Taide- ja kulttuuriala
Taide- ja kulttuuriala
Työsuhteen ehdot 1.4.2018–31.3.2020
Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja Kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen ehdoista taide- ja kulttuuri- alalle. Suositus koskee yksityisen taide- ja kulttuurialan yritysten, järjestöjen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden yhteisöjen palveluksessa olevien työn- tekijöiden työsuhteen ehtoja.
Suosituksessa olevat työsuhteen ehdot perustuvat joko pakottavaan lain- säädäntöön kuten työsopimus- (L 26.1.2005/55), työaika- (L 9.8.1996/605) ja vuosilomalakiin (L 18.3.2005/162) tai työmarkkinakäytäntöön.
Suositus on annettu ajalle 1.4.2018–31.3.2020. Helsingissä 14. päivänä maaliskuuta 2018.
AKAVAN ERITYISALAT AE RY
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
toiminnanjohtaja lakimies
TAIDE- JA KULTTUURIALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TAKU RY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
Työsuhteen ehdot
I Suosituksen ulottuvuus
1 § Soveltamisala
Tätä suositusta sovelletaan yksityi- sen taide- ja kulttuurialan yritysten, järjestöjen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden yhteisöjen palveluksessa oleviin kuukausi- ja tuntipalkkaisiin työntekijöihin.
Taide- ja kulttuurialan yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka pääasi- allisena toimialana on taide- ja/tai kulttuuripalveluiden tuottaminen.
II Työsuhde
2 § Työsuhteen alkaminen
1. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista.
2. Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos siihen on perusteltu syy. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee mainita määräaikaisuuden peruste.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat erikseen sopia enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos määräaikainen työsopimus
on lyhyempi kuin kahdeksan kuukautta, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.
4. Työsuhteen katsotaan työsuhde- etuuksien määräytymisen kan- nalta jatkuneen yhdenjaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäi- siä, keskeytymättöminä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatku- via määräaikaisia työsopimuksia.
3 § Työsuhteen päättyminen
1. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantajan nou- dattama irtisanomisaika on:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta
- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta
- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.
2. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työntekijän noudat- tama irtisanomisaika on:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatku- nut enintään viisi vuotta
- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatku- nut yli viisi vuotta.
3. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän työsuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä. Määräaikaista työ- sopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen kirjallisesti sovittu.
4. Mikäli määräaikaisessa työsopi- muksessa sovitaan irtisanomis- mahdollisuudesta, noudatetaan edellä mainittuja irtisanomisaikoja.
5. Irtisanominen tehdään aina kirjal- lisesti tai muutoin todistettavasti.
III Työaika
4 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enin- tään 37,5 tuntia viikossa.
2. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa. Tällöin työtä varten tulee etukä- teen laatia työvuoroluettelo siksi ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu keskimäärään. Tasoittu- misjakso on enintään 8 viikkoa. Säännöllinen vuorokautinen työ- aika saa olla enintään 8 tuntia ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 48 tuntia.
3. Työntekijällä on oikeus ½ - 1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon. Ruokailutauko ei ole työaikaa, mikäli työntekijällä on sen aikana oikeus poistua työpaikalta.
4. Pitkäperjantai, toinen pääsiäis- päivä, helatorstai, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lau- antaiksi ja sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- ja tapaninpäivä, uudenvuo- denpäivä, loppiainen sekä joulu- aatto ovat palkallisia vapaapäiviä.
Mikäli tuntipalkkaisen työnteki- jän säännöllinen työajan pituus vaihtelee, maksetaan palkka arkipyhiltä arkipyhää edeltävän kolmen kuukauden keskimääräi- sen säännöllisen työajan ansion mukaan.
5. Työntekijän kanssa saadaan sopia kokonaistyöajasta, mikäli työntekijä ei ole työaikalain pii- rissä. Tällöin työntekijän tehtä- vänä tulee olla yrityksen tai sen itsenäisen osan johtaminen tai tällaiseen johtamiseen välittö- mästi rinnastettava tehtävä.
5 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö
1. Lisätyötä on työ, jota tehdään työsopimuksessa sovitun sään- nöllisen työajan ja pisimmän lain- mukaisen säännöllisen työajan (8 tuntia) välisenä aikana.
Lisätyöstä maksetaan yksin- kertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä tunnilta.
2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukai- sen enimmäistyöajan (8 tuntia) tai työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä mak- setaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäis- työajan (40 tuntia) tai työvuoro-
luetteloon merkityn työajan lisäksi viikossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
4. Sunnuntaina, kirkollisena juhla- pyhänä, vapunpäivänä ja itse- näisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntai- työkorotuksena yksinkertainen tuntipalkka.
5. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan työntekijän suostumuksella korvata vastaavana korotettuna vapaa-aikana.
6. Lisä- ja ylityön tekeminen edel- lyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta.
7. Mikäli työntekijä on johtavassa asemassa tai mikäli työntekijän pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa muita, voidaan hänen kanssaan sopia, että yli- työkorvaus maksetaan kiinteänä kuukausikorvauksena.
6 § Liukuva työaika
1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta. Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa itse päät- tää säännöllisen työajan alkamis- ja päättymiskohdan.
2. Liukuvassa työajassa on sovitta- va kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisista liukumarajoista, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Enimmäiskertymä saa olla enintään +/- 40 tuntia.
3. Työajan liukumaa ei saa käyttää ylitöiden tekemiseen.
7 § Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Se on sijoitettava sunnuntain yhteyteen, mikäli mahdollista.
IV Sairastuminen ja muut poissaolot
8 § Työntekijän sairastuminen
1. Työnantaja on velvollinen mak- samaan työntekijälle sairausajal- ta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
2. Työntekijän on viipymättä ilmoi- tettava poissaolosta ja sen arvi- oidusta kestosta. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työky- vyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työky- vyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti:
- työsuhde kestänyt alle
1 kuukauden, 50 % palkasta sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä
- työsuhde kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta
- työsuhde kestänyt vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta,
täysi palkka viiden viikon ajalta
- työsuhde kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta,
täysi palkka kuuden viikon ajalta
- työsuhde kestänyt vähintään
10 vuotta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta.
4. Mikäli tuntipalkkaisen työnteki- jän säännöllisen työajan pituus vaihtelee, maksetaan sairausajan palkka sairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräi- sen säännöllisen työajan ansion mukaan.
5. Työnantajan maksaessa työnteki- jälle sairausajan palkan, on työn- antajalla oikeus hakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutuslain mu- kainen sairausvakuutuskorvaus.
9 § Äitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaa sekä hoitovapaa
1. Työntekijän äitiys-, isyys ja van- hempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Työnantaja maksaa työnteki- jälle äitiysvapaan ajalta palkan kolmelta kuukaudelta. Palkan- maksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhtäjak- soisesti vähintään 6 kuukautta välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista.
Mikäli tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan pituus vaih- telee, maksetaan äitiysvapaan palkka äitiysvapaan alkamisesta edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.
3. Työantaja maksaa työntekijälle isyysvapaan ajalta palkan 18 vuorokaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähin- tään 6 kuukautta välittömästi ennen isyysvapaan alkamista.
Mikäli tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan pituus vaih- telee, maksetaan isyysvapaan palkka isyysvapaan alkamisesta edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.
4. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiys- /isyysraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.
10 § Tilapäinen hoitovapaa
1. Työntekijällä on oikeus saada alle 10-vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vaki- tuisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi.
Oikeus tilapäiseen hoitovapaa- seen on myös lapsen xxxxxx- xxxxx, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.
2. Työntekijän on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava työnan- tajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta. Vaa- dittaessa työntekijän on esitettä- vä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.
3. Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta neljältä työpäivältä.
11 § Tilapäinen poissaolo
1. Työntekijälle järjestetään mah- dollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon per- heessä sattuneen äkillisen saira- ustapauksen johdosta. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.
2. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkalliseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.
V Vuosiloma ja lomaraha 12 § Vuosiloma
1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan.
2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde loman- määräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli työsuh- de on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta.
3. Työnantaja vahvistaa vuosiloman ajankohdan. Vuosilomasta on 24 päivää sijoitettava kesälomakau- delle, joka on 1.5. – 30.9. välinen aika. Vuosiloman sijoittamisesta voidaan työnantajan ja työnteki- jän välillä sopia toisin vuosiloma- lain säännösten mukaisesti.
4. Työnantajan tulee ilmoittaa vuosi- loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Mikäli tämä ei ole mahdollista tulee loman ajankoh- dasta kuitenkin ilmoittaa viimeis- tään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
5. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka vuo- silomalain säännösten mukaan.
6. Jos työntekijä on työssä niin har- voina päivinä, ettei hän ansaitse vuosilomaa, maksetaan hänelle lomakorvauksena 9 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksetta- vaksi erääntyneestä palkasta. Mikäli työntekijän työsuhde lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä on kestänyt vähintään vuoden, on lomakorvaus 11,5 %.
7. Työsuhteen päättyessä työnteki- jällä on oikeus vuosiloman sijasta saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.
13 § Lomaraha
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilo- mansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Lomara- han maksaminen edellyttää pää- sääntöisesti loman pitämistä.
Mikäli vuosiloman pitäminen estyy sen vuoksi, että työntekijän työsuh- de päättyy työnantajan irtisanoessa työntekijän taloudellisilla tai tuotan- nollisilla perusteilla, maksetaan lo- maraha myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta.
VI Palkkaa koskevat määräykset 14 § Palkankorotukset
Palkkoja korotetaan 1.5.2018 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus
on 1,6 prosenttia ja 1.5.2019 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 prosenttia.
15 § Tuntipalkanjakaja
Tuntipalkkaa laskettaessa tunti- palkanjakaja on 158.
VII Muut määräykset
16 § Matkustaminen
1. Matkakustannusten korvaamises- sa ja päivärahojen maksamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verovapaiden matkakustannus- ten korvaamisesta.
2. Mikäli työntekijä työtehtävien hoitamisen vuoksi matkustaa säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella maksetaan hänelle matka- ajan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka jokaiseen matkus- tamiseen käytetyltä tunnilta tai annetaan sitä vastaava vapaa, jos matka-ajan korvaamisesta
on erikseen sovittu.
17 § Työvälinekorvaus
Jos työntekijä sopimuksen mukai- sesti käyttää omia työvälineitään työtehtävien hoitamiseen, on tästä maksettavasta korvauksesta sovittava erikseen.
18 § Koulutus
Työnantajan tulee järjestää työnte- kijälle tarpeellinen koulutus työteh- tävien muuttuessa ja kehittyessä. Työaikana järjestettävä koulutus on työaikaa.
19 § Tekijänoikeudet
Tekijänoikeudet määräytyvät tekijän- oikeuslain mukaan. Tekijänoikeuden luovutuksesta ja tekijänoikeuskor- vauksesta on sovittava erikseen.
VIII Voimassaolo
Tämä suositus on voimassa 1.4.2018–31.3.2020 välisen ajan. Helsingissä 14. päivänä maaliskuuta 2018.
AKAVAN ERITYISALAT AE RY
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
toiminnanjohtaja lakimies
TAIDE- JA KULTTUURIALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TAKU RY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
TYÖSOPIMUS / TAIDE- JA KULTTUURIALA
1. Työsopimuksen osapuolet
Työnantaja:
Y-tunnus
Työntekijä: Hetu
2. Työsopimuksen voimassaoloaika
Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus on voimassa
toistaiseksi määräajan, saakka. Määräaikaisen työsopimuksen peruste:
3. Tehtävänimike ja työtehtävät
4. Työntekopaikka
5. Työaika
Työaika on tuntia/vrk ja tuntia/ viikko. Keskimääräinen työaika tuntia/viikko.
6. Palkka ja palkanmaksukausi
Työsuhteen alkaessa rahapalkka on: Palkanmaksukausi on: Luontaisedut:
7. Työsopimuksen irtisanomisaika
Akavan Erityisalat AE ry:n ja TAKU ry:n taide- ja kulttuurialaa koskevan suosituksen mukainen.
8. Erikseen sovittavat asiat
Koeajasta on sovittu seuraavaa:
matka-aika korvataan Akavan Erityisalat AE ry:n ja TAKU ry:n taide- ja kulttuurialaa koskevan suosituksen mukaan rahana / vapaana.
Työvälinekorvauksesta on sovittu seuraavaa: Tekijänoikeuksista on sovittu seuraavaa:
9. Muut ehdot
Työsuhteessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Akavan Eritysalat AE ry:n ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n taide- ja kulttuurialaa koskevaa suositusta työsuhteen ehdoista.
10. Allekirjoitukset
_
_
_
_
__
__
__
__
_
_
__
__
__
_
_
Ohjeet etätyösopimuksen solmimista varten
Etätyön määritelmä
Etätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään säännöllisesti työnantajan tilojen ulkopuolella.
Etätyötä koskeva sopimus
Työn tekeminen etätyönä on vapaa- ehtoista sekä työntekijälle että työnantajalle. Etätyöstä tulee tehdä kirjallinen sopimus, missä tulee sopia ainakin seuraavista seikoista:
1. Etätyön alkamis- ja kestoaika Työn tekeminen etätyönä voi olla voimassa toistaiseksi tai määrä- ajan.
2. Etätyönä tehtävä työ Sopimuksessa tulee määritellä etätyönä tehtävä työ ja sen suorittamispaikka.
Etätyöhön noudatetaan voimassa olevaa työlainsäädäntöä kuten työsopimuslakia, työaikalakia
ja vuosilomalakia.
Etätyössä noudatetaan Akavan Erityisalat AE ry:n ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n taide- ja kulttuurialaa koskevaa suositusta työsuhteen ehdoista.
4. Yhteydenpito
Sopimuksessa tulee määritellä miten ja milloin työnantaja ja työntekijä ovat toistensa tavoitet- tavissa.
5. Työvälineet ja työssä tarvittavat laitteet
Työnantaja hankkii ja kustantaa etätyössä tarvittavat työvälineet, laitteet, ohjelmat ja yhteydet.
Työnantaja vastaa niiden asen- nuksista, huollosta, kunnossapi- dosta ja vahingon varalta tarvit- tavista vakuutuksista sekä niiden aiheuttamista kustannuksista.
Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä käyttää työssä omia työvälineitään ja laitteitaan, tulee niiden käytön ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sopia.
6. Työtilat ja -kalusteet Sopimuksessa tulee määritellä työnantajan korvausvelvollisuus etätyöstä aiheutuvista kustannuk- sista työtilojen, työkalusteiden ja niiden kunnossapidon osalta.
7. Etätyön peruuttaminen Sopimuksessa tulee sopia niistä menettelytavoista, joita noudat- taen työnantaja ja työntekijä voivat peruuttaa työn tekemisen etätyönä ja työntekijä voi palata tai siirtyä työskentelemään työn- antajan tiloissa.
Akavan Erityisalat Lakimies Xxxxx Xxxxxxx Maistraatinportti 4 A, 6. krs
00240 Helsinki
p. 0201 235 356
xxxxx.xxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx