Satama-alan työehtosopimus

Satama-alan työehtosopimus

19.4.2022 – 31.3.2024

Sisällysluettelo

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 10

I YLEINEN OSA 13

1 § SATAMA-ALAN työehtosopimuksen soveltamisala 13

2 § Paikallinen sopiminen 13

3 § Työnantajan yleiset oikeudet 13

4 § Työsuhde 14

5 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet 14

6 § Viittausmääräys 15

7 § Työehtosopimuksen voimassaolo 15

8 § Työrauha 16

9 § Vuoropuhelu 16

II PALKKAUS 16

1 § Palkkauksen osat 16

2 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka 17

3 § Päiväpalkka ja tuntipalkka 17

4 § Peruspalkka 17

5 § Osa-aikatyöntekijän palkka 22

6 § Siirto muuhun työhön 22

7 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen 23

8 § Kokemuslisät 23

9 § Määrävuosilisä 26

10 § Määräaikainen palkanlisä 26

11 § Palkanmaksu 26

12 § Palkan maksuaika 27

III TYÖAIKA 28

1 § Työajan sijoittaminen 28

2 § Viikoittainen ja vuorokautinen lepoaika 28

3 § Päivittäinen lepoaika 29

4 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa 30

5 § Työvuoroluettelo 31

6 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus 33

7 § Ilta- ja yötyön korvaaminen 34

8 § Vuorotyö 34

9 § Hätätyö 35

10 § Hälytysluonteinen työ 35

11 § Varallaolo 36

12 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 38

13 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen 38

14 § Työaikakorvausten suorittaminen 39

15 § Poikkeavat työaikajärjestelyt 40

16 § Työajan määräytyminen 40

17 § Työaikamuodot 40

18 § Säännöllinen työaika 41

19 § Arkipyhät 42

19 a § Työajan enimmäismäärä 43

20 § Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen 43

21 § Yleistyöajan soveltaminen 44

22 § Yleistyöaika 44

23 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen 46

24 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa 46

25 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo 48

26 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo 49

27 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen 50

28 § Toimistotyöajan soveltaminen 50

29 § Toimistotyöaika 51

30 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen 52

31 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa 53

32 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo 55

33 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo 56

34 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen 58

35 § Jaksotyöajan soveltaminen 58

36 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika 58

37 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso 59

38 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys 60

39 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla 60

40 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys 61

41 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla 61

42 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus 62

43 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus 62

44 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet 63

IV VUOSILOMA 63

1 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan 63

2 § Vuosiloman peruskäsitteet 65

3 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 65

4 § Työssäoloajan veroinen aika 65

5 § Vuosiloman pituuden määräytyminen 67

6 § Vuosilomapäivien kuluminen 71

7 § Vuosiloman ajankohta 73

8 § Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen 76

9 § Vuosiloman säästäminen 76

10 § Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta 77

11 § Vuosilomapalkka 78

12 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 80

13 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 82

14 § Vapaan ansainta 83

15 § Lomaraha 85

16 § Vuosilomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen maksaminen 86

V TYÖLOMA 87

1 § Työ-/sairausloma 87

2 § Sairausloma-ajan palkka 88

3 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 90

4 § Työtapaturma ja ammattitauti 91

5 § Äitiysvapaa 92

5 § Synnyttävän vanhemman oikeus vapaaseen 93

6 § Äitiys- ja isyysraha sekä sairauspäiväraha 94

7 § Erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 95

7 § Vanhempainvapaa 96

8 § Hoitovapaa 97

9 § Osittainen hoitovapaa 99

10 § Tilapäinen hoitovapaa 99

11 § Poissaolo perhesyistä 101

12 § Palkalliset työlomat 102

13 § Palkattomat työlomat 103

VI HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT 103

1 § Henkilöstön edustajat 103

2 § Luottamusmies 104

3 § Valitseminen 104

4 § Tehtävät 105

5 § Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 105

6 § Ansionmenetyksen korvaaminen 106

7 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja palkkiot 1.7.2022 alkaen:

..........................................................................................................................106

8 § Asema 106

9 § Työsuhdeturva 108

10 § Koulutus 109

VII LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 111

1 § Työntekijän lomauttaminen 111

2 § Työsopimuksen päättyminen 111

VIII NEUVOTTELUMENETTELY 112

1 § Työehtosopimukseen kohdistuvat erimielisyydet 112

2 § Muut erimielisyydet 113

3 § Paikallinen sopiminen 113

Liite 1 Kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkaryhmittely 116

Liite 2 Palkkaliite 119

Liite 3 Matkakustannusten korvaukset 121

Liite 4 Keskeytymätön kolmivuorotyö 124

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA SATAMA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS‌

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 19.4.2022 – 31.3.2024.

Osapuolet ovat saavuttaneet 8.6.2022 perhevapaita koskevassa työryhmässä neuvottelutuloksen, joka on 10.6.2022 hyväksytty liittojen hallinnoissa.

2. Perhevapaita koskeva työryhmä

Muutetaan työehtosopimuksen ehdot kuulumaan liitteen 1 mukaisesti.

3. Sovittujen muutosten voimaantulo

Tässä neuvottelutuloksessa sovitut muutokset tulevat voimaan 1.8.2022 siten, että niitä sovelletaan niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan- tulevia perhevapaita koskevia muutoksia. Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain mää- räyksiä, noudatetaan työsuhteessa 31.7.2022 voimassa ollutta työehtosopi- muksen ehtoja. Työsopimuslakiin ja vuosilomalakiin liittyvien muutosten osalta noudatetaan periaatetta, että työehtosopimuksen ehtoja noudatetaan siten, että työehtosopimuksen ehdot seuraavat sitä lakia, jota työntekijään kulloinkin nou- datetaan.

4. Allekirjoituspöytäkirja

Työehtosopimusosapuolet ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen työryhmässä 8.6.2022. Osapuolet ovat työryhmässä sopineet 1.8.2022 voimaan tulevaan perhevapaauudistukseen liittyvät työehtosopimustekstit siten, että ne vastaavat pakottavaa lainsäädäntöä. Mikäli osapuolten arvio osoittautuisi myöhemmin vir- heelliseksi, sitoutuvat osapuolet korjaamaan työehtosopimuksen tekstit 31.3.2022 saavutetun neuvottelutuloksen työryhmää koskevan kirjauksen mu- kaisesti kustannusneutraalisti, jos ei sopijaosapuolet muuta sovi.

Helsingissä kesäkuun 10. päivänä 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Liite 1

Perhevapaat Satama 8.6.2022

Satama alan TES	Satama alan TES
Nykyinen TES-teksti, voimassa 31.7.2022 saakka	Tekstit tulevat uudessa alla olevassa muo- dossaan voimaan 1.8.2022 siten, että sitä sovelletaan niihin työntekijöihin, joihin nou- datetaan 1.8.2022 voimaan tulevia sairaus- vakuutuslain perhevapaita koskevia muu- toksia. Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain määräyksiä, noudatetaan työsuhteessa 31.7.2022 voi- massa olleita työehtosopimuksen määräyk- siä.
II Palkat Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä: a) vuosiloma-aika b) palkallinen äitiysvapaa-aika c) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhem- painvapaa-aika, jos työntekijä on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa	II Palkat Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä: a) vuosiloma-aika b) palkallinen synnyttävän vanhemman raskaus- ja vanhempainvapaa-aika c) erityisraskaus-, raskaus- ja vanhem- painvapaa-aika, jos työntekijä on saanut erityisraskausrahaa tai vanhempainra- haa
V luku Työloma	V luku Työloma
5 § Äitiysvapaa 1 Äitiysvapaan saantioikeus Työntekijällä on oikeus saada äitiysvapaata siten kuin työsopimuslain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty. 2 Äitiysvapaan palkallisuus Työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, joka sisältää äitiys- vapaan 72 ensimmäistä arkipäivää edellyt- täen, että – työntekijä on ollut työnantajan palveluk- sessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään 6 kuukautta ja – äitiysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alka- mista ja	5 § Synnyttävän vanhemman oikeus va- paaseen 1 Oikeus vapaaseen Synnyttävällä työntekijällä on oikeus saada perhevapaita siten kuin työsopimuslain 4 lu- vun 1 §:ssä on säädetty 2 Vapaan palkallisuus Synnyttävällä vanhemmalla on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, joka sisältää raskausvapaan alusta lukien 72 ensimmäistä arkipäivää edellyttäen, että – työntekijä on ollut työnantajan palveluk- sessa välittömästi ennen vapaan alka- mista vähintään 6 kuukautta ja – vapaata on haettu viimeistään 2 kuu- kautta ennen vapaan aiottua alkamista ja

– työnantajalle esitetään lääkärin tai ter- veyskeskuksen antama sairausvakuu- tuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.
Soveltamisohje: Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiysvapaan palkkaetuihin.
3 Äitiysvapaan palkan korotus
Äitiysvapaan palkkaan sovelletaan sairaus- loma-ajan palkkaa koskevaa tämän luvun 2 §:n kohtaa 4 (sunnuntaityökorotus).
4 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, kokonaissuunnitelman tekeminen
Työnantajalle on ilmoitettava äitiys- ja isyys- vapaan sekä vanhempainvapaan pitämi- sestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksotta- misesta (ks. TSL 4:3a).
6 § Äitiys- ja isyysraha sekä sairauspäi- väraha
1 Päiväraha, työnantajan oikeus
Työnantajalla on oikeus saada sairauslo- man, äitiys- ja isyysvapaan ja edellä tämän luvun 2 §:n kohdassa 7 tarkoitetun tartunta- tautilain (1227/2016) mukaisen poissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sai- rausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta, äitiys- ja isyysrahasta sekä tartuntatautilain mukaisista korvauksista.
Soveltamisohje: Jos päivä-, äitiys- tai isyysrahaa on jostakin syystä suoritettu työntekijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vä- hennetään palkkausta sairaus-, äitiys- tai isyysrahan määrällä.
Jos työntekijällä on oikeus saada sairausva- kuutuslain päivärahaa vastaavaa etuutta taikka äitiys- tai isyysrahaa muun valtion – työnantajalle esitetään lääkärin tai ter- veyskeskuksen antama sairausvakuu- tuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.
Soveltamisohje: Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaetuihin.
3 Vanhempainvapaan palkan korotus
Palkkaan sovelletaan sairausloma-ajan palkkaa koskevaa tämän luvun 2 §:n kohtaa 4 (sunnuntaityökorotus).
4 Raskaus- ja vanhempainvapaa, ko- konaissuunnitelman tekeminen
Työnantajalle on ilmoitettava raskaus- ja vanhempainvapaan pitämisestä, alkami- sesta, pituudesta ja jaksottamisesta (ks. TSL 4:3a).
6 § Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä sairauspäiväraha
1 Päiväraha, työnantajan oikeus
Työnantajalla on oikeus saada sairauslo- man, raskaus- ja vanhempainvapaan ja edellä tämän luvun 2 §:n kohdassa 7 tarkoi- tetun tartuntatautilain (1227/2016) mukai- sen poissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukai- sesta päivärahasta, vanhempainvapaiden sekä tartuntatautilain mukaisista korvauk- sista.
Soveltamisohje: Jos päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa on jostakin syystä suoritettu työntekijälle sa- malta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkausta sai- raus- raskaus- tai vanhempainrahan mää- rällä.
Jos työntekijällä on oikeus saada sairausva- kuutuslain päivärahaa vastaavaa etuutta

sosiaaliturvasta, vähennetään sairausajan palkkaa sekä äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkkaa tämän etuuden määrällä. Työnte- kijä on velvollinen selvittämään työnanta- jalle hänelle vieraasta valtiosta maksettavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaiku- tusta työnantajan palkanmaksuvelvollisuu- teen.
2 Päivärahan hakemisen laiminlyönti
Saadakseen sairausloman sekä äitiys- ja isyysvapaa-ajalta palkkaetuja työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan sekä äitiys- ja isyys- rahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää työntekijän laimin- lyönnin seurauksena sille kuuluvan etuu- den, tämän luvun 2, 4, 5 ja 7 §:n mukaisia palkkaetuja vähennetään palkkaa mene- tystä vastaavalla määrällä.
7 § Erityisäitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaa
1 Oikeus vapaaseen
Työntekijällä on oikeus saada erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata siten, kuin työsopimuslain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty.
Soveltamisohje: Erityisäitiys- ja vanhempainvapaa ovat pal- kattomia vapaita. Myös isyysvapaa on pal- katon vapaa lukuun ottamatta isyysvapaan 9 ensimmäistä arkipäivää, jonka ajalta työn- tekijällä on tämän 7 §:n kohdan 2 edellytys- ten täyttyessä oikeus varsinaiseen palk- kaansa. taikka raskaus- tai vanhempainrahaa muun valtion sosiaaliturvasta, vähennetään sai- rausajan palkkaa sekä raskaus- tai van- hempainvapaa-ajan palkkaa tämän etuu- den määrällä. Työntekijä on velvollinen sel- vittämään työnantajalle hänelle vieraasta valtiosta maksettavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaikutusta työnantajan palkan- maksuvelvollisuuteen.
2 Päivärahan hakemisen laiminlyönti
Saadakseen sairausloman sekä raskaus- ja vanhempainvapaiden palkkaetuja työnteki- jän on noudatettava, mitä sairausvakuutus- lain mukaisen vanhempainpäivärahan saa- miseksi on säädetty tai määrätty. Jos työn- antaja menettää työntekijän laiminlyönnin seurauksena sille kuuluvan etuuden, tämän luvun 2, 4, 5 ja 7 §:n mukaisia palkkaetuja vähennetään palkkaa menetystä vastaa- valla määrällä.
7 § Vanhempainvapaa
1 Oikeus vapaaseen
Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–2 mo- mentin perusteella vanhempainrahaan oi- keutetulla ei-synnyttävällä vanhemmalla (myöhemmin ”ei-synnyttävä vanhempi”) on oikeus saada vanhempainvapaita siten, kuin työsopimuslain 4 luvun 1 §:ssä on sää- detty.
Soveltamisohje: Erityisraskaus- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia vapaita. Myös ei-synnyttävän vanhemman vanhempainvapaa on palka- ton vapaa lukuun ottamatta 9 ensimmäistä arkipäivää, jonka ajalta työntekijällä on tä- män 7 §:n kohdan 2 edellytysten täyttyessä oikeus varsinaiseen palkkaansa. Oikeutta palkalliseen vanhempainvapaaseen ei ole adoptiovanhemmalla eikä työntekijällä, jolle on sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukai- sesti luovutettu vanhempainrahapäiviä, ja joka ei ole lapsen vanhempi tai huoltaja.

2 Isyysvapaan palkallisuus
Työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa isyysvapaan 9 ensimmäiseltä ar- kipäivältä edellyttäen, että
– työntekijä on ollut työnantajan palveluk- sessa välittömästi ennen isyysvapaan alkamista vähintään 6 kuukautta, ja
– isyysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alka- mista. Jos haetun isyysvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen va- paan aiottua alkamista.
– työnantajalle esitetään lääkärin tai ter- veydenhoitajan todistus lapsen synty- mästä.
Soveltamisohje: Isyysvapaalla tarkoitetaan sairausvakuu- tuslain 9 luvun 7 §:n mukaista isyysraha- kautta Isyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 54 arkipäivältä. Oikeus isyysra- haan jatkuu, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta (sairausvakuutuslaki 9 luku 7 §).
Isyysvapaa on palkallinen enintään vapaan 9 ensimmäisen arki- päivän osalta.
Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus isyysvapaan palkkaetuihin.
3 Isyysvapaan palkan korotus
Isyysvapaan palkkaan sovelletaan sairaus- loma-ajan palkkaa koskevaa 2 §:n kohtaa 4 (sunnuntaityökorotus). 2 Ei-synnyttävän vanhemman oikeus vapaaseen
Ei-synnyttävällä vanhemmalla on oikeus saada vanhempainvapaan ajalta varsinai- nen palkkansa 9 ensimmäiseltä arkipäivältä edellyttäen, että
– työntekijä on ollut työnantajan palveluk- sessa välittömästi ennen vanhempain- vapaan alkamista vähintään 6 kuu- kautta, ja
– vapaata on haettu viimeistään 2 kuu- kautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalli- selle vapaalle on, että sitä haetaan vä- hintään kuukautta ennen vapaan aiot- tua alkamista.
– työnantajalle esitetään lääkärin tai ter- veydenhoitajan todistus lapsen synty- mästä.
Soveltamisohje: Ei-synnyttävän vanhemman vanhempain- vapaa on palkallinen enintään sen 9 ensim- mäisen arkipäivän osalta.
Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus vanhempainvapaan palkkaetuihin.
3 Ei-synnyttävän vanhemman palkan korotus
Vanhempainvapaan palkkaan sovelletaan sairausloma-ajan palkkaa koskevaa 2 §:n kohtaa 4 (sunnuntaityökorotus).

8 § Hoitovapaa … 2 Hoitovapaan keskeyttäminen uuden äitiysvapaan johdosta Työntekijällä on oikeus keskeyttää hänelle myönnetty hoitovapaa sen ajalle sattuvan uuden, työsopimuslain 4 luvun 1 §:n xxxxx- xxx äitiysvapaan ajaksi. Vapaa myönne- tään palkallisena 5 §:n mukaiselta ajanjak- solta, mikäli siinä määrätyt ehdot äitiysva- paan palkallisuudelle täyttyvät ja niillä 6 §:ssä määrätyillä ehdoilla, jotka koskevat äi- tiysrahan maksamista ja hakemista. Soveltamisohje: Työntekijän keskeyttäessä hoitovapaan uu- den raskauden vuoksi, hänelle aiemmin myönnetty hoitovapaa keskeytyy kokonaan. Jälkimmäisen lapsen äitiysvapaan päätyt- tyä työntekijä ei palaa enää takaisin kes- keyttämälleen hoitovapaalle. Työntekijällä on oikeus äitiysvapaan palkal- lisuuteen uuden raskauden takia. Uutta äi- tiysvapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.	8 § Hoitovapaa … 2 Hoitovapaan keskeyttäminen uuden raskaus- ja vanhempainvapaan joh- dosta Synnyttävällä työntekijällä on oikeus kes- keyttää hänelle myönnetty hoitovapaa sen ajalle sattuvan uuden, työsopimuslain 4 lu- vun 1 §:n mukaisen raskaus- ja vanhem- painvapaan ajaksi. Vapaa myönnetään pal- kallisena 5 §:n mukaiselta ajanjaksolta, mi- käli siinä määrätyt ehdot vapaan palkalli- suudelle täyttyvät ja niillä 6 §:ssä määrä- tyillä ehdoilla, jotka koskevat raskaus- ja vanhempainrahan maksamista ja hake- mista Soveltamisohje: Synnyttävän työntekijän keskeyttäessä hoi- tovapaan uuden raskauden vuoksi, hänelle aiemmin myönnetty hoitovapaa keskeytyy kokonaan. Jälkimmäisen lapsen vanhem- painvapaan päätyttyä työntekijä ei palaa enää takaisin keskeyttämälleen hoitova- paalle. Työntekijällä on oikeus raskaus- ja vanhem- painvapaan palkallisuuteen uuden raskau- den takia. Uutta raskaus- ja vanhempainva- paata on haettava viimeistään kaksi kuu- kautta ennen vapaan aiottua alkamista.
IV Vuosiloma	IV Vuosiloma
4 § Työssäoloajan veroinen aika	4 § Työssäoloajan veroinen aika
c) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi.	c) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisraskaus-, ras- kaus- ja vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi.
5 § Vuosiloman pituuden määräytyminen … 2 Vuosilomataulukoiden käyttö … Soveltamisohje: Työssäoloajaksi rinnastuu myös sairausva- kuutuslaissa tarkoitettu äitiysvapaa (105 ar- kipäivää sisältävä ajanjakso) tarkastelta- essa sitä, onko työntekijä ollut työssä	5 § Vuosiloman pituuden määräytyminen … 2 Vuosilomataulukoiden käyttö … Soveltamisohje: Työssäoloajaksi rinnastuu myös sairausva- kuutuslaissa tarkoitettu raskaus- ja van- hempainvapaa (105 arkipäivää sisältävä ajanjakso) tarkasteltaessa sitä, onko

lomavuoden lomakautena vähintään 6 työ- päivää.	työntekijä ollut työssä lomavuoden loma- kautena vähintään 6 työpäivää.
7 § Vuosiloman ajankohta … 5 Äitiys- ja isyysvapaan ja muun työva- paan vaikutus vuosiloman antami- seen Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostu- musta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän kohdissa 1-4 tarkoitetulla tavalla, loma saa- daan antaa 6 kuukauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymisestä. Muun työva- paan ajaksi vuosiloma voidaan vahvistaa. Soveltamisohje: Mikäli työntekijälle on myönnetty muu pitkäaikainen työloma kuin äitiys- tai isyysvapaa, vuosiloma voidaan antaa työloman aikana. Vuosiloma voidaan siten antaa myös vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Tällöin vuosiloma-aika ei pidennä vanhempain- /hoitovapaata. Ellei tämän kohdan 4 alakohtien 2 tai 3 perus- teella ole toisin sovittu, vuosiloma on annet- tava viimeistään lomavuotta seuraavana kalenterivuonna 30.4. mennessä, vaikka työntekijä olisikin esimerkiksi vanhempain- vapaalla, hoitovapaalla, opintovapaalla tai harkinnanvaraisella työlomalla. Tällöin työ- loma keskeytetään vuosiloman ajaksi. Vah- vistettu, mutta työkyvyttömyyden johdosta siirretty vuosiloma annetaan tämän luvun 10 §:n mukaisesti	7 § Vuosiloman ajankohta … 5 Työvapaan vaikutus vuosiloman anta- miseen Vuosiloman sijoittamisessa työntekijän va- paajaksolle noudatetaan vuosilomalain 24 §:ää.
12 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa … 2 Vuosilomapalkan laskennalliset kor- jaukset … a) äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- vapaan, työsopimuslain 4 luvun 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan tai lain 4 luvun 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi	12 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa … 2 Vuosilomapalkan laskennalliset kor- jaukset … a) erityisraskaus-, raskaus- ja vanhem- painvapaan, työsopimuslain 4 luvun 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan tai lain 4 luvun 7 §:ssä säädetyn pakot- tavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi

14 § Vapaan ansainta … 3 Lomakorvauksen laskeminen vapaa- seen oikeutetulle
Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauk- sena 9 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, hänelle edellisen loman- määräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta lukuun ottamatta hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta yli- työstä maksettavaa korotusta. Jos työnte- kijä on ollut estyneenä tekemästä työtä äi- tiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainva- paan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinai- nen palkka edellä 12 §:n kohdan 2 mukai- sesti laskettuna sekä siltä ajalta maksettu palkka. 14 § Vapaan ansainta … 3 Lomakorvauksen laskeminen vapaa- seen oikeutetulle
Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauk- sena 9 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, hänelle edellisen loman- määräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta lukuun ottamatta hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta yli- työstä maksettavaa korotusta. Jos työnte- kijä on ollut estyneenä tekemästä työtä eri- tyisraskaus- raskaus- tai vanhempainva- paan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinai- nen palkka edellä 12 §:n kohdan 2 mukai- sesti laskettuna sekä siltä ajalta maksettu palkka.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA‌

SATAMA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 19.4.2022-31.3.2024

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus tulee voimaan 19.4.2022. Uuden työehtosopimuksen voi- maantuloon asti noudatetaan aiemman työehtosopimuksen määräyksiä.

Uusi sopimuskausi päättyy 31.3.2024. Tämän jälkeen työehtosopimus on voi- massa vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sopimus- kauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen 27.1.2023 men- nessä, kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään 31.3.2023.

2. Palkantarkistukset vuosina 2022 ja 2023

2.1. Palkantarkistus, ellei paikallista sopimusta

Vuosi 2022

Palkkoja korotetaan 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,8 prosentin yleiskorotuksella ja 0,2 prosentin yrityskohtaisella erällä, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oi- keudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä ja oikaista mahdollisia palkkavinoumia. Yrityskohtaisen erän euromäärä laske- taan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden huhtikuun 2022 kuu- kausipalkoista luontoisetuineen. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle ja- ettavissa olevan erän kokonaiseuromäärän.

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumista kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukau- den kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee palkkasalai- suus huomioiden käydä ilmi työntekijöiden lukumäärä, keskimääräisen korotuk- sen suuruus sekä työntekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Vuosi 2023

Mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen 27.1.2023 men- nessä, kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään 31.3.2023.

2.2. Palkantarkistus paikallisesti sopimalla

Kohdassa 2.1. sovituista palkankorotuksista voidaan poiketa työehtosopimuk- sen VIII luvun 3 §:n mukaisesti.

2.3. Lisät ja palkkiot

TES III luvun 10 §:n 2 kohdan hälytysrahan määrä korotetaan 10 euroon 1.7.2022.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun palkkioita korotetaan 2 % 1.7.2022.

3. Tekstimuutokset

3.1. Muutetaan TES I luvun 6 § kuulumaan seuraavasti: 6 § Viittausmääräys

Niitä työsopimuslain (TSL), työaikalain (TAL), vuosilomalain (VLL), yhteistoi-

minnasta yrityksissä annetun lain yhteistoimintalain (YTL), opintovapaalain (OVL) ja opintovapaa-asetuksen taikka muun lain tai asetuksen säännöksiä, joihin tässä työehtosopimuksessa viitataan, ei ole otettu sen osaksi.

3.2. Muutetaan TES III luvun 10 §:n 2 kohta kuulumaan seuraavasti 1.7.2022 alkaen: 2 Hälytysraha ja matkakustannusten korvaus

Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta

häiriöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuulumaton 10 euron hälytysraha. Työntekijälle, jolle varalla ollessa tai hälytysluonteisessa työhön saapumi- sessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumi- sesta, suoritetaan vähimmäiskustannuksista korvaus.

3.3. Päivitetään TES VI luvun 7 §:n palkkiot

7 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja palkkiot 1.7.2022 alkaen:

Työntekijöiden lkm. vapautus	h/vko	korvaus/kk
0 – 20	4	81,60
21 – 40	6	96,90
41 – 60	8	122,40
61 – 80	16	142,80
81 – 100	24	183,60
101 – 140	32	204,00
141 -	40	Päätoiminen ja määritellään erikseen

3.4. Lisätään TES VII luvun 2 §:ään uusi 2 kohta Irtisanomisaika (ja muutetaan nume- rointia vastaavasti):

2 Irtisanomisaika

Jolleivat osapuolet muista irtisanomisajoista sovi, irtisanomisaika on molemmin puolin yksi kuukausi, ja työnantajan noudatettava irtisanomisaika on

- kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdek- san vuotta;

- neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;

- kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

3.5. Lisätään työehtosopimuksen lukuun I uusi pykälä 9 §: Vuoropuhelu

Yhteistoimintalain 2 luvusta voidaan sopia paikallisesti toisin.

4. Perhevapaauudistusta koskeva työryhmä

Perustetaan työryhmä, joka selvittää 1.8.2022 mennessä työlainsäädännön perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtosopimukseen. Perhevapaauudis- tuksen osalta liitot toteavat, että sopimuskauden aikana tulevat perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta työehtosopimuksessa määritel- tyihin äitiys- tai isyysvapaan palkallisiin jaksoihin. Äitiys- ja mahdollisen isyys- vapaan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti laissa määriteltyjen vapaiden nimikkeistä riippumatta. Työryhmä huomioi yhdessä sovittavalla ta- valla kustannusneutraalisti uudistuksesta aiheutuvat muutostarpeet työehtojen kehittämisessä. Muutokset tehdään liitteessä 1 todettuihin työehtosopimuksen kohtiin. Työryhmässä sovittujen muutosten käyttöönotosta voidaan sopia sopi- muskauden aikana.

Huhtikuun 19. päivänä 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

I YLEINEN OSA‌

1 § SATAMA-ALAN työehtosopimuksen soveltamisala‌

1 Työehtosopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jä- seninä olevien satamien ja satamapalveluyhteisöjen palveluksessa oleviin työntekijöihin, jollei tässä työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.

2 Tätä työehtosopimusta ei sovelleta

a) jäsenyhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa esimiesasemassa ole- viin, jotka edustavat työnantajaa, ellei ao. sopimuskohdassa toisin to- deta.

2 § Paikallinen sopiminen‌

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta siltä osin kuin jäljempänä neuvottelumenet- telyä koskevassa luvussa 8 sovituin tavoin on paikallisella sopimuksella sovittu poikettavaksi tämän työehtosopimuksen määräyksistä.

Soveltamisohje:

Tämän työehtosopimuksen 8 luvun yleisiä määräyksiä paikallisesta sopimisesta ei sovelleta niissä tapauksissa, joiden osalta tässä työ- ehtosopimuksessa on sovittu erityismääräyksillä paikallisesta sopi- misesta. Tällaisia erityismääräyksiä on mm. työehtosopimuksen III luvun 15 §:ssä.

3 § Työnantajan yleiset oikeudet‌

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työn- tekoa. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen, työsääntöjen tai niitä vastaavien johtosääntöjen kanssa.

4 § Työsuhde‌

1 Työsopimuksen muoto

Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käyvät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat.

Soveltamisohje:

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti silloin, kun siihen on perus- teltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi. Työsopimuksen muodosta ja kestosta on säädetty työsopimuslain 1 luvun 3 §:ssä ja työnteon keskeisistä ehdoista annettavasta sel- vityksestä työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.

2 Koeaika

Työsopimukseen voidaan sisällyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukainen koeaika.

3 Lääkärintodistuksen esittäminen ennen työsuhteen alkamista

Työntekijän on ennen työsuhteen alkamista vaadittaessa esitettävä hyväk- syttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lääkärintodistusta ei vaadita, mikäli jo ennestään saman työnantajan palveluksessa oleva työntekijä siir- tyy saman luonteiseen uuteen tehtävään ja hän on palvelukseen tullessaan esittänyt hyväksyttävän lääkärintodistuksen.

4 Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen

Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä lukien, kun työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön. Jos kuitenkin työntekijä työsopi- muksen mukaan on otettu palvelukseen kuukauden ensimmäisestä päi- västä lukien ja kalenterikuukauden ensimmäinen päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännönmukaisesti ei ole työpäivä, kuu- kausipalkkaisen työntekijän oikeuksien katsotaan alkavan sanotun kuukau- den alusta, mikäli työhön valittu on edellä mainittujen päivien jälkeisenä en- simmäisenä säännönmukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön.

5 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet‌

1 Siirto toiseen työhön

Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään 8 viikkoa kerrallaan.

Soveltamisohje:

Palkkaus tilapäisen siirron ajalta määräytyy tämän työehtosopi- muksen II luvun 6 §:n mukaisesti.

Työntekijä voidaan siirtää toisiin tehtäviin tilapäisesti riippumatta siitä, mitä työsopimuksessa on sovittu työntekijän työtehtävistä tai työn suorittamispaikasta.

Jos siirto kestää yli 8 viikkoa ja uudet työtehtävät poikkeavat olen- naisesti työntekijän työsopimuksen mukaisista tehtävistä, työnteki- jän siirtäminen edellyttää, että hän on suostunut siirtoon tai että työnantajalla on irtisanomisperuste. Työntekijän kanssa tehdään uusi työsopimus muuttuneista tehtävistä.

2 Lääkärintarkastukset työsuhteen kestäessä

Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja osallistumaan työnantajan määräyksestä terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämä- töntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Työntekijälle on en- nen määräyksen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Näiden tutki- musten kustannuksista vastaa työnantaja.

6 § Viittausmääräys‌

Niitä työsopimuslain (TSL), työaikalain (TAL), vuosilomalain (VLL), yhteistoi- mintalain (YTL), opintovapaalain (OVL) ja opintovapaa-asetuksen taikka muun lain tai asetuksen säännöksiä, joihin tässä työehtosopimuksessa viitataan, ei ole otettu sen osaksi.

7 § Työehtosopimuksen voimassaolo‌

Työehtosopimus on voimassa 19.4.2022-31.3.2024, ellei sitä irtisanota viimeis- tään 31.1.2024 ennen sen voimassaolon päättymistä päättymään 31.3.2024.

Mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen 27.1.2023 men- nessä, kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään 31.3.2023.

Mikäli työehtosopimusta ei irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä, sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan.

8 § Työrauha‌

Työnseisauksen estäminen

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä boikottiin tai muihin niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muut- tamista.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle vähin- tään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

9 § Vuoropuhelu‌

Yhteistoimintalain 2 luvusta voidaan sopia paikallisesti toisin.

II PALKKAUS‌

1 § Palkkauksen osat‌

Työntekijän palkkaus määräytyy tämän työehtosopimuksen mukaan seuraa- vasti:

1 Varsinainen palkka

Työntekijän varsinaisella palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa ja mahdollista kokemuslisää tai muuta työnantajan suorittamaa peruspalkan luonteista palkkaa taikka vastaavaa peruspalkan luonteista palkanlisää:

− työntekijän peruspalkka (II luku 4 § ja LIITE 1)

− kokemuslisä (II luku 8 §)

− mahdollinen määrävuosilisä (II luku 9 §)

− mahdollinen luottamusmieskorvaus (VI luku 7 §)

− mahdollinen työsuojeluvaltuutetun palkkio (VI luku 7 §)

− muut mahdolliset peruspalkan luonteiset lisät.

2 Varsinaiseen palkkaan kuulumattomat mahdolliset palkanosat

− määräaikainen palkanlisä (II luku 10 §)

Soveltamisohje:

Vuosiloma- ja sairausajan päiväpalkan lisäys sekä työaikakorvauk- set eivät kuulu varsinaiseen palkkaan.

2 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka‌

Ohjeet työntekijän sijoittamisesta palkkaryhmittelyyn, palkkaryhmittelyä vähim- mäisperuspalkkoineen, vähimmäispalkkaa ja työllistymistyötä koskevat mää- räykset ovat tämän työehtosopimuksen liitteessä 1.

3 § Päiväpalkka ja tuntipalkka‌

1 Päiväpalkka vajaalta kalenterikuukaudelta

Maksettaessa palkkaa osalta kuukautta lasketaan jokaista vajaaseen kuu- kauteen sisältyvää kalenteripäivä kohden päiväpalkka, joka saadaan jaka- malla varsinainen kuukausipalkka ko. kuukauden kalenteripäivien lukumää- rällä. Vajaan kuukauden palkka saadaan kertomalla päiväpalkka kuukauden osaan sisältyvien kalenteripäivien lukumäärällä.

2 Tuntipalkka

a) Enintään 12 kalenteripäivän työsuhde

Mikäli työsuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää, työssäolon ajalta maksettava palkka lasketaan tuntipalkan mukaan käyttäen jakajana tä- män työehtosopimuksen III luvun 13 §:n kohdassa 1 mainittuja jakajalu- kuja.

b) Kutsuttaessa työhön tulevat

Työntekijälle, joka on toistaiseksi voimassa olevassa tai yli 12 päivää kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa, mutta jonka työaika sovitaan kunkin työrupeaman osalta erikseen, voidaan peruspalkka maksaa edellä a) -kohdan mukaan laskettuna tuntipalkkana.

4 § Peruspalkka‌

1 Palkkaryhmään sijoittaminen

Työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten, kuin palkkaryhmittely- liitteen (liite 1) 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän koh- dalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka, joka työnteki- jälle on vähintään maksettava.

Soveltamisohje:

Palkkaryhmittelyn ulkopuolisen työntekijän peruspalkka määräytyy tämän pykälän kohdan 3 mukaisesti.

Palkkausjärjestelmän tausta

Arviointi palkkauksen perusteena

Työntekijälle on maksettava vähintään asianomaisen palkkaryhmän mu- kaista vähimmäisperuspalkkaa, jos työehtosopimuksella ei ole toisin sovittu. Tarkoituksenmukainen palkkaporrastus palkkaryhmän sisällä tarkoittaa sitä, että työntekijän peruspalkan taso vastaa hänen työtehtäviensä, ammattitai- tonsa ja työsuorituksensa tasoa, joka on saatu esille käyttämällä asianmu- kaisia kriteereitä. Palkkaryhmän vähimmäisperuspalkkaa voidaan maksaa työntekijälle, jonka tehtävät, ammattitaito ja suoritustaso ovat palkkaryh- mässä tarkoitettua perustasoa.

Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporras- tusta. Työntekijöiden henkilökohtaiset peruspalkat määräytyvät sen mu- kaan, miten vaativia tehtäviä he suorittavat, miten hyvä ammattitaito heillä on ja minkälainen on heidän työsuorituksensa. Oikean peruspalkan määrit- täminen työntekijälle edellyttää näiden tekijöiden arviointia työntekijän työssä.

Palkkausjärjestelmässä keskeistä on, että työntekijä voi itse vaikuttaa palk- kaukseensa osaamisellaan ja työsuorituksellaan. Olennaista on, että työn- tekijä tuntee etukäteen ne perusteet, joilla hänen työtään arvioidaan. Arvioi- tavien tekijöiden tulee olla työssä keskeisiä, yhteisön tavoitteiden saavutta- miseen olennaisesti vaikuttavia asioita, koska arviointi ohjaa työntekijää toi- mimaan yhteisön tavoitteiden suuntaisesti.

Arvioinnissa on olennaista, että peruspalkan määrittelyn kriteereinä palkka- ryhmän sisällä käytetään niitä tekijöitä tai ominaisuuksia, jotka ovat tehtävän työn kannalta olennaisimpia ja tärkeimpiä. Siten kriteerit on harkittava kun- kin ammattiryhmän osalta erikseen. Jotkut tehtävät edellyttävät omia erityi- siä kriteereitään. Esimerkiksi kehittämistyössä korostuvat innovatiivisuus ja projektien ja hankkeiden läpivienti. Tarkkuus ja huolellisuus ovat tekijöitä, jotka voivat olla tärkeitä monissa töissä kuten esimerkiksi sekä kirjanpidossa että potilaan hoidossa, vaikka ne esiintyvät niissä eri tavoin.

Työntekijän peruspalkan lähtötasoon voivat vaikuttaa myös paikkakunnan ja ammattialan yleinen palkkataso ja työnantajan noudattamat palkkapoliit- tiset periaatteet. Esimerkiksi niillä paikkakunnilla, joilla tietyn ammattialan työntekijöistä on pulaa, käytössä oleva vähimmäisperuspalkkataso voi nousta yli palkkaryhmän vähimmäistason. Työnantajan käyttämä palkkauk- sen lähtötaso voi silloin jo olla vähimmäisperuspalkkatasoa korkeampi myös kokonaan riippumatta työntekijän omasta panoksesta, mikä on otettava huo- mioon suhteutettaessa työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa olemassa olevaan palkkatasoon.

Vaikka kaikki tai useimmat työntekijät asettuisivat arvioinnin perusteella sa- malle tasolle, ei se kuitenkaan tarkoita, että näille työntekijöille olisi makset- tava vähimmäisperuspalkkaa. Jos kaikki työntekijät ovat esimerkiksi arvioi- tavien tekijöiden suhteen erinomaisia, pitäisi kaikkien työntekijöiden palk- kaus myös määräytyä selvästi yli vähimmäisperuspalkkatason. Tämä tukee myös työnantajan tavoitetta rekrytoida ja pitää palveluksessaan mahdolli- simman korkeatasoista henkilöstöä. Porrastus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijöiden välille pitäisi pakolla tehdä palkkaeroja, mikäli tehty arvi- ointi ei sitä osoita ja edellytä.

Arvio tehdään työehtosopimuksen mukaan kokonaisarviona. Kokonaisarvi- olla tarkoitetaan, että eri tekijöille ei määritellä erillisiä palkanosia. Työtehtä- vien, ammattitaidon ja suorituksen perusteella tehty kokonaisarvio määritte- lee työntekijän sijoittumisen palkkaryhmässä. Tehdystä kokonaisarviosta on kuitenkin käytävä ilmi, miten eri tekijöitä on arvioitu.

Työntekijästä tehtävä arvio on perusteltava työntekijälle. Hänellä on oikeus saada tieto itseään koskevan arvion sisällöstä ja perusteista sekä sen vai- kutuksesta palkkaukseen.

Uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotto onnistuu sitä paremmin, mitä keskeisemmin henkilöstö tai sen edustajat osallistuvat järjestelmän raken- tamiseen ja kehittämiseen ja mitä paremmin koko henkilöstölle tiedotetaan järjestelmän perusteista ja menetelmistä. Tämä edesauttaa järjestelmän lä- pinäkyvyyttä ja siten sen hyväksymistä.

2 Työntekijän peruspalkan määräytyminen

Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporras- tusta. Työntekijän peruspalkan tasoon palkkaryhmässä vaikuttavat hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa. Työntekijän henkilökohtainen peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hä- nen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa on arvi- oitu. Nämä arvioidaan kokonaisarviona.

Soveltamisohje:

Palkkaryhmän vähimmäisperuspalkkaan sisältyvät ammatin perus- tason työtehtävät, perusammattitaito ja suorituksen perustaso. Pe- rustason ylittävät tekijät vaikuttavat työntekijän peruspalkan tasoa korottavasti. Tilapäisiä tai lyhytkestoisia muutoksia ei oteta huomi- oon arvioissa ja siten henkilökohtaisessa peruspalkassa. Arvioin- nissa huomioon otettavien tekijöiden on oltava suhteellisen pysy- viä. Tilapäisissä tehtävien tai olosuhteiden muutoksissa käytetään tarvittaessa tämän luvun I0 §:n mukaista määräaikaista palkanlisää tai tämän luvun 6 §:n mukaista palkkaa työnantajan siirtäessä työn- tekijän enintään 8 viikoksi muuhun työhön.

Työntekijän peruspalkan tasoon vaikuttaa edellä mainittujen teki- jöiden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palk- kataso tai työvoiman saannin turvaaminen.

Kaikilla organisaatiotasoilla ja kaikissa palkkaryhmissä on työnteki- jöitä, joiden työtehtävät eroavat vaativuudeltaan muiden samaan palkkaryhmään sijoitettujen työntekijöiden tehtävistä ja jotka omassa työssään osoittavat parempaa ammattitaitoa ja työsuori- tusta. Arviointia ei siten voi rajata vain joihinkin henkilöstö- tai palk- karyhmiin. Jos työntekijöiden välille ei muodostu eroa arvioinnissa, ei tämä tarkoita, että palkkaus olisi vähimmäisperuspalkan mukai- nen. Työyksikön kaikkien työntekijöiden tehtävät, työntekijöiden ammattitaito ja työsuoritukset voivat olla perustason ylittäviä.

Arvioinnin sisältö

Kussakin työssä arvioitavaksi otettavat tekijät valitaan sen mukaan, mitkä ovat tärkeimpiä kyseessä olevassa ammatissa. Arviointi suoritetaan palkka- ryhmän sisällä. Palkkaryhmän sisällä tapahtuvan tarkastelun lisäksi on huo- lehdittava siitä, että esimiehen ja työntekijän peruspalkat ovat oikeassa suh- teessa toisiinsa. Esimiesasemassa olevan peruspalkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä, pe- rusteltua syytä.

Arviointijärjestelmän tulee olla objektiivinen, selkeä ja oikeudenmukainen. Käytettävien kriteerien, mahdollisten pisteytysten ja/tai painotusten on ol- tava etukäteen kaikkien työntekijöiden tiedossa.

a) Työntekijän työtehtäviä tarkastellaan suhteessa muiden samaan palkka- ryhmään kuuluvien työntekijöiden työtehtäviin. Mikäli muita samaan ryh- mään kuuluvia työntekijöitä ei ole, tarkastelu tehdään suhteessa ammat- tiin yleensä kuuluviin työtehtäviin. Työtehtäviä voidaan arvioida mm. sen perusteella, miten laajoja tai monipuolisia työtehtävät ovat, kuuluuko nii- hin esimerkiksi lisätehtäviä, yleisestä poikkeavaa vastuuta, päätöksen- tekoa tai esimiestehtäviä. Työtehtävissä voidaan myös arvioida poik- keuksellista fyysistä tai henkistä rasittavuutta, työn kuormittavuutta tai jatkuvasti epämukavampia työoloja.

Esimiestehtäviä arvioitaessa vaikuttaa johdettavan yksikön koko sekä vastuun ja toimialueen laajuus.

b) Työntekijän ammattitaitoa tarkastellaan suhteessa ammatissa edellytet- tävään perustasoon. Ammattitaidossa arvioidaan sekä ammatillista osaamista että ammatillisia valmiuksia.

Ammatillisessa osaamisessa perustason ylittävinä tekijöinä arvioidaan esimerkiksi erityistä taitoa suoriutua työhön liittyvistä työmenetelmää ja työskentelytapaa koskevista valintatilanteista, monitaitoisuutta tai erityis- osaamista jollakin ammatin osa-alueella. Soveltuvampi koulutus ja työn- tekijän ammattitaidon tasoa nostavat lisä-, täydennys- tai jatkokoulutus

on tällaisia tekijöitä silloin, kun ne lisäävät työntekijän osaamista hänelle kuuluvissa työtehtävissä.

Kokemuslisässä huomioidun työkokemuksen lisäksi voidaan sellainen työkokemus, jolla on merkittävä vaikutus työntekijän ammattitaidon li- sääntymiselle ottaa huomioon työntekijän ammatillista osaamista arvioi- taessa.

Ammatillisina valmiuksina arvioidaan ammatista ja työtehtävistä riippuen esimerkiksi huolellisuutta, luotettavuutta, joustavuutta, yhteistyökykyä, sosiaalisia taitoja, kirjallista tai suullista kommunikaatiotaitoa, esimiestai- toja, aloitteellisuutta, kehittämis- ja kehittymiskykyä, organisointikykyä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun, luovuutta sekä halukkuutta uusien tietojen ja taitojen hankintaan ja soveltamiseen.

c) Työntekijän työsuoritusta tarkastellaan suhteessa vaadittavaan suorituk- sen perustasoon sekä suhteessa jäsenyhteisön tavoitteiden ja tehtävien perusteella ennalta asetettuihin työntekijän suoritustavoitteisiin. Työsuo- rituksen arvioinnin tarkoituksena on arvioida, miten työntekijä käyttää ammattitaitoaan ja ammatillisia valmiuksiaan työn tuloksen aikaan saa- miseen. Suoritustasoa arvioidaan työtehtävistä ja ammatin ominaispiir- teistä riippuen esimerkiksi tehokkuutena, työlle asetettujen laadullisten tai määrällisten taikka muiden tavoitteiden saavuttamisena.

3 Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn ulkopuoliset

Mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai teh- tävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työntekijän perus- palkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella.

Soveltamisohje:

Rinnastuspalkkaryhmää käytettäessä noudatetaan edellä kohdan (työntekijän peruspalkan määräytyminen) mukaista arviointimenet- telyä työntekijän peruspalkkaa määritettäessä. Myös palkkaryhmit- telyn ulkopuolisten työntekijöiden osalta noudatetaan tarkoituksen- mukaista palkkaporrastusta ja soveltuvin osin edellä mainittua ar- viointimenettelyä.

4 Kokonaispalkka

Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään edellä kohdassa 3 mainittua rinnastuspalkkaryhmää, voi- daan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen II luvun 8 §:n mukaiset kokemuslisät.

Soveltamisohje:

Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosi- lomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan.

Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonais- palkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopi- muksessa eroteltu.

5 Työntekijän peruspalkka yhdistelmätehtävässä

Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaan tekee eri palkkaryhmiin kuuluvia tehtäviä, hänen peruspalkkansa määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, mitä työtä hän tekee pääasiallisesti.

Soveltamisohje:

Jos ns. yhdistelmätehtävässä pääasiallinen tehtävä kuuluu alem- min tai korkeammin palkattuun palkkaryhmään, otetaan muussa palkkaryhmässä suoritettavat tehtävät huomioon arvioitaessa 2 kohdan mukaisesti työntekijän tehtävien vaativuustasoa.

5 § Osa-aikatyöntekijän palkka‌

Työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa lyhyempää säännöllistä työaikaa tekevän varsinainen palkka on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyö on työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi (osa-aika- prosentti).

Soveltamisohje:

Jos kokoaikatyö muuttuu osa-aikatyöksi tai päinvastoin, varsinai- nen palkka luottamusmieskorvausta lukuun ottamatta muuttuu sa- massa suhteessa, ellei työsopimuksella ole toisin sovittu.

6 § Siirto muuhun työhön‌

1 Siirto korkeammin palkattuihin tehtäviin

Mikäli työnantaja siirtää työntekijän tämän työehtosopimuksen I luvun 5 §:n kohdan 1 perusteella tilapäisesti, vähintään 6 työpäivän ja enintään 8 viikon ajaksi kerrallaan toiseen palkkaryhmään kuuluvaan työhön, joka on korke- ammin palkattua, työntekijälle maksetaan siirron alusta lukien sen palkka- ryhmän mukainen peruspalkka. Työntekijän tulee kuitenkin saada vähintään entistä työtään vastaavaa peruspalkkaa.

Soveltamisohje:

Määräys koskee työnantajan tekemää tilapäistä, enintään 8 viikkoa kestävää siirtoa toisiin tehtäviin. Alle 6 työpäivää kestävän siirron ajalta palkka maksetaan entisen työn mukaisena.

Yli 8 viikkoa kestävästä työtehtävien olennaisesta muuttamisesta sovitaan työsopimuksella työntekijän kanssa.

Kun työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimuksen ehtojen olen- naisesta muuttamisesta määräajaksi tai pysyvästi, sovitaan työso- pimuksessa myös tehtävästä maksettavasta palkasta. Työntekijän peruspalkka uudessa tehtävässä määräytyy käyttäen soveltuvin osin edellä 4 §:n kohdan 2 määräyksiä henkilökohtaisen peruspal- kan määräytymisestä.

2 Siirto alemmin palkattuihin tehtäviin

Jos työntekijä siirretään tilapäisesti enintään 8 viikon ajaksi alemmin palkat- tuun työhön, hänen peruspalkkansa määräytyy tältä ajalta entistä työtä vas- taavan peruspalkan mukaan.

7 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen‌

1 Työtapaturma tai ammattitauti

Työntekijälle, joka hänelle tähän työehtosopimukseen sidotun työnantajan työssä sattuneen työtapaturman tai siinä saadun ammattitaudin vuoksi on tullut kykenemättömäksi entiseen työhönsä ja joka tämän vuoksi siirretään lääkärin lausunnon perusteella työkykyään vastaavaan olennaisesti alempi- palkkaiseen työhön, maksetaan tästä työstä hänen aikaisemman ansionsa mukainen palkka vähennettynä työnantajan kustantaman elinkoron täyden- nyskorkoa tai tapaturmaeläkettä vastaavalla määrällä.

2 Työkyvyn aleneminen

Mikäli kysymyksessä on muu kuin edellä kohdassa 1 tarkoitettu työntekijä, jonka työkyky on olennaisesti alentunut, työntekijän palkka määräytyy siten, että työkyvyn vajauksen johdosta hänen peruspalkkansa tulee olla vastaa- vassa suhteessa alempi, jollei työntekijän kanssa ole työsopimuksella sovittu muusta palkkausperusteesta.

8 § Kokemuslisät‌

1 Kokemuslisän kertyminen

Työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta.

2 Kokemuslisän maksaminen

Kokemuslisä maksetaan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan täytty- mistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

3 Kokemuslisän hakeminen ja selvitys muun työnantajan palvelusta

Kokemuslisää ei tarvitse hakea. Muun kuin oman työnantajan palvelusta on kuitenkin esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Jos työnantaja pyytää työ- sopimusta tehtäessä työntekijän toimittavan todistuksen muun työnantajan palvelusta sovittuun kohtuulliseen määräaikaan mennessä eikä työntekijä tätä noudata, maksetaan kokemuslisä vasta siitä lukien, kun selvitys on esi- tetty. Jos määräaikaa ei ole asetettu ja selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään jälkikäteen, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää makse- taan enintään 2 vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

Soveltamisohje:

Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan yleensä työtodistusta tai muuta muun työnantajan antamaa kirjallista selvitystä työsuhteen kestosta.

4 Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika

Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on kaikki oman työnantajan pal- velu ja sellainen muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä ny- kyisessä tehtävässä. Samalla ammattialalla palvelusta on katsottava aina olevan olennaista hyötyä.

Soveltamisohje:

Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva työsuhde. Esimer- kiksi pelkkä omistussuhde yhtiöön tai sen osakkuus ei riitä eikä toi- miminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.

Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Työnantaja ratkai- see tapauskohtaisesti, milloin aiemmasta palvelusta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samankaltaisissa tapauksissa työn- antajan tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäiseen käytäntöön.

Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan yhdenkin päivän kes- tänyt työsuhde. Kokemuslisään oikeuttavat ja sitä vähentävät

kalenteripäivät muunnetaan tarvittaessa kuukausiksi käyttämällä jakajana 30 ja vuosiksi käyttämällä jakajana 365.

Työntekijän samana ajankohtana suorittamista kokemuslisään si- nänsä oikeuttavista eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi työ- suhde huomioon palvelusaikaa laskettaessa.

Osa-aikatyö kerryttää kokemuslisää samoin kuin kokoaikatyö.

5 Kokemuslisä, palvelusajasta tehtävät vähennykset

Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne ka- lenteripäivät, joina työssäolo on ollut keskeytyneenä tai jona työssäolo, hen- kilön palvelukseen ottamisen tapahduttua, ei vielä ole alkanut.

Soveltamisohje:

Työssäolo voi keskeytyä esimerkiksi sairausloman, muun työloman tai opintovapaan vuoksi. Ajat, jotka eivät vähennä palvelusaikaa, katso jäljempänä kohta 6.

Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähennettävä aika siirtää kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähennet- tävä aika on esimerkiksi 2 päivää, kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy 2 päivällä. Vähennys suoritetaan laskemalla eri työsuhteista vähennettävät päivät yhteen.

31.7.2022 asti kuuluu seuraavasti:

6 Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä

Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä:

a) vuosiloma-aika

b) palkallinen äitiysvapaa-aika

c) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa-aika, jos työntekijä on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa

d) yhteensä enintään 30 kalenteripäivän sairausloma-aika kalenterivuo- dessa

e) enintään 30 kalenteripäivän pituinen muu työloma tai luvallinen poissa- olo kalenterivuodessa.

Tämän kohdan mukaiseksi muuksi työlomaksi tai luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä alakohdan d) (sairausloma-aika) tarkoitetun ajan ylit- tävä poissaoloaika.

1.8.2022 alkaen kuuluu seuraavasti:

6 Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä

Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä:

a) vuosiloma-aika

b) palkallinen synnyttävän vanhemman raskaus- ja vanhempainvapaa-aika

c) erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa-aika, jos työntekijä on saanut erityisraskausrahaa tai vanhempainrahaa.

9 § Määrävuosilisä‌

Määrävuosilisää maksetaan edelleen niille, jotka ovat 31.12.1999 olleet siihen oikeutettuja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2000 II luvun 9 §:n kohdan 6 perusteella sen suuruisena, kuin lisä oli 31.12.1999.

Soveltamisohje:

Uusia määrävuosilisiä ei ole myönnetty 31.12.1999 jälkeen. Lisää maksetaan työntekijälle niin kauan kuin työsuhde lisän myöntänee- seen työnantajaan jatkuu keskeytymättä.

10 § Määräaikainen palkanlisä‌

Työntekijälle voidaan maksaa erillistä määräaikaista palkanlisää, jossa perus- teena on tilapäinen työtehtävien tai olosuhteiden muutos.

Soveltamisohje:

Työntekijälle voidaan maksaa määräaikaista palkanlisää sellai- sesta tehtävien muutoksesta, jota ei tilapäisenä oteta huomioon peruspalkassa. Sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi työntekijän tehtävien muuttuessa vaativammiksi tilapäisesti tai määräajaksi, kannustettaessa työntekijää hankkimaan uusia valmiuksia, aloitet- taessa uutta toimintaa tai toimintaa kehitettäessä (esimerkiksi pro- jekti). Pysyvät muutokset henkilön tehtävissä, ammattitaidossa ja suorituksessa otetaan huomioon arvioitaessa työntekijän peruspal- kan tasoa.

11 § Palkanmaksu‌

1 Palkanmaksu työsuhteen alkaessa

Jäsenyhteisön palvelukseen otetulla työntekijällä on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on ryhtynyt hoitamaan tehtäviään.

2 Palkanmaksu pätevän poissaolosyyn puuttuessa

Jos työntekijä on ilman pätevää syytä ollut poissa työstä, hänelle ei makseta palkkaa tältä ajalta.

3 Palkan vähentäminen, satunnainen poissaolo

Kuukausipalkasta vähennetään jäljempänä III luvun 13 §:n kohdassa 1 tar- koitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta, jos työpäivä työntekijän pyyn- nöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä jää satunnaisesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana. Kokonaisen työpäivän kestävästä vastaavasta poissaolosta vähennetään II luvun 3 §:n kohdan 1 mukainen päiväpalkka kultakin poissaoloon sisältyvältä kalenteripäivältä.

4 Palkanmaksu työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan, jollei tästä työehtosopimuksesta muuta johdu,

− työsuhteen päättymispäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna.

− työntekijän kuolinpäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna, jolloin mahdollisesti etukäteen maksettua kuukausipalkkaa kuukauden jäljellä olevalta osalta ei peritä takaisin.

12 § Palkan maksuaika‌

1 Palkanmaksupäivä

Työntekijälle maksetaan palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä päivänä, jollei tässä työehtosopimuksessa ole toisin mää- rätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu.

Jos palkan maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suorite- tuista toimenpiteistä tai työajan täyttymisen seurantaa, palkka maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymis- päivää seuraavana yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

2 Palkan maksaminen pankkiin

Työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen, Suomessa sijaitsevan rahalaitoksen pankkitilille, josta on säädetty työsopimuslain 2 luvun 16

§:ssä.

3 Palkkalaskelma

Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma ja tarvittaessa selvitys palkan suuruudesta ja palkanpidätyksestä eri tarkoituksiin.

III TYÖAIKA‌

1 § Työajan sijoittaminen‌

1 Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen

Vuorokauden katsotaan alkavan kello 00.00 ja työviikon ja työjakson sun- nuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei vuorokautta ole paikalli- sesti määrätty alkavaksi työvuoron alkamisaikana.

2 Työvuoron pituus jaksotyössä

Jaksotyössä työvuoro pyritään järjestämään siten, että sen pituus päivävuo- rossa on enintään 10 tuntia ja yövuorossa enintään 12 tuntia.

2 § Viikoittainen ja vuorokautinen lepoaika‌

1 Viikkolepo

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepoajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Soveltamisohje:

Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikkolepoa voidaan muuttaa. Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuo- siloman, yllättävän sairausloman tai muun työloman vuoksi siten, että vapaa on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään tässä momen- tissa mainitun ajan (35 tuntia tai 24 tuntia), katsotaan lepoaika an- netuksi.

Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika tulee antaa siten, että kahden viikon ajanjakson molemmilla viikoilla on keskeytymätöntä lepoaikaa.

2 Poikkeukset viikkolepoajan ajan antamisesta

Viikkolepoaika voidaan jättää antamatta työaikalain mukaisesti.

3 Korvaus viikkolevon menettämisestä

Xxxxxxx työaikalain alaista työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen va- paa-aikanaan tai varallaoloaikana taikka viikkolevon aikana, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla, kuin hän ei ole saanut kohdassa 1 ja 2 määrättyä viikkolepoaikaa viimeistään 3 kuukauden kulu- essa työn tekemisestä, tai työntekijän suostumuksella tilapäisestä työstä maksetaan työhön käytetyltä ajalta yksinkertainen tuntipalkka.

Soveltamisohje:

Muille kuin työaikalain alaisille ei tarvitse korvata mahdollisesti saa- matta jäänyttä viikkolepoa.

4 Lepoajat keskeytymättömässä vuorotyössä

Keskeytymättömässä vuorotyössä viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähin- tään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden ja työn järjestelyjen niin edel- lyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.

5 Vuorokausilepo

Vuorokausilevon antamisesta on säädetty työaikalain 25 §:ssä.

Soveltamisohje:

Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, vuorokausi- levon antamisesta voidaan sopia toisin tämän luvun 15 §:n mukai- sesti.

3 § Päivittäinen lepoaika‌

1 Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)

Jos vuorokautinen työaika on 6 tuntia pitempi eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokatauko), jota ei lueta työai- kaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Lepo- aika voidaan työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää

vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enin- tään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika 8 tunnin työsken- telyn jälkeen.

Soveltamisohje:

Lepoaikaa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kel- lonaikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun se on työtehtävien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajan- kohdan määrää asianomainen esimies tai työntekijä itse. Lepoaika tulee aina antaa, ellei kysymys ole seuraavassa kohdassa 2 tai 3 tarkoitetusta poikkeuksesta.

2 Poikkeusmääräys aterioinnista

Jollei lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää kohdan 1 mukai- sesti, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.

Soveltamisohje:

Päivittäisen lepotauon tarkoituksena on suojata työntekijää koh- tuuttoman pitkiltä yhdenmittaisilta työskentelyjaksoilta. Poikkeus- määräys työaikana ruokailusta tuleekin sovellettavaksi vain niissä tapauksissa, joissa työtehtävät edellyttävät tauotonta paikalla oloa eikä lepotauon järjestäminen ole työtehtävien laadun vuoksi mah- dollista. Tällaisessa tapauksessa ruokailu tapahtuu työn lomassa poistumatta työskentelypaikalta.

3 Tauko (kahvitauko)

Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvi- tauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana työntekijä ei saa poistua työ- paikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun.

4 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa‌

1 Työajan tasoittuminen

Jos säännöllinen työaika tasoittuu keskimääräiseksi työaikajakson aikana, on työaikajaksoa varten ennakolta laadittava työvuoroluettelo.

Soveltamisohje:

Työajan tasoittumissuunnitelmasta säädetään työaikalaissa. Ta- soittumisjärjestelmä on työajan järjestämistä koskeva suunnitelma. Työaikajaksoa varten laaditaan työvuoroluettelo, josta on tarkem- mat määräykset jäljempänä 5 §:ssä.

2 Työaikajakson muuttaminen

Käytössä olevan työaikajakson pituutta muutettaessa on pyydettäessä kuul- tava niitä työntekijöitä, joita muutos koskee tai heitä edustavaa luottamus- miestä. Muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin ennen työai- kajakson alkamista.

5 § Työvuoroluettelo‌

1 Työvuoroluettelon laatiminen

Työaikalain alaisia töitä varten on työnantajan laadittava työvuoroluettelo, josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankoh- dat sekä päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajan- jaksoksi kuin työajan tasoittumissuunnitelma, jollei se tasoittumisjakson pi- tuuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava koko työaikajaksolle kerrallaan. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantajan on työntekijän vaatimuksesta varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.

Soveltamisohje:

Työaikalain mukaisesti jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuo- roluettelo.

Työaika suunnitellaan työvuoroluetteloon pääsääntöisesti säännöl- liseen työaikaan eli lisä- tai ylityörajaan (suunnitteluraja). Vain poik- keustapauksessa työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloon suunnitellaan ylityötä. Silloin ylityön ajankohta ja määrä on erik- seen merkittävä työvuoroluetteloon. Sen sijaan työvuoroluettelon tuntimäärä voidaan suunnitella vajaaksi aina silloin, kun siihen suunnitellaan vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta (esimer- kiksi yötyön aikahyvitys).

Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat tulee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. Yleis- ja toimistotyöajassa on kuitenkin mahdollista so- pia työaikalain mukaisesta liukuvasta työajasta, jossa työntekijä tie- tyissä rajoissa saa itse määrätä em. ajankohdat. Päivittäinen lepo- tauko voidaan merkitä myös, että se pidetään esimerkiksi kello

11.00 ja 13.00 välisenä aikana.

Asiakkaille järjestettävien virkistysmatkojen, leirien yms. ajaksi on mukana oleville työntekijöille laadittava työvuoroluettelot. Työajaksi luetaan vain sellainen aika, jonka työntekijä matkan tai leirin aikana määrätään suorittamaan työtehtäviä. Myös varallaoloaika suunni- tellaan työvuoroluetteloon.

2 Työvuoroluettelon tiedoksi antaminen

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun työaikajakson alkamista. Työvuoroluettelon muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman pian ja viimeis- tään työvuoroa edeltävänä päivänä. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa voi- daan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai painavasta syystä.

Soveltamisohje:

Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muut- taa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoro- luetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannalta välttämättömiä. Painavan syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen.

Painavana syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää mm. sellaisia työpaikan tuotanto-, palvelu- tai muun toiminnan jär- jestämiseen liittyviä toiminnallisia syitä, jotka eivät ole olleet tie- dossa työvuoroluetteloa laadittaessa, esimerkiksi työvoiman va- jausta, jollaista usein muodostuu mm. työntekijöiden sairastumis- ten ja muiden ennalta arvaamattomien poissaolojen vuoksi.

Jos työvuoroja joudutaan työntekijän sairastumisen vuoksi muutta- maan, saattaa olla perusteltua, että myös työvuorojen uudelleen- järjestelyn aiheuttaneen työntekijän työvuoroluetteloa sairauslo- man tai muun poissaolon jälkeen muutetaan. Työvuoroluettelo on tällöin muutettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sairaus- lomasta on saatu tieto.

Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on mm. silloin, kun työntekijä ei sairastumisen tms. syyn vuoksi tee yövuoroja, joista aikahyvitys on suunniteltu annettavaksi. Työvuoroluettelon muutos on tällöin tehtävä viimeistään sen jakson aikana, johon aikahyvitys on suunniteltu.

Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luettelo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on kaikissa tapauk- sissa ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.

6 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus‌

1 Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäin- päivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä ja tapaninpäivänä sekä kello 18.00-24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

Soveltamisohje:

Tuntipalkka lasketaan siten, kuin tämän luvun 13 §:ssä on mää- rätty. Jos työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityö- korvaus, joka lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta.

2 Lauantaityökorvaus

Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, kello 6.00-18.00 tehdystä työstä

− jaksotyössä maksetaan 20 prosentin suuruinen rahakorvaus tai anne- taan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

− muissa työaikamuodoissa 20 prosentin suuruinen lauantaityökorvaus maksetaan vain säännölliseen työaikaan kuuluvilta työtunneilta.

Soveltamisohje:

Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jonka työntekijä on velvollinen tekemään ilman lisä- tai ylityökor- vausta (säännöllisen työajan määritelmä, ks. jäljempänä 18 §). Lauantaityökorvausta ei makseta lauantaina tehdystä lisä- tai yli- työstä yleistyöajassa tai toimistotyöajassa.

3 Aattokorvaus

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00-18.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai an- netaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

7 § Ilta- ja yötyön korvaaminen‌

1 Iltatyökorvaus

Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00-22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä maksetaan 15 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika sään- nöllisenä työaikana.

2 Yötyökorvaus

Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00-7.00 tehtyä työtä. Yötyöstä maksetaan 30 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika sään- nöllisenä työaikana. Jaksotyössä vapaa-aikakorvaus on 20 minuuttia yötyö- tunnilta tai rahakorvaus 40 prosenttia.

Yötyön käyttäminen on mahdollista kaikissa työaikamuodoissa.

3 Yötyön vapaa-aikakorvaus

Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön suorittamista seu- raavalla työaikajaksolla ja viimeistään tämän luvun 14 §:n mukaisessa mää- räajassa.

Soveltamisohje:

Jos työaikajaksossa on suunniteltu annettavaksi kahdeksan tuntia edellisillä jaksoilla ansaittua yötyön aikahyvitystä ja jaksolla tulee- kin tehtäväksi neljä todellista työtuntia lisää, suunnitellusta yötyön aikahyvityksestä on saamatta jäänyt neljä tuntia aikahyvitystä siir- rettävä annettavaksi myöhemmin tai niistä maksetaan rahakor- vaus.

8 § Vuorotyö‌

1 Vuorotyön määritelmä

Vuorotyöllä tarkoitetaan työaikalain 6 §:n mukaisesti järjestettyä kaksivuoro- työtä tai tämän sopimuksen liitteen 4 mukaista kolmivuorotyötä.

2 Vuorojen vaihtuminen

Vuorotyössä vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua ja muuttua ennakolta määrätyin ajanjaksoin ja työntekijöiden tulee suorittaa samankaltaista työtä. Tilapäisesti työntekijää voidaan, jos työntekijän tai häntä edustavan luotta- musmiehen kanssa niin sovitaan, pitää samassa vuorossakin.

Soveltamisohje:

Työvuorojen vaihtuminen tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vuoron päätyttyä toinen alkaa ja vastaavasti kolmivuorotyössä toisen

vuoron päätyttyä kolmas alkaa. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa. Vuorojen muuttuminen tarkoit- taa sitä, ettei ketään jatkuvasti pidetä samassa vuorossa, vaan aa- muvuorolaiset siirtyvät iltavuoroon tai yövuoroon jne.

Mikäli työ on järjestetty siten, että se esimerkiksi viitenä päivänä viikossa (ma-pe) on järjestetty em. edellytykset täyttäväksi vuoro- työksi ja viikonloppuna (la-su) yksivuoro- eli päivätyöksi, kohdan 3 mukaiset vuorotyölisät maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin vuoro- työtä suoritetaan (ma-pe).

3 Vuorotyölisä

Kaksivuorotyössä sekä liitteessä 4 tarkoitetussa kolmivuorotyössä suorite- taan iltavuorossa 15 prosentin ja yövuorossa 30 prosentin suuruinen raha- korvaus.

Soveltamisohje:

Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei suoriteta samanaikai- sesti. Iltavuorolisän tai yövuorolisän suorittaminen ei ole sidottu tiettyihin kellonaikoihin, kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan lisä maksetaan kaikilta ilta- ja yövuoron tunneilta. Vuorotyölisää ei suo- riteta jaksotyössä.

9 § Hätätyö‌

Työaikalaissa tarkoitetussa tilanteessa ja edellytyksin saadaan säännöllisiä työ- aikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan tämän sopimuksen ylityökor- vausmääräysten mukaisesti.

10 § Hälytysluonteinen työ‌

1 Hälytysluonteisen työn määritelmä

Hälytysluonteinen työ on työtä, johon työntekijä kutsutaan (hälytetään) va- paa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty tällöin olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Xxxxxx pitää edellyttää välitöntä tai lyhyen määräajan (enintään 5 tuntia) kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön kutsu tapah- tuu enintään tuntia aikaisemmin kuin työvuoroluettelo edellyttää, ei ky- seessä ole hälytysluonteinen työ.

Soveltamisohje:

Työntekijälle suoritetaan tehdystä työajasta palkka mahdollisine yli- työkorvauksineen ja muine työajasta johtuvine korvauksineen. Hä- lytysluonteinen työ voi olla myös työaikalaissa tarkoitettua hätä- työtä.

30.6.2022 asti kuuluu seuraavasti:

2 Hälytysraha ja matkakustannusten korvaus

Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutu- vasta häiriöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuulumaton 7,60 euron hälytysraha. Työntekijälle, jolle varalla ollessa tai hälytysluonteisessa työ- hön saapumisessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustannuksista korvaus.

Soveltamisohje:

Hälytysrahan maksaminen edellyttää, että työhön kutsuminen suo- ritetaan työnantajan toimesta tai suostumuksella (eikä esimerkiksi asiakkaan). Mikäli työntekijä jää työvuoroon, ei paluumatkasta suo- riteta matkakustannusten korvausta.

1.7.2022 alkaen kuuluu seuraavasti:

2 Hälytysraha ja matkakustannusten korvaus

Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutu- vasta häiriöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuulumaton 10 euron hä- lytysraha. Työntekijälle, jolle varalla ollessa tai hälytysluonteisessa työhön saapumisessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustannuksista korvaus.

11 § Varallaolo‌

1 Varallaolon määritelmä

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijän kanssa on työnantajan aloit- teesta sovittu varallaolosta tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvitta- essa kutsua työhön. Varallaoloksi ei katsota velvollisuutta olla työpaikalla työvalmiudessa paitsi silloin, kun työntekijälle on annettu lupa olla varalla valintansa mukaan joko työpaikalla tai määrätyin ehdoin sen ulkopuolella. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolon pituus ja varallaolon toistu- vuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Asun- nolla tarkoitetaan työntekijän varsinaista asuntoa ja kotia.

Soveltamisohje:

Työnantajan tulee päättää, onko työntekijä velvollinen olemaan asuntovarallaolossa vai vapaamuotoisessa varallaolossa. Vapaa- muotoisesta varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esi- merkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava).

Mikäli työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käy- tetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokor- vausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kulu- vaa aikaa ei lueta työajaksi.

Jos työnantaja on järjestänyt asunnon, jota ei voida pitää työnteki- jän varsinaisena asuntona, mutta jossa työnantaja on velvoittanut hänet olemaan varalla, tällaisessa asunnossa oleskeluvelvollisuus luetaan työajaksi eikä kyseessä ole varallaolo.

2 Varallaolokorvaus, asuntovarallaolo

Kultakin asuntovarallaolotunnilta maksetaan rahakorvauksena

50 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti ko- rotettu vapaa-aika.

Soveltamisohje:

Asuntovarallaolokorvaus suoritetaan työnantajan harkinnan mu- kaan joko kokonaan aikakorvauksena tai kokonaan rahakorvauk- sena tai siten, että osa siitä korvataan vastaavasti korotettuna va- paana säännöllisenä työaikana ja osa rahana.

3 Varallaolokorvaus, vapaamuotoinen

Kultakin varallaolotunnilta, jona työntekijä on velvoitettu olemaan varalla muualla kuin asunnossaan, maksetaan rahakorvauksena 20-30 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa- aika. Kun varallaolosta sovitaan, on myös sovittava korvaustavasta. Kor- vausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle, kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapu- misen enimmäisaika.

4 Varallaolokorvauksen edellytykset ja maksaminen

Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ol- lut varalla työnantajan määräajaksi antaman kirjallisen määräyksen tai laa- timan työvuoroluettelon nojalla.

5 Varallaolo, matkakustannusten korvaaminen

Työntekijälle, jolle varalla ollessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapu- misesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustannuksista kor- vaus.

Soveltamisohje:

Mikäli työntekijä jää työvuoroon, paluumatkasta ei suoriteta matka- kustannusten korvausta.

12 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset‌

1 Yleiset suorittamisedellytykset

Lisä-, yli-, lauantai-, sunnuntaityökorvauksen ja aattokorvauksen sekä ilta- ja yötyökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että

− työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla

− työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty

− työ on suoritettu työnantajan antaman kirjallisen määräyksen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö.

2 Vapaa-aikakorvauksen siirtyminen

Jos työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty työaikakor- vauksia annettavaksi vapaana ja työntekijä on sairaana vapaan aikana, siir- tyy sairausloman ajalle merkitty vapaa-aikakorvaus annettavaksi myöhem- min tämän luvun 14 §:n mukaisesti tai siitä suoritetaan työnantajan harkin- nan mukaan vastaava rahakorvaus.

13 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen‌

1 Tuntipalkan laskeminen täydessä työajassa

Täyttä työaikaa tekevän työntekijän lisä-, yli-, sunnuntai-, lauantai-, aatto-, ilta-, yö- ja vuorotyön sekä varallaolon rahakorvauksen laskemiseksi tarvit- tava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla

− 163 yleistyöajassa, jaksotyöajassa (viikkotyöaika keskimäärin 38 h 15 min)

− 158 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (viikkotyöaika keskimäärin 36 h)

− 152 toimistotyöajassa, mikäli viikkotyöaika on 36 h 15 min tai sitä lyhy- empi.

2 Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyöajassa

Tuntipalkka osa-aikatyössä saadaan, kun osa-aikatyötä vastaavan kokoai- katyön varsinainen palkka jaetaan edellä kohdassa 1 määrätyllä noudatet- tavan työaikajärjestelmän jakajaluvulla.

3 Yli- ja sunnuntaityön tuntipalkan laskeminen vuorotyössä

Mikäli yli- ja sunnuntaityötä suoritetaan sellaiselta ajalta, jolta maksetaan tä- män luvun 8 §:n kohdan 3 mukaista vuorotyölisää, lasketaan vuorotyölisä mukaan siihen tuntipalkkaan, jota korotetaan 50 tai 100 prosentilla.

Soveltamisohje:

Tähän tuntipalkkaan ei oteta mukaan muita työaikakorvauksia, mm. ilta- ja yötyökorvausta, lauantaityökorvausta eikä aattokor- vausta.

14 § Työaikakorvausten suorittaminen‌

1 Työaikakorvausten suorittamisajankohta

Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden ai- kana paitsi, jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työ- aikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuu- kauden aikana. Työntekijän kanssa sovittaessa voidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä 4 seuraavan kalenterikuukauden aikana. Samoin saa- daan rahakorvaus maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin edellä tar- koitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi an- taa edellä määrättynä aikana.

Soveltamisohje:

Korvausmuodosta (raha tai vapaa) päättää työnantaja.

Määräykset kolmivuorotyössä pitämättä olevilta vuorovapailta maksettavan rahakorvauksen suorittamisesta ovat liitteessä 4.

2 Työaikapankki

Työaikapankista voidaan sopia paikallisesti. Työaikapankki voi olla joko työ- aikalaissa tarkoitetun kaltainen tai muunlainen paikallisesti sovittu järjes- telmä.

15 § Poikkeavat työaikajärjestelyt‌

1 Työaikajärjestelyistä sopiminen

Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tässä sopimuksessa määrä- tyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, asiasta on sovittava etukäteen työn- antajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Poikkea- vassa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua kes- kimäärin tämän sopimuksen mukaiseksi enintään vuoden aikana. Jos jär- jestelyn tarkoituksena on jonkin työpäivän sisään tekeminen muuna aikana, voidaan sopia, että sisään tekoajalta ei makseta mahdollisia työaikakor- vauksia.

Soveltamisohje:

Sopimus tehdään kirjallisesti ja siinä on sovittava kaikista niistä työ- ehtosopimuksen määräyksistä, josta järjestelyn johdosta poike- taan. Sopimuksessa voi tulla sovittavaksi esimerkiksi vuorokauti- sen työajan pituus ja ylityöraja, viikoittainen ylityöraja, muutokset työaikakorvauksissa ja muutokset työajan tasoittumisjaksossa.

Ks. myös edellä 4 §: työajan tasoittuminen työaikajaksossa, jäljem- pänä 18 §: säännöllinen työaika ja VIII luku 3 §: paikallinen sopimi- nen.

2 Työaikajärjestelysopimuksen päättyminen

Työaikajärjestelyistä voidaan sopia poikkeavasti joko määräajaksi tai tois- taiseksi. Toistaiseksi tehty tässä pykälässä tarkoitettu sopimus poikkea- vasta työaikajärjestelystä voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään 3 kuukauden kuluttua, minkä jälkeen noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä. Määräajaksi tehty sopimus päättyy määräajan päättyessä.

16 § Työajan määräytyminen‌

Työntekijän työaikojen pituudet määräytyvät työtehtävien laadun ja määrän mu- kaan tässä työehtosopimuksessa mainitulla tavalla sekä sen mukaan, mitä työ- sopimusta tehtäessä on sovittu.

17 § Työaikamuodot‌

1 Yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika, keskeytymätön kolmivuo- rotyö

Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaika- muodon mukaan siten, kuin tässä työaikaluvussa tai liitteiden

erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Tämän työehtosopimuksen mukaiset työaikamuodot ovat

− yleistyöaika

− toimistotyöaika

− jaksotyöaika

− keskeytymätön kolmivuorotyö (liite 4).

Soveltamisohje:

Myös osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän luvun työaika- määräyksiä sellaisenaan, jollei jäljempänä toisin määrätä.

Muut kuin edellä mainitut vuorotyömuodot toteutetaan yleistyöai- kaa noudattaen (esim. keskeytyvä kaksi- tai kolmivuorotyö).

2 Liukuva työaika

Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa työaika voidaan järjestää liukuvaksi siten kuin työaikalaissa on säädetty.

Liukuvan työajan tasoittumisjakson enimmäispituus on 12 kuukautta.

18 § Säännöllinen työaika‌

1 Säännöllinen täysi työaika

Säännöllisellä täydellä työajalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa ko. työhön sovellettavaa, tämän sopimuksen mukaisen työaikamuodon täyttä työaikaa.

Soveltamisohje:

Täysi työaika yleistyöajassa ja jaksotyöajassa on 38 tuntia 15 mi- nuuttia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa. Täysi työaika toimistotyöajassa on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa. Keskeytymättö- mästä kolmivuorotyöstä ovat määräykset liitteessä 4.

Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jonka työntekijä on työehtosopimuksen mukaan velvollinen teke- mään työtä ilman eri korvausta (lisä- tai ylityöraja).

2 Säännöllinen osa-aikatyöaika

Säännöllinen osa-aikatyöaika on työntekijän työhön sovellettavan työaika- muodon täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika, joka määritellään vii- koittaisena tai keskimääräisenä viikoittaisena työaikana.

3 Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -jaksossa

Arkipyhäviikon tai -jakson säännöllinen työaika on täysi säännöllinen työaika tai säännöllinen osa-aikatyöaika lyhennettynä seuraavassa pykälässä (19

§) tarkoitetulla arkipyhälyhennyksellä.

Soveltamisohje:

Arkipyhäviikon tai -jakson lyhennetty työaika osoittaa lisätyörajan (suunnitteluraja). Lisätyörajan ylittävä aika on lisätyötä täyden työ- ajan ylityörajaan saakka.

19 § Arkipyhät‌

1 Arkipyhämääritelmä

Arkipyhiä ovat:

− pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto

− muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuva uudenvuoden- päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

2 Arkipyhälyhennys

Edellä mainitut arkipyhäpäivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä. Jos edellä mainittuja arkipyhäpäiviä ei ole mahdollista antaa vapaana, lyhennetään vii- koittaista tai työaikajakson säännöllistä työaikaa kutakin arkipyhää kohden yhdellä viidenneksellä kulloinkin noudatettavasta säännöllisestä viikoittai- sesta täydestä tai osa-aikatyöajasta.

Lyhennys pyöristetään lähimpään viiteen (5) minuuttiin. Tätä lyhennystä ei tehdä, jos työsuhde ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajak- soa.

Soveltamisohje:

Arkipyhälyhennys tehdään sillä viikolla tai työaikajaksolla, jolle ar- kipyhä sattuu.

Lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapa- ninpäivä eivät lyhennä työaikaa.

Osa-aikatyön työaikajärjestelyssä, jossa osa viikoista on työviik- koja ja osa vapaaviikkoja, arkipyhälyhennys alentaa työaikaa riip- pumatta siitä, sattuuko se työ- vai vapaaviikolle.

Osa-aikatyön arkipyhälyhennys on samassa suhteessa lyhyempi kuin säännöllinen osa-aikatyö on täyttä säännöllistä työaikaa lyhy- empi.

Jos arkipyhä on vuosiloman tai työloman sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.

19 a § Työajan enimmäismäärä‌

Työajan enimmäismäärän seurantajakso on 12 kuukautta.

20 § Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen‌

Työnantaja voi työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen osoittaa kai- kissa työaikamuodoissa työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen vuosittai- sen työajan lisäksi kullekin työntekijälle 8 tuntia osaamisen kehittämistä ja 8 tuntia lisätyötä. Paikallisesti voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa edellä mainittujen tuntimäärien jakautumisesta toisin.

Osaamisen vahvistaminen

Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän tulevan osaamisen taso, työntekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työntekijän osaa- mista kehittävää koulutusta. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnan- tajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään edellä mainitun määrän kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämisti- laisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös ko- konaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipy- häpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovi- tun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana palkallista työ- ajan lisäystä enintään edellä mainittujen määrien verran.

Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa ja tällöin otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaiselle päivälle. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Työntekijällä on asiallisista ja paina- vista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

YLEISTYÖAIKA

21 § Yleistyöajan soveltaminen‌

Yleistyöaikaa sovelletaan kaikkiin niihin työntekijöihin, joihin ei sovelleta toimis- totyöaikaa, jaksotyöaikaa taikka keskeytymätöntä kolmivuorotyöaikaa.

22 § Yleistyöaika‌

1 Säännöllinen työaika

Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työaika). Sään- nöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon työaikajaksossa.

Soveltamisohje:

Viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2-4 viikon jakso on yleensä riittävä. Työvuoroluettelo on laadittava koko työaikajak- soksi ja sitä on noudatettava siten, kuin edellä tämän luvun 5 §:ssä on tarkemmin määrätty.

Osa-aikatyön työaikajärjestelyissä voidaan käyttää myös pidem- pää, kuitenkin enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa.

Arkipyhäviikolla tai -jaksossa työaikaa lyhennetään kohdan 2 mu- kaisella tavalla (suunnitteluraja, lisätyöraja). Jos viikolla tai työaika- jaksolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, säännöllinen työaika määräytyy kohdan 3 mukaisesti.

2 Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla

Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 19 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 19 § mukaisesti (lisätyöraja).

Soveltamisohje:

Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.

Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 24 §, 25 § tai 26 §:n mukaan.

3 Ennalta tiedossa olevan poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan

Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta.

Jos poissaolo on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, suunnitellaan työ- aika työvuoroluetteloon tämän kohdan mukaisesti. Mikäli poissaolo tulee tie- toon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksiannon jälkeen, mutta viimeis- tään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo tämän kohdan mukaiseksi. Jos poissaolo tulee tietoon tä- män jälkeen, on kyseessä yllättävä poissaolo (26 §).

Täydessä työajassa sellaiselta viikolta, jolla on ennalta tiedossa oleva pois- saolo, suunnitellaan viikolle tai työaikajaksolle säännöllistä työaikaa seuraa- vasti:

Poissaolopäiviä viikossa	Viikolle / työaikajaksolle työaikaa ko. viikolta
1	30 h 36 min
2	22 h 57 min
3	15 h 18 min
4	7 h 39 min
5-7	–

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on ennalta tie- dossa oleva poissaolo, taulukon mukainen työaika on samassa suhteessa lyhyempi kuin osa-aikatyön säännöllinen työaika on säännöllistä täyttä työ- aikaa lyhyempi.

Soveltamisohje:

Muut kuin määräyksessä mainitut poissaolot eivät lyhennä sään- nöllistä työaikaa. Myöskään työsuhteen alkaminen tai päättyminen

kesken viikon ei ole tässä tarkoitettu poissaolo. Työajan tasauspäi- vät, työaikakorvauksista muodostuva vapaapäivä, lakko ja luvaton poissaolo eivät ole tässä tarkoitettuja poissaolopäiviä.

Poissaolo on joko ennalta tiedossa oleva tai yllättävä. Jos poissa- olo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työai- kajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Silloin noudate- taan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 25

§:ssä on määrätty.

23 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen‌

1 Lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.

Soveltamisohje:

Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä yleistyöajassa muodostua vain arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Lisätyötä voi muodostua täyttä työaikaa tekevälle sillä viikolla tai työaikajakson viikoilla, joilla arkipyhälyhennys on annettu. Arkipyhälyhennys, ks. edellä tämän luvun 19 §.

Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityöra- jan välinen aika.

2 Lisätyön korvaaminen

Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.

24 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa‌

1 Ylityön määritelmä, täysi työaika, ei poissaoloa

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat ylityörajat:

− Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.

− Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia tai työaikajaksossa työ- vuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyö- aika.

Soveltamisohje:

Yleistyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Yli- työ korvataan joko vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei molempina. Kalenteriviikon aikana tehdystä kokonaistyöajasta vähennetään ensin vuorokautisena ylityönä korvattavat työtunnit. Jos jäljelle jäävät työtunnit vielä ylittävät viikkoylityörajan, ylime- nevä työaika korvataan viikoittaisena ylityötä.

Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-ai- kana annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti vajaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja tehdään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, va- paa-aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus tämän luvun 14 § kohdan 1 mu- kaisesti. Siirtynyttä vapaa-aikakorvausta vastaava työaika on täl- löin säännöllistä työaikaa.

Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunni- teltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka viikoittainen ylityöraja ei ylittyisi.

Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, viikoittainen ylityö- raja määräytyy tämän luvun 25 §:n tai 26 §:n mukaisesti.

2 Ylityön määritelmä, osa-aikatyö, ei poissaoloa

Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu kor- keampi työaika, kuitenkin enintään 9 tuntia.

Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai työaikajaksoa käytettäessä 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen luku- määrällä.

Soveltamisohje:

Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityö rajaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson ylityöraja. Myös arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla ylityöraja on tä- män mukainen.

Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-ai- kana annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti vajaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja tehdään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, va- paa-aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus tämän luvun 14 § kohdan 1 mu- kaisesti. Siirtynyttä vapaa-aikakorvausta vastaava työaika on täl- löin säännöllistä työaikaa.

3 Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ei poissaoloa

Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu tämän luvun 19

§:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä, viikoittainen ylityöraja on työvuoro- luetteloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä annetun arkipyhäly- hennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä tämän luvun 19 § mukainen arkipyhälyhennys alentaa vii- kon tai työaikajakson säännöllistä työaikaa (lisätyöraja). Ylityöraja ei alene.

Soveltamisohje:

Lisätyörajan (suunniteltu työaika) ja ylityörajan välinen työaika on lisätyötä.

25 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo‌

1 Ylityö, täysi työaika, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva pois- saolo, viikoittainen ylityöraja on 22 § kohdan 3 taulukon mukainen tunti- määrä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityöraja on kullekin vii- kolle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakor- vausta, viikoittainen ylityöraja on 22 § kohdan 3 taulukon mukainen tunti- määrä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityöraja on työvuoro- luetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä.

2 Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on ennalta tie- dossa oleva poissaolo, 22 § kohdan 3 mukaisesti laskettu osa-aikaisen työn- tekijän työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 22 § kohdan 3 mukainen täyden työajan tuntimäärä.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakor- vausta, lisä- ja ylityöraja eivät muutu.

3 Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on ennalta tie- dossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on kohdan 1 mukainen. Lisä- työraja on viikoittainen ylityöraja vähennettynä viikolle suunnitellun arkipy- hälyhennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, ylityöraja on 22 § kohdan 3 mukainen täyden työajan tunti- määrä. Lisätyöraja on 22 § kohdan 3 taulukosta osa-aikaprosentin perus- teella laskettu tuntimäärä vähennettynä arkipyhälyhennyksellä.

Täydessä työajassa arkipyhäviikolla, jolla on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 22 § kohdan 3 taulukon mukainen tun- timäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityöraja on työvuoro- luetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä ja arkipyhälyhennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on työvuoroluette- loon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on en- nalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty työaika lisättynä suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Ylityöraja ei alene.

26 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo‌

1 Ylityö, täysi työaika, yllättävä poissaolo

Jos poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeis- tään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Tällöin noudatetaan poissaolon sattuessa viikolle tai työaikajak- solle vahvistettua työvuoroluetteloa siten, että kullakin viikolla poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa ko. viikon viikoittaisen ylityörajan täydessä työajassa.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakor- vausta, ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä.

2 Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, yllättävä poissaolo

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on yllättävä pois- saolo, poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työajan täyden viikon tai työaikajakson ylityöraja vähen- nettynä poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakor- vausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä.

3 Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, yllättävä poissaolo

Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan sellaisella viikolla, jolla oli suunniteltu arkipyhälyhennystä annettavaksi. Viikoittainen

ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan suunnitellun arkipyhälyhennyk- sen määrä.

Osa-aikatyössä poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyö- rajan. Ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunnitellun säännöllisen työajan verran.

Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on yllättävä poissaolo, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisät- tynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Tällaisen viikon ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika li- sättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen mää- rällä ja arkipyhälyhennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on yllättävä poissaolo, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisät- tynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunnitellun säännöllisen työajan verran.

27 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen‌

Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena

− 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityö- tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuoro- kautiselta ylityötunnilta

− 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta viikoittai- selta ylityötunnilta

tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.

TOIMISTOTYÖIKA

28 § Toimistotyöajan soveltaminen‌

Toimistotyöaikaa sovelletaan pääasiallisesti hallinto- ja toimistotyössä työsken- televiin työntekijöihin.

Soveltamisohje:

Toimistotyöaikamuodon soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkai- sevaa ei ole, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa,

vaan työtehtävien luonne ja laatu. Toimistotyöaikaa sovelletaan varsinaisen toimistotyön lisäksi esimerkiksi hallinnollisissa, suun- nittelu- ja laskentatehtävissä.

29 § Toimistotyöaika‌

1 Säännöllinen työaika

Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työaika) tai keskimäärin tämä aika enintään 6 viikon työaikajaksossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Jäsenyhteisössä voidaan noudattaa edelleen ennen 1.5.1995 käy- tössä ollutta toimistotyöaikaa, jolloin ei noudateta tämän työehto- sopimuksen toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä.

2 Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla

Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on tämän luvun 19 §:ssä tarkoi- tettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee tämän luvun 19 §:n mukaisesti (lisätyöraja).

Soveltamisohje:

Arkipyhäviikon työaika toimistotyössä, katso edellä tämän luvun 19

§ ja sen soveltamisohje. Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoro- luetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon si- sällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.

Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 31 §, 32 § tai 33 §:n mukaan.

3 Ennalta tiedossa olevan poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan

Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta.

Jos poissaolo on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, suunnitellaan työ- aika työvuoroluetteloon tämän momentin mukaisesti. Mikäli poissaolo tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksiannon jälkeen, mutta viimeis- tään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo tämän momentin mukaiseksi. Jos poissaolo tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllättävä poissaolo (tämän luvun 33 §).

Täydessä työajassa sellaiselta viikolta, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, suunnitellaan viikolle tai työaikajaksolle säännöllistä työai- kaa seuraavasti:

Poissaolopäiviä viikossa	Viikolle / työaikajaksolle työaikaa ko. viikolta
1	29 h
2	21 h 45 min
3	14 h 30 min
4	7 h 15 min
5-7	–

Osa-aikatyössä työaika on samassa suhteessa lyhyempi, kuin osa-aika- työn säännöllinen työaika on säännöllistä täyttä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje:

Muut kuin määräyksessä mainitut poissaolot eivät lyhennä sään- nöllistä työaikaa. Myöskään työsuhteen alkaminen tai päättyminen kesken viikon ei ole tässä tarkoitettu poissaolo. Työajan tasauspäi- vät, työaikakorvauksista muodostuva vapaapäivä, lakko ja luvaton poissaolo eivät ole tässä tarkoitettuja poissaolopäiviä.

Poissaolo on joko ennalta tiedossa oleva tai yllättävä. Jos poissa- olo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työai- kajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Silloin noudate- taan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 33

§:ssä on määrätty.

30 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen‌

1 Lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.

Soveltamisohje:

Toimistotyöajassa lisätyötä voi muodostua täydessä työajassa enintään kaksi tuntia viikossa. Osa-aikatyössä lisätyötä on sään- nöllisen osa-aikatyöajan ja ylityörajan välinen työaika. Jos viikolla tai työaikajaksolla on annettu tämän luvun 19 §:ssä tarkoitettua ar- kipyhälyhennystä, lisätyötä voi lisäksi syntyä enintään arkipyhäly- hennyksen verran.

Jos täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja alittaa työntekijän säännölli- sen osa-aikatyöajan, on myös osa-aikatyöntekijän lisätyöraja sama kuin täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja.

2 Lisätyön korvaaminen

Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.

31 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa‌

1 Ylityön määritelmä, täysi työaika, ei poissaoloa

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat ylityörajat:

− Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.

− Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikko- työaika lisättynä 2 tunnilla.

Soveltamisohje:

Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Viikossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuoro- kautinen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylime- nevä aika on viikoittaista ylityötä. Viikoittaista ylityötä muodostuu yleensä silloin, kun työtä tehdään vähintään kuutena päivänä vii- kossa. Säännöllinen täysi työaika on 36 tuntia 15 minuuttia ja yli- työraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Säännöllisen viikkotyöajan ylit- tävä aika, 2 tuntia viikossa, on lisätyötä.

Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-ai- kana annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti vajaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja tehdään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, va- paa-aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus tämän luvun 14 §:n kohdan 1 mu- kaisesti. Siirtynyttä vapaa-aikakorvausta vastaava työaika on täl- löin säännöllistä työaikaa.

Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunni- teltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka viikoittainen lisä- tai ylityöraja ei ylittyisi.

Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, lisätyöraja ja vii- koittainen ylityöraja määräytyvät 32 § tai 33 § mukaisesti.

2 Ylityön määritelmä, osa-aikatyö, ei poissaoloa

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat ylityörajat:

− Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.

− Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai työaika- jak- soa käytettäessä 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikko- jen lukumäärällä.

Soveltamisohje:

Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Viikossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuoro- kautinen ylityö.

Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista yli- työrajaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajak- son ylityöraja. Myös arkipyhätyöaikajaksolla ylityöraja on tämän mukainen.

Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-ai- kana annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti vajaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja tehdään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, va- paa-aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus tämän luvun 14 § kohdan 1 mu- kaisesti. Siirtynyttä vapaa-aikakorvausta vastaava työaika on täl- löin säännöllistä työaikaa.

Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunni- teltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka viikon tai työaikajakson lisä- tai ylityöraja ei ylittyisi.

Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, lisä- ja ylityöraja määräytyvät 32 § tai 33 § mukaisesti.

3 Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ei poissaoloa Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu tämän luvun 19

§:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä, viikoittainen ylityöraja on työvuoro- luetteloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä 2 tunnilla sekä anne- tun arkipyhälyhennyksen määrällä.

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on tämän luvun 19 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty viikkotyöaika. Viikoittai- nen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Jos on käytössä työaikajakso, lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti. Lisätyöraja on työvuoroluet- teloon merkitty työaikajakson työaika. Ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.

32 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo‌

1 Lisä- ja ylityö, täysi työaika, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva pois- saolo, 29 § kohdan 3 taulukon mukainen tuntimäärä osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden. Jos käytössä on työaikajakso, kullekin viikolle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityö- raja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakor- vausta, 29 § kohdan 3 taulukon mukainen työaika osoittaa lisätyörajan. Vii- koittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden. Jos käytössä on työaikajakso, lisätyöraja on työvuoroluetteloon kul- lekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aika- korvauksen määrällä. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 mi- nuutilla kutakin työpäivää kohden.

Soveltamisohje:

24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöllistä työaikaa. Ylityörajaa laskettaessa työpäiväksi katso- taan myös arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasaus- päivä riippumatta siitä, sisältävätkö ne säännöllistä työaikaa.

2 Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, 28 § kohdan 3 taulukon mukaisesti laskettu osa-aikaisen työntekijän työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 28 § kohdan 3 mukainen täyden työajan tuntimäärä lisättynä 24 minuutilla työpäivää kohden.

Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso ja työaikajaksolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo:

− työaikajakson lisätyöraja lasketaan seuraavasti:

▪ poissaolon sisältävän viikon osalta 28 § kohdan 3 taulukon mukai- sesti laskettu osa-aikaisen työntekijän viikon työaika

▪ lisättynä jakson muille viikoille suunnitellulla säännöllisellä työajalla.

− työaikajakson ylityöraja lasketaan seuraavasti:

▪ poissaolon sisältävän viikon täyden työajan mukainen työaika 28 § kohdan 3 taulukosta

▪ lisättynä 24 minuutilla kutakin poissaolon sisältävän viikon työpäivää kohden

▪ lisättynä 38 tunnilla 15 minuutilla kutakin jakson sellaista viikkoa koh- den, jolla ei ole poissaoloa.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakor- vausta, lisä- ja ylityöraja eivät muutu.

3 Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ennalta tiedossa oleva poissaolo

Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu tämän luvun 19

§:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä ja jolla on ennalta tiedossa oleva pois- saolo, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä. Viikoittainen yli- työraja on tällaisella viikolla työvuoroluetteloon merkitty työaika lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden ja lisättynä annetun arkipyhälyhennyk- sen määrällä.

Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on 28 § kohdan 3 taulukon mukaisesti laskettu osa-aikaisen työn- tekijän työaika vähennettynä arkipyhälyhennyksellä. Viikoittainen ylityöraja on 28 § kohdan 3 taulukon mukainen täyden työajan tuntimäärä lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.

Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso, työaikajakson lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty työaikajakson työaika.

Työaikajakson ylityöraja lasketaan seuraavasti arkipyhäjaksolla:

− poissaolon sisältävän viikon täyden työajan mukainen työaika 28 § tau- lukosta

− lisättynä 24 minuutilla kutakin poissaolon sisältävän viikon työpäivää kohden

− lisättynä 38 tunnilla 15 minuutilla kutakin jakson sellaista viikkoa kohden, jolla ei ole poissaoloa.

33 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo‌

1 Lisä- ja ylityö, täysi työaika, yllättävä poissaolo

Jos poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeis- tään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Tällöin noudatetaan poissaolon sattuessa viikolle tai työaikajak- solle vahvistettua työvuoroluetteloa siten, että kullakin viikolla poissaoloajan

ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakor- vausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Vii- koittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työ- päivää kohden.

Soveltamisohje:

24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöllistä työaikaa. Ylityörajaa laskettaessa työpäiväksi katso- taan myös arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasaus- päivä riippumatta siitä, sisältävätkö ne säännöllistä työaikaa.

2 Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, yllättävä poissaolo

Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työajan ylityöraja vähennettynä poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakor- vausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Yli- työraja ei muutu vapaa-aikakorvauksen vuoksi.

3 Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, yllättävä poissaolo Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu tämän luvun 19

§:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä ja jolla on yllättävä poissaolo, poissa- olon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen yli- työraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien määrällä ja 24 minuu- tilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.

Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.

Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso, työaikajakson lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaikajakson työaika. Ylityöraja on täy- den työajan täyden työaikajakson ylityöraja, joka alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolo- päivää kohden.

34 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen‌

Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena

− 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityö- tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuoro- kautiselta ylityötunnilta

− 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta

tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.

JAKSOTYÖAIKA

35 § Jaksotyöajan soveltaminen‌

Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa työaikalain 7 §:ssä mai- nituissa töissä ja toimintayksiköissä sekä satamissa ja pesuloissa.

Soveltamisohje:

Työaikalain 7 §:n mukaisia töitä ja toimintayksiköitä ovat mm. sai- raalat, huoltolaitokset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväko- dit, koko vuorokauden toimivat vammaisten asuntolat sekä vanhus- ten palvelutalot ja vastaavat.

Jos sinänsä työaikalain 7 §:n soveltamisalaan kuuluvassa työssä ei ole tarpeen teettää yötyötä, voidaan työnantajan harkinnan mu- kaan käyttää joko yleis- tai jaksotyöaikaa. Työnantaja valitsee sen työaikajärjestelmän, joka toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin. Sopimuksen mukaisesta työai- kajärjestelmästä toiseen siirryttäessä on kuultava ennen päätöksen tekemistä niitä työntekijöitä, joita muutos koskee.

36 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika‌

Kun työntekijän työaika on järjestetty työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi, määräytyy säännöllinen täysi työaika eripituisissa työaikajaksoissa seuraavasti:

Työaikajakson pituus, viikkoa	Säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa
2	76 h 30 min
3	114 h 45 min
4	153 h
5	191 h 15 min
6	229 h 30 min

Soveltamisohje:

Arkipyhän vaikutus jaksotyön työaikaan, katso edellä tämän luvun 19 §.

Työantaja valitsee käytettävän työaikajakson pituuden. Työvuoro- luettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja annettava tiedoksi en- nen jakson alkua tämä luvun 5 §:n mukaisesti.

Jaksotyössä ei ole määrätty viikoittaisen ja vuorokautisen työajan pituutta, mutta työaikaa järjestettäessä on otettava huomioon työ- aikalain säännökset vuorokausilevosta (TAL 25 §) ja tämän työeh- tosopimuksen määräykset viikoittaisesta vapaa-ajasta ja sen vai- kutuksesta työvuorojen suunnitteluun (tämä luku 2 §).

Järjestettäessä osa-aikatyöntekijän työaikaa voidaan jaksotyössä käyttää enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa. Silloinkin työvuoro- luettelo on pääsääntöisesti laadittava koko tasoittumisjakson ajaksi.

37 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso‌

1 Jaksotyöaika, työaikajakson keskeytyminen

Mikäli työaikajakso keskeytyy työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosi- loman, työloman tai lomautuksen johdosta, sovelletaan näitä keskeytyneen työaikajakson lisä- ja ylityömääräyksiä.

2 Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva ja yllättävä keskeytys

Jos työvuoroluetteloa laadittaessa on tiedossa tässä momentissa tarkoitettu keskeytys, suunnitellaan työaika työvuoroluetteloon tämän luvun 38 §:n mu- kaisesti (suunnitteluraja, ylityöraja).

Mikäli keskeytys tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksiannon jälkeen, mutta viimeistään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo tämän luvun 38 §:n mukaiseksi. Jos keskeytys tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllättävä keskeytys.

Soveltamisohje:

Keskeytys on joko ennalta tiedossa oleva, jolloin noudatetaan tä- män luvun 38 §:n määräyksiä tai yllättävä, jolloin noudatetaan jäl- jempänä luvun 40 §:n määräyksiä.

Jos keskeytys tulee tietoon myöhemmin kuin 5 päivää ennen työ- jakson alkua, on kyseessä yllättävä keskeytys. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 40 ja 41

§:ssä on määrätty.

Työajan tasauspäivät eivät ole tässä tarkoitettuja keskeytyspäiviä.

38 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys‌

1 Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys, säännöllinen täysi työaika

Jos työaikajaksoon sisältyvällä työviikolla on edellä 37 §:ssä määritelty en- nalta tiedossa oleva keskeytys, suunnitellaan siltä viikolta työaikaa työaika- jaksolle seuraavasti:

Keskeytyspäiviä viikossa	Keskeytyspäiviä viikossa
1	32 h
2	24 h
3	16 h
4	8 h
5-7	–

2 Jaksotyöaika, osa-aikatyön ennalta tiedossa oleva keskeytys

Osa-aikatyössä keskeytyneen jakson työaika on samassa suhteessa koh- dassa 1 mainittuun työaikaan, kuin säännöllinen osa-aikatyöaika on täyteen työaikaan.

39 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla‌

Jos työaikajaksoon sisältyy edellä tämän luvun 19 §:ssä tarkoitettu työaikaa ly- hentävä arkipyhä, tämän luvun 38 §:n kohdan 1 mukaista keskeytyneen jakson työaikaa lyhennetään arkipyhälyhennyksellä silloin, kun arkipyhä ei ole keskey- tyksen aikana. Osa-aikatyöaikaa lyhennetään vastaavasti samoin edellytyksin.

Työaikakorvaukset, ks. edellä 6 §.

40 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys‌

1 Jaksotyöaika, ylityöraja

Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeis- tään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, noudatetaan keskeytyksen sattu- essa työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa, jolloin keskeytysajan ul- kopuolelle suunniteltu työaika osoittaa täyden työajan ylityörajan. Myös osa- aikatyössä ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.

2 Jaksotyöaika, vajaaksi suunniteltu työaika täydessä työajassa

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakor- vausta työaikajaksolla, joka keskeytyy yllättäen, ylityöraja on työvuoroluet- teloon keskeytyksen ulkopuolelle merkitty työaika lisättynä suunnitellun va- paan määrällä. Osa-aikatyössä se osoittaa lisätyörajan.

41 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla‌

1 Jaksotyöaika, lisätyöraja ja ylityöraja täydessä työajassa

Täyden säännöllisen työajan keskeytyessä yllättäen arkipyhäjaksolla kes- keytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan arkipyhälyhennyksen määrä 7 tuntia 40 minuuttia kutakin arkipyhää kohden.

Myös osa-aikatyössä keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan.

Soveltamisohje:

Ylityöraja on sama kuin täyden työajan täyden työaikajakson ylityö- raja.

2 Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäviikolla, työvuoroluettelo suunniteltu vajaaksi, lisä- ja ylityöraja

Jos työvuoroluettelon työajassa on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta, lisätyörajan osoittaa työvuoroluetteloon muulle kuin kes- keytysajalle suunniteltu työaika lisättynä suunnitellulla työaikahyvityksen määrällä. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan arkipyhälyhennyksen määrä, 7 tuntia 40 minuuttia, kutakin työaikajaksolla keskeytyksen ulkopuo- lella olevaa arkipyhää kohden. Saamatta jäänyt vapaa-aikakorvaus makse- taan tämän työehtosopimuksen III luvun 14 §:n kohdan 3 mukaisesti.

42 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus‌

1 Jaksotyöaika, lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää säännöllisen työ- ajan, mutta ei ole ylityötä.

2 Jaksotyöaika, lisätyökorvauksen määrä

Lisätyökorvauksena maksetaan yksinkertainen tuntipalkka kultakin lisätyö- tunnilta tai annetaan vastaava vapaa säännöllisenä työaikana.

Soveltamisohje:

Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä jaksotyöajassa muodostua vain arkipyhäviikoilla tai -jaksoissa.

Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityöra- jan välinen aika. Ylityöraja ei alene arkipyhäviikolla tai arkipyhäjak- sossa.

43 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus‌

1 Jaksotyöaika, ylityön määritelmä

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää edellä jaksotyömää- räyksissä annetut ylityörajat.

Soveltamisohje:

Jaksotyöajassa ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityörajaa, vaan ainoastaan työaikajakson ylityöraja ja ylityö.

2 Jaksotyöaika, ylityökorvauksen määrä

Ylityökorvauksena suoritetaan

− 50 prosentilla korotettu tuntipalkka

▪ 2 viikon työaikajakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta

▪ 3 viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta

▪ 4 viikon työaikajakson 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta

▪ 5 viikon työaikajakson 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta

▪ 6 viikon työaikajakson 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta

− 100 prosentilla korotettu tuntipalkka tämän ylittävältä ajalta

tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

44 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet‌

1 Jaksotyöaika, ylityöraja lyhyissä työsuhteissa

Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan lyhyessä työsuhteessa, joka ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.

Soveltamisohje:

Koko käytössä olevan työaikajakson kestävässä lyhyessä työsuh- teessa noudatetaan edellä 35-42 §:ssä olevia jaksotyön määräyk- siä.

2 Jaksotyöaika, lyhytaikainen työsuhde, ylityörajataulukko

Ylityötä on työaika, joka ylittää seuraavat ylityörajat kalenteriviikossa:

Työsuhteen kesto, päivää viikossa	Ylityöraja
1	8 h
2	16 h
3	24 h
4	32 h
5 ja yli	38 h 15 min

3 Jaksotyöaika, ylityökorvaus lyhyessä työsuhteessa

Ylityökorvauksena suoritetaan 50 prosentilla korotettu tuntipalkka kunkin ka- lenteriviikon 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja tämän ylittäviltä tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

IV VUOSILOMA‌

1 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan‌

1 Vuosilomaoikeus

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan tämän luvun määräysten mukaisesti.

2 Vuosilomalain soveltaminen

Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi tämän luvun määräysten lisäksi seuraavat säännökset:

− 1 § (soveltamisala)

− 2 § (soveltamisalarajaukset)

− 3 § (säännösten pakottavuus)

− 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys)

− 8 § 2 momentti (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella)

− 28 § (vuosilomapalkkalaskelma)

− 29 § (vuosilomakirjanpito)

− 30 § (poikkeaminen työehtosopimuksella)

− 35 § (nähtävänä pito)

− 36 § (työneuvoston lausunto)

− 37 § (valvonta)

− 38 § (rangaistussäännökset)

− 39 § (voimaantulo) ja

− 40 § (siirtymäsäännökset)

3 Vuosilomaoikeus siirryttäessä välittömästi työsuhteesta toiseen

Jos työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittömästi työsuh- teesta toiseen, hänellä on oikeus vuosilomaan tämän luvun mukaisesti myös kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden siirtymistä edeltävältä ajalta.

4 Vuosilomaetuuksien siirtyminen seuraavaan työsuhteeseen

Mikäli ennen työsuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta, työn- antaja ja työntekijä voivat samalla sopia, että ennen ensimmäisen työsuh- teen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet lomarahaa lukuun ottamatta siirretään annettavaksi seuraavan työsuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Soveltamisohje:

Sopimus voi koskea myös lomaetuuksien siirtoa useammasta työ- suhteesta myöhemmin pidettäväksi, kunhan uudesta työsuhteesta on sovittu aina ennen voimassa olevan työsuhteen päättymistä.

Sopimus loman siirtämisestä tehdään kirjallisesti ja liitetään vuosi- lomakirjanpitoon. Etuudet siirtyvät ansaitun mukaisina.

Mikäli on sovittu jäljempänä 13 §:n kohdassa 3 tarkoitetun loma- korvauksen siirtämisestä, siirretty lomakorvaus maksetaan sen suuruisena kuin se olisi maksettu sen työsuhteen perusteella, josta se on siirretty. Lomarahaa ei voida sopia siirrettäväksi, vaan mah- dollinen lomaraha maksetaan aina kunkin työsuhteen päättyessä.

Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja työ- suhteen päättymisen jälkeen selviää, että työsopimus raukeaa eikä uusi työsuhde alakaan, kertyneet vuosilomaedut erääntyvät mak- settavaksi vaadittaessa.

2 § Vuosiloman peruskäsitteet‌

− Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

− Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

− Kesäloma on lomakaudella (2.5.-30.9.) annettava lomanosa.

− Talviloma on lomakauden ulkopuolisena aikana (1.10.-30.4.) annettava lo- manosa.

− Täysi lomanmääräytymiskuukausi on tämän luvun 3 §:n mukainen vuosi- lomaan oikeuttava kalenterikuukausi.

− Vuosilomapäiviä ovat tämän luvun 5 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa tämän luvun 6 §:n mukaan.

− Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä.

3 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi‌

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen ka- lenterikuukausi, jonka aikana yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää ja jona aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.

Soveltamisohje:

Myös jäljempänä 4 §:ssä mainittu työssäoloajan veroinen aika lue- taan mukaan arvioitaessa työsuhteen yhtäjaksoista kestoa. Kussa- kin työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos työntekijä olisi tuona päivänä ollut työssä.

4 § Työssäoloajan veroinen aika‌

Työssäolon veroista aikaa ovat edellä 3 §:ssä tarkoitettuja vuosilomaan oikeut- tavia kalenterikuukausia laskettaessa ne ajat, joina työntekijä on estynyt teke- mästä työtään ollessaan

a) vuosilomalla tai tämän luvun 14 §:n kohdan 1 tai vuosilomalain 8 §:n 2 mo- mentin mukaisella vapaalla

b) sairauslomalla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan

Soveltamisohje:

Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos työntekijä on sairausajan palkan sijasta saanut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttömyys- ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan.

31.7.2022 asti kuuluu seuraavasti:

c) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi

1.8.2022 alkaen kuuluu seuraavasti:

c) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisraskaus-, ras- kaus- ja vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi.

d) lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan

e) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 ka- lenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana

f) työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä työlomalla enintään 30 ka- lenteripäivää kerrallaan

g) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 70 §:n mukaisessa koulutuksessa suorittamassa voimassa olevaan oppisopimukseen kuuluvia tietopuolisia opintoja

h) muutoin luvallisesti poissa yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmää- räytymisvuoden aikana edellyttäen, että työntekijä lomanmääräytymisvuo- den aikana on ollut asianomaisessa jäsenyhteisössä työssä vähintään 22 työpäivää.

Kohdan h) mukaiseksi muuksi luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä kohdissa b) (sairausloma), e) (opintovapaa) ja f) (työn edellyttämä koulutus) tarkoitetut ajat ylittävät poissaoloajat. Mikäli työntekijä saa poissa- oloajalta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan työsuhteen perus- teella, voidaan tällainen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolo- päivien veroiseksi.

Soveltamisohje:

Muuta luvallista poissaoloa on mm. hoitovapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa ja työnantajan myöntämä palkaton työloma. Jos työn- tekijä on esimerkiksi opintovapaalla, hänelle luetaan työssäoloajan veroiseksi ajaksi 30 päivää kohdan 5 perusteella ja toiset 30 päivää

kohdan h) perusteella, jos hänen opintovapaansa kestää yli 30 päi- vää tai hän on muusta syystä luvallisesti poissa työstä. Xxxxxx 8 soveltaminen edellyttää kuitenkin, että työntekijä ei ole ollut poissa työstä koko lomanmääräytymisvuotta, vaan että hän on ollut työssä (työnteossa) vähintään 22 työpäivää.

i) tämän työehtosopimuksen III luvun 14 §:n kohdan 2 mukaisesti sovitun työ- aikapankin pankkivapaalla.

5 § Vuosiloman pituuden määräytyminen‌

1 Vuosiloman pituus määräytyy edellä 3 §:ssä tarkoitettujen täysien loman- määräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan kokemusli- sään oikeuttavan palvelusajan ja työsuhteen pituuden mukaan.

Soveltamisohje:

Vuosiloma määrätään ja lomakorvaus sekä lomaraha maksetaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta erikseen.

2 Vuosilomataulukoiden käyttö

Loman pituus määräytyy kohdan 3 taulukoiden 1, 2 tai 3 mukaisesti. Käytet- tävä taulukko valitaan työntekijän kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja nykyisen työsuhteen keston perusteella.

Vuosilomapäivien tai lomakorvauksena maksettavien päivien lukumäärä määräytyy taulukon

1. rivin A mukaan, jos vuosiloma pidetään kokonaan lomana ja työntekijä on lomavuoden lomakautena (2.5.-30.9) ollut työssä (työnteossa) vähin- tään 6 päivänä

2. rivin B mukaan, jos loma maksetaan osaksikin lomakorvauksena tai jos työntekijä ei ole lainkaan työssä lomavuoden lomakautena tai työssäolo- päiviä on lomavuoden lomakautena (2.5.-30.9.) vähemmän kuin 6.

31.7.2022 asti kuuluu seuraavasti:

Soveltamisohje:

Työssäoloajaksi rinnastuu myös sairausvakuutuslaissa tarkoitettu äitiysvapaa (105 arkipäivää sisältävä ajanjakso) tarkasteltaessa sitä, onko työntekijä ollut työssä lomavuoden lomakautena vähin- tään 6 työpäivää.

1.8.2022 alkaen kuuluu seuraavasti:

Soveltamisohje:

Työssäoloajaksi rinnastuu myös sairausvakuutuslaissa tarkoitettu raskaus- ja vanhempainvapaa (105 arkipäivää sisältävä ajanjakso) tarkasteltaessa sitä, onko työntekijä ollut työssä lomavuoden loma- kautena vähintään 6 työpäivää.

3 Vuosilomataulukot

Taulukko 1

Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia		1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	6	9	12	15	18	21	24	27	30	33	38
Rivi B	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28	30

Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 1:n mukaan, jos työntekijä on ollut

31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä

− nykyisen työnantajan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oikeutta- vaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta

− ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittö- mästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.

Jos taulukko 1 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päät- tyy kesken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosilomaa vii- meiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän taulukon mu- kaan.

Taulukko 2

Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia		1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	5	7	9	12	15	18	20	22	24	26	28
Rivi B	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25
10 vuoden palvelu Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia													12
Vuosilomapäiviä (työpäiviä)													30

1. Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan sen lomanmääräyty- misvuoden alusta lukien, jonka aikana työntekijän työsuhde tulee kestä- neeksi yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden.

Tässä kohdassa tarkoitettuna vuoden yhtäjaksoisena palveluna ei oteta huomioon aikaa, jolloin työntekijä on ollut suorittamassa asevelvollisuus- laissa (1438/2007) tarkoitettua vakinaista palvelua, naisten vapaaehtoi- sesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaa- ehtoista asepalvelusta tai siviilipalveluslaissa (1446/2007) tarkoitettua si- viilipalvelusta.

2. Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan, jos työntekijä on ol- lut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä nykyisen työnantajan palvelua tai hyväk- symää kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 5 vuotta ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittö- mästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.

3. Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n 10 vuoden palvelun mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päätty- neen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä nykyisen työnanta- jan palvelua/hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vä- hintään 10 vuotta ja lisäksi vuosilomaoikeutta on kertynyt 12 täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta.

Jos taulukon 2 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päät- tyy kesken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosilomaa vii- meiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän taulukon mu- kaan.

Taulukko 3

Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia		1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	2	4	5	7	9	10	13	15	17	19	21	23
Rivi B	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 3:n mukaan muissa kuin taulukoihin 1-2 kuuluvissa tapauksissa.

Soveltamisohje:

Taulukkoa 3 käytetään useimmiten alle vuoden kestävissä työsuh- teissa. Poikkeuksena tästä ovat vain viimeistään 1.10. alkaneet työsuhteet, jotka ovat edelleen voimassa lomanmääräytymisvuo- den päättyessä 31.3. ja joissa työntekijällä on kokemuslisään oi- keuttavaa palveluaikaa 15 vuotta (taulukko 1) tai 5 vuotta (taulukko 2, 2 kohta).

4 Vuosiloman vähimmäispituus

Työntekijän vuosiloman pituus on aina vähintään vuosilomalain mukainen.

Soveltamisohje:

Määräystä ei sovelleta lomakorvauksiin. Vertailuajanjakso on koko lomanmääräytymisvuosi eikä esimerkiksi jokin erillinen lomanmää- räytymiskuukausi.

5 Vuosiloman vähimmäispituus työkyvyttömyystilanteissa

Työntekijällä on oikeus 20 vuosilomapäivään, jos hänen täydeltä lomanmää- räytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 20 vuosilomapäivää sai- raudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden tai lääkin- nällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.

Soveltamisohje:

Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan lääkärin määräämää, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Määräys koskee vain työkyvyttömyydestä tai lääkinnällisestä kun- toutuksesta johtuvaa poissaoloa. Työntekijän vuosiloma voi alittaa 20 päivää muiden poissaolojen perusteella.

Määräyksen soveltamista tarkastellaan koko lomanmääräytymis- vuodelta. Mikäli palvelussuhde ei kestä koko lomanmääräytymis- vuotta, työntekijällä on oikeus työkyvyttömyys- tai kuntoutuspoissa- oloaikaa vastaavaan osaan 20 vuosilomapäivästä.

6 Poissaolojakson yhdenjaksoisuus työkyvyttömyystilanteissa

Oikeutta 5 momentin mukaiseen vuosilomaan ei ole 12 kuukautta yhdenjak- soisesti jatkuneen poissaolon ylittävältä ajalta. Poissaolojakson yhdenjak- soisuuden katkaisevat sellaiset työssäolojaksot, jotka oikeuttavat täyteen lo- manmääräytymiskuukauteen, ei kuitenkaan työnteko osa-aikaisen sairaus- poissaolon aikana. Vuosiloma, perhevapaat tai muut työssäolon keskeytyk- set eivät myöskään katkaise yhdenjaksoisuutta.

Soveltamisohje:

Osa-aikaisella sairauspoissaololla tarkoitetaan työsopimuslain 2 lu- vun 11 a §:n mukaista osa-aikatyötä.

6 § Vuosilomapäivien kuluminen‌

1 Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat kaikki vuosiloma-aikaan si- sältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuu- luvia työpäiviä, jollei jäljempänä kohdassa 3 muuta aiheudu. Vuosiloma-ai- kaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös va- paapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma- ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin.

Soveltamisohje:

Vuosilomaa ansaitaan ja se kuluu viisipäiväisen työviikon mukai- sesti. Yleis- ja toimistotyöajassa tavanomaista viisipäiväistä työviik- koa tekevän työntekijän lomapäiviä kuluttavat pääsääntöisesti päi- vät maanantaista perjantaihin. Siten yhden kalenteriviikon vuosi- loma kuluttaa 5 vuosilomapäivää sellaisella viikolla, jolla ei ole ar- kipyhää.

Jaksotyössä kaikki viikonpäivät (myös lauantai ja sunnuntai) kulut- tavat lomapäiviä, kuitenkin niin, että sellaisella viikolla, jolla ei ole arkipyhää, kuluu enintään 5 lomapäivää.

Vajailla viikoilla vuosilomapäiviä kuluttavat yleis- ja toimisto- työajassa kaikki vuosilomapäiviksi merkityt päivät maanantaista

perjantaihin ja jaksotyöajassa kaikki vuosilomapäiviksi merkityt ka- lenteripäivät, kuitenkin enintään 5 päivää kalenteriviikossa. Arkipy- hät eivät kuluta lomapäiviä.

Jos työntekijän säännöllinen työaika on järjestetty niin, että hän te- kee keskimäärin enemmän tai vähemmän kuin 5 työpäivää vii- kossa (esimerkiksi osa-aikatyön työaikajärjestelyt), noudatetaan tämän pykälän kohdan 2 määräystä poikkeavista työaikajärjeste- lyistä. Tämän pykälän kohtien 1 ja 2 soveltamisedellytykset ratkais- taan vuosiloman tai sen osan antamishetkellä.

2 Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vähem- män tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on ja vuosilo- mapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

1. Täydellä kalenteriviikolla kuluu 5 vuosilomapäivää ottaen kuitenkin huo- mioon, että arkipyhä ei kuluta vuosilomapäiviä.

2. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä kuluttavat vuosiloma-aikaan si- sältyvät arkipäivät paitsi lauantai ja arkipyhät. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai, sunnuntai tai arkipyhä olisi ollut työpäiviä, kuluttaisivat nekin vuosilomapäiviä. Vuosilomapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteri- viikolla kulua enintään 4.

Soveltamisohje:

Täysi kalenteriviikko on maanantaista sunnuntaihin kestävä viikko, joka on kokonaan merkitty vuosilomaksi. Vajaa kalenteriviikko on viikko, jossa vain osa kalenteriviikon päivistä on merkitty vuosilo- mapäiviksi.

Poikkeavia työaikajärjestelyjä esiintyy useimmin osa-aikatyön työ- aikajärjestelyissä. Jos työntekijä tekee työtä esimerkiksi joka toinen viikko 2 päivää ja joka toinen viikko 3 päivää, on työpäiviä keski- määrin 2,5 viikossa. Jos työ on järjestetty niin, että työntekijä on työssä joka toinen viikko 5 päivää, joka toisen viikon ollessa vapaa- viikko, on työpäiviä tässä 2 viikon työaikajaksossa myös 2,5.

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan myös, kun säännöllistä työ- aikaa ei ole lainkaan määrätty tai säännöllinen työaika vaihtelee viikoittain.

Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työai- kaa lyhentävät arkipyhät ja vapaa-aikakorvauspäivät katsotaan työpäiviksi. Yövuoro katsotaan yhdeksi työpäiväksi.

Kohtien 1 ja 2 soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman anta- mishetkellä. Näin ollen, jos sillä kalenteriviikolla tai siinä tasoittu- misjaksossa, johon vuosiloma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenterivii- kossa, sovelletaan kohdan 2 määräyksiä.

Vuosilomaa sijoitetaan työ- ja vapaapäiville samassa suhteessa, kuin näitä päiviä on työssä ollessakin. Työpäiville sijoitettavien lo- mapäivien määrä saadaan seuraavasta kaavasta:

kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät

5

3 Arkipyhät

x lomapäivienlukumäärä

Vuosilomaan sisältyvät työaikaluvun 19 §:ssä luetellut arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.

4 Vuosilomapäivien pyöristäminen

Vajaat päivät pyöristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun siten, että 0,5 pyöristetään ylöspäin. Mikäli saman lomanmääräytymisvuoden lomia anne- taan siten, että lomanosia jouduttaisiin pyöristämään kaksi kertaa tai use- ammin, lopputuloksen pitää olla sama, kuin jos pyöristys olisi suoritettu yh- teenlasketuista loman osista em. tavalla.

7 § Vuosiloman ajankohta‌

1 Vuosiloman ajankohdan määrääminen

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työn- antaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä jäljempänä kohdassa 4 tai 5 tar- koitetulla tavalla. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan on vuosilo- masta 20 vuosilomapäivää (kesäloma) sijoitettava lomavuoden lomakau- teen, (2.5.-30.9.). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun (30.4.) mennessä. Yli 20 päivän vuosilo- masta 20 päivää ylittävä osa ja vähintään 25 päivää käsittävästä vuosilo- masta vähintään 5 päivää on annettava talvilomana.

Soveltamisohje:

Työajan tasoittumisjärjestelmää käytettäessä vuosilomaa ei saa määrätä siten, että työntekijän työssäoloajan säännöllinen työaika muuttuisi olennaisesti vuosiloman vuoksi.

2 Kesäloman antaminen kausiluontoisessa työssä

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lo- makauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

3 Vuosiloman osien yhdenjaksoisuus

Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitä- miseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuo- silomapäivää, pidettäväksi lomakaudella (2.5.-30.9.) yhdessä tai useam- massa osassa.

4 Vuosiloman jakamisesta sopiminen

Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen aikana sopia, että

1. työntekijä pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa

2. vuosiloma sijoitetaan ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta (1.1.), jolle lomakausi (2.5.-30.9.) sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua (30.4.)

3. 10 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osa pidetään viimeistään vuo- den kuluessa lomakauden päättymisestä (30.9.)

4. jos työsuhde päättyy ennen lomakauden alkamista, työsuhteen päätty- miseen mennessä ansaittu vuosiloma voidaan pitää työsuhteen kestä- essä

5. työntekijän aloitteesta 20 vuosilomapäivää ylittävä, enintään 5 lomapäi- vän pituinen vuosiloman osa voidaan pitää lyhennettynä työaikana. So- pimus on tehtävä kirjallisesti.

Soveltamisohje:

Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin edellä kohdan 3 mukaisesti sovittu loman osa on pidetty, maksetaan pitämättömästä loma- nosasta lomakorvaus käyttäen loman pituuden määrittelyssä loma- taulukoiden B-riviä. Vuosilomakirjanpidossa tämä lomanosa on sel- västi pidettävä erillään tämän luvun 9 §:n mukaisesta säästöva- paasta, eikä tähän lomaan näin ollen sovelleta, mitä säästövapaan korvaamisesta määrätään.

31.7.2022 asti kuuluu seuraavasti:

5 Äitiys- ja isyysvapaan ja muun työvapaan vaikutus vuosiloman anta- miseen

Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyys- vapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän kohdissa 1-4 tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa 6 kuu- kauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymisestä. Muun työvapaan ajaksi vuosiloma voidaan vahvistaa.

Soveltamisohje:

Mikäli työntekijälle on myönnetty muu pitkäaikainen työloma kuin äitiys- tai isyysvapaa, vuosiloma voidaan antaa työloman aikana. Vuosiloma voidaan siten antaa myös vanhempainvapaan ja hoito- vapaan aikana. Tällöin vuosiloma-aika ei pidennä vanhempain-

/hoitovapaata.

Ellei tämän kohdan 4 alakohtien 2 tai 3 perusteella ole toisin sovittu, vuosiloma on annettava viimeistään lomavuotta seuraavana kalen- terivuonna 30.4. mennessä, vaikka työntekijä olisikin esimerkiksi vanhempainvapaalla, hoitovapaalla, opintovapaalla tai harkinnan- varaisella työlomalla. Tällöin työloma keskeytetään vuosiloman ajaksi.

Vahvistettu, mutta työkyvyttömyyden johdosta siirretty vuosiloma annetaan tämän luvun 10 §:n mukaisesti.

1.8.2022 alkaen kuuluu seuraavasti:

5 Työvapaan vaikutus vuosiloman antamiseen

Vuosiloman sijoittamisessa työntekijän vapaajaksolle noudatetaan vuosilo- malain 24 §:ää.

6 Työntekijöiden kuuleminen vuosiloman ajankohdasta

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipi- teensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Soveltamisohje:

Vuosilomien ajankohtaa on, mikäli mahdollista, vuoroteltava sopi- vasti eri työntekijöiden kesken.

Mikäli työntekijä on loman ajankohtaa määrättäessä sairauslomalla ja sairausloman tiedetään työnantajalle toimitetun lääkärintodistuk- sen mukaan jatkuvan koko sen ajan, johon työnantaja aikoo vah- vistaa vuosiloman tai sen osan, työnantajan on varatessaan työn- tekijälle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta sa- malla kehotettava työntekijää ilmoittamaan, haluaako hän vuosilo- man vahvistettavaksi työkyvyttömyysaikaan vai siirrettäväksi tä- män luvun 10 §:n määräysten mukaisesti.

7 Vuosiloman alkaminen vapaapäivänä

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alka- vaksi työntekijän työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä, jos tämä joh- taa lomapäivien vähenemiseen.

8 § Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen‌

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työnte- kijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdol- lista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin il- moitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Soveltamisohje:

Sairastumisen vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohdan ilmoittami- sesta määrätään jäljempänä 10 §:n kohdassa 5.

9 § Vuosiloman säästäminen‌

Työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan vuosittain ansaitse- mistaan vuosilomapäivistä pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jäl- keen säästövapaana, mikäli asiasta sovitaan työntekijän ja työnantajan edusta- xxx xxxxxx. Säästövapaa annetaan työntekijän ja työnantajan edustajan sopi- mana aikana. Työajan muuttuessa olennaisesti tai työntekijän joutuessa lo- mautetuksi toistaiseksi maksetaan jokaiselta pitämättä jääneeltä säästövapaa- päivältä korvaus, joka lasketaan ennen muutosta voimassa olleen varsinaisen palkan perusteella jäljempänä 13 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Yleensä on tarkoituksenmukaista, että säästövapaasta ja xxxxxx- xxxxxxxxxx mukaan sen antamisen ajankohdasta sovitaan samalla, kun työnantaja vahvistaa kesäloman tämän luvun 7 §:n määräys- ten mukaisesti.

Jos henkilö säästää sellaista vuosilomaa, jonka palkka määräytyy tämän luvun 11 §:n kohdan 2 mukaisesti, niin pitäessään ko. sääs- tövapaata tai maksettaessa säästövapaasta edellä tässä pykä- lässä tarkoitettu korvaus, säästövapaan ajalta maksettava palkka maksetaan 11 §:n kohdan 2 mukaan määräytyneen keskimääräi- sen työaikaprosentin mukaan ja lasketaan säästövapaalle lähtö- hetken tai korvauksen laskemisajankohdan täydestä palkasta.

10 § Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta‌

1 Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa tai aikana

Jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työ- kyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisem- pään ajankohtaan, mikäli työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Työntekijällä on vastaava oikeus loman tai säästövapaan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Soveltamisohje:

Muuttuneita 10 §:n määräyksiä sovelletaan 1.4.2014 alkaen siitä riippumatta, minkä lomanmääräytymisvuoden lomasta on kysy- mys.

2 Selvitys työkyvyttömyydestä

Työnantajan vaatimuksesta työntekijä on velvollinen esittämään lääkärinto- distuksen tai työnantajan harkinnan mukaan muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään (terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todis- tus).

Soveltamisohje:

Kohdassa 2 tarkoitetun selvityksen toimittaminen työnantajalle en- nen loman alkamista tai kohdassa 1 määrätyssä ajassa katsotaan pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan.

3 Vuosiloman antaminen siirtotapauksissa

Edellä kohdan 1 perusteella siirretyt kesälomaan kuuluvat vuosilomapäivät annetaan lomakauden loppuun mennessä ja talviloma ennen seuraavan lo- makauden alkua. Jos siirretyn loman antaminen ei ole mahdollista edellä sanotun mukaisesti, niin siirretty loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, ellei työnantajan ja työntekijän kesken

sovita loman antamisesta tätä ennen. Loma annetaan kuitenkin viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

4 Lomakorvaus siirretystä lomasta

Jos siirretyn loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jääneestä lomasta maksetaan lomakorvaus tämän luvun 13 §:n mukaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken sovita kesäloman antamisesta tämän luvun 7 §:n kohdan 4 alakohdan 2 tai 3 mukaisesti.

5 Siirretyn loman ajankohdan ilmoittaminen

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

11 § Vuosilomapalkka‌

1 Vuosiloma-ajan palkka

Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan varsinainen kuukausipalkka.

Soveltamisohje:

Vuosilomapalkka määräytyy pääsääntöisesti lomallelähtöhetken eli ensimmäisen vuosilomapäivän varsinaisen palkan perusteella. Työntekijä kuuluu kuukausipalkkaa saavien ryhmään, jos hän on vuosilomansa alkaessa kuukausipalkalla. Mikäli palkka kuitenkin muuttuu vuosiloman aikana esimerkiksi yleiskorotuksen tai työteh- tävän muutoksen takia, vuosilomapalkka muuttuu vastaavasti.

2 Vuosiloma-ajan palkka työajan ja palkan muuttuessa

Mikäli työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttu- neet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuoden pää- tyttyä ennen vuosiloman alkamista, päättyneeltä lomanmääräytymisvuo- delta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkan perusteena oleva kuukausi- palkka määräytyy kertomalla lomallelähtöhetken täysi varsinainen kuukau- sipalkka lomanmääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla.

Soveltamisohje:

Pykälän kohdan 2 määräystä sovelletaan lomanmääräytymisvuo- delta 2013-2014 ja sen jälkeen ansaittuun vuosilomaan. Tätä en- nen ansaitun vuosiloman vuosilomapalkka maksetaan kohdan 1 mukaan.

Määräystä sovelletaan niissä tilanteissa, joissa työajan muutok- sesta ja siten myös kuukausipalkan määrästä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Tällaiset työaikamuutokset liittyvät mm. osa- aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaiselle sai- rauslomalle tai osittaiselle hoitovapaalle siirtymiseen taikka muu- toin työntekijän omaan pyyntöön perustuvaan osa-aikatyön tekemi- seen. Määräystä sovelletaan myös silloin, kun työntekijä osa-ai- kaistetaan. Sen sijaan työajan lyhennyksenä toteutettavaan lomau- tukseen määräystä ei sovelleta, vaan vuosilomapalkka määräytyy kohdan 1 mukaisesti.

Työntekijän vuosilomapalkka määräytyy kohdan 2 mukaisesti sil- loin kun työaika lisääntyy tai vähenee, ja vastaavasti palkka muut- tuu. Pelkästään työntekijän peruspalkan (esim. yleiskorotukset tai palkkaryhmittelyn muuttuminen) tai pelkästään työaikamuodon muutokset (esim. yleistyöajan muuttuminen toimistotyöajaksi) eivät johda kohdan 2 soveltamiseen.

Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat vuosiloman antamisesta tä- män luvun 7 §:n kohdan 4 sanotulla tavalla lomanmääräytymisvuo- den kuluessa, vuosilomapalkka korjataan vastaamaan edellä koh- dan 2 mukaista palkkaa, mikäli työntekijän työaikaprosentti ja palkka muuttuvat ko. lomanmääräytymisvuoden aikana.

3 Kutsuttaessa työhön tulevan vuosiloma-ajan palkka

Sellaiselle työntekijälle, jolle palkka maksetaan tämän työehtosopimuksen II luvun 3 §:n kohdan 2 alakohdan b) Kutsuttaessa työhön tulevat mukaisena tuntipalkkana ja jolle kertyy vuosilomaa kaikilta työsuhteeseen sisältyviltä kuukausilta, vuosiloma-ajan palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden ai- kana kuukausittain keskimäärin maksetun palkan perusteella.

Soveltamisohje:

Jos kaikki työsuhteeseen sisältyvät kuukaudet eivät ole täysiä lo- manmääräytymiskuukausia, loma-ajan palkka maksetaan tämän luvun 12 §:n mukaisena prosenttikorvauksena.

4 Vuosilomapalkan lisäys

Niiden työntekijöiden, joiden työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana teh- tyä sunnuntai-, ilta- tai yötyötä tai vuorotyössä säännöllisenä työaikana teh- tyjä ilta- tai yövuoroja, vuosiloman päiväpalkkaan lasketaan näistä työajoista maksettujen rahakorvausten mukainen lisäys. Vuosilomapalkkaa korote- taan tällöin prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosent- tia edellisenä lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntai-, ilta- ja yötyöstä sekä vuorotyössä ilta- ja yövuoroista

maksetut rahakorvaukset ovat edellisenä lomanmääräytymisvuonna mak- setusta varsinaisesta palkasta. Korotus on enintään 35 prosenttia.

Lisäys maksetaan koko vuosiloma-ajalta eikä pelkästään lomapäiviksi luet- tavilta päiviltä.

Soveltamisohje:

Kun työsuhde on alkanut kesken lomanmääräytymisvuoden, käy- tetään laskennassa niiden kuukausien työaikakorvauksia ja varsi- naista palkkaa, jotka työsuhde on kestänyt ko. lomanmääräytymis- vuonna. Vastaavasti toimitaan lomanmääräytymisvuoden keskey- dyttyä työvapaan vuoksi, jolloin käytetään niitä kuukausia joina työntekijä on ollut työssä.

5 Vuosilomapalkan lisäys lomakorvaukseen

Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan edellä kohdan 3 mukaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja työai- kakorvauksia ja varsinaista palkkaa, jona työsuhde päättyy.

Soveltamisohje:

Oikeus kohdissa 4 ja 5 mainittuun vuosilomapalkan lisäykseen rat- kaistaan lomalle lähtöhetken tai työsuhteen päättymishetken tilan- teen mukaan. Lisäystä ei siten suoriteta, jos työntekijä on vuosilo- malle lähtiessään sellaisessa tehtävässä, jossa säännölliseen työ- aikaan ei sisälly edellä tarkoitettua työtä. Työntekijällä on kuitenkin edellisestä poiketen oikeus ko. lisäykseen, jos hän työn kausiluon- toisuuden vuoksi suorittaa lisään oikeuttavaa työtä muulloin kuin xxxxxxx lähtiessään. Korotusprosenttia laskettaessa ei oteta huomi- oon vuosiloman, työloman ja muulta työsuhteen keskeytyksen ajalta mahdollisesti maksettuja tässä tarkoitettuja palkanlisiä.

Lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettuun varsinaiseen palk- kaan kuuluu myös sairaus- ja vuosiloma-ajan varsinainen palkka. Lisäys maksetaan koko vuosiloma-ajalta eikä pelkästään lomapäi- viksi luettavilta päiviltä.

12 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa‌

1 Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka, harvoin työssä olevat

Työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuo- den aikana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, että tästä syystä vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, suo- ritetaan vuosilomapalkkana 9 prosenttia hänelle työssäolon ajalta makse- tusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa

korotusta. Jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, suoritetaan vuosilomapalkkana 11,5 prosenttia tämän momentin mukaan määräytyvästä palkasta.

Soveltamisohje:

Tällaisen työskentelyn tulee perustua työsopimukseen. Pelkästään se seikka, että työntekijä on tosiasiallisesti tehnyt työtä harvoina päivinä (esimerkiksi sairausloman tms. syyn vuoksi) tai työsuhde on alkanut niin, ettei kuukaudesta ole muodostunut täyttä loman- määräytymiskuukautta, ei johda tämän momentin soveltamiseen.

Jos työntekijän työsuhde kestää kalenterikuukauden aikana yhtä- jaksoisesti vähintään 16 työpäivää ja hän on sinä aikana työssä vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää, hän ansaitsee vuosilomapäi- viä tämän luvun 5 §:n mukaisesti. Ansaituilta vuosilomapäiviltä hä- nelle vahvistetaan vuosiloma, jonka ajalta maksetaan vuosiloma- ajan palkan sijaan tässä kohdassa (1) tarkoitettu lomakorvaus. Lo- maraha maksetaan vain ansaittujen vuosilomapäivien osalta. Niiltä kuukausilta, joilta ei kerry vuosilomapäiviä, ei makseta myöskään lomarahaa.

Sellaisen työntekijän, jolle ei työsopimuksen mukaisen työaikajär- jestelyn perusteella kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuu- kautta, oikeudesta vapaaseen ja vapaan ajalta maksettavaan lo- makorvaukseen, on määräys jäljempänä 14 §:ssä.

2 Vuosilomapalkan laskennalliset korjaukset

Jos kohdassa 1 tarkoitettu, harvoin työssä oleva työntekijä on lomanmää- räytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä

31.7.2022 asti kuuluu seuraavasti:

a) äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempainvapaan, työsopimuslain 4 luvun 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan tai lain 4 luvun 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi

1.8.2022 alkaen kuuluu seuraavasti:

a) työsopimuslain 4 luvun 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan tai lain 4 luvun 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi

b) sairauden tai tapaturman vuoksi

c) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuk- sen vuoksi

d) sairauden leviämisen ehkäisemiseksi annetun viranomaisen määräyk- sen vuoksi

e) lomauttamisen vuoksi

Lomapalkan perusteena olevan palkkasummaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta maksettu palkka, kuitenkin alakohdissa b) ja c) tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteripäivän ajalta ja alakohdan e) tarkoittamassa tapauksessa 42 kalenteripäivän ajalta.

Soveltamisohje:

Työntekijälle maksetaan vuosiloma-ajalta edellä kodassa a) mai- nittu 9 tai 11,5 prosentin lomakorvaus, jonka määrää laskettaessa otetaan huomioon sekä vajaiden että täysien lomanmääräytymis- kuukausien ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka.

3 Poissaoloajan palkan laskeminen

Edellä kohdassa 2 tarkoitettu poissaoloajan palkka lasketaan työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keski- määräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

4 Lomapalkan ja lomakorvauksen yhdistäminen

Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomaa tämän luvun 5 §:n mukaan ja osan vuotta kuulunut jäljempänä 14 §:ssä tarkoitetun vapaan piiriin, loman ja vapaan ajalta määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen.

13 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä‌

1 Lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada lomakorvaus edellä 5

§:n mukaan ansaituilta, pitämättömiltä vuosilomapäiviltä. Lomakorvaus las- ketaan jakamalla lomakorvauksen laskemisajankohdan varsinainen kuu- kausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla se pitämättömien vuosilomapäivien lukumäärällä. Lomakorvaukseen maksetaan myös lomaraha jäljempänä 15

§:n mukaisesti. Niiden vuosiloma- ja säästövapaapäivien osalta, joiden vuo- silomapalkka määräytyy edellä 4 §:n kohdan 2 mukaisesti, edellä sanottu kuukausipalkka lasketaan lomakorvauksen laskemisajankohdan täydestä varsinaisesta kuukausipalkasta 4 §:n kohdassa 2 tarkoitetun keskimääräi- sen työaikaprosentin mukaan.

Soveltamisohje:

Lomakorvausta laskettaessa pitämättömien lomapäivien luku- määrä katsotaan taulukoiden 1-3 riviltä B.

Lomakorvaukseen maksetaan 15 §:n mukainen lomaraha ansai- tuilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Lomakorvaukseen maksetaan myös mahdollinen vuosilomapalkan lisäys. Ks. työaika- korvauksien vaikutuksesta lomakorvaukseen edellä 4 §:n kohta 5.

Lomakorvaus maksetaan myös jokaiselta pitämättä jääneeltä säästövapaapäivältä. Tähän lomakorvaukseen ei makseta lomara- haa.

Pykälän kohdan 1 viimeisen virkkeen määräystä sovelletaan lo- manmääräytymisvuodelta 2013-2014 ja sen jälkeen ansaittuun vuosilomaan.

2 Yhdistämismääräys lomakorvausta maksettaessa

Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työsuhteessa yhtäjaksoisesti yhteensä vähintään 16 kalenteripäivää ja näihin päiviin on sisältynyt 35 työtuntia tai 14 työpäivää eikä hän tämän työ- suhteen ajalta ole saanut xxxxx tai korvausta siitä, luetaan tämä aika loma- korvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi, jolta maksetaan myös lomaraha. Luvaton poissaolo ja lakko vähennetään 16:ta kalenteripäivää laskettaessa.

3 Lomakorvaus työsuhteen päättyessä, prosenttiperusteinen vuosilo- mapalkka

Työntekijälle, jolle ei kerry vuosilomaa tämän luvun 3 §:n perusteella, suori- tetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työ- suhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 prosenttia hänelle edellä 12 §:n kohdan 1 mukaan lasketusta palkasta siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomakorvausta.

14 § Vapaan ansainta‌

1 Oikeus vapaaseen

Työntekijällä, jolle ei työsopimuksen mukaisen työaikajärjestelyn perusteella kerry yhtään täyttä edellä 3 §:ssä tarkoitettua lomanmääräytymiskuukautta eikä siten synny oikeutta vuosilomaan, on työsuhteen kestäessä oikeus ha- lutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Soveltamisohje:

Oikeus vapaan saamiseen perustuu vuosilomalain 8 §:ään.

2 Vapaan antaminen

Työntekijän on ennen lomakauden alkua ilmoitettava työnantajalle halus- taan käyttää vapaata. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin mitä edellä 7, 8 ja 10 §:ssä on vuosiloman antamisesta määrätty.

31.7.2022 asti kuuluu seuraavasti:

3 Lomakorvauksen laskeminen vapaaseen oikeutetulle

Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, hänelle edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun otta- matta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos työntekijä on ollut estyneenä tekemästä työtä äitiys-, erityisäi- tiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena ole- vaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka edellä 12 §:n kohdan 2 mukaisesti laskettuna sekä siltä ajalta maksettu palkka.

1.8.2022 alkaen kuuluu seuraavasti

3 Lomakorvauksen laskeminen vapaaseen oikeutetulle

Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, hänelle edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun otta- matta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos työntekijä on ollut estyneenä tekemästä työtä erityisraskaus- raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena ole- vaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka edellä 12 §:n kohdan 2 mukaisesti laskettuna sekä siltä ajalta maksettu palkka.

4 Lomakorvauksen maksaminen

Työntekijälle, joka käyttää oikeuttaan vapaaseen, maksetaan edellä koh- dassa 3 tarkoitettu lomakorvaus vapaan yhteydessä siten kuin vuosiloma- palkan maksamisesta on jäljempänä 16 §:n kohdassa 1 määrätty. Muutoin lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

5 Vapaaseen oikeutetun lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Tässä pykälässä tarkoitettujen vähän työtä tekevien työntekijöiden lomakor- vaus työsuhteen päättyessä määräytyy edellä 12 §:n kohdan 3 mukaisesti.

15 § Lomaraha‌

1 Lomarahan suuruus

Xxxxxxxx määräytyy työntekijän tämän luvun 5 § kohdan 3 perusteella an- saitsemien täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän mukaisesti. Lomarahan suuruus on jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden

– 6 prosenttia, kun loma määräytyy taulukon 1 mukaisesti

– 5 prosenttia, kun loma määräytyy taulukon 2 mukaisesti

– 4 prosenttia, kun loma määräytyy taulukon 3 mukaisesti.

Lomaraha lasketaan lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsi- naisesta kuukausipalkasta.

Soveltamisohje:

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kuukausi, jolta työntekijälle on edellä 3 §:n perusteella kertynyt vuosilomapäiviä. Laskentaperusteena on työntekijälle heinäkuulta tosiasiallisesti määräytyvä varsinainen kuukausipalkka eli laskentaperusteena ei käytetä tämän luvun 4 §:n kohdan 2 mukaan määräytyvää vuosilo- mapalkkaa.

2 Lomarahan laskeminen

Jos heinäkuun aikana on palkaton työssäolon keskeytys tai osapalkkainen sairausloma, lomaraha lasketaan sen varsinaisen kuukausipalkan mukaan, jonka työntekijä olisi koko heinäkuun työssä ollessaan ansainnut. Mikäli työ- suhde on päättynyt ennen heinäkuun palkanmaksuajankohtaa, lomaraha lasketaan työsuhteen päättymistä edeltävän täyden kalenterikuukauden varsinaisesta kuukausipalkasta tai jos tällaista kuukautta ei ole, siitä kuu- kausipalkasta, jonka työntekijä olisi mainitun kuukauden työsuhteessa olles- saan ansainnut.

3 Lomarahan epääminen

Xxxxxxxxx ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan pää- tyttyä ollut lakossa tai muuten työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Lomarahaa ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos työntekijä jättää irtisanomisajan noudattamatta, työntekijä purkaa määräaikaisen työ- suhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai työsuhde puretaan tai työsuhde pur- kautuu.

Soveltamisohje:

Koeaikapurku ei ole tässä momentissa tarkoitettu peruste lomara- han epäämiselle.

Vähennettävän lomarahan määrä lasketaan seuraavasta kaa- vasta:

lomanosaan sisältyvät vuosilomapäivät		lomarahan
taulukon rivin B mukainen vuosiloman koko pituus	x	kokomaismäärä

4 Lomaraha tuntipalkkaisesta kuukausipalkkaiseksi siirryttäessä

Mikäli tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen piiristä tämän sopi- muksen piiriin siirtyneellä työntekijällä on vielä lomaa jäljellä, maksetaan hä- nelle pitämättä olevan loman osan lomaraha elokuun palkanmaksun yhtey- dessä tai jos siirtyminen tapahtuu myöhemmin, siirtymistä seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä.

16 § Vuosilomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen maksaminen‌

1 Vuosilomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan tavanmukaisena pal- kanmaksupäivänä tai työntekijän pyynnöstä ennen loman alkamista.

2 Lomarahan maksaminen

Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Ks. jäljempänä luku VIII 3 § Paikallinen sopiminen.

Jos työsuhde päättyy ennen elokuun palkanmaksun ajankohtaa, lomaraha maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.

3 Lomaraha ja xxxxxxxxxxx kuolemantapauksessa

Työsuhteen päättyessä kuoleman vuoksi xxxxxxxx ja lomakorvaus xxxxx- xxxx kuolinpesälle.

V TYÖLOMA‌

1 § Työ-/sairausloma‌

1 Työ-/sairausloma, oikeus saada

Työntekijällä on oikeus saada työlomaa (sairauslomaa), jos hän on sairau- desta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi esty- nyt hoitamasta työtään.

Soveltamisohje:

Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koske- vasta sopimuksesta säädetään työsopimuslain 2 luvun 11 a §:ssä sekä sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä. Em. sopimuksen pe- rusteella osa-aikatyötä tekevään työntekijään sovelletaan osa-ai- katyötä koskevia sopimusmääräyksiä.

2 Todistus työkyvyttömyydestä

Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyt- tömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään 3 päivää tai työnantajan tekemän päätöksen perusteella pitemmänkin aikaa kestävän työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodis- tuksen esittämistä näissäkin tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi. Mikäli edellytettyä lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon ku- luessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä, sairausloman ensim- mäinen päivä on palkaton.

Soveltamisohje:

Työntekijän on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärintodis- tus ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijä ei menetä sairausajan ensimmäisen päivän palkkaa, mikäli lääkärintodistuksen viipymi- nen aiheutuu hyväksyttävästä syystä.

3 Sairausloman myöntäminen

Sairausloma myönnetään ilman eri hakemusta työnantajalle toimitetussa lääkärintodistuksessa mainituksi tai muulla edellä kohdassa 2 mainitulla ta- valla selvitetyksi ajaksi.

Soveltamisohje:

Työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa syntyy, kun työntekijällä on sellainen sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työ-

kyvyttömyys, mikä alentaa hänen työkykyään siinä määrin, ettei hän voi tehdä työsopimuksensa mukaista työtä eikä sairausajan palkanmaksulle ole muita jäljempänä tässä luvussa määrättyjä es- teitä.

Saadakseen sairausajan palkkaetuja työntekijän on esittävä työn- antajalle riittävän luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Työn- tekijän esittämän selvityksen perusteella työnantaja arvioi työnteki- jän työkyvyttömyyden. Jos lääkäri on kirjoittanut työntekijälle pel- kästään todistuksen tutkimuksiin osallistumisesta tai todistuksen il- man työkyvyttömyyden osoittavaa diagnoosia tai ICD 10 -tautiluoki- tuskoodia, ei työntekijälle synny oikeutta palkalliseen poissaoloon. Jos lääkäri on kirjoittanut työkyvyttömyystodistuksen taannehti- vasti, hänen pitää perustella todistuksen taannehtivuus.

Pääsääntöisesti sairausloma myönnetään lääkärintodistuksen mu- kaan, josta työnantaja voi poiketa perustellusta syystä. Lääkärinto- distus on kuitenkin vain asiantuntijan lausunto, jossa lääkäri tutki- muksensa jälkeen tekee arvion työntekijän työkyvystä. Mikäli käy ilmi, ettei työntekijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ollut työky- vytön, esimerkiksi hän on ollut samankaltaisessa työssä ko. ai- kana, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan.

Mikäli lääkärintodistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää työntekijän osoit- tamansa lääkärintarkastukseen.

Työntekijä on oikeutettu saamaan sairauslomaa äkillisen hammas- sairauden johdosta työajalle sattuvan hoitotoimenpiteen ajaksi, jos äkillinen hammassairaus vaatii samana päivänä tai saman työvuo- ron aikana annettavaa hoitoa, eikä työntekijä voi saada hoitoa työ- ajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

2 § Sairausloma-ajan palkka‌

1 Palkallinen sairausloma

Työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa enintään 60 kalenteripäivän ajalta ja sen jäl- keen kaksi kolmasosaa (⅔) varsinaisesta palkastaan enintään 120 kalente- ripäivän ajalta. Jos työntekijälle on jo maksettu sairausajan palkkaa yh- teensä 180 kalenteripäivän ajalta kalenterivuoden aikana, työntekijän on sitä seuraavana kalenterivuotena palattava työhön vähintään 30 kalenteripäi- väksi, jotta uusi sairausajan palkanmaksujakso voisi alkaa.

2 Sairausajan palkallisuuden edellytykset

Edellytyksenä 1 momentin sairausloma-ajan palkan saamiselle on, että työ- suhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähin- tään 60 kalenteripäivää. Jos työntekijän työsuhde ei ole jatkunut 60 kalen- teripäivää ennen sairausloman alkamista, hänellä on oikeus saman kalen- terivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 14 ka- lenteripäivän ajalta, jonka jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja.

Soveltamisohje:

Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan em. karenssiaikojen osalta erikseen. Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan pidempiä palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan.

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän oikeus sairauslomaan on sama kuin täyttä työaikaa tekevän.

3 Palkanmaksun päättyminen, sairausloma

Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssäolo.

Soveltamisohje:

Merkitystä ei ole sillä, onko työkyvyttömyyden aiheuttajana sama vai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimer- kiksi vuosiloma, määräaikainen kuntoutustuki (määräaikainen työ- kyvyttömyyseläke) tai eläkelaitoksen kustantama työkokeilu, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssäolo.

4 Sairausajan päiväpalkan korotus

Jos työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, koro- tetaan sairausajan päiväpalkkaa edellä IV luvun 11 §:n kohdan 4 mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, jossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus.

Soveltamisohje:

Mikäli työsuhde on alkanut 31.3. jälkeen, sunnuntaityölisää ei mak- seta sairausajan palkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun al- kua.

5 Työkyvyttömyys, tahallisuus

Sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttö- myyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

6 Työansion menetys, sairausloma

Mikäli työntekijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustan- nuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 51 §:ssä mainittua hoitotukea. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauk- sen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysy- myksessä olevan sairausloman aiheuttajana.

7 Tartuntataudit

Työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n tai 63 §:n perus- teella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa an- siotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa si- ten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta.

8 Palkallisen sairausloman päättyminen

Mikäli työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki on myönnetty työntekijälle siten, että se alkaa ennen, kuin työntekijän ehdoton oikeus pal- kalliseen sairauslomaan on kohdan 1 mukaan päättynyt, päättyy työntekijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan kohdasta 1 poiketen työkyvyttö- myyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen alkamiseen.

Soveltamisohje:

Työntekijän eläkelain (395/2006) 117 §:ssä ovat säännökset takau- tuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan maksamisesta hakemuksesta työnantajalle, jos työnantaja on sa- malta ajalta maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa. Eläkettä tai kuntoutusrahaa ei makseta työnantajalle siltä ajalta kuin eläke on suoritettava sairausvakuutusrahastolle eikä silloin, kun työnan- taja on saanut korvauksen maksamastaan palkasta muun lain no- jalla. Eläke maksetaan työnantajalle kuitenkin vain sillä edellytyk- sellä, että eläkkeen maksamista koskeva ilmoitus on tehty eläkelai- tokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

3 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko‌

Sairausajan palkka voidaan maksaa edellä 2 §:n kohdan 6 estämättä täysimää- räisenä, jos työkyvyttömyyden syynä on rikoksella aiheutettu henkilövahinko,

jonka johdosta työnantajalla on oikeus saada rikosvahinkolain (1204/2005) no- jalla palkkaa vastaava korvaus. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että asi- anomistaja on ilmoittanut rikoksesta poliisille, vaatinut syytteen nostamista tai esittänyt asiassa rangaistusvaatimuksen, eikä tätä toimenpidettä ole asian- omistajarikoksen osalta myöhemmin peruutettu. Sairausajan palkka peritään takaisin, mikäli työnantajalle ei työntekijän laiminlyönnin vuoksi makseta edellä mainitun lain mukaista korvausta.

Soveltamisohje:

Jos työkyvyttömyyden aiheuttanut rikos on kohdistunut työnteki- jään työtehtävissä ja niihin liittyen esimerkiksi potilas, hoidettava tai asiakas pahoinpitelee häntä hoitavaa työntekijää, sairausajan palkka maksetaan seuraavan 4 §:n mukaan. Rikosvahinkolakia ei tällöin sovelleta, koska tapaturmavakuutuslaki on ensisijainen.

Työntekijällä on oikeus saada rikoksen johdosta aiheutuneesta työ- kyvyttömyydestä sairausvakuuslain mukaista päivärahaa ja rikos- vahinkolain mukaista korvausta.

Tämän vuoksi työnantajan tulee hakea korvauksia sekä Kansaelä- kelaitokselta että valtiokonttorilta (molemmat hakemukset voidaan jättää Kansaneläkelaitokselle).

4 § Työtapaturma ja ammattitauti‌

1 Työtapaturma ja ammattitauti, palkallinen sairausloma

Jos työkyvyttömyys johtuu työtehtävissä sattuneesta tapaturmavakuutus- lainsäädännössä tarkoitetusta työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sai- raudesta, ammattitaudista taikka työtehtävistä johtuneesta väkivallasta, työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa enintään 120 kalente- ripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa (⅔) varsinaisesta palkastaan enintään 120 kalenteripäivän ajalta.

2 Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan sovelletaan edellä 2 §:n kohdan 4 ja 6 määräyksiä, mutta ei sovelleta 2 §:n kohdassa 2 asetettuja edellytyksiä.

Soveltamisohje:

Palkka maksetaan saman tapaturman johdosta vain kerran (enin- tään 120 + 120 kalenteripäivää).

Työtapaturman tai ammattitaudin johdosta myönnetty sairasloma ei vähennä työntekijän oikeutta saada muun sairauden, vian tai vamman johdosta sairausloman palkkaetuja 2 §:n perusteella.

3 Palkkaennakko työtapaturmissa

Työnantaja voi päättää, että tämän pykälän mukaista palkkaa maksetaan ennakkona ennen kuin työtapaturmakorvausta koskeva asia on lainvoimai- sella päätöksellä ratkaistu.

4 Kuittausoikeus, työtapaturma

Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta korvausta tapaturmavakuutuslain- säädännön perusteella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, määräy- tyy oikeus sairausajan palkkaan edellä 2 §:n mukaan.

Mikäli oikeutta sairausajan palkkaan ei tällöin ole tai palkka on pienempi, kuin ennakkona maksettu palkka, työntekijä on velvollinen maksamaan en- nakon tai sairausajan palkan ylittävän osan siitä takaisin. Takaisinmaksu voidaan toteuttaa suorittamalla työntekijän palkasta työsopimuslain mukai- nen kuittaus.

Soveltamisohje:

Palkkaa on oikeus saada kunkin työtapaturman tai ammattitaudin osalta erikseen. Kalenterivuoden vaihtuminen ei vaikuta tässä py- kälässä tarkoitettuun sairausajan palkkaan.

Työtapaturman ja ammattitaudin käsite on määritelty tapaturma- vakuutuslaissa ja ammattitautilaissa.

31.7.2022 asti kuuluu seuraavasti:

5 § Äitiysvapaa‌

1 Äitiysvapaan saantioikeus

Työntekijällä on oikeus saada äitiysvapaata siten kuin työsopimuslain 4 lu- vun 1 §:ssä on säädetty.

2 Äitiysvapaan palkallisuus

Työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, joka si- sältää äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää edellyttäen, että

– työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa välittömästi ennen äitiysva- paan alkamista vähintään 6 kuukautta ja

– äitiysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja

– työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausva- kuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synny- tysajasta.

Soveltamisohje:

Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiysvapaan palkkaetuihin.

3 Äitiysvapaan palkan korotus

Äitiysvapaan palkkaan sovelletaan sairausloma-ajan palkkaa koskevaa tä- män luvun 2 §:n kohtaa 4 (sunnuntaityökorotus).

4 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, kokonaissuunnitelman tekeminen

Työnantajalle on ilmoitettava äitiys- ja isyysvapaan sekä vanhempainva- paan pitämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta (ks. TSL 4:3a).

1.8.2022 alkaen kuuluu seuraavasti:

5 § Synnyttävän vanhemman oikeus vapaaseen‌

1 Oikeus vapaaseen

Synnyttävällä työntekijällä on oikeus saada perhevapaita siten kuin työsopi- muslain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty.

2 Vapaan palkallisuus

Synnyttävällä vanhemmalla on oikeus saada varsinainen palkkansa ajan- jaksolta, joka sisältää raskausvapaan alusta lukien 72 ensimmäistä arkipäi- vää edellyttäen, että

– työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa välittömästi ennen vapaan alkamista vähintään 6 kuukautta ja

– vapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alka- mista ja

– työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausva- kuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synny- tysajasta.

Soveltamisohje:

Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus raskaus- ja van- hempainvapaan palkkaetuihin.

3 Vanhempainvapaan palkan korotus

Palkkaan sovelletaan sairausloma-ajan palkkaa koskevaa tämän luvun 2

§:n kohtaa 4 (sunnuntaityökorotus).

4 Raskaus- ja vanhempainvapaa, kokonaissuunnitelman tekeminen

Työnantajalle on ilmoitettava raskaus- ja vanhempainvapaan pitämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta (ks. TSL 4:3a).

31.7.2022 asti kuuluu seuraavasti:

6 § Äitiys- ja isyysraha sekä sairauspäiväraha‌

1 Päiväraha, työnantajan oikeus

Työnantajalla on oikeus saada sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan ja edellä tämän luvun 2 §:n kohdassa 7 tarkoitetun tartuntatautilain (1227/2016) mu- kaisen poissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutus- lain mukaisesta päivärahasta, äitiys- ja isyysrahasta sekä tartuntatautilain mukaisista korvauksista.

Soveltamisohje:

Jos päivä-, äitiys- tai isyysrahaa on jostakin syystä suoritettu työn- tekijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vä- hennetään palkkausta sairaus-, äitiys- tai isyysrahan määrällä.

Jos työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain päivärahaa vastaavaa etuutta taikka äitiys- tai isyysrahaa muun valtion sosiaa- liturvasta, vähennetään sairausajan palkkaa sekä äitiys- ja isyys- vapaa-ajan palkkaa tämän etuuden määrällä. Työntekijä on velvol- linen selvittämään työnantajalle hänelle vieraasta valtiosta makset- tavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaikutusta työnantajan pal- kanmaksuvelvollisuuteen.

2 Päivärahan hakemisen laiminlyönti

Saadakseen sairausloman sekä äitiys- ja isyysvapaa-ajalta palkkaetuja työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan sekä äitiys- ja isyysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnan- taja menettää työntekijän laiminlyönnin seurauksena sille kuuluvan etuuden, tämän luvun 2, 4, 5 ja 7 §:n mukaisia palkkaetuja vähennetään palkkaa me- netystä vastaavalla määrällä.