Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialaa koskeva työehtosopimus

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialaa koskeva työehtosopimus uudis- tetaan seuraavin muutoksin.

2. Sopimuskausi

Sopimuskausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kui- tenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 20.1.2023 men- nessä, voidaan sopimus irtisanoa 31.1.2023 mennessä päättymään 28.2.2023.

Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummalta- kaan puolelta irtisanottu.

3. Palkankorotukset

Palkantarkistukset 2022

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 2 % suuruisella yleiskorotuksella. Korotus tehdään kiinteään tunti- tai kuukausipalkkaan, kuitenkin vähintään palkkataulukon mukaiseen palkkaan.

Taulukot

Taulukkopalkat korottuvat 1.6.2022 lukien 2 %:n suuruisella korotuksella.

Luottamusmieskorvaus

Luottamusmieskorvausta korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2 %:lla.

Yölisä ja kielilisä

Yölisää ja kielilisää korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 2 %:lla.

Palkantarkistukset vuonna 2023

Työehtosopimusosapuolet neuvottelevat 20.1.2023 mennessä toisen vuoden palkkaratkaisusta.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 28.2.2023. Irtisano- mista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.1.2023 toiselle sopijaosapuolelle.

4. Työehtosopimuksen tekstimuutokset 18 § Lomaraha

Muutetaan 18 §:n kohta Suuruus kuulumaan seuraavasti:

Lomaraha on 50 % lomapalkasta.

Lisätään 18 §:ään kohdan Suuruus jälkeen uusi kohta ”Maksuajankohta”

Maksuajankohta

Lomaraha maksetaan vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vastaa- vasta lomapalkasta.

Enintään 6 lomapäivän lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaa- lina palkanmaksupäivänä.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan maksuajankohdasta toisin. So- pimus on tehtävä kirjallisesti luottamusmiehen kanssa tai luottamus- miehen puuttuessa, henkilöstön kanssa.

5. Työryhmät

Perhevapaauudistus

Liitot selvittävät 31.5.2022 mennessä perhevapaauudistuksen vaikutuksia työ- ehtosopimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja ar- vioi yhdessä uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittämisessä kustannusneutraalilla tavalla niin että palkallisten päivien luku- määrä säilyy uudistusta edeltäneellä tasolla.

Häirinnän ja seksuaalisen häirinnän vastaisen ohjeistuksen laatiminen

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ohjeistus, joka tu- kee yrityksiä laatimaan yhteistoiminnassa omat työpaikkakohtaiset menettely- tapaohjeet häirinnän ja seksuaalisen häirinnän varalta. Ohjeistus laaditaan so- pimuskauden loppuun (29.2.2024) mennessä.

Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Osapuolet käynnistävät sopimuskauden aikana työryhmän, jonka tarkoituksena on selvittää työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän uudistamismahdollisuuk- sia vastaamaan työn muuttuneeseen luonteeseen ja etätyön tuomiin muutok- siin. Samassa yhteydessä tarkastellaan paikkakuntakalleusluokituksia, koulu- laispalkkamääräyksiä sekä erilaisia lisiä kokonaisuutena. Työryhmän tavoit- teena on saavuttaa kustannusneutraali ratkaisu.

Helsingissä 1.3.2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx

ASIAKASPALVELU- JA TELEMARKKINOINTIALAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

SOVELTAMISALA ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

Sopimuksen piiriin kuuluvat Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyhdistyksen, Markkinointipalvelujen Työnantajayhdistyksen, jäsenyritysten palveluksessa olevat toi- mihenkilöt ja työntekijät (myöh. työntekijä). Lisäksi sopimuksen piiriin voivat erikseen sovittaessa kuulua myös Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n muiden jäsenyritysten palveluksessa olevat vastaavaa työtä tekevät työntekijät.

Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.

Sopimusta ei sovelleta yrityksessä tai osatoiminnossa, jonka omistavat yritykset ovat jäsenyyden perusteella sidottuja toiseen työehtosopimukseen ja joka puhelinpalvelu- tai yhteyskeskustoimialalla myy tai välittää vain sellaisia tuotteita tai palveluja, jotka kuuluvat edellä mainittujen omistajayritysten varsinaiseen ja vakiintuneeseen liiketoi- mintaan.

Sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia henkilöitä.

Sopimuksen osana noudatetaan PAMin ja Paltan välillä 30.1.2018 allekirjoitetun pöy- täkirjan mukaisesti keskusjärjestösopimuksia.

− Jäsenmaksuperintäsopimus 1989

− Luottamusmiessopimus 1995

− Yhteistoimintasopimus 1990

− Yleissopimus 1990

− Koulutussopimus

TYÖSUHDE ‌

2 § Työnjohto ‌

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa teke- mään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5. Työnantaja ja luottamusmies sopivat neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmän sel- vittämisestä uusille työntekijöille sekä luottamusmiesasioiden tiedottamistavoista yrityksessä.

3 § Työsopimus ja koeaika ‌

1. Työsopimus tehdään kirjallisena.

2. Työsopimusta tehtäessä sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta, mi- käli kyseessä ei ole erikseen tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä.

3. Viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä sovittua keskimääräistä vähimmäis- viikkotyöaikaa pidempi se sovitaan todellista työaikaa vastaavaksi.

4. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

5. Koeaika määräytyy kulloinkin voimassaolevan työsopimuslain mukaan. Muutos työehtosopimuksessa tulee voimaan 1.2.2018.

6. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudatta- matta.

7. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palveluk- seen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä.

4 § Määräaikainen työsopimus ‌

1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan. Muutos työehtosopimuksessa tulee voimaan 1.2.2018.

2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kui- tenkin vähintään viikkoa ennen, jos mahdollista.

3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa ilman purkuperustetta työntekijä kor- vaa työnantajalle aiheuttamansa vahingon. Korvaus on kahden viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan.

4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työntekijälle ai- heuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun mukaan.

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus Irtisanomisaika ‌

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden – enintään 4 vuotta	2 kuukautta
yli 4 - enintään 8 vuotta	3 kuukautta
yli 8 - enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 vrk
yli 5 vuotta	1 kuukausi

3. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.

4. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

5. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava työnte- kijälle viivytyksettä kirjallisesti.

Korvaukset

6. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudat- tamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan.

7. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle noudat- tamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.

Esimerkki 1

Työnantaja irtisanoi 1.8. työntekijän neljän kuukauden irtisanomisajalla. Työnantaja päätti työntekijän työsuhteen 31.8. yrityksen lopettaessa silloin toimintansa. Irtisanomisajan palkan ja tältä ajalta kertyvän lomakorvauksen työnantaja joutuu maksamaan 1.12. saakka.

Työsuhteen purkaminen

8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.

Lomautus

9. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa vähintään 14 päivän ilmoitusajalla.

Määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain 5 luvun 2§:n 3 momentin mukaisesti. Irtisanottaessa lomautettu työntekijä voidaan lomautusilmoitusajan palkka 14 päivältä vähentää irtisanomisajan palkasta.

10. Xxxxxxxxxxx ennakkoselvitys ja lomautusilmoitus määräytyvät työsopimuslain 5 luvun 3 ja 4 §:ien mukaan.

11. Lomautettu työntekijä voi irtisanoutua työsopimuslain 5 luvun 7 §:n mukaan.

TYÖAIKA ‌

6 § Työaika ‌

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37.5 tuntia viikossa.

2. Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työajan järjestäminen

3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää työaikalain 10 §:n mukaan seuraavasti:

− Yhden viikon jaksossa

Työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37.5 tuntia viikossa.

Esimerkki 2

Sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen viikkotyöaika on 30 tuntia.

Työvuoro-	Ma Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht. t
luettelo	5 5	5	V	9	6	-	30.0 t

− Keskimääräisenä viikkotyöaikana

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka aikana viik- kotyöaika tasoittuu 3 §:n 2 kohdassa sovittuun viikkotyöaikaan. Tasoittumis- suunnitelmaa voidaan muuttaa työaikalain mahdollistamalla tavalla. Perusteena voi siten olla esim. alalle tyypillisten töiden kampanjaluonteisuus.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia vii- kossa.

Esimerkki 3

4 viikon tasoittumissuunnitelma

− sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen viikkotyöaika on 37.5 tuntia

− työaika enintään 9 t/vrk ja 48 t/vko

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht. t
vko 1	9	8	8	8	8	7	-	48
vko 2	7	8	-	-	7,5	7,5	-	30
vko 3	7	7	7,5	7,5	7,5	-	-	36,5
vko 4	-	7,5	7	7	7	7	-	35,5
Yht. 150 t 150 t : 4 =37,5 t

− Työpaikkakohtaisesti sopien

Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan säännöllinen viikkotyö- aika järjestää myös seuraavasti:

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka aikana viik- kotyöaika tasoittuu enintään 3 §:n 2 kohdassa sovittuun viikkotyöaikaan. Tasoit- tumissuunnitelmaa voidaan muuttaa työaikalain mahdollistamalla tavalla. Pe- rusteena voi siten olla alalle tyypillisten töiden kampanjaluonteisuus.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia vii- kossa.

Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

Esimerkki 4

4 viikon tasoittumissuunnitelma

− sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen työaika on keskim. 37.5 t/vko

− enintään 10 t/vrk ja 48 t/vko

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht. t
vko 1	9	6	9	7	10	7	-	48
vko 2	9,5	8	-	-	9	5	-	31,5
vko 3	10	6	6	6	8,5	-	-	36,5
vko 4	-	7	6	6	9	6	-	34
Yht. 150 t 150 t : 4 = 37,5 t

Työajan tasoittumissuunnitelma ja työvuoroluettelo

4. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen jakson alka- mista.

Soveltamisohje:

Työvuoroluettelon muuttamisedellytyksiä koskee työaikalain 30 §.

Liitot suosittelevat, että työajan tasoittumissuunnitelma ja työvuoroluettelo anne- taan tiedoksi kaksi viikkoa ennen kyseisten jaksojen alkamista.

Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetään epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuo- roja.

Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Tässä tarkoitetun työvuoron tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen.

Lisätyön tarjoaminen

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöille sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Tämä työ- sopimuslain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu lisätyön tarjoamisvelvollisuus koskee yrityksen toimipaikkoja samalla työssäkäyntialueella.

Lisätyön tarjoamisesta voidaan paikallisesti (20 §) sopia. Työsopimuslain 2 luvun 5§:n perusteella työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen. Tämän velvoitteen huomioimiseksi ja samalla erimielisyyksien välttämiseksi työpaik- kakohtaisesti sopien voidaan ottaa käyttöön seuraavia toimintamalleja.

Työnantaja ja luottamusmies käsittelevät säännöllisesti (kerran vuodessa)

− yrityksen kokoaikaisen ja osa-aikaisen henkilöstön rakennetta ja määrää sekä ar- viota niiden kehittymisestä

− työajan suunnittelussa käytettäviä periaatteita ja niiden tarkistamistarvetta

− työsopimusten työaikamääräysten ja käytännön välistä suhdetta ja perusteetto- mien erojen poistamista.

Liukuva työaika

5. Käytettäessä liukuvaa työaikaa säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enin- tään 12 tuntia.

Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 37,5 tuntia 6 kuu- kauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puit- teissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

Vuorotyö

6. Vuorotyössä noudatetaan työaikalain säännöksiä.

Vuorokausilepo

7. Työnantaja ja työntekijä voivat tilapäisesti sopia toisin työaikalain 25 §:n mukai- sesta vuorokausilevon lyhentämisestä 11 tunnista 7 tuntiin, jos työn tarkoituksen- mukainen järjestely sitä edellyttää.

7 § Vapaat ‌

1. Työviikko on keskimäärin viisipäiväinen.

Työntekijällä on työaikalain 27 §:n mukaisen viikkolevon lisäksi yksi vapaapäivä, joka on lauantai.

Jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa viikkolevon lisäksi annettava vapaapäivä voi olla vaihtuva.

Vähintään kerran neljässä viikossa lauantai ja sunnuntai ovat peräkkäisiä vapaa- päiviä.

2. Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan vapaapäivä antaa myös muulla tavalla joko saman viikon tai tasoittumisjakson aikana yhdistämällä vapaa- päiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi seuraavasti:

− vapaapäiviä ei saa olla 5 enempää peräkkäin ilman työntekijän suostumusta

− vapaista ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen.

− jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

3. Arkipyhäviikkojen työajan lyhennys Työaikaa lyhentävät

− pitkäperjantai, pääsiäismaanantai, helatorstai ja juhannuspäivä.

sekä maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

− uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja tapaninpäivä.

Mikäli työntekijällä lauantai on säännöllisesti vapaa, on se vapaa myös juhlapyhä- viikolla.

Lyhennys annetaan arkipyhäviikolla, kahtena edellisenä tai kahtena seuraavana viikkona tai käytettävän tasoittumisjakson aikana.

Arkipyhäviikosta tuleva työajan lyhennys annetaan palkallisena vapaana työajan suhteessa tai suorittamalla lyhennykseen oikeuttavilta päiviltä yksinkertainen tunti- palkka tehtyjen työtuntien lisäksi. Rahakorvaus maksetaan lyhennysjakson tilissä. Lyhennys lasketaan jakamalla 3 §:n 2 kohdan mukaisesti sovittu viikkotyöaika 5:llä ja kertomalla se työntekijän tuntipalkalla.

Arkipyhäkorvaus edellyttää työntekoa ko. viikolla.

4. Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.

8 § Ruoka- ja virkistäytymistauko Ruokatauko ‌

1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähintään tunnin ruokatauko.

2. Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan ruokatauko:

− lyhentää enintään 30 minuutilla tai

− poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.

3. Xxxxxxxxxx ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpaikalta.

4. Xxxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.

Virkistäytymistauko

5. Työajan ollessa 3 - 6 tuntia työntekijällä on yksi kahvitauko ja työajan ollessa vä- hintään 6 tuntia kaksi kahvitaukoa. Tauot luetaan työajaksi.

9 § Lisä- ja ylityöstä maksettavat korvaukset Lisätyö ‌

1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

Ylityö

2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

3. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

Lisä- ja ylityösuostumus

4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.

Korotettu palkka

5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37.5 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50

%:lla korotettu palkka. Tämä ei koske 6 §:n 5 kohdassa mainittua liukuvaa työaikaa. Xxxxxxxx työaikaa käytettäessä lisä– ja ylityökorvaukset määräytyvät työaikalain mukaan.

6. Yötyölisää ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityökorvauksia.

Korotetun palkan laskenta keskimääräistä työaikaa käytettäessä

7. Tasoittumisjakson aikana tehdystä tuntimäärästä

a) vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ

− josta maksetaan erikseen 50 % korotettu palkka

b) vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat

− viikkojen lukumäärä x 37.5 tuntia

c) maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 5

Työntekijän sovittu viikkotyöaika on 37.5 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jolloin jakson viikkojen enimmäistyöaika on (12 x 37.5) 450 tuntia.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuorokau- dessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50

%:lla korvattavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää

485. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisen jakson viikkojen enimmäis- työaika (12 x 37.5 = 450), jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää (485 - 450) 35.

Esimerkki 6

Työntekijän sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso. Jakson tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuorokau- dessa ylittäviä tunteja on 15.

Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähen- netään jakson viikkojen enimmäistyöaika (12 x 37.5) 450 tuntia, jolloin 50

%:lla korvattavia tunteja jää 35. Tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyö- ajan ja sovitun työajan erotuksesta (450 - 360) 90 tunnista maksetaan yk- sinkertainen tuntipalkka.

8. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellaiset ta- soittumissuunnitelmassa ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.

Korotetun palkan maksaminen keskimääräistä työaikaa käytettäessä

9. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavan- omaisena palkanmaksupäivänä.

10. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksu- päivänä.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

11. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

12. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittu- matta keskimääräiseen sovittuun viikkotyöaikaan maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta

a) korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:

− työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä

− työntekijä irtisanoo työsopimuksen

b) 50 %:lla korotettu palkka jos:

− työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus

− työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 7

Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jonka enimmäistyöaika on (12 x 37.5) 450 tuntia. Työnantaja on irtisanonut työsopimuksen talou- dellisista syistä ja se päättyy viikon 8 lopussa.

Työntekijä on tehnyt viikoilla 1 - 8 yhteensä 336 tuntia, joista 10 tuntia ylit- täviä tunteja on 12. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla kor- vattavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (336 - 12), jolloin tunteja jää 324. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisten 8 viikon enimmäistyöaika (8 x 37.5)

300 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää (324 - 300) 24.

13. Kiinteäpalkkaisen työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle sovitun viikkotyöajan vä- hennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

Työajan enimmäismäärä

14. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

Vuoden 2020 siirtymävaihetta koskeva määräys:

Vaihtoehtoisesti voidaan 31.12.2020 saakka käyttää aikaisempaa työehtosopi- muksen määräystä ylityön enimmäismääristä:

Ylityön enimmäismäärät

14. Ylityön enimmäismääriä kalenterivuoden aikana laskettaessa ei noudateta työ- aikalain 19 §:n mukaista neljän kuukauden tarkastelujaksoa (= 138 tuntia 4 kuukaudessa).

Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen

15. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 40 §:n mukaan.

10 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 17 §:n ja 20 §:n mukaan.

2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys-, ja vapunpäivänä tehdystä sään- nöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Sunnuntaityökorvausta laskettaessa yölisää ei oteta huomioon peruspalkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan.

Korotettu palkka voidaan kokoaikaisen työntekijän kanssa paikallisesti sopien vaihtaa myös vastaavaan vapaaseen.

PALKKAUS ‌

11 § Työpalkat ‌

1. Vähimmäispalkat ovat sopimuksen liitteenä.

Koeaikana työntekijälle maksetaan vähintään palkkataulukon mukainen tuntipalkka säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Takuupalkka

2. Palkan perusteena voi olla myös tuntipalkan ja työsuoritteen ja -tuloksen yhdis- telmä. Tällä perusteella sovitun palkan tulee keskimäärin vastata edellä 1. koh- dassa tarkoitettu tuntipalkkaa. Palkan määräytymisen perusteet ja muutokset käydä läpi työpaikan luottamusmiehen kanssa tai luottamusmiehen puuttuessa niistä on tiedotettava henkilöstölle etukäteen.

Takuupalkka lasketaan kertomalla edellä 1- kohdassa tarkoitettu tuntipalkka kol- men kuukauden aikana tehtyjen säännöllisten työtuntien määrällä. Mikäli näin las- kettu ansio on suurempi, kuin työntekijän saama ansio säännölliseltä työajalta, mahdollinen erotus maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä lasketaan takuuansio, kuten edellä on määrätty. Mikäli työ- suhde on työsuhteen päättymiseen mennessä kestänyt kuutta kuukautta lyhyem- män ajan, lasketaan takuuansio tältä ajalta.

Palkan suuruus

3. Palkan suuruuteen vaikuttavat:

− työtehtävät

− palvelusvuodet

− kuntien kalleusluokitus

Palkkataulukot ja kuntien kalleusluokitus ovat palkkaliitteessä.

Palvelusaika

4. Palvelusaika määräytyy työsuhteen keston mukaan. Palvelusaikaa kerryttävät ka- lenterikuukaudet, joissa tehtyjä työtunteja on vähintään 35.

5. Palvelusaikaan lasketaan:

− tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika koko- naisuudessaan

− vuosilomalain mukainen työhön rinnastettava aika, esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa.

Kokemus muussa ammatissa otetaan huomioon kohtuullisessa määrin, jos se osit- tain vastaa työssä vaadittavaa ammattikokemusta.

Aikaisempi palvelusaika ja kokemus todetaan työsopimuksessa ja otetaan huomi- oon tämän työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen alkavassa työsuhteessa.

Tilapäinen siirto

6. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kah- deksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.

Siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli 4 viikkoa kalenteri- vuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa. Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.

Siirto vaativuusryhmässä

7. Tehtävän muuttuessa ja työntekijän siirtyessä ylempään vaativuusryhmään mää- räytyy uusi taulukkopalkka sen vuosiryhmän mukaan, joka on entistä taulukkopalk- kaa lähinnä korkeampi.

Osakuukauden palkka

8. Palkka saadaan kertomalla tuntipalkka palkkaan oikeuttavilla tunneilla.

Koululaispalkka

9. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa kou- lulaispalkkaa 1.6. - 15.8 välisenä aikana (palkkaliite).

Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa

2.5 kuukautta määräytyy palkka harjoittelijan mukaan.

Harjoitteluaika

10. Harjoitteluaika on 1.2.2018 lukien enintään kuusi kuukautta. Muutoksella ei ole ta- kautuvaa vaikutusta. Harjoitteluaika edellytetään vain kerran työsuhteeseen tulta- essa. Harjoitteluaikaa kerryttävät kalenterikuukaudet, joissa tehtyjä työtunteja on vähintään 35.

Harjoittelijan palkka on 85 % 1. vuoden asiakaspalvelutyöntekijän palkasta.

Lopputili

11. Ellei toisin sovita, palkka on maksettava viimeistään työsuhteen päättymistä seu- raavana päivänä. Ellei tämä palkkahallinnollisista syistä ole mahdollista, on palkka maksettava viimeistään 10. kalenteripäivänä työsuhteen päättymisestä.

12 § Lisät ‌

Yölisä

1. Kello 23.00 – 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mu- kainen yölisä.

Lisää ei makseta:

− käytettäessä liukuvaa työaikaa tai

− työntekijän päättäessä itse säännöllisen työaikansa ajankohdasta.

Sunnuntaina kirkollisina juhlapyhinä sekä vappu- ja itsenäisyyspäivänä työaikalisät maksetaan 100 %:lla korotettuna.

Työkohtaisuuslisä

2. Työntekijän tehdessä huomattavassa määrin korkeamman vaativuusryhmän työtä maksetaan hänelle työkohtaisuuslisää.

Lisä maksetaan myös työntekijälle, joka on nimetty työryhmän vanhimmaksi.

Lisä maksetaan myös työntekijälle, jolta työnantaja edellyttää vähintään kahden kielen sujuvaa kielitaitoa.

Kielilisä

3. Työnantajan edellyttäessä muun kuin kotimaisten kielten sujuvaa hallintaa, makse- taan palkkaliitteen mukaista kielilisää 53 senttiä tunnilta 1.6.2022 alkaen. Lisän maksaminen voidaan rajoittaa koskemaan tiettyä työtehtävää tai projektia.

POISSAOLOT ‌

13 § Sairastuminen Palkanmaksun edellytykset ‌

1. Palkka maksetaan jos:

− työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työsopi- muksensa mukaista työtä ja

− työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimat- tomuudella.

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työterveyslääkärin antama todistus työky- vyttömyydestä, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. (Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden toden- tavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta).

Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän sairauspoissa- oloja.

Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus katsotaan hyväksyttäväksi todistukseksi enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairastapauksen osalta, jos

− työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kattavaa työterveyshuoltoa

− työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen tervey- denhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityk- sen työnantajalle.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä uu- den lääkärinlausunnon nimeämältään lääkäriltä.

Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankki- miskustannukset.

Palkanmaksu

3. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
1 kuukausi	Sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää
8 kuukautta - 3 vuotta	3 viikkoa
3 vuotta - 5 vuotta	4 viikkoa
yli 5 vuotta	5 viikkoa

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 4 viikon palkalli- seen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työtapaturmasta, jonka vakuutus- yhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.

Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta. Työvuoroluettelon puut- tuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

Mikäli työntekijä jättää ennen työvuoronsa alkua ilmoittamatta poissaolostaan ilman perusteltua syytä, palkanmaksu alkaa ilmoittamishetkestä.

4. Jos keskimääräistä viikkotyöaikaa ei ole sovittu lasketaan keskimääräinen viikko- työaika 12 sairautta edeltäneen viikon (joiden aikana työntekijä on ollut työssä) kes- kimääräisen viikkotyöajan perusteella. Jos työsuhde ennen sairastumista on kes- tänyt lyhyemmän ajan, lasketaan keskimääräinen viikkotyöaika tämän ajan perus- teella.

5. Yölisä maksetaan sairausajan palkassa, jos sitä olisi kertynyt työntekijälle sairaus- jakson aikana.

6. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sai- rausvakuutuskorvauksen.

7. Sairausajan palkka lasketaan sairautta edeltäneen vähintään kolmen täyden kuu- kauden keskiansion perusteella, jakamalla laskentajakson säännöllisen työajan an- sio vastaavana aikana tehtyjen säännöllisten työtuntien kokonaismäärällä. Jos työ- suhde on ennen sairastumista kestänyt lyhyemmän ajan, tämän ajan perusteella.

Mikäli palkka osaksi tai kokonaan perustuu työsuorituksen perusteella laskettuun provisioon tai vastaavaan ja työsuhde on kestänyt alle 12 kuukautta sairastumis- hetkellä, sairasajan palkka perustuu työehtosopimuksen mukaiseen taulukkopalk- kaan kuitenkin vähintään tätä korkeampaan työsopimuksella sovittuun kiinteään henkilökohtaiseen tunti- tai kuukausipalkkaan.

8. Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:

− Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka.

− Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausvakuutuskor- vauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivärahan suuruudesta.

9. Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan aina suoraan työntekijälle.

10. Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähe- nee maksamatta jääneellä määrällä.

11. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajan- jaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:

− lain perusteella

− työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella

− tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.

Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.

Sairauden uusiutuminen

12. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

− poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

− palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumis- päivältä sen ollessa työpäivä.

14 § Tilapäinen poissaolo Äkillinen sairaus perheessä ‌

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle maksetaan palkka 1 - 3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä samoin edellytyksin kuin edellä 13 §:ssä jos:

− lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoita- miseksi

− työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta

− lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväk- symä selvitys.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan jos:

− toisella huoltajalla ei ole ansiotyön eikä työajan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse tai

− avio- tai avopuoliso on asevelvollisuutta suorittamassa tai kertausharjoituksissa

− ja toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys.

Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.

Esimerkki 8
Työvuoro-	Ma Ti	Ke	To	Pe	La	Su
luettelo:	T T	V	T	T	T	V

Ma-to välisen ajan lapsi on sairaana ja työntekijä pois töistä. Tällöin palkka makse- taan vain kolmeen kalenteripäivään (Ma - ke) sisältyviltä työpäiviltä (Ma - ti).

Esimerkki 9
Työvuoro-	To	Pe	La	Su	Ma Ti
luettelo:	T	T	V	V	T T

Pe-su välisen ajan lapsi on sairaana ja työntekijä pois töistä

Tällöin palkka maksetaan vain kolmeen kalenteripäivään (Pe - su) sisältyvältä työ- päivältä (Pe).

Merkkipäivä

3. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

Palkaton poissaolo

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet suosittavat paikallisen sopimuksen tekemistä niistä edellytyk- sistä ja menettelytavoista, joilla työntekijällä on mahdollisuus palkattomaan poissaoloon kolmena päivänä kalenterivuodessa.

Kuolema ja hautajaiset

4. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.

Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

Lähiomaisia ovat muun muassa puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Poissaolo ei vähennä ansioita.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

5. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 15 §:n mää- räyksiä. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispal- kan erotus.

Vuosilomaedut

6. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.

15 § Lääkärintarkastukset Palkanmaksun edellytykset ‌

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (1 - 4.) edellyt- täen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä vält- täen:

1. Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuo- lella.

2. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

− hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja

− hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

− hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireelli- syyden.

3. Raskaus

Työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa tai syn- nytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset Työntekijän käydessä:

− lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoitta- missa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

− nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

− tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa

− tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymi- sestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutki- muksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakun- nalla.

5. Poissaolo muista syistä

Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa-koe) mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

16 § Lapsen syntymä Perhevapaat ‌

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.

Äitiys- ja adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos

− työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua. Ko. kuukau- det kertyvät kuten harjoitteluaika ja palvelusaika, 11§

− työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 päivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyys- rahan erotus edellä esitetyn mukaan.

Ilmoitusajat

2. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitova- paasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta.

VUOSILOMA ‌

17 § Vuosiloma ‌

1. Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Loman pituus

2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lo- manmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) loppuun mennessä:

− alle vuoden 2 arkipäivää

− vähintään vuoden 2.5 arkipäivää.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi:

− jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää

− jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennellessä työ- sopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.

Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhannusaat- toa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.

Loman antaminen

3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.

Työnantajan on annettava ennen xxxxx määräämistä työntekijälle tai tämän edus- tajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.

Loma ja vapaapäivä

4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus.

Vähintään 6 päivän loma voi alkaa ilman työntekijän suostumusta hänen maanan- taivapaapäivänä.

Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työnteki- jällä on tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä.

Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostu- musta.

Työntekijän työskennellessä työsopimuksensa mukaan kaikkina viikonpäivinä jo- kaisessa vähintään 6 päivän lomassa on oltava sunnuntaivapaapäivä. Tällainen vapaapäivä ei ole lomaa edeltävä sunnuntai.

Vuosilomapalkka ja -korvaus

5. Vuosilomapalkka ja -korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan kuitenkin siten, että keskimääräiseen päiväpalkkaan perustuva menettely korvataan prosenttimää- räisellä laskentatavalla ja että kuukausipalkkaisella käytetään jakajana lukua 25.

Vuosilomaprosentti on 9 alle vuoden työsuhteessa ja 12 yli vuoden työsuhteessa.

Esimerkki 10

Työntekijälle, joka sopimuksen mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden ai- kana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, että hänelle tästä syystä ei kerry ainoatakaan vuosilomalain mukaista täyttä lomanmääräyty- miskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräyty- miskuukausia, maksetaan vuosilomapalkka vuosilomalain mukaan työsuh- teen jatkuessa.

Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan vuosilomalain mukaan.

Xxxxxxxxxxx voidaan maksaa kuukausittain lomakorvauksena henkilölle, joka työsopimuksensa mukaan tekee työtä säännöllisesti kuukausittain alle 35 tuntia.

Lomakorvaus voidaan maksaa palkanmaksun yhteydessä kuukausittain sellaiselle erikseen töihin kutsuttavalle henkilölle, jolla työsopimuksensa mukaan on oikeus kieltäytyä työvuorosta.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä mainitulla tarkoitetaan työntekijää, jolla on oikeus kieltäytyä tarjo- tusta, sovitusta tai varatusta työvuorosta. Uusien työsuhteiden osalta mak- samisajankohta sovitaan työsopimuksella.

Vuosilomapalkan ja -korvauksen maksaminen

6. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista tai paikallisesti sopien (20 §) yri- tyksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Enintään 6 päivän lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmak- supäivänä.

18 § Lomaraha ‌

Maksamisedellytykset

1. Lomaraha maksetaan työntekijän palatessa työhön loman päätyttyä.

Lomaraha maksetaan myös työntekijän:

− oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen loman alka- mista tai sen päätyttyä.

− ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä.

Suuruus

2. Lomaraha on 50 % lomapalkasta.

Maksuajankohta

3. Lomaraha maksetaan vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vastaavasta loma- palkasta.

Enintään 6 lomapäivän lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan maksuajankohdasta toisin. Sopimus on teh- tävä kirjallisesti luottamusmiehen kanssa tai luottamusmiehen puuttuessa, henki- löstön kanssa.

Hoitovapaa

4. Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaraha 3. kohdan mukaisesti hänen palatessa työhön ennakkoilmoituksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti hoitovapaan päätyttyä.

Varusmiespalvelus

5. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asianmukai- sesti työhön.

Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapalkasta tai lo- makorvauksesta.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

6. Lomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä loman aikana taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä.

Esimerkki 11

Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla pe- rusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7. - 10.8.

Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7. - 10.8.) loma- palkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomara- haa ei makseta.

Eläkkeelle siirtyminen

7. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle-, varhais- tai varhennetulle vanhuuseläk- keelle.

MATKAT ‌

19 § Matkakustannukset ‌

1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:

− valtion matkustussäännön mukaan

− verohallituksen päätöksen mukaan

− yrityksen matkustussäännön mukaan.

Yrityksen matkustussääntö

2. Yrityksen matkustussäännössä korvaukset määräytyvät valtion matkustussäännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mukaan.

Päiväraha

3. Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityksen matkustussääntöä päivära- haa ei makseta:

− työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alueella toimivassa yrityksessä

− työntekijän osallistuessa yrityksen sisäiseen koulutukseen työnantajan maksa- essa kustannukset.

Ateriakorvaus

4. Ateriakorvaus maksetaan:

− työmatkan kestäessä vähintään 6 tuntia

− ja työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaik- karuokailuun tai kotiruokailuun.

Ateriakorvausta ei makseta:

− työntekijän saadessa koko- tai osapäivärahan

− tai työntekijän työskennellessä yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimi- paikassa.

Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.

TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN ‌

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen ‌

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:

− sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei työ- ehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu

− sopimus on tehtävä kirjallisesti

− sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi

− toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta

− yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla

− sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun.

21 § Erinäiset määräykset Jäsenmaksuperintä ‌

1. Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jä- senmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille.

Kokoontuminen työpaikalla

2. Palvelualojen ammattiliiton yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai vas- taavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä jos:

− kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista

− työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan

− järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

Ohjesäännöt

3. Työntekijän on noudatettava yrityksen voimassa olevia ohjesääntöjä. Ohjesäännöt eivät saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

Ryhmähenkivakuutus

4. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.

Sosiaaliset edut

5. Tämä sopimus ei koske yrityksen sosiaalisia etuja.

Lisien vanhentuminen

6. Tässä sopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa mainittu yölisä vanhenee työaikalain 40

§:n mukaan.

Perehdyttäminen

7. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, työssäoppijoita tai harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja ammattitai- toinen. Tällaiselle henkilölle on varattava riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseksi.

Keskituntiansio

8. Keskituntiansio saadaan jakamalla vähintään kolmen täyden kuukauden säännöl- lisen työajan ansio vastaavana aikana tehtyjen säännöllisten työtuntien kokonais- määrällä. Jos työsuhde on kestänyt kolmea kuukautta lyhyemmän ajan, lasketaan keskituntiansio jakamalla tämän ajan säännöllisen työajan ansio tämän ajan sään- nöllisten työtuntien kokonaismäärällä.

Keskituntiansion mukaan määräytyy lisä-, yli-, sunnuntaityökorvauksen perus- palkka sekä arkipyhäviikon työajan lyhennyksestä maksettava tuntipalkka.

Tulkintaohje:

Keskituntiansio (KTA) lasketaan siten, että säännöllisen työajan ajalta (väh. kolme kk) maksettu palkka, lukuun ottamatta lisä-, yli- ja sunnuntaityön ko- rotusosia sekä päivystys- / varallaolokorvausta, jaetaan saman ajanjakson aikana tehtyjen työtuntien määrällä. KTA:lla laskettuja tunteja ei huomioida.

LUOTTAMUSMIES, NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA ‌

22 § Henkilöstön edustajat ‌

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koulutustarpeet selvitetään kahden kuu- kauden kuluessa henkilön valinnasta.

Luottamusmiehen valinta

1. Luottamusmies edustaa kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä.

2. Luottamusmiesjärjestelmästä sovitaan yrityskohtaisesti. Tällöin otetaan huomioon muun muassa yrityksen koko ja organisaatio- sekä päätöksentekorakenne, henki- löstömäärä ja henkilöstön jakautuminen eri toimipisteisiin.

3. Yritykseen, jolla on valtakunnallisesti laaja alueorganisaatio, voidaan asioiden te- hokkaamman ja toimivamman käsittelyn parantamiseksi valita alueluottamusmie- hiä.

4. Yrityksen toimintayksikköön, jossa työnantajan edustajalla on itsenäinen neuvotte- luoikeus ja vastuu yksikön tuloksesta ja henkilöstöstä, voidaan valita toimipaikkai- nen luottamusmies.

5. Alueelliset tai toimipaikkaiset luottamusmiehet voivat valita keskuudestaan yhden henkilön toimimaan yhteyshenkilönä käsiteltäessä yritystä yleisesti koskevia asi- oita.

6. Jos johonkin toimipaikkaan ei ole valittu luottamusmiestä, edustaa toimipaikan työntekijöitä em. yhteyshenkilö tai joku muu em. luottamusmiehistä, ellei yritykseen ole valittu valtakunnallista pääluottamusmiestä.

7. Vaalista on ilmoitettava kirjallisesti

Työskentelypuitteet

Luottamusmiehellä on oikeus asianmukaisiin tehtävänsä edellyttämiin säilytys- ja toi- mistotiloihin sekä tavanomaisiin toimistovälineisiin. Käytännön järjestelyistä ja muista luottamusmiestehtävien hoitamiseen liittyvistä edellytyksistä sovitaan paikallisesti luot- tamusmiehen valinnan jälkeen.

Ansionmenetyksen korvaus

1. Työnantaja korvaa ansion, jonka luottamusmies menettää hoitaessaan luottamus- miestehtäviä säännöllisenä työaikana. Ansio korvataan keskituntiansion mukaan. (Katso keskituntiansion laskemisesta 21 §:n 7 kohta).

Hoitaessaan työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuo- lella luottamusmiehelle maksetaan lisä- tai ylityökorvaus, ellei muusta korvauksesta sovita.

Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luottamus- mieskorvausta hänen toimialueeseensa kuuluvien työtekijöiden lukumäärän (riip- pumatta järjestäytyneisyydestä) perusteella seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä	Luottamusmieskorvaus 1.6.2022 alkaen
alle 50 työntekijää	42,12 €/kk
51 - 200 työntekijää	55,80 €/kk
yli 200 työntekijää	68,44 €/kk

Mikäli luottamusmies toimii myös em. yhteyshenkilönä tai valtakunnallisena pää- luottamusmiehenä, korotetaan palkkiota 30%:lla.

Korvausta ei makseta niiltä kalenterikuukausilta, jolloin luottamus- tai pääluotta- musmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmiestehtäväänsä pääosaa ko. kuukautta. Korvaus maksetaan varamie- helle tämän hoidettua ko. tehtävää ko. poissaoloajan.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 67,5 % luottamusmiehen korvauksesta.

Työstä vapautus

1. Luottamusmiehelle annetaan luottamusmiestehtävien hoitoa varten tarvittava työstä vapautus.

Luottamusmiehen työsuhde

Työnantajan harkitessa luottamusmiehen työsuhteen päättämistä on hänen ennen toi- menpiteisiin ryhtymistä oltava yhteydessä työnantajaliittoonsa. Liiton saatua yhteyden- oton, sen tulee ryhtyä välittömästi asian edellyttämiin toimiin.

23 § Erimielisyydet Paikalliset neuvottelut ‌

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena erimielisyysmuistio.

Liittoneuvottelut

2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen toteutus

3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.

Työtuomioistuin

4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

24 § Työrauha ja sopimusrikkomukset ‌

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäivänä voi- massa olevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestösopimuksen mukaan.

VOIMASSAOLO ‌

25 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Sopimuskausi on 1.3.2022-29.2.2024

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Ohje työtehtävien sijoittumisesta vaativuusryhmiin ‌

Vaativuusryhmää määriteltäessä selvitetään ensiksi tehtävän pääasiallinen sisältö. Palkkaliitteessä mainittujen yleismääritelmien perusteella arvioidaan se, kumman palk- karyhmän vaativuustasoa ko. tehtävä lähinnä vastaa.

Jos tehtävä on määritelty palkkaryhmään yksi ja työntekijä joutuu tekemään keskimää- rin yli 15 % työajastaan palkkaryhmään kaksi kuuluvia tehtäviä, maksetaan työtehtä- vien suorittamisesta työehtosopimuksen 12 §:n mukaista työkohtaisuuslisää. Jos palk- karyhmään kaksi kuuluvien tehtävien aikaosuus tehdystä työajasta ylittää 50 % mak- setaan palkkaryhmän kaksi mukainen palkka.

Ryhmittelyn soveltamiseksi on jäljempänä mainittu esimerkkejä tehtävistä ja tehtä- vänimikkeistä, jotka tyypillisesti kuuluvat eri vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmän ratkai- see kuitenkin tehtävän vaativuustaso.

Ryhmä I

Asiakaspalvelun perustehtävät

− Vastaus- ja välityspalvelut

− Tilausten vastaanotto

− Määriteltyjen tuotteiden tarjonta kiinteään hintaan

− Tuoteneuvonta

− Asiakaskäyntivarausten hoito

− Puhelintutkimukset ja haastattelut valmiiden kysymysten avulla

− Ilmoitusten myynti ja käsittely

− Maksamismuistutusten välittäminen

Ryhmä II

Erityisten tietojen tai työmenetelmien hallintaa vaativat asiakaspalvelu ja ammattiteh- tävät

− Tuotteiden ja palvelujen markkinointi ja neuvonta

− Saatavien perintä

− Harkintaa vaativat puhelintutkimukset ja haastattelut

− Monitaitoisuus työtekijän joutuessa tekemään ja hallitsemaan oman osaamisalu- eensa lisäksi muita tehtäviä, joihin vaaditaan tietty ammattitaito.

Ryhmä III

Palkkaryhmien yläpuoliset

− Ryhmään kuuluvat kaikki ne työntekijät, joiden tehtävä ja sen mukainen palkka on vaativampi kuin ryhmässä II. Työntekijän palkka sovitaan henkilökohtaisesti työso- pimuksella.

− Palkan määrittelyssä voidaan ohjeena käyttää vastaavien tehtävien palvelusekto- rin palkkatilastoja.

VÄHIMMÄISTUNTIPALKAT 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta:‌‌

Taulukkopalkat 1.6.2022

Pääkaupunkiseutu
Vaativuusryhmä	0 - 2,5 vuotta	yli 2,5 vuotta - 4,5 vuotta	yli 4,5 vuotta
Ryhmä I	10,63	10,92	11,40
Ryhmä II	11,05	11,51	11,95

I PKL
Vaativuusryhmä	0 - 2,5 vuotta	yli 2,5 vuotta - 4,5 vuotta	yli 4,5 vuotta
Ryhmä I	10,19	10,54	10,92
Ryhmä II	10,63	11,05	11,51

II PKL
Vaativuusryhmä	0 - 2,5 vuotta	yli 2,5 vuotta - 4,5 vuotta	yli 4,5 vuotta
Ryhmä I	9,74	10,08	10,54
Ryhmä II	10,19	10,63	11,05

Yölisä	3,26 euroa
Kielilisä	53 senttiä

KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS

Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx	Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx
Enontekiö	I	Oulu	I
Espoo	I	Pelkosenniemi	I
Helsinki	I	Pello	I
Houtskari	I	Posio	I
Hyrynsalmi	I	Ranua	I
Hyvinkää	I	Ristijärvi	I
Hämeenlinna	I	Rovaniemen mlk	I
Inari	I	Rovaniemi	I
Iniö	I	Salla	I
Joensuu	I	Savukoski	I
Jyväskylä	I	Simo	I
Järvenpää	I	Sodankylä	I
Kauniainen	I	Tampere	I
Kemi	I	Tervola	I
Kemijärvi	I	Tornio	I
Keminmaa	I	Utsjoki	I
Kerava	I	Vaasa	I
Kirkkonummi	I	Vantaa	I
Kittilä	I	Ylitornio	I
Kolari	I
Korppoo	I
Kuhmo	I
Kuivaniemi	I
Kuopio	I
Kuusamo	I
Muonio	I
Nauvo	I

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluok- kaan.

ERIMIELISYYSMUISTIO ‌

Työnantaja

− osoite ja puhelinnumero

− asiaa hoitava henkilö

Neuvotteluosapuolet

− työnantajapuolelta

− työntekijäpuolelta

Erimielisyys siirretään liittojen ratkaistavaksi liitteissä olevien tietojen perusteella.

Esitetty vaatimus perusteluineen liite 1 Annettu vastaus perusteluineen liite 2 Yhteisesti todetut erimielisyyden kohteeseen liittyvät tosiseikat liite 3

Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, joista toisen työnantajapuoli toi- mittaa työnantajaliitolle ja toisen työntekijäpuoli toimittaa työntekijäliitolle.

.................................... ..... / ..... / ............

Työnantajan tai hänen Työntekijän tai luottamusmiehen

edustajansa allekirjoitus allekirjoitus

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI ‌

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin ta- voitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistymi- nen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunni- teltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, kou- lutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esi- tetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työ- hallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisa- nomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisa- nomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsitte- lystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työ- voimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisano- mismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden to- teutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotet- tuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemus- taan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osal- listuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymis- ohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus va- paaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisoh- jelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enin- tään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esi- tettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

MUUTOSTURVAN PÖYTÄKIRJA ‌

1. Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutosturvan toi- mintamallista ovat tulleet voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.

2. Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjel- maa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tule- maan voimaan mahdollisimman pikaisesti.

Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopimus- määräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.

3. Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteis- toimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä helmikuun 24 päivänä 2005 ERITYISPALVELUJEN TYÖNANTAJALIITTO ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

KOULUTUSSOPIMUS ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Tämän sopimuksen mukaista koulutusta varten on liittojen yhteinen koulutustyöryhmä.

2 § Ammattiyhdistyskoulutus Kurssien hyväksyminen

1. Koulutustyöryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:

− hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve

− kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan

− tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana

− ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoitteista, opetus- ohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä

− hyväksyttyjen kurssien joukossa tulee olla myös viikkoa lyhyempiä ja paikallisia kursseja.

Liitot tiedottavat kursseista viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi seurata kurssien opetusta.

Osallistumisoikeus

2. Henkilöstön edustaja voi osallistua työsuhteen katkeamatta koulutustyöryhmän hy- väksymälle enintään 2 viikon kurssille, jos se ei aiheuta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Henkilöstön edustaja voi osallistua:

− vuoden aikana yhdelle kurssille

− vuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin kokonaispi- tuuden ollessa enintään 2 viikkoa

− kolmen vuoden aikana yhdelle samansisältöiselle kurssille (aika lasketaan edel- lisen samansisältöisen kurssin päättymisestä).

Ilmoitusvelvollisuus

3. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan kurssille mahdollisimman aikaisin.

Enintään viikon pituisesta kurssista on ilmoitettava vähintään 3 viikkoa ennen sen alkua ja yli viikon pituisesta kurssista vähintään 6 viikkoa ennen sen alkua.

Työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle mahdollisimman aikaisin, kui- tenkin viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi yritykselle tuntuvaa haittaa.

Korvaukset

4. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat osallistua koulutustyöryhmän hyväk- symille kursseille ilman ansiomenetystä.

Luottamusmiehen ansiomenetys korvataan enintään 2 viikolta ja työsuojeluvaltuu- tetun enintään 1 viikolta edellyttäen että, kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtä- vään yrityksessä.

Ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.

Ilta- ja yölisiä sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Muut edut

5. Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosiloma-, eläke- tai näihin verrattavia etuuksia.

3 § Yhteinen koulutus

1. Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti.

2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai luottamus- miehen kanssa tai muulla paikallisesti sovittavalla tavalla.

3. Yhteistä koulutusta ovat esimerkiksi:

− yhteistoimintasopimukseen,

− osallistumisjärjestelmiin ja

− työsuojeluyhteistyöhön liittyvä koulutus.

4. Korvaukset määräytyvät 4 §:n mukaan.

4 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai työnantajan lähettä- essä hänet ammatilliseen koulutukseen työnantaja korvaa koulutuskustannukset ja ansiomenetyksen.

2. Säännöllisen työajan ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.

Ilta- ja yölisiä sekä muita tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.

3. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

4. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

5 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Siltasaarenkatu 18 A

PL 54, 00531 Helsinki

Puh. 000 000 000

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialaa koskeva työehtosopimus

Document Metadata