Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Kuopion kaupungin ja valtion välillä

Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Kuopion kaupungin ja valtion välillä

2021-2027

Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus

1 Sopimusosapuolet

Sopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä TEM) ja Kuopion kaupunki.

Sopimuksen muina yhteistyöosapuolina ovat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammatti- korkeakoulu, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, VTT, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri/Kuopion yliopistollinen sairaala, KuopioHealth-osuuskunta sekä ope- tus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö.

2 Tarkoitus ja tausta

Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus nykyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin 2030 men- nessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoi- sempaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (tki-toimintaa) sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.

Kansallisen TKI-tiekartan mukaan korkeatasoinen osaaminen on perusta, jolle tavoit- teiltaan kunnianhimoista, alueiden, alojen ja organisaatioiden vahvuudet hyödyntä- vää, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaa- tiotoimintaa voidaan rakentaa. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvis- taa julkisen ja yksityisen sektorin välistä tki-yhteistyötä. Osaamiskärkien vahvista- miseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi ja ekosysteemeiksi.

Hallitusohjelmassa linjataan, että yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset sopi- mukset julkisen ja yksityisen tki-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Hallitusohjelman strategisena tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilu- kulttuurin edelläkävijänä. Innovatiivisten julkisten hankintojen määrää halutaan kas- vattaa 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä sekä nii- den avulla kehittää palveluja, luoda kasvua ja mahdollistaa referenssimarkkinoiden kehittymistä.

Kansallisen kaupunkistrategian mukaan kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatio- toiminnan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina. Strategia tunnistaa, että kau- pungit ja valtio yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa luovat edellytyksiä maailmanluokan osaamiskeskittymille ja innovaatioympä- ristöille.

Sopimuksessa määritellyt strategiset painopisteet vastaavat opetus- ja kulttuuriminis- teriön tunnistamia ja tukemia korkeakoulujen osaamiseen perustuvia vahvuuksia.

Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka määrittää osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja painopisteet.

3 Tavoitteet

Ekosysteemisopimusten kantavana ideana on innovatiiviset ja edelläkävijyyttä tavoit- televat kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uu- sien teknologioiden ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudistumista ja kestävää kaupunkia.

Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäris- töjen rakentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki- verkostoihin ja arvoketjuihin. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosystee- mejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään tut- kimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta kaupunkilähtöisesti. Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshankkeet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustu- losten hyödyntäminen, uudet liiketoimintaekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaa- misen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Toimenpiteiden odotetaan luo- van uutta paikallista kehitysdynamiikkaa, kansainvälisesti merkittäviä uusia kas- vuavauksia sekä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistymistä sopimuksen painopiste- alueilla.

Kaupungin ja valtion välinen ekosysteemisopimus tukee kaupungin innovaatiove- toista kasvua, kilpailukykyä, elinvoimaa, työllisyyttä ja kansainvälistymistä. Toimenpi- teet kohdistuvat pitkäjänteisesti seuraavassa kohdassa 4 kuvattuihin strategisiin pai- nopistealueisiin.

Painopistealueiden keskeiset toimenpiteet on valmisteltu yhteistyössä alueen korkea- koulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

4 Strategiset painopistealueet 2021-2027

Kuopion ekosysteemisopimuksen ytimessä on yksi Suomen monipuolisimmista kau- punkikehityskohteista, Kuopion Savilahti. Alueen kehittämisen kokonaisinvestointien määräksi arvioidaan 1,5–2 miljardia euroa v. 2030 mennessä. Kyse on sekä uuden kaupunginosan luomisesta ja kehittämisestä, mutta myös kansainvälisesti tunnetusta huippuosaamisen keskittymästä. Hyvinvointi, älykkyys, vähähiilisyys, kokeilukulttuuri, resurssiviisaus, kiertotalous, viisas liikkuminen ja kestävä kehitys huomioidaan kai- kessa tekemisessä.

Tavoitteena on kehittää Savilahden alueesta toimiva, vetovoimainen ja ainutlaatuinen Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö.

Kuopion kaupungin sopimuksen painopistealueet ovat terveys- ja hyvinvointiteknolo- gia sekä vesiosaaminen. Molemmissa painopistealueissa Kuopion kaupungilla on tahtotila ja valmius toimia teeman vetovastuussa ja rakentaa yhteistyötä sekä verkos- toa kansallisena koordinoijana ja vetäjänä. Painopistealueissa korostuvat älykkäät digitaaliset ratkaisut, jotka hyödyntävät mm. data-analytiikkaa ja tekoälyä.

Painopistealueiden toimintaa tuetaan kytkemällä innovatiiviset hankinnat osaksi ekosysteemin ja toimintaympäristön kehittämistä. Kuopio toimii kansallisen Hankinta- Suomi -ohjelman innovaatiot-teemaryhmän kuntapuolen vetäjänä (2020-2023), jonka kautta edistetään kansallista yhteistyötä innovatiivisissa hankinnoissa esimerkiksi KEINO-verkoston kanssa.

Kuopion seudulla on ekosysteemisopimuksen kanssa yhteneviä teemoja osana MAL- sopimuksia mm. Kuopion Savilahtea kehitetään valtakunnallisesti merkittävänä kestä- vien, kiertotalouden ja vähähiilisten yhdyskuntaratkaisujen kokeilualueena.

4.1 Painopistealue: Terveys- ja hyvinvointiteknologia

Terveysteknologia on yksi voimakkaimmin kasvavista sektoreista ja merkittävimpiä korkean teknologian vientialoja Suomessa. Kuopion alueella korkeakoulut ja innova- tiivinen startup-yhteisö tuottavat aktiivisesti kaupallistettavia teknologioita ja luovat siten merkittäviä mahdollisuuksia sijoittajille ja koko ekosysteemin kehittymiselle.

Kuopioon on keskittynyt suuri joukko merkittäviä terveysteknologian toimijoita. Lähei- nen yhteistyö Itä-Suomen ylipiston, Kuopion yliopistollisen sairaalan, VTT:n ja THL:n kanssa tuo yritysten ulottuville ammattitaitoisia osaajia, living lab- yhteiskehittämis- ja testauspalveluja sekä vahvaa IPR-osaamista

Kuopio tarjoaa terveysalan toimijoille ainutlaatuisen liiketoimintaekosysteemin, joka synnyttää innovaatioita ja tukee tutkimus- ja kehitystoimintaa. Ekosysteemi tarjoaa asiantuntijoille ja osaajille mahdollisuuden tukea yritysten liiketoiminnan kasvua ja ke- hitystä.

Kuopio lukeutuu huippuluokan tutkimuksen ja osaamisen ansiosta globaalisti terveys- alan merkittävimpiin osaamiskeskittymiin Suomessa. Kuopiossa tehdään huipputason kansainvälistä tutkimusta sydän- ja verisuonitautien, metabolisten ja neurologisten sairauksien (ml. Alzheimerin ja Parkinsonin taudit) sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien parissa. Pohjois-Savon maakunnallinen tietoallas pitää sisällään ainutlaatuisen yhdis- telmän perus- ja erikoisterveydenhuollon dataa sekä sosiaalidataa. Tietoaltaan ja sen täydentäminen kaupunkiympäristön datalla sekä jatkojalostaminen sensoreiden, ro- botiikan ja IoT:n kautta, mahdollistaa datan monipuolisen hyödyntämisen ekosystee- min kehittämisessä.

Kansallisen neurokeskuksen valmistelun koordinointi ja yhteistyöverkoston rakenta- minen on toteutettu Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Kansallinen neuro- keskus on suomalainen neurotieteiden ja -tutkimuksen yhteistyöverkosto, joka ko- koaa ympärilleen laajan joukon neurotieteiden osaajia ja tukee innovatiivisten ratkai- sujen kehittämistä tämän hetken terveysalan polttavimpiin kysymyksiin. Myös VTT on käynnistänyt uutta tutkimustoimintaa digitaalisen terveyden alueella osana Kuopion kasvavaa hyvinvoinnin ja terveysteknologian ekosysteemiä. Tavoitteena on luoda eri- tyisesti terveysdatan hyödyntämiseen perustuvaa huippututkimusta, synnyttää uusia digitaalisen terveyden innovaatioita ja luoda Suomeen ja Kuopion alueelle globaalia terveysteknologian liiketoimintaa.

Kuopion terveys- ja hyvinvointisektorin ytimessä toimii avoin innovaatioekosysteemi KuopioHealth – innovaatioverkosto, joka kokoaa yhteen Savilahden osaamiskeskitty- män alueella Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yliopistollisen sairaalan, Savonia-am- mattikorkeakoulun, Kuopion kaupungin sekä lukuisia yritystoimijoita. KuopioHealth edistää asiakkaiden tarpeista lähtevää kehitystä, tutkimusta ja innovaatioita sekä toi- mii alustana uusille tuotteille ja palveluille.

Terveys- ja hyvinvointiteknologian painopistealueen visiona on: ”Kuopion Savilahti - Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö älykkäille terveyden ja hyvin- voinnin ratkaisuille.” Tavoitteena on mahdollistaa terveydenhuollon muutosta kestä- vään ja ennaltaehkäisevään suuntaan sekä luoda älykkäiden ratkaisujen kehittämi- sellä merkittävää liiketoimintaa. Tässä keskiössä on KuopioHealth -ekosysteemin ke- hittyminen Suomen johtavaksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatioalustaksi terveysdata- lähtöisille älykkäille ratkaisuille.

Määrällisinä tavoitteina on 50 uutta yritystä KuopioHealth -ekosysteemiin sekä 50 pi- lotoitua älykästä ratkaisua.

Terveys- ja hyvinvointiteknologian temaattisen alueen osalta KuopioHealth-osuus- kunnalla on valmius toimia kaupungin kumppanina. Osuuskunnan jäsenistö koostuu ekosysteemisopimuksen oleellisista osapuolista sekä yrityskentästä. Tähän kytkeytyy myös alueen panostus Eurooppalaisen digitaalisen innovaatiokeskittymän (EDIH) syntymiseen samassa temaattisessa kokonaisuudessa.

4.1.1 Toimenpidekokonaisuus: Terveyden ja hyvinvoinnin älykkäät ratkaisut

Toimenpidekokonaisuuden ytimenä on luoda toimintaympäristö ja käytännön toteu- tusmalleja uusille laajan terveys- ja hyvinvointidatan yhdistämiseen perustuville älyk- käille ratkaisuille.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. terveys- ja hyvinvointidatan laadun parantaminen; datan automaattisen analysoinnin ja visualisoinnin kehittäminen, langattomat ratkai- sut (5G) sekä käyttäjätarpeisiin vastaavien älykkäiden ratkaisujen kehitys-, testaus- ja pilotointiympäristön edistäminen.

Toimenpiteissä huomioidaan älykkäät vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointimallit, käyttäjien osallistaminen, uudet innovatiiviset liiketoimintamallit sekä kestävän kehityksen näkökulmat.

4.1.2 Toimenpidekokonaisuus: Älykkäät ratkaisut henkilökohtaiseen ravitsemukseen

Toimenpidekokonaisuuden ytimenä on mahdollistaa yksilöllistäminen älykkäiden ra- vitsemusratkaisujen avulla osana hyvinvointi- ja terveyspalveluja.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. henkilökohtaisen ruoankäyttö- ja käyttäytymistiedon yhdistäminen muuhun terveystietoon, Ruokalaakso-ekosysteemin yritysyhteistyön vahvistaminen sekä näyttöön perustuvan ravitsemustiedon hyödyntäminen osana elintarvikeketjua ruokaturvallisuuden parantamiseksi.

Toimenpiteissä huomioidaan henkilökohtaiseen ruoankäyttö- ja käyttäytymistietoon perustuvat ravitsemusta tukevat ratkaisut eri ikäkausina, näyttöön perustuvan ravitse- mustiedon jalkauttaminen osaksi yksilöllistä hyvinvointia ja terveydenhoitoa, tosielä- män terveysdata, erityisesti ravitsemusdata-analytiikka sekä ruokaturvallisuus osana terveyden turvallisuutta.

4.1.3 Toimenpidekokonaisuus: Terveysdata-alustat (terveystietopalvelut)

Toimenpidekokonaisuuden ytimenä on luoda alueella sijaitsevan Itä-Suomen biopan- kin, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tietoaltaan, Kuopion kaupungille rakentuvan äly- kaupunkialustan sekä muiden kansallisten tietolähteiden datoja hyödyntävä kehittä- misalusta. Kehittämisalusta nopeuttaa digitaalisten työkalujen ja älykkäiden palvelu- jen kehittämistä. Panostukset laajan datan hyödynnettävyyteen parantavat yritysten tuotekehitys- ja liiketoimintaedellytyksiä sekä synnyttävät TKI-toimintaa.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. paikallisten ja kansallisten tietovarantojen yhdistä- misen palvelumallit, pseudonymisoidun, anonymisoidun ja synteettisen datan tuotta- minen, älykkäät ratkaisut kansalaisten käyttöön public-private-people-partnership (4P)-mallilla sekä kansallisten ja paikallisten täsmälääke -ratkaisujen käytäntöjen luo- minen.

Toimenpiteissä huomioidaan tosielämän kansalaistiedon ja elämäntapatiedon yhdis- täminen terveysdataan, laajan terveysdatan analyysiratkaisut, alustatalouden kehittä- minen, tietoturva, kyberturvallisuus sekä liittyminen kansallisiin terveysalan tutkimus- ja innovaatioekosysteemeihin mukaan lukien kansallinen neurokeskus, biopankkiver- kosto ja muut yksilöllistetyn lääketieteen osaamiskeskittymät.

4.2 Painopistealue: Vesiosaaminen

Kuopiolaisen vesiosaamisen juuret juontavat aina 1980-luvulle saakka. Erityisenä vahvuutena on Savilahden alueelle keskittynyt kuuden tutkimusorganisaation laaja- alainen vesiosaamiskeskittymä, joka muodostaa Kuopio Water Cluster –kokonaisuu- den kattavine verkostoineen ja kyvykkyyksineen. Se kehittää käytännössä todennet- tuja teknisiä ratkaisuja ja sovelluksia vesialan haasteisiin tiiviissä yhteistyössä elinkei- noelämän kanssa. Savilahden alueella on käytettävissä erittäin monipuolinen laite- kanta (kuuden tutkimusorganisaation analytiikkavalmiudet sekä pilotointilaitteistot) sekä usean eri alan osaajaresurssit, jotka mahdollistavat uusien vesialan innovaatioi- den tutkimus- ja kehitystyön käytännössä.

Kokonaisuus muodostaa Suomessa täysin ainutlaatuisen testialustan uusien vesi- huollon digitaalisten ratkaisuiden kehitystyölle todellisessa käyttöympäristössään. Taustalla on useiden vuosien jatkumo eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä uusim- pien teknologioiden testaus- ja kehitystyötä.

Digitaalisten sovellusten kehitystyössä korostuvat lisäksi yhteistyö paikallisen Digi Center North-Savo –kokonaisuuden sekä terveysalan keinoälyratkaisuja kehittävien yritysten kanssa. Näiden osaamisten rajapinnoilta haetaan uusia avauksia älykkäiden vesihuollon sovellusten edelleen kehittämiseen.

Visiona painopisteen osalta on olla vuonna 2027 Suomen merkittävin vesiosaami- seen perustuvien uusien tuotteiden ja sovellusten kehitystyön ja uuden liiketoiminnan kasvun edistäjä ja kansallinen verkostoija. Vahva tausta on laaja-alaisessa vesiosaa- misessa, kattavissa verkostoissa, sekä kyvykkyydessä kehittää käytännössä toden- nettuja teknisiä ratkaisuja ja sovelluksia vesialan haasteisiin tiiviissä yhteistyössä elin- keinoelämän ja kaupunkien kanssa.

Tavoitteena on edistää vesialan uusien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittämistä, tuotteistamista ja kokoamista kansainvälisille markkinoille yhteistoiminnassa alalla toimivien yritysten, kaupunkien ja tutkimuslaitosten kanssa. Samalla edistetään uu- simpien teknologioiden käyttöönottoa kuntasektorille sekä tarjotaan kokeilualustoja alalla toimiville teknologioiden kehittäjille. Kansainvälisesti verkottunut toiminta luo tähän hyvät edellytykset varmistaen kumppaniyritysten pääsyä kansainvälisille vesi- teknologian markkinoille sekä suomalaisen vesiosaamisen nousemista yhdeksi kan- sallisista menestystarinoista.

Määrällisinä tavoitteina on 40 uutta yritystä Kuopion vesiekosysteemiin sekä 20 pilo- toitua uutta ratkaisua.

Vesiosaamisen temaattisen alueen osalta kaupungin sopimuskumppanina on valmius toimia Savonia-ammattikorkeakoululla, jonka hallinnoima Kuopio Water Cluster on tällä hetkellä ainut suomalainen EU-kriteerien mukainen vesialan klusteri.

4.2.1 Toimenpidekokonaisuus: Älykkäät vesihuollon ratkaisut

Toimenpidekokonaisuuden ytimenä on uusimman osaamisen ja teknologioiden hyö- dyntäminen älykkäiden vesihuollon ratkaisuiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kehitettäessä Savilahden aluetta kohti Smart City –konseptia. Kuopio Water Cluster kehittää tiiviissä yhteistyössä Kuopion kaupungin sekä paikallisen vesilaitoksen (Kuo- pion Vesi) ja alalla toimivien yritysten (ml. isot teknologiatoimittajat sekä innovatiiviset pk-yritykset) kanssa vesihuollon digitalisaatiota kohti käytännön sovelluksia.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. Savilahteen luotava kansallinen kehittämisalusta älykkäiden vesihuollon järjestelmien kehittämiseksi kv-markkinoille ja niiden käyttöön- oton edistämiseksi, Savilahden District Metering Area (DMA) -alueen valmiiksi saatta- minen yhdessä Kuopion kaupungin, Kuopion Veden sekä Kuopio Water Clusterin kanssa, DMA-alueen integrointi yhteen Savilahteen rakentuvaan 5G-testiverkkoon sekä kansallisten yhteishankkeiden toteutuksen aktivointi tukeutuen Savilahden kehit- tämisalustaan. Lisäksi edistetään yritysten välistä yhteistyötä keskeisten kehittäjä- ekosysteemien osalta; mm. terveysalan tekoäly-yritysten sekä vesihuoltoalan yritys- ten osalta ja vesihuoltosektorin digitalisaation edistäminen toimimalla uusien konsep- tien käytännön kehittämis- ja demonstraatioympäristönä.

Toimenpiteissä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, älykkäät vesihuollon tilannekuvajärjestelmät, vesitaseiden älykäs hallinta sekä kaupunkivesien älykäs hal- linta.

4.2.2 Toimenpidekokonaisuus: Älykkäät talteenottoprosessit ja nollapäästötehtaat vesien käsit- telyssä

Toimenpidekokonaisuuden ytimenä on pitkäjänteinen yhteistyö erityisesti vesi-inten- siivisen teollisuuden (sellu- ja paperiteollisuus sekä kaivosteollisuus) kanssa. Yhteis- työssä kehitetään vesi-intensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja uusia innova- tiivisia talteenottoprosesseja kansallisessa yhteistyössä keskeisten teollisuusyritys- ten, teknologiatoimittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa luoden uutta liiketoimintaa alalle. Toiminnalla tavoitellaan vesi-intensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamista ympäristön kannalta kestävällä tavalla sekä uutta lisäarvoa jätevesien käsittelystä. Pyrkimyksenä on kehittää vesi-intensiivistä teollisuutta kohti nollapäästö- tehdaskonseptia.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. teollisen mittakaavan TKI-ympäristöjen kehittämi- nen ja täysimääräinen hyödyntäminen yhteistyössä teollisuuden ja teknologiatoimitta- jien kanssa, nollapäästötehdas-konseptin edistäminen sekä yritysten välisen yhteis- työn edistäminen keskeisten kehittäjäekosysteemien osalta; mm. talteenottoteknolo- gioiden ja kaivosteollisuuden välillä. Lisäksi laaditaan tutkimustietoon perustuva tie- kartta fosforipäästöjen vähentämismahdollisuuksista valuma-alueilla kartoittaen edel- lytyksiä vesi-intensiivisen teollisuuden päästökompensaatiomenettelyille. Tiekarttaan pohjautuen luodaan toimenpidesuunnitelma päästövähennysten toteuttamiseksi sekä pilotoidaan toimenpiteiden vaikutusta valikoiduilla vesistöalueilla.

Toimenpiteissä huomioidaan älykkäät talteenottoprosessit vesien käsittelyssä, toimin- nanharjoittajien sekä viranomaisten ja kansalaisten vuoropuhelun lisääminen.

5 Sopimuksen rahoitus

Valtio ja kaupunki yhdessä rahoittavat sopimuksen toteuttamista. Sopimusta rahoite- taan EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021-2027 (EAKR, ESR ja soveltuvin osin JTF). Tätä ennen sopimusten toimeenpanon käynnistystä ra- hoitetaan kansallisesta alueellisesta kehittämisrahasta (AKKE-raha).

Kaupunkiseudun rahoituskehys sopimuksen mukaiseen toimintaan osoitetaan TEM:n alueellisissa rahoitusjakopäätöksissä (AKKE-rahoitus ja EU:n kestävän kaupunkike- hittämisen rahoitus) pohjautuen sopimusohjeissa (TEM 24.6.2020) määriteltyihin kri- teereihin.

Ekosysteemisopimuksen kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus (Kuopion kaupunki ja muu julkinen rahoitus) on 40 % ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60 % (EU ja valtio). Käynnistysvaiheen AKKE-rahoituksessa sovelletaan samaa rahoitussuhdetta. Mah- dollisissa ylialueellisissa teemaverkostoissa sovelletaan tästä poikkeavaa jakosuh- detta.

EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen sisältämiä rahoitusvälineitä voidaan hyödyn- tää sopimuksen mukaisten kokonaisuuksien (kuten investoinnit) toteuttamiseen. So- pimuksen tavoitteet ja toimenpiteet ovat hyvin linjassa Pohjois-Savon maakunnan ke- hittämisstrategian kanssa, mikä luo hyvät edellytykset sopimuksen hankkeiden toteut- tamiseen myös maakunnan liiton ja ELY-keskuksen rahoituksella.

6 Toteutus ja seuranta

Kaupunkien kanssa solmittavat ekosysteemisopimukset yhdessä muodostavat EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kestävää kaupunkikehittämistä koskevan kaupun- kikehittämisen suunnitelman. Kunkin kaupunkiseudun sopimuksessa toteutettavien toi- menpiteiden tulee olla kaupunkikehittämisen suunnitelman mukaisia. Toimeenpanossa noudatetaan lakia alueiden kehittämisestä ja alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja rahoittamisesta. Hankkeiden tukikelpoisuuden arviointi perustuu Uudistuva- ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman ohjelma-asiakirjaan.

Sopimuksen toteuttamista seurataan oheisen toimenpidesuunnitelman kautta, johon tässä vaiheessa on esimerkinomaisesti kirjattu suunnitteilla olevia hankeaihioita. Toi- menpideliitettä käytetään jatkossa myös sopimuksen tavoitteiden toteutumisen seuran- taan. Sopimuksen toteutuksen myötä täsmentyvät toimenpiteet ja hankkeet kirjataan vastaavalla tavalla.

Ekosysteemisopimusta varten Kuopion kaupunki perustaa johtoryhmän, jossa ovat edustettuina sopimuksen paikallinen pääosapuoli Kuopion kaupunki ja muut paikalli- sesti tarpeellisiksi katsomat yhteistyötahot, johon kuuluvat edustajat kaikista keskei- sistä ekosysteemisopimuksen toteuttamiseen liittyvistä aluehallinnon, elinkeinotoimin- nan, koulutuksen ja tutkimuksen toimijoista sekä linkittyvistä sidosryhmistä. Johto- ryhmä vastaa sopimusta toteuttavien ja sopimuksessa mainittujen strategisten paino- pisteiden mukaisten hankkeiden ja toimenpiteiden valinnasta sekä tavoitteiden seuran- nassa.

Sopimukset solmineiden kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sopimuk- sissa mukana olevien kansallisten toimijoiden välille perustetaan kansallinen ohjaus- ryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja seurata sopimusten toteuttamisen kokonai- suutta. Ohjausryhmän tarkoituksena on myös varmistaa hyvä vuorovaikutus kaupunki- seutujen kanssa tavoitteena sopimusten laadukas ja tuloksellinen toteuttaminen ja ver- taiskehittäminen.

Sopimuksen sisältöjä (strategisia painopisteitä) voidaan tarpeiden mukaan ja osapuol- ten välillä yhteisesti tarkistaa sopimuskauden aikana sopimusasiakirjaa päivittämällä. Niin ikään, mikäli sopijaosapuolen edellytykset sopimuksen toteuttamiseen oleellisesti

muuttuvat, sopimusta voidaan tarkistaa tai se voidaan purkaa sopijaosapuolen aloit- teesta. Tarkistaminen ja purkamisilmoitus tehdään kirjallisesti.

Sopimus astuu voimaan molempien osapuolten allekirjoitettua sen ja päättyy 31.12.2027.

Allekirjoitukset

Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Elinkeinoministeri Kaupunginjohtaja Kuopion kaupunki

LIITE: Alustava toimenpidesuunnitelma

10(10)

Toimenpidesuunnitelma

Toimenpideliitteessä kuvataan toimenpiteet tässä vaiheessa tiedossa olevien, esimerkinomaisten toimenpiteiden tasolla välitavoitteineen, ja sopimuksen toi- meenpanon edetessä niitä päivitetään. Tarkoituksena ei siis ole ennalta määrittää kaikkia toimenpiteitä, sillä ne syntyvät toimeenpanon edetessä.

Tarkastelujakso 2021-2023

Painopistealue	Toimenpidekokonaisuus	Toimenpide	M€
Terveys- ja hyvin- vointiteknologia	Terveyden ja hyvinvoinnin älykkäät ratkaisut	Terveyden älykkäiden ratkaisujen kehittämisalusta - terveysdata-analytiikka päätöksenteon tukena	2
		Terveyden älykkäiden ratkaisujen terveydellinen ja taloudellinen arvo	1
		Smart wellbeing hub - kehitysalusta	1,5
		Aivoterveyden edistämisen osaamiskeskittymä	2,25
		Yritysten kasvu (public-private-partnership), uudet innovatiiviset liiketoiminta- mallit, datatalouden hyödyntäminen
	Älykkäät ratkaisut henkilökohtaiseen ravitsemukseen	Iäkkäiden yksilöllinen ravitsemus ja hyvinvointi - terveysdata ja robotiikka mahdollistajana	1
	Terveysdata-alustat (terveystietopalvelut)	Laadukas terveysdata ja käyttökelpoiset tutkimusaineistot	2
Vesiosaaminen	Älykkäät vesihuollon ratkaisut	Vesihuoltosektorin digitalisaation edistäminen toimimalla uusien konseptien käytännön kehittämis- ja demonstraatioympäristönä	3
		Smart Water Solutions -innovaatiokeskus	3
	Älykkäät talteenottoprosessit ja nollapäästötehtaat ve- sien käsittelyssä	Teollisen mittakaavan TKI-valmiuksien kehittäminen	1
		Ekosysteemi/kumppanuushankkeiden toteutus	3
		Päästökompensaation toimintamallien rakentaminen ja pilotointi	2
Yhteiset	Painopistealueiden yhteisiä toimenpiteitä	Pk-yrityksien kasvua ja kansainvälistymistä tukeva kaupallistamisprosessi vuodet 2021-2024	1
		Savilahden innovaatioekosysteemin kehittäminen	1
		Ilmastoturvallisuuden ja ilmastokriisien tuomat muutokset yritysten liiketoimin- taan, resilienssi ja tulevaisuuteen varautuminen, 2022-2025	1
		Painopistealueiden toimintaa tuetaan kytkemällä innovatiiviset hankinnat osaksi ekosysteemin ja toimintaympäristön kehittämistä. Kuopio toimii kansal- lisen Hankinta-Suomi -ohjelman innovaatiot-teemaryhmän kuntapuolen vetä- jänä (2020-2023), jonka kautta edistetään kansallista yhteistyötä innovatiivi- sissa hankinnoissa esimerkiksi KEINO-verkoston kanssa.	0,3