MAALAUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS URAKKA- HINNOITTELUINEEN 1.3.2016–28.2.2017

PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry

Pintaurakoitsijat ry:n ja Rakennusliiton välinen MAALAUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS URAKKA-

HINNOITTELUINEEN 1.3.2016–28.2.2017

Rakennustieto Oy ISBN 978-952-267-120-2

ISBN 978-952-267-122-6 (pdf)

Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Paino: OY FRAM AB, Vaasa 2016

Työehtosopimus	7 TES
Irtisanomissuojasopimus	54 RISS
Työntekijöiden edustusjärjestelmäsopimus	59 TED
Vuosilomasopimus	71 VLS
Yleissopimus	76 YS
Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä	78 UTS
Koulutussopimus	81 KTS
AY-jäsenmaksujen perintä	85 AYM
Suojautumisohjeet	88 SUO
Urakkahinnoittelut	94 UR

	Sisältö
I	YLEISET MÄÄRÄYKSET....................................	7
1 §	Soveltamisala ............................................................	7
2 §	Liitesopimukset .........................................................	7
3 §	Paikallinen sopiminen ...............................................	8
II	TYÖAIKA................................................................	9
4 §	Säännöllisen työajan pituus.......................................	9
5 §	Työajan lyhennys.......................................................	9
6 §	Työajan säännönmukainen sijoitus............................	10
7 §	Työajan siirtäminen ...................................................	11
8 §	Tauot..........................................................................	12
9 §	Paikallinen sopiminen työajoista...............................	12
10 §	Työvuoroluettelot ......................................................	14
11 §	Yli- ja hätätyö............................................................	15
12 §	Pääsiäislauantai .........................................................	15
13 §	Arkipyhäkorvaus .......................................................	15
III	PALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ........	16
14 §	Palkkajärjestelmä ......................................................	16
14.1 §	Aikapalkkajärjestelmä...............................................	16
	1 käsitteet .................................................................	16
	2 palkkaryhmittely ja perustuntipalkat ....................	17
	3 Palkkaryhmät ........................................................	19
14.3 §	Urakkapalkkausjärjestelmä .......................................	21
15 §	Eräät korvaukset........................................................	21
16 §	Sääolosuhteet.............................................................	23
17 §	Palkanmaksu .............................................................	23
IV 18 §	ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ...................................................... Päiväraha ja matkakustannusten korvaus	24

matkatöissä 24

19 § Työ ulkomailla 26

20 § Päivittäiset matkakustannukset 28

V	SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ..........................	29
21 §	Vuosiloma .................................................................	29
22 §	Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka .............................	30
23 §	Lääkärintarkastukset .................................................	37
24 §	Äitiys- ja isyysvapaa .................................................	40
25 §	Sosiaalitilat ................................................................	41
26 §	Työkalut.....................................................................	41
27 §	Suojavaatetus.............................................................	42
VI	ERINÄISET MÄÄRÄYKSET ...............................	43
28 §	Opastaminen..............................................................	43
29 §	Ay-jäsenmaksujen periminen ....................................	44
30 §	Ulkopuolinen työvoima.............................................	44
31 §	Erimielisyyksien ratkaiseminen ................................	44
32 §	Ryhmähenkivakuutus ................................................	45
33 §	Voimassaolo ..............................................................	45

Allekirjoituspöytäkirja maalausalan työehtosopimukseksi urakkahinnoitteluineen 2016 46

Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta

rakennusalalla 54

Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta maalausalan

yrityksissä 59

Maalausalan työntekijäin vuosilomia koskeva

työehtosopimus 71

Yleissopimus 76

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus 78

Koulutussopimus 81

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 85

Rakennus- ja korroosionestomaalauksen

suojautumisohjeet 88

URAKKAHINNOITTELU

Urakkatyön yleismääräykset 94

Urakkatyö 94

Urakkapalkka 94

Urakkatyömääräys 94

Urakkatyön suorittaminen ja laatu 95

Hinnoittelemattomat työt 95

Urakkatyötä koskeva kirjanpito 95

Urakkatyön mittaaminen, laskenta ja maksaminen 95

Sisäpuolisten urakkatöiden yleismääräykset 97

Perushintataulukko 100

Tasoitetyöt 100

Kipsi- tai vastaavien levyjen saumauskäsittelyt

seinä- ja kattopinnoissa 101

Seinä- ja kattopintojen maalaustyöt 102

Tapetointityöt 104

Ovet ja karmit 104

Ikkunan maalaustyöt 105

Lattioiden maalaus 106

Muut maalaustyöt 107

Sisäpuolisten urakkatöiden soveltamisohjeet 108

Telakoiden lohkomaalauksen urakkahinnoittelu 111

Perushinnat 113

Telakoiden lohkomaalauksen urakkahinnoittelun soveltamisohjeet 116

Julkisivujen maalauskäsittelyt 118

Pintaurakoitsijat ry:n ja Rakennusliiton välinen

MAALAUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS URAKKAHINNOITTELUINEEN 1.3.2016–28.2.2017

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1. Allekirjoittaneiden Rakennusliitto ry:n ja Pintaurakoitsijat ry:n välillä on tehty seuraava työehtosopimus. Sopimus on voi- massa allekirjoittaneen työnantajajärjestön jäsenten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisissä työsuhteissa. Mikäli työnteki- jän palkkaa koskevia määräyksiä ei ole tässä työehtosopimuk- sessa, noudatetaan palkkamääräysten osalta asianomaisen alan työehtosopimusta.

1.2. Hiekkapuhallus- ja korroosionestotöiden osalta työehto- sopimusta sovelletaan metalli-, kiviaines-, ym. pintojen hiekka- puhallus- ja metallirakenteiden korroosionestotöissä. Hiekka- puhallus- ja korroosionestotöiden erityismääräykset eivät koske rakennusmaalauksen yhteydessä suoritettavia tavanomaisia me- tallirakenteiden maalauksia tai pinnoitustöitä eikä teollisuuden tuotemaalausta.

TES

2 § Liitesopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia osa- puolten välillä solmittuja sopimuksia:

TES

• Irtisanomisesta ja lomauttamisesta rakennusalalla 20.3.2014 solmittua sopimusta

• 8.4.2012 solmittua maalausalan työntekijäin vuosilomia

koskevaa työehtosopimusta

• 20.3.2014 solmittua sopimusta työntekijöiden edustajis- ta sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoi- minnasta maalausalan yrityksissä

• Ulkopuolisen työvoiman käytöstä 19.4.2010 solmittua sopimusta

• Ay-jäsenmaksujen perinnän osalta noudatetaan Pinta- urakoitsijoiden ja Rakennusliiton 8.3.2012 allekirjoitta- maa sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä.

3 § Paikallinen sopiminen

1. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, ellei sopimiseen val- tuuttavassa määräyksessä ole muuta sovittu, sopimista työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja työntekijän kesken taikka työnantajan ja luottamusmiehen kes- ken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustavat luottamusmiehen sijasta työsuojelusopimuksen mää- rittelemät henkilöstön edustajat.

2. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työn- tekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

3. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimas- sa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan ir- tisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei ir- tisanomisajasta ole muuta sovittu.

4. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopi- japuoli sitä pyytää. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tekemä sopimus tehdään aina kirjallisena.

5. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuk- sen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuk- sen voimassaolo muutoin on lakannut.

II TYÖAIKA

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain (1996/605) säännösten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

4 § Säännöllisen työajan pituus

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että viikoit- tainen säännöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestel- män mukaisesti enintään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin.

3. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmi- tystyö sekä liukuvalutyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mu- kaiseksi jaksotyöksi.

5 § Työajan lyhennys

1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia.

Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennys- vapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajan- kohdasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen.

Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yri- tyksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työnteki- jöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumat- ta mahdollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjes- telmästä muuta johdu.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on mak- settava 2 kohdan mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää

TES

työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa.

Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

2. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipy- histä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä makset- tava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa ai- kana rakennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille.

Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin sään- nöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville.

Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkanosa on eriteltävä palkkalaskelmassa.

Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaise- na, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivänä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityös- tä.

6 § Työajan säännönmukainen sijoitus

1. Työ alkaa yksivuorotyössä klo 7.00 ja päättyy klo 16.00.

2. Kaksivuorotyössä työ alkaa klo 06.00 ja päättyy viimeis- tään klo 24.00. Vuorot vaihtuvat viikoittain. Iltavuorossa mak- setaan 1.3.2016 alkaen 1,42 €/h ja yövuorossa 1.3.2016 alkaen 2,66 €/h suuruinen lisä.

3. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteesta tai tuotanto- teknillisistä syistä jotakin työtä ole tarpeen tehdä silloinkin. Jollei muusta vapaapäivästä sovita, lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla taikka seuraavalla viikolla.

Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin lauantain ja juhlapäivän aa- ton säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia. Pääsiäislauantai,

pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, hela- torstain jälkeinen lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä- viikon lauantai, jouluaatto, joulun jälkeinen lauantai, uudenvuo- denpäiväviikon lauantai sekä loppiaisen jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei tuotantoteknisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

4. Työsopimuslain 4 luvun 4 §:n mukaisissa osittaisen hoito- vapaan tilanteissa, kuten lapsen päivähoidon järjestämisessä, tu- lee asia käsitellä ko. lainkohdan mukaisesti ja ottaa huomioon erilaiset ratkaisuvaihtoehdot laajasti käyttäen esim. työaikajär- jestelyjä, työajan lyhennysvapaata, joustavaa työaikaa tai väliai- kaista lyhennettyä työaikaa. Työntekijällä ei ole tällöin oikeutta tämän järjestelyn johdosta 7 §:n mukaisiin lisiin.

7 § Työajan siirtäminen

1. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehok- kaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaika järjestää 6 §:n mukaisista yleisistä työn aloitta- mis- ja päättymisajoista poikkeavasti.

Poikkeavasta työajan järjestelystä on ilmoitettava työntekijäl- le tai työryhmälle niin aikaisin, että yleisestä työajasta poikkea- van työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää ainakin kolme päivää.

Kiireellisissä tapauksissa työajan siirto voidaan toimeenpan- na lyhyemmälläkin ilmoitusajalla. Siirrosta on ilmoitettava vii- meistään edellisen työvuoron aikana. Tällaisissa tapauksissa työntekijälle on maksettava ensimmäiseen viiteen työvuoroon sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta työtunneilta 1.3.2016 alkaen 2,57 €/h suuruinen lisä.

2. Paikallisesti 9 §:n mukaisesti sovittuja työaikoja muute- taan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työn- antajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjeste- lyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat sovellettavak- si edellisen kohdan 2. ja 3. kappaleen määräykset.

3. Ilta- ja yötyössä maksetaan työntekijälle klo 16.00 jälkeen

TES

tehdystä työstä 1.3.2016 alkaen 1,42 €/h ja klo 23.00 jälkeen tehdystä työstä 1.3.2016 alkaen 2,66 €/h suuruinen lisä.

Soveltamisohje:

Yksivuorotyössä em. lisiä maksetaan vain säännöllisen työajan osalta. Tunneilta, jotka ovat vuorokautista tai viikoittaista ylityötä maksetaan 11 §:n mukaiset ylityö- korotukset. Vuorotyössä maksetaan ao. vuoron vuoro- työlisä myös ylityön ajalta.

4. Valmiustyöstä, joka tehdään työvuorosta poiketen ja siten, ettei työvuoron aikana synny ylityötä, maksetaan valmiustyöli- sää palkkaryhmissä I ja II 1.3.2016 alkaen 4,19 €/h ja muissa palkkaryhmissä 1.3.2016 alkaen 5,14 €/h.

8 § Tauot

1. Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tun- nin kestävä ruokailutauko. Tauko voidaan sijoittaa myös lomit- tain. Paikallisesti sopien voidaan noudattaa puolen tunnin ruo- kailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

2. Kahvitauko, pituudeltaan 12 minuuttia, on sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puoliskolla. Xxxxxxx työntekijä joutuu jäämään ylityöhön, pidetään säännöllisen työajan päätyttyä 12 minuuttia kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tun- nin jälkeen niin ikään samanpituinen kahvitauko. Kahvitauot luetaan työaikaan. Jos ylityö kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä.

9 § Paikallinen sopiminen työajoista

Tämä pykälä koskee ainoastaan Pintaurakoitsijat ry:n jäsen- yrityksiä.

1. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan 4 §:n estämättä järjestää myös siten, että se tasoittuu enintään kuuden kuukauden aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Vii- koittainen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia ja päivittäi- nen enintään 10 tuntia. Sisällytettäessä työajan lyhennys työ-

aikajärjestelmään työaika tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin vii- kossa.

Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi on työtä varten ennakolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjes- telmä).

Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on ta- soitettu sovittuun tuntimäärään. Jos työntekijän työsuhde päät- tyy kesken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijästä johtu- vasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuh- teen päättymistä, maksetaan keskimäärin yli 40 viikkotyötunnin tehdyiltä säännöllisiltä työtunneilta 50 %:lla korotettu palkka.

2. Paikallisesti voidaan sopia säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista sekä työajasta johtuvista lisistä 6 ja 7 §:stä poikkeavalla tavalla.

3. Jos työvuoron pituus poikkeaa 8 tunnista, voidaan paikal- lisesti sopia taukojen sijoittamisesta 8 §:stä poiketen. Jos työ- vuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista sopia myös muilta osin 8 §:stä poiketen.

4. Työntekijällä on oikeus työkalukorvauksiin ja päivittäisten matkakustannusten korvauksiin 20 §:n mukaisesti työvuorojen pituudesta riippumatta. Oikeus korvauspalkkoihin ja ansionme- netyksen korvauksiin määräytyy työvuoroluettelon mukaisesti. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korvataan 8 tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti.

Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa voidaan paikallisesti sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksu- kausittain vastaa keskimääräisen työajan mukaista ansiota.

5. Tämän pykälän mukaiseen paikalliseen sopimiseen sovel- letaan 3 §:n määräyksiä seuraavin tarkennuksin.

Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. Sopimuksen solmiminen yksilötasolla edellyttää, että sopija-

na on työkunta tai työryhmä. Sopimus voi koskea myös vain työkunnan tai työryhmän yksittäistä jäsentä, mikäli muut työ- kunnan tai työryhmän jäsenet antavat siihen kirjallisen suostu-

TES

muksensa. Työryhmällä tarkoitetaan tässä kahta tai useampaa työntekijää, joiden ammattinsa tai tekemänsä työn perusteella voidaan katsoa muodostavan työryhmän. Tällainen sopimus ei saa olla ristiriidassa työnantajan ja luottamusmiehen kesken mahdollisesti solmitun työaikoja koskevan ns. raamisopimuk- sen kanssa. Sopimisesta on tiedotettava työntekijöitä edustaval- le luottamusmiehelle ja työmaan työsuojeluvaltuutetulle.

Työntekijä, joka ei itse ole ollut sopijana, on oikeutettu nou- dattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopi- muksen soveltamista.

10 § Työvuoroluettelot

1. Työpaikalle on laadittava kirjallinen työvuoroluettelo, mi- käli säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen taikka lepo- aikojen ajankohdat määräytyvät 6 ja 8 §:stä poiketen.

2. Kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työvuoro- luettelo laadittava siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukäteen. Paikallisesti voidaan sopia työvuoro- luettelon muuttamisesta.

3. Mikäli työntekijälle maksetaan korvauspalkkaa tai ansion- menetyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuo- roluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työajan määräytyvän 4 ja 6 §:n mukaisesti.

4. Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työnteki- jöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään si- ten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikau- den työpäivät ja työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olo- suhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien mää- räysten (7 §) mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopi- muslain määrittelemällä tavalla.

11 § Yli- ja hätätyö

1. Yli- ja hätätyö määritetään ja korvataan työaikalain mu- kaisesti. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Päivittäisestä ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Työvuorokauden katsotaan alkavan silloin, kun työnteki- jän säännönmukainen työvuoro alkaa, ja työviikon silloin, kun säännönmukainen työvuoro maanantaina alkaa.

3. Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkas- telujaksona käytetään kalenterivuotta.

4. Sunnuntai- ja pyhätyökorvaus sekä viikoittaisesta vapaa- ajasta poikkeamisen korvaamisessa vuorokauden laskemisessa käytettävät vuorokaudet määräytyvät ao. vuorokausien kalente- riajan mukaan.

TES

12 § Pääsiäislauantai

Pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan, vaikka se ei olekaan ylityötä, enintään 8 tunnilta 50 %:lla korotettu palk ka. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökor- vaus.

13 § Arkipyhäkorvaus

1. Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaisel- ta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, he- latorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä

TES

joulupäivältä arkipyhäkorvauksena erillistä palkanosaa edellä 5 §:n 2 kohdassa esitetyllä tavalla.

2. Itsenäisyyspäivän palkan maksua koskee laki itsenäisyys- päivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä.

3. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itse- näisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palk- kaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

III PALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

14 § Palkkajärjestelmä

Työt voidaan tehdä joko aikatyönä tai urakkapalkkaustyönä. Työmaan alkaessa käydään urakkamääräysten 1.kohdan mukai- nen neuvottelu.

14.1 § Aikapalkkajärjestelmä

1 KÄSITTEET Palkkaryhmittely

Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen palkkaryh-

mittelyyn sijoituksensa perusteella. Palkkaryhmiä on kuusi.

Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä kykenee tekemään. Ryhmittelyä tarkistettaessa huomioidaan työntekijän työkokemuksen ja koulutuksen myötä saavuttama ammattitai- don kehittyminen.

Aikapalkkaus

Tuntipalkka muodostuu aikatyötä tehtäessä perustuntipalkas- ta ja mahdollisesta henkilökohtaisesta lisästä, jonka suuruudesta työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään.

Henkilökohtainen lisä säilyy entisen suuruisena kun työnteki- jän palkkaryhmä nousee.

Perustuntipalkka on työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukainen vähimmäispalkka aikatyössä.

Työharjoittelijoiden ja työssäoppijoiden käytöstä tiedotetaan yrityksen luottamusmiestä. Työssäoppijoiden ja oppisopimus- oppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työnteki- jän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palk- kaukseensa. Työpaikkaohjaajana toimiminen on vapaaehtoista. Mikäli työpaikkaohjaaja tekee urakkatyötä saa hän hyödykseen ohjattavan tekemän työsuorituksen.

2 PALKKARYHMITTELY JA PERUSTUNTIPALKAT

Palkkaryhmittelyn määrittäminen työsuhteen alussa

Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pä- tevyyden perusteella. Työsuhteen alussa suoritetaan alustava määrittely ja varsinainen määrittely viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluttua. Pätevyys osoitetaan mm. koulutodistusten, tutkintotodistusten, ammattikirjan ja työtodistusten avulla.

Tulkinta: Palkkaryhmittelyssä määritetään työntekijän osaaminen eikä yrityksen työntekijätarve. Työntekijä on ryhmiteltävä esim. palkkaryhmään IV, jos ehdot täytty- vät, vaikka työnantaja tarvitsee työntekijää vain alem- pien palkkaryhmien työtehtävissä.

Ammattitöitä tekevät vain vähintään palkkaryhmään 3 kuuluvat työntekijät. Alempiin palkkaryhmiin kuuluvat työntekijät voivat tehdä ammattityötä, kun työ ei ole urakkahinnoittelun piirissä ja kun työ on lähinnä avusta- vaa työtä, jossa ei vaadita erityistä ammattitaitoa. Alem- piin palkkaryhmiin kuuluva voi myös kuulua ammatti- töitä tekevään työryhmään, jossa alempiin palkkaryh- miin kuuluva suorittaa avustavia töitä tai vielä harjoitte-

TES

xxx. Työryhmän työntekijöistä enintään 1/3 voi kuulua palkkaryhmää 3 alempiin palkkaryhmiin.

Palkkaryhmittelyn muuttaminen

Palkkaryhmittelyä korotetaan työntekijän ammattitaidon ke- hittymisen esim. kouluttautumisen tai harjaantumisen myötä, niin että se oikeuttaa ylempään palkkaryhmään.

Ryhmittelyn alentaminen on poikkeuksellista ja mahdollista vain jos:

1) Työntekijä osoittautuu selvästi alempaan ryhmään kuulu- vaksi kuin hän on antanut työhönottotilanteessa ymmärtää.

2) Työntekijän pääsääntöinen työnkuva tai osoittama ammat- titaito ei vastaa enää aiempaa luokitusta, esim. hän ei toimi enää nokkamiehenä, jonka perusteella hänet on luokiteltu ylempään palkkaryhmään.

Ennen palkkaryhmän alentamista kuullaan työntekijää ja hän- tä edustavaa luottamusmiestä alentamisen perusteista.

Perustuntipalkat

Palkkaryhmä	1.3.2016 tai sitä lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen:
I	9,93 €/h
IB	11,28 €/h
II	12,31 €/h
III	13,73 €/h
IV	15,01 €/h
V	16,17 €/h

Ammatillisista tutkinnoista maksettavat lisät

Työntekijä, joka on suorittanut oman ammattialansa ammatti- tutkinnon, sijoitetaan vähintään palkkaryhmään IV ja hänelle maksetaan ammattitutkintolisää 0,43 €/h.

Työntekijä, joka on suorittanut oman alansa erikoisammatti- tutkinnon, sijoitetaan palkkaryhmään V ja hänelle maksetaan erikoisammattitutkintolisää 0,75 €/h.

Lisä maksetaan perustuntipalkan lisäksi työssäolon ajalta maksettavaan palkkaan. Lisiä ei makseta samanaikaisesti, vaik- ka työntekijä olisi suorittanut sekä ammattitutkinnon, että eri- koisammattitutkinnon.

3 PALKKARYHMÄT Palkkaryhmä I

Työntekijällä ei ole ammattialansa töiden yleistuntemusta.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä on vasta tu- lossa alalle ja suorittaa avustavia töitä. Työntekijä ei sel- viydy työstään ilman jatkuvaa opastusta.

Palkkaryhmä Ib

Työntekijällä ei ole vielä täysin ammattialansa töiden yleis- tuntemusta.

Palkkaryhmä II

Työntekijällä on ammattialansa töiden yleistuntemus.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa avustavia töitä. Työntekijä selviytyy työstään ilman jat- kuvaa opastusta. Palkkaryhmän II vaatiman pätevyyden saavuttaminen vaatii kahden (2) vuoden työskentelyn erilaisissa alan töissä tai alansa ammatillisen perustut- kinnon suorittamisen.

Palkkaryhmä III

Työntekijä hallitsee perusammattityöt.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa am- matin piiriin kuuluvat työkokonaisuudet. Työntekijä te- kee työnsä ammattilaisen joutuisuudella ja taidolla an- nettujen ohjeiden mukaisesti käyttäen oikeita materiaa- leja, työtapoja ja työjärjestystä.

TES

Tulkinta:

Ammattilaisen joutuisuudella tarkoitetaan urakkatyötä tekevän työntekijän osalta sitä, että hän urakkahinnoitte- lun mukaan ansaitsisi palkkansa. Tällöin on olosuhtei- den oltava urakkatyön vaatimusten mukaisia ja arvioita- van työmäärän niin suuri, että yksittäiset haitat tai hait- tojen puute ei vaikuta merkittävästi työn etenemään.

Joutuisuus aikatyössä voidaan arvioida myös sen tai nii- den tehtävien suoritusnopeuden mukaan, joita työntekijä tekee, ottaen huomioon työlle asetetut vaatimukset laa- dun ja lopputuloksen suhteen, työn sirpaleisuus sekä työn vaatima tarkkuus ja mahdolliset muut työtä hidas- tavat tai nopeuttavat seikat.

Palkkaryhmä IV

Työntekijä hallitsee ammattityöt monipuolisesti

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä on koulutuk- sen ja / tai harjaantumisen kautta hankkinut sellaiset tie- dot ja taidot, että hallitsee ammattityöt monipuolisesti ja pystyy suoriutumaan töistään täysin itsenäisesti ja am- mattilaisen joutuisuudella käyttäen oikeita työvälineitä ja työtapoja.

Työntekijä suunnittelee työnsä osaksi kokonaisuutta ot- taen huomioon muiden ammattiryhmien vaatimukset ja tarvittaessa neuvoo alempien palkkaryhmien työnteki- jöitä töiden sujuvuuden turvaamiseksi.

Palkkaryhmä V

Monipuolinen teoreettinen ja käytännöllinen ammattinsa hal- linta.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluvalta työntekijältä edellyte- tään vankkaa ja monipuolista ammattitaitoa, kykyä itse- näiseen työskentelyyn, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Tämä ilmenee muun muassa työ-

nopeudessa, hyvässä piirustusten lukutaidossa sekä työnsuunnitteluvalmiudessa. Työntekijä toteuttaa työn tehtyjen suunnitelmien mukaan ja kehittää soveltuvia työmenetelmiä.

Tähän palkkaryhmään kuuluu myös työntekijä, joka toi- mii suurimman osan ajasta työryhmän nokkamiehenä ja hallitsee ammattinsa piiriin kuuluvat työt ja joka kyke- nee opastamaan muita oman ammattinsa työntekijöitä.

Pöytäkirjamerkintä:

14.2 § Palkkiopalkkausjärjestelmä on poistettu työehtosopi- muksesta 20.3.2014 lukien.

Tulkinta:

Palkkiopalkkausjärjestelmän poistamisella työehtosopi- muksesta ei ole tarkoitus kieltää työntekijän palkitse- mis- tai kannustamistapoja aikatyössä.

14.3 § Urakkapalkkausjärjestelmä

Urakkapalkka on työntekijän työsaavutuksen mukaan mak- settava palkka. Mikäli työ on hinnoiteltu urakkahinnoittelussa tai se on muuten hinnoiteltavissa, tavoitteena on tehdä työ ura- kalla. Urakkatyön yleismääräykset löytyvät työehtosopimuksen sivuilta 94–96.

TES

15 § Eräät korvaukset

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on ollut hänen työs- sään ainakin yhden kuukauden ajan ennen tavanomaisten rau- hanaikaisten kertausharjoitusten alkamista, korvauksena ker- tausharjoitusten ajalta kahdeksalta tunnilta työntekijän palk- karyhmän mukaisen perustuntipalkan, kuitenkin enintään palk- karyhmän III suuruisen palkan jokaiselta harjoitusaikaan sisäl- tyvältä päivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivän- sä. Sanotusta korvauksesta saadaan kuitenkin vähentää valtion maksama reserviläispalkka.

TES

Palvelukseen astumismääräykseen perustuvat vss-kurssit

rinnastetaan kertausharjoituksiin.

Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että työntekijä vss- kursseilta tai kertausharjoituksista palattuaan tarjoutuu entiseen työhönsä.

2. Työntekijällä, joka välittömästi ennen kutsuntapäivää on ollut työnantajansa työssä ainakin yhden kuukauden ajan, on oi- keus varusmiespalvelun edellyttämään kutsuntaan ja siihen liit- tyvään erilliseen lääkärintarkastukseen ensimmäisen kerran osallistuessaan saada korvauksena kutsuntapäivältä työnteki- jän palkkaryhmän mukainen perustuntipalkka, kuitenkin enin- tään palkkaryhmän III suuruinen palkka kahdeksalta tunnilta ja lääkärintarkastuspäivältä työntekijän palkkaryhmän mukainen perustuntipalkka, kuitenkin enintään palkkaryhmän III suurui- nen palkka siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä sään- nöllisenä työaikanaan.

3. Työntekijällä, joka välittömästi ennen avioliittoon vihki- mispäiväänsä ja 50- tai 60-vuotispäiväänsä on ollut työnanta- jansa työssä ainakin yhden kuukauden ajan, on oikeus pitää nämä merkkipäivänsä, mikäli ne sattuvat hänen työpäivikseen, vapaapäivinä ja saada korvauksena niiltä työntekijän palkkaryh- män mukainen perustuntipalkka, kuitenkin enintään palkkaryh- män III suuruinen palkka kahdeksalta tunnilta.

4. Työnantaja maksaa työntekijälleen jonka työsuhde on jat- kunut vähintään yhden kuukauden läheisen omaisen hautaus- päivältä, mikäli se sattuu työpäiväksi, työntekijän palkka- ryhmän mukaisen perustuntipalkan, kuitenkin enintään palkka- ryhmän III suuruisen palkan hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta.

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, veljiä ja sisaria, perheen lapsia sekä omia ja aviopuolison vanhempia.

16 § Sääolosuhteet

1. Jos työntekijä on saapunut työpaikalle, mutta ei voi sopi- mattoman sään takia aloittaa työtään, tai jos työ mainitusta syystä on keskeytettävä, korvataan odotusaika tuntipalkalla, mi- käli työnantaja ilmoittaa, että työntekijän on jäätävä odottamaan sään selkenemistä.

2. Kun työnjohdon toimesta on todettu, ettei työtä voida jat- kaa, maksetaan sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen ai- heuttamasta keskeytyksestä työnteossa odotusajan palkkaa työ- päivän tai työvuoron loppuun, korkeintaan kuitenkin kahdelta tunnilta työntekijän palkkaryhmän mukainen perustuntipalkka, kuitenkin enintään palkkaryhmän III suuruinen palkka, mutta ei muuta odotusajan palkkaa. Sateen, pakkasen tai muun luonnon- voiman esim. myrskyn turmelema työntekijän työ korjataan työnantajan määräyksestä ja kustannuksella.

3. Jos työ sateen, pakkasen tai muun luonnon aiheuttaman seikan johdosta pilaantuu, maksetaan työn korjauksesta sopi- muksen mukainen palkka.

Tulkinta: Tavoitteena on, ettei sääesteitä synny. Sääes- teiden varalta työnantaja selvittää, onko hänellä tarjota muuta työtä tai työmaata esteen ajaksi. Työmaalla tai yrityksessä sovitaan, miten sääesteestä ilmoitetaan.

Minimikorvauksena on aina 2 tunnin palkka, vaikka työntekijän ei tarvitse lähteä työmaalle. Päivittäinen matkakorvaus maksetaan sääestepäivältä siinä tapauk- sessa, että työntekijä matkustaa työmaalle.

17 § Palkanmaksu

1. Tunti-ilmoitukset laaditaan palkkajaksoittain tai viikoit- tain.

TES

❑ Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että tunti-ilmoitus olisi kirjallinen. Tunti-ilmoitukset tulisi kerätä mahdollisimman vähän

TES

haittaa aiheuttaen hyödyntäen mm. sähköpostia, telefak- sia, puhelinta jne. Tunti-ilmoitusten kerääminen on työn- antajan tehtävä. Tunti-ilmoitusten antamatta tai kerää- mättä jättäminen ei yksistään ole este palkanmaksulle.

2. Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai ja mikäli sil- loin on pyhä, edellisenä arkipäivänä. Palkan laskemista varten saadaan jättää sisään viiden päivän palkka (laskenta-aika). Palk- ka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suomeen. Poikkeustapauksissa palkka voidaan maksaa muuten.

Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyrityksissä voidaan luottamusmie- hen kanssa paikallisesti sopia kirjallisesti, että palkka makse- taan kaksi kertaa kuukaudessa, 15. päivä ja kuukauden viimei- nen päivä.

3. Palkan perusteiden ja määrän tarkastusta varten työnantaja lähettää työntekijälle yksilöidyn euromääräisen palkkalaskel- man palkanmaksun yhteydessä.

4. Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan viimeisenä työpäivänä. Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritykset voivat maksaa lopputilin seuraavan säännönmukaisen palkanmaksun yhtey- dessä.

5. Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan urakan ennakkoa kahden viikon tilivälein hänen tuntipalkkansa mukai- sesti.

IV ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

18 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä

1. Mikäli työntekijä työnantajansa määräyksestä matkustaa työhön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yöksi kotiin, on työnantajan ennen matkan alkua selvitettävä asunnonsaantimahdollisuudet asianomaisella paikkakunnalla ja

sen lähistöllä sekä mikäli mahdollista varattava tarvittaessa työntekijälle asunto. Majoitus on ensisijaisesti työnantajan kus- tantama ja järjestämä ilmainen majoitus. Majoitus voi olla joko yleinen majoitusliike tai asuin/lomahuoneisto.

Majoituksen tason tulee olla sellainen, että asumistilaa on ku- takin majoitettavaa kohden vähintään 10 m2 ja, että samaan huo- neeseen sijoitetaan enintään 2 työntekijää. Pitkäkestoisissa ma- joituksissa järjestetään yhden hengen nukkumishuone.

Majoitus varustetaan normaalilla kalustuksella, liinavaatteilla sekä olosuhteisiin nähden riittävillä sosiaali- ja virkistystiloilla. Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijät järjestävät itse ma- joituksen ja työnantaja maksaa laskua vastaan majoituskorvaus- ta 57 euroa vuorokaudelta. Mikäli työntekijä ei esitä laskua, maksetaan hänelle yöpymisrahaa 12 euroa vuorokaudelta.

Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saatavissa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi asumaan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, työntekijälle maksetaan päivittäinen korvaus matkakustannuksista.

2. Työntekijälle maksetaan jokaiselta edellisessä kohdassa tarkoitetulta vuorokaudelta päivärahaa 40 € vuonna 2016.

3. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, maksaa työnantaja sekä matkakustannukset II luokassa että palkan kul- takin matkapäivältä korkeintaan 12 tunnilta työntekijän palkka- ryhmän mukainen perustuntipalkka, kuitenkin enintään palkka- ryhmän III suuruinen palkka. Mikäli matka tapahtuu yön aika- na, maksetaan myös makuupaikan hinta, mutta matka-ajan kor- vausta ei makseta kello 21.00 – 06.00 väliseltä ajalta.

Päiväraha maksetaan myös matkapäiviltä, mutta ensimmäi- seltä matkapäivältä vain siinä tapauksessa, että matka alkaa en- nen kello 12.00 päivällä.

4. Päiväraha maksetaan joka tilinmaksun yhteydessä eikä sitä merkitä palkaksi.

5. Matkatyössä korvataan työntekijälle juhannuksena, pää- siäisenä ja jouluna matka kotiin ja takaisin, jos hän on ollut päi- värahaan oikeuttavassa työssä vähintään 6 viikkoa. Samoin kor- vataan sairauden johdosta tai vuosiloman sattuessa matkatyön aikana matka kotiin.

TES

19 § Työ ulkomailla

1. Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä maalausalan kul- loinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista erityisvaatimuksista ei muuta johdu.

2. Työntekijälle maksetaan, paitsi työehtosopimuksessa mää- rättyä palkkaa, myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kus- tannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustan- nukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava Ra- kennusliiton kanssa kussakin tapauksessa erikseen.

3. Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoimenpiteet eivät koske Suomen rajojen ulkopuolel- la suoritettavia työkohteita.

Työ Pohjoismaissa ja Euroopan Unionin jäsenmaissa

Milloin työkohde sijaitsee Norjassa, Islannissa tai Euroopan Unionin jäsenmaissa noudatetaan työehtosopimuksen 18 §:n 1 kohdan sijasta jäljempänä olevia määräyksiä.

1. Työsopimukseen sovellettava laki

Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksella sopia työso- pimukseen sovellettavasta laista seuraavasti:

a Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työnte- komaassa noudatettavia yleisiä työehtoja.

b Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa ole- vaa maalausalan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta joh- tuvien lisien osalta sovelletaan työntekomaan lakia ja työnteko- maassa noudatettavia yleisiä työaikaa koskevia työehtoja.

c Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa ole- vaa maalausalan työehtosopimusta. Työaika voidaan järjestää myös siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin neljään- kymmeneen (40) tuntiin viikossa enintään kuuden (6) kuukau- den tasoittumisjaksolla. Mikäli ulkomaantyön kesto on alle

kuusi (6) kuukautta, tasoittumisjakson pituus voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen.

Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajär- jestelystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräys- ten vastainen.

Käytettäessä keskimääräistä neljänkymmenen (40) tunnin viikkotyöaikaa työtuntijärjestelmä on laadittava etukäteen kir- jallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi. Työtuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain mo- lemminpuolisella sopimuksella.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mu- kaisen vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ja seuraa- vilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mu- kaisen viikoittaisen työajan lisäksi, on kahdeksalta ensimmäi- seltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ja seu- raavilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka.

2. Kustannusten korvaus ja erityiset määräykset

a Työntekijällä on oikeus päivärahaan, jonka suuruus on vuonna 2016 vähintään 40 €, joka maksetaan normaalin palkan- maksun yhteydessä.

b Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta työsuhteen alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustamisajan palkasta sekä matkakustannusten korvaami- sesta työskentelypaikkakunnalla työnantaja ja työntekijä sopi- vat erikseen.

c Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikal- liset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.

d Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti ennen työntekijän lähtöä työntekomaahan. Työsopimuksesta tulee ilmetä työsopi- muslain (55/2001) edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kustantamat kotimatkat ja matkakus-

TES

tannusten korvaus työntekomaassa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.

e Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy lakien ja kansain- välisten sopimusten perusteella.

20 § Päivittäiset matkakustannukset

1. Työntekijän oikeus työpäivittäiseen matkakustannusten korvaukseen määräytyy seuraavasti:

Oikeutta korvaukseen ei ole, jos työntekijän asunto on enin- tään 5 kilometrin etäisyydellä työmaasta.

Mikäli työntekijän asunto sitä vastoin on yli 5 kilometrin etäi- syydellä työmaasta, määräytyy hänen matkakustannustensa korvaus seuraavan taulukon mukaan:

Asunnon ja työmaan välinen etäisyys	Työpäivittäinen matkakustannusten korvaus 2016
yli 5 km	1,89 €
yli 10 km	3,05 €
yli 20 km	5,49 €
yli 30 km	8,00 €
yli 40 km	9,85 €
yli 50 km	11,94 €
yli 60 km	15,69 €
yli 70 km	17,76 €
yli 80 km	20,18 €
yli 90 km	22,98 €
yli 100 km	25,76 €

Asunnon ja työmaan välinen etäisyys mitataan yleisen liiken- teen käytössä olevaa lyhintä reittiä myöten. Päivittäisiä työmat- kakorvauksia tarkistetaan sopimuskauden aikana 1.1. lukien si- ten, että huomioon otetaan edellisen tarkistuksen jälkeen toteu- tuneet julkisten kulkuvälineiden hintatasossa tapahtuneet keski- määräiset muutokset.

2. Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpaikastaan työsopi- musta tehtäessä. Mikäli selvitys annetaan myöhemmin, oikeus päivittäiseen matkakorvaukseen alkaa vasta selvityksen antami- sesta lähtien.

3. Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan kussakin tapauk- sessa erikseen.

4. Matkakorvaus maksetaan palkanmaksun yhteydessä.

5. Mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijöiden kuljetukset ja työntekijä käyttää sitä hyväkseen, ei mitään korvausta suori- teta. Kuljetukset tapahtuvat työajan ulkopuolella ja työaika on tässä työehtosopimuksessa mainittu säännöllinen työaika. Kul- jetus- tai kulkuajalta ei muuta korvausta suoriteta.

❑ Pöytäkirjamerkintä: Päivittäisissä työmatkoissa on huomioitava voimassa olevat Työ- ja elinkeinoministeri- ön vahvistamat työssäkäyntialueet.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

21 § Vuosiloma

1. Työntekijälle annetaan vuosiloma vuosilomalain määrää- mällä tavalla.

2. Lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan siten kuin maalaus- alan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan.

TES

22 § Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka

I. Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

1. Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on estynyt tekemästä työtä sairauden, tapaturman tai ammattitaudin vuoksi, palkkaa työkyvyttömyysajalta.

2. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveys- lääkärin todistuksella, mutta perustellusta syystä myös muun lääkärin antama todistus kelpaa todisteeksi työkyvyttömyydestä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaan-

ottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuu- delle.

Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muun terveyden- huollon ammattilaisen antamalla todistuksella yrityksessä yh- teisesti sovitun käytännön mukaisesti.

Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityksen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistuk- seksi työkyvyttömyydestä.

Sairauden uusiutumistapauksissa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen.

3. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää

lääkärintodistusta siihen liittyvän epäselvyyden takia, on hänel- lä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

4. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus lähimmälle esimiehelle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esi- miehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työn- tekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

5. Työnantajan ja luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan noudattamiseen ja pyrkiä ehkäisemään väärinkäytöksiä Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaa-

maan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajanpalkkaa kos- kevien määräysten oikeaan noudattamiseen.

Perehdyttämisen yhteydessä uusille työntekijöille tulee antaa asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sai- rauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suo- siteltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpai- kan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

6. Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

6.1. Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä sovitaan paikal- lisesti menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväk- syy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä

TES

flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sai rauspoissaoloista. Osapuolet suosittelevat lisäksi, että tähän pai- kalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat lapsen tila- päisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista. Samalla voidaan sopia:

– ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

– rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissa- olojen määrään

– hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittö- mästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua

– työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Soveltamisohje:

Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työnte- kijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemät- tä, käsitellään poissaoloa luvattomana poissaolona.

Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enintään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksy- tystä poissaolosta, sovelletaan siihen työkyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä.

Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ai- noastaan yrityksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyt- tömyyttä koskevasta selvityksestä. Sopimuskohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muualla työehtosopimuk- sessa oleviin sairausajan palkkaa koskeviin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin.

6.2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvityksek- si lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä saira- uspoissaoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja.

6.3. Kohdissa 1 ja 2 olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin.

❑ Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sovittaessa työnte- kijän ilmoitus – menettelystä on mahdollista sopia eri- laisia työehtosopimuksessa tarkoitettuja ehtoja työnteki- jän omasta sairastumisesta ja lapsen sairastumisesta joh- tuvien poissaolojen kohdalla (esim. ilmoituksen muoto, kenelle ilmoitus tehdään, poissaolojen määrä, miten pian ilmoitus on tehtävä ja lääkärintodistuksen vaatimi- sesta).

II Ei oikeutta palkkaan työkyvyttömyysajalta

1. Työkyvyttömyyttä ei korvata, mikäli työntekijä on aiheut- tanut työkyvyttömyytensä tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

2. Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työkyvyttö- myyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

III Palkanmaksujakson pituus

1. Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sellaisen työkyvyt- tömyyspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työn- tekijän työpäivä.

2. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin ensimmäisen työ- päivän alusta lukien, jos työntekijän työsuhde on ennen sairau- den alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 1 vuoden tai jos työkyvyttömyys kestää sairastumispäivän jälkeen yli sairausva- kuutuksen karenssiajan (9 arkipäivää).

3. Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun.

4. Tapaturmasta ja ammattitaudista aiheutuneen työkyvyttö- myyden ajalta maksetaan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyt- tömyyspäivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

5. Työkyvyttömyysajan palkanmaksun kesto määräytyy työntekijän ennen työkyvyttömyyden alkamista jatkuneen yh- denjaksoisen työsuhteen keston perusteella.

Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisen ajanjakson työpäiviltä:

TES

Työsuhteen kesto	Ajanjakso
- alle kaksi viikkoa	–
yli 2 viikkoa mutta alle 1 kuukausi	sairausvakuutuksen karenssiaika
- yli 1 kuukausi mutta alle 3 vuotta	28 kalenteripäivää
- yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 kalenteripäivää
- yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 kalenteripäivää
- yli 10 vuotta tai kauemmin	56 kalenteripäivää

Tapaturma-ajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisen ajan- jakson työpäiviltä:

Työsuhteen kesto	Ajanjakso
- alle 3 vuotta	28 kalenteripäivää
- yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 kalenteripäivää
- yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 kalenteripäivää
- yli 10 vuotta tai kauemmin	56 kalenteripäivää

IV Työkyvyttömyysajalta maksettavan palkan määrä

1. Aikatyössä palkka on työntekijän kesken olevan työn pe- rusteella taikka muutoin määräytyvä tuntipalkka ilman työajasta johtuvia lisiä.

2. Tuotantopalkkiotyössä palkka on perusosa lisättynä keski- määräisellä tuotantopalkkio-osuudella.

3. Urakkatyössä palkka on kesken olevan urakan keskitun- tiansio niin kauan kuin urakka on kesken. Mikäli työkyvyttö- myys urakan päätyttyä edelleen jatkuu, muuttuu palkka työnte- kijän ennen urakkaa voimassa olleeksi palkaksi.

4. Työkyvyttömyyden johtuessa sairaudesta maksettava palk- ka on 1.3.2016 jälkeen enintään 16,17 €/h sairausvakuutuksen karenssiajalta (9 arkipäivää) ja 20,26 €/h työkyvyttömyyden palkalliselta loppujaksolta. Työkyvyttömyyden johtuessa tapa- turmasta tai ammattitaudista maksetaan työntekijän palkka täy- simääräisesti.

V Vähennykset työkyvyttömyyden ajalta maksettavasta palkasta

1. Työnantajalla on oikeus saada palautuksena se korvaus, minkä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella, ei kuitenkaan enempää kuin työ- kyvyttömyysajan palkkana maksamansa määrän. Mikäli korvaus on maksettu suoraan työntekijälle, työnantajalla on oikeus vähen- tää tämä määrä maksettavasta työkyvyttömyysajan palkasta.

2. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada palautukse- na em. korvausta tai vähentää sitä maksamastaan työkyvyttö- myysajan palkasta, mikäli korvaus maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

3. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työnteki- jästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vä- häisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää työkyvyttömyysajan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdos- ta on jäänyt suorittamatta.

VI Erityistilanteet Työkyvyttömyyden uusiutuminen

1. Työkyvyttömyyden uusiutumisella tarkoitetaan samasta perusteesta aiheutuvan työkyvyttömyyden alkamista enintään 30 päivän kuluessa siitä, kun työntekijälle on maksettu työ- kyvyttömyysajan palkkaa tai sairauspäivärahaa. Tällaisessa ta- pauksessa työkyvyttömyysajan palkanmaksun kesto määräytyy ensimmäisen samasta perusteesta aiheutuneen työkyvyttömyy- den alusta lukien.

2. Työkyvyttömyyden uusiutumistapauksessa aloitetaan työ- kyvyttömyysajan palkan maksu heti ensimmäisen sellaisen työ- päivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä (ei ka- renssipäivää), mikäli palkallinen työkyvyttömyysajan ajanjakso ei ole ennättänyt aiemmin jo täyttyä.

TES

3. Mikäli uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää siitä päivästä, jolloin työntekijälle on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyysajan palkkaa, menetellään työkyvyttömyysajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi työky- vyttömyys.

Äkillinen hammassairaus

4. Jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden ja vaatii hoitotoimenpiteitä saman päivän tai saman työvuoron aikana, maksaa työnantaja työntekijälle hoitotoimenpiteen ajal- ta palkan, ei kuitenkaan enemmän kuin 11,50 €/h. Työkyvyttö- myys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin anta- malla todistuksella

5. Oikeus korvaukseen edellyttää, että työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyttä kestänyt vähintään kahden viikon ajan.

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen

6. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän pykälän sairausajan palkkaa kos- kevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestä- miseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta an- netaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista kos- kevien määräysten mukaan selvitys sekä että työntekijän työ- suhde on kestänyt vähintään kahden viikon ajan. Edellä sanot- tua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asu- van puolison lapsiin. Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämi- seksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen van- hempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen taikka pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväk- symä selvitys.

7. Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito ja kuntoutus

8. Työntekijällä, jonka oma tai samassa taloudessa elävä puolison lapsi sairastaa valtioneuvoston sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta antaman asetuksen (1335/04) 4 §:n tarkoitta- maa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuak- seen sairausvakuutuslain (1224/04) 10 luvussa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovit- tuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Syöpäsairauden aiheuttama hoito

9. Työntekijällä on oikeus tämän pykälän sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaiseen sairausajan palkkaan syöpä- sairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työky- vyttömyyden ajalta.

Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

10. Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden ter- veyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitämi- nen, työssä jaksaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

23 § Lääkärintarkastukset

1. Lakisääteiset terveystarkastukset

Työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen ansionmenetyk- sestä lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvissa terveystar- kastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menetettyjä sään- nöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Työntekijälle, joka lähetetään em. lakisääteiseen työterveys- huoltoon kuuluviin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tar- kastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös kor- vauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutki- mukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, mak- saa työnantaja myös päivärahan siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, makse- taan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 €.

TES

Työterveyskortti

Työnantajan on työsopimuksen solmimisen yhteydessä var- mistettava, että työntekijällä on oma henkilökohtainen työter- veyskortti. Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan rakennustyömaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomi- seksi työntekijän on näytettävä työterveyskortti työnantajalle.

2. Muut lääkärissä käynnit

Ansionmenetys korvataan seuraavilla edellytyksillä:

1. Kyseessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä lääkärintarkastukseen työaikana. Tällaisi- na tilanteina pidetään

– sairastumista tai tapaturmaa, jonka vuoksi on päästävä no- peasti lääkäriin, taikka

– tilannetta, jolloin vastaanottoaikaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksessa vii- kon) kuluessa.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.

2. Työntekijän on esittävä hyväksyttävä selvitys lääkärin- tarkastuksessa käynnistä (esim. lääkärintodistus tai lääkärin- palkkiokuitti) sekä muissa kuin kiireellisissä tapauksissa selvi- tys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ul- kopuolella.

Pyydettäessä työntekijän on esitettävä selvitys tarkastuksen kestosta odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen.

3. Työntekijän on ilmoitettava työaikana tapahtuvasta lääkä- rintarkastuksesta työnantajalle etukäteen. Jos ilmoitusta ei yli- voimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtä- vä välittömästi, kun se on mahdollista.

Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata:

1. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta työkyvyt- tömyysajan palkkaa tai kyse on sairausajan palkkamääräysten mukaisesta karenssipäivästä.

2. Xxxxxxx sairaus tai tapaturma on johtunut työntekijän omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.

Jos edellä mainitut korvattavuuden edellytykset täyttyvät, kor- vataan ansionmenetys seuraavien lääkärintarkastusten osalta:

1. Uusi tai uusiutuva sairaus

– Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työnte- kijän sairaus.

– Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuo- rokauden kestävän työkyvyttömyyden ajalta.

– Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaa- laan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi.

2. Aikaisemmin todettu sairaus

– Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta silloin, kun kyseessä on ao. erikoisalan lääkärin suoritta- ma tarkastus hoidon määrittelemiseksi (ml. määräys apuväli- neen esim. silmälasien hankkimiseksi).

– Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työnte- kijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

– Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittele- miseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkä- rinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

– Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajal- ta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tar- kastusta.

– Erillisen em. tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jollei tutkimusta ole mahdollista suorittaa työ- ajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suoritta- mista ainoastaan tiettynä vuorokaudenaikana.

4. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

– Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edel- lytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

TES

3. Korvausten palkkaperuste

Pykälässä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä suorite- taan samoin palkkaperustein kuin sairausajan palkka.

24 § Äitiys- ja isyysvapaa

Korvataan seuraavin edellytyksin:

Työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta en- nen lapsen syntymää.

Ajalta:

Korvausta maksetaan työntekijälle hänen äitiysvapaansa ajal- ta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen ar- kipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mu- kaisilta työpäiviltä. (Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauan- taihin pyhät pois lukien)

Määrä:

Korvauksena maksetaan edellisessä kohdassa mainitulta ajal- ta laskettavan työntekijän palkan ja äitiys- tai isyysrahan tms. korvauksen välinen erotus äitiys- tai isyysvapaan alkamisesta lukien.

ESIM. 1

Työntekijä jää 6 päivän isyysvapaalle. Hänen palkkansa on 15 euroa/h ja päiväpalkka 120 euroa. Oletetaan isyys- rahan määräksi 84 euroa päivältä. Hänen palkkansa isyysvapaan ajalta (työpäiviä ovat hänellä päivät ma-pe) on 5 × 120 = 600 euroa ja isyysraha 6 × 84 = 504 euroa. Työntekijän palkan ja isyysrahan välinen erotus 600– 504 on 96 euroa, mikä määrä työnantajan tulee maksaa työntekijälle tämän isyysvapaan ajalta.

ESIM. 2

Työntekijä jää 1.2. äitiysvapaalle. 56 päivän maksuvel- vollisuus koskee aikaa 1.2.–28.3. Ajanjaksolle osuu 48 arkipäivää, joista työntekijä on työssä 40 (ma-pe). Työn- tekijän palkka on 120 euroa päivässä ja hän saa 84 euroa äitiysrahaa päivältä. Työntekijän palkka 40 × 120 = 4800

euroa. Samalta ajalta maksettava äitiysrahan määrä on 48 × 84 = 4032 euroa. Työnantaja maksaa erotuksen

4800 – 4032 = 768.

2. Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana si- ten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole 1 momentissa mainittua palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiys- vapaan osalta.

TES

25 § Sosiaalitilat

1. Työmaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön päätöksen (977/94) rakennustyömaiden henkilöstötiloista mu- kaisesti. Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työehtoso- pimuksen osana, huomioiden kuitenkin, että milloin työkohteen pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, maalauspaikan ah- tauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellä mai- nittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoi- tuksenmukaista taikka mahdollista, voidaan edellä mainituista säädöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tar- koitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

❑ Pöytäkirjamerkintä:

Edellisessä kappaleessa mainitun päätöksen rikkomises- ta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssakkoseu- raamuksia vain jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamus- henkilö on tehnyt puutteista ilmoituksen työnantajalle ja toimivaltaiselle työsuojelutarkastajalle eikä työnantaja ole korjannut puutteita viipymättä.

2. Työpaikalle on työnantajan varattava työntekijälle tarpeelli- set pesuvälineet ja -aineet sekä lain edellyttämät ensiaputarpeet.

26 § Työkalut

1. Työnantaja antaa työntekijälle kaikki työssä tarvittavat työ- kalut, koneet ja laitteet. Mikäli sovitaan, että työntekijä käyttää työssä omia erikoistyökalujaan, sovitaan siitä korvaus erikseen.

TES

2. Kukin työntekijä on työaikana vastuussa työnantajan hä- nelle jättämistä tavaroista, työkaluista ja muista esineistä sekä niiden kunnosta. Niiden suhteen havaituista epäkohdista on jo- kainen työntekijä velvollinen välittömästi saattamaan tiedon työnantajalleen tai hänen edustajalleen.

Työajan päättyessä on työvälineet ja tarvikkeet aina asetetta- va kunnostettuina työjärjestykseen työnantajan tai hänen edus- tajansa kanssa sovittuun paikkaan.

27 § Suojavaatetus

1. Työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön suojakypärän alussuojuksen (kypärämyssy). Sen tulee suojata kylmyydeltä ja vedolta. Työntekijä huolehtii myssyn puhtaanapidosta. Työsuh- teen lakatessa työntekijän tulee palauttaa kypärämyssy työnan- tajalle.

2. Työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön suojapuvun työsuhteen alkaessa.

Työntekijä huolehtii suojapuvun puhtaanapidosta. Työsuh- teen lakatessa työntekijän tulee palauttaa viimeksi saatu suoja- puku työnantajalle. Suojapukuja annetaan kahdet kalenterivuo- dessa.

Työnantajan ja työntekijän niin sopiessa voi työnantaja suoja- puvun takin ja housujen sijasta luovuttaa työntekijälle kahdet housut.

Työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön työhön soveltuvat turvajalkineet työsuhteen alkaessa. Turvajalkineita annetaan yh- det kalenterivuodessa. Jalkineita on käytettävä työskenneltäes- sä. Työsuhteen lakatessa työntekijän tulee palauttaa viimeksi saadut jalkineet työnantajalle.

Turvajalkineita ei kuitenkaan tarvitse luovuttaa lomiensa ai- kana töissä oleville opiskelijoille.

3. Työnantaja vakuuttaa työntekijän vaatteet ja työvälineet työpaikalla tulipalon varalta ja on vastuussa niiden säilymisestä työpaikalla mikäli niitä säilytetään työnantajan tarkoitukseen varaamassa paikassa, johon työnantajan on hankittava lukko.

Mikäli työntekijän vaatteet, käsineet tai jalkineet turmeltuvat hänen käsitellessään työssään happoja tai muita kemikaaleja il- man että vaatteita voitaisiin kohtuudella puhdistaa käyttökelpoi- siksi, työnantaja maksaa näin turmeltuneista vaatteista korvauk- sen.

TES

❑ Pöytäkirjamerkintä:

Suojavaatteiden hankinnassa on huomioitava työturval- lisuus, työolosuhteet (esim. lämpötila) sekä haalareiden ja kenkien sopiva koko ja malli työntekijöittäin.

4. Työnantaja hankkii vahvuuksilla olevat suojalasit (stan- dardi EN 167) niille työntekijöille, jotka työssään tarvitsevat ja käyttävät vahvuuksilla olevia silmälaseja.

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

28 § Opastaminen

1. Työnantaja antaa työsuhteen syntyessä työntekijälle tietoja maalaustyön tapaturma- ja terveysvaaroista ja ohjeita tapatur- mien ja sairauksien välttämiseksi, mikäli mahdollista työsuoje- luvaltuutetun tai -asiamiehen läsnäollessa. Ohjeiden antamises- sa tulee tuoda esiin varsinkin maalaustyön tyypillisimmät tapa- turma- ja terveysvaarat.

2. Maalaustyössä täysin kokemattomalle ohjauksen tulee olla seikkaperäisempi kuin muulle työhön tulevalle.

3. Niin ikään työnantajan on annettava uusille työntekijöille opastusta työpaikan neuvottelusuhteista ja muissa työsuhtee- seen liittyvissä kysymyksissä. Työkohteen luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus osallistua tähän opetustilaisuuteen, mikäli se vaikeuksitta käy päinsä.

4. Liitot suosittelevat kirjallisen työsopimuksen tekemistä ennen työnteon aloittamista.

TES

29 § Ay-jäsenmaksujen periminen

Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, Rakennusliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksu- kausittain edellä mainitun liiton nimeämälle pankkitilille. Peri- minen suoritetaan siten kuin Pintaurakoitsijat ry ja Rakennus- liitto ry ovat 8.3.2012 allekirjoittamassa sopimuksessa ammatti- yhdistysjäsenmaksujen perimisestä sopineet. Työntekijälle an- netaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta var- ten todistus pidätetystä summasta.

30 § Ulkopuolinen työvoima

Työnantaja ottaa aliurakoitsijan kanssa tehtyyn sopimukseen ehdon, jonka mukaan aliurakoitsija sitoutuu soveltamaan aliura- koita maalaustyökohteessa suorittavien työntekijöittensä osalta alansa yleistä työehtosopimusta. Mikäli asianomaisella alalla ei ole työehtosopimusta, on aliurakoitsija velvollinen noudatta- maan maalausalan työehtosopimusta.

31 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tästä työehtosopimuksista ja siihen liittyvistä hinnoittelus- ta tai niiden tulkinnasta aiheutuvat erimielisyydet on kaikkea vii- vytystä välttäen pyrittävä selvittämään työnjohdon ja luottamus- miehen tai sellaisen puuttuessa Rakennusliiton edustajan kesken. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistua, toimitetaan erimieli- syydestä olemassa olevat dokumentit työehtosopimusosapuolille.

2. Jos jostain urakkatyön yhteyteen kuuluvasta kohdasta syn- tyy erimielisyyksiä, ei työtä saa keskeyttää, vaan riita siirretään työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi.

3. Jommankumman työehtosopimuspuolen esittäessä neu- votteluja tähän työehtosopimukseen liittyvistä kysymyksistä, on ne aloitettava kaikkea viivytystä välttäen.

Mikäli osapuolet eivät ole voineet sopia syntyneitä erimieli- syyksiä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Kannetta sopimuksen ja hinnoittelun rikkomisesta, joka

samalla voi koskea korvausta, on työntekijäin järjestöllä oikeus ajaa yksityisen työntekijän puolesta ilman eri valtuutusta.

32 § Ryhmähenkivakuutus

1. Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkiva- kuutus sellaisena kuin sen kulloinkin keskusjärjestöt (EK/SAK) ovat sopineet.

2. Vakuutuksen perusteella vakuutuksen antanut yhtiö mak- saa vakuutetun työntekijän kuoltua keskusjärjestöjen kulloinkin sopiman summan. Edunsaajana on keskusjärjestöjen välisen so- pimuksen perusteella työntekijän puoliso ja lapset. Tarkempia tietoja ryhmähenkivakuutuksen kulloisestakin sisällöstä saa al- lekirjoittaneista liitoista.

33 § Voimassaolo

Tämän työehtosopimuksen määräykset tulevat voimaan 1. päivästä maaliskuuta 2016 alkaen ja ovat voimassa helmikuun

28. päivään 2017 saakka.

Helsingissä lokakuun 14. päivänä 2015 PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry

TES

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MAALAUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI URAKKAHINNOITTELUINEEN 2016

1. SOPIMUSKAUSI

Tällä sopimuksella jatketaan 20.3.2014 sovittua sopimus- kautta. Jatkettu työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2016 ja on voimassa 28.2.2017 asti.

2. SOPIMUSKOROTUKSET JA PALKANKOROTUSTEN VOIMAANTULO

VUOSI 2016

1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien

- yleiskorotus 0,10 €/h kuitenkin vähintään 0,43 %

- taulukkopalkkoja korotetaan 0,10 €/h tunnille

- urakkahinnoitteluja korotetaan 0,43 %

- keskeneräisiä urakoita korotetaan 0,43 % urakan jäljellä ole- ville tunneille

- rahamääräisiä vuoro- ja olosuhdelisiä korotetaan 0,43 %

- työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan 0,43 %

Uudet palkkaryhmittelyn mukaiset tuntipalkat ovat:

Palkkaryhmä	1.3.2016 tai sitä lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen:
I	9,93 €/h
IB	11,28 €/h
II	12,31 €/h
III	13,73 €/h
IV	15,01 €/h
V	16,17 €/h

Iltalisä on 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien 1,42 €/h, yölisä 2,66 €/h, työajan siirtolisä 2,57

€/h, valmiustyölisä 4,19 €/h palkkaryhmissä I ja II ja 5,14 €/h muissa palkkaryhmissä (TES 6-7 §).

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.3.2016 tai lä- hinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: kuu- kausikorvaus on 69,74 euroa (palkkajakso 2 vkoa korvaus 32,19

€/ palkanmaksu; palkkajakso 2 kertaa kk korvaus 34,87 €/pal- kanmaksu) (TED 8 §).

3. MUUT SOVITUT ASIAT

Uusia sovittuja tekstiasioita ei ole. Jatketaan 20.3.2014 alle- kirjoituspöytäkirjassa sovittuja asioita sopimuskauden loppuun seuraavasti:

TES 14.1 § pöytäkirjamerkintä:

Asutuissa tiloissa työskentely

Työskentely asutuissa tiloissa edellyttää kädentaitojen lisäksi myös sosiaalisia taitoja, joka tulee ottaa huomioon palkkauk- sessa.

Asutuissa tiloissa työskentelevien palkkaa tulee seurata, ettei se jää jälkeen yrityksen muiden työntekijöiden palkasta.

TES

18 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä

Työehtosopimuksen mukaista päivärahaa korotetaan verohal- lituksen vahvistaman verovapaan päivärahan suuruiseksi.

Työehtosopimuksen majoituskorvausta ja yöpymisrahaa muutetaan sopimuskauden aikana samalla prosentilla ja samois- ta ajankohdista kuin verohallitus muuttaa verovapaiksi katsotta- vien korvausten määriä.

20 § Päivittäiset matkakustannukset

Päivittäisiä työmatkakorvauksia tarkistetaan sopimuskauden aikana 1.1. lukien siten, että huomioon otetaan edellisen tarkis- tuksen jälkeen toteutuneet julkisten kulkuvälineiden hintatasos- sa tapahtuneet keskimääräiset muutokset.

22 § Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka

Muutetaan IV TYÖKYVYTTÖMYYSAJALTA MAKSET- TAVA PALKAN MÄÄRÄ 4. kohta:

4. Työkyvyttömyyden johtuessa sairaudesta maksettava palk- ka on enintään 16,17 €/h ja sairausvakuutuksen karenssiajalta (9 arkipäivää) ja 20,26 €/h työkyvyttömyyden palkalliselta lop- pujaksolta. Työkyvyttömyyden johtuessa tapaturmasta tai am- mattitaudista maksetaan työntekijän palkka täysimääräisesti.

3.1. LIUKUVA TYÖAIKA

Liukuvalla työajalla tarkoitetaan menettelyä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä itse työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan käytöstä voidaan so- pia paikallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on il- mettävä kiinteä työaika, päivittäisen työajan xxxxxxxxxxx eli työajan aikaisin alkamisajankohta ja myöhäisin päättymisajan- kohta sekä säännöllisen työajan ylityksen ja alituksen enim- mäiskertymät. Vuorokautista työaikaa voidaan tällaisella sopi- muksella lyhentää tai pidentää enintään kaksi tuntia. Samoin

säännöllisen työajan ylitysten enimmäiskertymä on enintään

+ 10 tuntia ja alitusten enimmäiskertymä enintään – 10 tuntia. Lisäksi on otettava huomioon liukuvaa työaikaa koskevat työ- aikalain määräykset.

3.2. KANNUSTELISÄ

Jatketaan 19.4.2010 sovittua kokeilua entisen sisältöisenä so- pimuskauden loppuun asti.

3.3. KULUNSEURANTA JA VALVONTA

Osapuolten yhteinen kannanotto:

Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla

Verotusmenettelylaki ja Työturvallisuuslaki muuttuivat 1.7.2014. Muutokset koskevat erityisesti rakennusalaa. Pääto- teuttaja on lakimuutoksen myötä velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyömaalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjal- lista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tie- dot Verohallinnolle. Jokaisen työmaan työnantajan on puoles- taan ilmoitettava päätoteuttajalle omien työntekijöidensä tiedot. Lakimuutosten johdosta työmailla tullaan ottamaan yhä laa- jemmin käyttöön sähköisiä kulunvalvonta- ja -seurantavälinei- tä, joiden avulla sekä luetteloiden pitäminen että ilmoitusten

teko helpottuu.

Otettaessa työmaalla käyttöön sähköinen kulunvalvonta- ja seurantajärjestelmä, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry toteavat seuraavaa:

Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvolli- suus kerätä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edellyttämät tiedot. Verohallinto suosittelee ilmoittamaan myös työntekijöiden tuntitiedot. Työnantaja tai päätoteuttaja ei tarvit- se tietojen keräämistä tai luovuttamista varten työntekijältä tai tämän työnantajalta erillistä lupaa. Päätoteuttajan tulee huoleh- tia siitä, että kerättyjä tietoja käsittelevät vain sellaiset henkilöt, joiden työtehtäviksi se on annettu.

TES

Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seurannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työ- maalla olevan työvoiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteuttajan luottamusmiehillä, työ- suojeluvaltuutetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vas- taavat tiedot toimialueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraa- vista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.

Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuu- luvat yhteistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn piiriin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun teknisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä kos- kevia tietoja, yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämisen periaatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että kulunvalvonnan ja kulunseurannan sekä työn- tekijöitä koskevien tietojen keräämisen periaatteista ja käytän- nöistä keskustellaan myös niissä yrityksissä, jotka kokonsa puo- lesta eivät kuulu YT-lain soveltamisalan piiriin.

Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtä- vä ilmoitus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mahdollinen sähköinen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapu- misen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tarpeellisuus on harkittava erik- seen. Työntekijät ovat velvollisia kirjaamaan työmaalle saapu- misensa ja poistumisensa sähköiseen kulunvalvonta- tai seuran- tajärjestelmään. Kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä on olta- va käytössä aina kun työmaalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaa- minen ei ole Verohallinnolle kerättävien tietojen kannalta tar- peellista.

Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyt- tää henkilökohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja mak- saa niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksin- omaisena palkanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yrityksessä käsitellään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä

työaikaseurannassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja alitusten suhteen.

3.4 Käytännöstä poikkeavat työajat

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöi- den työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mah- dollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä teke- viä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olo- suhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien mää- räysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimus- lain määrittelemällä tavalla.

3.5 Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskuste- lut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun si- sällöstä (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja).

3.6 Tutustu työelämään ja tienaa -suositukset

Kaikilla työehtosopimusaloilla hyväksytään noudatettavaksi viimeistä keskusjärjestöjen allekirjoittamaa Tutustu työelämään ja tienaa -suositusta.

TES

3.7. Harjoittelijat ja opiskelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja har- joittelupaikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes-kauden ajan.

Ns. ison pöydän yhteiset työryhmät, selvitykset ja muut toimenpiteet

Ns. isossa pöydässä sovittuihin työryhmiin ym. otetaan ala- kohtaisesti osaa tarpeen ja tarkoituksen mukaan.

4. LIITESOPIMUKSET

Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia: Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla (RISS), Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta maalausalan yrityk- sissä (TED), Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus (UTS), Sopimus ammat-tiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä (AYM), Kou-lutussopimus (KTS), Yleissopimus (YL) sekä Maalausalan työntekijäin vuosilomia koskeva työehtosopimus (VSL).

Edellä mainitut sopimukset voidaan irtisanoa yhden kuukau- den irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopi- muksen kanssa.

5. KEHITYSTYÖ

Perustetaan työryhmä selvittämään palkkausjärjestelmän toi- mivuutta sekä työntekijän kannustavan palkkauksen eri vaihto- ehtoja. Työryhmän koollekutsujana toimii Rakennusliitto.

6. PYÖRISTYSSÄÄNTÖ

Euromääriä pyöristettäessä noudatetaan lain euromääräisten maksujen pyöristämisestä (2000/890) mukaista pyöristämis- sääntöä, jonka mukaan pyöristykset tehdään täyteen senttiin.

7. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN VAHVISTAMINEN

Helsingissä 14.10.2015

Pintaurakoitsijat ry Rakennusliitto ry

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

TES

RISS

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA RAKENNUSALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että maalausalalla työs- kentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät me- nettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatetta- van työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. So- pimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yh- teistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintame- nettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuulu- vista asioista.

1 § Koeaika

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuukautta, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuutta kuukautta ly- hyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enin- tään puolet työsopimuksen kestoajasta.

Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tulee 5 vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vas- taavan kaltaisiin tehtäviin, missä hän on jo aikaisemmin ollut.

2 § Lomauttaminen

1. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumi- seen tai työkauden päättymiseen.

2. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivä- nä.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lo- mautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

4. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomau- tussopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työn- antajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tämän sopimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

3 § Irtisanominen

1. Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vä- hintään seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
- enintään 2 vuotta	2 viikkoa
- yli 2 mutta enintään 4 vuotta	4 viikkoa
- yli 4 mutta enintään 8 vuotta	8 viikkoa
- yli 8 mutta enintään 12 vuotta	12 viikkoa
- yli 12 vuotta	16 viikkoa

2. Työntekijän irtisanomisaika on 5 työpäivää.

3. Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisano- misilmoitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaamiseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työ- suhteen päättyminen täsmennetään viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä työpäivänä.

4. Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päätty- vät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 180 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopi- muksen 6 §:n mukaisesti. Työsuhteen päättymisestä tulee lähet- tää työntekijälle ilmoitus 180 päivän määräajan kuluttua.

RISS

Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palkkaan siltä osin kuin hänen irti- sanomisaikansa ylittää ilmoitusajan, jolla ehdollisesta irtisano- misesta ilmoitettiin.

5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta tai irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.

4 § Työkunnat

1. Xxxxxxx määrätystä työstä sopimuksen tehnyttä työkuntaa joudutaan sanotun työn vähenemisen vuoksi supistamaan, työn- antajan tulee ilmoittaa työkunnan vähentämisestä ja vähennettä- vien lukumäärä ainakin 2 päivää ennen vähentämistä työkun- nalle. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimuk- seen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työntekijät lähinnä työkuntaa viimeksi tulleiden joukosta.

2. Työnantajan on esitettävä työkunnan jäseniksi työntarjoa- mis- tai takaisinottovelvoitteen piirissä olevia työntekijöitä. Työntarjoamis- tai takaisinottovelvollisuudesta voidaan kuiten- kin poiketa, jos työkunta pitää poikkeamista tarkoituksenmu- kaisena työkunnan muotoutumisesta johtuvan tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi.

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoima- tarpeen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toi- meenpantavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteis- toimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopi- muslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvel- voitteiden piiriin.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet perusteet, vaiku-

tukset ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdolli- simman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaiku- tuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1. Työnantajan velvollisuus tarjota työstä toistaiseksi voi- massaolevassa työsuhteessa olevalle (myös lomautetulle) rajoit- tuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavan- omaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka tekemiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työko- kemuksensa ja -kykynsä huomioon ottaen, rakennusalan luon- teeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.

Paikallisesti sopien voidaan poiketa alle kahden viikon tila- päisen työn tarjoamisvelvollisuudesta.

2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräy- tyy työnantajan velvollisuus tarjota työtä työllistämisehtojen asettamien rajoitusten mukaisesti.

3. Jos alaurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudu- taan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksukyvyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa alaura- koitsijan tai alihankkijan työntekijät määräaikaiseen työsuhtee- seen suorittamaan ko. työ valmiiksi omiin työntekijöihin koh- distuvan työntarjoamisvelvoitteen tai 7 §:n mukaisen takaisinot- tovelvoitteen sitä estämättä.

4. Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työntekijöihin kohdistuvan työn tarjoamisvelvollisuuden

RISS

tai 7 §:n takaisinottovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yri- tyksessä on näin YT-menettelyssä sovittu.

7 § Takaisinottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta.

Tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto si- jaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkoh- teesta.

8 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseu- raamusta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myös- kään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

9 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 20.3.2014 ja on voimassa tois- taiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä maaliskuun 20. päivänä 2014 PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA MAALAUSALAN YRITYKSISSÄ

Johdanto

Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työ- suhteiden pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yri- tyksen kilpailukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä.

Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työ- suojelutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan par- haiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä.

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuh- teisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien eri- mielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan yllä- pitäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoitta- neet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä maalausalan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamusmiestoimin- taa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoiminnasta yri- tyksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoi- mintaa sikäli kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yh- teistyöstä.

TED

Työturvallisuuslain (738/2002) 6 luvun nojalla pääurakoitsi- ja, tai ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, rakennuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (päätoteuttaja) on velvollinen huolehtimaan työ- suojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla.

Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu nouda- tetaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvonta lakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.

1 § Työnantajan edustajat

Työantajan edustajia tämän sopimuksen tarkoittamassa yh- teistyössä ovat työnjohto ja työsuojelupäälliköt.

2 § Työntekijöiden edustajat

1. Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöiden edustus. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen pääluottamusmiehen ja yrityksen työsuojeluvaltuute- tun.

2. Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin tai joka toimii muuten laajalla maantieteellisellä alueella, voidaan paikallisesti sopia valittavaksi pääluottamusmiehen ja yritys- kohtaisen työsuojeluvaltuutetun lisäksi tai sijasta myös alueelli- nen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

3. Yrityksen pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettu- na sekä alueellisena pääluottamusmiehenä ja alueellisena työ- suojeluvaltuutettuna voi toimia sama henkilö.

4. Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimi- henkilöt mukaan luettuna, on työntekijöiden valittava työsuoje- luvaltuutettu. Työpaikoille, joissa työskentelee yhtä aikaa kah- den tai useamman työnantajan työntekijöitä, työntekijöillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu.

Tämän sopimuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan ensisijaisesti yritystä. Mikäli yritys toimii laajalla maan- tieteellisellä alueella tai jos se muuten on työsuojelun

kannalta tarkoituksenmukaista, työpaikaksi katsotaan rajoitetumpikin alue kuten yrityksen piirikonttori, alueyksikkö tai jokin muu alueellinen toimipaikka tai pi- tempikestoinen työkohde, jossa säännönmukaisesti työskentelee vähintään viisi (5) työntekijää.

Monitoimialayrityksessä edellä tarkoitettu määräytyy siten, että tässä sopimuksessa tarkoitetun yhden alan toiminnot muo- dostavat itsenäisen muista toiminnoista erillään olevan kokonai- suuden, ellei paikallisesti toisin sovita.

5. Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varamie- het. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varamiestä.

3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset

1. Pääluottamusmieheksi yritykseen tai sovitulle alueelle voidaan valita toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliiton jäsen ja perehtynyt edustamansa alan ja yrityksen olosuhteisiin.

2. Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen voidaan valita yrityk- sessä työssä oleva henkilö ja työsuojeluvaltuutetuksi sovitulle alueelle toiminta-alueella työssä oleva henkilö. Työpaikan työ- suojeluvaltuutetuksi voidaan valita työpaikalla työssä oleva henkilö.

TED

4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1. Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimialueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta.

2. Alueellisen pääluottamusmiehen ja alueellisen työsuojelu- valtuutetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toi- mikausi on kaksi vuotta.

3. Työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimialueena on ao. työ- paikka ja toimikausi kestää enintään kaksi vuotta.

4. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän

TED

luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hä- nen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan.

Muissa tapauksissa varamies hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain esteen ajan.

Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryhtyy hoitamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.

5 § Työntekijöiden edustajien valinta

1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, so- vitulla toimialueella tai työpaikalla työsuhteessa olevista työn- tekijöistä.

2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimit- tamiseen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpai- kan toiminnalle.

3. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, toimi- alueen tai työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovit- tava ennakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kai- kille työntekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista.

5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki valittavan luottamushenkilön toimialueeseen kuuluvat työntekijät ja ehdo- kasasettelulle on varattava aikaa 7 päivää.

Ehdokasasettelun määräajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vähintään 7 päivää.

6. Yrityksen, alueen tai työpaikan työntekijät voivat halutes- saan järjestää edustajan vaalin myös edellä mainittuja määräai- koja noudattamatta.

7. Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä ol- lessa ilmoittaa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle.

8. Rakennusliiton paikallisen aluejärjestön tai sanotun työn-

tekijäliiton paikkakunnalla toimivan ammattiosaston edustajilla on oikeus valvoa ja osallistua luottamusmiesvaalien järjestämi- seen.

6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät

Pääluottamusmies

- toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpoli- tiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälittäjä- nä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä

- edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa pai- kallisessa sopimisessa

- valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudatta- mista sekä työrauhaa

- on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvot- telujärjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammattiosas- toihin ja alueorganisaatioon

Alueellinen pääluottamusmies

- suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Yrityksen työsuojeluvaltuutettu

- edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoimin- nassa koko yritystä koskevien asioiden osalta ja toimii tiedon- välittäjänä työsuojeluun liittyvissä asioissa

- tutustuu yrityksen työkohteiden työsuojeluun liittyviin suunnitelmiin

- seuraa yrityksen työterveyshuoltoa

- on yhteyshenkilö mahdollisten työpaikkojen työsuojeluval- tuutettujen välillä

- hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluval- tuutetulle kuuluvia tehtäviä sikäli kun ne eivät kuulu mahdolli- sen alueellisen tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimenku- vaan

TED

Alueellinen työsuojeluvaltuutettu

- suorittaa edellä tarkoitettuja yrityksen työsuojeluvaltuute- tulle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella Työpaikan työsuojeluvaltuutettu

- hoitaa työsuojelu lainsäädännön edellyttämiä työpaikan työ- suojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä

7 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus

1. Yrityksessä, jossa työssä olevien työntekijöiden määrä on enintään 9, pääluottamusmies on tarvittaessa oikeutettu saa- maan tilapäistä vapautusta työstään hänelle tässä sopimuksessa mainittujen luottamusmiestehtävien hoitamista sekä järjestöjen yhteisesti hyväksymään luottamusmiestehtäviä koskevaan kou- lutukseen osallistumista varten.

2. Työnantajan tulee kohdan 1. tarkoittamissa tapauksissa myöntää pääluottamusmiehen asiaa koskevan ilmoituksen saa- tuaan pääluottamusmiehelle asian hoidon edellyttämä määrä ti- lapäistä vapautusta työstä. Tilapäisen vapautuksen ajankohdasta pääluottamusmiehen on sovittava etukäteen työnantajan tai tä- män edustajan kanssa.

3. Pääluottamusmies on oikeutettu saamaan säännöllistä va- pautusta työstä edellä kohdassa 1. mainittuja tehtäviä varten seuraavasti:

Työssä olevat työntekijät	Vapautus h/viikko
10 – 24	2
25 – 49	2,5
50 – 99	5
100 – 149	8
150 –	0,291 x työntekijämäärä

Taulukossa 150 työntekijän tai sitä suurempien yritysten osal- ta säännöllisen vapautuksen määrä tunteina 4 viikon pituista

ajanjaksoa kohti saadaan kertomalla pääluottamusmiehen edus- tamien työntekijöiden lukumäärä tekstissä mainitulla kertoimel- la.

4. Ellei edellisessä kappaleessa tarkoitetun vapautuksen ajankohtaa ole määritelty etukäteen, on pääluottamusmies luot- tamusmiestehtävien niin vaatiessa oikeutettu saamaan em. tun- timäärän puitteissa vapautusta työstään sopimalla vapaan ajan- kohdasta etukäteen esimiehensä kanssa.

5. Pääluottamusmies suorittaa edellä 3. kohdassa tarkoite- tuissa tapauksissa hänelle tämän sopimuksen mukaan kuuluvat tehtävät ensisijaisesti säännöllisen vapautuksen aikana. Mikäli kiireellisen luottamusmiestehtävän hoito sitä välttämättä vaatii, on luottamusmies lisäksi oikeutettu saamaan sitä varten tilapäis- tä vapautusta työstään siten kuin edellä 1. ja 2. kohdissa on mää- rätty.

6. Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, työsuojelu- valtuutetun vapautus tehtävien hoitamista varten lasketaan si- ten, että työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden luku- määrä kerrotaan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapautuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona.

7. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijöiden edus- taja menettää työaikana tehtäviensä hoitamisen takia.

8. Jos työntekijöiden edustaja suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, makse- taan käytetyltä ajalta ylityökorvaus, mikäli muusta lisäkorvauk- sesta ei ole sovittu.

9. Korvattavalla ansiolla tarkoitetaan työntekijän edustajan omaa keskituntiansiota ilman yli- tai sunnuntaityökorotusta.

8 § Työntekijöiden edustajan palkka

1. Pääluottamusmiehelle, joka edustaa itsensä mukaan lukien vähintään 6 työntekijää, maksettavan palkan tulee määrältään vastata vähintään palkkaryhmittelynsä perusteella saatavaa ura- kan takuupalkkaa.

TED

Yrityksen tai alueen pääluottamusmiehelle sekä yrityksen tai alueen työsuojeluvaltuutetulle, joka edustaa vähintään kym- mentä työntekijää, maksetaan 1.3.2016 jälkeen erillinen tehtä- vien hoidosta johtuva 69,74 €:n kuukausikorvaus. Palkkajakso 2 viikkoa: korvaus 32,19 €/palkanmaksu. Palkkajakso 2 kertaa kuukaudessa: korvaus 34,87 €/palkanmaksu. Mikäli varaluotta- musmies hoitaa tehtäviä vähintään kaksi viikkoa, maksetaan korvaus hänelle. Korvaus on työssäoloajalta maksettavaa palk- kaa.

Xxxxxxxxxx edellytyksenä on, että edellä mainittu työntekijän edustaja on Rakennusliiton jäsen. Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajatehtäviä, on hän oikeutettu vain yhteen erillis- korvaukseen.

2. Pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimi- vaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipaikkaiseen työhön kuin missä hän oli edusta- jaksi valituksi tullessaan eikä häntä edustajatehtävän takia saa erottaa työstä. Häntä ei myöskään saa siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammatti- taitoaan vastaavaa työtä. Edellä mainittujen työntekijöiden edustajien ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tai sen alueyksikössä tapahtuvaa ansiokehitystä.

9 § Toimitilat ja tarvikkeet

1. Työnantaja osoittaa työntekijöiden edustajalle tämän teh- tävien hoitamiseen tarvittavat tilat tarpeellisine toimistovälinei- neen ottaen huomion rakennuskohteen olosuhteet.

2. Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuulu- vat yrityksessä tai työkohteessa käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat internet yhteyksineen ja sähköpostei- neen sekä monistus- ja postituspalvelut.

10 § Käynnit työkohteissa

1. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käydä toimialueensa työkohteissa, milloin se tehtävien suoritta-

miseksi on tarpeellista. Työmaakäynnistä on sovittava etukäteen esimiehen kanssa ja siitä on ilmoitettava asianomaisen työmaan johdolle.

2. Työnantaja korvaa työntekijöiden edustajalle sovittua mat- kustustapaa käyttäen syntyneet matkakustannukset ja maksaa matkapäiviltä säännöllisen työajan palkan.

11 § Oikeus osallistua koulutukseen

1. Työntekijöiden edustajille varataan sopimusosapuolten välisten koulutussopimusten mukaisesti tilaisuus osallistua kou- lutukseen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään edustajatehtävän hoitamisessa.

12 § Työsuhdeturva

1. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisa- noa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain sii- nä tapauksessa, että heille ei voida tarjota ammattitaitoa vastaa- vaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella. Mikäli taloudellinen tai tuotannollinen irtisanominen tai lomautus kohdistuu luotta- musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena ilmoituksen mu- kaan toimineeseen varamieheen, työnantajalla on tarvittaessa velvoite selvittää, ettei toimenpide johdu henkilöstön edustajan tehtävien hoitamisesta.

2. Muilla kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ei pää- luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa muuten kuin työsopimuslain mukaisilla edellytyksillä.

3. Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- muksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huo- nompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

4. Jos pääluottamusmiehen, alueellisen pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän so- pimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työpaikassa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toi- mihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on työsuojeluvaltuu-

TED

tetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä työsopimuslain perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toi- mivat sijaisina.

6. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määrä- yksiä on sovellettava myös 5 §:n mukaisesti asetettuihin ehdok- kaisiin (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalis- sa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

7. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyk- siä on sovellettava yrityksen tai alueen pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen. Ilmoitus irtisa- nomisesta tai lomauttamisesta voidaan kuitenkin antaa kuuden kuukauden määräajan kuluessa niin, että ilmoituksen tarkoittama toimenpide astuu voimaan jälkisuojan päättymisen jälkeen.

8. Työsuojeluvaltuutettu voidaan kausiluontoisessa työssä lomauttaa kauden päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä, kun hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vas- taavaa työtä työpaikalla tai hänen työllistämisensä edellyttäisi vielä muualla työskentelevän työntekijän lomauttamista tai irti- sanomista kesken jo aloitetun urakan.

Työsuojeluvaltuutetulla on etuoikeus työhön, joten hänet kut- sutaan töihin seuraavan kauden alkaessa ensimmäisten joukossa.

9. Ehdokassuoja ja jälkisuoja eivät estä työnantajaa lomaut- tamasta tai irtisanomasta kausiluontoisessa työssä työskentele- vää työntekijää työkauden päättyessä tuotannollisella ja talou- dellisella syyllä.

13 § Oikeus tietojen saantiin

1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada neljännesvuosittain tietoonsa yrityksen työntekijöiden nimet ja palkkaryhmät sekä työsuhteitten alkamisajat. Tiedot tulee saada myös mies- ja nais- puolisten työntekijöiden ansiotasosta, sen koostumuksesta ja kehityksestä siten, että selvitys annetaan työntekijöiden keski- tuntiansiosta aikatyössä, keskituntiansiosta urakkatyössä ja kes- kituntiansiosta tehdyltä työajalta.

Yrityksissä, joihin on sovittu alueellinen pääluottamusmies- järjestelmä, pyritään emo tiedot antamaan myös alueellisesti työntekijöitä edustavalle pääluottamusmiehelle.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada RISS:n, UTS:n ja AYM:n perusteella näissä sopimuksessa tarkoitettuja tietoja ja selvityksiä. Lisäksi pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto toimialueensa työkohteista.

3. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tehtävänsä hoitoa varten tarpeelliset tiedot.

4. Työntekijän työsuhteeseen liittyvän epäselvyyden ja eri- mielisyyden selvittämiseksi on pääluottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Pääluottamusmiehellä, alueellisella pääluottamusmiehellä sekä työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueel- laan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpai- kalla olevasta työvoimasta. Tietojen tulee olla kirjallisesti saata- villa mikäli mahdollista ennen aliurakoitsijan töiden aloittamista.

6. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tutustua työaikakirjanpitoon siten, kun työaikalaissa on säädetty.

7. Työnantaja hankkii pääluottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja työsuojelumääräykset.

TED

14 § Työntekijöiden edustajan vastuu

1. Työntekijöiden edustaja on työsuhteessa työnantajaan sa- massa asemassa kuin muut työntekijät. Hänellä on velvollisuus henkilökohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työn- johdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2. Työntekijän edustaja vastaa siitä, että työnantajan hänelle antamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu.

15 § Neuvottelujärjestys

Yrityksessä syntyneet erimielisyydet pyritään ratkaisemaan yrityksessä. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siirre- tään liittojen välisiin neuvotteluihin.

16 § Sopijapuolten vastuu

Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustami- ensa jäsenten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudattamaan työehtosopimuksen mukaista työrauhaa sekä sel- vittämään erimielisyydet neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

17 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 20.3.2014 ja on voimassa tois- taiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 20. päivänä maaliskuuta 2014 PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry

MAALAUSALAN TYÖNTEKIJÄIN VUOSILOMIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Vuosilomalain (162/2005) lisäksi sovitaan noudatettavaksi toiselta puolen Pintaurakoitsijat ry:n ja toiselta puolen Raken- nusliiton välillä solmitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäin vuosilomista ja vuosilomakorvauksista seuraavia määräyksiä, joiden tarkoituksena on luoda edellytykset työnte- kijän lomanvietolle vuosilomalaissa tarkoitettuna lomakautena.

2 § Vuosiloman pituus

Työntekijän oikeus vuosilomaan ja loman pituus määräytyvät vuosilomalain mukaan.

3 § Vuosiloman antaminen

Työntekijän kesäloman ja talviloman ajankohdan päättää työnantaja sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt toiveensa lo- man ajankohdasta. Työnantaja antaa mahdollisuuksien mukaan loman työntekijän esittämän toiveen mukaisesti. Kesäloma an- netaan 2.5.–30.9. välisenä aikana ja talviloma 1.10.–30.4. väli- senä aikana vuosilomalain sallimin poikkeuksin.

Vuosiloma pidetään ennen työsuhteen päättymistä, mikäli työntekijä esittää asiaa koskevan pyynnön. Tämä koskee tilan- teita, joissa työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.

Määräaikaisessa työsuhteessa pyyntö on esitettävä työsopi- musta solmittaessa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa pyyntö esitetään viimeistään vuorokauden sisällä, kun työntekijä on saanut tietoonsa työnantajan suorittaman irtisanomisen.

VLS

Kun työntekijä irtisanomisilmoituksen saatuaan pyytää vuo- silomansa pitämistä työsuhteensa aikana, työnantaja päättää al- kaako vuosiloma irtisanomisaikana vai siirretäänkö työsuhteen päättymistä siten, että vuosiloma alkaa aiemmin ilmoitetusta työsuhteen päättymisestä lukien.

Esimerkki:

Työntekijän työsuhde irtisanotaan kahden viikon irtisa- nomisajalla päättymään 7.11. Työntekijällä on pitä- mätöntä vuosilomaa 12 päivää (2 viikkoa), jotka hän ilmoittaa pitävänsä. Työnantaja kirjoittaa tällöin työ- todistukseen/työsopimuksen päättämisilmoitukseen työ- suhteen päättymispäiväksi 22.11. ja merkitsee siihen pidetyt lomapäivät.

Työntekijällä on oikeus ylimääräiseen vapaaseen, mikäli hä- nellä ei ole täyttä lomaoikeutta, kuitenkin niin, että vapaan ja mahdollisesti ansaitun kesäloman pituus on yhteensä enintään kaksi viikkoa. Työntekijän tulee ilmoittaa halukkuudestaan yli- määräiseen vapaaseen työsopimusta solmittaessa.

❑ Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijällä ei ole oikeutta siirretyssä työsuhteen päät- tämistilanteessa vuosiloman ajalta sairausajan palkkaan eikä oikeutta siirtää lomaansa vuosilomalain 5 luvun 26

§:n mukaisissa tilanteissa.

Mikäli työmaa tai yritys suljetaan vuosiloman ajaksi, ovat ne työntekijät, jotka eivät ole vuosilomalla tai edellisessä kappa- leessa tarkoitetulla ylimääräisellä vapaalla ja joita ei ole tilapäi- sesti sijoitettu käynnissä oleviin työkohteisiin, lomautettuina.

4 § Palkan erääntyminen vuosiloman yhteydessä

Milloin työmaan tai yrityksen työntekijät ovat samanaikaises- ti vuosilomallaan, on vuosiloman alkamista lähinnä oleva per-

jantai palkanmaksupäivä. Sisään jäänyt laskenta-ajan palkka maksetaan loman päättymistä lähinnä seuraavana perjantaina.

Xxxxxxx yllä mainitun työmaan tai yrityksen työntekijä irtisa- noutuu työmaan lomajakson kestäessä, maksetaan hänen loppu- tilinsä työmaan lomajakson päätyttyä viimeistään kolmannen työpäivän päättyessä.

5 § Lomaraha

Tässä sopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lo- makorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonai- suutta.

Lomarahan määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työs- säolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä pal- kasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Kesken olevassa urakassa toimitetaan väliarvio. Koululaisten ja opiske- lijoiden lomarahan määrä on 14,0 %.

Lomarahasta maksetaan kesälomaosuutta vastaava määrä (14

%) kesälomaa edeltävässä tilissä ja talvilomaosuutta vastaava määrä (4,5 %) talvilomaa edeltävässä tilissä. Paikallisesti voi- daan sopia, että lomaraha (18,5 %) maksetaan jokaisen tilin- maksun yhteydessä. Sopimus on solmittava aina kirjallisena noudattaen muilta osin TES:n 3 §:n paikallista sopimusta koske- via määräyksiä. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä siihen mennessä ansaittu lomaraha koko- naisuudessaan.

❑ Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxxxx ei saa edes lyhytaikaisissa työsuhteissa sisäl- lyttää aikapalkkoihin tai urakkahintoihin. Työntekijällä, joka työsuhteensa kestäessä on ollut työssä vähemmän kuin neljänätoista (14) päivänä, ei ole oikeutta lomara- haan, jos hän itse päättää työsuhteensa tai jos työnantaja purkaa hänen työsuhteensa työsopimuslain nojalla.

VLS

5a § Xxxxxxxx perhevapaan ajalta

Perhevapaiden (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaan) ajalta työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien loma- palkka ja xxxxxxxx määräytyy seuraavasti: Xxxxxxxxxx perheva- paan aikana kertyneeltä lomapäivältä työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa työsopimuksen mukaisen tuntipalkkansa.

Esimerkki:

Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2,5 lomapäivää kuukaudessa: 2,5 lomapäivää x työsopimuksen mukainen tunti- palkka x 12 = kuukauden ajalta kertyvä lomarahan määrä.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan pe- rusteella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus.

Esimerkki:

Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2 lomapäivää kuukaudessa: Kuukauden aikana on 21 työpäivää, josta työnte- kijä on ollut perhevapaalla 5. Lomarahana kyseisen kuukauden perhevapaalta maksetaan: 2 lomapäivää x työsopimuksen mu- kainen tuntipalkka x 12 x 5/21 (23,8 %).

Suositus

Liitot suosittelevat, että kertyneet lomat pidetään ja lomarahat maksetaan heti perhevapaan päätyttyä (HUOM. Ennen mahdol- lisen hoitovapaan alkamista.)

5b § Lomaraha sairausajalta

Lomarahaa kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta makse- tusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräyty- misvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoise- na lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden.

Lomarahaa alkaa kertyä edellä olevan määräyksen mukaises- ti sairaus- ja tapaturma-ajalta 1.9.2013 tai sen jälkeen maksetus- ta palkasta.

6 § Voimassaoloaika

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2012 ja on voimassa toistaiseksi.

Tämä sopimus voidaan irtisanoa päättymään yhden (1) kuu- kauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtoso- pimuksen kanssa.

Helsingissä 8. päivänä huhtikuuta 2012 PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry

VLS

YLEISSOPIMUS

Lähtökohtia

Pintaurakoitsijat ry ja Rakennusliitto pyrkivät edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa niin liittojen välillä kuin työpaikoillakin sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

YS

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistys- organisaatioissa, eikä heitä saa tämän

johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä kä- siteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oi- keutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana so- pimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut

Jommankumman liiton esittäessä työmarkkinaneuvotteluja tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osallisliittojen asiamiehillä, toimitsijoilla tai muilla niiden ni- meämillä edustajilla on oikeus työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan tarkoitukseen sopivasta ajasta paikalla olevan tai muutoin työmaasta vastaa- van asianomaisten työnantajan edustajan kanssa.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työn- antaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähin- tään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Voimassaolo

YS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistai- seksi. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisa- nomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä joulukuun 9.päivänä 1997 SUOMEN MAALARIMESTARILIITTO ry RAKENNUSLIITTO ry

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

UTS

1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toi- meksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällai- seen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä ali- hankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimit- tamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnanta- jalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihan- kinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kut- sutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi. Alihankintaa tai työvoi- man vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa ali- hankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädän- töä.

2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeukselli- sesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoitta- maan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoi- maa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työnteki- jät työhönsä entisin palkkaeduin. Työsopimukselle ei saa antaa

sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asias- sa on työsopimus.

3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työ- huippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälinei- den tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa xxxx- xxxxxx yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rin- nalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä sel- vittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskente- lyyn liittyvät kysymykset.

Vuokratyövoiman käytön periaatteet käsitellään YT-menette- lyssä. Yhteistoimintalain 17 §:n 2 ja 3 momenttia ei noudateta rakennusalalla silloin, kun vuokratyöntekijöitä on tarkoitus ot- taa UTS-sopimuksen 3 kohdan mukaiseen tarpeeseen vähintään viikoksi ja enintään kahdeksi kuukaudeksi. Muissa tapauksissa menettelytavat sovitaan YT -menettelyssä.

Yritysten tulee luopua vuokratyövoiman käytöstä ennen omien työntekijöiden lomauttamista tai irtisanomista.

4 Tilaajan vastuu

Aliurakoitsijan ja -hankinnan antajan, jäljempänä tilaaja, vas- tuu sopimuskumppaninsa työntekijän työsuhteesta johtuvista saatavista määräytyy seuraavasti:

Tilaaja vastaa viime kädessä siitä, että aliurakoitsijan tai

-hankkijan työntekijän palkka, jonka työntekijä on ansainnut ti-

UTS

laajan työmaalla, tulee maksetuksi. Tilaaja vastaa niin ikään sii- tä, että aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän tilaajan työ- maalla ansaitsema lomakorvaus ja mahdolliset urakan pohjara- hat tulevat maksetuksi.

Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista työntekijä tai luottamusmies ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeis- tään seitsemäntenä kalenteripäivänä sen jälkeen kun saatava työehtosopimuksen mukaan olisi tullut työntekijälle maksaa.

5 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 19.4.2010 ja on voimassa tois- taiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 19. päivänä huhtikuuta 2010 PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry

KOULUTUSSOPIMUS

1. Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutus- tilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys keskitunti- ansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuo- lella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta ope- tusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja mui- den kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suo- riteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurs- sin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

2. Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävät koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jol- loin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi. Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis-

KTS

työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuoje- luvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä eri- koiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten 1 koh- dassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan pai- kallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tule- vassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevana kou- lutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosit- televat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsen- liitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestel- miä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjes- tämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutus- tarjonnan toteutumista.

3. Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä ly- hyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilai- suus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päin- sä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pää- luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mah- dollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi es- tettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdolli- simman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin

alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen. Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tar- koitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomai- sesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilai- suus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

4. Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulu- tuslaitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulu- tustapahtumassa ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, vara- pääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuute- tulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehel- le heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauk- sen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä ole- ville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamus- miestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammatti- osaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vä- hintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansion- menetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle ai- heutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

KTS

❑ Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet toteavat, että Koulutussopimuksen tekstin muutoksella ei ole tarkoitettu lisätä työnantajan kustan- tamia kursseja nykyisestä, ainoastaan järjestää kursseja muuallakin kuin Siikarantaopistossa. Työnantajia edus- tavien tahojen osallistumista kurssien sisältöön pidetään molemmin puolin toivottavana.

5. Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6. Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 19.4.2010 ja on voimassa tois- taiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä huhtikuun 19. päivänä 2010 PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYS-

JÄSENMAKSUJEN PERINNÄSTÄ

Pintaurakoitsijat ry ja Rakennusliitto ry ovat sopineet aiemmin keskusjärjestöjen välisen sopimuksen pohjalta ammattiyhdistys- jäsenmaksujen perinnästä. Tällä sopimksella ei ole tarkoitus muuttaa keskusjärjestöjen asiempaa käytäntöä tai sopimusta si- sällöllisesti, vaan ainoastaan saattaa ajan tasalle käytetyt tekstit. Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä on sovittu seuraavaa:

1 §

Jäsenmaksujen perinnän perusteena on ennakonperinnän alai- nen palkka

2 §

Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausit- tain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perusteella. Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnanta- jan harkinnan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistys- jäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työn- antaja tilittää perityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton pankkitilille.

3 §

Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimis- tään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee pe- rityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä.

AYM

Mikäli selvityksessä on tietoa työntekijöistä, jotka ovat teh- neet perintäsopimuksen työnantajan kanssa mutta, joilta työn- antaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työntekijöiden osal- ta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Jäsenmak- sujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuun ottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä.

4 §

Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Pintaurakoitsijoiden hyväksymää jä- senmaksujen perintäsopimusta.

5 §

Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irti- sanotaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Pintaurakoitsijoiden hyväksymää päät- tymisilmoitusta.

6 §

Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Pintaurakoitsijoille kuu- kautta ennen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoitetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voi- da tänä aikana muuttaa, ellei muutos johdu työttömyyskassa- maksun muutoksesta joko lain tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen takia.

7 §

Mikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lu- kien ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työn- antajatilittäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua.

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2012 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuk- sen kanssa.

Helsingissä 8. päivänä maaliskuuta 2012

PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry

AYM

RAKENNUS- JA KORROOSIONESTO- MAALAUKSEN SUOJAUTUMISOHJEET

SUO

Maalausalalla erityistä haittaa aiheuttavat ensisijaisesti työssä käytettävistä maaleista, maalinpoistoaineista ja tasoitteista haih- tuvat liuottimet sekä ruiskutussumu ja hiontapöly.

Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan materiaalintoimittajiin, suun- nittelijoihin, rakennuttajiin, urakoitsijoihin sekä työntekijöihin, jotta käytettävät materiaalit valitaan sekä työt järjestetään siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaratekijöitä ter- veydelle ja siten tarvetta henkilönsuojainten käyttöön maalaus- alan töitä tekeville sekä muille henkilöille.

Työnantaja toimittaa työmaalle vain sellaisia materiaaleja, joissa on säädöstenmukaiset pakkausmerkinnät, sekä kustakin tuotteesta käyttöturvallisuustiedotteen. Työnantaja antaa työnte- kijöiden käyttöön veloituksetta työtehtävien mukaiset henkilön- suojaimet suomenkielisine (ja tarvittaessa ruotsinkielisine) käyttöohjeineen.

Jos työntekijä huomaa puutteita työmaalle toimitettujen ma- teriaalien pakkausmerkinnöissä, käyttöturvallisuustiedotteissa tai henkilönsuojaimissa, hänen on välittömästi ilmoitettava siitä työnantajalle. Työnantajan velvollisuus on tällöin korjata havai- tut puutteet viipymättä.

Työntekijän tulee käyttää annettuja henkilönsuojaimia ohjei- den mukaisesti ja hän vastaa niiden puhdistuksesta käytön jäl- keen ja säilytyksestä ohjeiden mukaisesti.

1. Henkilönsuojaimet

Henkilönsuojaimet ovat henkilökohtaisia tai ne on jokaisen käyttäjän jäljiltä tarkoituksenmukaisesti puhdistettava (desin- fioitava).

Olosuhteiden niin vaatiessa:

- Kuulonsuojaimia on käytettävä, mikäli työkohteessa on me- lua (yli 85 dB A).

- Hengityksensuojaimia on käytettävä, mikäli työskentelypai- kan ilmassa on suojautumista edellyttäviä epäpuhtauksia.

- Silmänsuojaimia on käytettävä, jos työskentely voi aiheuttaa silmissä kutinaa, ärsytystä tai tulehdusta.

2. Suojautuminen eri työvaiheissa eri tuotteilla Jaottelu työn keston mukaan

a) Jatkuva työskentely = Suojautumista vaativaa työtä teh- dään pääsääntöisesti yli 2 tuntia työpäivässä.

b) Väliaikainen työskentely = Suojautumista vaativaa työtä tehdään satunnaisesti ja lyhyen aikaa kerrallaan enintään 2 tun- tia työpäivässä, korkeintaan 1-2 kertaa viikossa.

Käytettävät suojaimet vähimmäistason mukaan

2.1 Koneelliset tasoitetyöt

- Kuulonsuojain, standardi EN 352-1

- Hengityksensuojain FFP2S, standardi EN 149

- Suojakäsineet, standardi EN 388 mukaiset tai nahkapintaiset CE-hyväksytyt

- Suojalasit, standardi EN 166/167

2.2 Hiontatyöt

a) Jatkuva työskentely

- Hengityksensuojain, moottoroitu hiukkassuodattimella va- rustettu koko- tai puolinaamari, standardi EN 12942

- Suojakäsineet, standardi EN 388 mukaiset tai nahkapintaiset CE-hyväksytyt

- Suojalasit, standardi EN 166/167

SUO

b) Väliaikainen työskentely

- Hengityssuojain FFP2S, standardi EN 12942

- Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

- Suojalasit, standardi EN 166/167

2.3 Maalinpoisto

2.3.1 Mekaaninen maalinpoisto

- Kuulosuojaimet tarvittaessa, standardi EN 352-2

- Hengityksensuojain FFP2S, standardi EN 149

- Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

- Suojalasit, standardi EN 166/167

2.3.2 Kemiallinen maalinpoisto

- Hengityksensuojain, kaasunsuodattimella varustettu mootto- roitu koko- tai puolinaamari, standardi EN 140

- Suojakäsineet, standardi EN 374

- Soveltuva suojavaatetus

2.3.3 Lämpöön perustuva maalinpoisto

- Hengityksensuojain, kaasunsuodattimella varustettu mootto- roitu koko- tai puolinaamari, standardi EN 140

- Suojakäsineet, standardi EN 407 mukaiset

- Soveltuva suojavaatetus

2.4 Tela/sivellinmaalaus vesiohenteisilla maaleilla

- Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

2.5 Tela/sivellinmaalaus liuotteita sisältävillä maaleilla tai lakoilla (alkydi, epoksi, polyuretaani yms)

- Hengityksensuojain, kaasunsuodattimella varustettu mootto- roitu koko- tai puolinaamari, standardi EN 136

- Suojakäsineet, käytettävän tuotteen mukaan valittava, esim. standardi EN 374 mukaiset

- Soveltuva suojavaatetus

2.6 Ruiskumaalaus vesiohenteisilla maaleilla

a) Jatkuva työskentely

- Hengityksensuojain, kaasun- ja hiukkassuodattimella varus- tettu moottoroitu tai paineilmakäyttöinen kokonaamari, esim. standardi EN 140

- Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

- Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu)

b) Väliaikainen työskentely

- Hengityssuojaimet FFP2S, standardi EN 149

- Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

- Soveltuva suojavaatetus

2.7 Ruiskumaalaus liuotteita sisältävillä maaleilla (alkydi, epoksi, polyuretaani yms.)

a) Jatkuva työskentely

- Hengityksensuojain, kaasun- ja hiukkassuodattimella varus- tettu moottoroitu tai paineilmakäyttöinen kokonaamari, stan- dardi EN 136

- Suojakäsineet, standardi EN 374 mukaiset

- Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu), standardi EN 14605

b) Väliaikainen työskentely

- Hengityksensuojain, kokonaamari varustettuna kaasun- ja hiukkassuodattimella, standardi EN 136

- Suojakäsineet, standardi EN 374 mukaiset

- Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu)

2.8. Suihkupuhdistus

- Kuulonsuojaimet, standardi EN 352-1

- Hiekkapuhaltajan suojahuppu (kypärä)

SUO

- Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

- Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu) ja pölynsuoja-alushaalari

2.9. Tela/sivellinmaalaus liuotteita sisältävillä epoksi- ja polyuretaanimaalaeilla tai pinnoitteilla

a) Jatkuva työskentely

- Hengityksensuojain, kaasun- ja hiukkassuodattimella varus- tettu moottoroitu tai paineilmakäyttöinen kokonaamari, stan- dardi EN 136

- Suojakäsineet, standardi EN 374 mukaiset (nitriilikumi)

- Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu), standardi 14605

b) Väliaikainen työskentely

- Hengityksensuojain, kokonaamari varustettuna kaasun- ja hiukkassuodattimella, standardi EN 136

- Suojakäsineet, standardi EN 374 mukaiset (nitriilikumi)

- Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu)

STANDARDIT

Kuulonsuojaimet

EN 352-1: Etupäässä sangalliset kupusuojaimet päivittäiseen käyttöön

EN 352-2: Etupäässä tulppasuojaimet päivittäiseen tai hetkit- täiseen käyttöön

Suojakäsineet

EN 374: Suojakäsineet kemikaaleja vastaan (käsineiden ma- teriaalina ovat esim. luonnonkumi, nitriili, neopreeni, PVC)

EN 388: Suojakäsineet mekaanisia (pöly, hankaus jne.) vaa- roja vastaan (käsineiden materiaalina ovat mm. nahka, nitriili)

EN 407: Suojakäsineet kuumuutta vastaan

Suojalasit

EN 166/EN 167: Suojalasit naarmuuntumissuojatuilla polykarbonaatti(muovi)linsseillä

Hengityksensuojaimet

EN 136: Moottoroitu tai vaihdettavilla suodattimilla varustet- tu kokonaamari runsasta pölyä ja maalihöyryä vastaan

EN 140: vaihdettavilla suodattimilla varustettu puoli- tai ko- konaamari pölyä ja maalihöyryjä vastaan

EN 12942: Moottoroitu hiukkassuodattimella varustettu koko- tai puolinaamari

EN 149: Kankaasta valmistettu kertakäyttö tyyppinen suoja ilman epäpuhtauksia vastaan (pöly)

FFP2S: Uloshengitysventtiilillä varustettu suoja ilman epä- puhtauksia vastaan (pöly). P2 ilmaisee suojaustason (kategoria P1-P3). P3 on tehokkain suoja hienoja pölyjä vastaan.

Suojavaatetus

Normaali haalareista poikkeavalla suojapuvulla tarkoitetaan joko kuivia hiukkasia tai kemiallisilta nesteiltä suojaavia puku- ja. Puvut on valmistettu liukkaasta monikerrosmateriaalista,

jonka tarkoitus on olla päästämättä haitallisia aineita iholle. SUO

URAKKATYÖN YLEISMÄÄRÄYKSET

1. URAKKATYÖ

Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia ennen työn tai työvaiheen aloittamista, että työ tehdään urakkatyönä. Työ- maan olosuhteiden mahdollistaessa urakkatyön tavoitteena on, että hinnoittelussa mainitut työt suoritetaan urakkatyönä.

2. URAKKAPALKKA

Urakkatyön tekijälle maksetaan takuupalkkana työntekijän sopimustuntipalkka seuraavin lisäyksin:

a) Palkkaryhmiin I ja II kuuluville vähintään palkkaryhmän II suuruinen korvaus

b) Muihin palkkaryhmiin kuuluville vähintään palkkaryhmän V suuruinen korvaus

3. URAKKATYÖMÄÄRÄYS

Työnantaja tai hänen edustaja antaa viimeistään urakkatyön alkaessa allekirjoituksellaan vahvistaman määräyksen, josta on selvittävä ainakin seuraavat asiat:

– Urakkatyön suorittajat

UR

– Kohteen osoitetiedot

– Urakan hintaperuste, työehtosopimus tai muu työehtosopi- muksen vähimmäistason täyttävä hinnoitteluperuste yksikkö- tai kokonaishinnoin.

– Urakan arvioitu alkamis- ja päättymispäivä

Urakkatyötä koskevassa määräyksessä tai erillisessä työseli- tyksessä tulee määritellä ainakin käsiteltävät rakennusosat sekä niihin suoritettavat käsittelyt.

Mahdolliset muutokset työselitykseen työnantaja tai hänen edustajansa antaa kirjallisesti.

Urakkasopimus voidaan tehdä molempien osapuolten yhtei- sesti hyväksymänä kokonaishintaurakkana, johon voidaan sisäl- lyttää kaikki kohteen työt.

4. URAKKATYÖN SUORITTAMINEN JA LAATU

Työtekijät sitoutuvat noudattamaan työselityksen määräyk- siä. Mikäli työntekijä huomaa työssään seikkoja, jotka vaaranta- vat annetun aikataulun, laatutason saavuttamisen, tulee niistä il- moittaa työnantajalle tai hänen edustajalle viipymättä.

Mikäli työnantaja tai hänen edustaja huomaa puutteita työse- lityksen noudattamisessa tai laatutasossa, tulee näistä ilmoittaa viipymättä työntekijöille.

Työnantajalla on, keskusteltuaan asiasta ensin työntekijän tai urakkatyökunnan etumiehen kanssa, oikeus tarvittaessa lisätä tai vähentää työvoimaa urakkatyökohteeseen määriteltyään en- sin työn valmiusasteen.

5. HINNOITTELEMATTOMAT TYÖT

Hinnoittelemattomista töistä voidaan sopia urakkahinta tai tehdä ne sopimustuntipalkalla. Odotustunneista maksetaan työntekijän sopimustuntipalkka.

6. URAKKATYÖTÄ KOSKEVA KIRJANPITO

Työntekijä tekee ja allekirjoittaa tilijaksoittain työnantajalle tunti-ilmoituksen. Tunti-ilmoituksessa tulee eritellä urakkatun- nit ja urakan ulkopuoliset tunnit. Osapuolet sopivat etukäteen, miten tilaajalle tehtävät laskutyöt kuitataan.

7. URAKKATYÖN MITTAAMINEN, UR

LASKENTA JA MAKSAMINEN

Urakkatyö mitataan, kun työ tai sen osa on kokonaisuu- dessaan valmis. Pitkäkestoisissa urakoissa suoritetaan välimit- tauksia sopivien työvaiheiden valmistuttua noin kuukauden vä- lein.

Työ on maksettava, kun työnantaja on hyväksynyt työn ja (mahdolliset) omasta työstä aiheutuneet puutteet on korjattu.

Mikäli työkunta ei korjaa työssään olleita virheitä, voi työn- antaja teettää työn valmiiksi toisilla työntekijöillä ja näiden täs- tä työstä saama palkka vähennetään työkunnan ansiosta. Muut kuin oman työn korjaukset tehdään sopimustuntipalkalla.

Urakka on mitattava ja laskettava kymmenen (10) työpäivän aikana sen valmistuttua.

Mittauksen ja laskemisen ajalta maksetaan sopimustunti- palkka.

Osapuolet voivat sopia, että vain toinen osapuoli suorittaa mittauksen ja laskennan, mutta se on edellä mainitun ajan aika- na toisen osapuolen allekirjoituksella varmistettava. Luottamus- mies voi edustaa työtekijää mittauksen ja laskennan osalta.

Urakka-ansio joka ylittää ennakkoon maksetut urakan etu- maksut suoritetaan seuraavana tilipäivänä, edellyttäen että las- kelma on ollut työnantajalla 5 päivää ennen tilipäivää. Liikaa maksettu ennakko voidaan kuitata myöhempien tilien maksami- sen yhteydessä.

UR

SISÄPUOLISTEN URAKKATÖIDEN YLEISMÄÄRÄYKSET

URAKKAHINNAT OVAT PERUSHINTOJA TAVANOMAISISSA ASUINKERROSTALOISSA JA TOIMISTORAKENNUKSISSA SEKÄ VASTAAVISSA, JOISSA TILAT JAKAANTUVAT ERILAISIIN HUONEISIIN.

1–2-kerroksissia rivi-, rinne- ja luhtitaloissa sekä omakoti- ja paritaloissa nostetaan perushintoja 20 %.

PERUSHINNAT SISÄLTÄVÄT

A) Hinnat ovat käsityöhintoja lukuun ottamatta koneellisia ta- soitetöitä

B) Maalien, tasoitteiden, silotteiden ym. työmateriaalien sekoi- tuksen ja ohentamisen käyttöä varten

C) Suojauksen valmiilla kohdesuojilla (ei koske lattioiden suo- jausta eikä esim. ikkunakarmien ja jalkalistojen teippauksia) sekä putkien rasvaukset tasoitetöissä

D) Käsittelyn rajoituksineen, jollei sitä erikseen työvaiheessa ole hinnoiteltu

E) Hionnan ja pölynpoiston käsittelyjen välillä

F) Työstä syntyneiden jätteiden (maalipurkit, hiomapaperit,

suojat yms) työselityksen mukainen käsittely ja vienti työ- UR maalla sovittuun paikkaan (kerroksessa). Käsittely ei sisällä harjausta, imurointia eikä pesua

G) Työvaiheesta syntyneiden tasoiteroiskeiden poiston mm. ta- soittamista seinistä, lattioista, vesiputkista sekä isompien ta- soitekokkareiden kasaaminen työpisteen lähettyvillä ole- vaan tyhjään säkkiin/jätekärryyn

H) Työturvallisuusmääräysten mukaisten suojainen käytön

I) Työvälineiden ja -koneiden päivittäiset puhdistukset ja pie- nimuotoiset huoltotyöt

J) Xxxxxxx vastaanotto ja kanto kerroksiin tai sisätiloihin. Vas- taanotettavien tavaroiden tulee sijaita ulko-oven läheisyy-

dessä. Tasoitteiden nostossa kerroksiin apuina tulee olla nosturi tai vastaava apuväline. Pieniä määriä voidaan kantaa käsin.

Pienellä määrällä tarkoitetaan maalaustöissä tarvikkeita, jot- ka kannetaan esim. palatessa ruoka- ja kahvitauolta. Tasoite- työssä niissä tasoitemääriä, jotka kuuluvat käsintasoituksen

/ kipsilevynauhoituksen yhteydessä. Urakkahintoihin kuu- luva siirtomatka on noin 40 metriä sekä enintään 2 kerros- väliä.

Tasoitekoneiden, ilmakompressorin ja telineiden ym. vas- taavien vastaanotto, toimintakuntoon laitto sekä urakkatyön loputtua niiden purkaminen/siirtäminen eivät kuulu urakka- hintoihin. Sen sijaan niiden siirto urakkatyön aikana kuuluu hintaan edellisen kappaleen mukaisesti.

K) Tasoitetyön hintoihin sisältyy kulmien hionta maalaustyötä varten. Tasoitepinnassa ei saa olla viimeistelyä haittaavia koloja tai naarmuja, mutta vähäiset kantin jäljet sallitaan

HINNOITTELEMATTOMAT TYÖT

– Telineiden kasaus ja purku.

– Suojakehikoiden (ikkuna yms.) teko.

– Pyöreät pilarit.

UR – Muu kuin perushintojen kohdassa F mainittu siivous.

LISÄHINNAT

– Omien käsityökalujen käytöstä maksetaan työkalukorvausta 1,68 €/päivä.

– Omien tasoitekoneiden tai maaliruiskujen käytöstä sovitaan paikallisesti.

– Rappukäytävien katon, seinien ja lattian käsittelyissä perus- hintoja korotetaan 25 %.

– Jos huonekorkeus on yli 3,2 metriä, korotetaan seinä- ja kat-

Document Metadata

Table of Contents

MAALAUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS URAKKA- HINNOITTELUINEEN 1.3.2016–28.2.2017

Document Metadata