Valtiovarainministeriön ja Rahoitusvakausviraston välinen tulossopimus vuodelle 2023
VN/11920/2019 RVV 36/00.00.00/2022
Valtiovarainministeriön ja Rahoitusvakausviraston välinen tulossopimus vuodelle 2023
sekä ennakolliset tavoitteet vuosille 2024-2026
Sisältö
1. Rahoitusvakausviraston strategia ja toimintaympäristön
muutokset 3
2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 5
3. Toiminnallinen tuloksellisuus 5
3.1. Toiminnallinen tehokkuus 6
3.1.1. Tuottavuus 6
3.1.2. Taloudellisuus 6
3.2. Tuotokset ja laadunhallinta 7
3.2.1. Suoritteet ja julkishyödykkeet 7
4. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta 8
5. Rahoitus ja henkilötyövuodet 8
6. Sopimuksen voimassaolo ja seuranta 9
7. Allekirjoitukset 9
1. Rahoitusvakausviraston strategia ja toimintaympäristön muutokset
Rahoitusvakausvirasto toimii Suomen kansallisena kriisinratkaisuviranomaisena rahoitusmarkkinoi- den vakauden varmistamiseksi ja taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden luottolaitosten ja sijoituspal- veluyritysten toiminnan uudelleenjärjestämiseksi. Virasto ylläpitää ja kehittää huoltovarmuustilijär- jestelmää, joka osaltaan turvaa päivittäismaksamisen jatkuvuutta.
Vuosi 2023 on neljäs vuosi peräkkäin, jolloin viraston toimintaan vaikuttaa yhteiskunnallinen turvalli- suuskriisi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, yhä jatkuva COVID-19 pandemia sekä turvallisuusympä- ristön muutoksesta johtuvat toimet kansainvälisen yhteistyön lisääntymisessä ovat edellyttäneet normaalin toiminnan lisäksi resurssien kohdentamista ja toiminnan uudelleen järjestelyjä. Turvalli- suustilanteen nopeaa kehitystä parempaan suuntaan ei ole näkyvissä. Virasto huolehtii jatkossakin toimintansa sekä vastuullaan olevan kriittisen infrastruktuurin jatkuvuuden turvaamisesta ja varautu- misesta. Lisäksi virasto huolehtii yhteistyössä toimintaansa ohjaavan osaston kanssa yhteiskunnan turvallisuusstrategian tehtävien mukaisesta varautumisesta ja tarvittavasta yhteistyöstä.
Kesällä 2022 virastolle säädettiin uusi tehtävä liittyen päivittäismaksamisen huoltovarmuuden tur- vaamiseen yhteiskunnan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Uuden tehtävänsä mukai- sesti virasto vastaa kansallisen huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpidosta ja toimii järjestelmän rekis- terinpitäjänä. Huoltovarmuustilijärjestelmä, joka muodostuu huoltovarmuustilipalvelusta ja korttimak- samisen huoltovarmuuspalvelusta, turvaa keskeiset päivittäismaksamisen palvelut tilanteissa, joissa normaalit maksamisen järjestelmät eivät ole käytettävissä.
Uuden tehtävän johdosta virastossa toteutettiin elokuussa 2022 pikaisella aikataululla organisaa- tiomuutos ja käynnistettiin tarvittavat lisärekrytoinnit. Virastossa siirryttiin kolmen yksikön malliin, jossa huoltovarmuustiliasiat ovat samassa yksikössä talletussuoja-asioiden kanssa synergiaetujen saavuttamiseksi ja hallinnolliset asiat omassa yksikössä yhdessä Rahoitusvakausrahaston hallin- nointiin liittyvien asioiden kanssa.
Virastossa on valmisteilla selvitykset rahoitusvakausrahaston varojen sijoitustoimintaan liittyen. Ra- hoitusvakausrahaston sijoitustoiminnan mahdollisesta aloittamisesta on tarkoitus päättää Rahoitus- vakausrahaston hallituksessa vuoden 2022 kuluessa ja virasto päättää mahdollisesta sijoitustoimin- nan toteutusmallista samassa aikataulussa.
Komissio tullee antamaan vuoden 2023 alkupuolella ehdotuksen kriisinratkaisu- ja talletussuo- jasääntelyn muuttamiseksi. Näillä muutoksilla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia viraston teh- tävien toimeenpanoon. Neuvoteltavaksi tulevien lainsäädäntömuutosten vaikutusten arviointi ja sääntelyratkaisujen toimivuuden varmistaminen edellyttää merkittävää panostusta myös Rahoitus- vakausvirastolta.
Vuonna 2023 viraston ylijohtaja tulee vaihtumaan nykyisen ylijohtajan siirtyessä EU:n kriisinratkai- suneuvoston Johdon jäseneksi ja kriisinratkaisuosaston päälliköksi 22.3.2023 alkaen.
Hallinnonalan toimintaympäristö
Toimintaympäristön muutostekijöitä, joilla on vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla ovat:
• Ilmastonmuutos ja luontokato
• Teknologia ja digitalisaatio
• Data ja datatalous
• Geopolitiikan vaikutus talouteen
Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on kriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansain- välinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja on poikkeuksellisen epä- vakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.
Aktiivinen finanssipolitiikka on pitänyt päätösperäiset menot korkealla tasolla COVID-19-pandemian aikana. Finanssipolitiikka on ollut voimakkaasti elvyttävää ja koronakriisiin on reagoitu esimerkiksi voimakkailla toimilla ihmisten ja yritysten tukemiseksi, taloustilanteen edellyttämällä merkittävällä finanssipoliittisella elvytyksellä sekä turvaamalla terveydenhuollon ja viranomaisten toimintakyky.
Inflaatio on kiihtynyt nopeasti muun muassa energian ja elintarvikkeiden hintojen käännyttyä nope- aan nousuun. Nopean inflaation taustalla on myös muita sekä kysyntä- että tarjontapuolen tekijöitä. Vaikka korkojen nousu toisaalta hyödyttää pankkeja, inflaatio ja korkojen nousun aiheuttamat li- sääntyneet kustannukset pankin asiakkaille vaikuttavat pankkien myöntämien luottojen riskisyyteen. Suomalainen pankkisektori on selvinnyt lähiaikojen kriiseistä vahvana, mutta euroopassa monet kä- sillä olevat yhtäaikaiset riskit saattavat aiheuttaa ongelmia heikommille pankeille.
Suomessa finanssisektorin suhteellisen vahva vakavaraisuus ja maksuvalmiustilanne antaa pusku- ria kohdata toimintaympäristön heikkeneminen. Syvä ja pitkäkestoinen taantuma vaikuttaisi kuiten- kin pankkien liiketoimintaan, kannattavuuteen ja kykyyn täyttää niille asetetut MREL- ja subordinaa- tiovaateet. Digitaaliseen murrokseen ja kyberturvallisuuteen sekä ilmastokriisiin ja vihreään siirty- mään liittyvät riskit vaikuttavat merkittävästi pankkeihin jo lähitulevaisuudessa.
2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Taulukko 1 Tavoitteet vuoden 2023 talousarvioesityksessä
Toimialan yhteiskunnalliset vaikutta- vuustavoitteet indikaattoreineen | Yhteiskunnallisia vaikuttavuusta- voitteita tukevat TAE:n lukuta- voitteet | Toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit ja alustavat tavoitteet TAE:n toimintame- nomomentilla |
28. VM:n hallinnonala | 92. EU ja kansainväliset järjestöt | 08. Rahoitusvakausvirasto |
Kestävä julkinen talous - Kestävyysvaje pienenee - Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/ BKT-suhde nousee - Julkisen talouden nimellinen alijäämä on alle 3 % suhteessa BKT:hen - Verovaje on alhainen. | Ei erillisiä lukutavoitteita | Pankkikriisien kustannusten minimointi sekä talletussuojan ja kriisinratkaisumekanismin uskottavuus |
Ministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisista vaikuttavuustavoitteista viraston keskeisin on julkisen talouden kestävyyden edistäminen. Virasto edistää julkisen talouden kestävyyttä minimoimalla mahdollisten pankkikriisien kustannuksia sekä ylläpitämällä uskottavaa talletussuojaa ja kriisinrat- kaisumekanismia. Näitä kahta laajaa tavoitetta tarkentavia viraston vuoden 2023 yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ovat:
1. Rahoitusvakausviraston toimintavarmuus minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa mini- moiden mahdollisen julkisen tuen tarve,
2. kriisinratkaisun ja talletussuojan toimivuuden varmistaminen,
3. huoltovarmuustilijärjestelmän toimivuuden varmistaminen ja kehittäminen sekä
4. tehokas vaikuttaminen kriisinhoitokehikon kehitystyöhön.
3. Toiminnallinen tuloksellisuus
Virastolle määritellään vuodelle 2023 seuraavat tulostavoitteet yhteiskunnallisten vaikuttavuusta- voitteiden saavuttamiseksi. Tulostavoitteissa korostuu vaikuttavuus.
Taulukko 2 Tulostavoitteet 2023
Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite | Tulostavoite 2023 |
RVV:n toimintavarmuus minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa minimoiden mahdollisen julkisen tuen tarve | RVV:n toimintavarmuus kriisitilanteissa todennetusti vahvistuu. |
RVV:n toimintakyky siirtovälineiden käytännön toimeenpanossa kehittyy. | |
Talletussuojan maksatusjärjestelmän toimintavarmuus säilyy korkealla tasolla. | |
Kriisinratkaisun ja talletussuojan toimivuuden varmistaminen | Laitoskohtainen kriisinhoitokyvykkyys vahvistuu erityisesti niiden omia varautumistoimenpiteitä edistämällä. RVV ottaa käyttöön arviointimenetelmän laitosten kriisinratkaisukyvykkyyden pisteyttämiseksi / arvioimiseksi. |
Kotimaisten viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto vahvistuu. | |
Huoltovarmuustilijärjestelmän toimivuu- den varmistaminen ja kehittäminen | RVV ylläpitää korkeaa valmiutta huoltovarmuustilijärjestelmän käyttöönottoon. |
Tehokas vaikuttaminen kriisihoitokehikon kehitystyöhön | RVV avustaa valtiovarainministeriötä aktiivisesti vireillä olevien EU- lainsäädäntöuudistusten valmisteluissa ja neuvotteluissa. |
3.1. Toiminnallinen tehokkuus
3.1.1. Tuottavuus
Taulukko 3 Tuottavuuden mittarit
Työpanos tehtävittäin Henkilöresurssit (htv) | Toteuma 2021 | Tavoite 2022 | Ennuste 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Tavoite 2025 | Tavoite 2026 |
Koko virasto | 19,6 | 20 | 22,0 | 26,0 | 26,0 | 26,0 | 26,0 |
Kriisinratkaisun suunnittelu | 6,5 | 7,5 | 7,5 | 7,5 | 7,5 | 7,5 | |
Kriisinratkaisun kehittäminen | 5 | 4,5 | 4,5 | 4,5 | 4,5 | 4,5 | |
Talletussuoja | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | |
Huoltovarmuustilijärjestelmä | - | - | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | |
Hallinto ja ylijohtaja (kattaen rahoitusvakausrahaston hallinnoinnin) | 4,5 | 4,5 | 6,5 | 6,5 | 6,5 | 6,5 |
Rahoitusvakausviraston uuden lakisääteisen tehtävän vuoksi henkilöresurssien määrä kasvaa 26 henkilötyövuoteen vuonna 2023. Resurssien tarvetta ja kohdentumista seurataan ja arvioidaan jat- kuvasti ja mahdolliset muutokset esitetään tulevien vuosien tulossopimuksissa, talousarvioesityk- sissä ja kehysehdotuksissa.
Mikäli Rahoitusvakausrahaston hallitus loppuvuonna 2022 taikka alkuvuonna 2023 päätyy siihen, että talletussuojarahaston varojen aktiivinen sijoitustoiminta käynnistetään, tarkoittaa tämä sijoitus- toiminnan toteutusmallista riippuen tarvetta rekrytoida virastoon nopeassa aikataulussa yksi tai kaksi sijoitusasiantuntijaa. Tässä tapauksessa viraston henkilöresurssien kokonaismäärä nousee edellä taulukosssa todetusta 1-2 henkilötyövuotta.
Virastossa siirrytään vuoden 2023 aikana prosessimaiseen työskentelyyn. Viraston neljä pääpro- sessia ovat kriisinratkaisutilanteen hoito (kattaen talletussuojan ja huoltovarmuustilijärjestelmän yl- läpidon), kriisinratkaisusuunnittelu, EU-vaikuttaminen sekä tiedonkeruu ja -hallinta. Uudistuksella tavoitellaan toiminnan aiempaa parempaa ja kattavampaa kuvaamista ja kehittämistä, selkeämpää mahdollisuutta toiminnan priorisointiin koko viraston tarpeita tarkastellen ja resurssien käytön tehos- tamista yli yksikkörajojen.
3.1.2. Taloudellisuus
Taulukko 4 Taloudellisuuden mittarit
Kustannukset tehtävittäin Henkilöstökulut (milj. euroa) | Toteuma 2021 | Tavoite 2022 | Ennuste 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Tavoite 2025 | Tavoite 2026 |
Koko virasto | 1,9 | <2,2 | 2,3 | <2,68 | <2,68 | <2,68 | <2,68 |
Kriisinratkaisun suunnittelu | 0,65 | 0,75 | 0,75 | 0,75 | 0,75 | 0,75 | |
Kriisinratkaisun kehittäminen | 0,5 | 0,45 | 0,45 | 0,45 | 0,45 | 0,45 | |
Talletussuoja | 0,35 | 0,35 | 0,35 | 0,35 | 0,35 | 0,35 | |
Huoltovarmuustilijärjestelmä | - | - | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 0,4 | |
Hallinto ja ylijohtaja (kattaen rahoitusvakausrahaston varojen keräämisen) | 0,45 | 0,4 | 0,75 | 0,75 | 0,75 | 0,75 | |
Viraston toimintakulut yhteensä (milj. euroa) | 3,1 | <3,9 | 10,2 | 6,67 | 6,78 | 6,81 | 6,51 |
3.2. Tuotokset ja laadunhallinta
3.2.1. Suoritteet ja julkishyödykkeet
Taulukko 5 Suoritteiden mittarit
Mittari | Toteuma 2021 | Tavoite 2022 | Ennuste 2022 | Tavoite 2023-26 |
Talletussuojarahaston koko (milj. euroa) | 651 | 779 | ||
Kansallisen kriisinratkaisurahaston koko (milj. euroa) | 0,083 | 0,106 | ||
Luottolaitoksilta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon kerättyjen vakausmaksujen määrä, kumulatiivinen (osin pankkiverohyvityksenä katettu) (milj. euroa) | 816 | 1086 | ||
Kriisinratkaisusuunnitelmat SI-laitoksille (kpl), pl. pohjoismaiset kollegiot, joissa emo Suomen ulkopuolella | 3 | 2-3 riippuen strate- giasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) | 3 | 2-3 riippuen strate- giasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) |
Kriisinratkaisusuunnitelmat LSI-laitoksille (kpl) | 7 | 4-8 riippuen strate- giasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) | 4 | 4-8 riippuen strate- giasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) |
Kriisinratkaisusuunnitelmat sijoituspalveluyrityksille | 9 | 0-9 riippuen strate- giasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) | 0 | 0-7 riippuen strate- giasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) |
MREL-päätökset SI- ja LSI-laitoksille sekä sijoituspalveluyrityksille ryhmätasolla (kpl), pl. pohjoismaiset kollegiot, joissa emo Suomen ulkopuolella | 16 | 6-20 riippuen stra- tegiasta | 151 | 6-19 riippuen stra- tegiasta |
Osuus Suomen talletussuojan piiriin kuuluvista pankeista, joiden kyvykkyys toimittaa tallettaja- ja tilitiedot (SCV, Single Customer View) mahdollisessa korvaustilanteessa on testattu vuoden aikana (%) | 100 | 100 | 100 | 100 |
1 Sisältää myös pohjoismaiseen kollegioon kuuluvalle LSI- laitokselle annetun päätöksen. Sijoituspalveluyritysten 2020 suunnittelusykliä koskevat päätökset annettiin vasta tammikuussa 2022, koska uuden taustalainsäädännön mukainen ja päätöksissä käytettevä raportoitu data oli vasta tuolloin käytettävissä
4. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta
Taulukko 6 VM:n hallinnonalan yhteiset henkilöstövoimavarojen mittarit
Mittari | Toteuma 2021 | Tavoite 2022 | Toteuma 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Tavoite 2025 | Tavoite 2026 |
Työtyytyväisyys (VMBaron kokonaisindeksi Y, asteikko 1-5) | 4,06 | 4,0 | 4,28 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Sairauspoissaolot (työpäivää / htv) | 2,2 | 8,0 | 4 | <8,0 | <8,0 | <8,0 | <8,0 |
Johtajuusindeksi, (VMBaro, JO) | 4,09 | 4,0 | 4,21 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Yhdenvertaisuuden toteutuminen työyhteisössä (VMBaro 5.5.) | 4,44 | seuranta | 4,55 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Taulukko 7 Valtion yhteiset HR-tavoitteet: osaamisen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen, työnantajakuva
Mittari | Toteuma 2021 | Tavoite 2022 | Toteuma 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Tavoite 2025 | Tavoite 2026 |
Strateginen henkilöstösuunnittelu (1-5) * | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 |
Kokemus oppimisesta ja uudistumisesta (VMBaro 4.1) | 4,18 | 4,00 | 4,40 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Työnantajakuva ja arvot (keskiarvo VMBaron kohdista 8.2-8.4) | 4,03 | 4,00 | 4,43 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
* Strateginen henkilöstösuunnittelu, itsearviointi:
5 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista sekä osa johtamisprosesseja toimien johdon käytännön työkaluna toiminnan suunnittelussa
4 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista 3 = viraston henkilöstösuunnittelu on strategista
2 = virastolla on henkilöstösuunnitelma
1 = virastolla ei ole henkilöstösuunnitelmaa
5. Rahoitus ja henkilötyövuodet
Taulukko 8 Rahoitus
28.92.03 Rahoitusvakausviraston toimintamenot, 1000 euroa | Toteuma 2021 | Talousar- vio 2022 * | Arvio 2022 | Arvio 2023 | Arvio 2024 | Arvio 2025 | Arvio 2026 |
Henkilöstökulut | 1 923 | 1 978 | 2 296 | 2 674 | 2 674 | 2 674 | 2 674 |
Toimitilavuokrakulut | 163 | 167 | 157 | 157 | 157 | 157 | 157 |
Palvelujen ostokulut | 982 | 1 092 | 7 612 | 3 688 | 3 795 | 3 825 | 3 525 |
Muut kulut | 73 | 151 | 151 | 154 | 154 | 154 | 154 |
Investointimenot | 0 | 0 | 0 | ||||
Bruttomenot | 3 141 | 3 388 | 10 216 | 6 673 | 6 780 | 6 810 | 6 510 |
Maksullisen toiminnan tuotot | 0 | 0 | 0 | ||||
Muut tuotot | 0 | 0 | 0 | ||||
Bruttotulot | 0 | 0 | 0 | ||||
Nettokäyttö/-käyttöarvio | 3 140 | 3 388 | 10 216 | 6 673 | 6 780 | 6 810 | 6 510 |
Siirtynyt/siirtyy | 2 939 | 1 828 | 1 828 | 1 828 | 1 828 | 1 828 | 1 828 |
Tilinpäätös/TA/TAE/kehys | 3 397 | 10 259 | 10 259 | 6 673 | 6 780 | 6 810 | 6 510 |
Käytettävissä yhteensä | 6 336 | 12 987 | 12 087 | 8 501 | 8 608 | 8 638 | 8 338 |
Siirtyy seuraavalle vuodelle | 1 828 | 1 828 | 1 828 | 1 828 | 1 828 | 1 828 | 1 828 |
Taulukko 9 Henkilötyövuodet
Toteuma 2021 | Tulossopi- mus 2022 | Arvio 2022 | Arvio 2023 | Arvio 2024 | Arvio 2025 | Arvio 2026 | |
Henkilötyövuodet yhteensä | 19,6 | 20 | 22 | 26 | 26 | 26 | 26 |
6. Sopimuksen voimassaolo ja seuranta
Sopimus on voimassa vuoden 2023 loppuun. Sopimusta voidaan tarkistaa, jos olosuhteiden muu- toksista aiheutuu tarkistustarpeita, joita ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomioon.
Rahoitusvakausvirasto toimittaa vuosittain toteumaraportin ensimmäiseltä vuosipuoliskolta valtiova- rainministeriölle elokuun loppuun mennessä. Koko vuoden raporttina toimiva tilinpäätösasiakirja, joka sisältää toimintakertomuksen, toimitetaan valtiovarainministeriölle välittömästi sen valmistut- tua. Tilinpäätöksen tulee valmistua helmikuun loppuun mennessä.
Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan erikseen sovittavissa tulosohjauskokouksissa, jotka pide- tään kaksi kertaa vuodessa ministeriön koolle kutsumina hallinnonalan suunnittelun ja seurannan aikataulujen mukaisesti.
Rahoitusvakausvirasto vie tulossopimuksen suunnittelun ja seurannan nettisivulleen Valtiokonttorin antaman määräyksen mukaisesti.
7. Allekirjoitukset
Helsingissä 13. päivänä joulukuuta 2022
Valtiovarainministeriö | Rahoitusvakausvirasto |
Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx | Xxxxx Xxxx Ylijohtaja |
Xxxxx Xxxxxxxxx Alivaltiosihteeri |