ETELÄ-KARJALAN LIITON PERUSSOPIMUS
ETELÄ-KARJALAN LIITON PERUSSOPIMUS
1 LUKU
Jäsenkunnat ja tehtävät
1 §
Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Etelä-Karjalan liitto. Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen.
Kuntayhtymän kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kuntayhtymä on yksikielinen.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.
3 §
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Kunta, joka valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan kuntayhtymän alueeseen, tulee kuntayhtymän jäseneksi päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta.
Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
4 §
Toiminta-ajatus ja tehtävät
Etelä-Karjalan liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi elinolojen, kuntien, elinkeinoelämän, kulttuurin ja ympäristön kehittäjänä ja maakunnallisen yhteenkuuluvuuden sekä yhteistyön vahvistajana.
Kuntayhtymän tehtävät ovat:
1. maankäytöstä ja rakentamisesta annetun lainsäädännön mukaiset maakunnan liitolle määrätyt tehtävät;
2. alueiden kehittämiseksi ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta sekä hankkeiden rahoittamisesta annetun lainsäädännön mukaiset maakunnan liitolle määrätyt tehtävät;
3. muut lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtävät;
4. maakunnan edunvalvonta.
Kuntayhtymä voi kaikkien jäsenkuntien hyväksymien sopimusten nojalla hoitaa muitakin kuntien yhteisiä tehtäviä. Tällaisten vapaaehtoisten tehtävien hoito voi koskea myös vain osaa jäsenkunnista.
Kuntayhtymä voi hoitaa tehtäviään toisten kuntayhtymien kanssa yhteistyössä kuntalaissa säädetyillä yhteistyömuodoilla.
Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.
Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiöissä.
2 LUKU
Yhtymävaltuusto
5 §
Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto, josta käytetään nimitystä Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto, lyhennettynä maakuntavaltuusto.
6 §
Maakuntavaltuuston jäsenten valinta
Jäsenkuntien valtuustot valitsevat maakuntavaltuustoon jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan seuraavasti:
Kustakin jäsenkunnasta valitaan maakuntavaltuustoon yksi jäsen jokaista alkavaa 5 000 asukasta kohti.
Maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja maakuntavaltuustossa edustettuina olevien poliittisten ryhmien ääniosuuksien tulee vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes uusi maakuntavaltuusto on valittu.
Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero maakuntavaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, jäsenen edustama kunta päättää eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa poliittista ryhmää ja sukupuolta kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, asiaomaiset kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa maakuntavaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien asukasluvut lasketaan yhteen ja laajentuneen kunnan valtuusto valitsee maakuntavaltuustoon jäsenensä ja varajäsenensä toimikautensa loppuajalle tai mikäli yhdistymisessä perustetaan uusi kunta, kuntajaon muutoksen voimaantulosta alkavan toimikautensa alusta lukien maakuntavaltuuston toimikauden loppuun.
7 §
Jäsenten äänivalta
Kullakin maakuntavaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on poissa tai esteellinen, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
8 §
Maakuntavaltuuston päätösvaltaisuus
Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä.
9 §
Maakuntavaltuuston tehtävät
Maakuntavaltuuston tehtävät määräytyvät kuntalain säännösten perusteella. Lisäksi maakuntavaltuusto
1. valitsee valtuuston puheenjohtajan ja ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan
2. valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa
3. valitsee tarkastuslautakuntaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi
4. valitsee kuntayhtymän johtajan
5.käsittelee muut kuntayhtymän hallituksen yhtymävaltuustolle esittämät asiat.
Menettelystä maakuntavaltuuston kokouksessa ja kokouskutsusta määrätään hallintosäännössä.
3 LUKU
Maakuntahallitus ja kuntayhtymän johtaja
10 §
Maakuntahallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, hallituksen, jota kutsutaan Etelä-Karjalan maakuntahallitukseksi, lyhennettynä maakuntahallitus.,
Maakuntahallituksessa on 9 jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja.
Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Maakuntahallitusta valittaessa pyritään sen lisäksi, mitä kunta-, vaali- ja tasa-arvolaissa on säädetty, ottamaan huomioon alueellinen edustavuus ja jäsenkuntien erilaisuus.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on poissa tai esteellinen, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
11 §
Maakuntahallituksen tehtävät
Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.
Maakuntahallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Maakuntahallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Maakuntahallitus voi asettaa toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamiseksi.
12 §
Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
13 § Maakuntajohtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa maakuntahallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Maakuntajohtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Maakuntajohtajan tulee huolehtia siitä, että jäsenkunnille toimitetaan tiedot valmistelussa olevista asioista ja niiden sisällöistä omistajayhteistyön toteuttamiseksi riittävän ajoissa.
4 LUKU
Muut toimielimet
14 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka maakuntavaltuusto asettaa toimikauttaan vastaaviksi vuosiksi. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla maakuntavaltuuston jäseniä.
Tarkastuslautakunnan tehtävistä, koollekutsumisesta ja päätösvallasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
15 §
Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita maakuntavaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
Toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
5 LUKU
Omistajaohjaus
16 § Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa käsitellään kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevia periaatteita ja jäsenkuntien maksuosuuksia ottaen huomioon toiminnan järjestäminen ja toiminnan tavoitteet sekä omistaja- ja henkilöstöpolitiikka.
Jäsenkunnat toteuttavat omistajaohjausta kuntalakiin perustuen lisäksi myös antamalla ohjeita kuntaa kuntayhtymän valtuustossa edustaville henkilöille.
6 LUKU
Talous
17 §
Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista.
Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoma on 31.12.2021 yhteensä 334 290 euroa, joka jakaantuu jäsenkunnittain seuraavasti:
Jäsenkunta | Jäsenkunnan osuus % |
Lappeenranta | 51,33 |
Imatra | 24,29 |
Lemi | 1,92 |
Luumäki | 3,57 |
Parikkala | 4,56 |
Rautjärvi | 3,66 |
Ruokolahti | 4,48 |
Savitaipale | 2,96 |
Taipalsaari | 3,24 |
Yhteensä | 100,00 |
Mikäli jäsenkunta liittyy toiseen jäsenkuntaan tai jäsenkuntien yhdistymisessä perustettu uusi kunta liittyy kuntayhtymän jäseneksi, laajentuneen tai uuden kunnan peruspääoman suuruus on yhdistyneiden kuntien aikaisempien pääomaosuuksien yhteenlaskettu määrä.
Mikäli jäsenkuntaan liitetään kunta tai kunnan osa kuntayhtymän ulkopuolelta, maakuntavaltuusto voi päätöksellään edellyttää jäsenkunnalta vastaavan lisäyksen pääomasijoitukseen.
Mikäli jäsenkunnan osa siirtyy kuntayhtymän alueen ulkopuolelle, voidaan maakuntavaltuuston päätöksellä maksaa kyseiselle maakunnan ulkopuoliselle kunnalle vastaava osuus peruspääomasta.
Peruspääomaa voidaan korottaa maakuntavaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.
Peruspääomaa voidaan alentaa maakuntavaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen mukaisesta määrästä ja suoritusajasta päättää maakuntavaltuusto.
Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain.
18 §
Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
19 §
Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Maakuntahallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava maakuntavaltuustolle ja jäsenkunnille 30.11. mennessä.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Talousarvion muutosesitykset tulee saattaa jäsenkuntien tietoon viimeistään kuukautta ennen muutospäätöksen tekemistä.
Kuntayhtymä voi suorittaa maakuntavaltuuston talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa.
Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
20 §
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymä seuraa säännöllisesti taloudelle ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Maakuntahallitus raportoi säännöllisesti talouden ja toiminnan toteutumisesta jäsenkunnille.
21 §
Tilikauden ylijäämän käsittely
Hyväksyessään tilinpäätöksen maakuntavaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilinpäätöstä käsitellessään maakuntavaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa, jos kuntayhtymällä ei ole taseeseen kertynyttä alijäämää katettavana.
22 §
Alijäämän kattaminen
Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalaissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalaissa säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 18 §:n mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään se ei vastaa kuntayhtymän aiempien alijäämien kattamisesta.
23 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä.
24 §
Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.
7 LUKU
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen
25 §
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan jäsenkuntien maksuosuuksilla, hanke- ja avustusrahoituksella ja muilla tuloilla. Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan tilikauden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin määräytyvät kuntien edellisen vuoden tilinpäätöksen verotulojen suhteessa.
Maksuosuus suoritetaan tilikauden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina.
26 §
Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja maakuntavaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden, peruspääoman korotuksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää maakuntavaltuusto hankekohtaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
Pääomarahoitus peruspääoman korotuksen muodossa voi tapahtua vain siten, että peruspääomaa korotetaan kuntayhtymän peruspääoman jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan mahdollisen valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti.
Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.
Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
27 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy maakuntavaltuusto.
28 §
Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Kuntayhtymä perii viivästyneestä suorituksesta korkolain mukaisen viivästyskoron.
29 § Rahastot
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää maakuntavaltuusto.
8 LUKU
Hallinnon ja talouden tarkastus
30 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
31 §
Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
9 LUKU
Kuntayhtymän yhdistyminen, jakautuminen ja purkaminen
32 §
Kuntayhtymän yhdistyminen ja jakautuminen
Kuntayhtymän yhdistymisessä toiseen kuntayhtymään ja jakautumisesta kokonaan tai osittain ilman kuntayhtymän purkamista noudatetaan mitä kuntalaissa säädetään.
33 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymä voidaan purkaa, mikäli sen lakisääteiset tehtävät säädetään muun viranomaisen kuin tämän kuntayhtymän hoidettaviksi.
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa maakuntahallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
10 LUKU
Muut määräykset
34 § Eläkevastuut
Kuntayhtymän palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista tai muista palkkatuloihin perustamattomista eläkemaksuosuuksista vastaa henkilöstön siirtymishetkestä alkaen työnantajana toimiva kuntayhtymä.
Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyneistä tehtävistä jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista tai muista palkkatuloihin perustumattomista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta.
Etelä-Karjalan liiton palveluksesta jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista tai muista palkkatuloihin perustumattomista eläkemaksuista vastaa kuntayhtymä.
35 §
Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
36 §
Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Perussopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Itä-Suomen hallinto- oikeudessa.
11 LUKU
Voimaantulo
37 § Voimaantulo
Tämä perussopimuksen tultua voimaan vuonna 2015 hyväksytty ja vuonna 1.1.2016 voimaan tullut perussopimus lakkaa olemasta voimassa.
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2023.
Allekirjoitukset | ||
Imatra | Lappeenranta | Lemi |
Luumäki | Parikkala | Rautjärvi |
Ruokolahti | Savitaipale | Taipalsaari |