SUO M EN SÄ ÄDÖ S KO KO ELMAN
SUO M EN SÄ ÄDÖ S KO KO ELMAN
SOPIMUSSARJA
Julkaistu Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2022
67/2022
(Suomen säädöskokoelman n:o 872/2022)
Valtioneuvoston asetus
vuoden 1992 Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopi- muksen III liitteen II osan muutoksista
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Vuoden 1992 Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopi- muksen (SopS 2/2000) III liitteen II osaan Lübeckissä 20 päivänä lokakuuta 2021 HELCOM-komission suosituksella 42–43/2 tehdyt muutokset ovat voimassa 20 päiväs- tä lokakuuta 2022 niin kuin niistä on sovittu.
Tasavallan presidentti on hyväksynyt muutokset 9 päivänä syyskuuta 2022.
2 §
Liitteen muutosten määräykset ovat asetuksena voimassa.
3 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2022.
Helsingissä 27.10.2022
Ympäristö- ja ilmastoministeri Xxxxx Xxxxxxx
Lainsäädäntöneuvos Xxxxxxxxx xxx Xxxxx
Liite
Tarkistettu III liite "Arviointiperusteet ja toimet maalta tulevan kuormituksen ai- heuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi"
II Osa; Maataloudesta aiheutuvan pilaantu- misen estäminen
1 Sääntö; Yleiset määräykset
Tämän sopimuksen asiaankuuluvien osien mukaisesti sopimuspuolten on toteutettava jäljempänä esitetyt toimenpiteet sekä otettava huomioon ympäristön kannalta paras käytän- tö (BEP) ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) maataloudesta aiheutuvan pilaantumi- sen vähentämiseksi. Sopimuspuolten on laa- dittava ohjeet, jotka sisältävät jäljempänä esi- tetyt osiot, ja raportoitava komissiolle.
2 Sääntö; Kasvinravinteet
1. Määritelmät
III liitteen II osan säännössä 2 sovelletaan seuraavia määritelmiä:
1. “Ympäristöystävällisesti” tarkoittaa tapaa (tehdä jotain), jolla varmistetaan mahdolli- simman vähäiset tai vähiten kielteiset vaiku- tukset läheisiin vesistöihin, maaperään, ilma- kehään ja elinympäristöihin.
2. “Ravinneylijäämä” tarkoittaa sitä, että ra- vinnetaseen positiivinen ylijäämä on yhtä kuin maahan päätyvien ja siitä poistuvien ra- vinteiden välinen erotus suhteessa käytössä olevaan maatalousmaahan. Maahan päätyy ravinteita kasvijätteen sisältämänä typpe- nä/fosforina, siemeniin sitoutuneena typpe- nä/fosforina, ilmakehästä peräisin olevana typpenä, palkokasveihin sitoutuneena typpe- nä sekä kivennäislannoitteissa ja orgaanisissa lannoitteissa, ja ravinteita poistuu korjatun sadon/nurmen mukana.
3. “Ravinnehävikki” tarkoittaa (tahatonta)
Revised Xxxxx XXX “Criteria and Measures Concerning the Prevention of Pollution from Land-Based
Sources”
Part II:Prevention of Pollution from Agricul- ture Regulation
1: General provisions
In accordance with the relevant parts of this Convention, the Contracting Parties shall ap- ply the measures described below and take into account Best Environmental Practice (BEP) and Best Available Technology (BAT) to reduce the pollution from agricultural ac- tivities. The Contracting Parties shall elabo- rate Guidelines containing items specified below and report to the Commission.
Regulation 2: Plant nutrients 1.Definitions
For the purposes of the Annex III part II Regulation 2, the following definitions are used
1.“Environmentally friendly way” means ways (of doing something) that ensure mini- mal or least negative effects on adjacent wa- ters, soils, atmospheric environments and habitats.
2.“Nutrient surplus” means the positive saldo of a nutrient balance equates to the difference between nutrient inputs and nutrient outputs in relation to the utilized agricultural area (UAA). Input can contain N/P of crop resi- dues, seed bound N/P, atmospheric N, N binding from legumes as well as mineral and organic fertilizers etc., while output consists of harvested crops/grass.
3.“Nutrient loss” means (unintentional) (co-
)transport of nutrients beyond the reach of
ravinteiden kulkeutumista kasvien ulottumat- tomiin veden, ilman tai partikkeleiden väli- tyksellä ja päätymistä vesiin tai ilmakehään.
4. “Ravinnetila” pelloissa tarkoittaa kasvien käytettävissä olevien ravinteiden määrää maaperässä (pellossa) ottaen huomioon kas- veille suoraan ja mahdollisesti käytettävissä olevat ravinnevarat. Eri ravinteiden määrä vaihtelee huomattavasti ajan myötä (tietyssä pellossa/maaperässä) ja siksi tulee määrittää yksittäisten ravinteiden pitoisuudet.
5. “Orgaaninen lannoite” tarkoittaa orgaanis- ta ainesta tai ravinteita sisältävää lannoite- valmistetta, joka voi olla peräisin karjanlan- nasta, puhdistamolietteestä tai muista orgaa- nisista jäännösmateriaaleista. Orgaanisia lan- noitteita ovat esimerkiksi komposti- tai mä- dätemateriaalit.
6. “Kiinteä karjanlanta” tarkoittaa tuotan- toeläinten lantaa, jossa on korkea kuiva- ainepitoisuus, joka ei valu painovoiman vai- kutuksesta, jota ei voi pumpata, ja joka siten voidaan varastoida aumaan. Se voi sisältää kuivikemateraalia ja/tai rehujäämiä.
7. “Nestemäinen karjanlanta/lietelanta” tar- koittaa tuotantoeläinten lantaa, joka valuu painovoiman vaikutuksesta tai jota voidaan pumpata. Se voi sisältää jonkin verran kuivi- kemateriaalia tai tuotantorakennuksen tai lypsyjärjestelmän pesuvettä. Kuiva- ainepitoisuus on alhainen.
8. “Mineraalilannoite” tarkoittaa lannoite- valmistetta, joka sisältää ravinteita mutta ei orgaanista ainesta; siitä voidaan joskus myös käyttää nimitystä “kemiallinen lannoite” tai “epäorgaaninen lannoite”. Sitä voidaan tuot- taa myös prosessoimalla orgaanisia lannoit- teita, mistä syntyy epäorgaanisia valmisteita kuten ammoniumsulfaattia tai struviittia.
9. “Orgaaniset jäännösmateriaalit” tarkoittaa orgaanista materiaalia, jonka mukana päätyy ravinteita sisältävää orgaanista ainesta maa- perään, mukaan lukien karjanlanta, puhdis- tamoliete, orgaaninen jäte, teollisuudesta pe- räisin oleva liete, viljelykasvien tähteet.
10. “Käyttöaste” tarkoittaa typen kokonais- typpipitoisuuden prosenttiosuutta orgaanises- sa lannoitteessa tai orgaanisessa jäännösma- teriaalissa, jonka kasvit hyödyntävät tai tule- vat hyödyntämään. Tämä tarkoittaa sitä, että
plants in a production system by/in water, air or particles to the atmos- or hydrosphere.
4.“Nutrient status” (of fields) means the amount of plant available nutrients in the soil (within a field), taking readily plant available and potentially plant available nutrient pools into consideration. Nutrient status can differ considerably for the various nutrients at a time (within one field/soil) and should hence be determined for the individual nutrients.
5.“Organic fertilizer” means any fertilizer product containing organic matter and nutri- ents, may be based on livestock manure, sewage sludge or other organic residual ma- terials. Examples for organic fertilizer are compost or digestate.
6.“Solid livestock manure” means any ma- nure from housed livestock that has a high dry matter content, does not flow under grav- ity, cannot be pumped and hence can be stacked in a heap. It may contain bedding material and/or fodder residues.
7.“Liquid livestock manure/Slurry” means any manure from housed livestock that flows under gravity or can be pumped It may con- tain some bedding material or cleaning water from the housing unit or the milking system. Dry matter content is low.
8.“Mineral fertilizer” means any fertilizer product free of organic matter, but containing nutrients, also sometimes referred to as “chemical fertilizer” or “inorganic fertilizer”. May also be produced by processing organic fertilizers, resulting in inorganic products such as ammonia sulphate or struvite.
9.“Organic residual materials” means any or- ganic material that supplies organic matter together with nutrients to soils, including livestock manure, sewage sludge, organic waste, industrial sludge, crop residues.
10.“Utilisation efficiency” means, in the case of nitrogen, the percentage of total nitrogen content in an organic fertilizer or an organic residual material that is and will become uti- lized by plants.
orgaanisten lannoitteiden tai orgaanisten jäännösmateriaalien kokonaistyppipitoisuus ei ole välittömästi käytettävissä kasvien kulu- tukseen. Käyttöasteen katsotaan olevan “kor- kea”, jos käyttöprosenttiosuus on huomatta- vasti korkeampi kuin ammonium-
/mineraalitypen osuus kokonaistyppipitoi- suudesta.
11. “Fytosaatavuus” tarkoittaa kasveille käyt- tökelpoisuutta: missä määrin kasvin on mah- dollista ottaa yhdistettä kuten ravinnetta, (haitallista) ainetta jne. kasvin maanalaisten tai maanpäällisten osien välityksellä.
12. “Biosaatavuus” tarkoittaa sitä, missä määrin eliön on mahdollista ottaa yhdistettä kuten ravinnetta, (haitallista) ainetta jne.
13. “Haitallinen aine” tarkoittaa ainetta, joka voi häiritä, vähentää tai heikentää yhden tai useamman eliön aineenvaihduntaa tai ekosysteemin tasapainoa tai tuhota nämä.
14. “Varastointikapasiteetti” tarkoittaa liete- lannan tai kiinteän lannan kokonaisvarastoin- timäärää, joka täyttää ympäristön kannalta suotuisan varastoinnin kriteerit. Riittävään kapasiteettiin sisältyy sellaisista lähteistä ku- ten tilojen puhdistamisesta tulevat vesimäärät jne. sekä (riippuen siitä, onko varastointisäi- liö suojattu sateelta vai ei) varastoon pääse- vän sadeveden enimmäismäärän.
15. “Levittäminen tarkoittaa lannoitteen li- säämistä maahan, mukaan lukien pintalevi- tys, sijoituslevitys tai muokkaaminen maape- rän pintakerroksiin.
16. “Paras käyttökelpoinen levitystekniikka” tarkoittaa tekniikkaa, joka – nykyisellä tek- nologian kehitystasolla – aiheuttaa vähäi- simmän (ravinne)hävikin ja -päästöt.
17. “Mineralisaatio” [maaperätieteessä] on orgaanisen aineksen hajoamista maaperässä mikro-organismien vaikutuksesta yksinker- taisiksi epäorgaanisiksi aineiksi tai mineraa- leiksi, jotka voivat olla kasvien käytettävissä. Sen määrä riippuu mineralisoitavasta materi- aalista ja mikro-organismien elinolosuhteista kuten lämpötilasta, hapen saatavuudesta, maaperän kosteudesta jne.
18. “Paljas maa” tarkoittaa kasvipeitteetöntä maata.
Reflects that the total nitrogen content in or- ganic fertilizers and organic residual materi- als is notimmediately accessible to plant con- sumption. Utilization efficiency is considered to be “high” if the (utilization) percentage considerably exceeds the ammonia- cal/mineral nitrogen share of the total nitro- gen content.
11.“Phytoavailability” means “Plant availa- bility”: (degree of ) a plants’ possibility to uptake a
compound, e.g. nutrient, (harmful) substance, etc., via sub- or above-surface parts of a plant 12.“Bioavailability” means (degree of ) an organisms’ possibility to uptake a compound,
e.g. nutrient,
(harmful) substance, etc.
13.“Harmful substance” means any substance that can disturb, reduce, deteriorate or de- stroy the metabolism of one or more organ- isms or the equilibrium of an ecosystem.
14.“Storage capacity” means the total vol- ume of storage for liquid and solid manure living up to the criteria for environmentally favourable storing. Sufficient capacity in- cludes the volume of waters from sources such as facility cleaning etc., and (depending on whether the storage container is sheltered from rain or not) the maximal volume of rainwater entering the storage.
15.“Application/Spreading” means addition of fertilizer to land, including spreading on the soil, injection into the soil or mixing with the surface soil layers
16.“Best available application technique” means the application technique, which – at the current state of technology development
– results in the lowest (nutrient) loss and emissions, respectively.
17.“Mineralisation” [in soil science] is the decomposition of organic matter in soil by microorganisms to simple inorganic sub- stances and minerals, which may be available to plants. Its rate depends on the material to be mineralised, and the living conditions for the microorganisms such as temperature, ox- ygen availability, soil moisture etc.
18.“Bare soil” means soil without any plant cover.
19. “Humus” tarkoittaa kaikkea kuollutta or- gaanista ainesta maaperässä, joka on peräisin kasvien ja eläinten hajoamisesta ja joka voi olla luontaista tai ihmisen toiminnan aiheut- tamaa.
20. “Kasvukausi” tarkoittaa aikaa vuodesta, jolloin olosuhteet mahdollistavat kasvien kasvun. (Ilmastosta riippuva) kasvukausi ei välttämättä ole yhtenevä viljelykasvin kasvu- kauden kanssa, jolloin viljelykasvi ottaa ra- vinteita (riippuu kasvilajista).
2. Johdanto
Sopimuspuolten on sisällytettävä seuraavat perusperiaatteet kansalliseen lainsäädäntöön- sä tai ohjeisiinsa ja mukautettava ne maan olosuhteisiin maatalouden haitallisten ympä- ristövaikutusten vähentämiseksi. Määritettyjä vaatimustasoja on pidettävä vähimmäisedel- lytyksinä kansallisessa lainsäädännössä.
3. Eläintiheys
Jotta varmistetaan, ettei lantaa tuoteta liikaa viljelymaan pinta-alaan nähden, on maatilalla olevien eläinten määrän oltava tasapainoises- sa suhteessa lannan levitykseen käytettävissä olevaan maa-alaan. Tätä suhdetta kuvataan eläintiheydellä. Eläinten enimmäismäärä olisi määritettävä ottaen huomioon tarve tasapai- noon lannassa olevan fosforin ja typen mää- rien sekä kasvien ravinnetarpeen välillä.
4. Maatilan eläinsuojien sijoittaminen ja ra- kentaminen
Maatilan eläinsuojat ja vastaavat eläintilat olisi sijoitettava ja rakennettava siten, ettei pohja- ja pintavesi pilaannu.
5. Lantavarastojen rakenteet
Karjanlanta on varastoitava ympäristöystä- vällisesti ja käsiteltävä tavalla, joka edistää mahdollisimman korkeaa käyttöastetta. Vilje- lijöitä on kannustettava yhteistyöhön lannan käytössä.
Varastokapasiteetin on oltava riittävän suuri vähintään 6 kuukauden lantamäärälle ja sille pisimmälle kaudelle, jolloin levittäminen maahan on kiellettyä. Lannan prosessointi ja/tai siirto toiselle tiloille välittömästi käytet- täväksi tai asianmukaisesti varastoitavaksi silloin, kun levitys maahan on kiellettyä, voi-
19.“Humus” means all dead organic material in soil originating from the decay of plants and animals, being natural or anthropogeni- cally added.
20.“Growing season” means the period of the year where conditions allow for plant growth. The (climate-dependent) growing season does not necessarily coincide with periods of plant nutrient uptake during a crop’s growing cycle (crop-dependent).
2.Introduction
The Contracting Parties shall integrate the following basic principles into national legis- lation or guidelines and adapt them to the prevailing conditions within the country to reduce the adverse environmental effects of agriculture. Specified requirement levels shall be considered to be a minimum basis for national legislation.
3.Animal density
To ensure that manure is not produced in ex- cess in comparison to the amount of arable land, there must be a balance between the number of animals on the farm and the amount of land available for spreading ma- nure, expressed as animal density. The max- imum number of animals should be deter- mined with consideration taken of the need to balance between the amount of phosphorus and nitrogen in manure and the crops’ re- quirements for plant nutrients.
4.Location and design of farm animal houses Farm animal houses and similar enclosures for animals should be located and designed in such a way that ground and surface water will not be polluted.
0.Xxxxxxxxxxxx of livestock manure storage Livestock manures must be stored in envi- ronmentally friendly way and should be han- dled in such a way that it promotes as high utilisation efficiency as possible. Co- operation among farmers in the use of live- stock manures has to be encouraged.
Storage capacity shall be at least 6 months and sufficiently large to store livestock ma- nures that accumulate during the longest pe- riod when land application is prohibited.
Livestock manure processing, and/or transfer to other farms for immediate application or
daan ottaa huomioon vaadittavaa kapasiteet- tia määritettäessä.
Lannan varastointitilat on rakennettava ja tarkastettava säännöllisesti siten, että vuodot voidaan välttää, ja niiden on oltava laadul- taan sellaisia, että hävikit voidaan estää. Eri- tyyppisten lantojen osalta seuraavat periaat- teet on otettava huomioon:
• kiinteä karjanlanta on varastoitava tiloissa, joissa on vedenpitävä lattia ja sivuseinät;
• nestemäinen karjanlanta / lietelanta on va- rastoitava säiliöissä, joiden pohja ja seinämät on tehty kosteutta läpäisemättömästä materi- aalista ja jotka kestävät lannan käsittelytoi- menpiteiden vaikutukset;
• lantavarastojen kattaminen on suositeltavaa päästöjen estämiseksi.
Kiinteää lantaa voidaan varastoida tilapäises- ti suoraan käytössä olevalla maatalousmaalla, mutta tämä vaatii joukon johdonmukaisia päästöjen vähentämistoimenpiteitä, jotka es- tävät ravinnehävikkiä tietyissä paikallisissa olosuhteissa. Lannan väliaikainen varastointi ei voi olla osa maatilalta vaadittavaa varas- tointikapasiteettia.
Näitä varastointivaatimuksia suositellaan so- vellettavaksi myös muun tyyppisiin orgaani- siin lannoitteisiin.
6. Maatalouden jätevedet, lantanesteet ja säi- lörehun puristenesteet
Eläinsuojien jätevedet olisi varastoitava virt- sa- tai lietesäiliöihin tai käsiteltävä muutoin sopivalla tavalla ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Lantanesteet sekä säilörehun valmistuksessa ja varastoinnissa syntyvät pu- ristenesteet olisi kerättävä talteen ja johdetta- va virtsa- tai lietelantasäiliöihin.
7. Orgaanisten lannoitteiden ja orgaanisten jäännösmateriaalien levittäminen Orgaaniset lannoitteet ja orgaaniset jäännös- materiaalit ovat arvokkaita typen, fosforin, kaliumin ja orgaanisen hiilen lähteitä, joita tarvitaan maaperän ravinteiden ja humuksen täydentämiseksi.
Ravinnemäärien lisäksi on myös otettava huomioon näiden lannoitteiden ja jäännösma- teriaalien sisältämät haitallisten aineiden määrät, fyto- ja biosaatavuus ja eri orgaanis-
for sufficient storage when land application is prohibited, may be taken into account when required capacity is determined.
Livestock manure storage facilities should be constructed and regularly inspected to safe- guard against spillages and be of such a qual- ity that prevents losses. With regard to dif- ferent types of livestock manures, the follow- ing principles should be considered:
•solid livestock manure should be stored in places with watertight floor and side walls;
•liquid livestock manure should be stored in containers whose bottoms and walls are made of material impermeable to moisture and resistant to impacts of livestock manure handling operations;
•manure storages should preferably be cov- ered to prevent emissions.
It is possible to temporarily store solid live- stock manure directly on utilised agricultural area, but it requires a set of coherent mitiga- tion measures on site, which prevents nutri- ent losses under specific local conditions.
The interim storage of livestock manure can- not be a part of required storage capacity of the farm.
These storage requirements should preferably be considered also for other types organic fertilizers.
6.Agricultural wastewater, manure and silage effluents
Wastewater from animal housing should ei- ther be stored in urine or slurry stores or else be treated in some suitable manner to prevent pollution. Effluents from manure or from preparation and storage of silage should be collected and directed to storage units for urine or liquid manure.
7.Application of organic fertilisers and or- ganic residual materials
Organic fertilisers and organic residual mate- rials are valuable sources of nitrogen, phos- phorous, potassium and organic carbon which are required for the replenishment of nutrients and humus in soil.
In addition to the amount of these nutrients, amounts of harmful substances, phyto-/ bioa- vailability and mineralisation rate of different organic fertilizers types should also be con-
ten lannoitteiden mineralisaation nopeus, jot- ta voidaan varmistaa paras mahdollinen saa- tavuus kasveille ja välttää rehevöitymistä ja pilaantumista.
Korkean käyttöasteen mahdollistamiseksi on käytettävä parasta käyttökelpoista levitystek- niikkaa riippuen lannoitetyypistä, viljelykas- vista ja paikan ominaispiirteistä.
Orgaaniset lannoitteet ja orgaaniset jäännös- materiaalit tulee muokata maahan mahdolli- simman pian levityksen jälkeen ja aina sil- loin, kun niitä levitetään paljaaseen maahan. Ravinteiden tulee olla kasvien käytettävissä kasvukauden aikana ottaen huomioon eri lannoitteiden käyttäytyminen maaperässä. Jos maaperä on jäässä, veden kyllästämä, tulvan alla tai lumen peitossa, orgaanisten lannoitteiden ja orgaanisten jäännösmateriaa- lien levitys ei ole sallittua. Lisäksi tulee mää- ritellä muut ajanjaksot, jolloin levitystä ei sallita korkean ravinteiden huuhtoutumisris- kin vuoksi.
8. Käytettävien ravinteiden määrät Rehevöitymisen vähimmäistämiseksi on ra- vinteiden levittämistä viljelymaahan rajoitet- tava siten, että saavutetaan tasapaino kasvien odotettavissa olevan ravinnetarpeen ja kas- vien maaperästä ja ravinnevalmisteista saa- mien ravinteiden välillä.
Olisi laadittava lannoitussuositukset sisältä- vät kansalliset ohjeet, joissa otetaan huomi- oon:
- maaperäolosuhteet, maan ravinnesisältö, maalaji ja maan kaltevuus;
- ilmasto-olot ja kastelu;
- maankäyttö ja viljelymenetelmät, mukaan lukien kasvinvuorotus;
- kaikki mahdolliset ulkopuoliset ravinneläh- teet.
Maahan vuosittain levitettävän karjanlannan määrä, mukaan lukien eläinten itsensä levit- tämä määrä, ei saisi ylittää sellaista lannan- määrää, joka sisältää
- typpeä 170 kg/ha
- fosforia 25 kg/ha,
jotta vältyttäisiin ravinneylijäämältä, ottaen huomioon maaperän ominaisuudet, maata- louden käytännöt ja kasvilajit.
9. Kasvipeitteisyys
Viljelyalueilla, joilla se katsotaan vesiensuo-
sidered in order to ensure the optimal supply of the plants and to avoid eutrophication and contamination.
In order to facilitate high utilization efficien- cy, the best available application technique should be used, depending on the type of fer- tilizer, crop and location characteristics.
Organic fertilisers and organic residual mate- rials should be incorporated as soon as possi- ble after spreading and always in case of ap- plication on bare soils.
The nutrients should be available to the plants during the growing season taking into account the turnover rate of different fertiliz- ers. If soils are frozen, water saturated, flooded or covered with snow no application of organic fertilisers and organic residual ma- terials is permitted. Further periods with high risk of leaching shall be defined when no ap- plication is accepted.
8.Application rates for nutrients
The application of nutrients in agricultural land shall be limited, based on a balance be- tween the foreseeable nutrient requirements of the crops and the nutrient supply to the crops from the soil and the nutrients with a view to minimise eutrophication.
National guidelines should be developed with fertilising recommendations and they should make reference to:
-soil conditions, soil nutrient content, soil type and slope;
-climatic conditions and irrigation;
-land use and agricultural practices, including crop rotation systems;
-all external potential nutrient sources
The amount of livestock manure applied to the land each year including by the animals themselves should not exceed the amount of manure containing:
-170 kg/ha nitrogen
-25 kg/ha phosphorus
with a view to avoiding nutrient surplus, tak- ing soil characteristics, agricultural practices and crop types into account.
9.Winter crop cover
In relevant regions the cultivated area should
jelun kannalta tarpeelliseksi, olisi oltava riit- tävä kasvipeite talvisin ja syksyisin, jotta vä- hennettäisiin tehokkaasti kasvinravinteiden hävikkiä.
10. Vesiensuojelutoimenpiteet ja ravinteita sitovat alueet
Olisi toteutettava suojelutoimenpiteet, joilla estetään ravinnevalumat vesiin. Tämä koskee erityisesti
- pintavesiä: Tarvittaessa olisi perustettava suojavyöhykkeitä, suojakaistoja ja laskeutus- altaita.
- pohjavesiä: Tarvittaessa olisi perustettava pohjaveden suojavyöhykkeitä. Olisi toteutet- tava asianmukaiset toimenpiteet, kuten vä- hennettävä lannoitusta ja perustettava vyö- hykkeitä, joilla lannan levitys on kielletty, sekä perustettava pysyviä nurmialueita.
- ravinteita sitovia alueita: Kosteikkoalueet olisi säilytettävä ja mahdollisuuksien mukaan ennallistettava ravinnepäästöjen vähentä- miseksi ja biologisen monimuotoisuuden yl- läpitämiseksi.
11. Ammoniakkipäästöt Kotieläintuotannon ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi olisi vältettävä lannasta ai- heutuvaa typpiylijäämää mukauttamalla yk-
sittäisen eläimen ruokinnan koostumus eläi- men tarpeisiin. Siipikarjatuotannossa päästö- jä olisi vähennettävä vähentämällä lannan kosteuspitoisuutta tai varastoimalla lanta mahdollisimman pian kasvatustilojen ulko- puolelle.
Olisi kehitettävä ohjelmia, joihin sisältyy strategiat ja toimenpiteet kotieläintuotannosta peräisin olevan ammoniakin haihtumisen vä- hentämiseksi.
Virtsa- ja lietesäiliöt olisi katettava tai käsi- teltävä menetelmällä, joka vähentää tehok- kaasti ammoniakkipäästöjä.
12. Ravinteiden kierrätys
Jotta Itämereen kohdistuvaa ravinnehävikkiä voidaan vähentää ja saavuttaa ravinnesäästö- jä, käyttää maatalouden ravinnevaroja tehok- kaasti ja palauttaa ravinteita yhteiskunnan eri virroista takaisin maatalouteen, maita kan- nustetaan laatimaan ja toteuttamaan ravintei- den kierrätyssuunnitelmia, joihin tulee sisäl- tyä:
be sufficiently covered by crops in winter and autumn to effectively reduce the loss of plant nutrients
10.Water protection measures and nutrient reduction areas
Protection measures should be established to prevent nutrient losses to water particularly as regards
-Surface water: buffer zones, riparian zones or sedimentation ponds should be estab- lished, if necessary.
-Groundwater: Groundwater protection zones should be established if necessary. Appropri- ate measures such as reduced fertilisation rates, zones where manure spreading is pro- hibited and permanent grassland areas should be established.
-Nutrient reduction areas: Wetland areas should be retained and where possible re- stored, to be able to reduce plant nutrient losses and to retain biological diversity.
11.Ammonia emissions
In order to reduce ammonia emissions from animal husbandry, a surplus of nitrogen in the manure should be avoided by adjusting the composition of the diet to the require- ments of the individual animal. In poultry production, emissions should be brought down by reducing the moisture content of the manure or by removal of manure to storage outside the housing system as soon as possi- ble.
Programmes including strategies and measures for reducing ammonia volatilisa- tion from animal husbandry should be devel- oped.
Urine and slurry stores should be covered or handled by a method that efficiently reduces ammonia emissions.
12.Nutrient recycling
In order to reduce nutrient loss to the Baltic Sea and to achieve nutrient saving, efficient use of nutrient resources in agriculture and recovery of nutrients from various flows in society back to agriculture, countries are en- couraged to design and implement national nutrient recycling plans, which should in- clude:
• ajantasaiset alueelliset tiedot orgaanisten jäännösmateriaalien, erityisesti karjanlannan ja puhdistamolietteen tuotannosta;
• ajantasaiset alueelliset tiedot peltojen ra- vinnetilasta ja kansalliset maaperäkartat eri- tyisesti fosforin osalta;
• kierrätettyjen orgaanisten lannoitteiden markkinoiden kehittymisen mahdollistami- nen, jolla edistetään ravinteiden tarkoituk- senmukaista uudelleen jakautumista alueelli- sesti ja/tai valtioiden välillä sekä korvataan mineraalilannoitteita;
• toimenpiteiden kehittäminen kierrätettyjen lannoitteiden tuotannon parantamiseksi, mu- kaan lukien tiedot tuotteiden turvallisuudesta, käytettävyydestä, tuotantoteknologioista ja logistiikkaratkaisuista;
• kotieläin- ja kasvintuottajien tiiviiseen yh- teistyöhön kannustaminen ravinteiden tehok- kaan hyödyntämisen ja maaperän hedelmälli- syyden turvaamiseksi.
3 Sääntö; Torjunta-aineet
Torjunta-aineita saa käsitellä ja käyttää vain ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön (BEP) perustuvan kansallisen riskienvähen- tämisstrategian mukaisesti. Strategian olisi perustuttava tutkimuksiin olemassa olevista ongelmista, ja siinä olisi määriteltävä sopivat tavoitteet. Strategian on sisällettävä seuraavat toimenpiteet:
1. Rekisteröinti ja hyväksyminen
Torjunta-aineita ei saa myydä, tuoda maahan tai levittää, ellei kansallinen viranomainen ole rekisteröinyt ja hyväksynyt aineen käyt- töä.
2. Varastointi ja käsittely
Torjunta-aineiden varastointi ja käsittely on toteuttava siten, että aineiden hävikin tai ym- päristöön valumisen riskit estetään. Aineiden kuljettamiseen sekä levityskaluston täyttämi- seen ja puhdistamiseen on kiinnitettävä eri- tyistä huomiota. Muu torjunta-aineiden levit- täminen käsiteltävien viljelyalueiden ulko- puolelle on estettävä. Torjunta-ainejätteet on hävitettävä kansallisen lainsäädännön mukai- sesti.
3. Lupa kaupalliseen käyttöön
Torjunta-aineiden kaupalliseen käyttöön on vaadittava lupa. Luvan saamisen edellytyk- senä on oltava soveltuva koulutus ja tiedot
•current sub-national level information about production of organic residual materials, es- pecially livestock manure and sewage sludge;
•current sub-national level information of the nutrient status of fields, and national soil maps particularly in regard to phosphorus;
•enabling the development of markets for re- cycled organic fertilizers with the aim of promoting sub- and/or transnational level re- allocation of nutrients, including replacement of mineral fertilizers;
•developing actions for improved recycled fertilizer production, including information of product safety, usability, production tech- nologies and logistical solutions;
•encouraging close cooperation between live- stock and crop producers to use nutrients ef- ficiently and to secure soil fertility.
Regulation 3: Plant protection products Plant protection products shall only be han- dled and used according to a national risk re- duction strategy which shall be based on BEP. The strategy should be based on an in- ventory of the existing problems and define suitable goals. It shall include measures such as:
1.Registration and approval
Plant protection products shall not be sold, imported or applied until registration and ap- proval for such purposes has been granted by the national authorities.
0.Xxxxxxx and handling
Storage and handling of plant protection products shall be carried out so that the risks of spillage or leakage are prevented. Some crucial areas are transportation and filling and cleaning of equipment. Other dispersal of plant protection products outside the treated agricultural land area shall be prevented.
Waste of plant protection products shall be disposed of according to national legislation.
3.Licence
A licence shall be required for commercial use of plant protection products. To obtain a licence, suitable education and training on
torjunta-aineiden käsittelyyn mahdollisim- man vähäisin terveys- ja ympäristövaikutuk- sin. Käyttäjien tiedot torjunta-aineiden käsit- telystä ja käytöstä on pidettävä ajan tasalla.
4. Levitystekniikka
Levitystekniikka ja -käytäntö olisi suunnitel- tava siten, että estetään torjunta-aineiden ta- haton kulkeutuminen tai valuminen. Suoja- vyöhykkeiden perustamista pintavesien ym- pärille olisi edistettävä. Lentolevitys on kiel- lettävä; poikkeustapauksiin on vaadittava lu- pa.
5. Ruiskutusvälineistön testaaminen Luotettavan tuloksen varmistamiseksi torjun- ta-aineilla ruiskutettaessa on edistettävä ruis- kutusvälineistön testaamista säännöllisin vä- liajoin.
6. Vaihtoehtoiset torjuntamenetelmät Vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien kehit- tämistä olisi edistettävä.
4 Sääntö; Ympäristöluvat
Tiettyä kokoa suuremmilta karjatiloilta olisi edellytettävä ympäristölupaa.
Siipikarjan, sikojen ja nautakarjan tehokasva- tuslaitoksilta, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa, 2 000 lihasikapaikkaa (yli
30 kg), 750 emakkopaikkaa tai 400 nauta- paikkaa, on vaadittava lupa, jota asianomai- set viranomaiset koordinoivat täysimittaises- ti.
Luvassa on otettava huomioon yrityksen ym- päristönsuojelun taso kokonaisuutena, mu- kaan lukien muun muassa päästöt ilmaan, ve- teen ja maahan, jätteen tuottaminen ja ympä- ristövahinkojen torjunta. Lupaehtojen on pe- rustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tek- niikkaan (BAT).
Toimivaltaiset viranomaiset voivat lupaehto- ja määrätessään ottaa huomioon yrityksen tekniset ominaisuudet, sen maantieteellisen sijainnin ja paikalliset ympäristöolosuhteet.
Nämä suuret kotieläinyritykset on katsottava pistekuormituslähteiksi, ja niiden on toteutet- tava asianmukaiset toimenpiteet.
Laitoksille, joissa on enemmän kuin 100 ko- tieläinyksikköä, sopimuspuolten on määrät- tävä yleiset säännöt tai yksinkertaistettua lu-
how to handle plant protection products with a minimum of impact on health and the envi- ronment shall be required. The users' knowledge regarding the handling and usage of plant protection products shall be updated regularly.
4.Application technology
Application technology and practice should be designed to prevent unintentional drift or runoff of plant protection products. Estab- lishment of protection zones along surface waters should be encouraged. Application by aircraft shall be forbidden; exceptional cases require authorisation.
5.Testing of spraying equipment
Testing of spraying equipment at regular in- tervals shall be promoted to ensure a reliable result when spraying with plant protection products.
6.Alternative methods of control Development of alternative methods for plant protection control should be encouraged.
Regulation 4: Environmental permits Farms with livestock production above a specified size should require approval with
regard to environmental aspects and impacts of the farms.
Installations for the intensive rearing of poul- try, pigs and cattle with more than 40,000 places for poultry, 2,000 places for produc- tion pigs (over 30 kg), 750 places for sows or 400 animal units cattle shall have a permit fully co-ordinated by the relevant authorities. The permits must take into account the whole environmental performance of the enterprise, covering e.g. emissions to air, water and land, generation of waste and prevention of environmental accidents. The permit condi- tions must be based on BAT.
The competent authorities, in determining permit conditions, can take into account the technical characteristics of the enterprise, its geographical location and the local environ- mental conditions.
These large animal enterprises shall be con- sidered as point sources and shall have ade- quate measures.
For installations with more than 100 AU the Contracting Parties shall put in practice gen- eral rules or a system corresponding to a
pajärjestelmää vastaava järjestelmä, jotta varmistetaan tämän liitteen vaatimusten täy- täntöönpano.
Kumpaakin lupajärjestelmää on sovellettava olemassa oleviin laitoksiin ja uusiin laitoksiin sekä sellaisiin olemassa oleviin laitoksiin, joihin tehdään merkittäviä muutoksia ennen vuotta 2012.
5 Sääntö; Seuranta ja arviointi Sopimuspuolten on esitettävä tämän liitteen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta kansallisissa ohjelmissaan.
Toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimisek- si sopimuspuolten on kehitettävä hankkeita toimenpiteiden ja maatalouden ympäristövai- kutusten arvioimiseksi.
6 Sääntö; Koulutus-, tiedotus- ja neuvonta- palvelut
Sopimuspuolten on edistettävä maatalouden ympäristöasioihin liittyviä koulutus-, tiedo- tus- ja neuvontajärjestelmiä.
simplified permit system to ensure the im- plementation of the requirements in this An- nex.
Both of these permit systems shall be applied to existing installations and new installations and existing installations which are subject to substantial changes by 2012.
Regulation 5: Monitoring and evaluation The Contracting Parties shall describe the implementation and monitoring of measures in this Annex in their national programmes. To evaluate the effectiveness of the measures, the Contracting Parties shall de- velop projects to assess the effects of measures and the impacts of the agricultural sector on the environment.
Regulation 6: Education, information and ex- tension service
The Contracting Parties shall promote sys- tems for education, information and exten- sion (advisory service) on environmental is- sues in the agricultural sector.
JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ XXXX 0000-0000