ALLEKIRJOITUSPROSESSI
ALLEKIRJOITUSPROSESSI
Allekirjoitusprosessi VaKeHyva_Vaestoliiitto_Jarjestoyhteistyosopimus on allekirjoitettu X- Sign -palvelussa. Prosessin tunnus on 27e94749-6d1e-470a-83c4-f492c6101751.
ALLEKIRJOITUKSET
Allekirjoittaja Xxxxxx-Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx
Allekirjoitusaika 17.05.2024 08:45
Allekirjoittaja Xxxxxxxx Xxxxx
Allekirjoitusaika 17.05.2024 09:19
ASIAKIRJAT
Asiakirjat VaKeHyva_Vaestoliiitto_Jarjestoyhteistyosopimus.pdf
1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Osoite: PL 1000, 01301
Vantaa Y-tunnus: 3221356-1
Hyvinvointialueen yhteyshenkilö
Xxxxxxxx Xxxxxx
Yhteyshenkilön yhteystiedot
Järjestöyhteistyösopimus
TULOSTA
TYHJENNÄ LOMAKE
Yhteistyökumppanin nimi
Väestöliitto ry
Osoite Y-tunnus
Xxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx
0202602-8
(jäljempänä myös “järjestö”)
xxxxx.xxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxx.xx 040 705 8444
xxxxxx.xxxxxx-xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxx.xx 040 084 8343
Xxxxx Xxxxxxxxx (palvelut ja sisältö), Xxxxxx Xxxxxx-Xxxxxxxx (sopimusasiat ja yhteistyö)
Yhteyshenkilö Yhteyshenkilön yhteystiedot
2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA KOHDE
Tämä sopimus toimii jatkona osapuolten välillä sovitulle aiesopimukselle ja siinä sovitulle yhteistyölle. Tällä sopimuksella osapuolet määrittävät tarkemmat ehdot jatkossa toteutettavalle yhteistyölle (“varsinainen sopimus”).
Hyvinvointialueen on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimin- taedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tällä sopimuk- sella määritetään, miten hyvinvointialue ja yhteistyökumppani toteuttavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä hyvinvointialueen lakisääteisiä velvoitteita tukien (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021), 7 §).
Sopimuksessa (myöhemmin myös yhteistyösopimus) määritetään yhteistyön kohde ja sovitaan sen toteuttamiseen tähtäävistä yleisistä periaatteista ja tavoitteista, sekä yhteistyöhön liittyvistä vastuista ja mahdollisista kustannuksista.
Tämän sopimuksen kohteena on
Palveluohjauksellinen ja viestinnällinen yhteistyö vuodelle 2024 Väestöliiton perheille suunnatussa vakiintuneessa ja käynnissä olevassa palvelutoiminnassa, jolle Väestöliitto hakee vuosittain jatkorahoitusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta. Haettava rahoitus sekä tämä sopimus kattaa toiminta-ajan 1.1.2024 - 31.12.2024. Mikäli toiminta saa jatkorahoitusta ja yhteistyöhön ollaan molemmin puolin tyytyväisiä, on tätä sopimusta mahdollista jatkaa vuodelle 2025.
3. YHTEISTYÖN TAVOITTEET, TOIMENPITEET SEKÄ ARVIOINTI
Sopimuksessa sovittavien yhteistyön tavoitteiden kuvaus
Yhteistyön tavoitteena on täydentää julkista perheiden palvelutuotantoa alueilla, joilla perheneuvoloihin on pitkät jonot tai perheneuvolan palveluja on rajallisesti saatavilla, esimerkiksi lasten iän tai perheen tilanteen mukaan. Tavoitteena on myös tehdä avun pyytäminen helpommaksi henkilöille, jotka eivät ilmaise avun tarvettaan julkisissa palveluissa asioidessaan. Tavoitteena on kannatella vahvempaa tukea odottavia vanhempia ja mahdollisuuksien mukaan vähentää vahvemman tuen tarvetta tai vahvemman tuen tarpeen kestoa ennakoivalla, ehkäisevällä ja nopeasti saatavalla keskustelutuella. Tavoitteena on helpottaa keskustelutuen keinoin vanhempien oloa, lisätä toiveikkuutta, pyrkiä ehkäisemään tilanteen ja olon heikkenemistä tarjoamalla neuvontaa, näkökulmia ja työkaluja arkeen. Pyrkimyksenä on erityisesti tarjota vaihtoehtoja kuritusväkivallalle sekä vahvistaa vanhemmuudessa tukevia ihmissuhteita ja muita aineettomia voimavaroja perheen pärjäämiseksi.
Toimenpiteet, jolla vastataan yhteistyön tavoitteisiin
Yhteistyökumppani sitoutuu tällä sopimuksella
- Ohjaamaan erityisesti perheneuvolaan pääsyä odottavia (ei akuutissa kriisissä olevia) asiakkaita Väestöliiton lyhytkestoisen keskustelutuen piiriin.
- Tiedottamaan perheiden parissa työtä tekeviä ja palveluohjausta tekeviä Väestöliiton perheiden palvelusta, jotta palveluihin ohjaaminen vakiintuu osaksi työkäytäntöjä.
- Tiedottamaan alueen viestintäkanavissa (kuten verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa, ilmoitustaululla, infonäytöillä) Väestöliiton perheille suunnatuista palveluista, jotta myös henkilöt, jotka kokevat tuen tarvetta mutta eivät ilmaise sitä, löytäisivät matalan kynnyksen avun piiriin.
- 1-2 kertaa vuodessa käytävään tiiviiseen ja strukturoituun yhteistyön tuloksellisuus- ja arviointikeskusteluun.
Yhteistyön toteutumista seurataan seuraavasti
1-2 kertaa vuodessa käytävällä yhteistyön tuloksellisuus- ja arviointikeskustelulla, jossa käydään läpi
- sopimusvelvotteiden toteutuminen puolin ja toisin
- Väestöliiton perheiden palvelujen käyttötilasto hyvinvointialueen osalta
- arvio yhteistyöstä ja kehittämistarpeista
- arvio yhteistyön jatkoedellytyksistä
Yhteistyötä arvioidaan seuraavasti
1-2 kertaa vuodessa käytävällä yhteistyön tuloksellisuus- ja arviointikeskustelulla, jossa käydään läpi
- sopimusvelvotteiden toteutuminen puolin ja toisin
- Väestöliiton perheiden palvelujen käyttötilasto hyvinvointialueen osalta
- arvio yhteistyöstä ja kehittämistarpeista
- arvio yhteistyön jatkoedellytyksistä
4. OSAPUOLTEN VASTUUT
Yhteistyökumppanin/järjestön vastuut
- Tarjota matalan kynnyksen keskustelutukea maksutta liitteenä olevassa palvelukuvauksessa kuvatulla tavalla toiminnalle myönnettyjen resurssiensa puitteissa.
- Tuottaa ja toimittaa viestinnällisen yhteistyön tueksi tarvittavat materiaalit sopimuskumppanille
- Tilastoida palvelun käyttöä yhteistyön arvioinnin tueksi
Hyvinvointialueen vastuut
- Sisällyttää ja kuvaa Väestöliiton perheiden palvelut osaksi perheiden palvelupolkua hyvinvointialueella.
- Ohjaa erityisesti perheneuvolaan pääsyä odottavia (ei akuutissa kriisissä olevia) asiakkaita Väestöliiton lyhytkestoisen keskustelutuen piiriin.
- Tiedottaa perheiden parissa työtä tekeviä ja palveluohjausta tekeviä Väestöliiton perheiden palvelusta, jotta palveluihin ohjaaminen vakiintuu osaksi työkäytäntöjä.
- Tiedottaa alueen viestintäkanavissa (kuten verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa, ilmoitustaululla, infonäytöillä) Väestöliiton perheille suunnatuista palveluista, jotta myös henkilöt, jotka kokevat tuen tarvetta mutta eivät ilmaise sitä, löytäisivät matalan kynnyksen avun piiriin.
- 1-2 kertaa vuodessa käytävään tiiviiseen ja strukturoituun yhteistyön tuloksellisuus- ja arviointikeskusteluun.
5. SALASSAPITO, TIETOSUOJA JA TIETOTURVA
5.1 Salassapito
Sopimuksen osapuolet sopivat, että osapuolet eivät sovitun yhteistyön aikana tai sen päättymisen jälkeen paljasta, luovuta kolmannelle tai muutoin hyödynnä ilman toisen osapuolen edustajan etukäteen antamaa kirjallista suostumusta toisen osapuolen luottamuksellista tietoa, mukaan lukien liikesalaisuudet, tai muuta toiseen osapuoleen liittyvää luottamuksellista tietoa, jonka osapuoli on saanut tietoonsa yhteistyön suorittamisen yhteydessä.
Luottamuksellisena ei kuitenkaan pidetä sellaista tietoa, joka on
a) luovutushetkellä yleisesti tunnettu,
b) saatavilla julkisista lähteistä,
c) tullut luovutushetken jälkeen yleisesti tunnetuksi tai saataville julkisista lähteistä muutoin kuin tie- don vastaanottajan toimien tai laiminlyöntien tähden,
d) ennen luovutushetkeä tiedon vastaanottajan tiedossa ilman että se on saatu suoraan tai epäsuo- raan tiedon luovuttajalta, tai
e) tiedon vastaanottajan saamaa luovutuksen jälkeen kolmannelta, joka on saanut tiedon muutoin kuin suoraan tai epäsuorasti tiedon luovuttajalta.
Salassapitovelvollisuudet säilyvät voimassa myös tämän sopimuksen päättymisen jälkeen.
5.2 Tietosuoja
Henkilötietojen kirjaamisessa ja syntyneiden henkilötietojen käsittelyssä, säilytyksessä, hävittämisessä ja luovuttamisessa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja alemman asteisia säädöksiä. Tärkeimmät näistä ovat seuraavat: viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999), tietosuojalaki (1050/2018), arkistolaki (831/1994), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsit- telystä (159/2007) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston tietosuoja-asetus (2016/679) ja sen nojalla annetut säädökset.
Rekisterinpitäjä vastaa henkilörekisterin käyttötarkoituksen määrittelystä, sen muodostavien asiakir- jojen laatimisohjeistuksesta sekä tietojen säilyttämisestä. Rekisterinpitäjänä tietosuojalainsäädän- nön asettamista velvoitteista kuten asiakkaiden informoinnista henkilötietojen käsittelyssä ja heidän oikeuksistaan sekä tarkastusoikeuden toteuttamisesta.
Nämä määräykset ovat voimassa myös sopimuksen päättymisen jälkeen.
Tästä yhteistyöstä aiheudu erillistä rekisteriä osapuolten välille. Kumpikin osapuoli toimii erillisinä rekisterinpitäjinä oman toimintansa osalta. Tarvittaessa henkilötietojen asemasta sovitaan tarkem- min liitteellä henkilötietojen käsittelystä ja reksiterinpitäjänä.
6. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SEURANTA
6.1 Sopimuksen voimassaolo
Sopimus on voimassa lähtökohtaisesti vuoden kerrallaan. Sopimus jatkuu, mikäli yhteistyökumppanin toiminta ja rahoitus jatkuu samanmuotoisena, eikä osapuolilla ole siten tarvetta sopimuksen muutta- miselle.
6.2 Sopimuksen seuranta
Sopimuksen noudattamista, sisältöä, ajantasaisuutta ja päivitystarpeita seurataan vuosittaisittain. Seurannassa hyödynnetään niitä arviointitapoja, jotka ovat kuvattu tämän sopimuksen luvussa 3.2
Yhteistyökumppani ilmoittaa rahoituksen jatkosta viipymättä päätöksen saamisesta ja hyvinvointi- alue tarkastelee tämän perusteella, onko sopimuksen muuttamiselle tarvetta.
6.3 Sopimuksen muuttaminen
Yhteistyösopimusta voidaan muuttaa vain kirjallisesti molempien osapuolten hyväksynnällä.
7. SOPIMUSRIKKOMUKSET JA VAHINGONKORVAUS
7.1 Sopimusrikkomus
Sopimusrikkomuksena pidetään tämän sopimuksen ja siitä seuraavien vastuiden olennaista laimin- lyöntiä. Olennaisena laiminlyöntinä pidetään yhteistyön toteutumisen keskeytymistä tai olennaista sovituista toteuttamistavoista poikkeamista siten, että toiselle Osapuolelle koituu tästä muuta kuin vähäistä haittaa. Tällöin haittaa kokevan Osapuolen tulee ilmoittaa sopimusrikkomuksesta toiselle Osapuolelle mahdollisimman pian haitan havaittuaan kirjallisella ilmoituksella toiselle Osapuolelle.
Sopimusrikkomuksena ei pidetä sellaista Osapuolen velvoitteiden laiminlyöntiä, joka johtuu Osapuo- len ylivoimaisesta esteestä.
7.2 Vahingonkorvaus
Osapuolet vastaavat tämän yhteistyön aikana toiselle Osapuolelle syntyneestä välittömästä vahin- gosta.
8. MUUT EHDOT
8.1 Sopimusasiakirjat ja keskinäinen pätemisjärjestys
Tämä Yhteistyösopimus koostuu varsinaisesta Yhteistyösopimuksesta sekä mahdollisista liitteistä (kts. kohta 9). Liitteet ovat voimassa niiden ehtojen mukaisesti sovitun ajan. Liitteissä sovitut velvoit- teet päättyvät kuitenkin viimeistään tämän Yhteistyösopimuksen päättyessä. Liitteiden tulee voi- massa olon ajan toteuttaa tässä Sopimuksessa sovittuja asioita.
8.2 Kustannusten jakaminen
Osapuolet vastaavat tämän sopimuksen yhteistyön kustannuksista omakustannusperiaatteella, eli osapuoli vastaa itse yhteistyösopimuksesta aiheutuvista omista kustannuksistaan täysimääräisesti.
Eri foorumeiden, kokousten ja verkostojen kokouspaikkakustannuksista vastaa kukin järjestävä Osa- puoli, ellei muuta ole erikseen sovittu.
8.3 Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen
Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.
Tästä sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan Osapuolten välisin neuvotteluin.
9. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA PÄÄTTÄMINEN
9.1 Sopimuksen voimaantulo
Sopimus tulee voimaan Osapuolten allekirjoitettua sopimuksen.
9.2 Sopimuksen päättäminen
Tämä sopimus päättyy viimeistään kyseisen hankekauden päättymiseen. Tätä ennen Osapuolet voi- vat päättää sopimuksen vain purkamisella tai yhteisesti kirjallisella sopimuksella. Osapuoli voi purkaa sopimuksen päättymään välittömästi kirjallisella ilmoituksella, mikäli toinen Osapuoli rikkoo olennai- sesti tästä sopimuksesta johtuvia velvoitteitaan siten, ettei toiselta Osapuolelta voida kohtuudella edellyttää sopimuksen jatkamista.
10. LIITTEET
Palvelukuvaus
Vastuunjakotaulukko Muut liitteet, mitkä
11. ALLEKIRJOITUKSET
15.5.2024
Päiväys Allekirjoitus
Paikka Nimenselvennys
Helsinki
Xxxxxx Xxxxxx-Xxxxxxxx
Titteli Järjestön nimi
Ohjelmajohtaja
Väestöliitto ry
Päiväys Allekirjoitus
Paikka Nimenselvennys
Vantaa
Titteli
Xxxxx Xxxxxxxx
Toimialajohtaja, lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue