VARSINAIS-SUOMEN ERITYISHUOLTOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Hallitus 26.2.2015

päivitys § 3

VARSINAIS-SUOMEN ERITYISHUOLTOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Voimaantulo 1.1.2010

1. luku KUNTAYHTYMÄ

1§

Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Paimion kaupunki.

2§ Tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ja tuottaa voimassa olevan lainsäädännön mukai- sesti:

1) vammaispalveluja

2) erityisopetusta ja

3) muita jäsenkuntien kuntayhtymältä tilaamia ja toimialaan soveltuvia sosiaali- ja kuntou- tusalan palveluja.

Kuntayhtymä huolehtii sille laissa mahdollisesti määrätyistä tehtävistä. Kuntayhtymä toimii kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tarkoittamana erityishuoltopiirinä, mikäli lailla ei toisin säädetä.

Kuntayhtymä voi tuottaa toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja myös muiden kuin jäsenkuntien tilauksesta.

3 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat:

Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, My- nämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rus- ko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa.

4 §

Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen

Milloin kunnan jäsenyys kuntayhtymässä perustuu erityishuoltopiireistä annettuun säädök- seen, tulee kunta Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin jäseneksi tai sen jäsenyys kuntayh- tymässä päättyy erityishuoltopiirijaon muutoksen voimaantulosta lähtien.

Milloin kunnan jäsenyys kuntayhtymässä perustuu kunnan päätökseen ja tähän perusso- pimukseen, tulee kunta Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin jäseneksi perussopimuksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei erikseen toisin määrätä.

Milloin kunnan jäsenyys kuntayhtymässä perustuu kunnan päätökseen ja tähän perusso- pimukseen ja jäsenkunta haluaa erota kuntayhtymästä, tulee sen tehdä siitä ilmoitus kun- tayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden pää- tyttyä. Eron tultua voimaan poistetaan eronneen kunnan nimi tämän sopimuksen kohdasta 3 §.

2. luku VALTUUSTO

5 §

Valtuuston vaali, jäsenmäärä ja äänimäärä

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien valtuustot valitse- vat jäseniä seuraavasti:

Kunnan asukasluku Jäsenten lukumäärä

5 000 1

5 001 - 20 000 2

20 001 - 100 000 3

100 000 tai enemmän 4

Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Valtuuston jäsenet valitaan jäsen- kuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Jäsenkuntaa edustavan jäsenen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan asukasluvun mukaan siten, että kuntaa edustavilla jäsenillä on yksi (1) ääni jokaista alkavaa tuhatta (1000) asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kolmannes (1/3) kaikkien jä- senkuntia edustavien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Jäsen- kunnan äänimäärä jakaantuu tasan kunnan valitsemien ja kokouksessa saapuvilla olevien jäsenten kesken.

Jäsenkunnan valtuuston valitsemien jäsenten määrä ja jäsenkuntaa edustavan jäsenen äänimäärä määräytyy kunnallisvaalikauden ensimmäisenä päivänä kussakin kunnassa kotipaikan omaavien asukkaiden määrän mukaan.

6 § Päätösvaltaisuus

Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on saapuvil- la ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

7 § Toiminta

Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.

3. luku

HALLITUS JA MUUT TOIMIELIMET

8 § Kokoonpano

Valtuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen 9 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajä- senet. Valtuusto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

9 § Toiminta

Hallituksen tehtävänä on valvoa kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää, tehdä kun- tayhtymän puolesta sopimukset ja sitoumukset sekä käyttää kuntayhtymän puhevaltaa. Hallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta.

Hallituksen toiminnasta määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä.

10 §

Muut toimielimet

Kuntayhtymällä voi olla muita kuin tässä perussopimuksessa mainittuja toimielimiä val- tuuston harkinnan mukaan.

4. luku

KUNTAYHTYMÄN NIMEN KIRJOITTAMINEN

11 §

Nimen kirjoittaminen

Kuntayhtymän nimi kirjoitetaan ja sen kirjoittamisesta päätetään siten kuin kuntayhtymän hallintosäännössä on määrätty.

5. luku

KUNTAYHTYMÄN HALLINTO JA TALOUS SEKÄ NIIDEN TARKASTUS

12 § Peruspääoma

Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspää- omaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma ja- kaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Peruspääoman korottamisesta investointimenon rahoittamiseksi päättävät kuntayhtymän jäsenkunnat samassa järjestyksessä kuin perussopimuksen muuttamisesta on säädetty ja muutoin peruspääoman muutoksista päättää kuntayhtymän valtuusto.

Kuntayhtymän on pidettävä luetteloa jäsenkuntaosuuksista. Kuntayhtymän taseen liittees- sä peruspääoma eritellään jäsenkuntien osuuksina.

Kuntayhtymä voi valtuuston päätöksen mukaisesti suorittaa jäsenkuntien peruspääoma- osuuksille korkoa. Koron suorittamisesta, määrästä, perusteista ja suoritusajankohdasta tilikaudella päättää valtuusto samassa kokouksessa, jossa se hyväksyy tilikauden talous- arvion.

Uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään peruspääomasijoituksen määrästä ja suori- tusajasta päättää valtuusto.

Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan valtuuston päätöksellä sen perus- pääoman jäsenkuntaosuutta vastaava suhteellinen osuus kuntayhtymän nettovarallisuu- desta tai osa siitä. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä taseen varoista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Varoista pysyvien vastaavien hyödykkeet ja pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet arvostetaan nykykäyttöarvoon tai todennäköiseen luovutusarvoon, jos mainitut arvot poikkeavat olennaisesti kirjanpitoarvosta. Muut varat ja velat arvostetaan nimellisarvoon. Jos nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta maksaa jäsenkun- taosuuttaan vastaavan suhteellisen osuuden kuntayhtymän nettovarallisuudesta tai osan siitä. Mikäli muut jäsenkunnat eivät lunasta eroavan kunnan jäsenkuntaosuutta, alenne- taan peruspääomaa eroavan kunnan jäsenkuntaosuudella.

Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan valtuuston tarkemmin päättämällä tavalla ta- sasuuruisina erinä enintään kymmenen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

13 §

Jäsenkuntien osuudet ja vastuut

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräyty- vät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

14 §

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esitysten tekemi- seen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.

Alustava talousarvio ja -suunnitelma kutakin talousarvio- ja taloussuunnitelmakautta varten on toimitettava jäsenkunnille 15. päivänä lokakuuta mennessä. Valtuusto hyväksyy talous- arvion ja -suunnitelman kutakin alkavaa talousarvio- ja taloussuunnitelmakautta varten viimeistään edellisen vuoden marraskuun 30. päivään mennessä.

15 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy valtuusto.

16 §

Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus

Palvelujen hinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittö- mät ja välilliset kustannukset ja pääomakustannukset vähennettynä toimintaan kohdistuvil- la asiakasmaksu- ja toiminnan muilla tuloilla.

Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein noudattaen edellä kuvattua omakustan- nusperiaatetta. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Muita kuin jäsenkuntia laskutetaan vä- hintään siten, että myytävän palvelun hinta riittää kattamaan palvelun tuottamisesta aiheu- tuvat kustannukset täysimääräisesti.

Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa valtuusto talousarvion hyväksymisen yhteydes- sä. Hallitus vahvistaa valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan lasketut palvelujen hinnat. Hallituksen päätöksellä palvelujen hintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana ja niin, että palvelujen hintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.

Kuntia tai muita sopimuskumppaneita laskutetaan toteutuneen palvelun käytön mukaan, ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä. Palvelujen käyttäjän ja kuntayhtymän kesken so- pimalla voidaan laskutuksessa soveltaa muutakin laskutusperustetta.

Viranomaisten määräyksellä huoltoon osoitettujen tai otettujen henkilöiden tarvitseman palvelun tai kiireellisen ja / tai erityisen vaativan palvelun järjestämisestä ja / tai tuottami- sesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi voidaan erikseen hallituksen päätöksellä määritellä asiakaskohtainen palvelumaksu.

Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pi- temmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahin- taisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa valtuuston päätöksellä.

17 §

Investointien pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin peruspääoman korotuk- sella, valtionosuutena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahalaitokselta. Peruspääoman ja- kautumista jäsenkuntaosuuksiin ei tarkisteta kuntayhtymän perustamishankkeeseen saa- man valtionosuuden johdosta.

Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.

18 § Rahastot

Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää valtuusto.

19 § Viivästyskorko

Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain mukaisesti.

20 §

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Kultakin tilikaudelta on laadittava kuntalain edellyttämä tilinpäätös ja toimintakertomus, jotka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan kesäkuun 15. päivään mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijät.

21 §

Hallinnon ja talouden tarkastaminen

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohta- ja, varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajä- sen.

22 §

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymä voidaan purkaa sen jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Kun- tayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsen- kunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kus- tannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittami- seen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Kuntayhtymän viimeinen tilinpäätös hyväksytään loppuselvityksen yhteydessä.

23 § Voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2010

Tällä perussopimuksella kumotaan kuntayhtymän aikaisempi perussopimus.