TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEOLLISUUDEN


TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEOLLISUUDEN


TOIMIHENKILÖSOPIMUS

2014-2017


TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN


TOIMIHENKILÖSOPIMUS


1.4.2014 – 31.1.2017


441 209

Painotuote


Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere, 2014

SISÄLLYSLUETTELO


Sivu

Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen

allekirjoituspöytäkirja 1

Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus 8

1 § Soveltamisala 8

2 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet 8

3 § Työsuhde 9

1. Työnjohto-oikeus 9

2. Työsuhteen ehtojen muuttaminen 9

4 § Sijaisuuskorvaus ja työnopastuslisä 10

1. Sijaisuuskorvaus 10

Paikalliset olosuhteet 10

2. Työnopastuslisä 10

5 § Työsuhteen päättyminen 11

6 § Palkka 12

Vaativuusluokkapalkat 12

Palkkaus harjoittelun ja kesälomasijaisuuksien ajalta 13

7 § Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen 13

1. Säännöllisen työajan pituus 13

2. Työajan lyhennys 14

3. Työajan sijoittuminen 14

4. Xxxxxxx ja porrastettu työaika 14

8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 14

1. Työnjohto–oikeuteen perustuva säännöllisen työajan keskimääräistäminen 14

2. Sopimiseen perustuva säännöllisen työajan keskimääräistäminen 15

9 § Työtuntijärjestelmä. 16

10 § Lisätyö 16

1. Lisätyön käsite 16

2. Lisätyön muodot 16

3. Lisätyöstä maksettava palkka 17

11 § Vapaapäivät 17

12 § Arkipyhäviikot 17

13 § Ylityö 18

1. Ylityön syntyminen 18

2. Ylityökorvaukset 18

3. Ylityöjakajat ja peruspalkka 19

4. Ruokailumahdollisuus 19

5. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 19

6. Aloittamis– ja lopettamistyöt 20

7. Esimerkki ylityön laskennasta 20

14 § Osa–ajan palkka 21

15 § Varallaolo 23

16 § Seisokkiaika 23

17 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet 24

Palkka työstä 24

18 § Sunnuntaityö 25

19 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus 25

Viikottainen vapaa-aika 25

Viikkolepokorvaus 25

Vuorokausilepo 26

Päivittäinen lepoaika 27

20 § Vuorotyö sekä ilta– ja yötyö 27

21 § Xxxxxx sairauden tai äitiysvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen 28

1. Palkanmaksuvelvollisuus 28

2. Saman sairauden uusiutuminen 29

3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus 29

4. Korvaava työ 29

5. Äitiys–, erityisäitiys-, isyys– ja vanhempainvapaa 29

6. Vähennysoikeus 30

22 § Lääkärintarkastukset 30

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset 30

2. Muut lääkärintarkastukset 31

2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1–2.2.5) 31

2.2 Erityisedellytykset 31

2.2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus 31

2.2.2 Aikaisemmin todettu sairaus 31

2.2.3 Laboratorio– ja röntgentutkimukset 32

2.2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset 32

2.2.5 Äkillinen hammassairaus 32

3. Laskenta 32

23 § Matkakorvaukset 33

1. Matkustamisvelvollisuus ja korvaukset 33

2. Matkan alkaminen ja päättyminen 33

3. Kotimaan matkakustannukset ja päivärahat 33

4. Ulkomaan matkakustannukset ja päivärahat 34

5. Työkomennukset 34

6. Työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu 35

7. Matka–ajan korvaus 35

8. Oman auton käyttö 35

9. Matkustussääntö 35

24 § Koulutustilaisuudet 35

25 § Vuosiloma 36

1. Vuosiloman antaminen 36

2. Vuosilomapalkka ja –korvaus 36

3. Lomaraha 37

26 § Lyhyt tilapäinen loma 38

27 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus 39

28 § Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 39

29 § Kokoontumisoikeus 39

30 § Paikallinen sopiminen 40

31 § Neuvottelujärjestys 40

32 § Liitesopimukset 41

33 § Sopimuksen sitovuus 41

34 § Sopimuksen voimassaolo 42

Liite 1 Teva-teollisuuden toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä 43

Liite 2 Työajan lyhennys yksi– ja kaksivuorotyössä 54

Liite 3 Sopimus keskeytyvän kolmivuorotyön työajan lyhentämisestä 58

Liite 4 Sopimus keskeytymättömän kolmivuorotyön työajasta 59

Liite 5 Irtisanomissuojasopimus 2002 61

Liite 6 Yhteistoimintasopimus 68

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY AMMATTILIITTO PRO RY


TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSO- PIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA


Aika 3.1.2014


Paikka Kulutustavararyhmä ry, Helsinki


Läsnä

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx

Xxxxx Xxxxx


Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxxxx


Xxxxx Xxxxxxx

Xxxx Xxxxxxxx


1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ja uudistaminen


Osapuolet ovat tänään allekirjoittaneet tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen samalla uudistaen edellisen työehtosopimuksen liittojen välillä 22.10.2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti.


2 Työehtosopimuksen voimassaolo


Mikäli jäljempänä tässä pykälässä sanotusta ei muuta johdu, työehtosopimus on voi- massa 1.4.2014 – 31.1.2017 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.


Sopimuskausi koostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen alkaa 1.4.2014 ja päät- tyy 31.1.2016. Sopimuskauden toinen jakso alkaa välittömästi ensimmäisen jakson umpeuduttua, ja se päättyy 31.1.2017.


Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehittymistä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustan- nusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta.


Mikäli edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisua koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, neuvottelevat allekirjoittaneet liitot kolmannen sopimusvuoden palkkaratkaisun toteuttamisesta. Mikäli näissäkään neuvotteluissa ei päästä yksi- mielisyyteen, voi kumpikin sopimusosapuoli kahden (2) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen kirjallisesti irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.1.2016.

3 Palkankorotukset Vuosi 2014 Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan 1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 20 euron suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.


Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutok- sesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluon- toisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta.


Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopi- musta tehdä 30.6.2014 mennessä, toteutetaan korotus 1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.


Yleiskorotusta maksettaessa kuukausipalkalla tarkoitetaan toimihenkilön tehtävä- kohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta muodostuvaa rahapalkkaa luontois- etuineen. Kuukausipalkkaan ei tällöin lueta palvelusaikalisää, vuorotyölisiä eikä sunnuntaityökorotuksia.


Vuosi 2015


A. Yleiskorotus


Palkkoja korotetaan 1.8.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.


Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muu- toksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamis- ajankohdasta.


Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopi- musta tehdä 30.6.2015 mennessä, toteutetaan korotus 1.8.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.


Yleiskorotusta maksettaessa kuukausipalkalla tarkoitetaan toimihenkilön tehtävä- kohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta muodostuvaa rahapalkkaa luontois- etuineen. Kuukausipalkkaan ei tällöin lueta palvelusaikalisää, vuorotyölisiä eikä sunnuntaityökorotuksia.


B. Vuorotyölisät


Vuorotyölisiä sekä niiden määräytymisperusteena olevia kuukausipalkkarajoja korote- taan 1.8.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Vuorotyö- lisätaulukko on työehtosopimuksen 20 §:ssä.

4 Vaativuusluokkapalkat ovat työehtosopimuksen 6 §:ssä


Yleiskorotuksen toteuttamisen jälkeen kuukausipalkkaa ilman palvelusvuosilisää verrataan työehtosopimuksen mukaiseen vähimmäispalkkaan. Vähimmäispalkka on kyseisen toimen vaativuusluokkapalkka lisättynä henkilökohtaisella yrityksen pätevyyden arviointijärjestelmän mukaisella pätevyyslisällä. Pätevyyslisän tulee olla työehtosopimuksen mukaisesti vähintään 3 % ko. toimen vaativuusluokkapalkasta.


Mikäli vähimmäispalkka ei toteudu yleiskorotuksen jälkeen, on suoritettava yli- määräinen korotus siten, että toimihenkilön palkaksi tulee ko. toimen vaativuus- luokkapalkka lisättynä kunkin henkilön pätevyyslisällä. Tämän lisäksi maksetaan palvelusvuosilisä.


5 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut


Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettavien kuukausikorvausten määriä korotetaan 1.8.2014 alkaen. Korvausten uudet määrät on kirjattu työehtosopimuksen osana sovellettavan yhteistoimintasopimuksen kohtaan 3.1.


6 Palkkausjärjestelmä -työryhmä


Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on vuoden 2014 aikana tarkastella ja selvittää palkkausjärjestelmän toimivuutta ja tehdä tarvittavia kehitysehdotuksia sekä tarvittaessa järjestää palkkausjärjestelmäkoulutusta.


7 Ulkopuolisen työvoiman käyttö


Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojelu- valtuutetulle. Jos ennalta tapahtuva tiedottaminen työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia ei ole mahdollista, voidaan tiedottaminen näissä poikkeustilanteissa viivytyksettä hoitaa jälkikäteen.


Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammatti- taitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.


Vuokratyövoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä selvitetään kolmikantaisesti halli- tuksen sekä työnantaja- että palkansaajakeskusjärjestöjen välillä. Selvitystyön päätyttyä osapuolet neuvottelevat vuokratyövoiman käyttöön liittyvistä kysymyksistä ja sopivat selvitystyön mahdollisesti aiheuttamista muutoksista työehtosopimukseen.


8 Työhyvinvoinnin edistäminen ja sairastavuuden vähentäminen


Sopijapuolet korostavat työpaikan yhteistyön merkityksen tärkeyttä toimihenkilöiden työelämän laadun ja työuran keston edistämisessä, joilla seikoilla voidaan muiden tekijöiden ohella edesauttaa yrityksen tuottavuuskehitystä.

Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla toimenpiteillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja sairastavuuden vähentämisessä. Tässä yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös toimihenkilöiden henkistä kuormit- tavuutta aiheuttaviin tekijöihin sekä keinoihin henkisen kuormituksen vähentämiseksi.


Myös ikääntyneiden toimihenkilöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään eri- tyistä huomiota. Sopijapuolet laativat ohjeistusta ikääntyvän henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi vastaamaan työn muutoksia ja niihin liittyviä vaatimuksia.


Työhyvinvointia edistävässä, ja sairastavuuden vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa on tarkoituksenmukaisella tavalla hyödynnettävä työterveyshuollon asiantuntemusta.


Jatketaan vuonna 2013 aloitettua liittojen yhteistä työhyvinvointihanketta. Liitot kannus- tavat ja tukevat työpaikkoja hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.


Yhdessä todetuista hyvistä käytännöistä tiedotetaan alan yrityksille vuoden 2014 aikana.


Sopijapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana kartoittaa tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa sekä muussa teollisuudessa olevia käytäntöjä työ- hyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Yhdessä todetuista hyvistä käytännöistä tiedotetaan alan yrityksille vuoden 2014 aikana.


Lisäksi osana työhyvinvoinnin edistämistä tes-osapuolet suosittavat työhyvinvointikortin suorittamista työyhteisöissä.


9 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat


Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä, että henkilöstön osaamisen ja koulutuksen ajan- tasaisuuteen kiinnitetään huomioita. Tulevaisuuden muutostarpeisiin perustuvan kou- lutussuunnitelman tekeminen ja sen toteuttaminen edistävät innovatiivisuutta, työurien pidentymistä ja työntekijöiden työllistymistä.


Eduskunnan käsittelyssä on syksyllä 2013 lakiesityksiä, jotka liittyvät henkilöstön osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 2014 alusta lukien. Lainsäädännön taustalla on raamisopimuksen tekemisen jälkeen 2011 alkanut keskustelu työntekijöiden kouluttamisesta. Lakiuudistusten johdosta työnantaja saa ylimääräisen verovähennyksen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti tehdyn kou- lutussuunnitelman toteuttamisesta.


Liittojen välinen työryhmä opastaa ja kouluttaa jäsenyritysten henkilöstöasioista vas- taavia esimiehiä ja luottamushenkilöitä koulutussuunnitelman laatimiseen, joka vastaa tulevaisuudessa toimihenkilöiden osaamisessa tapahtuvia kehitys- ja muutostarpeita sekä samalla oikeuttaa ylimääräiseen verovähennykseen.


Henkilöstön kehittämisen ja ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi liitot pitävät tärkeänä, että toimihenkilön kehityskeskustelun yhteydessä tai muussa vastaavassa tilanteessa käydään läpi toimihenkilön yksilölliset koulutustarpeet, niiden sisältö ja toteuttamisaikataulu.

10 Tasa-arvo


Liitot kiinnittävät huomiota naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännökseen, jonka mukaan vähintään 30 työntekijän yrityksissä työnantaja laatii yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman sisällyttäen siihen palkka- kartoituksen. Suunnitelma päivitetään vuosittain, ellei paikallisesti toisin sovita.


11 Tulos- ja voittopalkkiot


Tulos- ja voittopalkkiot ovat yrityskohtaisia palkanlisiä. Niiden luonteeseen kuuluu, että niitä ei makseta, jos asetettuja tulos- ja voittotavoitteita ei saavuteta.


Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi työpaikan tuotannollista toi- mintaa ilmaisevien tunnuslukujen kehitykseen, taloudelliseen kehitykseen ja asetettujen kehitystavoitteiden saavuttamiseen tai näiden kaikkien tunnuslukujen yhdistelmiin.


Voittopalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi yrityksen käyttökatteeseen tai sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään.


Yritysjohdon päätettävissä olevien tulos- ja voittopalkkioiden käyttö, määräytymis- perusteet ja perusteiden muuttuminen selvitetään toimihenkilöille ennen niiden käyttöä.


12 Palkkausjärjestelmä


Paikallisesti voidaan sopia ns. väliluokkien käyttöön ottamisesta työnvaativuusluokkien 1 – 10 välillä.


13 Joustavien työaikajärjestelmien edistäminen


Osana tuottavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa liitot sitoutuvat edistämään monipuolisten ja joustavien työaikojen sekä työaikapankkien käyttöä yrityksissä.


Tätä tarkoitusta tukemaan osapuolet perustavat sopimuskauden ajaksi työryhmän, joka muun muassa selvittää, kuinka nykyiset työaikamääräykset vastaavat yritysten ja niiden henkilöstön tarpeita sekä työaikamääräyksien kehittämistarpeita.


14 Vuorokautisen työajan pidentäminen 12-tuntiseksi


Työehtosopimuksen 8 §:n 2. kohdan mukaisessa työaikamuodossa voidaan työaikalain alaisissa töissä kokeiluluontoisesti säännöllinen viikoittainen ja vuorokautinen työaika paikallisesti sopien järjestää edellä mainitun 8 §:n 2. kohdan toisessa kappaleessa maini- tuista enimmäismääristä poiketen. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Kokeilusta on ilmoitettava liitoille. Liitot seuraavat kokeilua. Tässä kokeilussa toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan. Tällöin hänen tulee ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään kolme päivää ennen, ellei paikallisesti toisin sovita.

15 Paikallisen sopimisen edistäminen


Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana edistää ja kehittää paikallista sopimista ja sen myötä yritysten neuvottelukulttuuria.


16 Tilastoyhteistyö


Osapuolet ovat sopineet erillisellä pöytäkirjalla tilastotietojen toimittamisesta.


17 Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma


Kulutustavararyhmä ry sekä Ammattiliitto Pro ry ovat mukana keskusjärjestöjen suosi- tukseen perustuvassa ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmassa siinä muodossa, kuin keskusjärjestöt siitä sopivat.


18 Eettiset toimintaohjeet


Liitot sitoutuvat noudattamaan alan eettisiä toimintaohjeita (codes of conduct), joista ETUF:TCL ja EURATEX ovat sopineet 10. heinäkuuta 1997 päivätyllä sopimuksella. Toimintaohjeisiin sisältyvät ILO:n yleissopimukset, jotka koskevat pakkotyön kieltä- mistä, järjestäytymis- ja sopimisvapautta, lapsityön kieltoa ja syrjintäsuojaa.


19 Tekninen valvonta ja tietoverkon käyttö


Sopijapuolet kiinnittävät huomiota yt-lain 19 §:n määräykseen siitä, että henkilöstöön kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostia ja tietoverkon käyttöä koskevat määräykset ovat riittävän selkeät.


20 Jatkuva neuvottelumenettely


Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopi- muksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin. Osana jatkuvan neuvottelun menettelyä liitot voivat ottaa käsittelyyn myös yksittäisen yrityksen talouden vakauttamisen kriisitilanteessa.


21 Rinnakkaissopimukset


Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että tämän työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.


Helsingissä tammikuun 3. päivänä 2014


KULUTUSTAVARARYHMÄ RY AMMATTILIITTO PRO RY

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY AMMATTILIITTO PRO RY


TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS


1 § Soveltamisala


Tämän sopimuksen piirissä ovat Kulutustavararyhmä ry:een kuuluvan Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat toimihenkilöt.


Pöytäkirjamerkintä:


Sopimuksen yläraja- ja alaraja määräytyy Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n ja Teknis- ten Liitto TL ry:n välisen 8.1.1998 allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti.


2 §

Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet


Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.


Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista xxxxxxxx- xxxxxx aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.


Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimi- henkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstö- politiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. Sama koskee pitkähköltä perhevapaalta palaavaa toimihenkilöä tarpeellisessa määrin.


Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelu- järjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.


Soveltamisohje


Ns. marginaalisääntö


Osapuolet korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toi- meen sisältyvän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta. Yrityksen palkkapolitiikassa tulee jatkuvasti seurata esimiesten ja alaisten palkkausta, jotta esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkataso ylittää alaisinaan toimivien palkkojen tason.


Esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkaukseen on kiinnitet- tävä järjestelmällisesti huomiota ja kiinteästi seurattava yllä mainitun

periaatteen toteutumista yrityksen palkkapolitiikassa. On myös tärkeää, että toimihenkilöiden luottamus-/yhdysmies ja esimieskunta ovat tietoisia yrityksen palkkapolitiikasta ja sen toteuttamisesta.


Sopimuksen allekirjoittajaliitot seuraavat sopimuskauden aikaista kehitystä sekä antavat tarpeellista ohjausta siitä, mihin seikkoihin mar- ginaalisäännön toteutumisessa tulee kiinnittää huomiota ja miten asia voidaan yrityksessä todeta. Marginaalisäännön soveltamisessa yrityk- sessä on käytettävä vertailukelpoisia ansio- ja palkkatietoja esimiehen ja alaisten välillä.


3 § Työsuhde


1. Työnjohto-oikeus


Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimi- henkilö.


2. Työsuhteen ehtojen muuttaminen


Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanot- taessa.


Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa.


Pöytäkirjamerkintä 1:


Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirin kuuluvan toimihenkilöteh- tävän muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmämuutos, on muutoksesta ilmoitettava luottamusmiehelle.


Pöytäkirjamerkintä 2:


Liitot korostavat työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkintaa työsuhteessa jo olevien sekä uusien toimihenki- löiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelu- menettelyä noudattaen.


Jommankumman sopijapuolen pyynnöstä työehtosopimuksen soveltamis- alaan liittyvät tulkinnat ratkaistaan erityisessä ratkaisulautakunnassa, jossa on yksi Ammattiliitto Pro ry:n nimeämä edustaja sekä yksi Kulutus- tavararyhmä ry:n nimeämä edustaja sekä osapuolten valitsema puheen- johtaja. Lautakunnan ratkaisu on osapuolia sitova. Liitot tiedottavat syntyneistä ratkaisuista jäsenistölleen.

4 §

Sijaisuuskorvaus ja työnopastuslisä


1. Sijaisuuskorvaus


Xxxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuunottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 14–35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Saman suuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.


Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.


Soveltamisohje


Xxxxxxx toimihenkilö hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä tai hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillinen sijai- suuskorvaus. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.


Määräys ei koske


– alle 2 viikon vuosilomasijaisuuksia eikä


– lyhytaikaisia sairaustapauksia (”flunssa”).


– tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissaoloja.


Paikalliset olosuhteet


Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huomioon paikallisia olo- suhteita. Tämän vuoksi saattaa sijaisuuskorvausta harkittaessa eräissä tapauksissa olla perusteltua kiinnittää huomiota myös toimihenkilön työmäärän olennaiseen lisään- tymiseen ja hoidettavaan toimeen sisältyvään vastuuseen.


Määräyksellä ei huononneta aikaisemmin vallinnutta käytäntöä.


2. Työnopastuslisä


Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi toimihenkilö koulute- taan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.


Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella pereh- dyttää ja opastaa uutta toimihenkilöä työympäristöön ja työtehtäviin, maksetaan pereh- dytykseen ja työnopastukseen käytetyltä ajalta erillisenä lisänä 10 % hänen henkilö- kohtaisesta palkastaan, ellei perehdyttämistä ja työnopastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palkkauksessaan.

Pöytäkirjamerkintä:


Työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastami- nen kuuluu toimihenkilöiden normaaleihin työtehtäviin eikä mainittujen henkilöiden perehdyttämisestä ja opastamisesta makseta erillistä lisää.


5 §

Työsuhteen päättyminen


1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan nouda- tettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:


Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika


– enintään vuoden 14 päivää


– yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi


– yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta


– yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta


– yli 12 vuotta 6 kuukautta


2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:


Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika


– enintään 5 vuotta 14 päivää


– yli 5 vuotta 1 kuukausi


3. Koeaikana ei noudateta yllä mainittuja irtisanomisaikoja.


4. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5.-30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättö- män vuosiloman.


Pöytäkirjamerkintä


Sinä aikana, xxxxx toimihenkilö saa tämän sopimuksen mukaan sairausajan palkkaa, työnantaja saa irtisanoa vain, jos yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnan lopettamisen takia, työnantaja asetetaan konkurssiin tai toimihenkilö siirtyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläk- keelle. Näissäkin tapauksissa työnantajan on noudatettava irtisanomis- aikaa.


5. Työllistymisvapaa


Työnantajan irtisanottua toimihenkilön työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla perusteella toimihenkilöllä on työsopimuslain 7 luvun 12 §:ssä säädetyn lisäksi oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi (5) työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Tässä

tarkoitetun lisätyöllistymisvapaan saaminen edellyttää sitä, että työnantajalle esitetään työvoimaviranomaisten kanssa laadittu työllistymisohjelma, johon sisältyy lisätyöllisty- misvapaan käyttämiseen tarvittava työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, harjoittelu tai työssä oppiminen.


6 § Palkka


Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka.


Toimihenkilön palkka määräytyy tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkaus- järjestelmän mukaisesti hänen hoitamansa tehtävän vaativuuden, henkilökohtaisen pätevyyden ja nykyisen työsuhteen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella.


Kuukausipalkalla tarkoitetaan tätä sopimusta sovellettaessa toimihenkilön rahapalkkaa luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta. Toimihenkilön yhtäjaksoisen palvelusajan perusteella maksettava palvelusvuosilisä huomioidaan osana henkilökohtaista kuukausipalkkaa silloin, kun se on sovittu maksettavaksi palkanmaksu- kausittain.


Luontoisedun raha-arvona pidetään tätä sopimusta sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotus- arvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa.


Palkka maksetaan ennakolta ilmoitettuina kiinteinä palkanmaksupäivinä.


Vaativuusluokkapalkat


1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta


Vaativuusluokka

Pisteet

€/kk

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

00

000-

0000

1.8.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta


Vaativuusluokka

Pisteet

€/kk

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

00

000-

0000


Palkkaus harjoittelun ja kesälomasijaisuuksien ajalta


Toimihenkilön palkka saa alittaa kyseisen tehtävän kulloinkin voimassa olevan TVL- palkan enintään 25 prosentilla:


– tutkintoon liittyvän pakollisen harjoittelun osalta enintään kuuden kuukauden ajalta


– kesätyöntekijältä ajalla 1.5.–15.9.


Kesätyöntekijöillä tarkoitetaan koululaisia tai muissa kuin alan oppilaitoksissa opis- kelevia alle 25-vuotiaita henkilöitä.


7 §

Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen


1. Säännöllisen työajan pituus


a) Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.


b) Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.


c) Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-vaihtoehtojen mukaisesti:


A-vaihtoehto:


1 Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia.


2 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 40-tuntista työ- viikkoa koskevaa työajan lyhentämissopimusta.

B-vaihtoehto:


1 Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan vapaata 100 tuntia.


2 Vapaan antamisessa noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentä- missopimuksen periaatteita. B.1.-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovel- letaan, mitä ao. lyhentämissopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä. Myös työssäoloon rinnasteiset päivät määräytyvät edellä mainitun sopi- muksen mukaisesti.


3 Edellä B.1.-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuoden- päivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.


4 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita.


5 Työtuntijärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.


6 Mikäli toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työ- suhteen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä katkennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työ- tuntijärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vas- taava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Tällöinkin otetaan huomioon mahdollinen edellä olevan kohdan B.1. mukainen suhteellinen vähennys.


2. Työajan lyhennys


Yksi- ja kaksivuorotyön työajan lyhentämismääräykset liitteessä 3


Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.


3. Työajan sijoittuminen


Työviikko vaihtuu maanantaivuorokauden alkaessa ja vuorokausi työviikon alkamis- ajankohtaa vastaavana kellomääränä, ellei paikallisesti toisin sovita.


4. Xxxxxxx ja porrastettu työaika


Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Liukuvaan ja porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.

8 §

Keskimääräinen säännöllinen työaika


1. Työnjohto-oikeuteen perustuva säännöllisen työajan keskimääräistäminen


a) Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työtunti- järjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa.


b) Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi seuraavasti:


– päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan;


– keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan;


– keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan sekä


– säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia.


c) Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.


2. Sopimiseen perustuva säännöllisen työajan keskimääräistäminen


a) Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.


Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdella tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittainen työ- aika on enintään 48 tuntia.


b) Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimää- rän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin kun palkan- maksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumis- jakson päättyessä.


Soveltamisohje:


Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisva- paata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

c) Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.


9 § Työtuntijärjestelmä


Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mah- dollista. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.


Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamus-/yhdysmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimi- henkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamus-/yhdysmiehen kanssa etukäteen.


Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksenvoi- maantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamus-/ yhdysmiehelle.


Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.


10 § Lisätyö


1. Lisätyön käsite


Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä 7 §:n 1. a. kohdan ja 8 §:n mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.


Lisätyö voi siten, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tulla kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.


2. Lisätyön muodot


Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:


a) Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä.


b) Vapaapäivänä


– tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana tai


– aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä.


Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.

Milloin työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen ver- tailuperusteena asianomaiselle viikolle työtuntijärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.


3. Lisätyöstä maksettava palkka


Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka ellei lisätyön korvaa- misesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka las- ketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.


Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia vii- kossa, maksetaan kuitenkin työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoit- taisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.


Paikallisesti voidaan sopia lisätyön vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.


11 § Vapaapäivät


Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:


– kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka


– vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.


Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännöl- liseen viikkotyöaikaan.


Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen.


12 § Arkipyhäviikot


1. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.


2. Vapaapäiviä ovat kuitenkin:


– uudenvuodenpäivän viikon lauantai,

– loppiaisviikon lauantai,

– pääsiäislauantai,

– pääsiäisen jälkeinen lauantai,

– vapunpäivän viikon lauantai,

– helatorstaiviikon lauantai,

– juhannusaatto,

– itsenäisyyspäiväviikon lauantai,

– jouluaatto,

– joulun jälkeinen lauantai.

Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäivinä, vapaa- päivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten viikkoylityö, ellei samalta ajalta jo suoriteta seisokkiajan korvausta. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen.


13 § Ylityö


1. Ylityön syntyminen


Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäis- määrien lisäksi.


Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.


Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toi- seen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.


Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun mat- kan, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, taikka työnan- tajan järjestämään tai keskusjärjestöjen väliseen koulutussopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjes- telmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.


Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.


2. Ylityökorvaukset


Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausi- korvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimi- henkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

Paikallisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko palkan ylityön ajalta vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 4 a §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.


3. Ylityöjakajat ja peruspalkka


Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 159 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 157 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.


Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyö- korvauksia.


4. Ruokailumahdollisuus


Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.


5. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika


Vuonna 2014


Viikon numero

Xxxxxx

Xxxxxxxxx

16.

pääsiäistä edeltävä viikko

4

17.

pääsiäistä seuraava viikko

4

18.

vappuviikko

4

22.

helatorstaiviikko

4

25.

juhannusviikko

4

52.

jouluviikko

2

Vuonna 2015



Viikon numero

Xxxxxx

Xxxxxxxxx

1.

uudenvuodenpäiväviikko

4

2.

loppiaisviikko

4

14.

pääsiäistä edeltävä viikko

4

15.

pääsiäistä seuraava viikko

4

18.

vappuviikko

4

20.

helatorstaiviikko

4

25.

juhannusviikko

4

52.

jouluviikko

3

53.

uudenvuodenpäiväviikko

4

Vuonna 2016



Viikon numero

Xxxxxx

Xxxxxxxxx

1.

loppiaisviikko

4

12.

pääsiäistä edeltävä viikko

4

13.

pääsiäistä seuraava viikko

4

18.

helatorstaiviikko

4

25.

juhannusviikko

4

49.

itsenäisyyspäiväviikko

4

52.

uudenvuodenpäiväviikko

4

Vuonna 2017



1.

loppiaisviikko

4


Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjärjestelmä.


6. Aloittamis- ja lopettamistyöt


Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä makset- tava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten ko. työt kussakin tapauksessa korvataan.


7. Esimerkki ylityön laskennasta


Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

8

8

8

10

8

1,5

10


lasketaan viikon kaikki suoritetut

työtunnit yhteen 53,5 tuntia


edellisestä vähennetään vuorokautisten

ylityötuntien kokonaismäärä (To ja Su)  4,0 tuntia 49,5 tuntia

jäännöksestä vähennetään ao.

työtuntijärjestelmän säännöllinen työaika 40,0 tuntia viikkoylityötä 9,5 tuntia


Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.


Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia 50 prosentilla ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia 100 prosentilla korotettuna. Edellä sanottu koskee työaikalain alaisia töitä.

Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka kaikilta 10 tunnilta.


Lisäksi on annettava viikkolepo myöhemmin tai maksettava viikkolepokorvaus niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu jäljempänä 19 §:ssä.


Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 10 §. Arkipyhäviikkojen työajan osalta ks. 12 §. Aattopäivinä tehdyn ylityön osalta ks. tämän pykälän kohta 2.


14 §

Osa-ajan palkka


Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjes- telmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 13 §:ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.


Soveltamisohje


Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.


Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti: poissaolopäivä/-tunti

– lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työ- päivät/-tunnit

– kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä=poissaolopäivän/-tunnin palkka

– poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta=osa-ajan palkka


Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:


Kuukausityöaika vuonna 2014

työpäiviä

37,5 t

40,0 t

tammikuu

21

157,5

168

helmikuu

20

150,0

160

maaliskuu

21

157,5

168

huhtikuu

20

150,0

160

toukokuu

20

150,0

160

kesäkuu

20

150,0

160

heinäkuu

23

172,5

184

elokuu

21

157,5

168

syyskuu

22

165,0

176

lokakuu

23

172,5

184

marraskuu

20

150,0

160

joulukuu

20

150,0

160

(sisältää itsenäisyyspäivän)




Kuukausityöaika vuonna 2015

työpäiviä

37,5 t

40,0 t

tammikuu

20

150,0

160

helmikuu

20

150,0

160

maaliskuu

22

165,0

176

huhtikuu

20

150,0

160

toukokuu

19

142,5

152

kesäkuu

21

157,5

168

heinäkuu

23

172,5

184

elokuu

21

157,5

168

syyskuu

22

165,0

176

lokakuu

22

165,0

176

marraskuu

21

157,5

168

joulukuu

(sisältää itsenäisyyspäivän)

21

157,5

168


Kuukausityöaika vuonna 2016


työpäiviä


37,5 t


40,0 t

tammikuu

19

142,5

152

helmikuu

21

157,5

168

maaliskuu

21

157,5

168

huhtikuu

21

157,5

168

toukokuu

21

157,5

168

kesäkuu

21

157,5

168

heinäkuu

21

157,5

168

elokuu

23

172,5

184

syyskuu

22

165,0

176

lokakuu

21

157,5

168

marraskuu

22

165,0

176

joulukuu

(sisältää itsenäisyyspäivän)

20

150,0

160


Kuukausityöaika vuonna 2017


työpäiviä


37,5 t


40,0 t

tammikuu

21

157,5

168

helmikuu

20

150,0

160

maaliskuu

23

172,5

184

huhtikuu

18

135,0

144

toukokuu

21

157,5

168

kesäkuu

21

157,5

168

heinäkuu

21

157,5

168

elokuu

23

172,5

184

syyskuu

21

157,5

168

lokakuu

22

165,0

176

marraskuu

22

165,0

176

joulukuu

(sisältää itsenäisyyspäivän)

18

135,0

144


Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 8 §:n 2 b-kohdan tarkoitta- missa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.


15 § Varallaolo


Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suo- rittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin.


Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi eikä varallaolo muodostu koskaan yli- työksi eikä pyhä-, seisokki- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta makseta korotuksia, ei myöskään ilta- ja yötyölisiä kello 18 jälkeen tapahtuvasta varallaolosta.


Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa sopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta ei makseta varallaolo- korvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.


Xxxxxxx erikseen sovitaan, että toimihenkilö muutoin on velvollinen olemaan va- paa-aikanaan tavoitettavissa joko hakulaitteen tai käsipuhelimen kautta siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä. Paikallisesti voidaan sopia vapaamuotoisen varallaolon korvaamisesta toisinkin.


Soveltamisohje


Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luon- teesta ja kestoajasta.


Milloin kysymyksessä on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.


16 § Seisokkiaika


Seisokkiajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin erikseen sovitun pyhä- tai juhlapäivän johdosta koko tuotantolaitoksen tai sen osaston toiminta on pysähdyksissä.


Toimihenkilön suorittaessa työtä ns. seisokkiaikana seisokinalaisessa tuotantolaitok- sessa tai sen osastossa, maksetaan hänelle suorittamastaan työstä häneen sovellettavasta työaikamuodosta riippumatta tältä ajalta tulevan muun palkan lisäksi yksinkertainen peruspalkka laskettuna edellä 13 §:ssä mainitulla tavalla.


17 §

Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet


1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:


a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja


b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.


3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä ai- kana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.


4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kui- tenkin yhden tunnin palkka.


5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön sään- nöllistä työaikaa.


6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvolli- suus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonais- palkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.


Soveltamisohje


Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka korvataan hälytysrahalla. Milloin toimi- henkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.


Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.


Palkka työstä


Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 21.00–06.00 välisenä aikana annetun kutsun perusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suoritetusta hälytys- luontoisesta työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.


Sopimuksen 15 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.


18 § Sunnuntaityö


Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapun- päivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1. mukaisena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.


Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.


Paikallisesti voidaan sopia sunnuntaikorotuksen vaihtamisesta joustovapaaseen. Jousto- vapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.


19 §

Lepoajat ja viikkolepokorvaus Viikottainen vapaa-aika

1. Toimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia käsittävä yhden- jaksoinen viikkolepo. Kuitenkin voidaan mainitun pituinen viikkolepo antaa muunakin viikon aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina liikkeessä tai yrityksessä suori- tettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.


2. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikkolepo järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin kerralla.


3. Tämän pykälän viikkolepoa koskevista säännöksistä voidaan poiketa:


a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia;


b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;


c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista;


d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.


Viikkolepokorvaus


1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana tai jos siitä etukäteen sovitaan, maksamalla viikkolepo- korvaus jäljempänä olevan 5. kohdan mukaan kokonaisuudessaan rahana.


2. Viikkolepopäiväksi katsotaan, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä ja keskey- tyvässä vuorotyössä ja työtuntijärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä.

3. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tapaturman tai koulutukseen osallistumisen vuoksi.


4. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijärjes- telmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.


5. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikkolepokorvaus suorittaa kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta


– peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä


– tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.


6. Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.


Vuorokausilepo


1. Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantaja ja luottamus-/yhdysmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä toimihenkilön suostumuksella. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työaikamuodossa toimihenkilön päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajan- kohdista. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.


Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia.


2. Työn järjestelyjen ja toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan yllä mainitusta poiketa tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan:


1 kun toimihenkilön työvuoro muuttuu


2 jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa


3 jos työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan


4 kausiluontoisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun tasaamiseksi


5 tapaturman ja tapaturmavaaran yhteydessä


6 turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöiden suojelemiseksi


7 työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi


8 sekä milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä, voidaan 1. kohdan säännöksestä poiketa.


Jos vuorokausilepoa on lyhennetty 2. momentissa säädetyllä perusteella, lepoajan on kuitenkin oltava vähintään 5 tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuoro-

kausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin 1 kuukauden kuluessa.


Päivittäinen lepoaika


1. Xxxxxxx työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähin- tään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.


2. Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn ai- kana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta.


3. Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.


Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.


20 §

Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö


1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.


2. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on 1.8.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta


Kuukausipalkan (kuukausipalkka

Iltavuoro

Yövuoro

luontoisetuineen) ollessa



€

€/h

€/h

- 2002

1,82

3,40

2003 -

2,15

3,92


3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.


4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18–22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22–06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, mak- setaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.


6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen.


7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.


21 §

Palkka sairauden tai äitiysvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen


1. Palkanmaksuvelvollisuus


Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:


Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka


1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta


Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa, ennenkuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 %, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Jos toimihenki- lölle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.


Tässä yhteydessä tarkoitetaan kuukaudella 30 päivän pituista ajanjaksoa (juridinen kuukausi), vastaavasti neljällä viikolla 28 päivän, viidellä viikolla 35 päivän ja kolmella kuukaudella 90 päivän pituista ajanjaksoa.


Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.


2. Saman sairauden uusiutuminen


Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksa- maa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään

1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2. momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutus- toimiston tekemän ratkaisun perusteella.

3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus


Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.


Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin an- tama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.


4. Korvaava työ


Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemi- sestä, mikäli toimihenkilön terveydentila sen mahdollistaa.


Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät, onko toimihenkilölle mah- dollista osoittaa ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulutusta.


5. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa


Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.


Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että hänen työsuhteensa on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx toimihenkilö on adop- toinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittö- mästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.


Toimihenkilölle maksetaan kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.


Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoito- vapaan käyttämisestä keskusliittojen yhteisesti laatimalle lomakkeelle.


Työnantajan tulee tarjota perhevapaalta työhön palaavalle toimihenkilölle hänen en- nen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työnantajan tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.


6. Vähennysoikeus


Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa

määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.


Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.


22 § Lääkärintarkastukset


1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset


Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkas- tuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) sekä tartuntatautilaissa (583/86) tarkoitetuista tutkimuksista.


Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälki- tarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.


Jos tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, hänelle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaista sairauspäivärahan vähimmäismäärää.


2. Muut lääkärintarkastukset


Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:


2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1–2.2.5)


Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Toimihenkilön on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuul- lisine matka-aikoineen kesti.


Muissa kuin edellä mainituissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että toimihenkilö varaa vastaanottoajan työaikana, vain jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.


Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoi- tusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.


Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Xxxxxx toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.


Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.


2.2 Erityisedellytykset


Ansionmenetys korvataan:


2.2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus


Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimihenkilön sairaus.


Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyt- tömyyden ajalta.


Xxxxxxx toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.


2.2.2 Aikaisemmin todettu sairaus


Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyk- sessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.


Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihenkilön on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.


Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.


Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärin- tarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.


Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.


2.2.3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset


Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutki- muksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos toimihenkilöllä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.


2.2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset


Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta, ellei toimihenkilö ole saanut

vastaanottoa työajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on jär- jestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.


Toimihenkilön on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.


2.2.5 Äkillinen hammassairaus


Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulko- puolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.


3. Laskenta


Edellä kohdassa 1–2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdassa

1.2 tarkoitetun päivärahan osalta työehtosopimuksen matkakustannusten korvaus- määräyksiä.


Soveltamisohjeet:


Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa on ansionmenetyksen korvat- tavuuden edellytyksenä, että lääkärintarkastuksessa todetaan toimi- henkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todettaisikaan työkyvyttömäksi.


Aikaisemmin todettua sairautta koskevassa kohdassa edellytetään kroo- nisen sairauden osalta, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Korvattavuuden edellytys täyttyy kroonisen sairauden osalta myös ao. erikoisalan poliklinikalla hoidon määrittelemiseksi suoritetussa lääkärintarkastuksessa.


23 § Matkakorvaukset


1. Matkustamisvelvollisuus ja korvaukset


Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.


Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuu- lippujen hinnat.


Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisäl- tyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä tässä pykälässä mainituista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.


Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityis- kohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

2. Matkan alkaminen ja päättyminen


Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka- ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.


3. Kotimaan matkakustannukset ja päivärahat


Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa ja majoittumiskustannuksia kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Ks. xxx.xxxx.xx)


Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle yöpymisraha.


Xxxxxxx toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdolli- suutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle ruokaraha. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.


Soveltamisohje:


Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko puolipäivä- rahasääntöä vaiko ruokarahasääntöä:


Eräitä esimerkkejä:


1 Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työ- paikastaan linja-autolla kaupungin keskustassa työasioissa. Paluu- matkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin virastossa. Lähtö tapahtui klo 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä klo 13 – yksi ateriakorvaus (yksi ruokailu).


2 Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa takaisin työhön klo 16 – yksi ateriakorvaus (yksi ruokailu).


3 Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa työhön/ kotiin klo 18.30 – kaksi ateriakorvausta (kaksi ruokailua).


4 Toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun klo 08 ja palaa klo 15 – yksi osapäiväraha (matka).


5 Varkaus–Kuopio–Varkaus klo 07–19 – yksi kotimaan päiväraha.


Yöpymisrahaa ei makseta tapauksissa, joissa vapaa majoitus on järjestetty työnantajan toimesta.

4. Ulkomaan matkakustannukset ja päivärahat


Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta määräytyvät ulkomaanpäiväraha ja hotellikorvausten enimmäismäärä kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Ks. xxx.xxxx.xx)


Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaavuoro- kaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta.


Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.


Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.


Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia, devalvaation, revalvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kesken tästä mahdollisesti aiheutu- vista muutoksista päivärahoihin ja hotellikorvauksiin.


5. Työkomennukset


Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.


Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huo- mioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.


6. Työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu


Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuoro- kauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä makse- taan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työtuntijärjestel- män edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.


7. Matka-ajan korvaus


Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.


Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.


Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perus- teeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.


Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.


Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhtey- dessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.


8. Oman auton käyttö


Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvausta kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Ks. xxx.xxxx.xx)


9. Matkustussääntö


Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkus- tussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkusta- misen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.


24 § Koulutustilaisuudet


Milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen 23 §:n määräysten mukaisesti.


Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yhteistoimintasopimuksen 5.2 kohdan mukaiseen yhteiseen koulutustilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimihenkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.


Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimi- henkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen on hänelle tältä ajalta makset- tava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Tämän pykälän tarkoittamilta koulutustilai- suuksiin liittyviltä matkoilta ei makseta matka-ajan palkkaa.


Milloin edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.


Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

25 § Vuosiloma


1. Vuosiloman antaminen


Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan myös työsuhteen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.


2. Vuosilomapalkka ja -korvaus


Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Vuosilomapalkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan:


a) Kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja ker- rotaan lomapäivien lukumäärällä.


Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka siten osoittamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun toisaalta loma-aikaan kohdis- tuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda vuosilomalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamaan vuosilomapalkkaan, jolloin vuosilomalain 10 §:n 2 mo- mentin mukaan palkka olisi tasattava lomaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä, suositellaan vuosilomapalkka laskettavaksi osa-ajan palkanlaskentamenettelyä käyttäen.


b) Provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausi- palkan päiväpalkaksi muuttamisessa käytetään lukua 25.


c) Muiden palkkausmuotojen perusteella siten, että arkipäiviksi sattuvat vapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi.


d) Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuoro- työtä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perus- teella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 11 §:ssä säädetään. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimus- perusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.


e) Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopetta- mistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 9 §:n 2 momentin säännöksiä.


3. Lomaraha


Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoi- tetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausi- palkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.


Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy loma- kautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.


Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.


Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palve- lusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (8.5.2009/305) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada loma- raha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin palvelukseen astuessaan.


Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli toimi- henkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.


Työnantajalla on, milloin tuotannon ja töiden asianmukainen järjestely sitä edellyttää, oikeus antaa vuosilomalain 20 §:n 2 momentin 1. virkkeessä tarkoitetusta lomasta (kesä- loma) 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Tämän loman osalta, joka työnantajan aloitteesta näin annetaan lomakauden ulkopuolella, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, ylimääräinen lomaraha, jonka suuruus on 50 prosenttia asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.


Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.


26 §

Lyhyt tilapäinen loma


Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia, veljiä ja sisaria sekä isovan- hempia.


Toimihenkilöllä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään sekä vihkimispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun kyseinen merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Lyhyttä tilapäistä lomaa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoita- mista varten.


Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia, veljiä ja sisaria sekä isovan- hempia.


Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalk- kansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.


Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luotta- mustehtävien osalta.


Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.


Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilöille kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että naimisissa oleva reserviläinen saa valtion maksa- man reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja naimaton 2/3 niistä.


STTK:n valtuustoon ja / tai Ammattiliitto Pron edustajistoon sekä hallituksiin sekä työehtosopimusneuvottelukuntiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdolli- suus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.


27 §

Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus


Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohta- xxx vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikenne- vakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126140,94 € kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50456,38 € yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25228,19 €. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.


Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuk- sen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.


28 §

Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen


Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaa- maton.

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehto- sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksu- kausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.


29 § Kokoontumisoikeus


Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaa- valla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työnantajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:


a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.


b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lähei- syydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.


c) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.


d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.


30 §

Paikallinen sopiminen


Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai yhdysmiehen ja työnantajan kesken.


Yhdysmiehen/luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita yhdysmiehen/luottamusmiehen on katsottava edustavan.


Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.


Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, se on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti.


Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan sen- kin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja

kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määrä- ajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.


Työehtosopimuksen määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin useissa eri tilanteissa. Mikäli yrityksessä halutaan käyttää paikallista sopimismahdollisuutta työehtosopimusta laajemmin tällaiset sopimukset on toimitettava sopijaliittojen tarkistettavaksi.


31 § Neuvottelujärjestys


1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista ky- symyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.


2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimi- henkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.


3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.


4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensitilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.


5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytä- kirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.


6. Jos edellä 2 kohdassa mainitut neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.


7. Niin kauan kuin edellä 3 kohdassa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vasta- puolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.


8. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksi- mielisyyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 kohdissa.


32 § Liitesopimukset


1. Yhteistoimintasopimus 28.1.2000 ja 15.12.2000 sekä 25.2.2002 tehtyine muutoksineen


2. Irtisanomissuojasopimus 14.2.2002 ja 20.11.2002 tehtyine muutoksineen

33 §

Sopimuksen sitovuus


Tämä sopimus sitoo,


a) allekirjoittaneita liittoja;


b) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopi- muksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.


Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai johonkin yksityi- seen määräykseen kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä.


34 §

Sopimuksen voimassaolo


Mikäli allekirjoituspöytäkirjan 2 §:stä ei muuta johdu, tämä työehtosopimus tulee voi- maan 1.4.2014 ollen voimassa 31.1.2017 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Jos sopimus irtisanotaan, tulee neuvottelu uudesta sopimuksesta aloittaa viimeistään kuukauden kuluttua irtisanomisesta ja tällöin antaa vastapuolelle muutosesitys, ellei osapuolten välillä muuta sovita.


Helsingissä 3. tammikuuta 2014


KULUTUSTAVARARYHMÄ RY AMMATTILIITTO PRO RY

LIITE 1


TEVA-TEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ


1. JOHDANTO


Työn sisällön, työlle asetettujen vaatimusten ja johtamistapojen toteutuneet ja edelleen jatkuvat muutokset edellyttävät palkkausjärjestelmiltä entistä voimakkaammin oikeu- denmukaisuutta, kannustavuutta, johdonmukaisuutta, tuottavuutta ja joustavuutta. Teh- tävien vaativuuden mittaus on saatettu vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tehtä- vien todellista sisältöä erilaisissa yritysorganisaatioissa. Kun toimien sisältö muuttuu, järjestelmä joustaa niin, että vaativuuden muutokset näkyvät myös palkkaperusteissa. Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen näkyvällä arvioinnilla kannustetaan toimihenkilöitä pätevöitymään ja kehittymään tehtävissään. Samalla tarjotaan myös esimiehille työkalu toiminnan ja henkilöstöresurssien ohjaamiseen.


Palkkausjärjestelmä sisältää puitteet, jotka toteuttavat yhteisesti hyväksytyt palkkauksen periaatteet. Yrityksille jää tilaa toteuttaa omaa palkkapolitiikkaansa, joka tukee toimin- nan ohjausta, johtamista ja tavoitteiden saavuttamista.


Järjestelmä pyrkii erityisesti ottamaan huomioon alan työpaikkakoon ja henkilöstö- rakenteen.

1 TOIMIHENKILÖN PALKKARAKENNE


Toimihenkilön henkilökohtainen kokonaispalkka muodostuu kolmesta elementistä, jotka perustuvat tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen pätevyyteen ja palvelusaikalisään.


Tehtäväkohtainen palkanosa



Palvelus- aikalisä


Henkilö- kohtainen palkanosa



Tehtävä- kohtainen palkanosa

Keskeisin elementti on tehtävän vaativuuteen perus- tuva palkanosa. Vaativuus arvioidaan palkkaus- järjestelmän sisältämällä vaativuuden arviointi- järjestelmällä. Arvioinnin seurauksena tehtävä sijoittuu pisteiden perusteella johonkin tähän palk- kausjärjestelmään sovittavista vaativuusluokista joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka.


Henkilökohtainen palkanosa


Palkkarakenteen toinen osa muodostuu tehtävää hoi- tavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Palkanosan suuruus perustuu esimiehen arvioon henkilön em. ominaisuuksista. (Arvion tulee perustua yrityksessä sovittuun järjestelmään tai sovit- tuun menettelytapaan). Henkilökohtaisen palkanosan tulee puolen vuoden palveluksessaolon jälkeen olla vähintään 3 prosenttia asianomaisen tehtävän vaativuusluokan ohjepalkasta ja yrityskohtaisesti vähintään 3-7 % keskimäärin yli tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen. Henkilökohtaiseen palkan- osaan voi sisältyä myös muita perustelluista tekijöistä johtuvia eriä.


Palvelusaikalisä


Palkkarakenteen kolmas elementti muodostuu pal- velusaikalisästä, jonka suuruus määräytyy asian- omaisen toimihenkilön työsuhteen yhtäjaksoisen pituuden perusteella. Palvelusaikalisä maksetaan kuukausittain ellei paikallisesti toisin sovita.

2 TEHTÄVIEN VAATIVUUS


Tehtävien vaativuutta arvioitaessa mitataan niitä vaatimuksia, joita tehtävä hoitajalleen asettaa. Arvioitavana on pelkästään tehtävien sisältö, ei se kuinka asianomainen henkilö tehtävää hoitaa.


Tehtävien vaativuuden mittauksen tarkoitus on tuottaa oikeudenmukaiseksi koettu tehtävien vaativuusskaala (so. erottaa tehtävät vaativuudeltaan toisistaan) ja kytkeä sen avulla toisiinsa tehtävän vaativuus ja palkka.


Tehtävien vaativuuksia kuvaavia mittareita on neljä: (liite 1. sivut 1 ja 2 )


* toimen luonne (tehtävän hoitamisen edellyttämä harkinta ja sen vaativuus)

* päätösten ja ratkaisujen vaikutukset

* vuorovaikutuksen vaativuus

* toimen asema/itsenäisyys organisaatiossa


Vaativuuden mittaaminen perustuu toimeen ja sen sisältämiin tehtäviin. Vaativuus- pisteiden mukaan toimi asettuu vaativuusluokkaan, jolle on työehtosopimuksessa määritetty palkkaluokka.


Vaativuuden arviointi suoritetaan työnantajan ja henkilöstöryhmää edustavan yhdys- miehen ja luottamusmiehen välillä. Mikäli toimihenkilöillä ei ole luottamushenkilöä, tulee työnantajan varata heille tilaisuus valita keskuudestaan edustaja ennen neuvot- telujen aloittamista. Työpaikoissa, joissa on enintään kaksi toimihenkilöä, suorittavat työnantaja ja toimihenkilö yhdessä vaativuuden arvioinnin.


Xxxxxxx toimihenkilön toimen muotoilu osoittautuu vaikeaksi, voidaan toimihenkilön kanssa sopia määräajasta, jonka kuluessa lopullinen toimenkuvaus ja luokitus tulee toteuttaa. Määräaika on enintään kuusi kuukautta.


Toimihenkilöllä on oikeus saada tietää toimensa vaativuusluokitus ja sen perusteet.


Vaativuuden arviointi käytännössä


Seuraavassa kuvaus menettelystä, jolla arviointi käytännössä voidaan hoitaa.


1. Työpaikalla perustetaan arviointiryhmä, joka hoitaa keskitetysti kaikkien tehtävien vaativuuden arvioinnin. Sen tulisi olla pysyvä yhteistyöryhmä, joka jatkossa tarkastaa tehtävien arvioinnit toimien sisällön muuttuessa, luokittaa kokonaan uudet toimet sekä ratkaisee mahdollisesti syntyvät ongelmat ja erimielisyydet. Arviointiryhmä muodostuu pienimmillään yhdestä työnantajan edustajasta ja toimihenkilöiden luotta- mushenkilöstä. Ryhmä voi tarvittaessa olla suurempikin. Toisaalta on syytä muistaa, että työskentelyn tehokkuuden ja sujuvuuden kannalta liian suuri ryhmä saattaa olla huono ratkaisu.


Arviointiryhmä perehtyy (tarvittaessa liittojen edustajien opastuksella) arviointijärjes- telmän sisältöön ja järjestelmän käyttöön.


2. Arviointiryhmä miettii miten tehtävien kuvaus hoidetaan. Mikäli nykyiset toimenkuvat eivät ole ajan tasalla ne on syytä päivittää. Tässä yhteydessä on syytä harkita huolella voidaanko vaativuutta arvioida nykyisten toimenkuvien pohjalta, vai tuleeko ne laatia uudelleen. Toimenkuvauksen muotoon kannattaa kiinnittää huomiota, jotta

tehtävien vaativuus voidaan mitata mahdollisimman luotettavasti. Toimenkuvauksesta tulee käydä ilmi vähintään tehtäviin liittyvät vastuut, toimen sisältö sekä tehtäviin liittyvät yhteydet.


Jos yrityksessä on sertifioitu laatujärjestelmä, sen sisältämistä töiden kuvauksista voi olla apua myös toimenkuvien kirjoittamiseen.


3. Arviointiryhmä valitsee suurissa toimipaikoissa riittävän määrän ns. avain- eli ankkuritoimia, joiden voidaan kuvitella kattavan koko vaativuushierarkian. Toimien valinnan suorittavat arviointiryhmän jäsenet yhdessä.


Tarpeen vaatiessa voidaan käydä haastattelemassa toimien hoitajia ja/tai esimiehiä. Mahdollisista haastatteluista huolimatta vaativuuden arvioinnin suorittaa aina arviointi- ryhmä.


Yksittäisen tehtävän vaativuuden arviointi aloitetaan määrittelemällä kuinka paljon tehtävän hoitamiseen liittyy itsenäistä harkintaa. (Tehtävä sijoittuu tasoille T.1-T.5, liite 1 sivu 1.). Tämän jälkeen määritellään kuinka laajalle ulottuvat toimihenkilön omassa tehtävässään tekemät päätökset ja ratkaisut. Ne voivat rajoittua pelkästään hänen omaan työhönsä tai niiden vaikutukset voivat ulottua esim. useamman osaston toimintaan. (Tasot P.1-P.4). Tämän jälkeen katsotaan missä kohdassa matriisia ”Toimen luonne” ja äsken määritelty ”Päätösten ja ratkaisujen vaikutus” tasot leikkaavat. Leikkauskohdasta löytyy se pistemäärä, joka kertoo toimihenkilön matriisin ensimmäisestä osasta (toimen luonne) saaman pistemäärän. Samalla periaatteella määritellään tehtävään liittyvästä vaikuttamisesta kertyvät pisteet (liite 1.sivu 2.). Tehtävään liittyvä vuorovaikutus löytyy tämän matriisin asteikoilta V.1-V.2 ja johtaminen/asema saman matriisin taulukolta A-D. ”Vuorovaikutus” ja ”johtaminen/asema” tasojen leikkauskohdasta saadaan toimihenki- lölle matriisin toisen osan (vaikuttaminen) pisteet. Toimihenkilön tehtävän vaativuus- pisteet saadaan laskemalla yhteen matriisin kummastakin osasta saadut pisteet.


4. Ankkuritoimien perusteella määritetään, mitä tarkoitetaan päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset -mittariin sisältyvillä termeillä ’oma työ, työryhmä, osasto/ yksikkö ja osastoja/suuri yksikkö’. Termejä määritettäessä on syytä muistaa, että arvioi- tavana on toimihenkilön toimet. Vaikuttamisalue määritetään niin, että se on toimihenki- lön laajin todellinen vaikuttamisalue, ei suinkaan esim. yrityksen toimitusjohtajan.


5. Arviointi suoritetaan niin, että kukin vaativuusmittari käydään aina kerralla läpi kaikkien toimien osalta. Ei siis pyritä arvioimaan koko tointa kerralla.


Arvioinnin tulokset on syytä kirjata. Samoin perusteet, joilla arviointiskaala on määritelty, jotta myöhemmin voidaan noudattaa samoja periaatteita, sekä tarvittaessa löydetään perusteet tehdyille ratkaisuille.


6. Arvioidaan loput toimet. Arvioinnin apuna voidaan käyttää avaintehtävien vaativuustasoja (isot toimipaikat).


Nykyistä palkkaryhmää ei ole syytä käyttää vertailupohjana. Tointa hoitavan toimihen- kilön persoona ja nykyinen palkka on syytä unohtaa tehtävän vaativuutta arvioitaessa. Uudet, analyyttiset vaativuusmittarit voivat tuottaa erilaisen tuloksen tehtävien vaati- vuussuhteisiin kuin aiempi ryhmittely.


Vaikka palkkausjärjestelmä on valtakunnallinen, tapahtuu vaativuuden arviointi toimi- paikkakohtaisesti eivätkä arviointitulokset ole verrattavissa nimikkeittäin toimipaikasta toiseen.

3 HENKILÖKOHTAINEN PÄTEVYYS Pätevyyden arviointi

Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän suorittamiselle.


Pätevyyttä verrataan suhteessa työn vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä suorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oikeudenmukaisuu- den ja kannustavuuden vaatimukset. Tästä seuraa, että tekijöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit:


– liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa


– on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)


– henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään


Järjestelmästä on syytä rakentaa selkeä ja yksinkertainen niin, että sitä on riittävän helppo käyttää ja, että pätevyystekijöitä tai painotuksia voidaan muuttaa tilanteen mukaan.


Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioinnissa ehdotto- maan objektiivisuuteen. Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Tehtävien vaativuuden arvioinnin perus- tana olevat toimenkuvat tarkistetaan samassa yhteydessä kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan. Uuden toimihenkilön henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suuruinen. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetkiseen tehtäväänsä. Mikäli tehtävä muuttuu, on henkilön pätevyys suhteessa uuteen tehtävään arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.


Toimihenkilöllä ja toimihenkilöiden luottamusmiehellä on oikeus saada tietää arvioin- nin perusteet, tulokset ja vaikutukset.


Pätevy ystekijät


Pätevyyden arviointi mahdollistaa yrityskohtaisten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Tästä johtuen pätevyyskriteerit ja niiden määrä voi vaihdella yrityksestä toiseen. Yrityk- sen toiminnan laajuudesta riippuen voi esimerkiksi ihmissuhdetaidot, monitaitoisuus, kielitaito tai atk-valmiudet korostua pätevyystekijöitä valittaessa.


Alla olevassa taulukossa on esitetty malliksi joukko pätevyyden ja suorituksen arvioin- tiin sopivia tekijöitä, joiden avulla yrityksessä voidaan laatia pätevyyden arviointi- järjestelmä.


Kyseessä on siis vain malli ja lähtökohtana onkin se, että jokainen yritys löytää itse sille sopivat pätevyysmittarit.

Työteho

Vastuullisuus

Yhteistyötaito

Koulutus

* työtulos

* laatu

* monitaitoisuus

* kehityskyky

* erityisosaaminen

* harkintakyky

* taloudellinen vastuu

* vastuu toisista ihmisistä

* viestintävastuu

* säännöllisyys

* huolellisuus

* itsenäisyys

* ihmissuhde- taidot

* joustavuus

* kommunikointi



Esimerkiksi pätevyystekijä Työteho koostuu osatekijöistä työtulos, laatu, monitaitoi- suus jne.


Pätevyysarviointi voidaan tehdä käyttämällä pistearviointia. Pistejärjestelmää käytet- täessä joitakin pätevyystekijöitä voidaan painottaa eri tavalla pisteiden avulla antamalla tästä tekijästä enemmän pisteitä kuin jostain toisesta pätevyystekijästä. Arvioinnin tuloksena saadaan summapistemäärä, joka kuvaa kunkin henkilön sen hetkistä päte- vyyttä suhteessa työtehtäviinsä.


Esimerkki pistejärjestelmästä


Tuotanto-osaston pätevyystekijöitä kuvaavaksi tekijäksi on valittu työteho, vastuullisuus, yhteistyötaito ja koulutus. Kutakin tekijää voidaan painottaa esimerkiksi alla esitetyllä tavalla.


Tekijä

Vaatii kehittämistä

Vastaa normaalitasoa

Ylittää normaalitason

työteho

2

4

6

vastuullisuus

1

2

3

yhteistyötaito

1

2

3

koulutus

1

2

3

Yhteensä




Esimerkiksi henkilö, jonka työteho pätevyyden arvioinnissa vastasi normaalitasoa, vas- tuullisuus ei täysin vastannut normaalitasoa ja jonka yhteistyötaidot ylittivät normaali- tason ja koulutus vaati kehittämistä sai esimerkkitapauksessa pisteitä 4+1+3+1 = 9. Pistealue vaihtelee tässä esimerkissä viidestä viiteentoista.


Pätevyydenluokituksella voidaan henkilökohtainen palkanosa määrittää järjestelmälli- sesti, oikeudenmukaisesti ja kannustavasti.


Työehtosopimuksen mukaan henkilökohtaisen palkan osuuden vähimmäismäärä ensim- mäisen pätevyydenarvioinnin jälkeen on vähintään 3 % työn vaativuusluokkapalkasta.

4 PALVELUSAIKALISÄ


Palvelusaikalisä suoritetaan kuukausittain, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli lisä maksetaan kerran tai kaksi kertaa vuodessa, ei sitä oteta huomioon lomapalkkaa tai keskituntiansiota laskettaessa.


Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myöskin nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräys- vallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palveluk- seen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää kerryttävät vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.


Lisän suuruus


Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelusaikaa on kertynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelusvuosilisä maksetaan toimi- henkilölle kuukausittain ja sen suuruus on yhtäjaksoisesta palvelusajasta riippuen seuraava:


Palvelusaika vuotta

Palvelusvuosilisä 1.8.2015 alkaen

€/kuukausi

5 - 9

48

10 - 14

58

15 - 19

82

20 - 24

102

25 - 29

123

yli 30

145


Maksettaessa palvelusvuosilisää kuukausittaisena korvauksena, käsitellään sitä palkka- hallinnon eri tilanteissa (muun muassa vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sunnuntaityökorotuksia jne. laskettaessa) kuten varsinaista kuukausipalkkaa.


5 ERITYISKYSYMYKSIÄ


Henkilökohtaiseen palkanosaan saattaa jäädä erä, joka myöhemmin leikkautuu. Leikkautuminen voi tapahtua esim. pätevyystekijöiden muuttuessa tai tilanteissa, joissa tehtävän vaativuusluokkapalkkoja on työehtosopimusratkaisun yhteydessä korotettu yleiskorotusta enemmän.


Erimielisyyksien ratkaiseminen


Palkkamääräyksistä johtuvat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelu- järjestyksen mukaisesti. Vaativuuden ja pätevyyden määritykseen liittyvät riidat ratkaistaan kuitenkin ensisijaisesti välimiesmenettelyssä, elleivät työehtosopimuksen sopijapuolet yhteisesti sovi asian saattamisesta työtuomioistuimeen.

6 JÄRJESTELMÄN YLLÄPITO


Palkkausjärjestelmä edellyttää perusteellista paneutumista järjestelmän sisältöön ja käyttöön. Hyvin hoidettu pohjatyö tekee järjestelmän ylläpidon sujuvaksi. Seuraavassa on poimittu tarkistuslistan omaisesti yhteenveto niistä toimista, jotka työpaikalla tulee huomioida.


• Kuka/ketkä asiaa hoitavat


• Tiedottaminen järjestelmän sisällöstä


* Jokaisen järjestelmän piiriin kuuluvan tulee tuntea palkkauksensa perusteet


• Toimien kuvaukset


* Vaativuuden arviointi tehdään toimen todellisen sisällön pohjalta.


* Toimien sisällöt on katsottava huolellisesti. Jos luokitukset tehdään vanhalta näppituntumalta, saattaa jotain oleellista jäädä helposti tiedostamatta.


• Vaativuuden arviointi


* Arviointiryhmän suorittama työ, johon tarkemmat ohjeet löytyvät tämän esityksen tehtävien vaativuutta käsittelevästä osasta.


• Pätevyyden arviointijärjestelmä


* Henkilökohtainen pätevyys määritellään sovittua pätevyyden arviointi- järjestelmää käyttäen.


• Esimiesten koulutus pätevyyden arviointiin


* Pätevyyden arviointijärjestelmän sisällön, merkityksen ja roolin selvittäminen järjestelmän käyttäjille.


* Myös tähän löytyy yksityiskohtaisempi selvitys henkilökohtaista pätevyyttä käsittelevästä esityksen osasta.


• Palvelusaikalisä


* Työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan kertymisestä ja määrästä.


• Palkkojen muodostaminen uudelta pohjalta


* Käyttöönottovaiheessa vanhan ja uuden järjestelmän mukaiset palkat tulee sovittaa yhteen kenenkään palkkaa alentamatta.


• Tuloksista tiedottaminen


* Järjestelmän tuottamista tuloksista on tiedotettava järjestelmän piiriin kuulu- ville.

• Ylläpidon järjestäminen


* Järjestelmän ylläpito edellyttää pelisääntöjen rakentamista vähintään toimen- kuvausten ylläpitämiseksi, vaativuuden arvioinnin tarkistamiseksi ja henkilö- kohtaisen pätevyyden arvioinnin jatkuvuudeksi

XXXXXX XXXXXX

TOIMEN LUONNE PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan merkittävyyttä ja laajuutta


Vaativuus on sitä suurempi

- mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset

- mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun

- mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset


Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tvs. asiantuntija-auktoriteetin käyttöön perustuva vaikutus.

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

- mitä useammin harkintatilanteita esiintyy

- mitä erilaisempia ne ovat

- mitä lyhyempi on harkinta-aika

- mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan

- mitä väljemmät ovat ohjeet ja/tai mitä hitaampaa on palaute


Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkin- tatilanteissa tarvittava kokemus



PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT

vaikutetaan ->


TOIMEN LUONNE


OMA TYÖ


P.1


TYÖ- RYHMÄ


P.2


OSASTO/ YKSIKKÖ


P.3


OSASTOJA/


SUURI YKSIKKÖ


P.4

T. 1 RATKAISUJA SAMANKALTAISISSA TILANTEISSA

* Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla

* Ohjeiden ja normien soveltamis- ta


165


180


195


T. 2 HARKINTAA JA RATKAISUJA UUSISSA TILANTEISSA

* Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä

* Muuttuvat ohjeet ja normit


185


200


215


235

T. 3 SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA RATKAISUJA

* Ohjeiden ja normien kehittävää ja luovaa soveltamista



225


245


265

T. 4 SUUNNITTELUA, ERITTELYJÄ JA VAATIVIA RATKAISUJA

* Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja

* Laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena sovelluksille

* Ohjeiden ja normien kehittämistä ja itsenäisiä ja uusia ratkaisuja



255


275


295

T. 5 KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

* Oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa




310


335

VAIKUTTAMINEN

VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA


Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja/tai ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

- mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite

- mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus

- mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja muut sidosryhmät

- mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii

- mitä merkittävämpiä ihmissuhdetaitoja tarvitaan

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asiantuntija-auktoriteetin perus- teella ohjataan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.


JOHTAMINEN / ASEMA


VUOROVAIKUTUS

Oma tehtävä


A

Opastava tai ohjaava tehtävä tai itsenäinen tehtäväalue

Laaja itsenäinen tehtävä tai organi- sointi- ja resurssi- vastuu (esim. projekteissa) tai esimiestehtävä

Laaja esimiestehtävä tai esimiestehtävä, jossa organisointi- ja resurssivastuu (esim. laajoissa projekteis- sa) tai asiantuntija- tehtävä, jossa huo- mattava asema- tai tavoitevastuu (esim. viranomaisvelvoitteet, kehitystavoitteet)


B

C

D

V. 1

TYÖYHTEYDET TAVAN- OMAISIA

* Kommunikointia työn lähipiirissä


100


110



V. 2

OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJATASON YHTEYKSIÄ


120


130


140


V. 3 TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASI- ANTUNTIJATASOLLA

* Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa

* Mahdollisesti tavanomaisia yhteyksiä ulkopuolisiin sidos- ryhmiin

* Ihmissuhdetaitoja


135


145


155


165

V. 4

MERKITTÄVÄSTI OMA- ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA

* Ammatillista erityisosaamista

* Vaativien ihmissuhdetaitojen hallintaa

* Yhteyksiä ja vaikuttamista asiakkaisiin, asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin



165


175


185

TOIMENKUVAUS


TOIMEN NIMI

TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO

TOIMEN HOITAJAN NIMI

VÄLITTÖMÄN ESIMIEHEN TOIMI (ja nimi)

TOIMEN HOITAJAN SIJAISEN TOIMII

SIJAISUUSTOIMET


TOIMEN TARKOITUS

KESKEISET TEHTÄVÄT

VASTUUT

TOIMEEN LIITTYVÄ YHTEYDENPITO


1. sisäiset toiminnalliset yhteydet


2. yhteydet yrityksen/toimipaikan ulkoisiin sidosryhmiin

TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET


1. koulutus ja/tai kokemus


2. erityisvaatimuksia

TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ LIITE 2


1. Soveltamisala


Työaikaa lyhennetään yksi- ja kaksivuorotyössä niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa.


Lisäksi edellytetään, että edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muu- ten lyhentävät enintään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.


2. Vapaan kertyminen


Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:


vähintään

17 työvuoroa

1 vapaa

”

34 ”

2 vapaata

”

51 ”

3

”

”

68 ”

4

”

”

85 ”

5

”

”

102 ”

6

”

”

119 ”

7

”

”

136 ”

8

”

”

153 ”

9

”

”

170 ”

10

”

”

187 ”

11

”

”

202 ”

12

”

”

212 ”

12,5

”


Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan


– se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysloman palkkaa


– työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan


– 26 §:n (lyhyt tilapäinen loma) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan


– 26 §:ssä tarkoitettu STTK:n ja sen jäsenliittojen valtuuston ja hallituksen kokouksiin osallistumispäivät


– aika, jolloin teollisuustoimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoi tuksiin


– lakisääteisen isyysloman aikana


– tämän päätöksen tarkoittamat vapaapäivät


– työpäivät, joiden aikana toimihenkilö on lomautettuna, kuitenkin enin- tään 30 päivää vuodessa

Työpäiviksi rinnastettavina aikoina vapaat sekä karttuvat että kuluvat.


Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosi- lomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.


3. Vapaan antaminen


Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla rahakorvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana.


Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.


Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoi- tettava vapaasta toimihenkilölle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.


Jos työsuhteen jatkuessa vapaapäiviä ei ole annettu seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, eikä vapaata sovita pidettäväksi myöhemmin, korvataan pitämättömät vapaapäivät viikkoylityömääräysten mukaisesti.


Tämän päätöksen tarkoittamia vapaapäiviä ei tule sijoittaa jo etukäteen työn- antajan tiedossa oleviin muihin lakiin tai työehtosopimukseen perustuviin vapaapäiviin. Jos sen sijaan vapaan antamisajankohta on määrätty ennenkuin edellä tarkoitetut vapaat ovat työnantajan tiedossa, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.


Työnantaja ei saa käyttää lomauttamista tämän päätöksen kiertämiseen.


Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen men- nessä annettu, korvataan toimihenkilölle pitämättä jääneet vapaat 14 §:ssä sovitun osa-ajan palkan laskentaa koskevan ohjeen perusteella. Korvaus maksetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.


Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työn- antaja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä siten kuin 14 §:ssä on tarkoitettu. Pidätys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.


4. Ansiotaso


Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.


5. Vuosiloma


Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopi- muksen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.

Vaihtoehtoinen työajan lyhentämisjärjestelmä


1. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36,4 tuntia viikossa.


Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että työajan lyhennys on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.


2. Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1 §:n mukaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.


Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro ker- rallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön pitämätön vapaa anne- taan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.


Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä ker- taa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.


Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jol- loin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on yksi- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.


Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään jos työtuntijärjes- telmää muutetaan.


Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihen- kilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.


3. Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.


4. Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.


5. Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittamien työaikajärjestelyjen toimeenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotte- luissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat. Neuvottelujen jälkeen työnantaja ilmoittaa minkä järjestelmän mukaan sovellettavat menettelytavat määräytyvät.

ERÄÄT ERIKOISTILANTEET KESKIMÄÄRÄISEN VIIKKOTYÖAJAN LYHENTÄMISJÄRJESTELMÄSSÄ


Työsuhteen alkaminen kesken vuotta

vapaata vapaata


työsuhteen alku


Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mahdollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimääräinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.


Työsuhteen päättyminen kesken vuotta


vapaata vapaata

työsuhde päättyy


Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaatavat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työtuntijärjestelmään, ei tällöin huomioida. Työtuntijärjestelmään merkitsemättömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.


Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen


Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaa- päivät muuttuvatkin työpäiviksi.

kolmivuorotyö


päivätyö

työaikamuodon vaihtumisajankohta


Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kestää vain lyhy- ehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

SOPIMUS KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LIITE 3 LYHENTÄMISESTÄ


1 Liitot sopivat, että säännöllistä työaikaa keskeytyvässä 3-vuorotyössä lyhennetään siten, että se on keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.


2 Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 36,2 tuntiin viikossa.


Työtä varten tulee ennakolta laatia tuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Mikäli työtuntijärjestelmä päättyy siten, ettei se tasoitu tasatyövuoroihin, voidaan työtuntijärjestelmä laatia myös siten, että alle 8 tunnin työvuoro pyöristetään ylöspäin täydeksi työvuoroksi tai teknisten toimihenkilöi- den kanssa sopien myös alaspäin.


Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväisluontoisesta muutoksesta on ilmoitettava työnantajan toimesta viimeistään kahta viikkoa ennen.


Pöytäkirjamerkintä:


Toimihenkilö tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut peräkkäin keskeytyvässä 3-vuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuorossa.


3 Vuorolisät maksetaan myös työajan lyhentämisen vuoksi vapaaksi tule- vilta päiviltä.


4 Toimihenkilö saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.


Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.


5 Keskeytyvässä 3-vuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan siten, kun työehtosopi- muksen viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Kuukausipalkan jakajana käytetään lukua 155.


6 Siirryttäessä keskeytyvästä 3-vuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta, joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa.

SOPIMUS KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN LIITE 4 TYÖAJASTA


1 § Säännöllinen työaika keskeytymättömässä 3-vuorotyössä on keskimäärin 35 tuntia viikossa. Työajan lyhentäminen tapahtuu siirtymällä 5-vuoro- järjestelmään tai käyttäen muita vuorojärjestelmiä.


2 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetussa työssä työajan tulee enintään vuoden pitui- sena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa.


30 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeutettujen työntekijöiden vuotuinen työaika on 1648 tuntia. Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.


3 § Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.


4 § Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.


5 § Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.


6 § Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut ja pitämättä jääneet vapaapäivät antamalla vastaavasti vapaa tai toimihenkilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus siten kuin tämän sopimuksen 13 §:ssä on määritelty.


7 § Tasausvapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön työvuorojärjestelmän mukaisesti.


Mikäli toimihenkilölle tasausvapaiden määräytymiskauden aikana ei ole voitu antaa tasausvapaita, korvataan pitämättä olevat tasausvapaat antamalla ne vapaana seuraavan vuoden puolella huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla niiltä ra- hakorvaus tämän sopimuksen 13 §:n mukaisesti niiden määräytymis- kauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä, kuitenkin niin, että laskenta-aikaa jää yksi kuukausi.


8 § Tämän sopimuksen mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti 3-vuoro- työtä tekevä tekninen toimihenkilö ansaitsee kutakin seitsemää työvuo- rokautta kohti yhden tasausvapaapäivän.


9 § Tasausvapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös työn- antajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja koulutussopimuksen mukaan korvaa ansionmenetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen työehtosopimuksen 26 §:n mukainen lyhyt tilapäinen loma, jolta työnantaja maksaa palkkaa.


10 § Työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan mukaisena jakajana käytetään lukua 148.


11 § Osa-ajan palkan suuruus lasketaan käyttäen laskentaperusteena työpäi- vien lukumäärää.


12 § Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä oleville toimihenkilöille työajan lyhennys toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta.


Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä 3-vuorotyössä toimihenkilölle kuukausittain 4,9 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 LIITE 5


I YLEISET MÄÄRÄYKSET


1 §

Yleinen soveltamisala


Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irti- sanomista toimihenkilöstä johtuvasta syystä, toimihenkilön irtisanoutu- mista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske


1. merimieslaissa (423/78),


2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.


2 §

Irtisanomisen perusteet


Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopi- muslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.


3 § Irtisanomisajat


Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

– enintään vuoden 14 päivää


– yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi


– yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta


– yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta


– yli 12 vuotta 6 kuukautta


Toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

– enintään 5 vuotta 14 päivää


– yli 5 vuotta 1 kuukausi

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen


Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.


Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimi- henkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.


Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palk- kaa vastaavaksi.


5 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen


Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Täl- laisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.


Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.


6 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen


Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.


7 §

Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja synnytysloman aikana


Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta raskauden joh- dosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan toimihenkilön työsopi- muksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan toimihenkilön raskaudesta, ellei työnantaja muuta perustetta näytä. Toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä. Työnantaja ei saa irti- sanoa toimihenkilön työsopimusta äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää toimihenkilön olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, päättymään sanotun vapaan alkaessa tai aikana.

Pöytäkirjamerkintä


Todettiin, että selvitys tulee kysymykseen vain tilanteissa, joissa toimihenkilö vetoaa ko. määräyksen hänelle anta- maan suojaan.


II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ


8 § Soveltamisala


Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtu- vasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.


9 §

Irtisanomisen toimittaminen ja varoitusmenettely


Irtisanominen ja henkilöstä johtuvista syistä annettava varoitus on toi- mitettava toimihenkilölle kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisano- misen peruste ja varoituksen antamiseen johtaneet syyt ovat tulleet työnantajan tietoon.


Varoituksen antamisen yhteydessä tulee ilmoittaa, kuinka kauan varoitus on voimassa.


10 §

Toimihenkilön kuuleminen


Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenki- lölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteista. Työnantajan tulee ennen irtisanomista ilmoittaa toimihenkilölle mahdollisuudesta käyttää avustajaa, jona ensisijaisesti toimii luottamushenkilö.


11 § Tuomioistuinkäsittely


Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistui- men käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.


12 § Välimiesmenettely


Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomio- istuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä mää- rätä välimiesten ratkaistavaksi.

13 §

Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta


Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.


14 §

Korvauksen määrä


Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.


Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämi- sen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, toimihenkilön ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, toimihenkilön itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, toimihenkilön ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.


Korvauksesta on vähennettävä toimihenkilölle maksettujen työttömyys- päivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.


Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.


III LOMAUTUS


15 § Lomauttaminen


Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava tässä pykälässä mai- nittuja ilmoitusaikoja ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistai- seksi. Lomautusta koskevat ilmoitusajat ovat seuraavat ellei lomautus- ilmoitusajoista ole sovittu toisin paikallisesti luottamusmiehen kanssa:


– 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 1 vuoden

– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden


Työnantaja ja toimihenkilö saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautus- ilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.


Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitet- tava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.


Lomauttaminen ei estä toimihenkilöä ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimus- lain 13:5 §:ssä.

16 § Ennakkoselvitys


Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä toi- mihenkilölle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioi- dusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan toimihenkilöön, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai toimihenkilöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava toimihenkilöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.


Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta toimihenkilöiden tai luottamusmiehen kanssa.


17 § Lomautusilmoitus


Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta toimihenkilölle henkilökoh- taisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 15 §:n mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.


Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.


Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä annettava lomautuksesta kir- jallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.


Edellä 15 §:ssä tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuut- ta maksaa toimihenkilölle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.


Poikkeukselliset lomautustilanteet


1. Lomautuksen peruuttaminen


Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alka- mista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituk- siin.


2. Lomautuksen siirtäminen


Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään

ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.


3. Lomautuksen keskeyttäminen


Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomautta- misen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työn- antajan ja toimihenkilön väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.


Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännök- siin.


IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ


18 §

Työvoiman vähentämisjärjestys


Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnallisen tilan kannalta ammattitaitoisia tai erikoistehtäviin tarvit- tavia toimihenkilöitä sekä saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.


Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 11 §:ssä sovittuja kanneaikoja.


19 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle


Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapah- tuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen toimihenkilöön, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.


20 § Takaisinottaminen


Ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työnanta- jan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle toimihenkilölleen, jos työnantaja tarvitsee toimihenkilöitä yhdeksän (9) kuukauden kuluessa työsuhteen

päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu toimihenkilö oli tehnyt.


21 § Seuraamusjärjestelmä


Sen lisäksi, mitä sopimuksen 14 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työn- antajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mu- kainen korvaus on määrätty.


Sopimuksen 9 ja 10 §:ien menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakko- seuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauk- sen suuruutta määrättäessä.


Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.


22 § Voimaantulomääräys


Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2002 ja on voimassa toistaiseksi kuu- den kuukauden irtisanomisajalla.


Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa Toimihenkilöunionia on edustanut Xxxxx Xxxxxxx sekä Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:tä Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx.


Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2002


TEKSTIILI- JA VAATETUS- TOIMIHENKILÖUNIONI TEOLLISUUS RY TU RY

YHTEISTOIMINTASOPIMUS LIITE 6


1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ


Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.


Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä kos- kee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työs- sään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.


Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnan- sovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.


Tätä sopimusta sovelletaan Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa edellä mainittujen yhdistysten jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.


Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.


Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpaikalla toimivan toi- mihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.


Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.


Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.


2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT


2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset


Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neu- vottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimi- henkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.


Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi toimihenkilöt voivat valita osaston luottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnal- liseen kokonaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sel- lainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.


Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston toimihenkilöi- den lukumäärä. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työ- suojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.


2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset


Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa sään- nöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojelu- valtuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.


Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tässä sopimuksessa tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työ- suojeluasiamiehiä mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.


Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työsuo- jeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasta haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.


Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallin- non kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.


Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suun- nitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖ- SUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET


3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen


Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.


Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapauttami- seksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenki- löitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.


Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.


Työnantaja maksaa luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle erillisen kuukausi- palkkaan kuulumattoman korvauksen, jonka suuruus on


Luottamusmiehen korvaus 1.8.2014 lukien


70,00 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 5-9, 118,00 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 10-24, 151,00 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 25-50, 212,00 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 51-100, 254,00 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 101-200, 302,00 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 201-



Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.8.2014 lukien


Työsuojeluvaltuutetun edustamien toimihenkilöiden lukumäärä


Korvaus euroa/kk

5-24

62,00

25-50

70,00

51-100

79,00

101-200

93,00

201-

109,00


Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jak- son, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

Xxxxxxx toimipaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies tai työsuo- jeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.


Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä. Jos toimihenkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.


3.2 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema


Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk- senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.


Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti) Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edel- lyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.


Luottamusmiestä, osaston luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimi- henkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstö- ryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.


Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä. Tätä koskeva tarkastelu ja siitä mahdollisesti aiheutuvat palkankorotukset toteutetaan vuosittain.


Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta varataan luottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle mahdollisuus toimikautensa aikana osallistua sanottuun koulutukseen samalla tavoin kuin yrityksen muu henkilöstö.


Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.


3.3 Työsuhdeturva


Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voi- da tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.


Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.


Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-2 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvel- voitteensa täyttämättä.


Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.


Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.


Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huo- limatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luo- vutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojelu- valtuutetulla on oikeus edellisessä kappaleessa mainittuun jälkisuojaan liikkeen luo- vutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.


Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentissa on säädetty.


3.4 Varamiehet


Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukai- sesti toimivat sijaisina.


Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilöiden varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi varsinaisen luottamusmiehen sijaisena, katso- taan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta. Tämä sopimus- määräyksen mukainen olettama on voimassa varamiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta sen päättymisen jälkeen.

4 YHTEISTOIMINTA


Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsitte- lee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.


5 KOULUTUS


5.1 Ammatillinen koulutus


Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihen- kilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheut- tamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja, kurssiaineistosta aiheutuvia kustannuksia, matka- ja elinkustannuksia sekä tavanomaista suurempia kustannuksia, jotka aiheutuvat esim. normaalista poikkeavista lapsen- hoitojärjestelyistä. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta ja matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen matkakorvaussäännöstön mukaisesti.


5.2 Yhteinen koulutus


Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.


Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.


Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.


Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Kou- lutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysy- mykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.


5.3 AY-koulutus


5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat


Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan yhdyshenkilölle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suo- rittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.


Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukai- sesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.


5.3.2 Korvaukset


Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka keskusjärjestöjen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmie- helle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipal- kan, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.


Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallis- tuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohta- jan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.


Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutu- vien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.


Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.


Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti ai- heuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.


6 TIEDOTUSTOIMINTA


Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:


1 Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.


2 Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.


3 Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.


Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yh- teistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.


Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkina- kysymyksiin liittyviä tiedonantoja.


Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla.


Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauk- sen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tiedon työnantajan palvelukseen palkatuista uusista toimihenkilöistä ja heidän tehtäviensä sisällöstä. Mikäli asiasta työpaikalla syntyy epäselvyyttä menetellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.


Toimipaikkakohtaisina palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimi- henkilötilasto on valmistunut, ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään.


– keskipalkka vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan

– keskiansiot ansioerittäin vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan

– rakennetietoina vaativuusluokkien sekä henkilökohtaisten että yritys- (tai toimi- paikka-) kohtaisten palkanosuuksien määrät vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan


Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.


Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamus- miehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.


Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7 VOIMAANTULO


Tämä sopimus on voimassa 1.1.2000 alkaen Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n, Teknisten Liitto TL ry:n ja Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF rf:n toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana.


Tampereella 28.1.2000


TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUS RY


SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITTO STL RY TEKNISTEN LIITTO TL RY

SVENSKA TEKNISKA FUNKTIONÄRSFÖRBUNDET I FINLAND STAF RY


Kulutustavararyhmä ry


Eteläranta 10, 00130 Helsinki

Puh. 010 830 1400, faksi 09 653 305

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx, xxxxx@xxxxxxx.xx


Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry


Eteläranta 10, 00130 Helsinki

Puh. 010 830 1400, faksi 09 653 305

xxx.xxxxxxx.xx, xxxxx@xxxxxxx.xx


Ammattiliitto Pro ry


PL 183 (Selkämerenkuja 1 A), 00180 Helsinki

Puh. 09 172 731, faksi 09 1727 3330

xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Filed: May 7th, 2014