OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020
1. YLEISTÄ
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.
Savonia visio 2020 on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu, johon olemme rakentaneet vaikuttavuuden arviointikehikon. Strategiakauden ensimmäisellä puoliskolla visiota on juurrutettu läpi Savonian. Vaikuttavuutta on todennettu xxxxxxxxxxxx.xxxxxxx.xx sivuston avulla.
Strategiakauden toisella puoliskolla keskitytään vaikuttavuusmekanismien parempaan ymmärtämiseen. Vaikuttavuutta tuodaan laajasti ja monipuolisesti esille esimerkkitapausten avulla. Vaikuttavuus kytketään samalla YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen (Agenda 2030). Yritysyhteisytyöhön liittyvissä case- kuvauksissa kerromme lyhyesti mitä teimme ja mitä olivat tulokset. Lisäksi työelämän kumppanit antavat omat lausuntonsa. Vaikuttavuutta (ml. Agenda 2030-tavoitteet) kuvataan myös opiskelijoiden uratarinoiden kautta.
Savonia on käynnistänyt TKI-toiminnan vaikuttavuutta analysoivan, kuvaavan ja arvioivan mallin rakentamisen. Vaikuttavuuden kuvaamiseksi käynnissä olevista hankkeista määritellään Horizon Eurooppa ohjelmaluonnoksen periaatteita mukaillen niiden taustalla olevat yhteiskunnalliset haasteet, missio ratkaisujen löytämiseksi sekä saavutetut/odotetut konkreettiset tulokset. TKI-hankkeiden haasteiden määrittelyn viitekehyksinä käytetään YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteita ja ammattikorkeakoululain kuvaamia perustehtäviä. Malli tukee uuden strategian valmistelua ja se otetaan käyttöön myös tulevien hankehakujen arvioinnissa.
2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET
Tavoitetila 2025
Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.
Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.
Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.
Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.
Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.
Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.
Toukokussa 2019 järjestettävät ammattikorkeakoulupäivät pidetään Savoniassa teemalla "Vaikutu". Ohjelmassa näkyvät korkeakoululaitoitosen yhteiset tavoitteet ja päivien yhteydessä aloituskokouksen pitää mm. ammatikorkeakoulujen hallinto- ja talousjohtajien verkosto. Myös tietohallintopälliköt, TK-verkosto ja henkilöstöjohtajat pitävät kokouksiaan, joten Savonian amk-päivät toimivat korkeakoulujen yhteistyöfoorumina.
Savonia on sitoutunut tavoitteeseen kehittää ja laajentaa merkittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Tätä tukeva jatkuvan oppimisen kysyntäperusteinen synergiamalli otetaan käyttöön ja tätä tukevaa toimintojen uudelleenorganisointi on parhaillaan käynnissä. Savonia tavoittelee strategiakauden loppupuolella merkittävää kasvua jatkuvan oppimisen kentässä.
Savonia hyväksyttiin syksyllä 2018 University of the Arctic -verkoston jäseneksi. Verkostoa hyödynnetään etenkin tki-hankkeissa sekä opiskelijaliikkuvuudessa Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina
Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.
Osaamisen vahvistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi Savonia-ammattikorkeakoulu muodostaa yhdessä yliopiston ja toisen asteen oppilaistosten kanssa kolmen koulutusasteen (3KA) kampuksen Savilahteen vuoteen 2020 mennessä. Sopimuspohjaista yhteistyötä tiivistetään Savilahden alueella toimivien tutkimuslaitosten kanssa. Savilahden kampukselle rakennetaan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan oppimis- ja tutkimusympäristö.
Savonia-ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto vahvistavat laaja-alaista koulutusyhteistyötä sekä koulutuksen ja TKI - tukipalvelujen järjestelyjä. Yhteistyön tavoitteena on opintopolkujen sujuvoittaminen ja opintojen työelämärelevanssin lisääminen, TKI-toiminnan alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen ja yhteisten korkeakoulupalvelujen järjestäminen.
Itä- ja Kaakkois-Suomen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan vaikuttavuuden sekä alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi syvennetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Savonia vahvistaa koulutus- ja TKI-toimintaansa strategisella kumppanuudella Shanghai Second Polytechnic Universityn kanssa. Lisäksi painoaloilla on vähintään yksi kansainvälinen strateginen kumppani.
Opistotien tiloista luopuminen on edennyt suunnitellussa aikataulussa niin, että Xxxxxxxxxx toimintojen siirtyminen Savilahden kampukselle alkaa kesällä 2019. Skanska Talonrakennus oy:n kanssa tehdyn esisopimuksen mukaan lopullinen kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään vuoden 2020 lopussa, jolloin myös kaikki Savonian toiminnat ovat siirtyneet Savilahden kampukselle. Lopullinen kauppahinta määräytyy kaavoituksen perusteella.
Savilahden uusien tilojen osalta Savonialla on käytössä ns. hybridimalli, jossa Savonia osin omistaa toimitiloja osakeomistuksen kautta ja osin vuokraa tätä täydentävää lisätilaa pitkillä vuokrasopimuksilla. Uuden kampuksen rakentamisen ulkoseinät ja osa sisätöistä on vastaanotettu tammikuun lopussa 2019 (ns. rakennusvaihe 7). Tavoitteena on, että loput sisärakennustyöt valmistuvat vuoden 2019 aikana vaiheittain, jonka jälkeen alkaa sisätilojen kalustaminen ja varustaminen. Ensimmäiset uudistilat otetaan käyttöön 1.9.2019.
Toimitila- ja kiinteistökulujen määrä on vähentynyt yli 400.000 euroa edellisvuodesta ja noin 700.000 eurolla kahdessa vuodessa, kun Savonia on hankkinut Technopolikselta tiloja osakeostojen kautta omaan omistukseensa.
Savilahden avoin kampus kokoaa yhteen korkeakoulut (UEF ja Savonia), ammatillisen koulutuksen (Sakky), tutkimuslaitokset (GTK, Evira, Työterveyslaitos, THL, VTT) ja alueella toimivat yli 200 yritystä.
Ainutlaatuisen osaamiskeskittymän tavoitteena on lisä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tehdä alueesta
Eurooppalaisittain kiinnostava innovaatiokeskittymä. Esimerkkinä tästä on Kuopio Health osuuskunnan perustaminen; Business Center sekä Digi Center palvelutoiminnot sekä toisaalta älykkäät ratkaisut, esimerkiksi 5G-testiverkon pilotointi terveydenhuollossa. Samoin vesiturvallisuus painoalalla Savilahden toimijoiden yhteistyö edelleen tiivistyy.
4/2019 allekirjoitettiin sopimus Technopolis Kuopion kanssa Savilahden kampukselle sijoittuvista ns. raskaiden erikoistilojen uudistilaratkaisuista. Sopimuksen mukaan erikoistilat ovat valmiina 31.8.2020. Tekniikan ja muotoilun opetus, TKI-toiminta ja liiketoiminta voidaan tällöin järjestää ilman katkoja toiminnassa.
Savonia-ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto ovat sopineet keskenään Itä-Suomen alueen ICT-koulutukseen liittyvästä koulutusyhteistyöstä. Korkeakoulut ovat sopineet tutkinto- ohjelmiin kuuluvien opintojaksojen opetusyhteistyöstä sekä opiskelijoiden sujuvasta siirtymismahdollisuudesta koulutusasteelta toiselle. Vuonna 2018 Itä-Suomen yliopiston opiskelijat suorittivat noin 500 hyväksyttyä opintojaksosuoritusta Savonian tietotekniikan tutkinto-ohjelman opintojaksoille. Vastaavasti Savonian opiskelijoille kertyi noin 100 opintojaksosuoritusta Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintojaksoilla.
Sosiaali- ja terveysalalla yhteistyötä on vahvistettu lääketieteen ja farmakologian osaamista Savonian ja Karelian terveysalan koulutuksissa UEFin tuottamien videoluentojen avulla. Lisäksi on kehitetty yhdessä monialaista simulaatiopedagogiikkaa suursimulaatioiden osalta, jotka mahdollistavat työelämän ja opiskelijoiden yhteisen oppimisen useammalla paikkakunnalla yhtä aikaa. Ensimmäiseen suursimulaatioon osallistui yli 400 opiskelijaa ja ammattilaista Itä-Suomen alueella.
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.
Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.
Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.
Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.
Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.
Savonia-ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.
Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi.
Kansainvälinen kesäkoulu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa on toiminnassa vuonna 2017.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ajasta ja paikasta riippumatonta opintotarjontaa ja toteutusmalleja kehitetään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa.
Vuonna 2018 Savonia pilotoi osassa tekniikan, sosiaali-ja terveysalan, liiketalouden sekä matkailu-ja ravitsemisalan koulutuksia valintatapana hakuaikana verkossa suoritettavaa valintakurssia. Valintakurssin aikana hakijat saavat realistisen kuvan ammattikorkeakouluopinnoista sekä omista opiskeluvalmiuksistaan. Valintakurssimenettelyn tavoitteena oli myös laskea etenkin toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden sekä työelämässä olevien hakijoiden kynnystä hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin.
Alustavien tulosten perusteella valintakurssien kautta valitut opiskelijat ovat aiempaa sitoutuneita opintoihinsa.
Savonia on laajentanut maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen tarjontaansa sekä tätä tukevaa suomi vieraana kielenä koulutustarjontaansa. Savonia tarjoaa A1-C1 tasoisia suomen kielen opintoja laadukkaasti toteutettuina verkko-opintoina valtakunnallisesti. Opintoja on tarjolla myös muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoille CampusOnline-portaalin kautta. Vuonna 2018 Savonia osuus ammattikorkeakoulujen toteuttamasta maahanmuuttajien valmentavan koulutuksesta oli noin 8%.
Osana jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia laajentavaa kehitystyötä Savonia on osallistunut laajasti erikoistumiskoulutusten verkostosuunnitteluun ja toteutukseen. Vuonna 2018 Savonian erikoistumiskoulutuksissa opiskelijat suorittivat yhteensä 1730 opintopistettä mikä vastaa noin 10% osuutta kaikista vuonna 2018 ammattikorkeakouluissa suoritetuista erikoistumiskoulutuksista. Savonialla on merkittävä rooli sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutusten koordinoinnissa, koska se koordinoi kolmea erikoistumiskoulutus kokonaisuutta (Haavahoidon asiantuntija, Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju ja uutena Aivoterveysosaamisen kehittäminen).
Savonia solmi vuonna 2018 yhteistyösopimuksen Isoverstaan kanssa. Isoverstaan jäsenverkostoon kuuluu yli 30 lukiota. Savonia tarjoaa Isoverstaan jäsenoppilaitoksille veloituksetta verkossa toteutettavia amk-tasoisia opintojaksoja. Savonia on lisäksi tiivistänyt yhteistyötä alueen lukioiden kanssa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita opetusyhteistyö Varkauden lukion kanssa.
Osana jatkuvan oppimisen tarjonnan vahvistamista Savonia on profiloitunut vahvava verkko-opintojen toteuttajana. Ammattikorkeakoulujen yhteisessä kesäopintoportaalissa (nykyään CampusOnline) vuonna
2018 kymmenen suosituimman opintojakson joukossa oli seitsemän Savonian tarjoamaa opintojaksoa. Muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat suorittivat kesäopintoportaalissa Savonian opintoja yhteensä 14 945 opintopistettä mikä vastaa noin 27% kaikista portaalin kautta suoritetuista opinnoista.
Savonia on systemaattisesti kehittänyt vuodesta 2014 alkaen sosiaali- ja terveysalan sekä luonnonvara-alan tutkinto-ohjelmien satelliittikoulutusmallia. Toisella alueella toteutettuna vaativa koulutus kyetään toteuttamaan lähellä opiskelijaa ja vahvassa yhteistyössä alueen työelämän kanssa. Alueen toimijoiden (esim. sairaalat, kuntayhtymät) sekä Savonian roolit koulutuksen toteutuksessa määritellään toteutuskohtaisessa sopimuksessa, jonka puitteissa sovitaan mm. käytössä olevista tiloista, opiskelijan ohjaukseen liittyvistä vastuista ja harjoittelupaikoista. Toteutustapa on tuottanut erinomaisia tuloksia opiskelijatyytyväisyyden, opintoihin sitoutumisen sekä työllistymisen näkökulmasta. Savonia on profiloitunut koulutusten kautta maan vahvimpana satelliittikoulutuksia toteuttava ammattikorkeakouluna ja on sitoutunut toimintamallin jatkuvaan parantamiseen myös pedagogisesta näkökulmasta.
Savonia on vahvistanut koulutuksen kansainvälisyyttään lisäämällä englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrää. Tällä hetkellä bachelor-tasoisia tutkinto-ohjelmia on neljä ja master-tasoisia tutkinto-ohjelmia yksi. Uusina englanninkielisinä bachelor-ohjelmina aloitettiin vuonna 2018 Bachelor Degree Programme in Nursing sekä Bachelor of Engineering in Internet of Things. Englanninkielinen kolmelle alalla (sosiaali-ja terveysala, tekniikka, liiketalous) yhteinen Master's Degree Programme in Digital Health toteutetaan kokonaan verkko-opintoina. Englanninkielisen koulutuksen volyymin kasvaessa myös lukukausimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrä on noussut voimakkaasti. Vuoden 2018 lopussa Xxxxxxxxxx opiskeli 59 lukukausimaksuvelvollisuuden piirissä olevaa opiskelijaa. Maksuvelvollisten määrä onkin kasvanut voimakkaasti edellisestä vuodesta.
Savonia mahdollistaa YAMK-tutkinnon suorittamisen kaikilla koulutusvastuidensa mukaisilla koulutusaloilla. Kaikkiaan toteutettavien YAMK-tutkinto-ohjelmien määrä on noin 20 tutkinto-ohjelmaa. Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa aloitettu kolmen koulutusalan (sosiaali-ja terveysala, tekniikka, liiketalous) yhteinen kansainvälinen Digital Health -tutkinto-ohjelma toteutetaan kokonaisuudessaan verkossa englanninkielisenä. Vuonna 2018 Xxxxxxxxxx valmistui ennätyksellisesti 125 YAMK-tutkinnon suorittanutta.
Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia
Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.
Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.
Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa
mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.
Ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että kilpaillun rahoituksen osuus on 20 % liikevaihdosta, josta neljännes kansainvälisistä lähteistä.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.
Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön tki-TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.
Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.
Savonian TKI-toiminnan volyymi on jatkanut kasvuaan strategiassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Hankkeiden kokonaisvolyymi oli 5,7 M?, josta ulkopuolista rahoitusta oli 4,6 M?. Yritysten ostamaa TKI- palvelua toimitettiin tämän lisäksi 0,54 M? arvosta. Savonia jatkoi aktiivista hankevalmistelua onnistuen kasvattamaan vuoden 2018 lopun jälkeen toteutettavan hankesalkun kooksi 17,5 M? (josta ulkopuolista rahoitusta 14,2 M?). Hankevolyymin kasvu on jakautunut varsin tasaisesti kaikille painoaloille ja myös nousevalle painoalalle (Bio- ja kiertotalous) on saatu merkittävää hankevolyymia.
Suorista kansainvälisistä rahoituslähteistä (pl. ESR, EAKR, EMR) saatujen projektien määrä on kasvanut odotettua hitaammin lisääntyneestä hakuaktiivisuudesta huolimatta. Eri rahoituslähteitä on onnistuttu hyödyntämään entistä monipuolisemmin, hankkeita on ollut käynnissä yhteensä 18 kpl (2 H2020, 4 NPA, 1 EIT Raw Materials, 1 EU Creative Europe, 10 Erasmus +). Savonia hallinnoi Creative Europe ohjelmassa FututeDivercities hanketta. Savonia oli kahdessa H2020 hankehaussa koordinaattorin roolissa. Tuleville vuosille hyväksytty KV-hankesalkun koko oli 1,82 M?, josta ulkopuolista rahoitusta 1,76 M?.
Hanketoiminnassa ja hankehauissa on niiden vaikuttavuuden lisäämiseksi fokusoiduttu vahvasti verkottuneisiin yhteishankkeisiin muiden ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.
TKI-hanketoimintaan osallistui vuoden 2018 aikana TKI-henkilöstön lisäksi yhteensä 159 opettajaa (+25% vrt 2017). Entistä laajempi osallistuminen vahvistaa koulutuksen työelämäläheisyyttä, opetus-TKI- integraatiota ja vuorovaikutusta myös muiden korkeakoulujen kanssa.
Savonia koordinoi OKM:n kärkihanketta Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen, jossa on mukana kaikki 21 sairaanhoitajakoulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua. Xxxxx käynnistyi huhtikuussa 2018 ja on edennyt suunnitellusti. Jatkuvan oppimisen työelämän osaamisen kehittämiseksi Savonia koordinoi Sote ammattilaisen jatkuva oppimisen tiekartta hanketta, jossa on mukana 14 ammattikorkeakoulua ja UEF. Hanke jätettiin valtakunnalliseen ESR hakuun 4.11.2018 ja se on hyväksytty toisen vaiheen arviointiin.
Savonian koordinoima Digiteknologian TKI-ympäristö (Digikeskus) käynnistyi vuoden 2018 lopussa. Hankkeen toteuttajaorganisaatioina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Hankkeen kumppaneiksi pyritään saamaan alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Digikeskuksen tavoitteena on tukea
kumppaneita uuden digiteknologian soveltamisessa ja alentaa uuden teknologian käyttöönottokynnystä. Digikeskus toimii aktiivisena digitaalisen osaamisen alueellisena keskuksena. Keskus seuraa aktiivisesti alan tutkimusta ja tekniikkaa sekä tarjoaa asiakkaille ratkaisuja haastaviin ongelmiin tehden selvityksiä ja kokeiluja. Keskus toteuttaa työpajoja sekä tukee kumppaneiden uuden digitekniikan käyttöönottoa.
Digikeskuksen asiakkaita ovat alueen yritykset sekä ekosysteemit ja TKI-yksiköt. Keskus on myös verkottunut kansallisesti ja osin myös kansainvälisesti ja hankkii tarvittaessa osaamista verkostokumppaneilta. Digikeskuksen kärkiosaamisalueina ovat IoT- ja tekoälyteknologiat. Kansallisessa ja kansainvälisessä verkostoitumisessa toimitaan myös EU:n laajuisessa Digital Innovation Hubs-verkostossa, johon Digikeskus liitetään mukaan. Hankkeessa vakiinnutetaan Savonian ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen digikyvykkyys osaksi yrityksille ja yhteisöille suunnattua palvelutarjontaa.
Business Center:
Business Centerin toiminta aloitettiin syksyllä 2018. Business Center panostaa yrittäjyyden, innovaatioiden kehittämiseen: Pohjois-Savon kasvun ja elinvoimaisuuden varmistaminen yrittäjyys- ja innovaatioympäristöä kehittämällä -hanke. Kokonaisbudjetti: 2,2 milj.
Savonialle ja Savilahden kehittämistoimijoille Business Center on strategisesti kokonaisuus Savilahden alueen palveluiden kehittämisessä. Business Centerin ja Savilahden alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta tehdään Iisalmen ja Varkauden yhteistyönä palvelemaan ja kehittämään koko Pohjois-Savoa.
Pohjois-Savon monialaiset ja -tieteelliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioekosysteemit on integroitu Business Centeriin. Nämä Pohjois-Savon tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioekosysteemit ovat: Alkutuotanto ja elintarvikkeet, Biotalous, Energiateknologia, Kone- ja materiaalitekniikka, Vesiteknologia, KuopioHealth. Ekosysteemejä palvelevat Digi Center ja eritysesti yritysten liiketoiminnan, yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämisessä ja uudistamisessa Business Center.
Business Center toimintaa tukevat co-working tilat ovat valmiit ja käytössä Savilahden kampuksella syyskuussa 2019.
Korkeakouluyhteisö voimavarana
Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.
Ammattikorkeakoulun johtaminen rakentuu opiskelijoiden, työntekijöiden ja johdon väliselle aktiiviselle vuorovaikutukselle. Organisaatiokulttuurin ja johtamiskäytäntöjen kehittymisen arviointi toteutetaan strategiakaudella Suomen paras työpaikka -viitekehyksen mukaan.
Savonian tuloksellinen toiminta ja tasapainoinen talous on mahdollistanut kestävän henkilöstöpolitiikan toteuttamisen henkilöstöohjelman mukaisesti. Osaamista on pystytty kasvattamaan opetus- ja TKI- henkilöstön osalta uusrekrytoinneilla hyödyntäen ennakoivasti henkilöstövaihtuvuutta. Opetushenkilöstön osallistuminen TKI-työhön on kasvanut edellisvuodesta ja oli 38 henkilötyövuotta vuonna 2018. TKI-työhön osallistuminen uusintaa osaamista TKI-tutkimus- ja kehityshankkeiden tuottaman uuden tiedon myötä.
Henkilöstörakenteen kehitys on tavoitteen mukainen. Painotamme tehtäviä täytettäessä erityisesti strategian osaamisvaatimuksia ja työelämän muutosta ottamalla huomioon mm. uudet avaukset koulutuksessa ja painoaloilla ja profiloimalla tehtäviä sen mukaisesti. Olemme täyttäneet mm. tutkimuspäällikön ja erityisasiantuntijoiden tehtäviä strategiakaudeksi painottuen painoalojen ja koulutuksen kansainvälistämiseen ja työelämälähtöiseen kehittämiseen.
Toiminta- ja johtamiskulttuurin kehitys on ottanut merkittävän kehitysloikan positiiviseen suuntaan Hyvän työpaikan (Great Place to Work) -kehitystyön tuloksena. Henkilöstölle tehdyn Trust Index -kyselyn perusteella johtamis- ja toimintakulttuuria kuvaavat tulokset olivat vuoden aikana parantuneet merkittävästi.
Johtamisessa on panostettu erityisesti henkilöstön monipuolisiin osallistumismahdollisuuksiin työyhteisön kehittämiseen muun muassa ottamalla käyttöön yhteisten tapaamisten lisäksi myös sähköinen aloite- ja keskustelukanava
Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua Savilahden kampuksen avoimiin kehittämistyöpajoihin.
Savonian arvot ja Hyvän työpaikan -toimintakulttuurin tavoitteet on jalkautettu tiimisopimuksiin ja henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin.
Henkilöstön työn ja osaamisen näkyvyyttä on parannettu sisäisessä viestinnässä ja ulospäin muun muassa sosiaalisessa mediassa, vaikuttavuussivustolla ja sidosryhmäjulkaisuilla. Ketterän palkitsemien menettelyitä arjen esimiestyöhön on kehitetty ja johtamisen kehittämisessä on panostettu valmentavan johtamisen taitojen ja palautekulttuurin kehittämiseen.
Opiskelijat osallistuvat monipuolisesti korkeakouluyhteisön kehittämisprojekteihin ja Hyvän työpaikan kehittämistyössä on ollut mukana mm. Wellness -tutkinto-ohjelman opiskelijaryhmä.
Työyhteisön kehittämistyön vaikuttavuus näkyy Trust Index -kyselyn tuloksissa. Henkilöstöstä merkittävä osa on kokenut, että Savonia on todella hyvä työpaikka.
Hyvinvoinnin näkökulmasta kestävä henkilöstöpolitiikka on toteutunut hyvin. Vuosittain toteutettavan toimivuuskyselyn perusteella henkilöstön työtyytyväisyys on kaikilla indekseillä tarkasteltuna parantunut ja on keskiarvona hyvä. Työmotivaatiota, vaikutusmahdollisuuksia ja hyvinvointia kuvaava yksilötason työtyytyväisyysindeksi on kehittynyt positiivisesti ja on keskiarvona korkea.
Yhteisöllisyyttä ja tiimin toimintakulttuuria kuvaavan tiimitason työtyytyväisyysindeksin perusteella tiimitoiminnan kehittämisessä on onnistuttu tavoitteiden mukaisesti. Työyhteisötason työtyytyväisyysindeksin osalta muutos positiiviseen suuntaan on merkittävä, lähes 0,17 yksikköä. Savoniaa pidetään kokonaisuudessaan hyvänä työnantajana, sillä mittarin keskiarvo on korkea parantunut edellisvuodesta 0,13 yksikköä.
3. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT
Tehtävä ja profiili
Ammattikorkeakoulu kehittää Itä-Suomessa hyvinvointia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä yhteistyössä alueen kaupunki- ja innovaatiokeskittymien kanssa.
Painoalat ovat jatkaneet TKI-toimintansa kehittämistä ja laajentamista strategiassa suunnitellulla tavalla. Painoalojen osuus koko Savonian TKI-toiminnan volyymista oli vuonna 2018 67%. Painoalat samoin kuin Business Center- ja DigiCenter-hankkeet ovat osallistuneet vahvasti Pohjois-Savon maakuntaliiton ja alueen muiden TKI-toimijoiden (UEF, GTK, THL, TTL, VTT, SAKKY, YSAO) kanssa alueellisten strategisten osaamisklustereiden rakentamiseen. Savonian painoalat ovat keskeisessä roolissa kaikkien klusterien toiminnassa. Klusterien kehittämiseksi ollaan kohdennettu merkittäviä investointeja yhteiskäyttöisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseksi.
Uudistuva kone- ja energiateollisuus (klusterit 1 ja 2), samoin kuin Vastuullinen ruokatuotanto (klusteri 5) on jatkanut monipuolista aluetalouden tarpeista syntyvää hanketoimintaa yhteistyössä alueen yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.
Vesiturvallisuuden yhteistyö tutkimuslaitosten, yliopistojen ja vesiosaamista hyödyntävien yritysten kanssa (klusteri 3) on vahvistunut entisestään. Vuoden 2018 aikana toteutettiin myös mittava yritysrahoitteinen vedenpuhdistuksen pilotointi kaivosympäristössä. Painoalan resursseja hyödynnettiin myös nousevan painoalan Bio- ja kiertotalous (klusteri 6) käynnistämisessä, mikä näkyy pienenä oman hanketoiminnan volyymin laskuna.
Soveltava hyvinvointiteknologia (klusteri 4) kasvatti hankekantaansa erityisen nopeasti vuoden 2018 aikana. Terveysalan tutkimusekosysteemi (Savonia, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Kuopion kaupunki, alan yritykset) lisäsi yhteistyötään ja yhteisten hankkeiden määrää Kuopiossa merkittävästi.
Savonia päätti myös liittyä perustajajäsenenä hyvinvoinnin tutkimus- ja innovaatiotyötä koordinoivaan Kuopio Health osuuskuntaan.
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat soveltava hyvinvointiteknologia, uudistuva kone- ja energiateollisuus, vastuullinen ruokatuotanto sekä vesiturvallisuus.
Uudeksi nousevaksi kärjeksi ammattikorkeakoulu on määritellyt uudet biotaloustuotteet.
Nousevana painoalana aloitettu Bio- ja kiertotalous on lähtenyt käyntiin vuoden 2018 alkupuolella yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Bio- ja kiertotalous osallistui myös Helsingin Yliopiston ja Ympäristökeskuksen STN-rahoitteiseen sinisen biotalouden murrosareena hankkeeseen Pohjois-Savon järvialueen osalta.
Jokainen painoala on ollut vuoden 2018 aikana rakentaneet kansainvälisiä kumppanuuksia ja ovat olleet mukana valmistelemassa kansainvälisiä hankehakuja.
4. TUTKINTOTAVOITTEET
Tavoitteet | Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin |
Ammattikorkeakoulututkinnot | 1 120 |
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet | 100 |
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat | 430 |
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat | 240 |
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat | 350 |
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet | |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 93 |
Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.
Xxxxxxxxxx valmistui vuonna 2018 yhteensä 1225 amk-tutkinnon ja 125 YAMK-tutkinnon suorittanutta. Amk-tutkintojen määrän kasvussa yksi selittävä tekijä on systemaattinen opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen panostaminen. Opintojen etenemisessä Savonia oli vuonna 2018 ammattikorkeakouluista kolmanneksi paras (69,4%) ja tutkinnon määräajassa suorittaneiden määrässä neljänneksi paras (74,5%). Strategiakauden loppupuolella sekä tulevan strategiakauden alussa Savonian tutkintomäärää tulee edelleen kasvamaan. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla on kasvava tutkintomäärä. Finnpulp on merkittävä haaste vastata laajaan työvoimatarpeeseen samoin yritysten viesti tietotekniikan koulutuksen laajentamisesta.
YAMK-tutkintojen osalta tutkintomäärät tulevat tulevina vuosina vakiintumaan tasolle 120-150 tutkintoa.
5. RAHOITUS
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 39 227 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:
Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 35 020 000 euroa.
Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 795 000 euroa vuonna 2017, 1
695 000 vuonna 2018, 1 645 000 vuonna 2019 ja 1 745 vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:
- Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen
- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 2 412 000 euroa.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa 2018. Se tulee voimaan vuonna 2021, mutta rahoitukseen vaikuttavat tulokset on tehty/tehdään vuosina 2017, 2018 ja 2019. Strategiassa olemme asettaneet tavoitteeksi olla rahoitusmallin tuloksissa parhaan neljänneksen joukossa.
Savonian koulutuksen mittaritulokset ovat erittäin hyvällä tasolla. Vuonna 2018 Savonian tutkintomäärät olivat 1 224 ammattikorkeakoulututkintoa sekä 125 YAMK-tutkintoa. Kokonaistutkintomäärä (1349), amk- tutkintojen määrä sekä YAMK-tutkintojen määrä ovat kaikki Savonian historian korkeimpia. Keskeisimmän rahoitusmittarin mukaan lukuvuonna 2017-2018 Savonian amk-tutkinto-opiskelijoista 66 % (lukuvuonna 2016-2017 osuus 68 %) suoritti lukuvuoden aikana vähintään 55 opintopistettä. Ammattikorkeakoulujen vertailussa Savonian tulos oli neljänneksi paras.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen ja Poliisihallituksen rahankeräysluvan perusteella Savonia on käynnistänyt varainhankinnan alkuvuodesta 2018 ja ministeriön vastinrahaan oikeuttava varainkeruu päättyi 31.12.2019. Savonian keräystuotto oli 1.013.117 euroa. Lahjoituksia on saatu 39 lahjoittajalta. Vastinrahaa Savonia saa 1.033.274 euroa.
TKI:n osalta ulkopuolisen rahoituksen toteumat vuonna 2018 ovat kasvaneet edellisestä vuodesta merkittävästi (+840 t¤). OKM:n rahoitusmittarissa mukana olevaa ulkopuolista rahoitusta saatiin myös TKI- investointeihin ja TK-liiketoimintaan edellisiä vuosia enemmän.
Savonian kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat kaikki erittäin hyvällä tasolla. Osakeyhtiön hallituksen asettama tulostavoite tilivuonna 2018 on ylittynyt. Tilivuoden 2018 tulos oli 1.028.830 euroa. Ammattikorkeakoululla ei ole lainoja ja kampushanke pystytään toteuttamaan loppuun Savonian omalla rahoituksella. TKI:n kasvun lisää henkilöstökuluja ja vaatii omarahoitusosuuden kasvua joka tulee heikentämään Savonian tulosta. Taseen voittovaroissa oleva edellisten tilikausien voitto on vain neljä miljoonaa euroa, joten tilikauden positiivisesta tuloksesta huolimatta Savonian taloudellinen liikkumavara on pieni. Tämä vaatii tarkkaa talousseurantaa ja oikeiden strategisten valintojen tekemistä, jotta Savonian talous voidaan pitää edelleen terveenä.
6. RAPORTOINTI
Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
ALLEKIRJOITUKSET
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Johtaja Rehtori