KULUTTAJA- JA BRÄNDILÄHTÖINEN
KULUTTAJA- JA BRÄNDILÄHTÖINEN
TEKSTIILI JA MUOTI SUOMESSA 2030
Kesäkuu 2024 Mikäli tarvitset raportista saavutettavan version, ole yhteydessä Business Finlandiin.
TIIVISTELMÄ 1/2
▪ Suomen Tekstiili & Muoti, Business Finland, työ- ja elinkeinoministeriö ja tekstiili- ja muotialan yritykset käynnistivät syksyllä 2023 kasvusopimuksen valmistelun.
▪ Kasvusopimus on tapa käydä pitkäjänteistä vuoropuhelua julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. Sopimuksen valmistelu on lähtölaukaus jatkuvalle dialogille ja yhteistyölle.
▪ Valmistelun fokuksessa on ollut kysymys, miten alan brändiperusteista kuluttajaliiketoimintaa voidaan kasvattaa ja kansainvälistää
sekä vahvistaa toimialan vientiä.
▪ Työn alkuvaiheessa tunnistettiin, että tekstiili- ja muotiala yksinään on liian pieni viemään muutosta eteenpäin, näkökulma on laajennettava kaikkiin design-vetoisiin kuluttajatuoteyrityksiin. Haasteet ovat näille yrityksille monella tavalla yhteisiä.
▪ Työn visioksi asetettiin siirtyminen tuotelähtöisestä ja Suomi- keskeisestä liiketoiminnasta brändi- ja kuluttajalähtöiseen ja kansainväliseen liiketoimintaan. Alan lisäarvo syntyy ennen kaikkea aineettomista investoinneista. Brändäys, konseptointi, digitaalisen asiakaskokemuksen kehittäminen ovat investointeja, jotka lisäävät tuottavuutta ja tuovat merkittävää arvonlisää.
▪ Kasvusopimuksen tavoitteena on nostaa alan kasvuhalukkaiden yritysten kasvuvauhti 2.25-kertaiseksi normaaliin toimialan kasvu- uraan verrattuna. Keskeisenä haasteena on vahvistaa sekä yritysten kasvuhalukkuutta että kasvukyvykkyyttä. Kasvu lähtee yrityksistä. Kasvukyvykkyyden vahvistamisessa on kyse ennen muuta kuluttajaliiketoimintaan liittyyvän osaamisen vahvistamisesta.
▪ Kasvusopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi tunnistettiin joukko toimenpiteitä, joita yritykset, julkinen sektori sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset voivat yhdessä lähteä edistämään.
▪ Kaikkien toimenpiteiden osalta on keskeistä, että niissä hyödynnetään mahdollisimman laajasti jo olemassa olevia rakenteita.
▪ Suomeen on luotava ekosysteemi, joka tukee design-vetoisen kuluttajatuoteliiketoiminnan kansainvälistä kasvua kehittämällä alan kaupallista ja liiketoimintaosaamista, liiketoimintaympäristöä sekä rahoitusta. Tätä ekosysteemityötä tulee ohjata yritysten ja julkisen sektorin välisenä vuoropuheluna kasvusopimustyön hengessä.
TIIVISTELMÄ 2/2
▪ Uusille design-vetoisille kuluttaja-alan yrityksille tarvitaan oma erikoistunut hautomo. Hautomon tavoitteena on vahvistaa yritysten kaupallisia ja liiketoiminnallisia kyvykkyyksiä kasvun aikaansaamiseksi.
▪ Olemassa oleville design-vetoisille kuluttaja-alan yrityksille on luotava toistuva sparrausohjelma, ”Kasvumylly”, jossa erityisesti vertaisoppimisen ja konkreettisten yritysesimerkkien kautta jaetaan ja kehitetään osaamista kasvuun, kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen digitaalisessa markkinaympäristössä.
▪ Kaupallisen ja luovan osaamisen saumaton yhdistäminen on alan liiketoiminnan kasvun kannalta avainasemassa. Design-alojen koulutusohjelmissa tarvitaan enemmän kaupallisen alan koulutusta ja päinvastoin. Eri alojen opiskelijoita on tuotava yhteen yrityslähtöisten opiskelijaprojektien avulla.
▪ Suomessa on syntynyt toimiva varhaisen vaiheen kasvurahoituksen ekosysteemi teknologiavetoisille yrityksille. Varhaisen vaiheen kasvun toimialaa osaavaa rahoitusta ei ole vastaavalla tavalla saatavilla design-vetoisille kuluttajatuoteyrityksille. On tunnistettava sopiva keino (rahasto tms.) kasvun rahoittamiseen design-vetoisille ja brändiperusteisille kuluttajatuoteyrityksille.
▪ Kestävän kuluttajaliiketoiminnan tunnistaminen vahvemmin osana Business Finlandin strategiaa. Välittömänä toimenpiteenä tarvitaan Business Finlandin kampanja kuluttajaliiketoiminnan tueksi. Kampanjat sisältävät toimenpiteitä mm. yritysten verkostojen rakentamiseen, neuvontaa kansainvälistymiseen ja rahoitukseen sekä markkinamahdollisuuksien hakemiseen.
▪ Jatkossa TKI-panostuksia tulisi vahvemmin suunnata innovaatioiden ja luovan osaamisen kaupalliseen hyödyntämiseen. Lisäksi TKI- panostuksia tulisi suunnata kuluttajaliiketoimintaan ja kaupallistamisen kehittämiseen. Tämä edellyttää, että TKI-käsitteen vakiintunutta sisältöä ja tulkintaa tarkastellaan kriittisesti.
1. TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 4
2. VISIO JA TAVOITTEET 9
3. PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 16
4. TOIMEENPANO 38
Liite: Valmistelun toteutus
1. TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT
KASVUSOPIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
▪ Suomen Tekstiili & Muoti, Business Finland, työ- ja elinkeinoministeriö ja alan yritykset käynnistivät kasvusopimuksen
valmistelun syksyllä 2023.
▪ Valmistelun fokus on ollut kysymyksessä, miten alan brändiperusteista kuluttajaliiketoimintaa voidaan kasvattaa ja kansainvälistää sekä vahvistaa toimialan vientiä.
▪ Työ perustuu Xxxxxxx Orpon hallitusohjelman tavoitteisiin, joiden mukaisesti tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu. Tekstiili- ja muotialan kasvusopimus osaltaan tukee näiden hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista ja toimeenpanoa.
▪ Kasvusopimuksen tavoitteena on käytännön toimin tukea alan yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Valmistelutyön tavoitteena on ollut löytää ne toimenpiteet, jotka luovat pysyvää kilpailuetua kuluttajaliiketoimintaa harjoittaville yrityksille.
▪ Kasvusopimus on tapa käydä pitkäjänteistä vuoropuhelua julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. Kasvusopimuksessa julkinen sektori ja alan toimijat määrittelevät yhdessä alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet sekä niihin liittyvät keskeiset toimenpiteet. Sopimuksen valmistelu on lähtölaukaus jatkuvalle dialogille ja yhteistyölle.
TEKSTIILI- JA MUOTIALA SUOMESSA
▪ Tekstiili- ja muotialan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,5 MRD euroa, toimialan täsmällisestä määrittelystä riippuen.
• Vaatealan suurimpia suomalaisia yrityksiä ovat L-Fashion Group, Marimekko, Reima ja Nanso. Xxxx tuotteisiin kuuluvat muun muassa naisten, miesten ja lasten vaatteet, asusteet, urheiluvaatteet sekä sukat ja alusvaatteet. Lisäksi vaatealaan kuuluu työvaatteet.
• Tekstiilialan tuotteisiin kuuluvat muun muassa kankaat ja neulokset, sisustustekstiilit ja matot, kuitukankaat, teollisuustekstiilit ja pressut. Lisäksi tekstiilialaan kuuluu tekstiilien värjäys, viimeistys ja brodeeraus. Tekstiilialan suurimpia suomalaisia yrityksiä ovat Suominen, Ahlstrom ja Novita.
▪ Tekstiili- ja muotialalla yhdistyy mm. perinteinen selluosaaminen, materiaalitekniikka, luova suunnittelu, digitaalisuus ja vastuullisuus, brändäys ja kuluttajakauppa.
▪ Suomalaisen elinkeinorakenteen vahvistumisen ja viennin rakenteen laajenemisen kannalta on tärkeää, että tulevaisuudessa kasvavia TKI-resursseja suunnataan myös luovaan toimintaan sekä etenkin luovan suunnittelun, kaupallistamisen ja brändin rakentamisen rajapinnoille.
▪ Elinkeinoelämän uudistamisessa tarvitaan tieteen ja teknologian rinnalla luovaa osaamista sekä kulttuurista ymmärrystä ja ihmistieteellistä näkökulmaa.
Liikevaihto/tuotto
TOIMIALAN YRITYSRAKENNE
Ideasta
liiketoiminnaksi
Varhaisen
vaiheen kasvu
Nopea
Kasvu
Kypsä
Kasvu
Vakiintunut
Kv-liiketoiminta
Transformaatio/
taantuminen
”Start-up/ ”Kotimainen ”Varhaisen vaiheen ”Kansainvälinen ”Kansainvälinen
Pienyritys” kasvaja” kansainvälistyjä” kasvaja” kuluttajabrändiyhtiö”
Liikevaihto
Tuotto
Aika
▪ Toimialalla on paljon pieniä suunnittelijavetoisia yhden tai muutaman henkilön yrityksiä.
▪ Pörssiyrityksiä alalla on yksi ja yli 100M€ liikevaihtoa tekeviä yrityksiä vain muutama.
▪ Keskeinen kysymys toimialalla onkin, miten yritykset saadaan kasvamaan nykyistä nopeammin ja miten alan yrityksistä saadaan merkittävästi nykyistä suurempia.
TASO 1 | TASO 2 | TASO 3 | TASO 4 | TASO 5 | |
Kotimaa | Kotimaa | Kansainvälistyvä | KV-kasvu | KV-dominoi | |
<2 M€ | <10 M€ | <50 M€ | >50 M€ | >100 M€ | |
<10 | <50 | <100 | <200 | >250 | |
700* | 50 | 15 | 1 | 3 |
Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxx
Hlöstö Yrityskanta
*Karsittu yritykset joiden liikevaihto alle 40k€. Kokonaisuudessaan yrityksiä olisi 3000 ilman tätä karsintaa
XXXX XXXXXX TUNNISTETTUJA HAASTEITA
Ambitiotaso | Osaaminen | Rahoitus | Liiketoiminta- infrastruktuuri | Brändi- ja kuluttajalähtöinen liiketoiminta |
• Alalle tarvitaan enemmän kasvuhalukkaita yrityksiä. • Taloudellisesti menestyneitä esikuvia on vähän. • Kuluttajatuotteiden merkityksen tunnistaminen ja tunnustamien Suomen menestykselle. • Muotialan arvostusta on kasvatettava myös taideteollisen alan sisällä. • Perinteiden ja esikuvien luominen alalle tärkeää kulttuurisen muutoksen aikaansaamiseksi. | • Xxxx liiketoiminta-osaamista on vahvistettava. • Kaupallisen ja luovan osaamisen yhdistäminen. • Kansainvälistä kokemusta omaavia huippuosaajia tarvitaan alalle nykyistä enemmän. • Aloittavat yritykset toimivat liikaa yhden henkilön varassa: suunnittelu- liiketoiminta- ja kaupallistaosaamista yhdistävien tiimien rakentaminen keskeistä. | • Sijoittajien kiinnostuksen vahvistaminen: alalla on vähän pääomasijoittajia Suomessa. • Xxxx luonne on lähtökohtaisesti hankala sijoittajien näkökulmasta: edellyttää pitkää horisonttia, markkina Suomessa pieni, tulot pienistä puroista. • Julkisten rahoitus- instrumenttien ehtojen kehittäminen alalle paremmin soveltuviksi. | • Suomessa ei ole alan kansainvälisiä toimijoita riittävästi kiinnostavia tapahtumia (esim. “muotiviikot”). • Yrityskiihdyttämöä tai muita vastaavia alkuvaiheen yritystoiminnan kehittämisen rakenteita/välineitä ei ole. • Alan kehittämiseen ja kansainvälistämiseen tarkoitettua pysyvää rakennetta ei ole olemassa. • Sääntely-ympäristöön liittyvien tekijöiden kehittäminen (esim. ulkomaisen työvoiman verokannusteet) | • Tuotelähtöisestä toiminnasta kuluttaja- brändilähtöiseen liiketoimintaan: tuote- ja suunnittelijavetoinen ajattelu hallitsee edelleen alan liiketoimintaa. • Systemaattista brändi- ja kuluttajalähtöistä konsepti- ja tuotekehitystä on vahvistettava. • Asiakaskokemuksen johtamisen ja kaupallistamisen osaamisen vähäisyys heikentävät asemoitumista arvoketjussa. |
2. VISIO JA TAVOITTEET
KASVUSOPIMUKSEN VISIO
”Tuotelähtöisestä ja Suomi-keskeisestä liiketoiminnasta brändi- ja kuluttajalähtöiseen ja kansainväliseen liiketoimintaan:
lisäarvo luodaan aineettomilla investoinneilla.”
Kuidusta valmiiksi tuotteeksi
MERKITYS YRITYSTEN NÄKÖKULMASTA…
TAVOITTEENA…
KASVATTAA alan arvonlisää
VAUHDITTAA kansainvälistymistä
PARANTAA innovatiivisen ja vastuullisen
liiketoiminnan edellytyksiä
…aineettomilla investoinneilla.
isee
✓ LIIKETOIMINNALLISEN AJATTELUTAVAN MUUTOS tuotelähtöisestä brändi- ja kuluttajalähtö n liiketoimintaan.
✓ BRÄNDÄYS, konseptointi ja kuluttajakokemus vahvemmaksi osaksi liiketoimintaprosesseja
✓ DIGITAALISUUDEN HALLINTA myyntikanavana kuluttajaan ja data-ohjautuvuuden rakentamisessa: kyky luoda uusia tuotteita ja brändejä oikeille segmenteille
✓ KIERTOTALOUS luomassa uusia mahdollisuuksia kasvattaa arvoa tuotteen elinkaaren aikana
✓ KULUTTAJATUNTEMUS keskeinen osa yrityksen kilpailuetua
LÄHTÖKOHTANA PAREMPI ASIAKASYMMÄRRYS
▪ Arvo kuluttajatuotteissa luodaan aineettomilla investoinneilla brändiin, asiakaskokemukseen ja kaupallistamiseen sekä radikaalisti asiakas- ja kuluttajalähtöisellä toimintatavalla.
▪ Tämä edellyttää investointeja erityisesti digitalisaatioon, jonka avulla kerätään kuluttajadataa ja myös tulkitaan kuluttajatrendejä, joita molempia hyödynnetään tuotekehityksessä, designissa ja brändäyksessä sekä konseptoinnissa eli kaupallistamisessa. Digitaalisten kanavien hallintaa ja digitaalisen asiakaskokemuksen kehittämistä tarvitaan myös kuluttajille viestimiseen, vuoropuheluun heidän kanssaan sekä tuotteen myymiseen. Digitaalisuuden hallinnasta onkin tullut täysin keskeinen kompetenssi kuluttajatuoteyrityksissä.
▪ Kuluttajatuotteissa ja -palveluissa ostopäätös tehdään joidenkin arvioiden mukaan jopa 70-90 %:sesti emootioperusteisesti, kategoriasta riippuen.
▪ Vaatteiden ja muodin kuluttajamarkkina on jakautunut kahtia. Trendinä on, että brändit myyvät suoraan kuluttajalle ja hinnat ovat nousseet tarkasti kohdennettujen brändien myötä. Toisaalta jälleenmyyjät rakentavat omia private label - brändejään ja uudet digitaaliset kauppa-alustat mahdollistavat tuotteiden myynnin tehtailta kuluttajille ilman välikäsiä ja näin halvemmalla. Keskimarkkina on vaikeuksissa.
▪ Suomalaisten yritysten mahdollisuus on ennen muuta erikoistumisessa: tiukka konseptointi, korkea hintapositio (”Nordic
premium”) ja vastuullisesti tuotettu tuote, joka kestää aikaa ja kiertotalouden mukaista toimintaa.
VIENTI KASVUN EDELLYTYKSENÄ
▪ Suomen kuluttajamarkkina on yksin liian pieni voimakkaasti kasvuhalukkaille kuluttajabrändiyrityksille: Vienti on kasvun edellytys. Toisaalta osalla kaikkein isoimmistakin suomalaisista alan yrityksistä viennin osuus on alle 50 %.
▪ Hyvän tuotteen ja vahvan brändin lisäksi vienti edellyttää vahvaa digitaalisen kaupan hallintaa. Avoimessa taloudessa vain kansainvälisesti kilpailukykyiset tarjoomat pärjäävät ja ainoastaan kansainvälisesti kilpailukykyiset tarjoomat suojelevat myös vain kotimarkkinassa toimivia suomalaisia yrityksiä.
▪ Xxxxxx ja tekstiilin ohella tämä koskettaa myös muita kuluttajatoimialoja. Kysymys ei ole vain yritysten menestymisestä vaan koko kansantalouden menestymisestä. Suomen elinkeinopohjaa on laajennettava ja vientipohjaa on saatava monipuolistettua. Esimerkiksi USA:ssa kulutuksen osuus BKT:sta on 68 % vuonna 2023, Suomessa 51 %.
KASVUSOPIMUKSEN KASVUTAVOITTEET
CAGR 13,5 %
2.25x
CAGR 6 %
• Kasvusopimuksen tavoitteena on nostaa alan kasvuhalukkaiden yritysten kasvuvauhti 2.25-kertaiseksi normaaliin toimialan kasvu-uraan verrattuna.
• Tämä edellyttää koordinoituja toimenpiteitä toimialan yrityksiltä, koulutus- ja tutkimusorganisaatioilta, rahoittajilta ja julkishallinnolta.
• Kasvu edellyttää myös nykyistä vahvempaa yhteistyötä toimialan sisällä sekä eri toimialojen välillä.
*luvut perustuvat toimialan historiadataan sekä alan yrityksille tehtyyn kyselyyn kasvutavoitteista.
Luvut suuntaa-antavia
Kuidusta valmiiksi
tuotteeksi
ARVOKETJUSSA
• Kasvusopimuksen tavoitteena on siirtää toimialan asemoitumista arvoketjussa sinne missä merkittävin lisäarvo kuluttajatuotteissa syntyy.
• Arvoketjun yksittäisen osan kehittämistä tärkeämpää on vahvistaa koko arvoketjun läpäisevää yhteistyötä siten, että sen avulla pystytään luomaan korkeampaa arvonlisää sekä rakentamaan pysyvää muodin ja tekstiilin
– ja laajemmin kuluttajatuote-liiketoiminnan –
osaamista Suomessa.
VERROKKEINA TANSKA JA RUOTSI
▪ Tanskan muoti- ja tekstiilitoimiala on kooltaan lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
▪ Tanskassa muoti- ja tekstiilialan ja muiden design- ja life style –alojen kehittämiseen on panostettu noin 20 vuotta ja
kehittämiselle on luotu pysyvät rakenteet.
▪ Tanskassa tehdyt panostukset näkyvät alan kehityksessä, mutta muutos edellyttää yhä rakenteelliseen yhteistyöhön panostamista.
211
210
117
TEXTILES, APPAREL & LEATHER EXPORTS, MILLIONS OF € IN 2019
Finland Denmark Sweden
TEXTILES ETC. EXPORT INTENSITY, EXPORTS OF VALUE ADDED, %
50%
45%
40%
35%
30%
25%
20%
15%
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Finland Denmark Sweden
Source: OECD TiVa 2023 ed. Principal Indicators. C13T15: Textiles, wearing apparel, leather and related products.
KUVAT: Xxxxx Xxxxxxxx / ETLA
3. PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET
KOLME KASVUN ASKELTA
KULUTTAJALIIKETOIMINNAN KASVUN JA
VIENNIN TUEKSI TARVITSEMME…
LIIKETOIMINTA- YMPÄRISTÖ
3
TOIMIVAA
RAHOITUS
RAHOITUSTA mm.
julkista TKI-rahoitusta kaupallistamisen tueksi sekä yksityistä (varhaisen vaiheen)
OSAAMINEN
2
OSAAMISTA mm.
kuluttajaliiketoiminnan,
kuluttajaymmärryksen,
1 brändäyksen, kaupallistamisen, myynnin ja konseptoinnin osaamista.
LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖÄ
koskien sekä yksityisiä että julkisia palveluja, mm. governance-rakenne kasvun tueksi, hautomo sekä toimivat pilotointi- ja testauspalvelut.
kasvun rahoitusta.
ESITYS KASVUSOPIMUKSEN PAINOPISTEIKSI
OSAAMINEN
• Liiketoiminta-osaamisen vahvistaminen
• Kaupallisen osaamisen ja kulttuurin kehittäminen ja yhdistäminen luovaan osaamiseen
• Yhteistyö alan koulutuksen ja yritysten välillä
• Kansainvälisten osaajien houkuttelu
• Kuluttajakäyttäytymisen tutkimuksen lisääminen ja hyödyntäminen
• Digi ja dataosaaminen
LIIKETOIMINTA- YMPÄRISTÖ
• Yhteistyöverkostot ja alustat kasvun tukena
• Erikoistuneet hautomot ja alustat yhdistäen julkisen sektorin, rahoittajat ja eri alojen osaajat, pysyvä kehittämisen rakenne
• Alan näkyvyyden vahvistaminen (esim.
“muotiviikot”)
• Kansainvälisen kasvun tukiverkostot ja kasvun vaiheen mukaiset vientiä tukevat palvelut
RAHOITUS
• Sijoittajien kiinnostuksen ja toimiala- ymmärryksen vahvistaminen
• Yritysten rahoituskelpoisuuden vahvistaminen
• Kasvurahoituksen saatavuuden kehittäminen
• TKI-rahoituksen suuntaaminen
kuluttajaliiketoimintaan
OSAAMINEN
OSAAMINEN
STRATEGINEN PAINOPISTE I
KAUPALLISEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN
VAHVISTAMINEN
▪ Kaupallisella osaamisella tarkoitetaan kaikkea tuotteen markkinoille saattamiseen ja myyntiin liittyvää osaamista tuotteiden konseptoinnista ja valikoimanhallinnasta designiin ja markkinointiin sekä kuluttajien ostokäyttäytymisen analyysiin ja asiakasymmärrykseen.
▪ Liiketoimintaosaamisella tarkoitetaan yritysten johtamiseen ja liiketoimintaprosesseihin liittyvää osaamista, kuten toimitusketjujen ja
varastojen hallintaan sekä yritystalouteen ja rahoitukseen liittyvää osaamista.
▪ Alan kasvun avainkysymys on kaupallistamis- ja liiketoimintaosaaminen, joita on kasvatettava kaikilla tasoilla. Pysyvän osaamisen luominen edellyttää myös tahtoa panostaa kuluttajabrändiliiketoimintaan Suomessa.
▪ Kaupallistamis- ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen edellyttää paitsi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä, niin myös sitä tukevien rakenteiden ja rahoituksen kehittämistä.
▪ Tärkein edellytys kasvua tukevan osaamisen kehitykselle on, että tunnistamme ja tunnustamme nykyistä paremmin kuluttajatuotteet
ja niissä vaaditut aineettoman pääoman investoinnit kaikessa Suomen talouteen liittyvässä päätöksenteossa ja toiminnassa.
▪ Kuluttajatuoteliiketoimintaan liittyvää osaamista, syvällistä kuluttajaymmärrystä, asiakaskokemusta ja sen mittaamista on pitkäjänteisellä päätöksellä lähdettävä kehittämään ja ryhdyttävä luomaan alan klusteria/ekosysteemiä Suomessa. Kaupallistamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen hyödyttää myös B2B-markkinoilla toimivia vientiyrityksiä.
OSAAMINEN
KASVUN HAASTEET JA TOIMENPITEET
TARVITSEMME…. NÄIN SEN TEEMME….
KASVUHALUA - Kunnianhimoisempaa yrittämisen
”mindsettiä” ja kasvuhalukkuutta.
KASVUKYKYÄ - Vahvempaa kaupallista osaamista ja liiketoimintaosaamista: digitaalisuus ja data- analytiikka ja markkinointi keihäänkärjeksi.
ASIAKASYMMÄRRYSTÄ - Systemaattista dataan ja tutkimukseen perustuvaa trendi-, kuluttaja- ja asiakasymmärrystä.
YHTEISTYÖTÄ eri koulutusalojen välillä ja
törmäytystä muiden alojen opiskelijoiden kanssa.
KANSAINVÄLISYYTTÄ ja kansainvälistä kokemusta ja osaamista lisää kaikille tasoille oppilaitoksista yrityksiin.
1. Kasvumylly jo olemassa oleville yrityksille.
2. Kaupallisen osaamisen koulutusta alan oppilaitoksiin osana tutkinto-ohjelmia sekä eri alojen opiskelijoiden saattaminen yhteen.
3. Ulkomaisten osaajien houkuttelua suomalaisiin yrityksiin ja yliopistoihin; instrumentteja, jolla houkutellaan huippuosaajia Suomeen (esim. verohelpotukset); koskee kaikkia toimialoja, ei vain tekstiiliä ja xxxxxx.
4. Tuetut työvaihdot ja opiskelijavaihdot, kansainvälistymisstipendit opiskelijoille.
5. Uuden kuluttaja- ja asiakasymmärrykseen liittyvän osaamisen kehittäminen tutkimustoiminnan kautta.
6. Ulkosuomalaisten verkoston kokoaminen eri kohdemarkkinoilla osaamisen ja verkostojen hyödyntämiseksi.
OSAAMINEN
TOIMENPITEIDEN TUNNISTAMINEN
OSAAMISEN TOIMENPITEET | TOIMENPITEEN MERKITYS | VAIKUTUKSEN AIKAJÄNNE | TOTEUTUKSEN VAIKEUS | |
1 | Kasvumylly jo olemassa oleville yrityksille. | |||
2 | Kaupallisen osaamisen koulutusta alan oppilaitoksiin osana tutkinto-ohjelmia sekä eri alojen opiskelijoiden saattaminen yhteen. | |||
3 | Ulkomaisten osaajien houkuttelu suomalaisiin yrityksiin ja yliopistoihin (esim. verohelpotukset) | |||
4 | Tuetut työvaihdot ja opiskelijavaihdot, kansainvälistymisstipendit opiskelijoille | |||
5 | Uuden kuluttaja- ja asiakasymmärrykseen liittyvän osaamisen kehittäminen tutkimustoiminnan kautta. | |||
6 | Ulkosuomalaisten verkoston kokoaminen eri kohdemarkkinoilla |
TOIMENPITEEN MERKITYS = Merkitys toimialan kasvulle. VAIKUTUKSEN AIKAJÄNNE = Xxxxxx kauan vaikutusten syntyminen kestää. TOTEUTUKSEN VAIKEUS = Kuinka vaikeaa/resursseja vaativaa toimenpide on toteuttaa
= Tärkeimmäksi arvioidut toimenpiteet
= Suuri = Pieni (lyhyt) Värit vihreästä punaiseen sen mukaisesti onko tekijä positiivinen vai negatiivinen
TOIMENPIDE-ESITYS
KASVUMYLLY
MITÄ: Toistuva sparrausohjelma, jossa erityisesti vertaisoppimisen ja konkreettisten yritysesimerkkien kautta jaetaan ja kehitetään osaamista kasvuun, kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen digitaalisessa markkinaympäristössä.
KENELLE: Suomalaiset kasvuhakuiset yritykset.
MIKSI: Lisää osaamista ja törmäyttää eri alojen osaajia kansainvälisen kasvun tueksi.
KUKA: Aalto-yliopisto koordinoi, luennoitsijoina sekä kokeneet yritysjohtajat että sopivissa määrin Xxxxxx
asiantuntijat.
MILLOIN: Vuodesta 2025 alkaen.
TOIMENPIDE-ESITYS
KAUPALLISEN OSAAMISEN KOULUTUSTA ALAN OPPILAITOKSIIN OSANA TUTKINTO-OHJELMIA SEKÄ ERI ALOJEN OPISKELIJOIDEN SAATTAMINEN YHTEEN
MITÄ: Jotta uudet alan yritykset olisivat jo alkuvaiheessa elinkelpoisempia ja jotta yrityksiin sijoittuvilla suunnittelijoilla olisi paremmat edellytykset myös kaupalliseen osaamiseen ja kaupallisiin tehtäviin sijoittuvilla olisi paremmat edellytykset kuluttajaliiketoiminnan ymmärtämiseen, niin koulutusohjelmiin tulisi sisällyttää opintoja vastavuoroisesti eri koulutusohjelmista sekä toteuttaa yrityslähtöisiä opiskelijaprojekteja (esim. Capstone-mallilla) tekstiili- ja muotialan yrityksissä ja muissa design- vetoisissa kuluttajatuoteliiketoiminnan yrityksissä.
KENELLE: Tekstiilin, muodin ja vaatteiden suunnittelijoiden opiskelijoille, liiketaloustieteen ja kauppatieteen opiskelijoille.
MIKSI: Tekstiilin, vaatteiden ja muodin suunnittelijoiden koulutusohjelmissa on tällä hetkellä vähän tai ei juurikaan liiketoiminta- tai kaupallistamiseen liittyvää koulutusta. Lisäksi liiketaloustieteen ja suunnittelun koulutusohjelmissa opiskelevia opiskelijoita ei yhdistetä koulutuksen aikana millään systemaattisella tavalla.
KUKA: Xxxx xxxxxxxxxxxx, Kuten Aalto-yliopisto, Lapin yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, XAMK-ammattikorkeakoulu.
MILLOIN: Vuodesta 2025 eteenpäin.
LIIKETOIMINTA- YMPÄRISTÖ
LIIKETOIMINTA- YMPÄRISTÖ
STRATEGINEN PAINOPISTE II
TOIMIVA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ
KULUTTAJALIIKETOIMINNAN KASVUN TUKENA
▪ Toimiva liiketoimintaympäristö muodostuu liiketoiminnan kasvua tukevista (julkisista ja yksityisistä) rakenteista, jotka mahdollistavat osaavan työvoiman saatavuuden, osaamisen kehittämisen, tehokkaat liiketoimintaprosessit ja innovaatioiden syntymisen sekä kestävää liiketoimintaa tukevasta sääntely-ympäristöstä .
▪ Suuri osa toimivasta liiketoimintaympäristöstä muodostuu kaikille yrityksille yhteisistä asioista, toimialasta riippumatta. Toimialojen erilaisen luonteen ja vaadittavan osaamisen vuoksi tarvitaan myös toimialaspesifejä rakenteita.
▪ Yhteistyön kehittäminen kuluttajaliiketoimintaa harjoittavien yritysten ja muiden toimijoiden välillä on yksi keskeisimpiä kasvun edellytyksiä: tulee luoda rakenteita, jotka luovat edellytyksiä erityisesti kaupallisen ja liiketoimintaosaamisen kehittymiselle.
▪ Tätä varten tarvitaan toimialan yhteisiä yhteistyörakenteita (koordinoitu klusteri / ekosysteemi) sekä rakenteita, jotka tukevat yksittäistä yritystä liiketoiminnan ja etenkin viennin kasvattamisessa (kuten hautomot ja kiihdyttämöt).
LIIKETOIMINTA- YMPÄRISTÖ
KASVUN HAASTEET JA TOIMENPITEET
TARVITSEMME…. NÄIN SEN TEEMME….
1. Kasvusopimustyötä koordinoiva rakenne ja resurssit työn
PAREMPAA LIIKETOIMINNALLISTA
KYVYKKYYTTÄ etenkin alkuvaiheen suunnittelijavetoisiin yrityksiin.
SELKEÄÄ YHTEISTÄ TAHTOTILAA ja
pitkän aikavälin inspiroivaa, mutta saavutettavissa olevaa visiota Suomen kuluttajatuotesektorille 2030.
TIIVIIMPÄÄ YHTEISTYÖTÄ ja uusia
yhteistyön rakenteita kuluttajaliiketoimintaa harjoittavien yritysten ja muiden toimijoiden ja palveluiden välille.
fasilitointiin, koordinointiin ja asiakaslähtöisen palvelutarjonnan kehittämiseen eri kasvuvaiheessa oleville yrityksille.
2. Hautomo alkuvaiheen kasvuhalukkaille, kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille
3. Xxxx yhteiset kansainvälistä näkyvyyttä luovat tapahtumat (vrt. Fashion Week).
4. Back office -palveluja (kaupallisesti toteutettuna) brändien kansainvälistymisen vauhdittamiseen
5. Maakuvan kehittäminen tukemaan kuluttajaliiketoiminnan vientiä.
6. Olemassa olevien kasvua tukevien alustojen hyödyntäminen, kuten Digital Commerce Finland, kasvuryhmä, start up –yhteisö, julkiset yrityspalvelut.
LIIKETOIMINTA- YMPÄRISTÖ
TOIMENPITEIDEN TUNNISTAMINEN
LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN TOIMENPITEET | TOIMENPITEEN MERKITYS | TOTEUTUKSEN VAIKEUS | VAIKUTUKSEN AIKAJÄNNE | |
1 | Kasvusopimustyötä koordinoiva rakenne ja resurssit työn fasilitointiin, koordinointiin ja asiakaslähtöisen palvelutarjonnan kehittämiseen eri kasvuvaiheessa oleville yrityksille. | |||
2 | Kuluttajaliiketoimintaan fokusoitunut hautomo alkuvaiheen kasvuhalukkaille, kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille | |||
3 | Alan yhteiset kansainvälistä näkyvyyttä luovat tapahtumat (vrt. Fashion Week). | |||
4 | Back office -palveluja brändien kansainvälistymisen vauhdittamiseen | |||
5 | Maakuvan kehittäminen tukemaan kuluttajaliiketoiminnan vientiä | |||
6 | Olemassa olevien kasvua tukevien alustojen hyödyntäminen |
TOIMENPITEEN MERKITYS = Merkitys yritysten ja toimialan kasvulle. VAIKUTUKSEN AIKAJÄNNE = Xxxxxx kauan vaikutusten syntyminen kestää. TOTEUTUKSEN VAIKEUS = Kuinka vaikeaa/resursseja vaativaa toimenpide on toteuttaa
= Tärkeimmäksi arvioidut toimenpiteet
= Suuri = Pieni (lyhyt) Värit vihreästä punaiseen sen mukaisesti onko tekijä positiivinen vai negatiivinen
TOIMENPIDE-ESITYS
DESIGN-VETOISEN KULUTTAJALIIKETOIMINNAN EKOSYSTEEMIN
RAKENTAMINEN
MITÄ: Suomeen on luotava ekosysteemi, joka tukee design-vetoisen kuluttajatuoteliiketoiminnan kansainvälistä kasvua kehittämällä alan kaupallista ja liiketoimintaosaamista, liiketoimintaympäristöä sekä rahoitusta. Tätä ekosysteemityötä tulee ohjata yritysten ja julkisen sektorin välisenä vuoropuheluna kasvusopimustyön hengessä. Vuoropuhelulle tulee olla rakenteet ja ekosysteemityölle tulee asettaa riittävän kunnianhimoiset tavoitteet sekä varmistaa tavoitteiden mukainen toteutus ja resurssit. Tekstiili- ja muotiala voi toimia laajemman design-vetoisen kuluttajatuote-ekosysteemin rakentamisen pilottina. Osana työtä voidaan vaiheistaa toiminnan laajentaminen tekstiili- ja muotialalta muille kuluttajaliiketoiminnan sektoreille.
KENELLE: Kasvuhakuisille kuluttajatuoteyrityksille sekä ekosysteemin muille toimijoille.
MIKSI: Tavoitteena on saada aikaiseksi uutta vientiä kuluttajaliiketoiminnasta sekä kerryttää Suomeen alan kaupallista ja liiketoimintaosaamista.
KUKA: Ensimmäisessä vaiheessa Suomen Tekstiili & Muoti kokoaa kasvusopimustyötä tukevan ohjausryhmän, johon osallistuu edustajia tekstiili- ja muotialan yrityksistä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Business Finlandista, Suomen Akatemiasta sekä koulutus- ja tutkimuslaitoksista.
MILLOIN: Työskentely käynnistyy syksyllä 2024.
TOIMENPIDE-ESITYS
HAUTOMO DESIGN-VETOISILLE KULUTTAJAYRITYKSILLE
MITÄ: Design-vetoisille kuluttaja-alan yrityksille suunnattu hautomo. Hautomon tavoitteena on vahvistaa yritysten kaupallisia ja liiketoiminnallisia kyvykkyyksiä kasvun aikaansaamiseksi. Erikoistuneen hautomon avulla saadaan aloitteleviin yrityksiin vahvempaa liiketoimintaosaamista sekä liiketoimintasuunnitelmat jo tuotekehitys- tai design-vaiheessa.
KENELLE: Alkuvaiheen/aloittavat kasvuhaluiset, kansainväliset kasvua hakevat yritykset.
MIKSI: Suunnittelu-, kaupallistamis-ja liiketoimintaosaamista yhdistävien tiimien rakentaminen sekä kasvun ja
viennin vauhdittaminen kehittämällä yritysten liiketoiminnallisia valmiuksia ja verkostoja.
KUKA: Aalto-yliopistolla on parhaat edellytykset ja osaaminen alan hautomotoiminnan kehittämiselle sekä temaattisen hautomotoiminnan käynnistymistä tukevat rakenteet.
MILLOIN: Vuosien 2024-2025 aikana.
RAHOITUS
RAHOITUS
STRATEGINEN PAINOPISTE III
KASVUN RAHOITUS
YKSITYISEN JA JULKISEN RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN VARMISTAMINEN
▪ Pääomasijoittamisen tavoitteena on vauhdittaa yrityksen kasvua. Alkuvaiheen Venture Capital –rahoituksen ohella yrityksillä on tarve myös myöhemmän vaiheen kasvurahoitukselle. Toimialana muoti ja tekstiili sekä laajemmin kuluttajabrändiliiketoiminta ovat haastavia pääomasijoittajille investointien pitkien takaisinmaksuaikojen ja toimialan vaikean ennustettavuuden vuoksi.
▪ Pelkkä rahoitus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan rahoittajia, jotka tuntevat kuluttajatuoteliiketoiminnan ja tuovat mukana osaamista, jolla pystytään auttamaan alan yrityksiä – ”arvoketjun kattaminen osaavasti tärkeämpi kuin miljoona alkuun”.
▪ Julkisen TKI-rahoituksen osalta keskeinen kysymys on, miten osa 4 % TKI-rahoituksesta saadaan suunnattua palvelujen ja tuotteiden kaupallistamisen tueksi, ml. kuluttajaliiketoimintaan. TKI-panostukset Suomessa ovat suuntautuneet pääasiassa teknologiaan ja aineelliseen liiketoimintaan. Valtaosa yritysten arvosta kuitenkin muodostuu aineettomista investoinneista tuotannontekijöihin kuten brändiin, dataan, organisaation osaamiseen ja liiketoimintamalleihin. Näiden rooli tulisi ymmärtää ja tunnustaa nykyistä vahvemmin myös TKI-toiminnan osana.
▪ Toimialan yritysten ja julkisten TKI-rahoittajien välille tarvitaan parempaa vuorovaikutusta, jotta yritykset tuntevat paremmin erilaiset käytössä olevat TKI-rahoitusinstrumentit ja jotta julkiset TKI-rahoittajat tuntevat paremmin alan liiketoimintaa ja arvonmuodostusta. Samalla on myös varmistettava nykyisten rahoitusinstrumenttien ehtojen sopivuus alan yrityksille. Tätä voidaan tukea esimerkiksi missiolähtöisten tai ohjelmallisten kehittämiskokonaisuuksien tai kampanjoiden avulla.
▪ Pääomasijoitusten ja TKI-rahoituksen ohella muoti- ja tekstiilialan toimijoiden kasvulle olennaista on myös saatavilla olevat käyttöpääomaan liittyvät rahoitusratkaisut.
RAHOITUS
KASVUN HAASTEET JA TOIMENPITEET
TARVITSEMME…. NÄIN SEN TEEMME….
VAHVEMPIA VERKOSTOJA JA TIIMEJÄ xxxx
yrityksiin sekä kansainvälistä kokemusta
KASVURAHOITUSTA VARHAISEEN
VAIHEESEEN (mahdollisesti back office - toimintoihin kytkettyinä)
RAHOITTAJIA JOTKA TUNTEVAT KULUTTAJATUOTTEIDEN LOGIIKAN ja
tuovat mukana osaamista jolla pystyvät
auttamaan yrityksiä
TKI-RAHOITUSTA PANOSTUKSINA OSAAMISVAJEIDEN PAIKKAAMISEEN
pitkällä aikavälillä ja aineettomiin tuotannontekijöihin erityisesti kuluttajaliiketoiminnan näkökulmasta
1. Ratkaisut varhaisen vaiheen kasvun rahoitukseen kuten rahastot.
2. Business Finlandin kampanja kestävään
kuluttajaliiketoimintaan
3. TKI-panostukset kuluttajaliiketoimintaan ja kaupallistamiseen, selvitettävä TKI-rahoituksen tulkinta ja laajentamismahdollisuudet kaupallistamiseen
4. Business Finlandin Consumer data to Brand business –
ohjelma
5. Kestävä kuluttajaliiketoiminta vielä vahvemmin osaksi
Business Finlandin strategiaa.
6. Käyttöpääomaan liittyvien rahoitusratkaisujen kehittäminen ja olemassa olevien Rahoitus instrumenttien ehtojen kehittäminen, esim. Finnveran juniorilainat
7. Temaattiset tutkimushaut (SA, Säätiöt jne.)
RAHOITUS
TOIMENPITEIDEN TUNNISTAMINEN
RAHOITUKSEN TOIMENPITEET | TOIMENPITEEN MERKITYS | VAIKUTUKSEN AIKAJÄNNE | TOTEUTUKSEN VAIKEUS | |
1 | Varhaisen vaiheen kasvun rahoitusratkaisut | |||
2 | Business Finlandin kampanja kestävään kuluttajaliiketoimintaan | |||
3 | TKI-panostukset kuluttajaliiketoimintaan ja kaupallistamiseen | |||
4 | Business Finlandin consumer data to brand business – ohjelma | |||
5 | Kestävä kuluttajaliiketoiminta vielä vahvemmin osaksi Business Finlandin strategiaa. | |||
6 | Käyttöpääomaan liittyvien rahoitusratkaisujen kehittäminen ja olemassaolevien rahoitusinstrumenttien kehittäminen | |||
7 | Temaattiset tutkimushaut (esim. Suomen Akatemia) |
TOIMENPITEEN MERKITYS = Merkitys toimialan kasvulle. VAIKUTUKSEN AIKAJÄNNE = Xxxxxx kauan vaikutusten syntyminen kestää. TOTEUTUKSEN VAIKEUS = Kuinka vaikeaa/resursseja vaativaa toimenpide on toteuttaa
= Tärkeimmäksi arvioidut toimenpiteet
= Suuri = Pieni (lyhyt) Värit vihreästä punaiseen sen mukaisesti onko tekijä positiivinen vai negatiivinen
TOIMENPIDE-ESITYS
VARHAISEN VAIHEEN KASVUN RAHOITUSRATKAISUT
MITÄ: Suomessa on syntynyt toimiva varhaisen vaiheen kasvurahoituksen ekosysteemi teknologiavetoisille yrityksille. Varhaisen vaiheen kasvun toimialaa osaavaa rahoitusta ei ole vastaavalla tavalla saatavilla design-vetoisille kuluttajatuoteyrityksille. Tässä on selkeä markkinapuute. On tunnistettava sopiva keino (rahasto tms.) kasvun rahoittamiseen design-vetoisille ja brändiperusteisille kuluttajatuoteyrityksille.
KENELLE: Varhaisen vaiheen design-vetoiset tekstiili- ja muotialan yritykset sekä muut design-vetoiset kuluttajatuoteyritykset
MIKSI: Kasvun rahoituksen ja liiketoiminnan kansainvälisen skaalaamisen pullonkaulan ratkaiseminen varhaisen vaiheen
yritysten osalta.
KUKA: TEM, Business Finland, Tesi, yksityiset kasvurahoittajat, businessenkelit.
MILLOIN: Vuodesta 2025 alkaen.
TOIMENPIDE-ESITYS
BUSINESS FINLANDIN KAMPANJA KULUTTAJALIIKETOIMINNAN TUEKSI
MITÄ: Business Finland kampanjat ovat ohjelmia pienempiä ja lyhyempiä kokonaisuuksia. Kampanjat sisältävät toimenpiteitä yritysten verkostojen rakentamiseen, osaamisen lisäämiseen, neuvontaa kansainvälistymiseen ja rahoitukseen sekä markkinamahdollisuuksien hakemiseen.
KENELLE: Kasvuhaluiset design-vetoiset kuluttajabrändit.
MIKSI: Business Finlandin kampanjan tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa, kansainvälistymään ja kehittämään uudenlaisia tapoja toimia, kehittää uusia palvelukonsepteja, kasvattaa asiakas- sekä kokonaisvaltaista brändiymmärrystä.
KUKA: Business Finland sekä sidosryhmät, esimerkiksi STJM.
MILLOIN: Vuonna 2025.
TOIMENPIDE-ESITYS
TKI-PANOSTUKSET KULUTTAJALIIKETOIMINTAAN JA KAUPALLISTAMISEEN
MITÄ: TKI-panostukset tulevat Suomessa lähivuosina kasvamaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Business Finlandin eniten T&K-rahoitusta saavia toimialoja ovat informaatio ja viestintä (29 %), elektroniikka, tietokoneet ja sähkölaitteet (11 %), tutkimus ja kehittäminen (10 %), muut koneet ja laitteet (9 %) sekä arkkitehti- yms. palvelut (7 %). Jatkossa TKI- panostuksia tulisi uusien TKI-linjauksien mukaan suunnata myös luovan osaamisen kaupalliseen hyödyntämiseen. Sen lisäksi TKI-panostuksia tulisi suunnata kuluttajaliiketoimintaan ja kaupallistamisen kehittämiseen. Tämä edellyttää, että TKI-käsitteen vakiintunutta sisältöä ja tulkintaa on tarkasteltava kriittisesti julkisten TKI-rahoittajien puolella ja pystyttävä soveltamaan valtiontukisääntöjen mukaisia TKI-instrumentteja myös kuluttajaliiketoiminnan erityispiirteet tunnistaen.
KENELLE: Yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset.
MIKSI: Tällä hetkellä Suomessa tehtävät TKI-panostukset eivät kumuloidu talouskasvuksi. TKI-toimien piiriin on saatava lisää yrityksiä sekä TKI-panostuksia on suunnattava myös kaupallistamisen vahvistamiseen ja edistämiseen.
KUKA: Tutkimus- ja innovaationeuvosto, TEM, OKM, Suomen Akatemia, Business Finland.
MILLOIN: Syksystä 2024 alkaen.
4. TOIMEENPANO
YHTEISTYÖ ERI OSAPUOLTEN KESKEN
SÄÄNNÖLLINEN JATKUVA YHTEISTYÖ
YLIOPISTOT
• Kasvusopimuksen toteuttaminen ja toimeenpano edellyttää entistä
tiivimpää ja jatkuvaa yhteistyötä ja vuoropuhelua….
o Yrittäjien ja yritysten
o Rahoittajien
o Koulutus- ja tutkimuslaitosten
o Julkisen sektorin
…kesken.
• Yhteistyötä varten tarvitaan olemassaolevien foorumien ohella uusia
yhteistyön rakenteita ja toimintamalleja.
• Tämä puolestaan edellyttää selkeää kaikkien osapuolten jakamaa visiota ja vahvaa tahtoa kehittää toimialaa Suomessa.
YHTEISTYÖN ETENEMINEN
▪ Ehdotettujen toimenpiteiden toteutukseen edetään yhteistyömallilla, jossa
✓ Suomen Tekstiili & Muoti,
✓ työ- ja elinkeinoministeriö,
✓ opetus- ja kulttuuriministeriö,
✓ Business Finland ja
✓ Suomen Akatemia
nimeävät edustajat kasvusopimustyön toimeenpanoryhmään.
Lisäksi ryhmään kutsutaan alan yritysten sekä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten edustajia.
▪ Suomen Tekstiili & Muoti vastaa ohjausryhmän koolle kutsumisesta elokuussa 2024 sekä varmistaa yritysten laaja-alaisen
osallistumisen.
▪ Laaja-alaisen toimeenpanoryhmän rinnalle STJM:n, TEM, OKM, BF ja SA perustavat suppeamman työryhmän, joka vastaa toimeenpanotyöryhmän työn valmistelusta sekä varmistaa julkisten resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen kasvusopimustyön mukaisiin toimenpiteisiin.
• Jokainen organisaatio nimeää vastuuhenkilön, joka lähtee edistämään kasvusopimuksessa esitettyjä asioita.
• Mukaan STJM, Business Finland, TEM, OKM ja mahdollisesti myös Suomen Akatemia, yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset.
• Taustalle perustetaan uudistettu ohjausryhmä sekä projektiryhmä.
VAIHE I: SYKSY 2024
• Edellisen lisäksi osapuolet kohdistavat resursseja kasvusopimuksen fasilitointiin sekä ensimmäisiin priorisoituihin toimenpiteisiin.
• Fasilitointiin tarvittavat lisäresurssit
kohdennetaan
✓ välittömiin ostopalvelutarpeisiin (kuten esim. fasilitaattori),
✓ tapahtumiin ja
✓ viestintään.
VAIHE II: VUOSI 2025
• Tässä vaiheessa varmistetaan tekstiilin ja muodin alalta käynnistetyn pilotin laajentuminen muille kuluttajaliiketoiminnan sektoreille.
• Edellisten lisäksi kohdistetaan resursseja kasvusopimuksessa esitettyjen konkreettisten toimenpiteiden toteutukseen (kuten esim. toimivat pilotointi- ja testauspalvelut, TKI-rahoitus, alan kansainvälisyyttä lisäävät tapahtumat, ulkomaisten osaajien
houkuttelu).
VAIHEITTAINEN ETENEMINEN
VAIHE III: VUOSI 2026
LIITE: VALMISTELUN TOTEUTUS
LOKAKUU 2023
Q4 2023 – Q1 2024 Q2 2023 – Q3 2024
KESÄKUU 2024
LÄHTÖTILANNE 2023
Yht eisen t ilannekuvan luominen. Tunnist et aan keskeiset kasvun est eet ja mahdollist ajat .
- Missä olemme nyt ? Milt ä t oim ialan t ilanne kokonaisuut ena näyt t ää?
- Edellyt ykset kasvulle: minkä t ulee muut t ua, mikä haast aa kasvua?
- Missä ovat suurim mat kilpailu- et umme ja mahdollisuut emme kasvulle?
TAVOITETILA 2030
Xxxxxx xxxxxx kasvusopimuksen painopist eet sekö t avoit t eet alan kasvulle vuot een 2030 mennessä.
- Visio 2030
- Painopist eiden määrit t ely
- Tavoit t eet
Tammikuu 2024
Koko toimialan yhteinen työpaja
TOIM ENPITEET
Xxxxxx xxxxxx t oimenpit eet ja yht eist yön t oimint amalli
tavoitt eisiin pääsemiseksi.
- Tunnist et aan ja priorisoidaan keskeiset t oim enpit eet
- Toim ijoiden roolit ja vast uut
- Jat kuvan yht eist yön t oim int amalli
Toukokuu 2024
Kolme temaattista Round Tablea
RAPO RTO INTI
Kasvusopimusdokument in laadint a.
- Tiivis kuvaus läht öt ilant eest a
- Tavoit et ila 2030
- Toim enpit eet ja vast uut ahot
- Yht eist yön t oim int amalli
Kesäkuu 2024
Julkaiseminen
▪ Xxxxx Xxxxxxxxx, Reima Group (Puheenjohtaja)
▪ Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Suomen Tekstiili & Muoti ry
▪ Xxxx Xxxxxxx, STJM
▪ Xxxxxx Xxxxxxxxxxx, Suomen Tekstiili & Muoti ry
▪ Xxxx Xxxxxxx, Fashion Finland
▪ Xxxxxxxx Xxxxxxx, By Hinders
▪ Xxxx Xxxxxxxx, Luhta
▪ Xxxxxxx Xxxxxx, Business Finland
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, Pyka Oy
▪ Xxxxx Xxxxxxx, Business Finland
▪ Xxxxx Xxxxx, Aalto University
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, työ- ja elinkeinoministeriö
▪ Xxxxx Xxxxx, Infinited Fiber Company
▪ Xxxxx Xxxxxxxxxxx, Highmetal
▪ Xxxxx Xxxxxxxxxxx, Manna & Co
▪ Xxxxx Xxxxxxx, VAIN Fashion Group
▪ Xxxxx-Xxxxx Xxxxxx, Marimekko
▪ Xxxx Xxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx Company OY
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, työn fasilitaattori, Owal Group Oy
▪ Xxxxx Xxxxxxxxx, Reima Group
▪ Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Suomen Tekstiili & Muoti ry
▪ Xxxx Xxxxxxx, Suomen Tekstiili & Muoti ry
▪ Xxxxxxx Xxxxxx, Business Finland
▪ Xxxxx Xxxxxxx, Business Finland
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, työ- ja elinkeinoministeriö
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, työn fasilitaattori, Owal Group Oy
Round Table 1 OSAAMINEN
Osallistujat:
▪ Xxxxxxxxx Xxxxxx, Aalto University
▪ Xxxxxxx Xxxxxxxx, Accenture
▪ Xxxxxx Xxxxxxxxxxx, Sitra
▪ Xxxxx Xxxxxxx-Xxxxxxx
▪ Xxxxxx Xxxxxx, Aalto
▪ Xxxxx Xxxxxxx, Latimmier
▪ Xxxxxx Xxxxxxxxxxx, Suomen Tekstiili & Muoti ry
▪ Xxxxx Xxxxx, TEM
▪ Xxxx Xxxxxxx, Luhta
▪ Xxxxx Xxxxxxx, Noren Oy
▪ Xxxxx Xxxxx, Metropolia
▪ Xxxx Xxxxxxxx, Nanso
▪ Xxxx Xxxxxx, Suomen Tekstiili & Xxxxx ry
Puhujina ja osallistujina
▪ Xxxxx Xxxxxxx-Xxxxxxx
▪ Xxxxxxxxx Xxxxxx, Aalto University
Lisäksi:
▪ Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Suomen Tekstiili & Muoti ry
▪ Xxxxx Xxxxxxxxx, Reima
▪ Xxxxx Xxxxxxx, Business Finland
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, Owal Group Oy
▪ Xxxxx Xxxxxxx, Owal Group Oy
Round Table 2 LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ
Osallistujat:
▪ Xxxxxx Xxxxxxxx, työ- ja elinkeinoministeriö
▪ Xxxxxxxx Xxxxxxx, By Hinders
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, Tampereen ammattikorkeakoulu
▪ Xxxxxx Xxxxxxxx, Juni Communication & Production
▪ Xxxx Xxxxxxx, Fashion Finland
▪ Xxxxx Xxxxxxxxxx, UM
▪ Xxxxxx Xxxxxxxxxxx, Suomen Tekstiili & Muoti ry
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, Espoon kaupunki
▪ Xxxxxx Xxxxxxxx, Aalto University
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, Helsingin kaupunki
▪ Xxxxxx Xxxxxxxxx, Aalto University
▪ Xxxx Xxxxxxxx, Business Finland
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, työ- ja elinkeinoministeriö
Puhujina ja osallistujina
▪ Xxxxx Xxxxxxx, Eduskunta
▪ Xxxxxx Xxxxxxx, Dansk Mode & Textil
Lisäksi:
▪ Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Suomen Tekstiili & Muoti ry
▪ Xxxxx Xxxxxxxxx, Reima Group
▪ Xxxxxxx Xxxxxx, Business Finland
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, Owal Group Oy
▪ Xxxxx Xxxxxxx, Owal Group Oy
Round Table 3 RAHOITUS
Osallistujat:
▪ Xxxxx Xxxx, Innovestor
▪ Xxxxx Xxxxxxxxxxx, Highmetal
▪ Xxxx Xxxxxxxxxx, Marimekko
▪ Xxxx Xxxxxxxx, Suomen Tekstiili & Muoti ry
▪ Xxxxx Xxxxxxx, VAIN Fashion Group
▪ Xxxx Xxxxxxxxx, Nordea
▪ Xxxxx Xxxxxxxxx, Verdane
▪ Xxxx Xxxxxxxxxx, Business Finland
▪ Xxxx Xxxxxxxxx, Myssyfarmi Oy
▪ Xxxxx Xxxxxxxxxxx, Manna & Co
▪ Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxxxxxx.xx
Puhujina ja osallistujina
▪ Xxxxxxxx Xxxxxx, Bocap
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, Etla
Lisäksi:
▪ Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Suomen Tekstiili & Muoti ry
▪ Xxxxx Xxxxxxxxx, Reima Group
▪ Xxxxx Xxxxxxx, Business Finland
▪ Xxxxx Xxxxxxxx, Owal Group Oy
▪ Xxxxx Xxxxxxx, Owal Group Oy
Suomen Tekstiili & Muoti
Business Finland
Työ- ja elinkeinoministeriö