SISÄLLYSLUETTELO
opas
SISÄLLYSLUETTELO
1OPAS SINULLE VUOKRA-ASUNTOOSI 2
2 VUOKRASOPIMUS JA SEN TEKEMINEN 2
2.1 Asuinhuoneiston vuokrasopimus 2
2.2 Puolison vastuu asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta 2
2.3 Autopaikan vuokrasopimus 2
3 ASUNTOON MUUTTAMINEN 2
3.1 Edellytykset hallinnan luovuttamiselle 2
3.2 Vuokravakuuden toimittaminen 2
3.3 Avainten luovuttaminen 3
3.4 Uuden asukkaan tuloilmoituksen tekeminen 3
3.5 Muuttoilmoituksen tekeminen 3
3.6 Sähkösopimuksen tekeminen 3
3.7 Kotivakuutuksen ottaminen 3
4 VUOKRALAISEN VUOKRANMAKSU-
VELVOLLISUUS 3
4.1 Vuokranmaksuvelvollisuuden alkaminen
ja päättyminen 3
4.2 Vuokran määrä ja korottaminen 4
4.3 Erilliskorvaukset 4
4.4 Vuokranmaksun viivästyminen 4
5 VUOKRA-ASUNNON KÄYTTÄMINEN 5
5.1 Asuinkäyttö 5
5.2 Asunnon luovuttaminen toisen käyttöön 5
5.3 Asunnon alivuokraus 5
5.4 Asunnon jälleenvuokraus 5
5.5 Vuokraoikeuden siirtäminen 5
5.6 Asunnon jättäminen pitkäksi aikaa käyttämättä 5
5.7 Järjestysmääräysten noudattaminen 5
5.8 Järjestyshäiriöistä ilmoittaminen 5
6 HOITO- JA KUNNOSSAPITOVASTUU 6
6.1 Vuokralaisen huolellisuusvelvoite 6
6.2 Asunnon hoito-, kunnossapito- ja korjaustyöt 6
6.3 Asunnon korjaus- ja muutostyöt 6
6.4 Lisä- ja muutostöiden kunnossapitovastuu 7
6.5 Vikailmoituksen tekeminen 7
6.6 Vuokranantajan oikeus päästä asuntoon
kunnon ja xxxxxx valvomiseksi 7
7 ISÄNNÖINTI JA HUOLTO 7
7.1 Isännöinnin tehtävät 7
7.2 Huollon tehtävät 7
8 VUOKRATALOJEN YHTEISHALLINTO 7
8.1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 7
8.2 Asukkaidenkokous ja asukastoimikunta 8
9 VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN
IRTISANOMALLA 8
9.1 Irtisanomisilmoituksen tekeminen 8
9.2 Irtisanomisilmoituksen sisältö 8
9.3 Irtisanomisaika 8
9.4 Puolison suostumus irtisanomiseen 8
10 VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN
PURKAMALLA 8
10.1 Purkamisperusteet 8
10.2 Varoitus ja purkamisilmoitus 9
11 ASUNNOSTA POIS MUUTTAMINEN 9
11.1 Muuttopäivä 9
11.2 Asunnon vaihtaminen toiseen vuokranantajan vuokra-asuntoon 9
11.3 Asukkaan lähtöilmoituksen tekeminen 9
11.4 Vuokranantajan oikeus esitellä
vapautuvaa asuntoa 9
12 POISMUUTON YHTEYDESSÄ SUORITETTAVA HUONEISTOTARKASTUS 9
12.1 Huoneistotarkastuksen suorittaminen 9
12.2 Huoneistotarkastuksen sisältö 9
12.3 Ennakkokatselmus 9
12.4 Ennen huoneistotarkastusta tarkistettavaa 10
12.5 Huoneistotarkastuksessa todettavat viat
ja puutteet 10
13 VUOKRAVAKUUDEN PALAUTTAMINEN 10
13.1 Edellytykset vuokravakuuden
palauttamiselle 10
13.2 Vuokravakuuden pidätysoikeus 10
1
OPAS SINULLE VUOKRA- ASUNTOOSI
Tämä vuokralaisen opas sisältää yleistä tietoa ja hyödyllisiä ohjeita jokapäiväiseen asumiseesi vuokra-asunnossa.
Oppaassa käydään läpi vuokralaisen keskei- simmät oikeudet ja velvollisuudet sekä tärkeimmät ehdot ja määräykset, jotka perustuvat asuinhuo- neiston vuokrasopimuksesta ja asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin.
Vuokralaisen tärkeimpänä oikeutena on luon- nollisesti saada sovittu vuokra-asunto käyttöönsä. Tärkeimpinä velvollisuuksina taas ovat vuokran- maksuvelvollisuus ja vuokra-asunnon hoitovelvol- lisuus. Näistä löydät yksityiskohtaista tietoa tästä oppaasta.
2
Opas etenee kronologisesti ja käsittää koko vuokrasuhteen elinkaaren. Löydät siis oppaasta tietoa vuokrasopimuksen tekemisestä aina vuokra- sopimuksen päättymiseen ja pois muuttoon liittyviin asioihin asti.
VUOKRASOPIMUS JA SEN TEKEMINEN
2.1 Asuinhuoneiston vuokrasopimus
Asuinhuoneiston vuokrasopimukseen sovelle- taan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/95) (tässä oppaassa ”huoneenvuokralaki”).
Vuokrasopimuksella vuokranantaja antaa huo- neiston vuokralaisen käytettäväksi vuokranmaksua vastaan. Vuokrasopimuksessa sovitaan osapuolten keskeisimmät oikeudet ja velvollisuudet. Vuokralai- sella on vuokrasopimuksessa sovittu oikeus saada huoneisto käyttöönsä sekä velvollisuus maksaa vuokraa ja hoitaa huoneistoa huolellisesti. Vas- taavasti vuokranantajalla on velvollisuus luovuttaa huoneisto vuokrasopimuksessa sovitusti vuokra- laisen käyttöön ja oikeus saada sovittua vuokraa. Vuokrasopimuksessa voidaan sopia vuokralaisen oikeudesta käyttää myös muita tiloja kuin varsi- naista huoneistoa, esimerkiksi varastotiloja tai autopaikkaa. Muiden tilojen käyttöoikeus voi sisältyä vuokraan tai niistä voidaan periä erillinen korvaus. Vaikka vuokrasopimuksessa ei erikseen olisi asiasta sovittukaan, vuokrasuhteeseen liittyy myös vuokralaisen oikeus käyttää yhteisiä tiloja, kuten talon porraskäytäviä, hissejä ja ulkoalueita.
Vuokrasopimus tehdään aina kirjallisesti ja kah- tena kappaleena. Vuokrasopimus on voimassa tois- taiseksi tai vuokrasopimuksessa ennalta sovitun määräajan. Oma vuokrasopimuskappale kannattaa säilyttää huolellisesti koko vuokrasuhteen ajan ja vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin.
2.2 Puolison vastuu asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta
Yhdessä asuvat avio- ja avopuolisot ja rekiste- röidyssä parisuhteessa elävät henkilöt vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksesta johtuvista velvoitteista. Tämä vastuu on silloinkin, kun vain toinen puolisoista on tehnyt vuokrasopimuksen. Puoliso, joka ei ole tehnyt vuokrasopimusta vas- taa vuokrasopimuksesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisestä niin kauan kuin hän asuu huoneistos- sa, ja myös vuokrasopimuksen tehneen puolison muutettua huoneistosta.
Vastuusäännös tarkoittaa, että vuokranantaja voi esimerkiksi periä vuokraa kummalta tahansa huoneistossa asuvista puolisoista. Merkitystä ei myöskään ole sillä, xxxx toinen puolisoista asunut huoneistossa vuokrasuhteen alkaessa vai muutta- nut sinne vasta myöhemmin.
2.3 Autopaikan vuokrasopimus
Autopaikan käyttöoikeudesta voidaan sopia vuokrasopimuksessa.
Autopaikat pyritään vuokraamaan pääsääntöi- sesti siten, että yhden vuokra-asunnon käyttöön vuokrataan yksi autopaikka. Toinen autopaikka vuokrataan vain jos paikkoja jää jäljelle. Vastaavasti toisesta autopaikasta tulee tavallisesti luopua, mikäli taloon muuttaa asukas,joka haluaa vuokrata ensimmäisen autopaikkansa.
3
Autopaikan vuokraaminen onnistuu helpoiten ottamalla yhteyttä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön.
ASUNTOON
MUUTTAMINEN
3.1 Edellytykset hallinnan luovuttamiselle
Vuokrasopimuksessa sovitaan vuokra-ajan alkamispäivästä, jona vuokranantaja luovuttaa vuokralaiselle vuokra-asunnon hallinnan.
Huoneiston hallinnan luovuttamisen edellytyk- senä sovittuna päivänä on, että vuokralainen on toimittanut vuokranantajalle vuokrasopimuksessa sovitun vuokravakuuden.
3.2 Vuokravakuuden toimittaminen
Vuokrasopimuksessa sovitaan kohtuullisesta vuokravakuudesta ja sen eräpäivästä. Yleensä vakuus on vuokranantajan tilille maksettava kahden
(2) kuukauden vuokran määrää vastaava koroton suoritus. Vuokravakuus tulee toimittaa vuokranan- tajalle aina ennen vuokra-ajan alkamista ja asun- toon muuttamista.
Vuokravakuus toimitetaan kaikkien vuokrasopi- muksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen vakuu-
deksi. Yleensä velvollisuuksien laiminlyönti ilmenee vuokranmaksun laiminlyöntinä tai huoneiston huoli- mattomana hoitona.
Vakuus toimitetaan vuokranantajan haltuun ja hyväksi koko vuokrasopimuksen voimassaoloajaksi. Vakuutta ei siten voida käyttää esimerkiksi vuokran maksuun. Vakuutta ei myöskään voida palauttaa vuokrasopimuksen osaltaan irtisanoneelle vuokra- laiselle silloin, kun kanssavuokralainen tai puoliso jää edelleen vuokrasopimuksen vuokralaiseksi, ellei tilalle toimiteta korvaavaa vakuutta.
Vuokravakuuden palauttamisesta on kerrottu kohdassa 13.
3.3 Avainten luovuttaminen
Kun vuokrasopimus on allekirjoitettu ja hallin- nan luovutuksen edellytyksenä oleva vuokravakuus toimitettu, vuokralaiselle luovutetaan huoneiston ja mahdollisten muiden hänen käyttöönsä tulevien tilojen avaimet.
Vuokralainen vastaa kaikista hänelle luovutetuista avaimista. Vuokranantajalla on oikeus periä kaikki kadonneesta avaimesta vuokranantajalle aiheu- tuvat kustannukset. Koska tällaisia kustannuksia eivät ole ainoastaan kustannukset uuden avaimen teettämisestä, vaan useimmiten myös kustannukset mm. lukkojen uudelleen sarjoittamisesta ja tilaus- kustannuksista, avainten sälyttämisessä on syytä olla erityisen huolellinen. Kopioiden teettäminen avaimista ilman vuokranantajan lupaa on kielletty.
3.4 Uuden asukkaan tuloilmoituksen tekeminen
Vuokrasopimusta tehtäessä täytetään yleensä samalla myös uuden asukkaan tuloilmoitus, jossa ilmoitetaan asuntoon muuttavat henkilöt ja huoneis- ton oveen merkittävät sukunimet.
Tuloilmoitus on tehtävä viimeistään asuntoon muutettaessa. Tällöin ilmoitus jätetään huoltoyhtiöl- le tai isännöitsijälle, jos vuokrakohteella ei ole huol- toyhtiötä.
Xxxxxxxxxx saa isännöitsijän toimistosta.
Tuloilmoituksen tekemisen jälkeen asuntoon muuttavat henkilöt merkitään talonkirjaan. Talon- kirjasta voidaan antaa asukkaalle talonkirjanote, jota voidaan tarvita esimerkiksi haettaessa Kelalta asumistukea. On myös tärkeää muistaa, että huoneiston ovi voidaan aukaista vain talonkirjaan merkitylle asukkaalle ja vain talonkirjaan merkitty asukas voi olla yhteishallinnon kautta vaikuttamas- sa oman talonsa asioihin äänioikeutettuna asukas- kokouksessa (ks. asukaskokouksesta kohta 8.2).
3.5 Muuttoilmoituksen tekeminen
Uuden asukkaan tuloilmoitus ei korvaa lakisää- teistä muuttoilmoitusta.
Kun asunnosta muutetaan pysyvästi toiseen asuntoon tai jos tilapäinen oleskelu toisessa asun-
nossa kestää yli kolme kuukautta, täytyy viikon kuluessa muutosta muistaa tehdä erillinen muutto- ilmoitus maistraattien ylläpitämään valtakunnal- liseen väestötietojärjestelmään. Postin oikeaan osoitteeseen saamiseksi muuttoilmoitus on tehtävä lisäksi myös postiin. Postin ja väestökirjahallinnon käytössä on järjestelmä, jossa voit halutessasi päivittää nämä tietosi yhdellä ilmoituksella.
Internetissä ilmoituksen voi tehdä myös postin ja väestökirjahallinnon yhteisessä verkkopalvelussa osoitteessa xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx.
3.6 Sähkösopimuksen tekeminen
Ennen muuttoa tulee muistaa tehdä tarvittavat sähkösopimukset sähkön toimittamisesta vuokra- huoneistoon.
3.7 Kotivakuutuksen ottaminen
Vuokranantajalla on rakennukselleen kiinteistön täysarvovakuutus, josta korvataan rakennukselle mahdollisesti aiheutuvat vahingot, kuten rakennuk- sen vesivuoto tai murto-, palo- ja myrskyvahingot.
Kiinteistön täysarvovakuutuksesta ei korvata asukkaiden yksityisomaisuutta. Vuokralaisella on oltava voimassa oleva kotivakuutus koko sopimuk- sen ajan.
Vakuutuksen sisältö ja laajuus kannattaa harkita tarkoin, sillä kaikki vakuutukset eivät korvaa esim. irtain- tai ulkovarastossa olevia tavaroita eivätkä sijaisasunnon kustannuksia mahdollisessa kiinteis- tövahingossa.
4
VUOKRALAISEN
VUOKRANMAKSU- VELVOLLISUUS
4.1 Vuokranmaksuvelvollisuuden alkaminen ja päättyminen
Vuokralaisen tärkein sopimusvelvoite on vuok- ran maksaminen vuokranantajalle vuokrasuhteen aikana. Vuokranmaksuvelvollisuus alkaa sinä päivä- nä, jona vuokralaisella on oikeus saada huoneisto hallintaansa, vaikka vuokralainen muuttaisikin huoneistoon vasta myöhemmin.
Vuokranmaksuvelvollisuus alkaa sovittuna hallinnanluovutuspäivänä myös silloin, kun vuok- ranantaja ei voi luovuttaa asuntoa vuokralaiselle vuokralaisesta johtuvasta syystä, kuten vuokrava- kuuden toimittamisen viivästymisen vuoksi.
Hallinnan luovutuksen edellytyksistä kohta 3.1. Vuokranmaksuvelvollisuus päättyy vuokrasuh-
teen päättyessä edellyttäen, että huoneiston hallinta on tällöin myös vapautettu. Vuokra on siten maksettava aina irtisanomisajan loppuun saakka, vaikka huoneistosta muutettaisiinkin aiemmin pois ja myös siinä tapauksessa, että tehty vuokrasopi-
mus irtisanotaan jo ennen vuokra-ajan alkamista ja huoneiston hallinnan saamista.
Mikäli huoneiston hallinta luovutetaan takaisin vuokranantajalle niin hyvissä ajoin ennen vuokra- sopimuksen päättymistä, että vuokranantaja saa huoneistoon uuden vuokralaisen jo irtisanomisajalla, voidaan vuokranantajan kanssa sopia erikseen mahdollisesta irtisanomisajan vuokran alentamises- ta.
4.2 Vuokran määrä ja korottaminen
Vuokran määrä ja ehdot vuokranantajan oikeudesta myöhemmin korottaa vuokraa sovitaan huoneenvuokralain mukaisesti vuokrasopimuk- sessa.
Yleensä vuokrantarkistukset tehdään kalenteri- vuoden alussa ja niistä ilmoitetaan etukäteen vii- meistään kaksi kuukautta ennen uuden vuokran voimaantuloa.
Aravavuokra-asuntojen ja eräiden korkotuki- vuokra-asuntojen vuokrien muodostumisesta on huoneenvuokralain lisäksi omat määräykset arava- rajoituslaissa (1190/93) ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa (604/01). Näiden asuntojen vuokranmääritys perustuu ns. omakustannusperiaatteeseen eli vuok- rilla katetaan omistajan vuokra-asuntojen ja niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpi- don mukaiset menot.
Tärkeimmät vuokran muodostumisen perusteena olevat omakustannusperiaatteen mukaiset menot esitetään seuraavasti:
• Kohdekohtaiset hoitomenot: kiinteistöjen ylläpitoon kuuluvasta hoidosta, kuten teknisten järjestelmien hoidosta, huollosta, siivouksesta, ulkoalueiden hoidosta ja kiinteistön jätehuollosta aiheutuvat menot mm. lämmitys-, sähkö- ja vesimaksut, antenni-, kaapeli-TV- ja tietoverkko- maksut ja asukashallinnon kustannukset sekä kiinteistöjen ylläpitoon kuuluva kunnossapito (viallisten ja kuluneiden osien uusiminen ja kor- vaaminen vuositasolla).
• Tasattavia hoitomenoja sekä pääomamenoja: Kiinteistöjen ja asuntojen hankkimiseen, rakentamiseen tai perusparantamiseen otettujen lainojen lyhennykset ja korkokulut, kiinteistöjen ja asuntojen ylläpitoon tai perusparantamiseen ennalta varautumisesta aiheutuvat menot sekä suuret korjaukset, omistajan sijoittamien omien varojen korko, kiinteistöverot ja tontinvuokra.
• Lisäksi vakuutukset, kiinteistöjohtopalvelut, kiinteistövero, isännöintipalvelut, muu yhtiön hallinto sekä markkinoinnista ja asuntojen vaih- doista aiheutuvat kustannukset.
Vuokranantaja voi soveltaa omistamissaan korkotuki- ja aravavuokrataloissa myös ns. vuokran- tasausjärjestelmää. Tällöin vuokranmääritysyksikkö voidaan muodostaa useammasta omistajan talo-
kohteesta menojen tasaamiseksi kaikkien talojen kesken oikeudenmukaisesti.
4.3 Erilliskorvaukset
Vuokran lisäksi vuokralaiselta voidaan periä muita huoneiston käyttöön liittyviä maksuja eli ns. erilliskorvauksia.
Erilliskorvauksista voidaan sopia heti vuokra- sopimuksessa tai myös myöhemmin vuokrasuhteen aikana. Erilliskorvaukset voivat perustua kulutuk- seen tai henkilölukuun, kuten tavallisimmin sovit- tava erilliskorvaus eli vesimaksu. Myös esimerkiksi saunavuoroista tai autopaikasta voidaan periä erilliskorvausta. Erilliskorvaukset tarkistetaan taloyhtiön tai kiinteistön omistajayhtiön toimielinten tekemien päätösten mukaisesti. Silloin kun erillis- korvaus perustuu kulutukseen tai henkilölukuun, ei sellaisesta korotuksesta, joka perustuu kulutuksen tai henkilöluvun kasvuun, ilmoiteta vuokralaiselle.
Sitä vastoin vuokralainen on aina velvollinen oma-aloitteisesti ilmoittamaan henkilöluvun kas- vusta ja maksamaan vuokrahuoneistoon muuttavan tai syntyvän uuden henkilön osalta esimerkiksi vesi- maksua. Vaikka ilmoitusta ei tehtäisi, vuokrananta- jalla on oikeus periä maksut taannehtivasti.
Mikäli huoneistoihin on asennettu vesimittarit, vesimaksut peritään todellisen kulutuksen mukai- sesti.
4.4 Vuokranmaksun viivästyminen
Vuokrasopimuksessa sovitaan tarkemmin vuokran maksamiseen liittyvistä ehdoista, kuten vuokranmaksukaudesta ja vuokran maksun eräpäi- västä. Vuokra maksetaan kerran kuussa etukäteen vuokranantajan ilmoittamalle pankkitilille.
Vuokran maksun viivästyessä vuokranantajalla on oikeus periä kulloinkin voimassa olevan korkolain mukaista viivästyskorkoa. Vuokranantaja voi myös antaa saamatta jääneen vuokran ulkopuoliselle perintätoimistolle perittäväksi. Tällöin perintätoimis- tolla on oikeus periä erääntyneen vuokran lisäksi omat perimiskulunsa. Ankarimmillaan vuokranmaksun laiminlyönti voi johtaa vuokrasopimuksen purka- miseen, jolloin vuokranantajalla on viivästyskoron lisäksi oikeus saada korvausta viivästymisestä aiheutuneista vahingoista.
Edellä vuokranmaksun viivästymisestä sanottu koskee myös kaikkia muita maksuja, joita huoneis- ton käyttöoikeuteen kuuluvana suoritetaan vuokra- nantajalle, kuten vesi ja autopaikkamaksua (ks. eril- liskorvauksista kohta 4.3).
5
VUOKRA-ASUNNON KÄYTTÄMINEN
5.1 Asuinkäyttö
Huoneisto vuokrataan aina käytettäväksi asumi- seen. Vuokralainen saa käyttää huoneistoa omana vakituisena asuntona ja myös yhteisenä asuntona puolisonsa ja perheeseen kuuluvien lasten kanssa (ks. puolisoiden yhteisvastuusta kohta 2.2).
Vuokrasopimuksen ja huoneenvuokralain lisäksi huoneiston käytössä on muistettava noudattaa, mitä talon järjestysmääräyksissä ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevissa viranomaismääräyksissä ja ohjeissa on määrätty (ks. järjestysmääräyksistä kohta 5.7).
5.2 Asunnon luovuttaminen toisen käyttöön
Ilman vuokranantajan erillistä lupaa asunnon hallintaa tai sen osaa ei saa luovuttaa toisen käytettäväksi. Asunnon väliaikainen luovuttaminen enintään kahdeksi vuodeksi toisen käyttöön voi kuitenkin olla luvallista, jos vuokralainen joutuu työnsä, opintojensa, sairauden tai muun perustellun syyn takia oleskelemaan toisella paikkakunnalla.
Vuokranantajan kanta väliaikaiseen luovu- tukseen on kuitenkin muistettava selvittää aina ennen luovuttamista, koska vuokranantajalla voi olla perusteltu syy vastustaa väliaikaista luovutusta.
Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja viimeistään kuukautta ennen luovutusta. Tärkeää on huomata, että huoneiston luovuttaminen toisen käyttöön ei koskaan vapauta vuokralaista mistään vuokra- sopimuksessa sovituista vuokralaisen velvoitteista. Luovutuksesta huolimatta vuokralainen vastaa edel- leen vuokranantajalle mm. vuokran maksamisesta ja siitä, että huoneistoa hoidetaan huolellisesti.
Vuokralaisen vastuuta ei siten rajoita millään tavalla esimerkiksi se, että huoneiston väliaikaisesti käyttöönsä saanut on aiheuttanut huoneistossa omistajalle korvattavan vahingon.
5.3 Asunnon alivuokraus
Alivuokrauksella tarkoitetaan vuokrasuhdetta, joka syntyy, kun vuokralainen luovuttaa osan vuok- raamastaan huoneistosta toisen käytettäväksi vas- tiketta vastaan.
Vuokralainen saa alivuokrata vuokraamas- taan huoneistosta toiselle enintään puolet ja vain asumiskäyttöön ja lisäksi edellyttäen, että alivuok- rauksesta ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä.
Alivuokraus ei vaikuta vuokralaisen omaan vuokrasuhteeseen. Alivuokrattaessa tuleekin aina muistaa, että vuokralainen vastaa omalle vuokran- antajalleen edelleen kaikista vuokrasopimuksen mukaisista vuokralaisen vastuista ja velvoitteista
koko huoneiston osalta eli myös kaikista oman ali- vuokralaisen mahdollisesti aiheuttamista vahingois- ta.
5.4 Asunnon jälleenvuokraus
Jälleenvuokrauksella tarkoitetaan vuokrasuhdet- ta, joka syntyy, kun vuokralainen vuokraa koko huo- neiston edelleen omalle vuokralaiselleen.
Huoneiston jälleenvuokraus on kaikissa tapauk- sissa kielletty.
5.5 Vuokraoikeuden siirtäminen
Vuokralaisella ei ole oikeutta siirtää vuokra- oikeuttaan ilman vuokranantajan antamaa erillistä lupaa. Huoneistossa jo asuvalle huoneenvuokralain
45 §:ssä luetellulle vuokralaisen perheenjäsenelle vuokralainen voi kuitenkin siirtää vuokrasopimuksen ilmoittamalla tästä kirjallisesti vuokranantajalle. Ilman em. ilmoitusta vuokralainen ei vapaudu vuokra- sopimuksen mukaisista velvoitteistaan.
Vuokranantajalla voi olla perusteltu syy vastus- taa siirtoa esimerkiksi silloin, jos vuokranantajan taloudellinen riski siirron johdosta kasvaa merkit- tävästi tai jos siirronsaaja ei täytä arava- ja korko- tukikohteiden vuokrauksessa sovellettavia tulo- ja varallisuusrajoja. Siirron yhteydessä vuokranantaja voikin edellyttää siirronsaajan luottotietojen tarkis- tamista ja arava- ja korkotukitalokohteissa tulo- ja varallisuusselvityksen tekemistä.
5.6 Asunnon jättäminen pitkäksi aikaa käyttämättä
Jos huoneisto jätetään käyttämättä pitkäksi
aikaa, vuokralaisen tulee ilmoittaa siitä vuokran- antajalle. Vuokranantajalle tulee tällöin myös aina varata mahdollisuus päästä huoneistoon.
5.7 Järjestysmääräysten noudattaminen
Asukkaalla on velvollisuus noudattaa taloyhtiön/
-kohteen kulloinkin voimassa olevia järjestys- määräyksiä, joista saa tarvittaessa lisätietoa esimerkiksi isännöitsijältä.
Kiinteistökohtaisten järjestysmääräysten lisäksi on noudatettava myös muita terveyden ja järjestyk- sen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä, kuten kunnallisia tai terveysviranomaisten antamia järjes- tysmääräyksiä.
Järjestysmääräysten rikkominen saattaa johtaa vuokrasopimuksen purkamiseen ja aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden.
5.8 Järjestyshäiriöistä ilmoittaminen
Jos talossa ilmenee järjestyshäiriöitä, niistä kan- nattaa ilmoittaa kirjallisesti isännöitsijälle. Vakavim- missa järjestyshäiriötilanteissa yhteyttä kannattaa ottaa suoraan poliisiin.
Isännöitsijä voi lähettää järjestyshäiriön aiheuttajalle kirjallisen huomautuksen ja häiriköinnin edelleen jatkuessa kirjallisen varoituksen. Räikeäm- missä tilanteissa voi olla mahdollista antaa myös suoraan varoitus. Jos häiriköinti jatkuu vielä varoi- tuksen antamisen jälkeen, vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen. On kuitenkin huomattava, että etenkin kerrostaloasumisessa on myös siedettävä normaaleja yhteisöasumiseen liittyviä ääniä. Yksit- täisiä kertoja, esimerkiksi kerran vuodessa vietet- täviä syntymäpäiväjuhlia, voidaan harvoin luokitella järjestyshäiriöksi.
6
Tulevista mahdollisesti häiriötä aiheuttavista ker- taluonteisistakin tilanteista on vähintään kohteliasta ilmoittaa naapureille etukäteen.
HOITO- JA
KUNNOSSAPITOVASTUU
6.1 Vuokralaisen huolellisuusvelvoite
Vuokralaisen tulee hoitaa huoneistoa ja vuokra- suhteen johdosta käytössään olevia kiinteistön ja rakennuksen yhteisiä tiloja ja laitteita huolellisesti.
Tällä huolellisuusvelvoitteella tarkoitetaan sitä, että vuokralaisella on kaikessa toiminnassaan ylei- nen velvollisuus ottaa huomioon, että huoneisto on toisen omaisuutta.
Huoneistossa ja yleisissä sisätiloissa on tupa- kointi kielletty.
Huolellisuusvelvoite käsittää normaaliin asumi- seen liittyviä seikkoja, kuten huoneistokohtaisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja muiden asun- non koneiden ja laitteiden oikean käyttämisen ja asunnon pintamateriaalien huomioon ottamisen hoito- ja siivousmateriaaleja valittaessa. Tärkeää on myös muistaa, että vuokralaisella on suoraan huoneenvuokralain mukaan velvollisuus korvata vuokranantajalle kaikki vahingot, jotka hän tai hänenvieraanaanolevahenkilöaiheuttaahuoneistolle tai rakennuksen yhteiskäytössä oleville tiloille tai laitteille tahallisesti, laiminlyönnillä tai muulla huoli- mattomuudella.
6.2 Asunnon hoito-, kunnossapito- ja korjaustyöt
Vuokralainen vastaa kaikista tämän oppaan liitteenä olevaan vastuunjakotaulukkoon (LIITE 1) vuokralaisen vastuulle merkityistä hoito-, kunnos- sapito- ja korjaustöistä.
Vastuunjakotaulukkoon kannattaa tutustua huolella. Tarvittaessa lisätietoja saa huoltoyhtiöstä ja isännöitsijältä.
Vuokralaisen vastuulla ei ole asunnon tavan- omainen kuluminen, joka aiheutuu huoneiston käyt- tämisestä asumiseen. Ohjeena tavanomaisesta kulumisesta käytämme RAKLI:n kulloinkin voimassa olevaa julkaisua Asuinhuoneiston tavanomainen
kuluminen ja asunnon siivous. Ohjeistus on saata- vana isännöitsijältä.
Asunnoissa ja yleisissä sisätiloissa on tupakointi kielletty.
Tavanomaiseksi kulumiseksi katsotaan esimer- kiksi taulujen, peilien ja lamppujen asianmukaisesta, materiaalille soveltuvasta, kiinnityksestä aiheutu- vat pienet reiät. Tavanomaista kulumista on myös lattia- ja seinäpinnoitteiden normaali ikääntyminen. Sitä vastoin, jos huoneisto vaurioituu poistettaessa esimerkiksi huoneistoon kiinnitettyjä laitteita tai tarvikkeita, vuokralaisen on aina korjattava tai korvattava poistamisesta huoneistolle aiheutunut vahinko.
Tärkeää on myös huomata, että silloinkin, kun kunnossapitovastuu on vain vuokranantajalla, vuok- ralaisen vastuulla on aina ilmoittaa vioista tai puut- teellisuuksista viipymättä isännöitsijälle tai huolto- yhtiölle (ks. vikailmoituksen tekemisestä kohta 6.5). Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuvat vahingot voivat tulla asukkaan korvattavaksi.
6.3 Asunnon korjaus- ja muutostyöt
Asunnon korjaus- ja muutostöiden osalta on pääsääntönä, että vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä mitään muita korjaus- ja muutostöitä ilman vuokranantajan etukäteen antamaa kirjallista lupaa kuin vastuunjakotaulukossa on sovittu (LIITE 1).
Mikäli vastuunjakotaulukossa ei ole sovittu kor- jaustyövastuuta vuokralaiselle tai annettu muu- tostoimenpiteelle lupaa, on työlle aina pyydettävä vuokranantajalta etukäteen lupa erillisellä lisä- ja muutostyölupahakemuksella. Vuokranantaja joko hyväksyy muutostyöt tehtäväksi lisä- ja muutostyö- hakemukseen tehtävillä merkinnöillä ja liittää lupa- hakemukseen muutostyöohjeet tai vaihtoehtoisesti hylkää hakemuksen.
Poikkeuksen em. pääsääntöön tekee ns. hätätyöt. Vuokralaisella on aina oikeus ja velvollisuuskin ryhtyä toimenpiteisiin huoneistoa uhkaavan vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi. Tyypillinen esimerk- kitilanne, jossa vahinkoa estäviin ja rajoittaviin töihin tulisi ryhtyä, on putkivaurio, ja siitä kiinteistölle ja kiinteistössä olevalle omaisuudelle aiheutuvat vesivahingot.
Asunnon muutostöistä osa on sellaisia, jotka ovat aina kiellettyjä. Lupaa ei voi koskaan saada esimerkiksi sellaisille toimenpiteille, jotka saattavat
• vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa talon omistajalle taikka muun huoneiston haltijalle,
• vaikuttaa kantaviin rakenteisiin, talon eristyksiin, taloon asennettuihin vesi-, sähkö-, kaasu- tai vastaaviin johtoihin tai ilmastointijärjestelmään,
• alentaa kiinteistön arvoa,
• nostaa kiinteistön käyttökustannuksia,
• vaikeuttaa kiinteistön huoltotöitä tai
• heikentää asuttavuutta.
Esimerkiksi alkuperäisiä kalusteita tai materiaa- leja ei saa vaihtaa laadultaan heikompiin.
Silloinkin, kun suunniteltu muutos ei aiheuta edellä kuvattuja haittoja, luvan antamista harkit- taessa kiinnitetään huomiota vielä siihen, kuinka muutos vaikuttaisi asunnon myöhempien asukkai- den viihtyvyyteen. Tällöin esimerkiksi hyvin erikoiset väriratkaisut voivat olla muutoksia, joille vuokranan- taja ei voi antaa lupaa.
Jos muutostyö toteutetaan ilman vuokranantajan lupaa, vuokralaisen tulee välittömästi vuokran- antajan vaatimuksesta poistaa muutostyö ja korjata tai korvata kaikki muutostyöstä ja sen poistamisesta vuokranantajalle, muille asukkaille ja kiinteistölle aiheutuneet vahingot.
Vuokranantaja ei korvaa vuokralaisen tekemiä lisä- ja muutostöitä.
6.4 Lisä- ja muutostöiden kunnossapitovastuu
Mikäli muutostyön tekemiselle annetaan lupa, vuokralainen vastaa muutoksen toteuttamisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Töiden suorittami- sessa on noudatettava viranomaismääräyksiä sekä vuokranantajan ja isännöitsijän mahdollisesti antamia ohjeita. Vaativammat muutostyöt tulee teetättää aina ammattilaisella. Töiden suorittamisesta ei saa aiheutua kustannuksia tai haittaa muille asukkaille, vuokranantajalle tai kiinteistölle.
Toteutetun muutostyön kunnossapitovastuu on yksin vuokralaisella. Silloin, kun toteutettu muu- tostyö, esimerkiksi huoneistoon asennettu laite, on oikeus poistaa ja poistetaan vuokrasopimuksen päättyessä, tulee huoneisto saattaa tavanomainen kuluminen huomioon ottaen vastaavaan kuntoon, kuin se oli vuokra-ajan alkaessa.
Muutostöiden toteuttamisen osalta tulee lisäksi huomata, että vuokranantajan ottamasta kiinteistön täysarvovakuutuksesta ei korvata muutostöille aiheutuvia tai niistä aiheutuvia vahinkoja vuokra- laiselle tai muille asukkaille. Vuokralaisella on aina vastuu tällaisista vahingoista. Tämän vuoksi on tärkeää tarkistaa, että kotivakuutus on voimassa ja että se kattaa muutostöistä kolmansillekin osapuo- lille mahdollisesti aiheutuvat vahingot.
6.5 Vikailmoituksen tekeminen
Asukkaan tulee ottaa yhteys joko huoltoyhtiön palvelunumeroon tai isännöitsijään kaikissa sellaisissa asuntokohtaisissa vioissa, jotka kuuluvat vuokranantajan kunnossapitovastuulle. Huoltotyöt suoritetaan pääsääntöisesti arkisin normaalityöajan puitteissa. Kiireellisissä tapauksissa viat huolletaan aina niin pian kuin mahdollista. Huoltoyhtiön palve- lunumero on auki 24 tuntia vuorokaudessa, mutta suositeltavaa on että ei-kiireellisistä huoltotöistä ilmoitetaan normaalin työajan puitteissa.
6.6 Vuokranantajan oikeus päästä asuntoon kunnon ja xxxxxx valvomiseksi
7
Vuokranantajalla on oikeus päästä asuntoon sen kunnon ja hoidon valvomista varten. Tällaisissa tilanteissa otetaan aina ensin yhteyttä vuokralai- seen ja pyritään sopimaan kummallekin sopiva ajan- kohta.
ISÄNNÖINTI JA HUOLTO
7.1 Isännöinnin tehtävät
Isännöinnistä vastaa vuokratalon omistajan valitsema isännöitsijä. Isännöitsijä vastaa kohteen ns. juoksevaan hallintoon kuuluvista asioista isännöintisopimuksen mukaisesti kuten esim. yllä- pitosopimuksista ja niiden valvonnasta, asukasyh- teydenpidosta sekä järjestyshäiriöistä. Isännöitsijän toimii myös yhteistyössä asukastoimikunnan kanssa erilaisissa asumiseen liittyvissä asioissa.
Talon ilmoitustaululta on löydettävissä isännöit- sijän yhteystiedot.
7.2 Huollon tehtävät
Huollosta vastaa vuokranantajan kilpailuttama huoltoyhtiö tai jos huoltoyhtiötä ei ole, joku muu vuokranantajan valitsema taho.
Huoltoyhtiö vastaa huoltosopimuksen mukai- sista tehtävistä. Tyypillisesti huoltoyhtiön vastuulla ovat kaikenlaiset kiinteistön, asuntojen ja piha- alueiden huolto- ja hoitotoimenpiteet. Lisäksi huoltoyhtiö vastaanottaa vikailmoitukset ja päivystää
24 tuntia vuorokaudessa kiireellisiä huoltotoimen- piteitä ja huoneistojen oven avauksia varten.
Huoltosopimuksen laajuus voi vaihdella kohde- kohtaisesti. Joissakin vuokrataloissa on myös voitu sopia, että joidenkin tavallisesti huoltoyhtiön vastuulle kuuluvien asioiden hoidosta vastaavat asukkaat.
8
Talon ilmoitustaululta on löydettävissä huolto- yhtiön yhteystiedot.
VUOKRATALOJEN YHTEISHALLINTO
8.1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa
Lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa (16.7.1990/349) sovelletaan sellaisiin vuokrataloihin, jotka ovat aravarajoituslain (17.12.1993/1190) tai vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (29.6.2001/604) mukaisten käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia.
Yhteishallintolain alaisissa taloissa sovelletaan ko. lakiin pohjautuen seuraavassa esitettävää vuok-
ratalojen yhteishallintomallia.
8.2 Asukkaidenkokous ja asukastoimikunta
Vuokranantajan kunkin vuokranmääritysyksikön asukkaat käyttävät päätösvaltaansa asukkaiden kokouksessa.
Asukkaidenkokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Kokouksessa äänioikeutettuja ovat kaikki asukasluetteloon merkityt 18 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat.
Asukkaidenkokouksissa on hyvä mahdollisuus järjestää asukkaille yhteistä toimintaa sekä valita oma asukastoimikunta valvomaan ja hoitamaan oman kiinteistön asioita.
Asukkaidenkokous valitsee vuokranmääritys- yksikön asukkaista asukastoimikunnan, jonka teh- tävänä on mm. osallistua vuokranmääritysyksikön talousarvioesityksen ja vuokranmääritysesityksen valmisteluun, päättää järjestyssääntöjen sisällöstä sekä edistää asumiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemista.
Asukastoimikunta käsittelee vuokranmääritysyk- sikön talousarvioesityksen ja kokoontuu muutenkin aina tarvittaessa.
9
Laissa yhteishallinto vuokrataloissa on määri- telty asukkaidenkokouksen ja asukastoimikunnan muut tehtävät.
VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN
IRTISANOMALLA
9.1 Irtisanomisilmoituksen tekeminen
Määräaikaiseksi solmittu vuokrasopimus päät- tyy ilman erillistä irtisanomista, kun vuokrasopi- muksessa sovittu vuokra-aika päättyy. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus voidaan päättää vuokralaisen tai vuokranantajan vuokrasopimuksen irtisanomisella.
Irtisanominen on tehtävä aina kirjallisesti ja todistettavasti. Todistettavuus vaatimuksesta seuraa, että irtisanomiseen vetoavan on tarvittaessa kyettävä näyttämään toteen irtisanomisilmoituksen jättäminen ja sen ajankohta.
Irtisanomisilmoitus voidaan toimittaa todistet- tavasti monella tavalla, esimerkiksi siten, että vas- taanottaja kuittaa omakätisesti vastaanottaneensa irtisanomisilmoituksen tai siten, että postitse toimi- tetun kirjeen osalta saadaan selvitys sen saapumi- sesta vastaanottajalle.
Mikäli irtisanomisilmoituksen perille saapumi- sesta on epävarmuutta, kannattaakin asia aina var- mistaa vastaanottajalta.
9.2 Irtisanomisilmoituksen sisältö
Vuokralaisen tekemästä irtisanomisilmoituksesta tulisi ilmetä ainakin tiedot irtisanottavasta vuokra- asunnosta, sen vuokralaisista, vuokrasopimuksen päättymisajankohta ja muuttopäivä sekä mahdollisen puolison suostumus vuokrasopimuksen irti- sanomiseen (ks. puolison suostumus irtisanomi- seen kohta 9.4).
Valmiin täytettävän irtisanomislomakkeen saat isännöitsijän toimistolta tai internetsivuilta.
9.3 Irtisanomisaika
Vuokralaisen irtisanoessa irtisanomisaika on aina yksi (1) kuukausi. Vuokranantajan irtisanoessa irtisanomisaika on kolme (3) kuukautta ja kuusi (6) kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt yhtäjaksoi- sesti ennen irtisanomista vähintään vuoden.
Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukau- den viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomi- nen on suoritettu.
Jos vuokralainen tekee vuokranantajalle irti- sanomisilmoituksen esimerkiksi marraskuun 8. päivänä, vuokrasopimus päättyy aikaisintaan joulukuun viimeisenä päivänä. Vuokralaisen vuokranmaksuvelvollisuus jatkuu irtisanomisajan loppuun saakka (ks. vuokranmaksuvelvollisuudesta kohta 4.1).
9.4 Puolison suostumus irtisanomiseen
10
Jos puolisot asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen heistä vuokraamassa yhteisenä kotina käytettävässä huoneistossa, ei puoliso saa xxxxxx- xxx vuokrasopimusta ilman toisen puolison suostu- musta. Käytännössä puolison suostumus kannattaa aina merkitä jo irtisanomisilmoitukseen.
VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN
PURKAMALLA
10.1 Purkamisperusteet
Vuokrasopimuksen purkaminen on vuokran- antajan keino reagoida velvollisuuksiaan laiminlyö- vän vuokralaisen menettelyyn.
Vuokranantaja saa purkaa vuokrasopimuksen huoneenvuokralain 61 §:ssä lueteltujen vuokralai- sen sopimusrikkomusten perusteella. Purkamis- tilanteet ovat tilanteita, joissa on enää kohtuutonta edellyttää omistajan pysyvän sopimuksessa.
Yleisin vuokranantajan vuokrasopimuksen purkamisperuste on sovitun vuokran maksamatta jättäminen, ja toiseksi yleisin, huoneistossa vietetty häiritsevä elämä. Myös vuokraoikeuden tai hallin- nan luvaton siirto, käyttötarkoituksen vastainen käyttö, huoneiston huono hoito tai järjestysmää-
räysten rikkominen voivat oikeuttaa vuokranantajan purkamaan vuokrasopimuksen.
10.2 Varoitus ja purkamisilmoitus
Normaalisti vuokranantaja antaa vuokralaiselle ennen purkamista kirjallisen varoituksen, jonka tarkoituksena on antaa vuokralaiselle vielä mahdol- lisuus korjata sopimuksen vastainen menettelynsä.
Tietyissä tilanteissa ja kun rikkominen on ollut erittäin moitittavaa, voi vuokranantajalla olla oikeus purkaa sopimus myös ilman varoitusta.
11
Purkamisilmoitus tehdään aina kirjallisesti ja annetaan tiedoksi todistettavasti.
ASUNNOSTA POIS MUUTTAMINEN
11.1 Muuttopäivä
Muuttopäivä on vuokrasopimuksessa sovittu muuttopäivä. Muuttopäivänä vuokralaisen on luovutettava huoneisto kokonaan vuokranantajan hallintaan.
11.2 Asunnon vaihtaminen toiseen vuokranantajan vuokra-asuntoon
Asunnonvaihtoa voidaan hakea täyttämällä vuokrahakemuslomakkeen. Lomakkeen voi täyttää internetissä tai pyytää isännöitsijän toimistolta postitettuna.
Asunnon vaihdon yhteydessä tulee muistaa tehdä myös vanhan vuokra-asunnon osalta irtisa- nomisilmoitus ja lähtöilmoitus sekä uuden vuokra- asunnon osalta uuden asukkaan tuloilmoitus.
11.3 Asukkaan lähtöilmoituksen tekeminen
Pois muutettaessa tulee muutosta ilmoittaa aina erikseen huoltoyhtiölle tai jos huoltoyhtiötä ei ole, isännöitsijälle.
Asukkaan lähtöilmoitus tehdään erillisellä lähtö- ilmoituslomakkeella, jonka voi useimmissa taloissa kätevästi jättää vaikkapa rappukäytävässä sijaitse- vaan huoltoyhtiön postilaatikkoon.
Vuokranantajalle tehty irtisanomisilmoitus ei korvaa huoltoyhtiölle jätettävän lähtöilmoituksen tekemistä.
Kannattaa myös muistaa, ettei lähtöilmoitus korvaa lakisääteistä muuttoilmoitusta vaan se tulee tehdä erikseen väestörekisterikeskukselle (ks. muuttoilmoituksen tekeminen kohta 3.5).
Täytettävän lähtöilmoituslomakkeen saa isän- nöitsijältä tai huoltoyhtiöltä ja sen voi tulostaa internetistä.
11.4 Vuokranantajan oikeus esitellä vapautuvaa asuntoa
Vuokranantajalla on oikeus näyttää vapautuvaa huoneistoa uusille mahdollisille vuokralaisille vuok- ralaiselle ja vuokranantajalle sopivana aikana.
12
Usein on kaikista kätevintä sopia meneteltävän niin, että vuokranantaja välittää vuokralaisen puhe- linnumeron asunnon näyttöä haluaville. Tällöin he voivat sopia keskenään sopivan ajan näyttöä varten.
POISMUUTON YHTEYDESSÄ
SUORITETTAVA
HUONEISTOTARKASTUS
12.1 Huoneistotarkastuksen suorittaminen
Asukkaan poismuuton yhteydessä huoneistossa suoritetaan aina huoneistotarkastus. Huoneisto- tarkastus on kaksiosainen. Irtisanomisilmoituksen saapumisesta noin viikon sisällä tehdään asunnossa ennakkotarkastus, jonka tarkoituksena on arvioida asunnon kunto ja huoneistoon mahdollisesti tehdyt muutokset.
Varsinaisessa huoneistotarkastuksessa arvioi- daan asunnon kunto tyhjänä ja siivottuna jolloin todetaan asukkaan sopimuksen mukaisten hoito- ja kunnossapitovastuiden toteutuminen.
Hyvään asumistapaan kuuluu, että asukas luovuttaa asunnon sopimuksen päätyttyä tyhjänä, hyvässä kunnossa ja siivottuna.
Irtisanomisilmoituksen saavuttua toimitetaan poismuuttajalle kulloinkin voimassa oleva ohjeistus. Huoneistotarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti työaikana. Suositeltavaa olisi, että asukas olisi paikalla huoneistotarkastuksissa
12.2 Huoneistotarkastuksen sisältö
Huoneistotarkastuksessa todetaan asunnon ja muiden vuokralaisen hallinnassa olevien tilojen kunto tarkastamalla siisteys, tehdyt korjaus- ja muutostyöt sekä kaikki mahdolliset viat ja puutteet. Tilojen tulee olla hyvässä kunnossa ja siivottuna, normaalista asumisesta aiheutuva kuluminen huomioon ottaen, eikä tiloissa saa olla suoritettu muita korjaus- tai muutostöitä kuin joille on omista-
jalta saatu kirjallinen lupa.
Ohjeena tavanomaisesta kulumisesta käytämme RAKLI:n kulloinkin voimassa olevaa julkaisua Asuin- huoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous.
Ohjeistus on saatavana isännöitsijältä.
12.3 Ennakkokatselmus
Ennakkotarkastuksessa arvioidaan asunnon kunto mahdollista kunnostustarvetta silmälläpitä- en sekä todetaan tehdyt korjaus- ja muutostyöt, samalla asukasta informoidaan alustavasti lähtevän
asukkaan vastuulle mahdollisesti tulevista korjauk- sista, jotta asukas voi ennen muuttoaan ne halutes- saan saattaa kuntoon.
12.4 Ennen huoneistotarkastusta tarkistettavaa
Huoneisto ja asukkaan hallintaan luovutetut muut tilat, kuten irtainvarasto, tulee ennen huoneisto- tarkastusta olla tyhjennetty ja huolellisesti siivottu. Ennen huoneistotarkastusta on muistettava huolel- lisesti puhdistaa ja varmistaa erityisesti seuraavien osien toimivuus ja kunto:
• Seinät ja lattiat: Itse maalatut tai tapetoidut seinät (tapetit on poistettava) on maalattava alkuperäisen väriseksi huolellisesti ja ammatti- taitoisesti ja proput ja kiinnikkeet poistettava sekä poistamisesta aiheutuvat kolot kitattava. Paikkaaminen on tehtävä huolellisesti ja ammat- titaitoisesti tasoitteella, hionnalla ja koko seinän ylimaalauksella. Palapeilit on poistettava ja seinäpinta on paikattava edellä kuvatulla tavalla. Mikäli huoneiston seiniä ei maalata seinien taulukiinnikkeitä ja proppuja ei tarvitse poistaa.
• Ovet ja ikkunat: Itse asennutetut sälekaihtimet, turvalukko, ovisilmä ja varmuusketju on jätettävä paikoilleen poistamisesta aiheutuvan vaikeasti korjattavan vahingon välttämiseksi.
• Kaikki asunnon tai muiden tilojen käyttöä varten asukkaalle luovutetut avaimet mukaan lukien itse asennutetun turvalukon avaimet on palau- tettava.
• Helat ja jalkalistat.
• Kiinteät kalusteet (kuten keittiö- ja vaatekaapis- tot).
• Kodinkoneet (kuten liesi, uuni, jääkaappi, pakas- tin, liesituuletin): Sähkölaitteissa tulee olla kaikki alkuperäiset varusteet. Jääkaappi ja pakastin on sulatettava ja puhdistettava ja ovet on jätettävä auki. Lieden tausta, levyt, uuni ja uunipellit ja
-ritilät sekä liesituulettimen rasvasuodatin on puhdistettava. Itse asennutettua astianpesu- konetta poistettaessa vesi ja viemäriliitoksien liitäntäputket on tulpattava vesivahinkojen välttämiseksi ja alkuperäinen kalustekaappi ja
-ovi asennettava takaisin paikalleen.
• Lavuaarit, hanat, WC-säiliö.
• Lattiakaivot ja ilmanvaihtoventtiilit.
• Sauna ja parveke.
• Huoneistoon kuuluva asukaskansio ja kodinko- neiden käyttöohjeet.
12.5 Huoneistotarkastuksessa todettavat viat ja puutteet
Mikäli huoneistotarkastuksessa todetaan vikoja tai puutteita, vuokranantajalla on oikeus korjauttaa ne asukkaan kustannuksella. Em. koskee myös vikoja, jotka ovat aiheutuneet asukkaan toimen- piteiden seurauksena mutta, joita vuokranantaja ei
ole voinut havaita heti huoneistotarkastuksessa. Asukkaalta voidaan tällöin laskuttaa mm. asunnon siivoamisesta, tavanomaisen kulumisen ylittävien jälkien korjaamisesta, luvattomien korjaus- ja muutostöiden ennalleen saattamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ylimääräisen huoneistotarkas- tuksen tekemisestä aiheutuvat kustannukset.
Kadonneesta avaimesta aiheutuvina kustannuk- sina on oikeus periä kaikki uusien avainten teetät- tämisestä aiheutuvat kustannukset, jotka sisältävät usein kustannukset myös mm. lukkojen uudelleen sarjoittamisesta.
Ensisijaisesti em. kustannukset peritään asuntoa varten toimitetusta vakuudesta. Mikäli vakuus ei riitä kattamaan kustannuksia, vuokranantaja voi ryhtyä normaaleihin perimistoimiin.
13
Vuokrasopimuksen päättyessä vuokranantajalla on oikeus pidättää kaikki vuokrasopimusvelvoittei- den laiminlyönnistä johtuvat saatavansa suoraan vuokravakuudesta. Mikäli vuokravakuus ei riitä kattamaan kaikkia vuokranantajan saatavia, voi vuokranantaja ryhtyä näiden osalta normaaleihin perimistoimiin.
VUOKRAVAKUUDEN PALAUTTAMINEN
13.1 Edellytykset vuokravakuuden palauttamiselle
Vuokravakuus palautetaan kohtuullisen ajan kuluessa vuokrasopimuksen päättyessä, kun huo- neiston hallinta ja kaikki avaimet on luovutettu takaisin vuokranantajalle, huoneistossa on pidetty huoneistotarkastus ja kaikki vuokralaisen vuokra- sopimuksen mukaiset vuokranmaksu- sekä hoito- ja kunnossapitovastuut on todettu täytetyiksi.
Vuokravakuuden palauttamisen osalta on huomattava, että vuokravakuuden tulee säilyä vuok- ranantajan hallussa ja hyväksi koko vuokrakauden, eikä vuokravakuutta palauteta, jos kanssavuokralai- nen tai puoliso jatkaa vuokrasopimuksen mukaisena vuokralaisena, ellei tilalle toimiteta vuokranantajan hyväksymää korvaavaa vakuutta.
13.2 Vuokravakuuden pidätysoikeus
Vuokravakuus asetetaan kaikkien vuokrasopi- muksen mukaisten sopimusvelvoitteiden varalta. Vuokranantaja voi kärsiä vahinkoa paitsi vuokran- maksun laiminlyönnin vuoksi, myös esimerkiksi siitä syystä, että vuokralainen on hoitanut huoneis- toa huonosti ja huoneisto joudutaan korjaamaan ennen uuden vuokralaisen muuttoa.
LIITE 1
VASTUUNJAKOTAULUKKO
KOHDE,TEHTÄVÄ | SUORITUSVASTUU | KUSTANNUSVASTUU | HUOM! | ||
Ammattimies tai erikoisliike | Xxxxxx | Xxxxxx | Yhtiö | ||
AVAIMET JA LUKOT | |||||
alkuperäisen lukon huolto | ■ | ■ | |||
lisäavaimien hankinta | ■ | ■ | yhteys isännöitsijään | ||
ulko-oven lukon sarjoitus, jos avaimet kadonneet | ■ | ■ | yhteys isännöitsijään | ||
turvalukon asennus ja huolto (oltava talon sarjassa) | ■ | ■ | vara-avain isännöitsijälle (*jätetään) | ||
varmuusketjun asennus ja huolto | ■ | ■ | (jätetään) | ||
HUONEISTON ULKO-OVET | |||||
saranoiden ja alkuperäislukon voitelu | ■ | ■ | |||
tiivisteiden korjaus ja uusinta keskitetysti | ■ | ■ | |||
oven ja sen alkuperäisten varusteiden korjaus | ■ | ■ | |||
ovisilmän asennus ja huolto | ■ | ■ | (jätetään) | ||
oven edustan puhtaanapito, lumityöt ja liukkaudentorjunta | ■ | ■ | |||
IKKUNAT | |||||
tiivisteiden korjaus ja uusinta keskitetysti | ■ | ■ | |||
helojen yms. varusteiden korjaus | ■ | ■ | |||
ikkunalasien uusinta | ■ | ■ | |||
puitteiden ja karmien korjaus ja maalaus | ■ | ■ | |||
asukkaan omien parvekelasien asennus ja korjaus | ■ | ■ | |||
alkuperäisen parvekelasituksen korjaus (takuuajan jälkeen) | ■ | ■ | |||
sälekaihtimet | ■ | ■ | (jätetään) | ||
HUONEISTON SISÄPUOLISET VÄLIOVET | |||||
saranoiden ja lukkojen voitelu | ■ | ■ | |||
ovien ja niiden alkuperäisten varusteiden korjaus | ■ | ■ | |||
xxxxx ja karmien maalaus | ■ | ■ | |||
SEINÄ-, KATTO- JA LATTIAPINNAT | |||||
seinien maalaus ja tapetointi | ■ | ■ | yhteys isännöitsijään | ||
märkätilojen seinäpintojen korjaus | ■ | ■ | |||
saunan paneloinnin korjaus | ■ | ■ | |||
kattopintojen maalaus | ■ | ■ | |||
lattiapäälysteiden korjaus ja uusinta | ■ | ■ | |||
märkätilojen pintojen kunnon tarkkailu | ■ | ■ | ■ | yhteys isännöitsijään | |
parvekkeiden pintojen kunnostus | ■ | ■ | |||
parvekkeiden puhtaanapito | ■ | ■ | |||
parvekkeiden vedenpoistoaukkojen puhdistus | ■ | ■ | |||
KIINTEÄT KALUSTEET JA KAAPIT | |||||
kalusteiden maalaus | ■ | ■ | |||
kalusteiden kunnostus | ■ | ■ | |||
astianpesupöydän kunnostus | ■ | ■ | |||
huoneistosaunan lauteiden korjaus ja uusiminen | ■ | ■ | |||
LIITE 1
VASTUUNJAKOTAULUKKO
KOHDE,TEHTÄVÄ | SUORITUSVASTUU | KUSTANNUSVASTUU | HUOM! | ||
Ammattimies tai erikoisliike | Xxxxxx | Xxxxxx | Yhtiö | ||
LÄMMITYS | |||||
patterien ilmaaminen | ■ | ■ | |||
patterien perussäätö | ■ | ■ | |||
patteriventtiilien korjaus ja huolto | ■ | ■ | |||
patterien puhtaanapito ja vuototarkkailu | ■ | ■ | |||
ILMANVAIHTO | |||||
poistoilmaventtilin puhdistus | ■ | ■ | |||
poistoilmaventtiilin säätö ja korjaus | ■ | ■ | |||
ilmanvaihtokanavien puhdistus | ■ | ■ | |||
korvausilmaventtilien puhdistus | ■ | ■ | |||
korvausilmaventtiilien suodattimien puhdistus tai vaihto | ■ | ■ | |||
korvausilmaventtiilien uusien suodattimien hankinta | ■ | ■ | |||
liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus | ■ | ■ | |||
liesituulettimen uuden rasvasuodattimen hankinta | ■ | ■ | |||
liesituulettimen korjaus | ■ | ■ | |||
liesikuvun rasvasuodattimen puhdistus | ■ | ■ | |||
liesikuvun uuden rasvasuodattimen hankinta | ■ | ■ | |||
liesikuvun korjaus | ■ | ■ | |||
pyykinkuivauskoneen liittäminen | ■ | ■ | |||
huoneiston iv-koneen suodattimien puhdistus tai vaihto | ■ | ■ | ■ | ■ | ammattimies 2 x vuosi |
huoneiston iv-koneen uusien suodattimien hankinta | ■ | ■ | |||
huoneiston iv-koneen huolto ja korjaus | ■ | ■ | |||
huoneiston iv-koneen tarpeenmukainen käyttö | ■ | ■ | |||
VESI- JA VIEMÄRILAITTEET | |||||
hanojen poresuodattimien puhdistus | ■ | ■ | |||
hanojen virtaamien perussäätö | ■ | ■ | |||
suihkuletkun ja käsisuihkun uusinta | ■ | ■ | ■ | ||
hanojen korjaus ja uusiminen | ■ | ■ | |||
WC-laitteen korjaus | ■ | ■ | |||
pesualtaiden korjaus | ■ | ■ | |||
astian- ja pyykinpesukoneiden liittäminen | ■ | ■ | käytettävä aina takaiskuventtiiliä | ||
astianpesukonehanan asennus | ■ | ■ | |||
astianpesukoneen poiston jälkeen vesiputkien tulppaus | ■ | ■ | |||
asunnon varustukseen kuuluvan astianpesukoneen huolto ja uusinta | ■ | ■ | |||
vesilukkojen puhdistus | ■ | ■ | |||
lattiakaivojen puhdistus | ■ | ■ | |||
vesilukkojen ja lattiakaivojen korjaus | ■ | ■ | |||
viemäritukosten avaus | ■ | ■ | ■ | tapauskohtaisesti | |
hanojen ja WC:n vuotojen tarkkailu | ■ | ■ | |||
pesualtaiden tulpat | ■ | ■ | |||
huoneistokohtaisen vesimittarin lukeminen | ■ | ■ | ■ | tapauskohtaisesti | |
LIITE 1
VASTUUNJAKOTAULUKKO
KOHDE,TEHTÄVÄ | SUORITUSVASTUU | KUSTANNUSVASTUU | HUOM! | ||
Ammattimies tai erikoisliike | Xxxxxx | Xxxxxx | Yhtiö | ||
SÄHKÖLAITTEET, XXXXXXX SÄHKÖMITTAUKSESSA | |||||
lamppujen ja loisteputkien hankinta ja vaihto | ■ | ■ | |||
loisteputkivalaisimien sytyttimien hankinta ja vaihto | ■ | ■ | |||
alkuperäisten kiinteiden valaisimien ja niiden kupujen korjaus | ■ | ■ | |||
sulakkeiden hankinta ja vaihto | ■ | ■ | |||
pistorasioiden ja kytkimien korjaus | ■ | ■ | |||
sisustusvalaisimien asennus | ■ | ■ | |||
antenniliitosjohdon hankinta ja korjaus | ■ | ■ | |||
puhelin- ja tietoliikennejohtojen lisääminen | ■ | ■ | |||
merkkivalojen hankinta ja vaihto | ■ | ■ | |||
paristojen hankinta ja vaihto | ■ | ■ | |||
kiukaan korjaus ja huolto | ■ | ■ | |||
kiuaskivien hankinta ja vaihto | ■ | ■ | ■ | tapauskohtaisesti | |
kylmäkalusteiden lauhuttimien puhdistus | ■ | ■ | |||
jääkaapin sulamisvesiputken puhdistus | ■ | ■ | |||
lieden ja jääkaapin korjaus ja huolto | ■ | ■ | |||
palovaroittimien hankinta ja huolto | ■ | ■ | ■ | ■ | tapauskohtaisesti |
TAKAT JA UUNIT | |||||
savupiipun nuohous | ■ | ■ | ■ | tapauskohtaisesti | |
tulisijan korjaus | ■ | ■ | ■ | tapauskohtaisesti | |
tuhkan poisto tulisijasta | ■ | ■ | |||
polttopuiden hankinta ja varastointi | ■ | ■ | |||
ASUNNON OMASSA KÄYTÖSSÄ OLEVA PIHA-ALUE | |||||
pihan puhtaanapito | ■ | ■ | |||
nurmikoiden ja pensaiden hoito | ■ | ■ | |||
MUUT PIHA-ALUEET | |||||
välttää alueiden roskaamista (tupakantumpit, koirien jätökset) | ■ | ■ | |||
MUUTA | |||||
asunnon irtaimiston ja asumisen keskeytyksen vakuuttaminen | ■ | ■ | |||
Asukkaan huoneistoon tuomien yli 30 l nestettä sisältävien astioiden/ laitteiden (esim. akvaario) huoneistolle/ kiinteistölle aiheuttamat vahingot | ■ | ■ | Tarkista kotivakuutus! | ||
*jätetään = asukkaan tulee jättää ko. muutokset paikoilleen muuttaessaan huoneistosta pois, koska niiden poistaminen voi aiheuttaa huoneistolle huomattavia vahinkoja.