa vähentävät vastaavalta ajalta edellä 4 ja 5 §:n perusteella maksetut päivystyksen aktiivityöpalkki- ot.
9 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suoritta- masta käynnistä terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan maksetaan edellä korvaustaulukoista (4 ja 5 §) ilmenevät käynti- ja toimenpidepalkkiot. Osalaillistuksen omaavalle maksetaan vähin- tään 90 % ja hammaslääketieteen opiskelijalle vähintään 80 % po. palkkioista. Myös käynnistä aiheutuneet suoranaiset matkakustan- nukset korvataan.
LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT
I PALKKAUS
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2003
Virkanimike/tehtävä | Vähimmäisperuspalkka €/kk |
1 Ylilääkärit ja vastaavat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä | |
1.1 Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistollisessa sairaalassa | |
L3SL1100 | 4 334,00 |
1.2 Ylilääkäri ja osastonylilääkäri muussa sairaalassa, erityis- huoltopiirin johtava ylilääkäri, apulaisylilääkäri | |
L3SL1200 | 3 811,74 |
1.3 Ylilääkäri sivutoimisena johtavana lääkärinä tai tulosvastaavana lääkärinä Määräystä sovelletaan ylilääkäriin, joka oman virkansa lisäksi on määrätty sairaalan johtavaksi lääkäriksi taikka saman toi- mintayksikön useamman eri erikoisalan tai useamman toi- mintayksikön saman erikoisalan tulosvastaavaksi lääkäriksi. | Noudatetaan kohdissa 1.1 tai 1.2 määrättyä pääviran/-tehtävän palkkahinnoittelua koro- tettuna 10–30 %:lla. |
L3SL1301 | |
2 Erikoislääkäri, osastonlääkäri | 3 257,22 |
2.1 Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä. | |
L3SL3000 |
Virkanimike/tehtävä | Vähimmäisperuspalkka €/kk |
2.2 Oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa oleva erikoislääkäri | Peruspalkka on hoidet- tavasta lääkärin viras- ta/tehtävästä riippumatta vähintään 95 % em. palkkaryhmän vähim- mäisperuspalkasta. |
L3SL3001 | |
3 Erikoistuvat lääkärit (apulaislääkärit, sairaalalääkärit) | |
3.1 Laillistettu lääkäri | |
L3SL4100 | 2 482,51 |
3.2 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta eri- koistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtäväs- sä/virassa | |
L3SL4102 | 2 598,30 |
3.3 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta eri- koistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtäväs- sä/virassa | |
L3SL4104 | 2 725,05 |
4 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | 1 833,01 |
L3SL5000 |
Soveltamisohje
Em. tulosvastaavia koskevan hinnoittelukohdan tavoitteena on ottaa palk- kauksessa huomioon muita ylilääkärin tehtävissä toimivia selvästi vaati- vammat tehtävät ja työmäärä. Tulosvastaavan tehtävällä tarkoitetaan em. määräyksen edellytykset täyttävän suurehkon toimintakokonaisuuden anta- mista jonkun lääkärin johdettavaksi. Tehtävä sisältää sekä toiminnallisen et- tä taloudellisen kokonaisvastuun lääkärille määrätystä vastuualueesta. Tu- losvastaavan tehtävä on siis selvästi erillinen ja merkittävä lisätehtävä, jonka ei voida katsoa kuuluvan jo automaattisesti ylilääkärin viran tehtäviin.
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin virka ja sairaalan johtavan lääkärin pää- toiminen virka ovat hinnoittelemattomia virkoja, joiden palkkauksesta päättää työnantaja.
2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot
Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoi- tettuihin lääketieteen opiskelijoihin.
Lääkärille maksetaan lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka eivät liity potilaan hoitoon, jäljempänä sanotut palkkiot. Alan eri- koislääkärille maksetaan palkkio 50 %:lla korotettuna, kuitenkin enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksessa säädetty enimmäismäärä.
Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot | Palkkio/€ |
1 Lääkärintodistukset | |
1.1 Suppea sairautta tai vammaa koskeva todistus esim. sairausvakuutus- lain mukaisen etuuden kuten päivärahan tai työnantajalle maksettavan vastaavan korvauksen hankkimiseksi tarpeellinen todistus A taikka ve- ro- tai muulle viranomaiselle annettava työkyvyttömyysaikaa yms. kos- keva todistus | 3,96 |
1.2 Perusteellinen sairautta, vammaa tai invaliditeettia koskeva todistus, jossa kuvataan kysymyksessä oleva tila ja ilmoitetaan siitä johtuva työ- kyvyttömyysaika ja vastaavia seikkoja | 9,80 |
2 Lääkärinlausunnot | |
2.1 Suppea lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta ja vastaavista sei- koista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tar- peellinen lomakkeelle B laadittu taikka eläke- tai invalidihuoltohake- mukseen liitettävä suppea lausunto) | 10,66 |
2.2 Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invalidi- teetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyt- tömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvatta- vuudesta, hengenvaarallisuusasteesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lo- makkeelle B laadittu taikka poliisi-, huolto- tai muille viranomaisille an- nettava perusteellinen lausunto) | 12,56 |
2.3 Perusteellinen ja aikaa vievä eläkehakemukseen liitettävä lausunto | 14,27 |
2.4 Oikeustoimikelpoisuutta koskeva lausunto (esim. testamentin tekoa, avioliittolupaa tai holhoustoimilain mukaisen päätöksen tekemistä | 17,20 |
Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot | Palkkio/€ |
varten) | |
3 Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetulle vakuutuslaitokselle vakuutetun potilaan tutkimuksen tai hoidon perusteella annettavat lääkärintodistukset ja -lausunnot niiden laadusta riippuen | |
3.1 Tavallinen lääkärintodistus | 3,96–6,88 |
3.2 Perusteellinen lääkärintodistus tai –lausunto | 9,80–14,45 |
3.3 Laaja ja aikaa vievä lääkärintodistus tai –lausunto | 12,89–17,20 |
Soveltamisohje
Potilaan hoitoon liittyvistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista ei suoriteta palkkiota.
Lääkärintodistuksella tarkoitetaan lääkärin laatimaa asiakirjaa, jossa lähinnä vain todetaan tosiasiat tekemättä niiden perusteella johtopäätöksiä.
Lääkärinlausunto taas sisältää edellä tarkoitettujen tietojen lisäksi myös lääkärin perustellun käsityksen sairauden tai vamman korvattavuudesta tai muusta tällaisesta näkökohdasta. Jos johtopäätökset kuitenkin koskevat vain työkyvyttömyysasteen määrittämiseksi tarpeellisia seikkoja, on kysy- myksessä lääkärintodistus eikä -lausunto.
Lääkärintodistus tai -lausunto on potilaan hoitoon liittyvä (ei siis palkkioon oikeuttava), kun se annetaan sairaalassa tai poliklinikalla hoidettavana tai tutkittavana olevalle potilaalle
1 työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten
Po. lääkärintodistus sisältää potilaan henkilötiedot, sairausloman pituuden ja diagnoosin tms.
Mikäli po. lääkärintodistus pyydetään edellä sanottua laajempana tai laadit- tavaksi lomakkeelle, josta käy selville, että todistusta käytetään myös muu- hun tarkoitukseen kuin sairausloman hakemiseksi, todistus oikeuttaa edellä 1 kohdassa sanottuun palkkioon.
2 toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten
3 sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen toimenpiteen suo- rittamista varten (esim. raskauden keskeyttäminen tai steriloiminen).
Todistus- ja lausuntopalkkion maksaminen lääkärille edellyttää yleensä, että potilaalta on saatu vastaava suoritus. Mikäli muu sairaalan henkilökuntaan kuuluva kuin asianomainen lääkäri on antanut todistuksen tai lausunnon po- tilaalle varmistautumatta siitä, että tämä suorittaa maksun, palkkio makse- taan lääkärille, vaikka potilaalta ei myöhemmin saataisikaan perityksi mak- sua. Maksamismenettelystä päättää kunnallinen viranomainen. Taloustoi- misto voi huolehtia palkkioiden maksatuksesta esim. ilman eri laskua pal- kanmaksun yhteydessä tai siten, että lääkärit laativat todistus- ja lausunto- palkkioista eri laskutuksen.
3 § Erikoismaksuluokan palkkiot
Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tar- koitettuihin lääkäreihin (erikoistuvat lääkärit ja lääketieteen opiske- lijat).
Lääkärille, jolle on myönnetty oikeus hoitaa potilaita erikoismaksu- luokassa, maksetaan palkkiona erikoismaksuluokassa hoidettavilta potilailta perittäviä lisämaksuja vastaava määrä sen suuruisena kuin mainitut lisämaksut ovat erikoissairaanhoidosta perittävistä maksuista ja korvauksista annetun asetuksen (1248/1990) 4 §:ssä (533/91) korotettuna 8,70 %:lla. Palkkioiden suorittamisessa nou- datetaan lisäksi lääkintöhallituksen yleiskirjeissä numerot 1246/1961 ja 1475/1969 annettuja ohjeita.
Soveltamisohje
Ks. KT:n kirje 11.12.1992 nro 90/20/11/92 erikoissairaanhoidon maksuase- tuksen noudattamisesta edelleen toistaiseksi lääkärien erikoismaksuluok- kapalkkioihin asiakasmaksulain ja -asetuksen 1.1.1993 voimaantulosta huo- limatta. Erikoissairaanhoidon maksuasetuksen 4 §:ssä määrätyt maksut sel- laisina kuin ne ovat viimeisessä 15.3.1991 annetussa asetuksessa no 533 selviävät Erikoismaksuluokkajärjestelmän uudistamistyöryhmän raportista 1998.
Erikoismaksuluokkaoikeuden myöntäminen lääkärille ei ole sopimuksenva- rainen asia, vaan siitä päätetään hallinnollisella päätöksellä. Oikeuden myöntää lääninhallitus. Erikoismaksuluokkaoikeus voidaan myöntää muissa kuin psykiatrisissa sairaaloissa (ks. erikoissairaanhoitolain 38 §). Jos lääkä- rille on myönnetty oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa, hänellä on oikeus saada em. asetuksessa mainitut palkkiot erikoismaksuluokassa hoi- dettavista potilaista. Erikoismaksuluokkapalkkioiden suorittaminen lääkäreil- le edellyttää, että potilas suorittaa vastaavan maksun sairaalalle. Erikois- maksuluokkajärjestelmää on selostettu tarkemmin KT:n kirjeissä 25.10.1996 nro 14/21/96 ja 5/21/98.
II KLIININEN LISÄTYÖ
4 § Kliinisen lisätyön palkkiot 1 mom. Lisätyöpalkkiot
Päävirassa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle lääkärille makse- taan kliinisestä lisätyöstä tämän pykälän mukaiset palkkiot.
Soveltamisohje
Kliinisen lisätyön tekemisen tarpeellisuuden harkitsee ja lisätyöjärjestelmän käyttöönotosta päättää paikallinen työnantaja. Lisätyönä tehtävästä työstä laaditaan etukäteen suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoi- totoimenpiteitä lisätyöaikana tehdään, paljonko niitä tehdään sekä kustan- nusarvio. Kukin lisätyön tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttamiseen.
Sopimusmääräyksissä tarkoitettu lisätyöpalkkio maksetaan vain em. suun- nitelman mukaisesti etukäteen työvuoroluetteloon merkitystä lisätyöstä. Li- sätyö suoritetaan työpaikalla ts. sairaalassa tai työnantajan määräämässä muussa paikassa. Suorittamispaikkana voi olla esim. terveyskeskus, kun on sovittu sairaalalääkärin erikoisasiantuntemuksen käyttämisestä terveyskes- kuksessa.
Kliinisen lisätyöjärjestelmän tavoitteena on osaltaan lisätä erikoissairaan- hoidon palvelujen tarjontaa ja saatavuutta, tehostaa sairaaloiden toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä edesauttaa sairaaloiden ja terveys- keskusten välistä yhteistoimintaa. Palkkioperusteisen lisätyön tekemismah- dollisuus ei saa johtaa sairaalan toimintojen vääristymiseen, kuten esim. tarjottavien palvelujen valikoitumiseen terveyspoliittisten päämäärien vastai- sesti tai lääkärien säännöllisen työajan toimintojen siirtymiseen lisätyö- tai päivystysajalle. Em. syystä on perusteltua seurata lisätyöjärjestelmän talou- dellisia ja toiminnallisia vaikutuksia erikoissairaanhoidossa sekä mm. leik- kaussalityöskentelyn tehokkuutta säännöllisenä työaikana ja lisätyöaikana.
2 mom. Erikoislääkärin lisätyöpalkkio
Lisätyönä tehdystä tutkimuksesta, hoidosta tai toimenpiteestä maksetaan ao. alan erikoislääkärille palkkio, joka määräytyy seu- raavasti:
Ao. tutkimukselle, hoidolle tai toimenpiteelle tämän sopimuksen liitteenä olevissa sairaalalääkärien toimenpideluetteloissa 1–4 määrätty pistearvo x 0,35 euroa. Näin määrättyä palkkiota voidaan paikallisen harkinnan perusteella korottaa tai alentaa 25 %:lla. Paikallisesti voidaan palkkiosta sopia toisinkin.
Soveltamisohje
Yksityiskohtaiset palkkiot määritellään paikallisesti lääkärikohtaisesti paikalli- siin olosuhteisiin soveltuvasti. Palkkion suuruuteen vaikuttavat mm. toimen- piteiden laatu ja luonne, määrä tiettynä ajanjaksona (mm. mahdollinen urakkatyön luonne), toimenpiteiden suorittaminen lyhythoitoisena kirurgiana, lääkärin osallistuminen toimenpiteeseen sen eri vaiheissa ja lääkärin ajan- käyttö (esim. toimenpiteeseen osallistuu useampia lääkäreitä eri vaiheissa) yms. Tarvittaessa voidaan sopia esim. tietyn toimenpidemäärän suorittami- sesta tiettyyn kokonaishintaan.
3 mom. Muun kuin erikoislääkärin lisätyöpalkkio
Mikäli tutkimuksen, hoidon tai toimenpiteen suorittaneella lailliste- tulla lääkärillä ei ole ao. alan erikoislääkärin pätevyyttä, palkkio on enintään 80 % edellä 2 momentin mukaan määräytyvästä kor- vauksesta. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.
4 mom. Avustavien lääkärien lisätyöpalkkiot
Mikäli operatiivisen tai siihen rinnastettavan taikka anestesia-alan toimenpiteen suorittamiseen vaaditaan useampia lääkäreitä, mak- setaan avustavalle lääkärille, jolta edellytetään ao. alan erikoislää- kärin pätevyyttä, enintään 70 % ja muulle laillistetulle avustavalle lääkärille enintään 50 % edellä 2 momentin mukaan määräytyvästä palkkiosta.
Soveltamisohje
Toimenpideluettelossa on ao. toimenpiteen kohdalla maininta myös siitä, edellyttääkö toimenpiteen suorittaminen yleensä avustavaa ao. xxxx xxxxxxx- lääkäriä (esim. sepelvaltimokirurgia). Avustavalle lääkärille maksettavan palkkion suuruuteen vaikuttavat mm. hänen osallistumisensa toimenpitee- seen sen eri vaiheissa ja ajankäyttönsä. Esim. sydänleikkauksessa saattaa perfuusiolääkäri olla läsnä vain osan aikaa.
5 mom. Päiväkirurgia
Päiväkirurgiassa voidaan edellä 2 momentin mukaan määräytyvää palkkiota korottaa enintään 25 %:lla silloin, kun ao. lisätyöpalkkioon sisältyy kaikki potilaalle annettu lääkärinhoito sairaalassa.
Soveltamisohje
Päiväkirurgiassa lääkärin lisätyöpalkkioon sisältyy potilaan tulotarkastus, operaatio ja kotiuttaminen mahdollisine todistuksineen eikä näitä siis korvata ao. lääkärille/muille lääkäreille erikseen.
6 mom. Lisätyöpalkkion suhde muihin tämän liitteen ja sopimuksen perusteella suoritettaviin korvauksiin
Tutkimuksesta, hoidosta tai toimenpiteestä, josta lääkärille makse- taan tässä pykälässä määrätty lisätyöpalkkio, ei makseta muuta korvausta tai palkkiota tämän liitteen eikä sopimuksen yleisen osan määräysten perusteella.
III PÄIVYSTYS
5 § Päivystyskorvaukset
1 mom. Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset
Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen päivystystunnilta maksetaan korvaustaulukon mukainen peruskorvaus laskettuna korottamatto- masta tuntipalkasta (rahakorvaus). Viikonloppupäivystyskorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraa- vaan arkipäivään klo 8.00.
Ajankohta | Lääkärille määrätty valmiusaika | |
Arkipäivä | enintään ½ tuntia | yli ½ tuntia |
22 % | 18 % | |
Viikonloppu | 31 % | 24 % |
Soveltamisohje
Lääkärille määrätyllä valmiusajalla (valmiusasteella) tarkoitetaan sitä aikaa, jona lääkärin tulee työhön kutsumisesta olla työpaikalla valmiina työhön.
Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri vahvis- tetun päivystyssuunnitelman mukaisesti on päivystänyt.
Mikäli lääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivystyksen joko muuna työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päi- vystyksenä, päivystyskorvaukset suoritetaan vapaamuotoista päivystystä koskevien määräysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esim. silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päivystyspisteestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosi- asiassa hänen kohdallaan ole mahdollista.
2 mom. Muun työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset
Kultakin muun työpaikkapäivystyksen päivystystunnilta maksetaan korvaustaulukon mukainen peruskorvaus (rahakorvaus). Viikon- loppupäivystyskorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantai- hin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.
Lääkärin peruspalkka | Muu työpaikkapäivystys | |
Arkipäivä | Viikonloppu | |
€ | €/tunti | €/tunti |
Enintään 2 445,64 | 4,69 | 6,56 |
2 445,65–3 058,26 | 5,59 | 7,89 |
3 058,27–3 895,08 | 6,56 | 9,20 |
Vähintään 3 895,09 | 7,57 | 10,66 |
Soveltamisohje
Ks. edellä 1 mom:n soveltamisohjeen 2 ja 3 kappaleet.
3 mom. Aktiivipäivystyksen korvaukset sekä muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvaukset
Kultakin aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä muun työpaik- kapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta maksetaan 55 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.
Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suoritetaan aktiivityöstä em. korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Mi- käli samaan tuntiin sisältyy useampia alle tunnin mittaisia aktiivi- työrupeamia tai aktiivityön ohella jäljempänä 6 momentissa tarkoi- tettuja puhelinkonsultaatioita, suoritetaan näistä yhteensä enintään em. yhden tunnin korvaus.
Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktii- vityön katsotaan alkavan siitä, kun työpaikkapäivystäjä kutsun saa- tuaan lähtee välittömästi työhön tai kun vapaamuotoisessa päivys- tyksessä oleva kutsun saatuaan on saapunut päivystyspisteeseen ryhtyäkseen välittömästi työhön. Aktiivityö päättyy siihen, kun ao. työ on suoritettu ja lääkäri jättää ao. työskentelypisteen tms.
4 mom. Epämukavan työajan korvaukset aktiivipäivystyksessä
sekä muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityöstä
Aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä muun työpaikkapäivys- tyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta suorite- taan KVTES:n työaikaluvun 19 §:ssä määrätty sunnuntai-, lauantai- ja aattokorvaus sekä 20 §:n 1 momentissa määrätty iltatyökorvaus. Korvaukset suoritetaan KVTES:n työaikaluvun 19 ja 20 §:ssä tode- tuilta ajoilta. KVTES:n 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun yötyön ra- ha- tai vapaa-aikakorvaus on seuraava:
1 aktiivipäivystyksessä 30–100 % kuitenkin siten, että yötyökorvaus on
– vähintään 60 %, kun ao. aktiivipäivystysvakanssin aktiivityö- määrä on keskimäärin vähintään 75 %, ja
– 100 %, kun ao. aktiivipäivystysvakanssin aktiivityömäärä on vähintään 85 %, sekä
2 muussa työpaikkapäivystyksessä ja vapaamuotoisessa päivystyk- sessä 100 %.
5 mom. Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen puhelinkonsultaatiokorvaus
Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen ai- kana tapahtuneesta puhelinkonsultaatiosta maksetaan rahakor- vauksena
25 % korottamattomasta tuntipalkasta, yöajalta (klo 22.00–7.00) kuitenkin 50 % korottamattomasta tuntipalkasta, tai annetaan em. vastaava vapaa-aika. Samaan tuntiin sisältyvistä puhelinkonsultaa- tioista suoritetaan yhteensä enintään yhden tunnin korottamatonta palkkaa vastaava korvaus.
Puhelinkonsultaatiokorvausta ei suoriteta, mikäli lääkärillä on sa- man tunnin aikana aktiivityötä tai hänet pelkästään kutsutaan sai- raalaan tms. taikka hän mahdolliset väliaikaiset hoito-ohjeet annet- tuaan lähtee soiton johdosta sairaalaan tms.
Puhelinkonsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa puhe- linneuvottelua päivystävän lääkärin ja saman sairaalan toisen päi- vystävän lääkärin (yleensä ns. etu- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidosta lääkärin poissa ollessa lähinnä vastuussa olevan hoito- henkilökuntaan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai ter-
veyskeskuksen päivystävän lääkärin kanssa.
Soveltamisohje
Puhelinkonsultaatiosta tulee olla luotettava selvitys (päiväys, kellonaika, konsultoinnin pyytäjä ja syy sekä kesto).
6 mom. Vapaa-aikakorvausten antaminen
Päivystyksen vapaa-aikakorvaus annetaan viimeistään korvauk- seen oikeuttavan työviikon tai -jakson päättymistä seuraavan kol- men kuukauden aikana. Aktiivipäivystyksen korvaus pyritään kui- tenkin antamaan vapaa-ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuraavana lääkärin työpäivänä (ks. edellä yleisen osan 21 §:n määräys).
Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu em. määräajassa antaa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa-aikakorvauksen antamiseen määrätyn em. ajan päätyttyä seuraavan kalenterikuu- kauden aikana.
Soveltamisohje
Päivystyskorvauksen antaminen vapaana
Lääkärien päivystyssidonnaisuuden määrä huomioon ottaen on perusteltua, että ainakin osa päivystyskorvauksista annetaan vapaa-ajan muodossa, jolla tasataan päivystyksestä johtuvaa rasittavuutta ja työhön sidonnaisuuden määrää.
Päivystyksen vapaa-aikakorvausta annettaessa vastaa 38 ¼ tuntia päivys- tysvapaata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipyhäviikolla alen- nettua säännöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän. Jos päivystysvapaa annetaan alle kalenteriviikon mittaisena, noudatetaan soveltuvin osin yleisen osan 12 §:n 4 momentin keskeytyneen työviikon määräyksiä. Tällaisen viikon säännöllinen työaika on 38 ¼ tuntia, arkipyhäviikoilla vastaavasti lyhyempi, vähennettynä päivystysvapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäiville. Vastaavasti menetellään työjakson kyseessä ollessa.
Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa, missä vapaa on ansaittu tai ao. sairaalan muussa saman palkkatason virassa.
Päivystysvapaalla olevaa lääkäriä ei yleensä määrätä päivystämään päivys- tysvapaansa aikana, joskaan päivystysvapaa ei ole esteenä päivystyksen suorittamiselle päivystysvapaaksi annettuna viikkona tai päivänä.
IV SIVUVIRANHALTIJOIDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT
6 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot
Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 28 §:ssä tarkoitettujen sivuviran- haltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän pykälän mu- kaan.
Pöytäkirjamerkintä
Yliopistollisissa sairaaloissa sovelletaan edelleen 30.11.1994 voimassa ol- leen lääkärisopimuksen 6 §:n 7 momentin (KVTES 1992–1993 liite 35 6 § 7 momentti) siirtymämääräyksiä.
Soveltamisohje
Tässä tarkoitetut sivuviranhaltijat ovat ao. yliopiston pääviroissa, minkä li- säksi he toimivat yliopistollisen sairaalan sivuvirassa.
1 mom. Vähimmäisperuspalkkiot 1.3.2003 lukien
Sivuviranhaltijoille maksetaan sairaalatyöstä vähintään seuraavat vähimmäisperuspalkkiot:
€/kk | ||
L3SL9001/ L3SL9002 | Ylilääkäri, apulaisylilääkäri (professori) | 1 081,99 |
L3SL9003 | Erikoislääkäri (apulaisopetta- ja/yliassistentti) | 917,53 |
L3SL9004 | Erikoistuva lääkäri (assistentti) | 564,16 |
2 mom. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa
Sivuviranhaltijoilla noudatetaan tämän sopimuksen yleisen osan 10 §:n 2 mom:n määräystä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnai- sesta osasta. Vuosisidonnainen osa lasketaan sivuviranhaltijalle edellä 1 momentissa määrätystä sivuviranhaltijan peruspalkkiosta. Lisään oikeuttavana palveluna pidetään myös toimimista tässä tar- koitetuissa sivuviroissa.
3 mom. Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä
Edellä 2 mom:ssa määrätyn lisäksi voidaan sivuviranhaltijalle maksaa sopimuksen yleisen osan 10 §:n 1 mom:ssa tarkoitettua henkilökohtaista lisää ja tavanomaisten tehtävien lisäksi määrä- tyistä lisätehtävistä erillistä tehtävälisää yhteensä enintään 840,94
€, ellei paikallisesti erityisestä syystä toisin päätetä. Lisät ovat var- sinaista palkkaa.
4 mom. Päivystyskorvaukset
Sivuviranhaltijan päivystyskorvaukset määräytyvät tämän liitteen mukaan kuitenkin siten, että ao. korvausmääräyksissä tarkoitettuna kuukausi- ja varsinaisena palkkana pidetään vastaavan sairaala- lääkärin kuukausi- ja varsinaista palkkaa. Päivystyksen aikaista ak- tiivityötä korvattaessa otetaan huomioon vain sairaalalääkärin teh- täviin käytetty aika. Korvattaessa päivystyksenaikainen aktiivityö vapaa-aikana se annetaan viikon pituisina vapaina, jolloin lääkärin palkkiosta vähennetään vastaava osuus, joka on viikkoa kohden palkkion euromäärä jaettuna luvulla 4,3.
Soveltamisohje
Sivuviranhaltijoiden työaikaa ei ole sopimuksessa määritelty, vaan sen suh- teen noudatetaan aiemmin yleisesti omaksuttua käytäntöä. Yliopistoviranhal- tijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukaista erotella toisaalta sairaalatyöhön ja toisaalta yliopiston viran hoidosta aiheutuviin tehtäviin.
Sivuviranhaltijoiden päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöisesti sa- malla tavoin kuin muiden sairaalalääkärien. Päivystyksenaikaisena aktiivi- työnä otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtävissä toimittu aika. Mikäli lääkäri päivystysaikanaan suorittaa yliopiston päävirkaan kuuluvia tehtäviä, näihin kulunutta aikaa ei oteta huomioon päivystyksenaikaista aktiivityötä korvattaessa.
5 mom. Vuosi- ja sairausloma sekä äitiysvapaa
Sivuviranhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairausloma ja äitiys- vapaa määräytyvät kuten päävirassa toimivan sairaalalääkärin. KVTES:n ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pidetään edellä 1 momentissa mainittuja euromääräisiä palkkioita mahdollisine 2 ja 3 mom:ssa määrättyine lisineen.
LIITE 4 SAIRAALAHAMMASLÄÄKÄRIT
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2003
Sairaalahammaslääkärin virkanimike/tehtävä | Vähimmäisperuspalkka €/kk |
1 Ylihammaslääkäri yliopistollisessa sairaalassa Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikois- hammaslääkärin/erikoislääkärin pätevyyttä, erikoistuvalta ham- maslääkäriltä kuitenkin laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä. Jäljempänä todettuja hinnoittelukohtia sovelletaan em. pätevyy- den omaaviin sairaalahammaslääkäreihin nimikkeestä riippu- matta. | 4 334,00 |
L4SH1000 | |
2 Ylihammaslääkäri muussa sairaalassa tai toimintayksikössä, apulaisylihammaslääkäri | 3 811,74 |
L4SH2000 | |
3 Erikoishammaslääkäri | 3 257,22 |
L4SH5000 | |
4 Erikoistuva hammaslääkäri/lääkärihammaslääkäri | |
4.1 Laillistettu hammaslääkäri | |
L4SH7000 | 2 482,51 |
4.2 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä hammaslääkärin tehtävässä/virassa | |
L4SH7002 | 2 598,30 |
4.3 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä hammaslääkärin tehtävässä/virassa | |
L4SH7004 | 2 725,05 |
2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot
Päävirassa toimivalle sairaalahammaslääkärille maksetaan sairaa- lahammaslääkärien toimenpideluettelossa sanotulta kultakin toi- menpiteeltä toimenpidepalkkiot seuraavasti:
Toimenpide- ryhmä | Säännöllinen työaika | Kliininen lisätyö | |
Laillistettu hammaslääkäri | Erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava | Täyttä työaikaa tekevä erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava | |
Palkkio, € | Palkkio, € | Palkkio, € | |
SHL 1 | – | – | 3,03 |
SHL 2 | – | – | 7,90 |
SHL 3 | – | – | 9,25 |
SHL 4 | 0,84 | 1,74 | 13,62 |
SHL 5 | 1,01 | 2,09 | 17,83 |
SHL 6 | 1,26 | 2,61 | 27,08 |
SHL 7 | 1,68 | 3,48 | 27,08 |
SHL 8 | 2,10 | 4,35 | 42,38 |
SHL 9 | 2,10 | 4,35 | 42,38 |
SHL 10 | 2,10 | 4,35 | 44,74 |
SHL 11 | 4,63 | 9,59 | 60,55 |
SHL 12 | 6,31 | 13,07 | 82,58 |
SHL 13 | 8,41 | 17,43 | – |
SHL 14 | 10,93 | 22,65 | – |
SHL 15 | 12,61 | 26,15 | – |
SHL 16 | 25,23 | 52,29 | – |
Soveltamisohje
Kirurgisissa toimenpiteissä, joihin osallistuu useampi hammaslääkäri, mak- setaan päävastuulliselle toimenpidepalkkiot kuten erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavalle ja avustajille kuten laillistetulle hammaslääkärille.
3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot
Päävirassa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle, erikoishammas- lääkärin pätevyyden omaavalle sairaalahammaslääkärille makse- taan kliinisestä lisätyöstä jokaiselta potilaalta käyntipalkkio seuraa- vasti:
Potilaskäynti | Palkkio/€ |
Potilaan käynti hammaslääkärin luona | 3,27 |
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona (kutsutaan työhön vapaa-aikana työpaikalta poistuttua) | 20,63 |
Yli 45 minuuttia kestävä käynti, lisäys kultakin alkavalta neljännestunnilta (erillisessä käynnissä potilaan luona käyntiaika luetaan matka-aikaan) | 5,16 |
4 § Liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen
Edellä sanotun lisäksi noudatetaan liitteen 3 (sairaalalääkärit) seu- raavia määräyksiä:
– Päivystyskorvaukset
– Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuh- teen ehdot.
Tässä tarkoitettuja sivuviranhaltijoita ovat
L4SH9001/ L4SH9002 | Ylihammaslääkäri, apulaisylihammaslääkäri (professori) |
L4SH9003 | Erikoishammaslääkäri (apulaisopettaja/yliassistentti/lehtori/osastohammaslääkäri) |
L4SH9004 | Erikoistuva hammaslääkäri (assistentti) |
LIITE 5 KUNNALLISELÄINLÄÄKÄRIT
I PALKKAUS
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2003
1 I kaupungineläinlääkäri, johtava hygieenikko, terveysvalvonnan johtaja
Väestöpohja Kaupungin/kuntayhtymän tai eläin- lääkärille määrätyn tätä laajemman vastuualueen väestöpohja | Eläinlääkäriltä edellytetään elintarvike- ja ympäristöhygie- nian erikoiseläinlääkärin tutkin- toon sisältyvää elintarvikehy- gieenikkokuulustelua täyden- nyskoulutuksineen, vähim- mäisperuspalkka € | Eläinlääkärillä on tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tut- kinto, vähimmäisperus- palkka € |
L5EL1075 75 000– L5EL1028 28 000–74999 L5EL1015 15 000–27 999 L5EL1014 14 999 | 3 689,83 3 409,71 3 175,31 2 985,72 | 4 058,81 3 750,68 3 492,85 3 284,30 |
2 Laboratorion johtajana tai laboratorion toiminnasta vastaavana toi- miva kokopäivätoiminen hygieenikko
Määräystä sovelletaan, kun hygieenikon vastattavana oleva labo- ratorio hoitaa kuntien väliseen sopimukseen perustuen myös toisen kunnan/kuntayhtymän tarvitsemat elintarvikkeiden, maidon ja ta- lousveden laboratoriotutkimukset.
L5EL2000 Noudatetaan kohdassa 1 tai 3 määrättyä (pääviran) palkkahinnoit- telua korotettuna 6 %:lla.
3 Kokopäivätoimiset hygieenikot ja valvontaa suorittavat eläinlääkärit
Eläinlääkäriltä edellytetään edellä 1 kohdassa määrättyä elintarvikehygieenikkokuulustelua täydennyskoulutuksineen vähimmäisperuspalkka € | Eläinlääkärillä on tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto, vähimmäisperuspalkka € | |
L5EL3000 | 2 957,14 | 3 252,86 |
Soveltamisohje
Kokopäivätoimisella hygieenikolla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta niitä eläinlääkäreitä, joiden säännöllinen työaika on eläinlääkintähuolto- lain 8 §:n 1 momentin 2) ja 3) kohdissa tarkoitetuissa hygieenikon tai laboratorioeläinlääkärin tehtävissä 37 tuntia viikossa. Eläinlääkärin kat- sotaan olevan kokopäivätoiminen hygieenikko myös silloin, kun em. tehtäviin käytettävä viikkotyöaika on keskimäärin 35 tuntia ja muu osa 37 viikkotunnista käytetään työnantajan määräämiin muihin virkatehtäviin (ks. tältä osin myös 31.1.1998 voimassa olleen LS:n liitteen 7 3 §:n 1 momentin soveltamisohje).
Hygieenikon palkkausta määriteltäessä otetaan väestöpohjan ohella työn vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä huomioon mm. alueen elin- keinorakenne (kuten valvottavien teollisuus- ja muiden laitosten määrä, koko ja luonne), rajaan tai satamaan liittyvät erityistehtävät, ympäristönsuojelun tehtävien ja ympäristölupa-asioiden määrä ja laatu, ulkopuolelle myytävien palvelujen luonne ja määrä, alaisen henkilökunnan määrä sekä eläinlääkä- rillä mahdollisesti oleva muu kuin edellä todettu erityispätevyys, jota voidaan hyödyntää virkatehtävissä.
4 Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikkoeläinlääkäri
Praktikkoeläinlääkäri vastaa johtosäännön tai viranomaisen mää- räyksen perusteella ympäristöterveydenhuollon tehtävistä ja hoitaa lisäksi praktiikkaa. Mikäli kunnassa/kuntayhtymässä ei ole koko- tai osapäivätoimista hygieenikkoa eikä eläinlääkärille säädösten pe- rusteella kuuluvia ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviä ole an- nettu toisen kunnan/kuntayhtymän hoidettavaksi, katsotaan yhden eläinlääkärin toimivan tässä kohdassa tarkoitetussa tehtävässä.
L5EL4000 Eläinlääkärin peruspalkka määräytyy ympäristöterveydenhuollon tehtäviin (valvonta- ja tarkastus- yms. tehtävät) ja johtajan / vas- taavan eläinlääkärin hallinnollisiin yms. tehtäviin määrätyn työajan sekä praktiikkaan keskimäärin käytettävän työajan perusteella seuraavan taulukon palkkahinnoittelua käyttäen (peruspalkkaa em. työaikojen suhteessa määritettäessä käytetään täytenä työaikana 37 viikkotuntia):
Eläinlääkärin tehtävä | Eläinlääkäriltä edellytetään laillistetun eläin- lääkärin tutkintoa sekä edellä 1 kohdassa määrättyä elintarvikehygieenikkokuulustelua täydennyskoulutuksineen, vähimmäisperus- palkka € | Eläinlääkärillä on teh- tävään soveltuva eri- koiseläinlääkärin tut- kinto, vähimmäispe- ruspalkka € |
Ympäristö- terveydenhuollon tehtävät | 2 957,14 | 3 252,86 |
Praktiikkatehtävät | 1 367,36 | 1 504,10 |
Määräystä sovelletaan, mikäli ympäristöterveydenhuollon ym. teh- täviin määrätty työaika on keskimäärin 2–33 tuntia viikossa. Pe- ruspalkkaa tarkistetaan tehtävämuutoksia vastaavasti tarvittaessa vuosittain. Määräyksessä tarkoitetun eläinlääkärin palkkauksesta voidaan sopia toisinkin kunnan/kuntayhtymän ja eläinlääkärin välil- lä.
Soveltamisohje
Tässä kohdassa tarkoitetulla eläinlääkärillä ei ole oikeutta periä ympäristö- terveydenhuollon tarkastus- tai valvontatehtävistä erikseen palkkioita asiak- kailta eikä hänelle makseta jäljempänä 3 §:ssä ja liitteessä 5 a määrättyjä lihantarkastuspalkkioita, koska ne on otettu huomioon viranhaltijan palk- kauksessa.
Esimerkki
Terveysvalvonnan johtajan/vastaavan eläinlääkärin ympäristöterveyden- huollon ym. tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 15 tuntia viikossa, mikä on 40,5 % 37 tunnin työajasta. Hänen peruspalkkansa määräytyy seu- raavasti:
40,5/100 x (taulukon ympäristöterveydenhuollon tehtävät kohdassa määri- telty peruspalkka alennettuna mahdollisella pätevyyden – elintarvikehygiee- nikkokuulustelun – puuttumisella) + 59,5/100 x (taulukon praktiikkatehtävät määritelty peruspalkka). Ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävien osalta peruspalkkaa määrättäessä otetaan tehtävien vaativuuteen vaikuttavina te- kijöinä huomioon 3 kohdan soveltamisohjeessa todetut seikat.
5 Muut praktikkoeläinlääkärit
5.1 eläinlääkäriltä edellytetään laillistetun eläinlääkärin tutkintoa, vä- himmäisperuspalkka
L5EL5000 1 367,36 €
5.2 eläinlääkärillä on tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto, vähimmäisperuspalkka
L5EL5010 1 504,10 €
Soveltamisohje
Kunnalliseläinlääkäreihin ei edellä 1), 2) ja 3) kohdassa tarkoitettuja koko- päivätoimisia hygieenikkoja lukuun ottamatta sovelleta kokonaispalkkajär- jestelmää, vaan palkkaus muodostuu varsinaisesta palkasta ja kunnallis- eläinlääkäritaksan mukaisista palkkioista. Myöskään eläinlääkärien säännöl- listä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty lukuun ottamatta em. kokopäi- vätoimisia hygieenikkoja.
6 Eläinlääketieteen opiskelijat (laillistamattomat eläinlääkärit)
L5EL6000 Väliaikaiseksi eläinlääkäriksi määrätyn eläinlääketieteen opiskelijan palkkaus määräytyy hänen kulloinkin hoitamansa viran palkkahin- noittelun mukaan mahdollisine epäpätevyysalennuksineen kuiten- kin siten, että peruspalkka on 1.3.2003 lukien vähintään 1 256,83 € ja enintään 1 862,37 €.
Soveltamisohje
Mikäli eläinlääketieteen opiskelija hoitaa esim. kokopäivätoimisen hygieeni- kon tehtäviä, hänelle maksetaan enintään 1 862,37 €, vaikka hygieenikon palkkahinnoittelun perusteella määräytyvä palkka epäpätevyysalennuksi- neen muodostuisikin tätä korkeammaksi. Mikäli hän taas hoitaa praktik- koeläinlääkärin tehtäviä, hänelle maksetaan vähintään praktikkoeläinlääkä- rille tässä sopimuksessa määrätty vähimmäisperuspalkka ilman epäpäte- vyysalennuksia.
Koska sopimuksessa ei ole määrätty praktikkoeläinlääkärin säännöllistä työ- aikaa, määräytyy sijaisen tms. palkkaus vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana riippumatta sijaisten palvelussuhteen pituudesta (vrt. KVTES:n palkkausluvun 20 §).
2 § Lihantarkastuspalkkiot
Praktikkoeläinlääkärille, jonka peruspalkkaan ei ole sisällytetty li- hantarkastuspalkkioita, maksetaan jäljempänä liitteessä 5 a sanotut palkkiot.
Soveltamisohje
Lihantarkastuksesta ja eräiden liha-alan laitosten valvonnasta perittävistä maksuista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (1056/99) mukaan kunnan tulee periä lihantarkastuksesta ja laitosten valvonnasta vah- vistamansa taksan mukaiset maksut. Eläinlääkäri ei voi periä varsinaisesta lihantarkastuksesta palkkioita elinkeinonharjoittajalta suoraan itselleen.
Kunta maksaa praktikkoeläinlääkärille tämän suorittamasta lihan- tarkastuksesta palkkiot liitteen 5 a mukaan. Suurten eläinmäärien tarkastuksesta maksettavat palkkiot tai palkkioiden perusteet sovi- taan erikseen. Palkkiot maksetaan eläinlääkärin esitettyä laskun kilometrikorvauksineen seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Tilalla tapahtuneesta ante mortem –tarkastuksesta perii tarkastuksen suorit- tanut praktikkoeläinlääkäri palkkiot yleensä elinkeinonharjoittajalta kunnal- liseläinlääkäritaksan 7 §:n mukaisesti (ks. taksan 7 §:n soveltamisedellytys tarkemmin taksasta).
Lihantarkastuspalkkiot voidaan liittää praktikkoeläinlääkärin peruspalkkaan, mikäli tilateurastamossa tai teurastuspaikalla suoritettu teurastus ja siihen liittyvä lihantarkastus on jatkunut jo pidemmän ajan ja eläinlääkärin perimät palkkiot ovat vakiintuneet siten, että palkkioiden perusteella voidaan luotet- tavasti määritellä uusi peruspalkka. 2 §:n määräystä ei sovelleta 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettuihin eläinlääkäreihin, joiden palkkauksessa on otettu huomioon lihantarkastus.
3 § Kunnalliseläinlääkäritaksa
Antamastaan eläinlääkärin avusta ja todistuksista on eläinlääkärillä oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta kulloinkin voimassa olevan kunnalliseläinlääkäritaksan mukaiset palkkiot.
Väliaikaiseksi eläinlääkäriksi määrätyllä eläinlääketieteen opiskeli- jalla on oikeus periä enintään 75 % kunnalliseläinlääkäritaksassa määrätyistä palkkiosta.
Soveltamisohje
1 Taksan peruste
Kunnalliseläinlääkäritaksa perustuu eläinlääkintähuoltolain 14 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n säännöksiin. Taksan palkki- oista sovitaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja AKAVA-JS ry:n kesken. Kunnalliseläinlääkäritaksaa sovelletaan normaalisti myös niissä tapauksissa, joissa kunta eläinlääkintähuoltolain 16 §:n pe- rusteella korvaa hyötyeläimen omistajalle tai haltijalle osan kunnal- liseläinlääkäritaksan matkakustannuksista sekä käynti- ja toimen- pidemaksuista.
2 Matkakulut
Kunnalliseläinlääkäritaksassa tarkoitetun eläinlääkäriavun antamisesta joh- tuvat matkakustannukset suorittaa eläimen omistaja taksan 11 §:n 3 mo- mentin perusteella. Muusta kuin kunnalliseläinlääkäritaksassa tarkoitettua eläinlääkärin apua koskevasta virka- tai virantoimitusmatkasta maksetaan matkakustannusten korvaukset KVTES:n matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen 17 mukaan.
3 Kokopäivätoimiset hygieenikot
Jos kokopäivätoiminen hygieenikko joutuu säännöllisenä työaikanaan esim. praktikkoeläinlääkärin estyneenä ollessa suorittamaan ensiapuluontoisen tms. käynnin, mistä hänellä on oikeus periä kunnalliseläinlääkäritaksassa sanotut palkkiot eläimen omistajalta, hänen tulee tehdä käyntiin kulunut säännöllinen työaikansa takaisin ilman eri korvausta ennen kuin hänellä on oikeus lääkärisopimuksen yleisessä osassa määrättyihin työaikakorvauksiin.
Yleisessä osassa määrättyjä työaikakorvauksia ei suoriteta myöskään silloin, jos hygieenikko säännöllisen työaikansa ulkopuolella joutuu suorittamaan ensiapuluontoisen tms. käynnin, mistä hänellä on oikeus periä kunnallis- eläinlääkäritaksassa sanotut palkkiot eläimen omistajalta.
4 § Vuosisidonnaisen osan laskentapalkka
Mikäli eläinlääkärin peruspalkka on pienempi kuin 1 878,49 €, hä- nelle maksetaan yleisen osan 10 §:n 2 mom:ssa tarkoitetut henki- lökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat laskettuna em. peruspal- kasta sekä 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen mukainen mahdollinen määrävuosilisä.
Määräystä ei sovelleta edellä 1 §:n 6 kohdassa tarkoitettuihin eläinlääketieteen opiskelijoihin.
Soveltamisohje
Esim. eläinlääkärin peruspalkka on 1 367,36 euroa ja hänellä on oikeus kahteen yleisen osan 10 §:n 2 mom:ssa sanottuun vuosisidonnaiseen lisään sekä määrävuosilisä (79,72 €). Hänelle maksetaan kuukausipalkkana 1 367,36 euroa + (1 878,49 € x 0,10 + 79,72 €) = 1 634,93 €.
5 § Palkka vuosiloman, palkallisen virkavapaan ja koulutuksen ajalta
Mikäli eläinlääkärin peruspalkka on pienempi kuin 1 878,49 €, hä- nelle maksetaan vuosiloman, lomarahavapaan, palkallisen virka- vapaan, työnantajan määräämän tai hyväksymän koulutuksen ajal- ta sekä lomarahaa ja lomakorvausta laskettaessa palkka kuitenkin em. palkan mukaan (= peruspalkka 1 878,49 € ja tästä lasketut mahdolliset yleisen osan 10 §:n 2 mom:ssa tarkoitetut henkilökoh- taisen lisän vuosisidonnaiset osat sekä 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen mukainen mahdollinen määrävuosilisä).
Määräystä ei sovelleta edellä 1 §:n 6 kohdassa tarkoitettuihin eläinlääketieteen opiskelijoihin.
Soveltamisohje
Työnantajan hyväksymänä pidetään koulutustilaisuutta silloin, kun eläinlää- käri on anomuksesta saanut palkallista virkavapaata koulutusta varten.
Reservin kertausharjoitusten ajalta saatu reserviläispalkka vähennetään em. palkasta KVTES:n virkavapaaluvun 20 §:n 1 momentin mukaisesti.
II LEPOAJAT
6 § Vapaapäivien vähimmäismäärä
1 mom. Eläinlääkärin työskentely järjestetään viisipäiväisen työviikon poh- jalle, mikäli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksen- mukaisen järjestämisen kannalta mahdollista (ks. yleisen osan 20
§).
Eläinlääkärille (virkanimikkeestä riippumatta) annetaan kuitenkin kutakin täyttä virantoimituksessaolokuukautta kohti vähintään 8 sellaista vapaapäivää, joina hän on vapaa virkatehtävistään ja päi- vystysvelvollisuudestaan. Vajaalta virantoimituskuukaudelta laske- taan ansaittujen vapaapäivien suhteellinen osuus täydestä vapaa- päivämäärästä.
2 mom. Eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaiseksi järjestä- miseksi voidaan edellä 1 momentissa tarkoitettuja vapaapäiviä ke-
rätä kuukautta pidemmältä ajalta, kuitenkin enintään kalenterivuo- sipuoliskolta siten, että ne annetaan viimeistään seuraavan kalen- terivuosipuoliskon loppuun mennessä.
3 mom. Eläinlääkäreihin ei sovelleta tämän sopimuksen yleisen osan 20 §:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.
4 mom. Eläinlääkärin suostumuksella työskentely voidaan järjestää toisinkin kuin tämän sopimuksen yleisen osan 20 §:ssä ja edellä tässä py- kälässä on sanottu.
Tämän pykälän määräystä ei sovelleta edellä 1 §:n 6 kohdassa tarkoitettuihin eläinlääketieteen opiskelijoihin.
Soveltamisohje
1 Viisipäiväisen työviikon periaate
Sopimuksessa tarkoitettujen vapaapäivien antaminen mahdollistetaan eläin- lääkintähuollon kannalta tarkoituksenmukaisin viikonloppu- ja arkipäivystys- järjestelyin sekä tarvittaessa sijaisjärjestelyin. Lähtökohtana on, että vapaa- päivät annetaan arki- ja viikonloppupäivystysjärjestelyin vastavuoroisuuspe- riaatteella siten, että kunnan/kuntayhtymän omat eläinlääkärit hoitavat tois- tensa tehtävät ilman sijaista ja eri korvausta. Kun tehtävien hoitamiseksi tar- vitaan ulkopuolinen eläinlääkäri, tämä voidaan ottaa tilapäiseksi viranhalti- jaksi tai työsopimussuhteeseen talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa (koska eläinlääkäri po. vapaapäivillä ollessaan on virantoimituk- sessa, hänelle ei voida vapaapäivien ajaksi ottaa varsinaista viransijaista).
Vaikka eläinlääketieteen opiskelijoihin ei sovelleta tämän pykälän määräystä, pyritään myös heihin soveltamaan viisipäiväisen työviikon periaatetta.
Eläinlääkintähuollon toimintoja ja päivystystä järjestettäessä tulisi huolehtia siitä, ettei eläinlääkärien työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi.
Tässä sopimuksessa samoin kuin ohje-/johtosäännössäkin tarkoitetut va- paapäivät annetaan vapaa-ajan muodossa eikä niiden sijasta voida käyttää rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä esim. sen vuoksi, että eläinlääkärin virkasuhde päättyy, ei pitämättä jääneistä vapaapäivistä mak- seta rahakorvausta.
2 Vapaapäivien keräilyjärjestelmä
Mikäli eläinlääkintähuollon toimintojen kannalta on välttämätöntä soveltaa 1 momentissa sanottua vapaapäivien keräilyjärjestelmää ja antaa vapaapäivät pidempänä yhtäjaksoisena vapaana, ne tulee tällöinkin pyrkiä antamaan mahdollisimman pian ao. kalenterikuukauden jälkeen. Vapaapäivien anta- misajankohdasta päättää työnantaja.
Esimerkki
Eläinlääkäri on ajalla 1.1.–30.6. saanut 35 vapaapäivää. Hänellä on ao. ka- lenterivuosipuoliskon ajalta saamatta 13 vapaapäivää (6 kk x 8 vp = 48 vp), mitkä voidaan antaa eläinlääkärille esim. heinäkuuksi vahvistetun vuosilo- man jatkoksi. Ajalta 1.1.–30.6. saamatta jääneet 13 vapaapäivää on annet- tava viimeistään ao. vuonna 31.12. mennessä.
Virantoimituksen keskeytyessä kesken kalenterikuukauden lasketaan 2 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien suhteellinen osuus keskeytyskuu- kaudelta (esim. puolesta virantoimituskuukaudesta vapaapäiväosuus on puolet täydestä vapaapäivämäärästä).
3 Ohje- tai johtosäännössä tarkoitetut vapaapäivät/KVTES
Myös ohje-/johtosäännöissä on yleensä määräyksiä eläinlääkärin oikeudesta olla vapaana ohjesäännössä mainittuina päivinä, mikäli virkatehtävät sen sallivat. Niissä voi myös olla toteamus siitä, että mikäli vapaapäiviä ei ole mahdollista antaa, eläinlääkärillä on oikeus saada vastaava vapaapäivä muuna aikana. Ohje-/johtosäännön ao. määräyksiä voidaan noudattaa työ- ajan järjestelyä koskevina määräyksinä. Ne eivät kuitenkaan voi olla ristirii- dassa virkaehtosopimuksen vapaapäivämääräysten kanssa eikä edellä 7 §:n
2 momentissa sanottu vapaapäivien keräilyjärjestelmä koske oh- je-/johtosäännössä tarkoitettuja vapaapäiviä.
Virkaehtosopimuksessa tarkoitettujen vapaapäivien antamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko annettu vapaa samalla esim. ohje-/johtosäännössä tarkoitetun työaikajärjestelyn toteuttamista (näin asianlaita yleensä onkin). Sekä tämän liitteen vapaapäivämääräysten että ohjesäännön työajan järjes- telyä koskevien määräysten tavoitteena on viisipäiväinen työviikko.
III PÄIVYSTYS
7 § Päivystyskorvaukset
1 mom. Peruskorvaukset
Eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen määrätylle eläin- lääkärille maksetaan päivystyksen peruskorvauksena seuraavat rahakorvaukset:
1 perjantaista klo 17.00 alkaen maanantaihin klo 8.00 saakka sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo
17.00 alkaen ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 saakka (ns. pyhäpäivystys) 4,99 € /päivystystunti
2 muuna aikana (ns. arkipäivystys) 2,84 € /päivystystunti.
Soveltamisohje
1 Päivystyskorvauksista
Päivystyskorvausten maksaminen edellyttää toimivaltaisen kunnallisen vi- ranomaisen asianmukaisesti vahvistamaa ja hyväksymää päivystysjärjes- tystä.
Esim. torstaiksi sattuvasta itsenäisyyspäivästä maksetaan sopimuksessa sanottu ns. pyhäpäivystyskorvaus itsenäisyyspäivää edeltävän päivän keski- viikkoillasta lukien itsenäisyyspäivän jälkeisen perjantaipäivän aamuun saakka.
Myös päivystykseen osallistuvan hygieenikon päivystyskorvaukset määräy- tyvät tämän pykälän mukaan eikä eläinlääkärin päivystysajalta suoriteta tä- män sopimuksen yleisessä osassa määrättyjä työaikakorvauksia.
2 Praktikkoeläinlääkärien työjärjestelyistä
Praktikkoeläinlääkärien tehtäviin kuuluu yleensä eläinlääkäriavun antamisen ohella viranomaistehtäviä (mm. eläinsuojelu, tarttuvat taudit, hygienialain mukaiset valvontatehtävät), joiden suorittaminen voi vaatia pidempää yhtä- jaksoista työrupeamaa työpäivän kuluessa, ja/tai joiden suorittaminen on perusteltua pyrkiä keskittämään ennalta määrätyiksi ajoiksi. Tällaisia tilan- teita varten voidaan kunnassa/kuntayhtymässä tai päivystysrenkaaseen yms. kuuluvien kuntien kesken esim. sopia, että eläinlääkärille tiettynä aika- na tulevat kiireelliset sairausmatkat ohjataan alueen muille eläinlääkäreille. Kyseessä ei ole edellä 8 §:ssä tarkoitettu eläinlääkäripäivystys eikä arkipäi- vänä päiväsaikaan makseta päivystyskorvauksia, vaan po. työjärjestelyt to- teutetaan eläinlääkärien kesken vastavuoroisuusperiaatteella.
3 Ulkopuoliset eläinlääkärit päivystäjinä
Ulkopuolisilla eläinlääkäreillä tarkoitetaan tässä muita kuin oman kunnan/- kuntayhtymän tai sovittuun päivystysrenkaaseen kuuluvia eläinlääkäreitä. Heidät otetaan kuntaan/kuntayhtymään määräaikaiseen palvelussuhteeseen useimmiten työsopimussuhteessa (esim. viikonlopuksi tai muun päivystys- rupeaman ajaksi).
Ulkopuolisten, yksinomaan eläinlääkäripäivystykseen osallistuvien eläinlää- kärien palkkauksesta ei ole sopimusmääräyksiä. Usein heille maksetaan 7 §:n 1 momentissa sanottu päivystyksen peruskorvaus ja lisäksi heillä on oikeus taksan mukaisiin palkkioihin, joskin palkkaperusteet saattavat vaih- della.
Mikäli ulkopuolinen eläinlääkäri hoitaa virkavapaalla, vuosilomalla tai 6 §:ssä tarkoitetuilla vapaapäivillä olevan vakituisen eläinlääkärin tehtäviä laajem- min, kyseessä on ao. eläinlääkärin sijainen (viransijainen, tilapäinen viran- haltija tai työsopimussuhteinen), jonka palkkaus määräytyy tämän liitteen ja KVTES:n palkkausluvun määräysten mukaan, ellei työsuhteisen kanssa ole toisin sovittu.