ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Sopimuskausi alkaa 28.2.2020 ja päättyy 28.2.2022. Sopimus jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjalli- sesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

2 Palkkaratkaisu Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,0 % suuruisella korotuksella.

Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.4.2020 lukien 1,0 %:lla pyöristet- tynä lähimpään tasaeuroon.

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2020 lukien 1,0 %:lla.

Prosenttimääräisiä lisiä (lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyölisiä ja koko- naispalkkalisää) koskevat tekstimuutokset tulevat voimaan 1.4.2020 si- sältävän kolmiviikkoisjakson alusta pois lukien kokonaispalkkalisää kos- keva muutos, joka tulee voimaan 1.4.2020. Näiden muutosten vaikutus on 0,7%.

Vuosi 2021

Paikallinen palkkaratkaisu

Vuoden 2021 palkkaratkaisusta sovitaan paikallisesti. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa,

ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamushenkilön kanssa kirjallisesti 14.5.2021 mennessä, ellei toisin sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,0% suuruisella korotuksella viimeistään 1.6.2021 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi 1.6.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta palkkojen korottamiseen käytetään paikallinen erä, jonka suuruus on 0,6% laskettuna ohjelmatyöntekijöiden edellisen kuukauden perus- kuukausipalkoista.

Työnantaja jakaa erän noudattaen työehtosopimuksen 6.3 kohdan mu- kaisia henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteita. Korotukset porrastetaan niin, että ne tukevat samassa työehtosopimuskohdassa sovittua oikeudenmukaista jakoa palkkaryhmittäin ja yksiköittäin. Erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä ja pääluottamus- henkilölle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus ennen erän käyttöönottoa.

Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.6.2021 lukien 1,0%:lla pyöristet- tynä lähimpään tasaeuroon.

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2021 lukien 1,0%:lla.

3 Tekstimuutokset

Neuvottelutuloksessa sovitut työehtosopimustekstimuutokset ilmenevät työehtosopimustekstistä.

4 Muut asiat

4.1 Liittyen työehtosopimusmuutoksen 3.4.1 kohtaan, Pasilan uutistoimituk- sissa vapaapäivien rullaava ilmoittaminen otetaan käyttöön viimeistään 1.5.2020, sen jälkeen kun asiasta on keskusteltu paikallisesti luottamus- henkilöiden kanssa.

4.2 Siirretään kahvitaukoa koskeva määräys teknisenä korjauksena kohdas- ta 3.2 kohtaan 3.5.1.

Työehtosopimuksen editiotyön yhteydessä kahvitaukoa koskeva mää- räys on sijoitettu virheellisesti kohtaan 3.2. Määräys on virheellisestä si- joituksesta huolimatta koskenut kaikkia työaikamuotoja eikä editiotyön yhteydessä ole ollut tarkoituksena myöskään muuttaa määräyksen seu- raavaa vakiintunutta tulkintaa:

- Oikeus kahvitaukoon on samanlainen kaikissa työaikamuodoissa.

- Kahvitauko on työaikaa, joten työntekijällä ei välttämättä ole mahdol- lisuutta poistua työpisteeltä lähintä taukotilaa kauemmas eikä työnte- kijälle muutenkaan voida aina taata täydellistä irrottautumista työstä.

- Kahvitaukojen tarkkaa ajankohtaa ei yleensä ole luontevaa määritellä ennakkoon. Useimmiten ohjelmatyöntekijä osaa itse parhaiten harki- ta työvuoron työtilanteeseen ja kahvitaukojen tarkoitukseen nähden järkevimmät taukojen ajankohdat.

4.3 Ajoneuvon kuljettamisesta maksettavat kuukausikorvaukset

Huolimatta ajoneuvon kuljettamisesta maksettavien korvausten enim- mäismäärän poistamisesta paikallisesti sovitut kuukausikorvaukset ovat edelleen suuruudeltaan 15 ajoa vastaavia. Kuukausikorvausta ei voi täydentää työvuorokohtaisilla korvauksilla.

Kuukausikorvausta saavalla ohjelmatyöntekijällä on oikeus tulla siirre- tyksi työvuorokohtaisten korvausten piiriin. Siirto astuu voimaan pyyntöä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

Yhtiön oikeus poistaa kuukausikorvaus on kuukausikorvauksen käyt- töönoton yhteydessä määritellyn mukainen.

4.4 TYÖAIKAMUODOT -työryhmä

Perustetaan paikallinen työryhmä selvittämään työehtosopimuksen työ- aikamuotojen käyttöä ja tarkoituksenmukaisuutta. Osana työryhmän työ- tä selvitetään joustotyöajan käyttöönottomahdollisuuksia. Mahdollisista muutoksista työaikamuotojen käytössä sovitaan ennen työryhmätyös- kentelyn päättymistä. Muutokset voidaan ottaa käyttöön sopimuskau- den aikana. Työryhmän työskentely on tarkoitus saada päätökseen 30.9.2020 mennessä.

Helsingissä, helmikuun 28. päivänä 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

SUOMEN JOURNALISTILIITTO RY

Xxxxx Xxx Xxxxx Xxxxxx

YLEISRADION OHJELMATYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2020-2022

1. SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO ‌

1.1 Soveltamisala ‌

Tällä sopimuksella määrätään Yleisradio Oy:n (yhtiö, työnantaja) palveluksessa olevien ohjelmatyöntekijöiden (työntekijä) työehdot.

1.2 Yleiset ja erityiset sopimukset ‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Palvelualojen työn- antajat PALTA ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n (SJL) välillä solmittuja sopi- muksia:

o Harjoittelusäännökset (liite 1)

o Palkan määrittäminen lyhytaikaisessa ja osa-aikaisessa ohjelmatyössä (liite 2)

o Suojavaatetusta ja -varusteita koskeva sopimus (liite 3)

o Luottamushenkilösopimus (liite 4)

o Irtisanomissuojasopimus (liite 5).

1.3 Järjestäytymisvapaus ‌

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

1.4 Voimassaoloaika ‌

Tämä sopimus on liitteineen voimassa 28.2.2020-28.2.2022. Sopimus jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisa- nottu.

2 TYÖSUHDE ‌

2.1 Työsuhteen syntyminen ja työsopimus ‌

Työsopimus on aina tehtävä kirjallisesti, ja se on voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Määräaikaiseen työsuhteeseen otetun ohjelmatyöntekijän työsopi- muksesta tulee ilmetä sopimuksen pituus ja määräaikaisuuden peruste. Yhtiön tavoitteena on hoitaa pysyvät tehtävät vakinaisen henkilökunnan voimin.

Mikäli kyseessä on vähintään kuukauden pituisen määräaikaisen työsopimuk- sen jatko samassa tehtävässä ja uusi määräaikainen työsopimus kestää vähin- tään kuukauden, työsopimus on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen uuden määräaikaisen työsuhteen alkua. Tästä voidaan poiketa, jos määräaikaisuuden jatkotarve ilmenee em. aikamäärettä myöhemmin. Poikkeamismahdollisuus on

esimerkiksi silloin, jos kyse on sairauslomasijaisen määräaikaisuuden jatkosta tilanteessa, jossa sairaus jatkuu.

Työsopimuslain 1:3:n mukaan määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä. Perusteltu syy on kyseessä silloin, kun työtä teetetään vain määrätyn ajan, eikä työvoiman tarve ole jatkuva. Toistuvien määräaikais- ten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimus- ten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva koko- naisuus osoittaa työantajan työvoimatarpeen pysyväksi. (Tämän kappaleen tarkoitus on kertoa lain sisällöstä, eikä se ole osa työehtosopimusta.)

Mikäli työntekijälle ei kuukauden kuluessa työsuhteen alusta tehdä kirjallista työsopimusta, jossa ilmoitetaan työsuhteen määräaikaisuus ja määräaikaisuu- den peruste, pidetään työsuhdetta toistaiseksi voimassaolevana.

Työsopimukseen kirjataan myös mahdolliset loman kertymistä ja pitämistä kos- kevat erityisehdot.

Työsuhteen alussa on kuuden kuukauden koeaika, jonka aikana kumpikin osa- puoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Jos työntekijä on koe- aikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnanta- jalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai per- hevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on il- moitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä. Toistuvissa määräaikaisissa, samaa tai samankaltaista työtä koskevissa työ- suhteissa koeaikaa noudatetaan ainoastaan yhden kerran. Vuotta lyhyemmäs- sä työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

2.2 Työsuhteen irtisanominen ‌

Yhtiön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

o 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

o yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta

o kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta

o neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdek- san vuotta mutta enintään 12 vuotta

o kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Ohjelmatyöntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

o 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

o yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Työnantajan ja ohjelmatyöntekijän kesken voidaan irtisanomajoista sopia toi- sinkin.

2.3 Työsuhteen purkaminen ‌

Työsuhde voidaan purkaa

o työsopimuslaissa mainituissa tapauksissa erittäin painavista syistä

o koeaikana

2.4 Muut työsuhdetta koskevat säännökset ‌

Työnantaja

o selvittää uudelle ohjelmatyöntekijälle, mitä työehtosopimusta tämän työsuhteeseen sovelletaan, sekä tutustuttaa tämän luottamushenkilö- ja neuvottelujärjestelmään

o tiedottaa ohjelmatyöntekijälle tätä koskevista päätöksistä

o neuvottelee ohjelmatyöntekijän kanssa tämän tehtäviä koskevista suunnitelmista ja muutoksista.

Ohjelmatyöntekijää ei saa velvoittaa toimimaan vastoin hyvää journalistista ta- paa eikä suorittamaan tehtävää, joka on hänestä nöyryyttävä tai ei kuulu hänen toimeensa. Jos ohjelmatyöntekijä tällaisessa tapauksessa kieltäytyy tehtävästä, hän ei saa joutua painostuksen tai seuraamusten kohteeksi.

2.5 Osa-aikainen työ ‌

Ohjelmatyöntekijän peruskuukausipalkkaa korotetaan kertoimella 1,1, kun hä- nen työsopimuksensa mukainen työaikansa ei työnantajasta johtuvasta syystä ylitä osa-aikatyössä 30:tä tuntia viikossa tai 90:tä tuntia kolmessa viikossa.

2.6 Sivutoimet ‌

Sivutoimien osalta noudatetaan erillistä ohjetta, joka on yhtiön intranetissä.

2.7 Etätyö ‌

Tiimeittäin on keskusteltava etätyön soveltuvuudesta ja periaatteista. Tämän jälkeen tiimissä sovitaan etätyökäytännöistä tarvittaessa huomioiden yksilölliset toimenkuvat. Etätyön pelisäännöt määräytyvät kulloinkin voimassa olevan yhti- ön ohjeistuksen ja tiimisopimusten mukaisesti.

3 TYÖAIKA ‌

Sovellettava työaikamuoto valitaan tehtävän ja ohjelmatuotannon vaatimusten perusteella.

3.1 Jaksotyöaika ‌

Jaksotyöajassa työnantaja laatii jokaiselle työntekijälle kolmiviikkoisjaksoittain työvuoroluettelon, josta ilmenee, milloin säännöllinen työaika alkaa ja päättyy, sekä päivittäiset ja viikoittaiset lepoajat. Jaksotyöaikaa sovelletaan niissä töis- sä, joissa tuotannolliset syyt sitä edellyttävät.

Jaksotyöaikaa noudattavien henkilöiden säännöllinen työaika on keskimäärin 111 tuntia (6.4.2020 lukien) kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Työajan tulee tasoittua keskimäärään vuoden (52 viikon) pituisella tasoittumisjaksolla. Työn- antajalla on oikeus teettää tarvittaessa työtä yli 111 tunnin (6.4.2020 lukien) 120 tuntiin asti kolmiviikkoisjaksossa.

Työajan tasoittuminen 111 tunnin (6.4.2020 lukien) keskimäärään tarkistetaan vähintään kerran vuodessa yhtiön päättämänä ajankohtana. Työnantaja tiedot- taa kyseisestä ajankohdasta tiimeittäin tai toiminnoittain. Jos jakson lopussa on yli- tai alijäämää, esimies ja työntekijä sopivat, miten se tasoitetaan mahdolli- simman pian seuraavan puolivuotiskauden aikana.

Niissä kolmiviikkoisjaksoissa, joihin sattuvat

o uudenvuodenpäivä

o loppiainen

o pitkäperjantai

o toinen pääsiäispäivä

o vapunpäivä

o helatorstai

o juhannusaatto

o itsenäisyyspäivä

o jouluaatto

o joulupäivä

o tapaninpäivä,

kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika lyhenee 7,5 tunnilla kutakin tällaista muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvaa juhlapäivää kohti.

Mikäli jakson säännöllistä työaikaa ei tuotannollisten syiden vuoksi ole mahdol- lista lyhentää edellä mainitulla tavalla, on työnantajalla oikeus teettää työtä enintään 120 tuntia. Tämä on ilmoitettava erikseen työvuoroluettelossa.

Työaikaa lyhentävä osuus korvataan antamalla vastaava vapaa-aika tai sopi- malla vastaavasta rahakorvauksesta.

Ellei vastaavaa vapaata voida antaa saman tasoittumisjakson aikana, on jak- son päättyessä sovittava seuraavalle jaksolle aika, jolloin vastaava vapaa pide- tään.

Työviikko alkaa maanantaina kunkin työntekijän työajan alkaessa. Vuorokauti- nen säännöllinen työaika määräytyy työvuoroluettelon mukaan. Työvuorokausi vaihtuu työajan alkaessa riippumatta vuorokauden vaihtumisesta.

6.4.2020 lukien:

Yhtiö voi tämän kohdan estämättä ja siinä sovitun lisäksi osoittaa kullekin oh- jelmatyöntekijälle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään kah- deksan tuntia. Tässä yhteydessä kolmiviikkoisjakson työaika voi ylittää 120 tun- tia. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi tunti- palkka mahdollisine vuorolisineen.

3.2 Säännöllinen vuorokautinen työaika ‌

Säännöllisellä vuorokautisella työajalla tarkoitetaan työaikaa, jonka sijoittami- sesta työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa puitteissa. Työajanseurantajär- jestelmässä on jokaiselle työntekijälle määritelty työvuoroluettelo, josta ilmenee, milloin säännöllinen työaika alkaa ja päättyy, sekä päivittäiset ja viikoittaiset le- poajat.

Säännöllistä vuorokautista työaikaa noudattavien henkilöiden päivittäinen työai- ka on pääsääntöisesti 7‒8 tuntia ja viikoittainen keskimäärin 37 tuntia (6.4.2020 lukien).

Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään 10 tuntiin, kun- han viikoittainen säännöllinen työaika viimeistään kahden seuraavan kalenteri- kuukauden loppuun mennessä tasoittuu keskimäärin 37 tuntiin (6.4.2020 lu- kien). Työajan pidentämisestä on tällöin sovittava etukäteen, viimeistään edelli- senä työpäivänä.

Viikossa työtunteja voi olla enintään 40 tuntia tai, jos viikon toinen vapaapäivä on siirretty jollekin muulle viikolle, 48 tuntia.

Työaika tasoitetaan keskimääräiseen 37 tuntiin (6.4.2020 lukien) viikossa nii- den viikkojen lopussa, joihin sisältyvät 30.6. ja 31.12. Jos jakson lopussa on yli- tai alijäämää, esimies ja työntekijä sopivat, miten se tasoitetaan seuraavan puolivuotisjakson aikana.

Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan järjestää myös kaksi- tai kolmivuo- rotyöksi.

Niillä viikoilla, joihin sattuvat

o uudenvuodenpäivä

o loppiainen

o pitkäperjantai

o toinen pääsiäispäivä

o vapunpäivä

o helatorstai

o juhannusaatto

o itsenäisyyspäivä

o jouluaatto

o joulupäivä

o tapaninpäivä,

viikoittainen työaika lyhenee 7,5 tunnilla kutakin tällaista muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvaa juhlapäivää kohti.

Osa-aikaisilla työntekijöillä arkipyhäviikkojen työajan lyhentämisessä noudate- taan erillistä ohjetta, joka on yhtiön intranetissä.

Mikäli säännöllistä työaikaa ei tuotannollisten syiden vuoksi ole mahdollista ly- hentää arkipyhäviikolla, säännöllisen työajan pituus on 40/48 tuntia. Tämä on ilmoitettava erikseen työvuoroluettelossa. Työaikaa lyhentävä osuus korvataan antamalla vastaava vapaa-aika, ellei sovita vastaavasta rahakorvauksesta. Mi- käli vastaavaa vapaata ei voida antaa saman tasoittumisjakson aikana, on jak- son päättyessä sovittava seuraavalle jaksolle aika, jolloin vastaava vapaa pide- tään.

6.4.2020 lukien:

Yhtiö voi tämän kohdan estämättä ja siinä sovitun lisäksi osoittaa kullekin oh- jelmatyöntekijälle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään kah- deksan tuntia. Tässä yhteydessä vuorokautinen työaika voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen 48 tuntia. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuu- kausipalkan lisäksi tuntipalkka mahdollisine vuorolisineen.

3.3 Kokonaispalkka ‌

Kokonaispalkkaus

Joustava työaika- ja palkkausjärjestely, jossa peruskuukausipalkkaan on lisätty erillisenä osana kokonaispalkkalisä, joka korvaa 3.3.1 kohdassa luetellut lisät.

Työntekijä suunnittelee työaikansa tarkoituksenmukaisella ja joustavalla tavalla ottaen huomioon sekä työn vaatimukset että oman elpymistarpeensa. Vuoro- kautinen työaika on enintään 9 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 40 (48) tuntia.

Kokonaispalkkaus työaikamuotona soveltuu sellaisiin työtehtäviin, joiden suorit- taminen ei ole täysin sidoksissa muiden työntekijöiden töihin.

Itsenäisestä työskentelytavasta huolimatta työnantajan työnjohto-oikeus on ko- konaispalkkausta sovellettaessa voimassa samalla tavalla kuin työsuhteessa muutoinkin.

6.4.2020 lukien:

Yhtiö voi tämän kohdan estämättä ja siinä sovitun lisäksi osoittaa kullekin oh- jelmatyöntekijälle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään kah- deksan tuntia. Tässä yhteydessä vuorokautinen työaika voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen 48 tuntia. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuu- kausipalkan lisäksi tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa.

Kokonaispalkkausta noudattavien henkilöiden säännöllinen työaika on keski- määrin 37 tuntia (6.4.2020 lukien) viikossa 26 viikon pituisella tasoittumisjaksol- la. Tasoittaminen 37 tuntiin (6.4.2020 lukien) pyritään tekemään mahdollisim-

man pian syntyneen ylityksen jälkeen. Arkipyhät lyhentävät työaikaa samoin kuin säännöllisessä vuorokautisessa työajassa olevilla. Tuotannollisista syistä työaika voi olla enintään 9 tuntia vuorokaudessa. Viikossa työtunteja voi olla enintään 40 tuntia tai, jos viikon toinen vapaapäivä on siirretty jollekin muulle viikolle, 48 tuntia. Mikäli työntekijä itse määrittää työaikansa, vaihteluväli voi olla suurempi, kunhan viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 37 tuntiin (6.4.2020 lukien) mahdollisimman pian.

Kokonaispalkkauksessa oleva työntekijä sitoutuu suunnittelemaan oman jous- tavan työaikansa ja kirjaamaan toteutuneet työtuntinsa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Kirjauskäytännöstä sovitaan tarkemmin paikallisesti pääluottamus- henkilön kanssa. Ylitöistä kokonaispalkkauksessa oleva työntekijä sopii esi- miehen kanssa etukäteen. Ylityökorvaus lasketaan peruskuukausipalkasta (= tehtäväkohtainen palkka + henkilökohtainen lisä).

3.3.1 Kokonaispalkkalisä 9% (1.4.2020 lukien)

Kokonaispalkkauksella tarkoitetaan sellaista joustavaa työaika- ja palkkausjär- jestelyä, jossa peruskuukausipalkkaan on lisätty erillisenä osana kokonaispalk- kalisä. Kokonaispalkkalisä on vähintään 9 % (1.4.2020 lukien) tehtäväkohtai- sesta palkasta.

Kokonaispalkkalisä korvaa

‐ työvuoroluettelon muuttamisen ja ohjelmatyöntekijän itsensä tekemän joustavan suunnittelun (3.4.3.)

‐ päivittäisen lepoajan siirtymisen (3.5.1.)

‐ yölepoaikaa lyhentävän työn (3.5.4)

‐ lauantaina tehtävän työn (3.6)

‐ iltatyökorvaukset (3.7)

‐ yötyökorvaukset (3.8)

‐ hälytysluonteisen työn korvaukset (3.9.3.), ei kuitenkaan klo 21-06 väli- senä aikana annetun hälytyksen korvaamista

‐ yhtiön ajoneuvon kuljettamisen (4)

3.3.2 Muita kokonaispalkkauksen määräyksiä

Sunnuntaityö

Sunnuntaityö korvataan kuten säännöllisessä vuorokautisessa työajassa

Lisätyö

Viikoittaisen työajan (37 t) (6.4.2020 lukien) ja ylityörajan (40 t) välinen aika on lisätyötä, joka korvataan antamalla vastaava määrä vapaata. Rahallinen korvaus ei tältä ajalta ole mahdollinen.

Matka-aika

Kokonaispalkkauksessa työaikaan sisältymätön matka-aika, joka yksi- nään tai yhdessä työajan kanssa ylittää 9 t/vrk, korvataan antamalla sitä vastaava määrä vapaa-aikaa.

Viikkolepopäivät

Kokonaispalkkauksen piirissä olevalle ohjelmatyöntekijälle kuuluu antaa viikoittain vähintään yksi ja keskimäärin kaksi lepopäivää. Mikäli ohjel- matyöntekijää kuitenkin tarvitaan tilapäisesti työhön ainoana lepopäivä- nään, on hänelle annettava työhön käytettyä aikaa vastaava vapaa-aika viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana työstä muutoin mak- settavan palkan lisäksi. Ellei vapaata voi pitää tänä aikana, korvaus maksetaan rahana. Kuuden päivän työviikkona (työviikkona, jonka toi- nen vapaapäivä siirtyy pidettäväksi myöhemmin) viikoittaisen ylityön ala- raja on 48 tuntia.

Ylitöiden korvaaminen

Kokonaispalkkauksessa ylityöt ovat joko vuorokautista tai viikoittaista yli- työtä ja ne korvataan joko rahana tai vastaavana vapaana. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemises- tä. Mikäli työntekijä sairastuu ennen ylityövapaiden alkua, siirtyvät va- paat pidettäviksi myöhemmin.

Kokonaispalkkaisten ylitöiden kirjaamisesta ks.3.3.

Vuorokautinen ylityö

Esimiehen kanssa sovitusta vuorokautisesta ylityöstä (yli 9 tunnin päivä) korvataan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seu- raavilta tunneilta kaksinkertainen perustuntipalkka laskettuna peruskuu- kausipalkasta (= tehtäväkohtainen palkka + henkilökohtainen lisä).

Esim. 3 tunnin vuorokautinen ylityö (12 tunnin päivä) vastaa 5 tunnin va- paata tai 5 tunnin palkkaa.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisesta ylityöstä (yli 40 tunnin työviikosta) maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertai- nen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Työajan tasoittuminen

Mikäli työaikaa ei ole voitu tasoittaa aiemmin, se tehdään puolivuosittain. Tarkasteluajankohdat ovat 30.6. ja 31.12. Jos vapaata on pitämättä puo- livuotisjakson päättyessä, esimies ja työntekijä sopivat seuraavalta puo-

livuotiskaudelta ajankohdan, jolloin vapaa mahdollisimman pian pide- tään.

Työaikamuodon vaihtaminen

Kokonaispalkkausta käytetään tehtävissä, joissa työntekijällä on mah- dollisuus itsenäisesti muokata työaikojaan. Työntekijä suunnittelee työ- aikansa tarkoituksenmukaisella ja joustavalla tavalla ottaen huomioon sekä työn vaatimukset että oman elpymistarpeensa.

Mikäli tehtävä kuitenkin edellyttää jatkuvasti työn tekemistä siten, että työstä tulisi maksaa iltatyö- yms. korvauksia, on ohjelmatyöntekijällä oi- keus tulla siirretyksi jaksotyöhön. Siirron yhteydessä kokonaispalkkaus puretaan kaikilta osiltaan.

3.3.3 Työsopimuksen alkaminen ja päättyminen kesken tasoittumisjakson

Jos työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 37 tuntiin (6.4.2020 lukien) viikossa tai 111 tuntiin (6.4.2020 lukien) kolmessa viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika ylittää 37 tuntia (6.4.2020 lukien) viikkoa kohti tai 111 tuntia (6.4.2020 lukien) kolmea viikkoa kohti. Tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan lisä- ja ylityötä vas- taava korvaus. Määräaikaisilla työntekijöillä tasoittumisjaksot määräytyvät si- ten, että jakso alkaa tai päättyy työsuhteen alkaessa tai päättyessä.

3.4 Työvuorot ‌

3.4.1 Työvuoroluettelo

Työnantaja laatii jokaiselle työntekijälle työvuoroluettelon, josta ilmenee, mil- loin säännöllinen työaika alkaa ja päättyy, sekä päivittäiset ja viikoittaiset le- poajat.

Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työaikaa, jonka sijoittamisesta työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa puitteissa. Työvuoroluetteloa laadittaessa pyri- tään mahdollisimman suureen suunnitelmallisuuteen. Työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan lisäksi voidaan työtä teettää ainoastaan henki- lön omalla suostumuksella.

Työvuoroluettelo on jaksotyöaikamuodossa laadittava kolmen viikon jaksoille. Työvuoroluettelo on ilmoitettava työntekijälle viimeistään luetteloon merkittyä ensimmäistä työvuoroa edeltävänä maanantaina ennen kello 18.

Elleivät esimies ja työntekijä toisin sovi, jaksotyöaikaa noudattavien työvuorot on järjestettävä työvuoroluettelossa siten, että säännöllinen työaika vuorokau- dessa on vähintään 4 ja enintään 12 tuntia.

Säännöllistä vuorokautista työaikaa noudattavien työvuorot on järjestettävä työvuoroluettelossa siten, että säännöllinen työaika vuorokaudessa on enin- tään 8 tuntia tai työaikaa tilapäisesti pidennettäessä 10 tuntia.

Viikoittaiset lepoajat on merkittävä työvuoroluetteloon siten, että viikkolepo- päivä, viikon toinen vapaapäivä ja tasausvapaapäivät ovat selvästi tunnistet- tavissa.

Viikkolepopäivät ja viikon toiset vapaapäivät on ilmoitettava kolmeksi viikoksi eteenpäin viimeistään maanantaisin ennen kello 18.

Päivittäinen lepoaika voidaan ilmoittaa aikana tai aikavälinä. Tarkoituksenmu- kainen lepoajan järjestämistapa valitaan huomioon ottaen työn luonne siten, että lepoaika pääsee toteutumaan mahdollisimman hyvin. Mikäli päivittäinen lepoaika ilmoitetaan aikavälinä, aikavälin pituus on kaksi tuntia, jonka rajoissa työntekijä saa pitää lepoajan ottaen huomioon työtilanteen asettamat vaati- mukset.

Työvuoroluetteloa laadittaessa otetaan jaksotyössä mahdollisuuksien mukaan huomioon työntekijän vapaapäivätoiveita, joita voi olla enintään kaksi kalente- ripäivää kolmiviikkoisjaksoa kohden. Vapaapäivätoiveiden esittäminen ja huomioonottaminen työvuoroluetteloa laadittaessa toteutetaan toiminnoittain päätetyllä tavalla.

3.4.2 Ilta- ja yötyön rajoitukset

Kun työtä teetetään iltaisin, on työvuorot järjestettävä siten, että samalle työn- tekijälle tulee työtä kello 18:n jälkeen enintään keskimäärin puolessa kalente- ripäivistä ja enintään viitenä päivänä peräkkäin kolmiviikkoisjakson aikana. Tästä voidaan poiketa työntekijän suostumuksella.

Kun työtä teetetään tämän sopimuksen tarkoittamaan yötyöaikaan, on työvuo- rot järjestettävä siten, että keskimäärin enintään puolessa työntekijän työvuo- roista on sijoitettu säännöllistä työaikaa kello 23:n ja 6:n välille. Tästä voidaan poiketa työntekijän suostumuksella.

Edellä mainitut rajoitukset eivät saa johtaa työtuntivelvoitteen jäämiseen va- jaaksi. Luottamushenkilön kanssa sovitaan tarvittavista poikkeuksista näihin rajoituksiin.

3.4.3 Työvuoroluettelon muuttaminen

a) Yhtiön määrättävissä olevat työvuoroluettelon muutokset

Työvuoroluettelon julkistamisen jälkeen siihen saa tehdä vain välttämättömiä muutoksia, jotka eivät kuitenkaan saa koskea viikkolepopäivää eivätkä viikon toista vapaapäivää. Tällaisia välttämättömiä muutoksia voidaan tehdä henki- löä kohti kolmiviikkoisjakson aikana enintään kaksi ja viikon aikana enintään yksi. Välttämättömistä muutoksista aiheutuvat haitat on pyrittävä tasaamaan mahdollisimman hyvin työyhteisössä.

Kun työvuoro siirtyy kokonaan toiselle päivälle, muutos on ilmoitettava työnte- kijälle ennen kello 18:tta viimeistään kahta yötä ennen muutettavaa työvuo-

roa. Kun työvuoro siirtyy saman vuorokauden sisällä eikä, työajan pituus muu- tu, voidaan ilmoitus kuitenkin antaa edellisen työvuoron kuluessa ennen kello 18:tta.

Edellä sanotun estämättä työvuoroluettelon antamisaikataulua noudattaen oh- jelmatyöntekijälle ilmoitettu matka-aika voidaan rajoituksetta muuttaa työajaksi ja päinvastoin, jos työntekijän työhönsidonnaisuusaika ei muutu.

Matkatyön aikana työvuoroluetteloa voidaan muuttaa rajoituksetta. Matkatyöl- lä tarkoitetaan tässä matkaa, jonka kokonaiskesto on vähintään 24 tuntia.

Työvuoroluetteloon tehtävän muutoksen syy on aina ilmoitettava työntekijälle.

Tässä a)-kohdassa kerrotuissa rajoissa tehdyistä työvuoromuutoksista ei makseta korvausta.

b) Sopimista edellyttävät työvuoroluettelon muutokset

Muissa kuin a)-kohdan mukaisissa tilanteissa työvuoroluettelon muuttaminen edellyttää työntekijän suostumuksen.

Mikäli työvuoroluetteloa on muutettu työnantajasta johtuvasta syystä ja työn- tekijän suostumuksella, maksetaan korvauksena perustuntipalkka kahdelta tunnilta,

o jos työvuoro siirretään samanmittaisena saman vuorokauden sisällä ja muutos on vähintään kahden tunnin suuruinen tai,

o jos työvuoro siirretään samanmittaisena kokonaan toiselle päivälle.

3.4.4 Työajan sijoittelu vuosiloman yhteydessä

Ellei tuotannollisista tai työn järjestelyistä johtuvista syistä muuta johdu, pyri- tään maanantaina alkavaa vuosilomaa edeltävä viikonloppu järjestämään työs- tä vapaaksi.

3.5 Lepoaika ‌

3.5.1 Päivittäinen lepoaika

Työpäivä on yhdenjaksoinen lukuun ottamatta päivittäistä lepoaikaa (ruoka- tunti). Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa eikä päivittäistä lepoaikaa tämän vuoksi voida antaa, työntekijälle annetaan tilaisuus aterioida työn aikana.

Jos työvuoron pituus on kuutta tuntia pitempi, on työntekijälle annettava yksi säännöllinen vähintään puolituntia ja enintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta. Tämä aika ei ole työaikaa. Päivittäinen lepoaika on järjestettävä työvuoron keskivaiheilla. Jos työaika ylit- tää kymmenen tuntia, annetaan lisäksi tilaisuus aterioida työn aikana.

Lepoajan siirtyminen

Jos päivittäinen lepoaika (ruokatunti) siirtyy tuotannosta johtuvista syistä yli 15 minuuttia työvuoroluettelossa ilmoitetusta ajasta tai aikavälistä, työntekijä merkitsee tauottoman toteuman työajanseurantajärjestelmään. Mikäli lepoai- kaa ei voida lainkaan pitää, työntekijälle annetaan tilaisuus aterioida työvuo- ron aikana.

Päivittäisen lepoajan aikana tehdyn työn korvaaminen

Mikäli päivittäisen lepoajan aikana on tehty työtä työnantajasta johtuvasta syystä, maksetaan lepoaikana tehdystä työstä tämän työehtosopimuksen mu- kainen palkka. Tämän lisäksi annetaan tilaisuus aterioida työvuoron aikana ja luetaan ateriointiin kuluva aika työajaksi.

Työntekijällä on päivittäin oikeus kahteen viidentoista minuutin kahvitaukoon. Nämä tauot luetaan työaikaan kuuluviksi.

3.5.2 Viikoittainen lepoaika

Varsinainen viikkolepopäivä ja viikon toinen vapaapäivä

Työntekijälle annetaan viikoittain vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikoittainen lepoaika (työvuoroluettelossa VL).

Viikon toisen vapaapäivän (työvuoroluettelossa VP) tulee olla vähintään 24 tunnin mittainen vapaa-aika.

Jollei tuotannollista syistä muuta johdu, annetaan viikon toinen vapaapäivä varsinaisen viikkolepopäivän yhteydessä siten, että viikoittainen lepoaika on vähintään 54 tuntia.

Tuotannollisista syistä viikon toinen vapaapäivä (VP) voidaan siirtää annetta- vaksi viimeistään seuraavan kolmiviikkoisjakson aikana. Siirretty vapaapäivä annetaan muun vapaapäivän yhteydessä, ellei tuotannollisista syistä muuta johdu tai työntekijän kanssa toisin sovita.

Työntekijälle on annettava vähintään joka neljäs viikonloppu (lauantai ja sun- nuntai) vapaaksi.

3.5.3 Viikoittaisena lepoaikana tehdyn työn korvaaminen

Varsinaisena viikkolepopäivänä tehtyä työtä on työ, jota tehdään työvuoroluet- teloon merkityn varsinaisen viikkolepopäivän (VL) aikana.

Viikon toisena vapaapäivänä tehtyä työtä on työ, jota tehdään työvuoroluette- loon merkityn viikon toisen vapaapäivän (VP) aikana.

Varsinaisena viikkolepopäivänä tai viikon toisena vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan korvaus siten, että kyseisen kalenteriviikon

o ensimmäiseltä menetetyltä vapaapäivältä maksetaan puolen perustuntipalkan suuruinen korvaus peruskuukausipalkan ja mui- den tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi

o seuraavilta menetetyiltä vapaapäiviltä maksetaan yksinkertai- sen perustuntipalkan suuruinen korvaus peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten li- säksi

Viikoittaisena lepoaikana tehdystä työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vastaavan vapaa-ajan laskennassa noudatetaan tämän kohdan säännöksiä vapaapäivä- nä tehdystä työstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä.

3.5.4 Yölepoaika

Elleivät esimies ja työntekijä toisin sovi, työvuoroluettelo on laadittava siten, että työvuorojen väliin jää vähintään 10 tunnin lepoaika.

Yölepoaikaa lyhentävällä työllä tarkoitetaan työtä, joka lyhentää 10 tunnin yö- lepoaikaa. Yölepoaikaa lyhentävästä työstä maksetaan perustuntipalkkaan 100 %:n lisä, johon sisältyy ilta- ja yötyökorvaus.

Lisä voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä.

3.6 Lauantai- ja sunnuntaityö (1.4.2020 sisältävän kolmiviikkoisjakson alusta lukien)‌

Lauantaityötä on työ, jota tehdään lauantaisin klo 6.00-18.00. Lauantaityöstä maksetaan 20 %:n lisä perustuntipalkkaan, paitsi sellaisilta lauantaipäiviltä, joil- ta jo maksetaan sunnuntaityökorvaus. Lauantaityökorvaus lasketaan peruskuu- kausipalkasta (=tehtäväkohtainen palkka + henkilökohtainen lisä).

Sunnuntaityönä pidetään työtä, joka tehdään

o sunnuntaina

o kirkollisena juhlapäivänä

o itsenäisyyspäivänä

o vapunpäivänä

o pääsiäislauantaina

o juhannuksena

o juhannus- ja jouluaattona

Sunnuntaityöstä suoritetaan yksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausi- palkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäk-

si. Sunnuntaityökorvaus lasketaan peruskuukausipalkasta (= tehtäväkohtai- nen palkka + henkilökohtainen lisä).

Esim. 1. Jos työvuoro alkaa lauantaina kello 22, sunnuntaikorvaus alkaa kello 24 (vuorokauden vaihtuessa).

Esim. 2. Jos työvuoro alkaa sunnuntaina kello 22, sunnuntaikorvausta makse- taan kello 24:ään saakka (kahdelta tunnilta).

Lauantai- ja sunnuntaityöstä maksettava korvaus voidaan sopia vaihdettavak- si vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annetta- va ja otettava kuuden kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä.

3.7 Iltatyö (1.4.2020 sisältävän kolmiviikkoisjakson alusta lukien)‌

Iltatyötä on työ, jota tehdään kello 18.00 ‒ 24.00 (0.00). Iltatyöstä maksetaan 20 %:n lisä perustuntipalkkaan.

Lauantaisin ja sunnuntaisin suoritetusta iltatyöstä maksetaan iltatyökorvaukse- na 30 % perustuntipalkasta.

Iltatyöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, elleivät esimies ja työntekijä toisin sovi.

3.8 Yötyö (1.4.2020 sisältävän kolmiviikkoisjakson alusta lukien) Yötyötä on kello 24.00 (0.00) ‒ 6.00 tehtävä työ.‌

Yötyöstä maksetaan 50%:n lisä perustuntipalkkaan.

Jos työvuoro alkaa ennen kello 6:tta, 50 %:n suuruista yötyökorvausta makse- taan vuoron ajalta myös kello 6:n jälkeen, kuitenkin enintään kahdelta tunnilta.

Sunnuntaina tehdystä yötyöstä maksetaan yötyökorvaus kaksinkertaisena.

Yötyöstä maksettava korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, elleivät esimies ja työnteki- jä toisin sovi.

3.9 Muut työaikaa koskevat määräykset ‌

3.9.1 Lisätyö

Lisätyötä on työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan, mutta ei ylityörajaa.

Säännöllisessä vuorokautisessa työajassa

o vuorokautista lisätyötä on työ, joka tehdään säännöllisen vuorokauti- sen työajan lisäksi lain määräämään enimmäismäärään (kahdek- saan/kymmeneen tuntiin) saakka vuorokaudessa

o viikoittaista lisätyötä on työ, joka tehdään säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi 40 tuntiin saakka viikossa.

Vuorokautinen lisätyö korvataan ensin, ja mikäli sen jälkeen vielä on jäljellä li- sätyötä, se korvataan viikoittaisena lisätyönä.

Jaksotyöajassa jaksolisätyötä on työ, joka tehdään säännöllisen jaksoittaisen työajan (keskimäärin 111 tuntia (6.4.2020 lukien)) lisäksi 120 tuntiin saakka kolmessa viikossa.

Yhtiö voi teettää lisätyötä vain työntekijän suostumuksella. Lisätyön tekemi- sestä on sovittava mahdollisimman aikaisin, mikäli mahdollista, jo työvuoro- luettelon laatimisen yhteydessä.

Lisätyöstä suoritetaan peruskuukausipalkan lisäksi yksinkertainen perustunti- palkka.

Lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan va- paa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa lisätyön tekemisestä.

3.9.2 Ylityö

Yhtiö voi teettää ylityötä vain työntekijän suostumuksella. Ylityön tekemisestä on sovittava mahdollisimman hyvissä ajoin.

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava 6 kk ku- luessa ylityön tekemisestä.

Mikäli työntekijä sairastuu ennen ylityövapaiden alkua, siirtyy vapaa pidettäväk- si myöhemmin

Vuorokautinen ylityö säännöllisessä vuorokautisessa työajassa

Vuorokautista ylityötä on työ, jota säännöllistä vuorokautista työaikaa noudatta- va työntekijä tekee vuorokaudessa yli 8 tunnin taikka työaikaa tilapäisesti pi- dennettäessä yli 10 tunnin.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitois- takertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka.

Kun kaksinkertaisella perustuntipalkalla korvattavaa viikoittaista ylityötä seuraa välittömästi vuorokautinen ylityö maksetaan kahdelta ensimmäiseltäkin tunnilta kaksinkertainen peruspalkka.

Sunnuntaisin ja lauantaisin sekä kirkollisten juhlapäivien, itsenäisyyspäivän, vapun ja uudenvuodenpäivän aattoina maksetaan aina kaksinkertainen tunti- palkka myös kahdelta ensimmäiseltä tunnilta.

Viikoittainen ylityö säännöllisessä vuorokautisessa työajassa

Viikoittaista ylityötä on se työ, jota säännöllistä vuorokautista työaikaa noudat- tava tekee viikossa yli 40 tunnin, siltä osin kuin se ei ole vuorokautista ylityötä. Viikoittaista ylityötä tarkasteltaessa työajasta lasketaan ensin vuorokautiset yli- työtunnit ja jäljelle jääneet ylityötunnit ovat viikoittaista ylityötä.

Työaikaa keskimääräistettäessä ylityötä on työ, jota työntekijä tekee työtuntijär- jestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi ja joka ylittää 40 tunnin keskimäärän.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta puolitois- takertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka.

Jaksoylityö

Jaksoylityötä on työ, jota jaksotyöaikaa noudattava tekee yli 120 tunnin kolmen viikon pituisena ajanjaksona.

Jaksoylityöstä maksetaan kaksinkertainen perustuntipalkka.

Mikäli työntekijä sairastuu ennen ylityövapaiden alkua, siirtyvät vapaat pidettä- viksi myöhemmin.

3.9.3 Hälytysluonteinen työ

Hälytysluonteinen työ tehdään hälytyskutsun perusteella siten, että työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta. Mikäli henkilön kanssa on sovittu varallaolosta ja hänet kutsutaan työhön varallaoloaikanaan, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.

Hälytysluonteisesta työstä työntekijälle maksetaan vähintään yhden tunnin palkka mahdollisine ylityökorvauksineen ja lisäksi ns. hälytysrahaa seuraavasti:

o perustuntipalkka kahdelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu kello 6:n ja 21:n välisenä aikana

o perustuntipalkka kolmelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu kello 21:n ja 6:n välisenä aikana.

Kun kutsu hälytysluonteiseen työhön on annettu kello 21:n ja 6:n välisenä aika- na ja työ on myös tehty kyseisenä aikana, maksetaan työstä kaksinkertainen perustuntipalkka, johon sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset. Hälytysrahan maksaminen ei vähennä oikeutta työehto- ja palkkasopimuksen mukaisiin mui- hin korvauksiin.

Hälytysluonteista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti ohjelmatyön- tekijän säännöllistä työaikaa.

3.9.4 Työajan enimmäismäärä

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pituus on 12 kuukautta.

3.10 Varallaolo ‌

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että ohjelmatyöntekijä on velvollinen olemaan työajan ulkopuolella valmiudessa niin, että hänet voidaan kutsua töihin. Varal- laolosta sovitaan kirjallisesti. Työn tekeminen voi tapahtua työpaikalla, tuotan- topaikalla tai etäyhteyksien välityksellä.

Varallaoloaikaa ei lueta työajaksi. Mikäli esimies määrää varallaolijan töihin, va- rallaolo muuttuu työajaksi.

Varallaoloajasta suoritetaan korvausta puolen perustuntipalkan mukaan.

3.11 Puhelinohjeet ‌

Jos työntekijän toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvolli- suus antaa vapaa-aikanaan puhelimitse erityisiä toimintaohjeita, tulee tämä ot- taa huomioon hänen kokonaispalkkauksessaan tai maksaa puhelinohjevelvolli- suudesta erillistä lisää siten kuin paikallisesti sovitaan. Korvauksesta sovittaes- sa otetaan huomioon velvollisuuden sitovuus, puhelimessa annettavien ohjei- den määrä (esim. viikossa tai kuukaudessa) sekä sidottuna olon kesto ja sijoit- tuminen eri vuorokaudenaikoihin.

Ks. erillinen ohje.

4 YHTIÖN AJONEUVON KULJETTAMINEN ‌

Yhtiön ajoneuvon kuljettamisesta maksetaan ohjelmatyöntekijälle erillistä kor- vausta 12,09 euroa/työvuoro (1.4.2020 lukien).

Kevyen ajoneuvon (kokonaispaino enintään 3 500 kg) kuljettamisesta korvaus- ta maksetaan ainoastaan, jos kyse on

‐ ohjelmatyötehtävän edellyttämästä henkilökuljetuksesta, jossa työvuoron aikana ohjelmatyöntekijän kuljetettavana on useita henkilöitä; tai

‐ tavarankuljetuksesta, jossa työvuoron aikana ohjelmatyöntekijä ajamisen lisäksi lastaa ja/tai purkaa ajoneuvoon merkittävän tavaramäärän. Tällä tarkoitetaan vähintään tavanomaisen tv-kuvauskaluston paino- ja koko- luokkaa olevaa kuljetusta.

Sekä raskaan (yli 3 500 kg) että kevyen ajoneuvon osalta korvauksen maksa- misen edellytyksenä on, että

‐ työnjohto on antanut ohjelmatyöntekijälle nimenomaisen ajomääräyksen tai

‐ itseohjautuvassa työssä ajoneuvon kuljettaja on valittu siten, että tiimis- sä/työryhmässä maksettavien ajoneuvon kuljetuskorvausten yhteismäärä jää mahdollisimman pieneksi. Jos ajomatka kestää yli kahdeksan tuntia, voidaan ajoneuvon kuljetuskorvaus maksaa kahdelle ajoneuvoa kuljetta- neelle henkilölle.

Ohjelmatyöntekijä ei ole vastuussa yhtiön ajoneuvoa kohdanneen vaurion kor- vaamisesta, ellei hän ole aiheuttanut sitä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksel- la.

Muutoin yhtiön ajoneuvon kuljettamisen osalta noudatetaan yhtiössä kulloinkin voimassa olevia ohjeita.

ks. OTO-kuljettajien ohjeistus.

5 MATKUSTAMINEN ‌

5.1 Matka-ajan käsite ‌

Kohtia 5.2 ja 5.3 sovellettaessa matkaan käytetyn ajan katsotaan alkavan, kun ohjelmatyöntekijä lähtee matkalle työnantajan määräämästä tai sovitusta lähtö- paikasta. Lähtöpaikka voi olla esimerkiksi ohjelmatyöntekijän varsinainen työ- paikka, hänen kotinsa, tuotantopaikka tai matkalla käytetty majoituspaikka.

Matka-aika päättyy kun ohjelmatyöntekijä aloittaa työn tekemisen matkakohtees- sa, saapuu majoituspaikkaansa matkakohteessa tai kun ohjelmatyöntekijä palaa varsinaiselle työpaikalleen tai kotiinsa.

Kodin ja varsinaisen työpaikan väliseen matkaan käytettyä aikaa ei koskaan kat- sota matka-ajaksi.

Päivärahojen maksamisessa sovellettava matkavuorokausi poikkeaa edellä esi- tetystä ja se on määritelty yhtiön matkustusohjesäännössä.

5.2 Matka-ajan korvaus ‌

Matkaan käytetty aika on työaikaa vain kohdan 5.3 mukaisissa tilanteissa. Muis- sa tapauksissa matka-aika ei ole työaikaa, vaan se korvataan maksamalla mat- kustamiseen käytetyltä ajalta yksinkertaisen tuntipalkan suuruista korvausta.

Matka-ajan korvausta ei makseta kello 22:n ja 7:n väliseltä ajalta, mikäli yhtiö kustantaa ohjelmatyöntekijälle liikennevälineessä makuu- tai hyttipaikan.

Esimies ja työntekijä voivat sopia, että matkustusajalta maksettava korvaus vaihdetaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa matkustamisesta.

Kokonaispalkkauksessa työaikaan sisältymätön matka-aika, joka yksinään tai yhdessä työajan kanssa ylittää 9 t /vrk, korvataan antamalla sitä vastaava määrä vapaa-aikaa.

5.3 Työajaksi katsottava matka-aika ‌

Työvuorojärjestelyistä johtuvat syyt, joiden perusteella matka-aika luetaan työ- ajaksi:

a) Työvuoroluettelon mukaisena säännöllisenä työaikana tapahtuva matkus- taminen katsotaan aina työajaksi.

b) Jaksotyössä ennalta tiedetyksi matkustuspäiväksi on suunniteltava vähin- tään neljän tunnin työvuoro. Jos varsinaista työntekoa ei ole lainkaan tai sitä on alle neljä tuntia, on matka-aikaa merkittävä työajaksi siten, että neljän tunnin vähimmäisaika täyttyy.

c) Työehtosopimuksen 3.5.1. kohdan määräykset työpäivän yhdenjaksoi- suudesta ovat voimassa myös matkapäivinä. Matkustaminen kesken työ- päivän, toisin sanoen muulloin kuin ennen työnteon aloittamista tai työn- teon päättymisen jälkeen, on työaikaa.

Matka-aika luetaan työajaksi, koska se katsotaan työsuoritukseksi:

d) Ohjelmatyöntekijä kuljettaa yhtiön ajoneuvoa siten, että edellytykset ajo- neuvon kuljetuskorvaukselle työehtosopimuksen kohdan 4 mukaisesti ovat olemassa.

e) Julkisilla kulkuvälineillä matkustettaessa matka-aika katsotaan työajaksi, jos ohjelmatyöntekijä joutuu kuljettamaan mukanaan työssään tarvitsemia välineitä, jotka painoltaan ja/tai kooltaan ovat hyvin merkittävästi tavan- omaisia käsimatkatavaroita hankalammat kuljettaa ja joita ohjelmatyönte- kijä joutuu pääosan matka-ajasta tai koko matka-ajan henkilökohtaisesti valvomaan. Neljä tuntia ylittävän matka-ajan osalta tästä voidaan sopia työntekijän kanssa toisin.

f) Työnantajan muulla kuin julkisella kulkuvälineellä järjestämään kuljetuk- seen osallistumista pidetään työaikana, jos ohjelmatyöntekijällä on kulje- tuksen lähtöpaikalla työnantajan määräämiä työtehtäviä, kuten esimerkik- si kaluston hakemista tai osallistumista ohjeiden antamiseen.

g) Ohjelmatyöntekijä suorittaa matkustamisen aikana esimiehen kanssa en- nalta sovittuja tai esimiehen määräämiä työtehtäviä.

Kohtia d) ja g) lukuun ottamatta matkustamisessa ei yleensä ole kyse työaikalain tarkoittamasta työajasta, vaikka se tämän työehtosopimuksen mukaan katsottai- siin työajaksi. Lakisääteisen työaikakirjanpidon toteuttamiseksi on nämä tunnit eroteltava työaikakirjanpitojärjestelmässä.

5.4 Matkakustannusten korvaaminen ‌

Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei siitä aiheudu tarpeettomasti kustannuksia.

Matkakustannusten korvaukset maksetaan yhtiön matkustussäännön mukaises- ti.

5.5 Ulkomailla suoritettu työ ‌

Jaksotyössä olevan yksittäisen ohjelmatyöntekijän kanssa voidaan sopia, että ulkomaille suuntautuvan matkan työtunneilta palkka maksetaan 20 prosentilla korotettuna, joka korvaa mahdolliset työvuoroluettelon muuttamisesta aiheutu- van haittakorvaukset, ilta- ja yötyölisät sekä yölepoaikaa lyhentävän työn kor- vaukset. Sopimuksen voimassaollessa työvuoroluetteloa voidaan muuttaa rajoi- tuksetta vapaapäiviä lukuun ottamatta ja ilman työntekijän erillistä suostumusta. Matka-ajan korvausta ei koroteta.

Useamman työntekijän ulkomaille suuntautuvissa produktioissa ei tämän kohdan määräystä sovelleta, vaan asiasta voidaan sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa.

6 PALKAT JA PALKANMAKSU ‌

6.1 Käsitteitä ‌

Aikapalkka

Palkkaustapa, joka perustuu sovittuun työaikaan. Aikapalkkaisia ovat kuukau- sipalkkaiset ja tuntipalkkaiset työntekijät.

Tuntipalkka

Ohjelmatyöntekijälle yhden tunnin työstä maksettava henkilökohtainen palkka, joka saadaan jakamalla peruskuukausipalkka luvulla 152.

Suoritepalkka

Palkkaustapa, jossa työsuoritus ei ole sidottu aikaan vaan tehtyyn suorittee- seen. Suorite-palkkaiset työntekijät ovat Yhtyneet-sopimuksen piirissä.

Tehtäväkohtainen palkka

Tehtäväkohtainen palkka on tehtävän vaativuuteen perustuva osuus palkasta. Se määritetään kunkin työntekijän tehtävälle Palkkavaaka-pisteytyksellä. Teh- tävien vaativuusluokitus tehdään luokitustoimikunnissa, jotka muodostuvat luot- tamushenkilöistä ja yhtiön edustajista erikseen sovittavalla tavalla.

Luokitustoimikunta arvioi tehtävän luokituksen aina, kun henkilö siirtyy toiseen tehtävään tai kun tehtävän vaatimukset ovat selvästi muuttuneet. Jos henkilön tehtävä muuttuu olennaisesti tai hän tulee uutena työehtosopimuksen piiriin, tehtäväluokitus suoritetaan noin neljän kuukauden kuluttua uuden tehtävän al- kamisajankohdasta. Esityksen luokituksesta tekee joko esimies, työntekijä itse tai luottamushenkilö.

Peruskuukausipalkka

Säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksettava henkilökohtainen palkka, joka koostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja mahdollisesta henkilökohtaisesta palkanosasta (heko). Peruskuukausipalkka sisältää myös mahdolliset kiinteät tehtävään liittyvät korvaukset ja kokonaistyöajassa kokonaispalkkalisän, joka on tämän työehtosopimuksen mukaan vähintään 9% tehtäväkohtaisesta pal- kasta (ks. kohta 3.3.).

Työntekijälle kuukausittain maksettava palkka sisältää peruskuukausipalkan li- säksi myös ylityölisät ja haittatyölisät sekä muut satunnaiset korvaukset.

6.2 Tehtäväkohtaiset palkat ‌

	1.4.2020
Pisteet	PR	€

95–105	1	2 241
106–116	2	2 356
117–128	3	2 470
129–141	4	2 585
142–155	5	2 697
156–171	6	2 813
172–189	7	2 981
190–207	8	3 092
208–230	9	3 209
231–254	10	3 336
255–280	11	3 513
281–309	12	3 694
310–341	13	3 958

6.3 Henkilökohtainen palkanosa ‌

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy ohjelmatyöntekijän suorituksen perus- teella.

Suorituksen arvioinnissa huomioitavat tekijät ovat

1) työn tuloksellisuus ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen

2) työtavat (työn organisointi, uudistamiskyky, yhteistyötaidot) ja

3) muut ohjelmatyöntekijän suorituksen arvioinnin kannalta merkitykselliset teki- jät.

Suorituksen arviointi tehdään vuosittain kehityskeskustelussa, jossa sekä työn- tekijä itse että hänen esimiehensä esittävät oman perustelun arvionsa. Keskus- telun tavoitteena on yhteisymmärrys, mutta viime kädessä arvioinnin tekee esimies.

Arvioinnin perusteella työnantaja päättää mahdollisesta henkilökohtaisen pal- kanosan korottamisesta. Päätökset tehdään vuosittain sen jälkeen kun arviointi on yhtiön kaikkien ohjelmatyöntekijöiden osalta valmistunut.

Ohjelmatyöntekijän pyynnöstä esimies esittää hänelle selvityksen perusteista, joilla korotuksen suuruus on määritelty tai joilla palkanosa on säilynyt entisen suuruisena.

Ohjelmatyöntekijällä on oikeus saattaa henkilökohtaisen palkanosan suuruus arvioitavaksi luottamushenkilön ja yhtiön välisessä neuvottelussa. Pyyntö voi- daan esittää enintään kerran kolmessa vuodessa ja ensimmäisen kerran kol- men vuoden kuluttua siitä kun ohjelmatyöntekijä on aloittanut tehtävässään.

Henkilökohtaisten palkanosien vähimmäismääriä koskevat määräykset

• Yhtiön kaikkien ohjelmatyöntekijöiden henkilökohtaisten palkanosuuk- sien keskiarvon on oltava vähintään 11 % tehtäväkohtaisesta palkasta.

• Yksikön (useita satoja ohjelmatyöntekijöitä työllistävän organisaation osan) ohjelmatyöntekijöiden henkilökohtaisten palkanosuuksien keskiar- von on oltava vähintään 9 % tehtäväkohtaisesta palkasta.

• Henkilökohtaisten palkanosuuksien keskiarvon on oltava yhtiötasoisesti tarkasteltuna vähintään 9 % tehtäväkohtaisesta palkasta

o palkkaryhmissä 1-7

o palkkaryhmässä 8

o palkkaryhmässä 9

o palkkaryhmässä 10 ja

o palkkaryhmissä 11-13

• Henkilökohtaiset palkanosuudet on porrastettava suorituksen mukaan si- ten, että yhtiötasoisesti tarkasteltuna henkilökohtainen palkanosuus on alle 5 % tehtäväkohtaisesta palkasta enintään 20 %:lla ohjelmatyönteki- jöistä.

Vähimmäismääriä tarkasteltaessa huomioidaan kuukausipalkkaiset ohjelma- työntekijät, jotka ovat aloittaneet tehtävässään viimeistään vuotta aikaisemmin.

6.4 Henkilökohtaista palkanosaa koskevan määräyksen toteutumisen tarkastelu pääluottamushenkilön kanssa ‌

Luottamushenkilölle annetaan vuosittain marraskuun loppuun mennessä tilas- tollinen selvitys suoritusten arvioinneista, niiden perusteella tehdyistä korotuk- sista sekä lokakuun kuukausipalkkoihin perustuen vähimmäismääriä koskevien määräysten toteutumisesta. Mahdolliset vähimmäismäärien puutteet korjataan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun palkoissa sen mukaan kun pääluot- tamushenkilön kanssa tarkemmin sovitaan.

Vähimmäismääristä ja niiden toteutumisen tarkastelun ajankohdasta sekä mahdollisten korjaustoimenpiteiden voimaantulosta voidaan sopia toisin pää- luottamushenkilön kanssa vuodeksi kerrallaan. Yhtiön kaikkien ohjelmatyönte- kijöiden palkanosuuksien keskiarvosta ei voida kuitenkaan poiketa.

Mikäli tarkastelun piirissä olevia ohjelmatyöntekijöitä on luokittamatta, pääluot- tamushenkilön kanssa sovitaan, kuinka tämä huomioidaan tarkastelussa.

6.5 Palkanmaksu ‌

Palkka ja lopputili maksetaan yhtiön vuosittain ennalta ilmoittaman palkanlas- kenta-aikataulun mukaisina kiinteinä maksupäivinä.

Tuntipalkkaisten palkat maksetaan kolmen viikon välein.

Mikäli palkanmaksupäivä ei ole rahalaitoksen aukiolopäivä, tulee palkan olla ohjelmatyöntekijän nostettavissa palkanmaksupäivää edeltävänä työ- ja auki- olopäivänä.

6.6 Sijaistuksesta maksettava korvaus ‌

Mikäli ohjelmatyöntekijän kanssa sovitaan, että hän siirtyy tilapäisesti hoita- maan alempaan tai samaan tehtäväkohtaiseen palkkatasoon kuuluvaa tehtä- vää kuin hänen oma tehtävänsä, tai hänet työsopimuksensa perusteella määrä- tään hoitamaan tällaista tehtävää, hänelle maksetaan sijaisuusajalta hänen omaa peruskuukausipalkkaansa. Samoin peruskuukausipalkka maksetaan muuttumattomana myös silloin, kun ohjelmatyöntekijä määrätään hoitamaan ylempään tehtäväkohtaiseen palkkatasoon kuuluvaa tehtävää enintään 14 vuo- rokauden yhdenjaksoiseksi ajaksi.

Mikäli ohjelmatyöntekijän kanssa sovitaan, että hän siirtyy hoitamaan omaa tehtäväänsä korkeampaan tehtäväkohtaiseen palkkatasoon kuuluvaa tehtävää pidemmäksi ajaksi kuin 14 vuorokaudeksi, tai hänet työsopimuksensa perus- teella määrätään hoitamaan tällaista tehtävää, hänelle maksetaan koko sijai- suusajalta vähintään sijaistettavan tehtävän tehtäväkohtainen palkka. Joka ta- pauksessa sijaisena toimivalle työntekijälle maksetaan hänen henkilökohtainen peruskuukausipalkkansa neljällä prosentilla korotettuna.

Ohjelmatyöntekijän säännöllisen työajan ansio ei saa sijaisuusaikana laskea. Jos sijaisena toiminut henkilö valitaan pysyvästi hoitamaan sijaistamaansa teh- tävää, luokitustoimikunta pisteyttää hänen uuden tehtävänsä.

Säännöllisen työajan ansiota laskettaessa otetaan huomioon samat palkkateki- jät kuin vuosilomapalkkaa laskettaessa. Edellä mainittu 4 %:lla korotettu perus- kuukausipalkka täyttää omalta osaltaan säännöllisen työajan ansiotasovaati- muksen. Mikäli myös sijaistettavassa työssä maksetaan säännöllisen työajan ansioon luettavia epämukavan työajan korvauksia, täyttävät ne myös omalta osaltaan tässä tarkoitetun säännöllisen työajan ansiotasovaatimuksen.

Kun tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluva esimies on sairauden tai muun syyn takia estynyt työnteosta varsinaisessa tehtävässään, otetaan hänen tilalleen sijainen samasta työyhteisöstä, jos tällainen sijainen pätevyy- tensä ja soveltuvuutensa puolesta on tasavertainen muualta yhtiöstä tulevan kanssa.

6.7 Työtuntilaskenta ja palkanmaksu ‌

Työnantajan on pidettävä kirjaa tehdyistä työtunneista. Tämän vuoksi työntekijä merkitsee tehdyt työtunnit 15 minuutin tarkkuudella.

6.7.1 Poissaolopäiviltä merkittävät ns. rinnasteiset tunnit

Työvuoroluetteloon merkitään päivittäin työaikaa 7 tuntia 30 minuuttia, kun poissaolon syynä on

o vuosi- tai sairausloma

o palkallinen äitiysvapaa tai siihen rinnastettavaan adoptioloma

o palkallinen opintoloma

o lyhyt tilapäinen loma

o ammatillinen koulutus

o yhteistoimintakoulutukseen osallistuminen

tai kun kyseessä on muu näihin rinnastettava luvallinen poissaolo.

Mikäli tällainen poissaolo jatkuu koko kalenteriviikon ajan, merkitään päivittäi- sen merkinnän sijasta koko viikon säännöllisen työajan yhteismäärä.

Ellei poissaolo ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lasketaan rin- nasteiset tunnit poissaolopäiviltä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työ- ajan mukaisesti. Muissa tapauksissa sovelletaan keskeytyneen jakson palkan- laskentaa. Tällöin lasketaan, kuinka monta tuntia keskimäärin työaika kesken jääneenä jaksona on työpäivinä kahdeksaa tuntia pidempi. (Työaikalaki, 22 §:n 3 mom.)

6.7.2 Kokonaispalkkaisten rinnasteiset tunnit

Mikäli kokonaispalkkauksessa oleva työntekijä pitää lisätyöstä, matka-ajasta, ylityöstä, sunnuntaityöstä tai lepopäivistä kertynyttä vapaata, hänelle ei näiden vapaiden osalta merkitä rinnasteisia tunteja. Sen sijaan henkilölle, joka on sai- raana, vuosilomalla, koulutuksessa tai muuten luvallisesti poissa jostakin koh- dassa 6.7.1 luetellusta syystä, merkitään työpäivälle rinnasteiset tunnit (7 t 30 min).

Ks. kokonaispalkkaohje.

6.8 Sairausloman, äitiys-, isyys- ja adoptiovapaan sekä koulutus- ja kouluttautumisajan palkka ‌

Xxxxxxxxxxx, äitiys-, isyys- ja adoptiovapaan sekä ammatillisen ja yhteistoimin- takoulutuksen ajalta henkilökohtainen peruskuukausipalkka maksetaan loma- korvauskertoimella (LKK) korotettuna eli samoin kuin vuosilomapalkka. Myös työehtosopimuksessa tarkoitetun kouluttautumisajan palkka maksetaan kuten vuosilomapalkka.

6.8.1 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä adoptiovapaa

Ohjelmatyöntekijälle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhem- painrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka 72 arkipäivän ajalta ja isyysvapaan osalta 18 päivän ajalta, jos työsuhde on tätä ennen kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.

Xxxxxxx ohjelmatyöntekijä on adoptoinut lapsen, annetaan hänelle samoin edel- lytyksin adoptioon liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rin- nastettava vapaa. Palkallinen vapaa annetaan vain toiselle vanhemmista. Etu- sija on sillä vanhemmalla, joka saa adoption perusteella sairausvakuutuspäivä- rahaa samalta ajalta.

6.8.2 Sairauspoissaolo

Ohjelmatyöntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnjohdolle viipymättä sai- raudestaan tai muista syistä johtuvista poissaoloistaan.

Ohjelmatyöntekijä, joka joutuu olemaan poissa työstä sairauden vuoksi yli kol- men päivän ajan, on velvollinen esittämään esimiehelleen lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Xxxxxxx erityistä syytä on, ohjelmatyöntekijä on velvollinen vaadittaessa esittämään lääkärintodistuksen myös alle kolme päivää kestä- neestä poissaolosta.

Jos ohjelmatyöntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole aiheuttanut sairautta tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden aikana saada palkkaa seuraavien perus- teiden mukaan.

a) Työsuhde kestänyt työkyvyttömyyden alkaessa alle yhden kuukauden

Työsuhteen kestettyä alle yhden kuukauden on ohjelmatyöntekijällä oikeus saada sairausajan palkkaa 50 prosenttia täydestä palkastaan työkyvyttö- myyden alkamispäivältä ja sen jälkeen enintään yhdeksältä seuraavalta ar- kipäivältä. Palkka maksetaan niiltä arkipäiviltä, jotka olisivat olleet ohjelma- työntekijän työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä.

b) Työsuhde kestänyt työkyvyttömyyden alkaessa yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, mutta alle neljä kuukautta

Työsuhteen kestettyä kuukauden ohjelmatyöntekijällä on sen jälkeen alka- van sairauden perusteella oikeus saada täysi palkka sairastumispäivää seu- ranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun saakka. Palkka maksetaan oh- jelmatyöntekijän työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.

c) Työsuhde on kestänyt työkyvyttömyyden alkaessa yhdenjaksoisesti vähin- tään neljä kuukautta

Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti Täysi palkka

4 kka, mutta vähemmän kuin yhden vuoden 21 päivältä (3 vko) 1 vuoden, mutta vähemmän kuin 3 vuotta 1 kuukaudelta

3 vuotta, mutta vähemmän kuin 5 vuotta 1,5 kuukaudelta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

Työkyvyttömyyden jatkuessa em. korvausajanjaksojen jälkeen maksetaan ohjelmatyöntekijälle 66 prosenttia palkasta yhtä pitkältä ajalta kuin hän on ol- lut oikeutettu vähentämättömään palkkaan kuitenkin niin, että sairausajan palkkaa maksetaan yhdenjaksoisesti enintään neljän kuukauden ajalta.

Jos työkyvyttömyys alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa edellisen päättymi- sestä, ei ohjelmatyöntekijällä ole oikeutta uuteen sairausajan palkan ajanjak- soon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään mainitulta ajanjaksolta, ellei työkyvyttömyys johdu selkeästi eri syystä.

Jos yhtiön palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyys- jakson aikana, maksetaan palkka kuitenkin sairausvakuutuslain mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

6.8.3 Työtapaturmat

Jos sairaus on aiheutunut työtapaturmasta, maksaa yhtiö palkan työkyvyttö- myyden ajalta enintään neljältä kuukaudelta. Tästä sairausajan palkasta vä- hennetään se määrä, jonka ohjelmatyöntekijä samalta ajalta saa yhtiön otta- man tai lakimääräisen vakuutuksen perusteella vakuutuslaitokselta.

6.8.4 Osasairauspäiväraha

Jos ohjelmatyöntekijällä on oikeus osasairauspäivärahaan ja hänen kanssaan sovitaan osa-aikatyöstä, maksetaan hänelle kokoaikatyön mukaista täyttä palk- kaa siihen saakka, kun hänelle edellä olevan mukaan maksettaisiin vähentämä- töntä sairausajan palkkaa. Sen jälkeen ohjelmatyöntekijälle maksetaan hänen tekemäänsä työaikaa vastaava palkka.

6.8.5 Palkanmaksu kunnallisten luottamustoimien ajalta

Kunnallisena luottamushenkilönä toimivan henkilön kuukausipalkkaa vähenne- tään luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti, mikäli tämä luottamustoimi edellyttää pitempiaikaista tai usein tois- tuvaa työajan käyttöä.

Kuukausipalkkaa vähennetään siten, että maksettava kuukausipalkka yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyskorvauksen kanssa vastaa vähentämätöntä kuukausipalkkaa. Työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut selvityksen saamastaan ansionmenetyskorvauksesta.’

7 LOMAT ‌

7.1 Vuosiloman kertyminen ‌

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.– 31.3. Ohjelmatyöntekijä ansaitsee vuosilo- maa sen mukaan, kuinka kauan hän on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ollut yhtiön palveluksessa:

o Jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee oh- jelmatyöntekijä lomaa vuosilomalain mukaan eli kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta kaksi arkipäivää.

o Jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt vähintään vuoden mutta alle kymmenen vuotta, ansaitsee ohjelmatyöntekijä vuosilomaa kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kolme arkipäivää.

o Jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt vähintään kymmenen vuotta, ansaitsee ohjelmatyöntekijä vuosilomaa kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta kolme ja puoli arkipäivää.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Pää- sääntöisesti edellytetään työskentelyä vähintään 14 päivänä kuukaudessa.

Ohjelmatyöntekijän vuosiloman pituutta määriteltäessä palvelusvuosiin rinnas- tetaan aiemmat palvelusvuodet sisällöltään vastaavien työtehtävien parissa ja toimiminen päätoimisena freelancerina alalla vähintään kolmen kuukauden jak- soissa. Myös osa-aikaisesta työstä, jossa työvelvoite ylittää keskimäärin 20 tuntia viikossa mutta on alle 30 tuntia viikossa, lasketaan palvelusvuosiksi kol- me neljäsosaa.

Yhtiön ulkopuolinen työkokemus huomioidaan, kun työsuhde on jatkunut vähin- tään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Ks. vuosilomaohje.

7.2 Vuosilomapalkka ‌

Vuosiloman ajalta maksetaan vuosiloma-aikaa vastaava peruskuukausipalkka korotettuna lomakorvauskertoimella (LKK).

Kerrointa laskettaessa otetaan huomioon lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut

o ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaukset

o ajoneuvon kuljetuskorvaukset

o lauantaityökorvaukset

Lomakorvauskerroin muodostuu näiden lisäkorvausten keskiarvoa vastaavasta prosenttiosuudesta lomanmääräytymisvuoden peruskuukausipalkasta. Keskiar- voa laskettaessa lomanmääräytymisvuoden aikana maksettujen lisäkorvausten summa jaetaan luvulla 10. Lomakorvauskerroin (LKK) muuttuu vuosittain 1.5. lukien.

7.3 Lomaraha ‌

Lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta. Se maksetaan yhdessä erässä kesä- kuun palkanmaksun yhteydessä.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle ohjelmatyöntekijälle makse- taan lomaraha vuosilomapalkan lisäksi myös vuosilomakorvauksesta.

Ohjelmatyöntekijälle, joka ase- tai siviilipalveluksen vuoksi menettäisi hänelle muutoin kuuluvan lomarahan, maksetaan lomaraha, mikäli hän palveluksen jäl- keen palaa töihin lain määräysten mukaisesti.

Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa lomarahaa ei makseta lomakor- vauksesta.

Ohjelmatyöntekijän pyynnöstä voidaan hänen kanssaan sopia lomarahan vaih- tamisesta vastaavaan vapaaseen.

Ks. vuosilomaohje.

7.4 Kouluttautumisloma ‌

Ohjelmatyöntekijöille voidaan myöntää palkallista kouluttautumislomaa ammat- titaidon edistämiseksi, sisältöjen monipuolisuuden kehittämiseksi sekä heidän aktiivisen työvireytensä säilyttämiseksi. Kouluttautumislomajärjestely on kor- vausta tekijänoikeuksien luovuttamisesta yhtiön käyttöön.

Kouluttautumislomaa voidaan hakemuksesta myöntää ohjelmatyöntekijälle, jo- ka on toiminut päätoimisesti ammattialalla vähintään viisi vuotta, joista Yleisra- diossa vähintään kolme vuotta. Lomia myönnetään 2-6 kuukauden pituisina. Erityisestä syystä poikkeuksellisesti kouluttautumisloman vähimmäispituus voi olla kuukausi ja enimmäispituus voi olla 12 kuukautta. Kouluttautumisloma voi- daan myöntää yhdessä tai useammassa erässä. Uutta kouluttautumislomaa ei voida myöntää, ellei ohjelmatyöntekijän aikaisemman kouluttautumisloman päättymisestä ole kulunut vähintään viisi vuotta.

Kouluttautumislomien yhteismäärä on 250 kuukautta vuotta kohti. Lomista päättää toimikunta, johon kuuluu puheenjohtajana yhtiön valitsema edustaja ja jäseninä kaksi yhtiön ja kaksi Yleisradion ohjelmatyöntekijät ry:n (YOT ry:n) ka- lenterivuodeksi kerrallaan nimeämää edustajaa. Toimikunta hyväksyy suunni- telman loman käytöstä ja päättää myös mahdollisten opiskelu- ja materiaaliku- lujen korvaamisesta.

Loman aikana yhtiön ulkopuolella tapahtuvasta opiskelusta ohjelmatyöntekijä on velvollinen esittämään kirjallisen selvityksen kuukauden kuluessa työhön pa- lattuaan.

Kouluttautumisloman katsotaan vastaavan työssäoloaikaa. Loma-ajalta mak- settavan palkan tulee vastata ohjelmatyöntekijän säännöllisen työajan ansiota- soa. Ohjelmatyöntekijän vuosiloma voidaan tarvittaessa sijoittaa juuri ennen kouluttautumislomaa tai juuri sen jälkeen.

7.5 Muu loma ‌

Ohjelmatyöntekijälle voidaan antaa palkallista opintolomaa hänen työtehtäviin- sä liittyvää opiskelua varten, joka joko sisältyy yhtiön omaan koulutustoimintaan tai tapahtuu yhtiön ulkopuolella.

Jos ohjelmatyöntekijän työ on ollut tavallista rasittavampaa tai jos hänen voi- daan jonkin muun syyn perusteella katsoa olevan lisäloman tarpeessa, voidaan hänelle myöntää lisälomaa enintään kuukaudeksi.

7.6 Lyhyt tilapäinen loma ‌

Ohjelmatyöntekijän palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä lyhyttä tilapäistä lo- maa, joka on annettu hänen perheensä piirissä sattuneen äkillisen sairauden, läheisen omaisen kuoleman tai yhteiskunnallisen luottamustehtävän vuoksi. Tällaisesta lomasta työntekijän on ilmoitettava esimiehelleen mahdollisimman ajoissa.

Lyhyen tilapäisen loman tarkoitus on antaa ohjelmatyöntekijälle mahdollisuus ja aikaa järjestää äkillisesti sairastuneen perheenjäsenen hoito tarkoituksenmu- kaisella tavalla.

Tarvittaessa äkillisestä sairaudesta on annettava asianmukainen selvitys. Mikä- li selvitys on lääkärintodistus, jota työnantaja on pyytänyt, maksaa siitä aiheu- tuvat kustannukset yhtiö.

Yhteiskunnallisella luottamustehtävällä tarkoitetaan lähinnä valtiollisia, kunnalli- sia ja kirkollisia luottamustehtäviä sekä sellaisia järjestötoimintaan liittyviä luot- tamustehtäviä, joihin osallistumisesta on sovittu tässä sopimuksessa. Yhteis- kunnalliseen luottamustehtävään rinnastetaan myös todistajana toimiminen oi- keudessa, ellei oikeuden päätökseen sisälly riittävää korvausta ansionmene- tyksestä.

7.7 Palkaton loma ‌

Yhtiö voi myöntää työntekijälle palkatonta lomaa enintään yhden vuoden ajaksi, kun siihen on erityistä syytä.

Yhtiö voi myöntää työntekijälle palkatonta lomaa pidemmäksikin ajaksi, kun sii- hen on erityistä syytä ja kun se yhtiön kannalta harkitaan tarkoituksenmu- kaiseksi.

Mikäli työntekijä on ollut yhtiön palveluksessa useammassa määräaikaisessa työsuhteessa 10 kuukauden ajan viimeksi kuluneen vuoden aikana eikä alka- valla lomakaudella tule pidettäväksi vuosilomaa, koska lomat on maksettu lo- makorvauksina, annetaan määräaikaiselle työntekijälle hänen halutessaan esimiehensä kanssa sopimansa verran palkatonta vapaata lomakauden aika- na, jollei vapaan pitämisestä aiheudu olennaisia vaikeuksia työnantajan toimin- nalle. Vapaan ajankohta määräytyy vuosiloman ajankohdan määräytymistä koskevien periaatteiden mukaisesti.

Palkattoman loman aikana työsuhteen ehdot ovat ns. lepääviä.

8 MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

8.1 Jäsenmaksujen periminen ‌

Työntekijän antamalla valtuutuksella yhtiö pidättää ohjelmatyöntekijän palkasta ammattiliiton jäsenmaksun.

8.2 Järjestötoiminta ‌

Ohjelmatyöntekijän palkasta ei vähennetä osallistumista SJL:n valtuuston ja hallituksen eikä näiden asettamien pysyvien valmisteluelinten kokouksiin, jos ne sattuvat työvuorolistan mukaiseen työaikaan. Ohjelmatyöntekijän on ilmoi- tettava osallistumisestaan em. kokouksiin hyvissä ajoin, mikäli mahdollista, vä- hintään viikkoa ennen kokousta.

Ohjelmatyöntekijän vuosilomaoikeutta ei vähennetä siltä ajalta, jonka hän jou- tuu käyttämään liittojen välisiin työehtoja koskeviin neuvotteluihin.

8.3 Työnantajan maksaman ansionmenetyskorvauksen piirissä oleva järjestökoulutus ‌

YOT:n ja yhtiön kesken hyväksyttyjen kurssien osanottajille maksetaan perus- kuukausipalkka vähentämättömänä. Varsinaisia osallistumiskuluja ei makseta. Koulutustilaisuuksista maksetaan YOT:lle liittojen sopima ateriakorvaus.

Vuosittain tammikuun aikana yhtiö ja YOT sopivat, mitkä koulutustilaisuudet ja minkä luottamustehtävien osalta kuuluvat tämän kohdan soveltamisalaan. Läh- tökohtaisesti näitä kursseja ovat ne SJL:n järjestämät koulutus- ja neuvottelu- päivät, jotka on tarkoitettu puheenjohtajille, sihteereille ja luottamushenkilöille, työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelutoimikunnan jäsenille heidän tehtäviensä edellyttämien tietojen ja taitojen antamiseksi.

Muu järjestökoulutus

Ohjelmatyöntekijälle annetaan oikeus osallistua SJL:n järjestämille, korkeintaan kuukauden mittaisille kursseille, jos osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa

hänen työyhteisönsä toiminnalle. Kielteisessä tapauksessa pääluottamushenki- lölle ilmoitetaan viimeistään kymmenen päivää ennen kurssin alkua syy siihen, miksi osallistumisoikeutta ei myönnetä.

Ilmoitus osallistumisesta

Ohjelmatyöntekijän on ilmoitettava aikomuksestaan lähteä koulutukseen vähin- tään

o kolme viikkoa ennen kurssin alkua, jos kurssi kestää enintään viikon

o kuusi viikkoa ennen kurssin alkua, jos kurssi kestää yli viikon.

8.4 Alihankinta ‌

Kilpailuttaessaan tuotantoja yhtiön tulee valvoa, että sen tilaamissa tuotannoissa noudatetaan lakiin ja työehtosopimuksiin kirjattuja reiluja pelisääntöjä. Yhtiön tulee valvoa tilaajavastuulain hengessä, että aikataulut, rahoitus ja tuotantobudjetit ovat realistisella tasolla ja palkat alan työehtosopimusten mukaisia. Yhtiön tulee lopettaa ostot määräajaksi niiltä tuotantoyhtiöiltä, jotka eivät laillisia pelisääntöjä noudata.

Alihankintaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija sitoutuu henkilös- tönsä työsuhteissa noudattamaan alansa normaali- tai yleissitovaa työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Alihankintaa käytettäessä voi syntyä perusteltu epäilys, että alihankkija ei hoida laki- sääteisiä tai työehtosopimukseen perustuvia velvoitteitaan. Yhtiön tulee yhdessä pääluottamushenkilön kanssa arvioida asiantilaa ja sen ratkaisemiseksi tarpeellisten tietojen hankkimista sekä sen perusteella ryhtyä toimenpiteisiin selvitysten hankki- miseksi. Pääluottamushenkilöllä on oikeus perehtyä hankittuihin selvityksiin. Lisäksi paikalliset osapuolet käyvät vuosittain läpi yhtiön alihankintatilanteen kokonaisuu- dessaan.

Jos henkilöstöä joudutaan vähentämään alihankinnan vuoksi, on yhtiön ensisijaisesti pyrittävä sijoittamaan työntekijät muihin tehtäviin ja toissijaisesti selvitettävä alihank- kijan mahdollisuudet työllistää työntekijät entisin työehdoin.

Yhtiön tulee erityisesti pienyrittäjien kanssa tekemissään alihankintasopimuksissa huomioida työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukainen työsuhteen pakottava määritelmä.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet sopivat tarkentavista käytännöistä paikallisella sopimuksella.

8.5 Vuokratyö ‌

Vuokratyöntekijöitä voidaan käyttää

‐ työhuippujen tasaamisessa

‐ vuokratyöntekijän käyttäessä työssään oman työnantajansa erikoisvälineitä tai

-laitteita, joita yhtiöllä ei olisi ollut tuotantoon osoittaa

‐ tehtävissä, joihin osaavien henkilöiden rekrytoiminen on esimerkiksi erityisten ammattitaitovaatimusten vuoksi työvoiman tarpeen kiireellisyyteen ja kestoon nähden kohtuullisin ponnistuksin vaikeaa ja

‐ tehtävissä, joita yhtiö ei tavanomaisesti lainkaan teetä tai vain hyvin vähäises- sä määrin teettää omassa palveluksessaan olevilla ohjelmatyöntekijöillä.

Muissa tapauksissa vuokratyöntekijöiden käyttö edellyttää paikallista sopimista pää- luottamushenkilön kanssa. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Vuokratyöntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työehtosopimukseen perustuvat vä- himmäistyöehdot määräytyvät työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Työsuhteissa sovelletaan tällöin vähintään ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen määräyksiä, ellei vuokrayritys ole sidottu normaali- tai yleissitovaan työehtosopimuk- seen.

Vuokratyöntekijöitä käyttäessään yhtiön tulee pyydettäessä selvittää pääluottamus- henkilölle heidän työskentelyynsä liittyvät kysymykset. Yhtiön on vuosittain annettava pääluottamushenkilölle selvitys vuokratyövoiman käytöstä ja vuokratyön ehtojen määräytymisen perusteista.

8.5 Työhyvinvointi ‌

Työntekijä, jonka työsopimuksen mukainen työaika on vähintään keskimäärin 18 tun- tia viikossa, on oikeutettu työterveyshuollon palveluihin Työsuhde-edut -ohjeen mu- kaisesti.

Edellytyksenä on, että edellisen kappaleen ehdot täyttävä työsuhde on jatkunut yh- den tai useamman työsopimuksen perusteella yhtäjaksoisesti tai enintään seitsemän kalenteripäivän keskeytyksin vähintään sata kalenteripäivää.

Mikäli työntekijä edellä määriteltyjen edellytysten täytyttyä on ollut Työsuhde-edut - ohjeen mukaisten etujen piirissä ja hänen työsuhteensa sen jälkeen katkeaa enin- tään neljän kuukauden ajaksi, on työntekijä oikeutettu etuihin välittömästi uuden työ- suhteensa alusta lukien. Mikäli työntekijän työsuhde on ennen katkoa jatkunut vuo- den, on työntekijä oikeutettu etuihin välittömästi uuden työsuhteen alusta lukien edel- lyttäen, ettei työsuhteiden välillä ole yli kuuden kuukauden katkoa.

Mikäli työntekijän palkaton poissaolo kestää yli kuukauden, hän on koko palkattoman poissaolon ajan ohjeen mukaisten etujen ulkopuolella. Jos työsuhde on ollut voimas- sa poissaolon ajan tai katkennut enintään neljän kuukauden ajaksi, työntekijä on oi- keutettu etuihin välittömästi palattuaan töihin.

Yhtiön harkitessa olennaisia muutoksia työterveyshuollon sisältöön, laajuuteen tai toteutustapaan neuvotellaan asiasta pääluottamushenkilön ja yhteistoimintaneuvot- telukunnan kanssa.

9 NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA ‌

9.1 Paikallinen sopiminen ‌

Paikallinen sopiminen työehtosopimuksesta poiketen on mahdollista työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan edustajan ja luotta- mushenkilön kesken. Luottamushenkilön kanssa tehty sopimus sitoo niitä työn- tekijöitä, joita luottamushenkilön katsotaan edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ell- ei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisesti, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelle- taan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen solmimisesta voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisa- nomisaikaa noudattaen.

Paikallisesti voidaan sopia toisin työehtosopimuksen seuraavista määräyksistä:

o työajan tasoittuminen

o työvuoroluettelo

o ilta- ja yötyön rajoitukset

o työvuoroluettelon muuttaminen

o työvuoroluettelon muuttamisesta aiheutuvan haitan korvaaminen

o viikoittaiset lepoajat

o viikoittaisena lepoaikana tehdyn työn korvaaminen

o sunnuntaityökorvaus

o lisätyökorvaukset

o ylityökorvaukset

o iltatyökorvaus

o yötyökorvaus

o yölepoaikaa lyhentävän työn korvaaminen

o hälytysluonteisen työn korvaus

o varallaolokorvaus

o matkustaminen

o matka-ajan ja kustannusten korvaaminen

o ajoneuvon kuljetuskorvaukset

o sijaistamiskorvaus

o takuuhekon vähimmäismäärät

o harjoittelijaliite

o päivittäinen lepoaika

o päivittäisen lepoajan aikana tehdyn työn korvaaminen

o alihankinta

o vuokratyö

o lauantaityökorvaus

9.1.1 Selviytymislauseke

Mikäli Yleisradion julkisista varoista saamassa rahoituksessa tapahtuu olen- naisia muutoksia, joiden seurauksena yhtiö on joutumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, paikalliset osapuolet arvioivat työehtosopimusmää- räysten soveltuvuutta muuttuneissa olosuhteissa. Muuttuneiden olosuhteiden pohjalta voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen määräyksistä poik- keamisesta, jolla voitaisiin turvata Yleisradion toimintaedellytykset ja mahdol- lisuuksien mukaan työpaikat. Sopimus tehdään määräajaksi ja se voidaan tarvittaessa uudistaa, jos sopimuksen tekemiseen johtaneet olosuhteet ovat edelleen voimassa.

Jos paikalliset osapuolet yhdessä katsovat, että olosuhteiden muuttuminen edellyttää työehtosopimuksen määräysten määräaikaista muuttamista, tarvit- tavista muutoksista sovitaan osapuolten välillä Yleisradion toimintaedellytys- ten ja työpaikkojen turvaamiseksi.

Yllä tarkoitetuilla sopimuksilla ei kuitenkaan voida alittaa työntekijän perus- kuukausipalkkaa (nykyisen työehtosopimuksen 6.2 ja 6.3 kohdat).

9.2 Työrauhavelvoite ‌

Kaikki työtaistelutoimet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, on kielletty. Allekirjoit- taneet liitot ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät liittojen jäsenet ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen mää- räyksiä.

9.3 Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Erimielisyystapauksissa jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja ne on aloitettava ensi tilassa, viimeistään kahden viikon kuluessa. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvotteluista laaditaan muis- tio, jos jompikumpi osapuoli sitä vaatii. Muistio on laadittava kahden viikon ku- luessa neuvottelujen päättymisestä.

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on en- sin neuvoteltava asianomaisen esimiehen ja ohjelmatyöntekijän tai luottamus- henkilön kesken, ja ellei sovintoa synny, pääluottamushenkilön ja yhtiön välillä.

Jollei yksimielisyyteen päästä, siirtyy asia liittojen käsiteltäväksi. Kumpi tahansa liitto voi saattaa asian valintansa mukaan välimiesoikeuden tai työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

Jos välimiesoikeus katsoo, että asia on niin laajakantoinen, että se olisi työ- tuomioistuimen ratkaistava, se voi palauttaa asian liitoille, joilla on oikeus sen jälkeen panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

Palvelualojen Työnantajat PALTA ja Suomen Journalistiliitto valitsevat kumpikin sopimuskaudeksi yhden välimiehen ja hänelle tarpeellisen määrän varamiehiä.

Välimiehenä voi myös toimia henkilö, joka lain mukaan on esteellinen. Välimie- het valitsevat sopimuskaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, jonka tulee olla puo- lueeton lainoppinut. Jolleivät välimiehet sovi puheenjohtajasta, tämän määrää jommankumman sopijapuolen pyynnöstä valtakunnansovittelija. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan Palvelualan työnantajat PALTAn ja Suomen Jour- nalistiliiton kesken, elleivät välimiehet toisin määrää. Muutoin noudatetaan vä- limiesmenettelystä annetun lain säännöksiä.

Helsingissä 28.2.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY SUOMEN JOURNALISTILIITTO RY

LIITE 1

HARJOITTELUSÄÄNNÖKSET ‌

Harjoittelija on ohjelmatyöhön perehtyvä henkilö, jonka ohjaamisesta vastaa tähän tehtävään nimetty henkilö. Harjoittelijaa ei pääsääntöisesti käytetä itsenäiseen työs- kentelyyn tehtävissä, joihin liittyy toimittajan tuotanto- ja lähetysvastuu. Tällaisia itse- näisiä tehtäviä harjoittelijalle voidaan antaa lähinnä harjoittelukauden loppupuolella.

Harjoittelijoiksi pyritään ottamaan ensisijaisesti journalistikoulutusta antavien oppilai- tosten sekä taide- ja viestintäoppilaitosten oppilaita näiden koulutukseen sisältyvää harjoittelua varten.

Harjoittelijalle maksettava palkka

Ohjelmatyöntekijätehtävissä harjoittelu on aina palkallista. Tämä ei koske työelä- mään tutustumista (TET) eikä oppilaitosten varsinaiseen opetukseen kuuluvina teh- täviä projekteja tai työn seuraamista. Yhtiö antaa palkattomille harjoittelijoille ravin- toedun vähintään kuuden tunnin päiviltä.

Harjoittelijan palkka määräytyy harjoittelun keston mukaan seuraavasti siten, että Ylessä suoritetut harjoittelujaksot lasketaan yhteen.

Ensimmäisen kolmen kuukauden ajan palkka on vähintään 1.236 euroa kuukaudes- sa. Toisen asteen tutkintoon pakollisena sisältyvässä harjoittelussa palkka on kui- tenkin vähintään 660 euroa kuukaudessa.

Harjoittelun kestettyä kolme kuukautta palkka on vähintään 55 % tehtäväkohtaisesta palkasta.

Harjoittelun kestettyä kuusi kuukautta palkka on vähintään 80 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Xxxxxx harjoittelija on suorittanut korkeakoulututkinnon, on hänelle kuuden kuukauden jälkeen maksettava tehtäväkohtainen palkka täysimääräisenä. Joka ta- pauksessa harjoitteluaika on enintään yksi vuosi.

Harjoittelijan toimiessa poissaolevan työntekijän sijaisena hänelle on maksettava vähintään tehtäväkohtainen palkka täysimääräisenä.

Xxxxxxx harjoittelijan ohjaamisesta

Harjoittelijan ohjaamisesta vastaavalle ohjaajalle maksetaan korvausta 162,07 euroa (1.4.2020 lukien). Kyseessä on kertakorvaus, joka maksetaan seuraavassa palkan- maksussa ohjauksen alkamisen jälkeen. Ohjaamiseen vain tilapäisesti (alle kahden viikon ajan) osallistuvalle työntekijälle ei makseta erillistä korvausta. Korvausta ei makseta esimiehille eikä tuottajille.

LIITE 2

PALKAN MÄÄRITTÄMINEN LYHYTAIKAISESSA OHJELMATYÖSSÄ ‌

Tuntipalkkainen ohjelmatyö

Tuntipalkkaa käytetään työssä, jota tehdään määräaikaisessa työsuhteessa ly- hyitä jaksoja kerrallaan. Mikäli työsuoritus ei ole sidottu aikaan vaan tehtyyn suoritteeseen, käytetään suoritepalkkaista sopimusta (Yhtyneet -sopimusta). Palkkaustapaa ei saa valita keinotekoisten kustannussäästöjen tavoittele- miseksi.

Tuntipalkkaisen tehtävän vaativuus arvioidaan vastaavan kuukausipalkkaisen tehtävän mukaan. Ellei tuntipalkkaista tehtävää vastaavaa kuukausipalkkaista tehtävää ole, käytetään tuntipalkan määrittämisen pohjana siihen lähinnä rin- nasteista tehtävää. Tuntipalkka määritetään jakamalla tehtäväkohtainen palkka luvulla 152. Tehtävässä edellytetyn vaatimustason ylittävä osaaminen otetaan huomioon maksamalla henkilökohtaisilla perusteilla korotettua tuntipalkkaa.

Lisät tuntipalkkaisessa ohjelmatyössä

Tuntipalkkaisessa ohjelmatyössä maksettavat ilta- ja yötyökorvaukset, lisätyö- ja sunnuntaityökorvaukset sekä matka ajan ja varallaolokorvaukset määräyty- vät tehtyjen tuntien mukaisesti.

Työaika määräytyy tämän työehtosopimuksen mukaan.

Jaksotyössä noudatetaan jaksotyön periaatteita, mikäli kolmeviikkoisjaksolla työskennellään vähintään 111 tuntia. Vajailla jaksoilla 40 viikkotuntia ylittävästä työstä maksetaan kaksinkertainen tuntipalkka, eikä tällöin makseta erillistä jak- soylityökorvausta.

Tuntipalkkaisten palkat maksetaan kolmen viikon välein. Palkanmaksun viiväs- tyessä maksetaan lainmukainen viivästyskorko ja odotusajan palkka.

Tuntipalkkaisille maksettava lomakorvaus on 11,5 % lomanmääräytymisvuoden ajalta maksetusta säännöllisen työajan ansiosta. Lomakorvaus kuluneelta lo- manmääräytymisvuodelta maksetaan seuraavan kesäkuun aikana.

LIITE 3

SUOJAVAATETUS JA -VARUSTEET, TYÖPUKU ‌

Suojavaatetus ja -varusteet

Yhtiön kustannuksella hankitaan henkilökohtainen suojavaatetus ja/tai - varusteet työntekijälle, joka yhtiön määräyksestä

o työskentelee muutoin kuin tilapäisesti likaisissa, märissä, liejuisissa, nokisissa ja pölyisissä töissä

o työskentelee muutoin kuin tilapäisesti ulkona sateessa tai pakkases- sa,

o suorittaa koneiden taikka laitteiden pystytys- tai purku-, asennus-, huolto- tai korjaustöitä

o käsittelee likaisia varasto- tai muita esineitä, voitelu- tai polttoaineita tai voimakkaasti syövyttäviä kemikaaleja taikka

o työskentelee sellaisissa olosuhteissa, joissa tavanomaisella työvaa- tetuksella ei tulla toimeen tai joissa työvaatetus kuluu tavallista enemmän.

Suojavaatetus ja -varusteet uusitaan tarvittaessa.

Edellä sanotun ohella yhtiö hankkii työturvallisuuden edellyttämät työpuvut, suojavaatteet, -välineet tai -tarvikkeet.

Henkilökohtaisten varusteiden lisäksi yhtiö hankkii riittävän määrän suojavaat- teita ja -varusteita, jotka ovat työpaikalla työntekijöiden yhteisesti käytettävissä.

Henkilökohtainen suojavaatetus annetaan työntekijälle omaksi, ja hänen tulee omalla kustannuksellaan huolehtia sen kunnossapidosta. Henkilökohtaisia suo- javarusteita (esim. suojakypärä, -lasit yms. suojaimet) ei anneta omaksi, ja nii- den kunnosta huolehtii yhtiö.

Työpuku

Mikäli työntekijältä edellytetään työssään omia erikoisvarusteita tai vaatetusta (esim. juhlapuku, naamiaispuku, sairaala-asu tms.), maksaa yhtiö asianomai- selle työntekijälle korvauksena oman puvun käytöstä 12,36 euroa (1.4.2020 lu- kien) käyttövuorokaudelta tai korvaa puvun tai erikoisvarusteen vuokraamisesta aiheutuneet kustannukset.

Työvälineet

Yhtiö päättää tarvittavista työvälineistä. Yhtiön on järjestettävä kullekin ohjelma- työntekijälle työssä tarvittavat työvälineet.

Mikäli yhtiöllä ei poikkeuksellisesti ole tarjota työssä tarvittavia työvälineitä, voi- daan ohjelmatyöntekijän kanssa sopia omien työvälineiden käytöstä ja siitä maksettavasta korvauksesta.

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS ‌

LIITE 4

Luottamushenkilöllä tarkoitetaan lainsäädännössä tarkoitettua luottamusmiestä.

Luottamushenkilöjärjestelmän merkitys ja luottamushenkilöiden tehtävät

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnanta- jan ja ohjelmatyöntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyttämän luottamushenkilöjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan

o turvata ohjelmatyöntekijöiden ja yhtiön välillä solmittujen ohjelmatyö- hön liittyvien sopimusten noudattaminen

o edistää työnantajan ja ohjelmatyöntekijän välillä syntyvien erimieli- syyskysymysten tarkoituksenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä muiden työnantajan ja ohjelmatyöntekijän välillä esiintyvien kysymys- ten käsittelyä

o ylläpitää ja edistää työrauhaa työehtosopimusjärjestelmän edellyttä- mällä tavalla.

Luottamushenkilöiden pääasiallisena tehtävänä on toimia Yleisradion ohjelma- työntekijät ry:n (YOT) edustajana työehtosopimuksen ja työlain-säädännön so- veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Luottamushenkilöiden tehtävänä on myös osaltaan toimia työnantajan ja henki- löstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Pääluottamushenkilö edustaa työehtosopimuksen tarkoittamia ohjelma- työntekijöitä työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka koskevat työ- ehtosopimuksen ja sen liitteiden tai työlainsäädännön soveltamista, ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa.

Luottamusmiehen toimialueet, työstä vapauttaminen ja korvaukset

YOT:llä on Yleisradiossa pääluottamushenkilö ja jokaista 230 ohjelmatyönteki- jää kohden paikallinen luottamushenkilö.

Luottamushenkilöalueista sovitaan pääluottamushenkilön kanssa. Tarvittavista muutoksista neuvotellaan hyvissä ajoin ennen luottamushenkilövaalien ehdo- kasasettelun alkamista.

Pääluottamushenkilön tehtävä on päätoiminen.

Mikäli yhtiössä on vähintään 1500 ohjelmatyöntekijää, paikalliset luottamus- henkilöt voivat valita keskuudestaan yhden sellaisen miehen, joka saa käyttää 50 % työajastaan luottamushenkilötehtäviensä hoitoon. Luottamushenkilötehtä- vien hoitoon 50 % vapautuksen saaneen luottamushenkilön vaihtumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle vähintään kuukautta aikaisemmin.

Pääluottamushenkilötehtävän ajalta maksettava henkilökohtainen peruskuu- kausipalkka on joko palkkaluokan 12 mukainen palkka, johon on lisätty 10 %:n kokonaispalkkausosuus, tai ansionmenetyskorvaukseen perustuva tätä korke- ampi palkka.

Pääluottamushenkilöön sovelletaan ohjelmatyöntekijöitä koskevaa työehto- ja palkkasopimusta. Yleisradion tulee antaa pääluottamushenkilölle hänen tehtä- vänsä hoitamiseen sopiva pysyvä huonetila ja puhelin sekä hänen tarvitseman- sa toimistovälineet ja tarvikkeet.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada tarvittaessa työstä vapautusta tehtävien- sä hoitamista varten. Vapautus pyritään järjestämään työn kannalta sopivana aikana.

Työnantajan tulee työjärjestelyjen tai tarvittaessa sijaisjärjestelyjen avulla turva- ta luottamushenkilön mahdollisuudet luottamushenkilötehtävän asianmukai- seen hoitamiseen. Edellytykset luottamushenkilötehtävän hoitamiseen eivät saa riippua työyhteisön koosta tai asemasta Yleisradion organisaatiossa.

Luottamushenkilöille maksettava korvaus määräytyy toimialueen ohjelmatyön- tekijöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Työntekijöitä	Korvausprosentti
alle 200	12 %
201–400	16 %
yli 400	22 %

Lisäkorvaus maksetaan peruskuukausipalkasta ilman kokonaispalkkaosuutta. Lisäkorvauksen peruste on tammikuun 1. päivän mukainen ohjelmatyöntekijöi- den lukumäärä.

Jos luottamushenkilö työaikanaan käy paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa tai toimii muissa työnantajan kanssa sovituissa luottamushenkilötehtä- vissä, hänen ansionsa säännöllisenä työaikana eivät saa alentua, vaikka luot- tamushenkilötehtävä estäisi säännöllisen työn suorittamista.

Jos pääluottamushenkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Yhtiö korvaa luottamushenkilölle hänen luottamushenkilötehtävänsä hoitami- sesta aiheutuneet matkakulut, matka-ajan korvauksen sekä mahdolliset ruoka- ja päivärahat tässä työehtosopimuksessa sovituin perustein.

Luottamushenkilön kelpoisuus ja valitseminen

Luottamushenkilöksi ja hänen varamiehekseen voidaan valita työehtosopimuk- sen soveltamisalalla toimiva ohjelmatyöntekijä, joka on ollut yhtiön palvelukses- sa vähintään yhden vuoden ajan ja kuuluu jäsenenä Yleisradion ohjelmatyön- tekijät ry:hyn.

Luottamushenkilön ja hänen varahenkilönsä on valittaessa oltava työssä toimi- alueellaan.

Luottamushenkilö valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jos luotta- mushenkilö on pitkäaikaisesti estynyt hoitamasta tehtäviään, hänen sijaansa voidaan valita toinen henkilö.

Valituista luottamushenkilöistä on kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluot- tamushenkilölle valituista varapääluottamushenkilöstä on lisäksi ilmoitettava, milloin he toimivat pääluottamushenkilön sijaisina. Varapää-luottamushenkilöön sovelletaan tällöin pääluottamushenkilöä koskevia määräyksiä.

Luottamushenkilön asema

Luottamushenkilö on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamushenkilötehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamushenkilö on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon mää- räyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamushenkilönä toimivaa ohjelmatyöntekijää ei saa siirtää huonompipalk- kaiseen tehtävään kuin missä hän oli luottamushenkilöksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamushenkilötehtävän takia saa erottaa työstä.

Pääluottamushenkilön tulee saada pääluottamushenkilön toimesta luovuttuaan sama tai vähintään samanarvoinen tehtävä Yleisradiossa kuin hänellä oli ennen pääluottamushenkilöksi ryhtymistään. Pääluottamushenkilön tehtävien hoito luetaan alalla oloksi ohjelmatyöntekijän edellisen tehtävän tason mukaan.

Jos yhtiön työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamushenkilöön.

Yksikön luottamushenkilön työsopimus voidaan työsopimuslain mukaisesti irti- sanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamushenkilöä ei saa irtisanoa hänestä itsestään johtuvasta syystä ilman niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa (työsopimus- laki).

Luottamushenkilön työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain sään- nöksiä. Luottamushenkilön työsopimusta ei voi purkaa sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olen- naisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Arvioitaessa luottamushenkilön työsopimuksen purkuperusteita häntä ei saa asettaa muita työntekijöitä huonompaan asemaan.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamushen- kilöehdokkaaseen, jonka YOT on asettanut ja jonka asettamisesta YOT on kir- jallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamushenkilön toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamushenkilöksi valituksi tulleen osalta YOT:n todettua vaalituloksen.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamushen- kilönä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamushenkilö- tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaises- ti, työnantajan on maksettava korvauksena luottamushenkilölle vähintään 10:n ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tässä sopimuksessa sovittuja oikeuksia on loukattu.

Luottamushenkilöille annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä ohjelmatyöntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava viipymättä kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Yhtiö antaa pääluottamushenkilöille tiedot ohjelmatyöntekijöiden

‐ työvoiman jakautumisesta

o vakituiseen

o määräaikaiseen kuukausipalkkaiseen

o osa-aikaiseen kuukausipalkkaiseen ja

o tuntipalkkaiseenhenkilöstöön

‐ määräaikaisuuksien perusteista

‐ ansiotasosta ja palkkauksesta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä.

Tiedot annetaan raportointijärjestelmien käyttöoikeudella tai kirjallisesti kaksi kertaa vuodessa ja tämän lisäksi pääluottamushenkilön pyynnöstä kirjallisesti kaksi kertaa vuodessa.

Pääluottamushenkilölle varataan tilaisuus saada nähtäväkseen tehdyt ohjelma- työntekijäin työsopimukset, myös ulkomaankirjeenvaihtajien työsopimukset, mi- käli asianomaiset ohjelmatyöntekijät antavat siihen suostumuksensa.

Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 28.2.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT SUOMEN JOUNALISTILIITTO RY PALTA RY

LIITE 5

PALVELUALOJEN TOIMIALALIITON JA SUOMEN JOURNALISTILIITON VÄLINEN

IRTISANOMISSUOJAA JA LOMAUTUSTA KOSKEVA SOPIMUS ‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanotta- essa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske

1. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja oppiso- pimussuhteita.

2. työsopimuksen purkamista koeaikana.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työsopimuksessa noudatetaan työehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti 4 kuukauden koeaikaa ellei toisin ole sovittu.

3. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8 luvun 1 §:n tai 3 §:n perusteel- la eikä työsopimuksen irtisanomista työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteel- la taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijäs- tä johtuvasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä tämän sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilan- teessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteel- la.

4. Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaisesti perustellusta syystä tehtyjen määräaikaisten työsopimusten päättymistä määräajan lopussa.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotan- nollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet

Yhtiö ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, yhtiön työn- johto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, pe- rusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä sekä sellaisia syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdol- lista.

Työntekijää ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella an- nettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Ennen irtisanomista on myös selvitet- tävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava rikkomus, että yhtiöltä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei varoitus- ja uudelleensijoi- tusmääräyksiä tarvitse noudattaa.

3 § Irtisanomisajat

Irtisanomisajoista voidaan yhtiön ja työntekijän kesken sopia tästä sopimukses- ta poikkeavasti. Mikäli muuta ei ole sovittu noudatetaan seuraavia irtisanomis- aikoja.

Yhtiön irtisanoessa työsopimuksen

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään vuoden	14 päivää
1-4 vuotta	1 kuukausi
4-8 vuotta	2 kuukautta
8-12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

4 § Irtisanomis- ja lomautusilmoitusajan noudattamatta jättäminen

Jos yhtiö on irtisanonut työntekijän työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa tai lomauttanut noudattamatta lomautusilmoitusaikaa, yhtiön on maksettava ohjelmatyöntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomis- tai lomautusilmoituk- senaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suoritta- maan yhtiölle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Jos irtisanomis- tai lomautusilmoitusajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomis- tai lomautusilmoitusajan osan palkkaa vastaavaksi.

5 § Ilmoitus irtisanomisesta ja irtisanomisen toteennäyttäminen

Työsopimuksen irtisanomisilmoitus on toimitettava yhtiön edustajalle tai työnte- kijälle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Irtisanomiseen vetoavan osapuolen on voitava näyttää irtisanomisen tapahtuneen.

6 § Irtisanomisen toteutuminen

Työsopimuksen irtisanominen katsotaan toimitetuksi silloin kun yhtiön tai työn- tekijä on saanut tiedon tämän sopimuksen 5 §:ssä tarkoitetusta ilmoituksesta.

Kirjeitse tai sähköisesti toimitetun irtisanomisilmoituksen katsotaan tulleen vas- taanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan ta- saamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kir- jeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perusta työsuhteen irtisanominen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

7 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Yhtiön on ohjelmatyöntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjalli- sesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne syyt, joiden perusteella työ- sopimus on päätetty.

8 § Ohjelmatyöntekijän irtisanomissuoja raskauden, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan sekä hoitovapaan aikana.

Yhtiö ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta, eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädet- tyyn perhevapaaseen. Työntekijän on yhtiön pyynnöstä esitettävä selvitys ras- kaudestaan.

Jos yhtiö irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työ- sopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei yhtiö voi osoittaa sen johtuneen muusta sei- kasta.

Yhtiö saa irtisanoa äitiys- erityisäitiys, isyys, vanhempain- tai hoitovapaalla ole- van ohjelmatyötekijän vain, jos yhtiön toiminta päättyy kokonaan.

II IRTISANOMINEN OHJELMATYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

9 § Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun yhtiön sai tiedon ohjelmatyöntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta.

10 § Ohjelmatyöntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista yhtiön on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajanaan luottamushenkilöä.

11 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelu työsopimuksen irtisanomi- sen aiheuttamasta erimielisyydestä.

Jos erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimielisyys on työnantajan tai luottamushenkilön toimesta saatettava neuvoteltavaksi liitto- jen välillä. Liittojen väliset neuvottelut käydään, mikäli mahdollista, irtisanomis- ajan kuluessa.

Neuvottelu käydään liittojen sitovan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Neuvotteluvelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun asiaa on paikallisesti ja tarvit- taessa liittojen välillä käsitelty.

Liittojen välisistä neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, josta käy ilmi tehdyn ratkaisun sisältö, tai jollei asiasta ole päästy yksimielisyyteen, kummankin osa- puolen mielipide neuvottelun kohteena olleesta erimielisyydestä.

Liiton voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edellä kappaleissa 2-5- tar- koitetuista neuvotteluista.

12 § Välimiesoikeus

Xxxxxx työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, kumpikin liitto voi saatata asian työehtosopimuksen 37 §:ssä tarkoitetun väli- miesoikeuden ratkaistavaksi. Jos välimiehet katsovat, että asia on merkityksel- tään laajakantoinen ja yleiseltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomiois- tuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianosaisille, joilla sen jälkeen on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

Kanne välimiesoikeudessa on pantava vireille viimeistään työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukaisessa määräajassa. Määräajan noudattamatta jättämisestä on seurauksena kanneoikeuden menettäminen.

13 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Jos yhtiö on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on se velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta. Korvaus määräytyy työsopimus- lain 12:2 §:ssä säädetyn mukaisesti.

III LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään seuraavia ilmoitusai- koja

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä lomautusilmoitusaika

alle 5 vuotta	1 kuukausi
5 vuotta tai kauemmin	2 kuukautta

Lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Lomauttamisesta voidaan myös sopia työntekijän ja työnantajan välillä, jolloin on syytä selvittää sopimisen vaikutukset esim. työttömyysturvaoikeuteen.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, yhtiön on ilmoitettava lomautuk- sen päättymisestä vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

Työntekijä saa työsopimuslain 3 luvun 3 §:stä ja 5 luvun 6 §:stä johtuvin rajoi- tuksin ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä. Asunto-edun käyttämisestä lo- mautusaikana säädetään työsopimuslain 13 luvun 5 §:n 3 momentissa.

15 § Lomautusilmoitus

Yhtiön on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti tämän sopimuksen 14 §:ssä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen. Jos ilmoitusta ei voi- da toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Edellä olevassa kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos yhtiöllä ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Yhtiön on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvi- oitu kesto.

16 § Poikkeukselliset lomautustilanteet Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo- mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomau- tusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäis- tä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lo- mautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana kertynyt työ kestää.

Lomautuksen keskeyttäminen

Mikäli yhtiölle ilmaantuu tilapäistä työtä lomautuksen jo alettua, voivat yhtiö ja työntekijä sopia lomautuksen tilapäisestä keskeyttämisestä, niin että lomautus jatkuu työn päätyttyä.

Sopimus on tehtävä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä sel- vittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Sovittaessa lomautuksen tilapäisestä keskeyttämisestä on syytä selvittää tämän vaikutukset työttömyysturvaoikeu- teen.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvan irtisanomisen ja lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yhtiön toiminnalle tärkeitä ja eri- koistehtäviin tarvittavia työntekijöitä ja yhtiön työssä osan työkyvystään menet- täneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

18 § Irtisanomista ja lomautusta koskevat ilmoitukset luottamushenkilölle ja työvoimaviranomaiselle

Irtisanottaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamushenkilölle. Myös lomautusilmoitus on annettava tiedoksi asianomaiselle luottamushenkilölle.

Jos taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen tai lomauttaminen kohdistuu vähintään 10 työntekijään, yhtiön on asiasta ilmoi- tettava myös työvoimaviranomaiselle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Suomen Journalistiliitto ry

PL 252, 00531 HELSINKI

Vaihde 09 6122 330 xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata