Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2022– 2025 allekirjoituspöytäkirja

Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2022– 2025 allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.5.2022 - 30.4.2025. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 30.4.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Sopimuskorotukset vuonna 2022

1 mom. Yleiskorotus 1.6.2022 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 46 euroa, kuitenkin vähintään 2,0 prosenttia. Henkilökohtaista lisää (Osio A 11 § / KVTES II luku 11 §) korotetaan 2,0 prosentilla.

Osio B 19 § koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaisen lisätehtävän palkkiota sekä Osio B liite 1 23 §:n taide- ja taitoaineiden lisiä korotetaan 2,0 prosentilla.

2 mom. Palkkahinnoittelu

Palkkahinnoittelun korotetut peruspalkat ilmenevät OVTES:n palkkaliitteestä.

3 mom. Keskitetty järjestelyerä 1.10.2022

Järjestelyerän suuruus on 0,53 prosenttia. Järjestelyerästä käytetään 0,03 prosenttiyksikköä perhevapaauudistuksen kustannuksiin.

Järjestelyerän keskitetystä käytöstä neuvotellaan 30.9.2022 mennessä. Jos keskitetyn järjestelyerän käytöstä ei päästä sopimukseen, viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,5 prosenttia, jolloin palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla.

3 § Sopimuskorotukset vuonna 2023

1 mom. Yleiskorotus 1.6.2023 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,32 prosenttia. Henkilökohtaista lisää (Osio A 11 § / KVTES II luku 11 §) korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Jos paikallinen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää työnantaja.

3 mom. Palkkahinnoittelu

Palkkahinnoittelun peruspalkkoja korotetaan OVTES:n palkkaliitteessä 1.6.2023 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.

4 mom. Perälauta vuoden 2023 sopimuskorotuksiin liittyen

Vuoden 2023 osalta 1 ja 2 momenttien sekä 6 §:n keskitettyjen erien sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % 1 mom. yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.

Kustannusvaikutusprosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 1.2.2023 mennessä tiedossa olevien toisen sopimusvuoden kustannusvaikutusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):

− Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry),

− Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)

− Auto- ja kuljetusalan työehtosopimus (AKT ja Autoliikenteen työnantajaliitto)

Jos jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 1.2.2023 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em.

periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.

Jos kunta-alan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 28.2.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja

koskeva välityslautakunta, johon kukin kunta-alan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2023 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

4 § Sopimuskorotukset vuonna 2024

1 mom. Yleiskorotus 1.6.2024 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,5 prosenttia. Henkilökohtaista lisää (Osio A 11 § / KVTES II luku 11

§) korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Jos paikallinen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää työnantaja.

3 mom. Palkkahinnoittelu

Palkkahinnoittelun peruspalkkoja korotetaan OVTES:n palkkaliitteessä 1.6.2024 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.

4 mom. Perälauta vuoden 2024 sopimuskorotuksiin liittyen

Vuoden 2024 osalta 1 ja 2 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % 1 mom. yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.

Kustannusvaikutusprosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 1.2.2024 mennessä tiedossa olevien toisen sopimusvuoden kustannusvaikutusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):

− Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry),

− Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)

− Auto- ja kuljetusalan työehtosopimus (AKT ja Autoliikenteen työnantajaliitto)

Jos jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 1.2.2024 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em.

periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.

Jos kunta-alan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 29.2.2024 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin kunta-alan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2024 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

5 § Paikallisten järjestelyerien menettelyt

1 mom. Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen

Paikallisia järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat henkilöstön saatavuuden turvaaminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esihenkilöasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Paikallisia järjestelyeriä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

2 mom. Paikallisten järjestelyerien laskeminen

Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

3 mom. Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisten järjestelyerien käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

4 mom. Selvitys järjestelyerien käytöstä

Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen edustajille kirjallinen selvitys siitä, miten järjestelyerät on jaettu.

6 § Keskitetyt erät

Osioon B on tehty lähinnä perusopetuksen rehtorien palkkaan vaikuttava uudistus, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa ns. palkkaperusteryhmien (2

§) määräytyminen. Määräysten muuttamiseen käytetään keskitetysti 0,09 prosenttia OVTES:n palkkasummasta. Uudistus tulee voimaan 1.8.2023.

Osion G hinnoittelurakennetta on muutettu lisäämällä uusi apulaisjohtajien hinnoittelutunnus ja tekemällä 3,1 prosentin tasokorotus päiväkodinjohtajien perus- ja tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Määräysten muuttamiseen käytetään keskitetysti 0,07 prosenttia OVTES:n palkkasummasta. Uudistus tulee voimaan 1.6.2023.

Edellä mainittujen lisäksi on osion B ns. kiertävän opettajan työn lukemista opetusvelvollisuuteen (18 §) yksinkertaistettu ja soveltamisalaa laajennettu, kehitetty Osion A lomapäiväkorvausta (36 §), uudistettu osion F määräyksiä ja tehty perhevapaauudistukseen liittyviä muutoksia. Nämä muutokset tuottavat eri opettajaryhmille vähäisiä tai toisensa kumoavia kustannusvaikutuksia.

7 § Perhevapaauudistus

Kunta-alalle on sovittu perhevapaauudistuksesta johtuvia muutoksia kunta- alan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen, jotka koskevat myös OVTES:n piirissä olevia. Asiasta tarkemmin KVTES- allekirjoituspöytäkirjassa ja sen liitteessä.

8 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Ammattiyhdistyksiin kuuluvien jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan pp.kk.2022 annettuja ohjeita (KT:n yleiskirje _/22)

9 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

10 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät

Asetetaan seuraavat työryhmät:

Osion G palkkausjärjestelmätyöryhmä

Työryhmä neuvottelee uudesta palkkausjärjestelmästä, jonka tarkoitus on korvata nykyinen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva järjestelmä osiossa G, jos näin tapahtuu myös KVTES:ssa. Neuvotteluissa selvitetään myös mahdollisuudet eriyttää palkkausta tehtävien ja koulutuksen perusteella henkilöstön saatavuusongelmat huomioiden.

Työryhmä seuraa KVTES:n simulointi- ja kokeilumääräysten käyttöönottoa työnantajilla ja tämän perusteella sopii mahdollisesti tarvittavista muutoksista järjestelmään. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös hinnoittelujärjestelmän, työkokemuslisän ja henkilökohtaisen lisän määräysten mahdollinen muuttaminen. Työryhmä huomioi työssänsä Kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevan kehittämisohjelman 2023-2027.

Sopijaosapuolet selvittävät ja sopivat 15.6.2022 mennessä OVTES Osion G varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön hinnoittelurakennetta koskevista muutoksista siten, että varhaiskasvatuslain 26 §, 30 § ja 31 § mukaiset kelpoisuudet huomioidaan peruspalkkaa korottavana tekijänä 1.10.2022 alkaen. Mikäli työryhmä ei saavuta yksimielistä ratkaisua määräaikaan 15.6.2022 mennessä, toteutetaan hinnoittelurakenteen muutos (tämän allekirjoituspöytäkirjan liite) mukaisesti 1.10.2022 alkaen. Muutokseen käytetään 2 § 3 momentin keskitettyä järjestelyerää.

Lukion ja aikuislukion palvelussuhteen ehtoja koskeva työryhmä

Työryhmä neuvottelee lukioresurssia, ylioppilaskirjoituksiin liittyviä tehtäviä sekä muita palvelusuhteen ehtoja koskevien määräysten kehittämisestä.

11 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan kalenteriviikon alusta lukien. Korotuksen vaikutus maksetaan kalenteriviikon alusta lukien, mikäli korotusajankohta on kalenteriviikon ensimmäinen päivä.

Jaksotyössä työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan työaikajakson alusta lukien. Korotuksen vaikutus työaikakorvauksiin maksetaan työaikajakson alusta lukien, mikäli työaikajaksossa on enemmän sopimusmuutosten perusteella korotettuja kalenteripäiviä.

Helsingissä . kuuta 2022

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Allekirjoituspöytäkirjan liite: Osion G palkkaustyöryhmän hinnoittelurakenne

OVTES osio G

Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät / varhaiskasvatuksen opettaja (45000044)

Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävänä on varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät sekä kokonaisvastuu varhaiskasvatuksen suunnittelusta, arvioinnista ja kehittämisestä.

- Ylempi korkeakoulututkinto (KM) ja varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus

(Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksena v. 2030 31 § mukaan kelpoisuus 26 tai 27 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito)

- Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (Varhaiskasvatuslaki 26 §)

- Muu kuin edellä mainittu (silloin kun tehtävään on otettu varhaiskasvatuslain 540/2018 33 § perusteella enintään vuoden ajaksi kerrallaan henkilö, joka ei täytä varhaiskasvatuksen opettajan 26 § säädettyä kelpoisuusvaatimusta)

060522‌

Osio A

Yleinen osa

I Soveltaminen ja työrauha

1 § Soveltamisala

1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten, päiväkotien ja sairaaloiden sekä 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaisen kerhotoiminnan opetushenki- löstön palvelussuhteen ehtoihin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopi- muksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

Soveltamisohje

Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n II luvun 17 §:n mukaisesti.

2 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä tekevän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvastoin.

3 mom. Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.

4 mom. Tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan sekä kuntaa että kun- tayhtymää.

2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset

1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poi- kettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei voida kuiten- kaan poiketa tämän sopimuksen työaikamääräyksistä, vuosiloman pituutta eikä sairausloma sairauspoissaolo ja äitiysvapaa-

/raskausvapaa-/vanhempainvapaaetuisuuksia / koskevista määräyk- sistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia viranhaltijan ja työntekijän palkkaa tämän sopimuksen hinnoittelutunnuksen mu- kaista peruspalkkaa tai palkka-asteikon alinta peruspalkkaa pienem- mäksi.

Soveltamisohje

Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työ- ehtosopimuksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työ- ehtosopimuksen erityismääräyksiä.

2 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta, jos asiasta on sovittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentin nojalla antaman valtuutuksen nojalla tehdyllä kun- nan tai kuntayhtymän omalla virkaehtosopimuksella.

3 mom. Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisi- na kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen sopimuksen päättyessä.

3 § Poistettu

4 § Työrauha

1 mom.

Virkasuhteiset

Tähän virka- ja työehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voi- massa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyy- destä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen pe- rustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimas- sa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaan- saamiseksi.

2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimen- pidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpitei- siin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

3 mom.

Työsuhteiset

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).

II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus

5 § Palkka eri kalleusluokissa

1 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy peruspalkan mukaan erikseen I ja xxxxxxxx XX kalleusluokan kunnissa, ellei ao. osiossa tai liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Risti- järvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, ja Ylitornio.

Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

2 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy pääasiallisen työpaikan sijaintipaikka- kunnan kalleusluokan mukaan, jollei liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Jos viranhaltija opettaa useassa eri toimipisteessä, pääasialliseksi viranhoitopaikaksi katsotaan se, jossa hän on useimpina päivinä opet- tamassa, tai jos hän opettaa saman verran useammassa toimipistees- sä, se toimipaikka, josta hän saa välittömät toimintaohjeet.

6 § Palkkausperusteet ja palkkausjärjestelmä

1 mom. Viranhaltijan peruspalkka ja viran palkka-asteikko määräytyvät tämän luvun, asianomaisen osion ja sen liitteen mukaisesti.

2 mom. Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä palkkaluokittelussa ole tehtävään sopivaa palkkaryhmää (palkkaluokittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkan/palkan sen hinnoit- telukohdan mukaan, johon hänet voidaan tehtäviensä/nimikkeensä perusteella rinnastaa.

3 mom. Tämän sopimuksen osioissa B, C ja F viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai tehtäväkohtaista palkkaa palkka-asteikon puitteissa pää- tettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus. Palkka-astei- kossa olevan viranhaltijan palkkaa päätettäessä palkka-asteikon ylä- raja voidaan perustellusta syystä ylittää.

Soveltamisohje

1 Tehtäväkuvaus

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, joka kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtäväkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen. Tehtäväkuvaukset valmistellaan yhteistyössä työn- antajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtäväkuvauksesta anne- taan kopio ao. viranhaltijalle hänen pyynnöstään.

Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen ar- viointi on mahdollista hinnoittelutunnusten sisällä. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt teke- vät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtävä- kuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa. Tehtäväkuvauksia pidetään ajan tasalla. Kun tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonai- suutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tar- kistetaan tehtäväkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuu- dessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioi- daan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks. laki kunnalli- sesta viranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).

2 Vaativuustekijät

Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttä- mä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhde- vaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä.

Työn edellyttämä osaaminen

Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuk- sella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä.

Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatilli- nen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä

ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hah- mottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka tosistaan poikkea- vien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyt- tä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merki- tystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tulokselli- suutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikut- taminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikil- la organisaatiotasoilla.

Työn edellyttämät yhteistyötaidot

Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvitta- via vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuk- sen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoin- nin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmi- sen tilanteeseen.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työ- suojelutoimenpitein poistaa.

3 Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja

3.1 Koulutus

Viranhaltijalla oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuut- ta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina virkanimikkeen tosiasial- listen tehtävien perusteella. Hinnoittelutunnuksen soveltamisedelly- tykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on py- ritty kuvaamaan osaltaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli hinnoittelutunnukseen kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä hinnoittelutunnuk- sessa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai am- matillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös

tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäi- sikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan lisäpätevyys tai ko- kemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hä- nelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.

3.2 Lisätehtävä ja -vastuu

Viranhaltijalle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määrä- aikaisena korotuksena (3 momentissa ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esi- merkkinä tällaisista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimimi- nen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla sa- maan hinnoittelutunnukseen kuuluvilla ei ole.

3.3 Esimiesasema

Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan hinnoittelu- tunnukseen kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisi- naan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin hinnoittelutunnuksia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtävä- kohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri hinnoittelutunnukseen. Pääsääntöisesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poik- keamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävis- sä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huo- mioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hal- linnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merki- tys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.

4 Arviointijärjestelmä

Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka toimi- vuutta arvioidaan säännöllisesti. Ennen uuden arviointijärjestelmän

käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvo- tellaan niiden luottamusmiesten kanssa joiden edustamiin viranhalti- joihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmäs- tä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille.

Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhden- mukaisin perustein.

Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella. Kokonaisarviointi perustuu

– kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtävä- kuvaukseen (ks. kohta 1),

– vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),

– tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä- ja vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3)

– arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).

Toimivaltainen viranomainen voi rajata KVTES:n palkkausluvun 17 §:n mukaiset työnantajan edustajat arviointijärjestelmän ulko- puolelle.

Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.

5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen

Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettä- vä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdol- lisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan hin- noittelutunnukseen kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelu- tunnukseen kuuluvien tehtävät. Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu erikseen tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysy- myksessä ovat erilliset ryhmät.

Se, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaati- vuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti hinnoittelutunnuksen peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen hinnoittelutun- nukseen kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta

samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtai- sessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.

Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.

Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viran- hoitomääräystä annettaessa esimerkiksi sijaisuuksia jatkettaessa.

6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan

Jos viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden vii- kon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjes- telyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

1 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi tai

2 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi

3 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos viranhaltija hakeutuu omasta pyyn- nöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtymistä on tar- jottu lomauttamisen vaihtoehtona

4 toiseen virkaan siirtymishetki

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta, ja tehtäväkohtai- sen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjak- soisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtävä- kohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

Työnantajan tulisi pyrkiä ennen työvuoden alkua suunnittelemaan opettajan työ etukäteen koko lukuvuodelle.

8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla

1 mom. Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaati- muksista annetun asetuksen (kelpoisuusasetuksen 986/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista kelpoisuutta, palkkaa alennetaan 6–20 %.

Soveltamisohje

Jos em. asetuksessa edellytetään tiettyä tutkintotasoa, tehdään epäpätevyysalennus tämän tutkintotason mukaisesta palkkauksesta. Jos asetuksessa säädetyt tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkinto- tasosta.

Osion C mukaisessa vuosityöaikajärjestelmässä olevan opettajan epäpätevyysalennus lasketaan palkkaliitteen mukaisen palveluvuodet sisältävän taulukon alarajasta.

2 mom. 1 momentissa mainitun asetuksen 13 d §:n tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Samoin em. asetuksen 13 c §:n nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan sovelletaan tämän pykälän 1 momenttia.

Soveltamisohje

Edellä mainitun asetuskohdan mukaan muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut alan erikoisammattitutkin- non tai jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällaiselta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogisia opintoja.

9 § Erivapauden vaikutus palkkaan

Jos opettajalla on erivapaus tulla nimetyksi hoitamaansa virkaan/virkasuhtee- seen, ei varsinaisesta palkasta tehdä epäpätevyysalennusta.

10 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä

1 mom. Viranhaltijan kuukausipalkkaa tarkistetaan sopimuskauden aikana, kun viranhaltija on suorittanut palkkaluokittelussa hinnoittelutunnusta korkeampaa peruspalkkaa edellyttävän tutkinnon/pätevyyden. Tar- kistus tehdään vähintään koulutuksen edellyttämään palkka-asteikon alarajaan tai ao. peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun viranhaltija on esittänyt selvityksen tutkinnon/pätevyyden saa- vuttamisesta.

Soveltamisohje

Tässä sopimuksessa ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) 6 §:ssä lueteltuja kotimai- sia korkeakoulututkintoja sekä sellaisia ulkomaisia tutkintoja, jotka on tunnustettu tai rinnastettu tunnustamis- tai rinnastamispäätöksellä suomalaiseen ylempään korkeakoulututkintoon.

2 mom. Viranhaltijan kuukausipalkka voidaan tarkistaa palkka-asteikon rajoissa, jos kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo sen perus- telluksi.

11 § Henkilökohtainen lisä

Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää viranhaltijan työsuorituksen arvioinnin perusteella, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä on määrätty.

Soveltamisohje

Jos jokin em. ominaisuuksista on jo otettu huomioon erikseen OVTES:ssä (esim. kaksoiskelpoisuuden tuoma peruskoulun luokanopettajan korotus peruspalkkaan), sitä ei ole syytä ottaa enää henkilökohtaisen lisän perusteeksi. Opettajana toimimi- sen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhallinnan lisäys on otettu huomioon jo kertaalleen vuosisidonnaisessa lisässä, joten henkilökohtaisen lisän arvioinnin tuli- si perustua muihin tekijöihin.

12 § Vuosisidonnainen lisä

1 mom. Viranhaltijalle maksetaan vuosisidonnaista lisää siten, kuin tässä pykälässä sekä asianomaisessa osiossa ja/tai liitteessä on sovittu.

2 mom. Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaanvirkanimikkeen hinnoittelutunnuksen ao. kalleusluokan peruspalkan ja aiempien vuosisidonnaisten lisien summasta.

Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hin- noittelutunnuksen mukainen peruspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoi- milla (esim. 5 % = 1,05) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis kor- koa korolle periaatteella.

Päätoimisella tuntiopettajalla laskennassa käytetään painotettua peruspalkkaa, jos palkka on laskettu painottamalla. Mikäli vuosi- sidonnaisen lisän määräytymisperusteet eroavat toisistaan, määräy- tyvät ne sen opetuksen mukaan, mitä päätoiminen tuntiopettaja antaa eniten. Mikäli tunteja on yhtä paljon, sovelletaan opettajan kannalta edullisempaa määräystä.

Jos viranhaltijan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan alennetusta perus- palkasta.

13 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika

1 mom. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaan aikaan luetaan, jollei jäljem- pänä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka viranhaltija/ työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa

1) kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa opettajan/rehtorin tehtävissä,

2) kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä

3) yrittäjän työssä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä enintään yhteensä viisi (5) vuotta.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työkokemus, josta on nykyisessä tehtävässä hyötyä, esimerkiksi pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä.

2 mom. Jos viranhaltija on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai pää- toimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvioitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita opetusalan xxxx- xxxx määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntirajoja.

3 mom. Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde tai yrittäjän työ kat- sotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyö- aika on ollut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika/yrittäjäaika ennen

1.1.1990 katsotaan kuitenkin päätoimiseksi vain, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 20 tuntia.

14 § Vuosisidonnainen lisä ja eläke (voimassa 31.7.2020 asti) poistettu 1.8.2020

15 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan vähimmäispituus

Eri palvelusaikoja/yrittäjäaikaa vuosisidonnaista lisää varten yhteen laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoi- nen palvelus/yrittäjäaika katsotaan yhdeksi kuukaudeksi.

16 § Vuosisidonnaiseen lisään luettavat virantoimituksen keskeytykset

1 mom. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa vähenne- tään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo/työskentely on ollut keskeytyneenä.

Soveltamisohje

Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuu- kausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esimerkiksi kaksi päivää, vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä eteenpäin. Jos em. vähen- nyksiä kohdistuu eri palvelussuhteisiin/työskentelyaikaan, vähennettä- vä aika saadaan laskemalla eri palvelussuhteista/työskentelyajasta vähennettävät päivät yhteen.

2 mom. Palvelusaikaan/työskentelyaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma- ja virka- vapaa-aika, työvapaa tai vastaava vapaa seuraavissa tapauksissa:

1 viranhaltija/henkilö on saanut palkkaetuja äitiysvapaan/ raskausvapaan/vanhempainvapaan tai sairausloman sairauspoissaolon ajalta,

2 viranhaltija/henkilö on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- raskaus -tai vanhempainrahaa,

3 viranhaltija/henkilö on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan sairauspoissaolonpalkkaan,

Soveltamisohje

Jos korvaus on palkkaa suurempi, eikä palkkaa makseta, aikaa ei vähennetä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavasta ajasta.

4 viranhaltija/henkilö on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön,

5 koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja

6 muun kuin 1–5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkavapaalla/ työvapaalla/poissa enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. kalenterivuonna virka- vapaan/työvapaan myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää.

17 § Vuosisidonnaisen lisän hakeminen

1 mom. Vuosisidonnaisen lisän saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjalli- sesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosi- sidonnaiseen lisään on syntynyt. Jos hakemus on esitetty myöhem- min, vuosisidonnainen lisä myönnetään takautuvasti yhden vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä laskettuna.

Ao. viranomainen voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönne- tään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myön- netty ao. kunnassa vuosisidonnaista lisää.

2 mom. Oikeus vuosisidonnaiseen lisään alkaa sen jälkeisen kuukauden en- simmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen lisään oikeutta- va palvelusaika on täyttynyt.

Soveltamisohje

Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista / työkokemusajasta, joita hän vaatii hyväk- syttäväksi vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan vel- vollisuus on esittää todistuksista viralliset käännökset, elleivät todistuk- set ole suomen- tai ruotsinkielisiä.

18 § Palvelulisän siirtymäsäännös

1 mom. Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuhteessa 31.7.2000 ollut ja sellaisessa 1.8.2000 jatkava opettaja on oikeutettu palvelulisäaikaan 31.7.2000 voimassa olleiden määräysten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta 31.7.2000 saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään 1.8.2000 voimassa olevien mää- räysten mukaisesti.

Soveltamisohje

Mikäli palvelu on jatkunut yhtäjaksoisesti 1.8.2000 alkaen muussa kunnassa/kuntayhtymässä kuin missä se on 31.7.2000 päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palvelulisän perusteeksi tulevan palvelulisäajan vanho- jen määräysten mukaisesti tai hyväksyä ajan aikaisemman työnanta- xxx xxxxxxx todistuksen perusteella.

2 mom. Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut 31.7.2000 tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yhtä- jaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä katken- nut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelussuhtee- seen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään 1.8.2000 voimassa olevia määräyksiä.

19 § Syrjäseutulisä

Viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 19 §:n mu- kaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.

20 § Kehitysaluelisä yleissivistävässä koulussa

Yleissivistävän koulun viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 20 §:n mukaisesti maksettu kehitysaluelisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.

20 a § Rekrytointilisä

Viranhaltijalle voidaan maksaa rekrytointilisää, siten kuin KVTES:n palkkaus- luvun 15 §:ssä on määrätty.

21 § Varsinainen palkka

1 mom. Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

1 tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet)

2 henkilökohtainen lisä (11 §)

3 vuosisidonnainen lisä (12–18 §)

4 syrjäseutulisä (19 §) ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä (20 §)

5 rekrytointilisä (20 a §)

6 koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä (osio B 19 §) ja taide- ja taitoaineiden korvaus (osio B liite 1 23 §)

7 siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liitteet).

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Osion C mukaisessa vuosityöaikajärjestelmässä 1500 tunnin vuosityöaika vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairausloman sairauspoissaolon ja äitiysvapaan/ raskausvapaan/vanhempainvapaan ajalta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä.

Palkallisen virkavapaan ajalta, mm. sairausloman sairauspoissaolon ja äitiysvapaan/raskausvapaan/vanhempainvapaan ajal- ta, maksetaan osio C 24 a §:n mukaan varsinaisen palkan lisäksi osio C 15 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukai- sesti.

2 mom. Jos palkkatekijä (esim. luottamusmieskorvaus) on sovittu kunnalli- sessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, määräytyy sen kuuluminen varsinaiseen palkkaan KVTES:n mukaan.

22 § Tukiopetuspalkkio

Tukiopetustunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylitunti- palkkioperusteen mukaan.

23 § Oppilaan ohjauksen palkkio

Oppilaan ohjauksen tunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.

24 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtä- vän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hä- nelle tunnilta palkkio, joka on 30 % oman viran ylituntipalkkiosta.

25 § Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio

Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle palkka-liitteen mukai- nen palkkio, ellei tämän sopimuksen liitteissä ole sovittu toisin. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvit- taessa valvonnasta. Kuulustelu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työ- näytteet sekä uusintakokeen. Jos samassa kuulustelussa on kuulusteltavana useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.

26 § Ylituntipalkkio

1 mom. Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneis- ta ylituntipalkkio, ellei liitteissä ole toisin sovittu.

2 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti:

Ao. liitteen mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka x 0,83

viran opetusvelvollisuus

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lopuksi sentin tarkkuudella.

3 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Tehtäväkohtaisessa palkassa ei oteta huomioon viranhaltijalle myönnettyä vuosisidonnaista lisää, henkilökohtaista lisää eikä muita jäljempänä erikseen liitteissä mai- nittuja palkkatekijöitä. Laskennassa käytetty opetusvelvollisuus on viran opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta viranhaltijan huojennus.

4 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu vähintään yksi ylitunti viikossa tasoi- tettuna lukuvuoden kaikille työviikoille.

Soveltamisohje

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että koko lukuvuodelle määrätyn opetusvelvollisuuden ylittävän opetuksen maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Edellytyksenä edellä maini- tulle on, että ylitunteja kertyy kaikilla koulun/oppilaitoksen opetustyö- viikoilla keskimäärin laskettuna vähintään yksi.

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppi- laitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa 38.

5 mom. Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio (kertatuntipalkkio) pidetyiltä ylitunneilta.

Soveltamisohje

Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden.

27 § Kertatuntipalkkio

Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosi- viikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla tulo koulun/oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liit- teessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa 38.

28 § Palkkioiden pyöristäminen

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkkiot (ylituntipalkkio ja muut lisäpalkkiot) pyö- ristetään täysiksi euron sadasosiksi (1 sentin tarkkuudella) siten, että pyöristämä- tön 0,005 pyöristetään ylöspäin.

29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 mom. Viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta, palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ja palkan laskemi- nen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin.

2 mom. Jos viranhaltijan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen samasta päivästä, jos virkaan valittu on ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viran- haltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimi- tuksessa.

3 mom. Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset mak- setaan kuukausittain jälkikäteen joko kuukauden lopussa tai seuraa- van kuukauden alussa, jollei paikallisesti toisin sovita. Jos em. palk- kion tai erityistehtävän korvauksen maksaminen edellyttää selvitystä tehdystä työstä, palkkio maksetaan kuitenkin viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Elokuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset voidaan maksaa myös lokakuun varsinaisen palkan- maksun yhteydessä, ellei ole mahdollista maksaa niitä edellä maini- tussa aikataulussa.

4 mom. Määräaikaiselle viranhoitajalle ja tuntiopettajalle maksetaan varsinai- nen palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä kalenteripäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Viranhaltijalle, joka saa- tuaan vakinaisesta virastaan virkavapautta on määrätty omassa kun- nassa hoitamaan toista virkaa virkaan määräajaksi otettuna, makse- taan varsinainen palkka 1–2 momentin mukaisesti. Ylituntipalkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan 3 momentin mukaisesti.

30 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa

Jos määräaikaisen viran haltijan palvelussuhde kestää enintään viisi koulun työ- päivää, palkkaus maksetaan tuntipalkkiona tuntiopettajia koskevien palkkioperus- teiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta vuosisidonnaista lisää eikä hen- kilökohtaista lisää.

III Työaika

31 § Työaikamuodot

Opetushenkilöstön työaika on asianomaisen osion ja/tai liitteen mukainen.

Soveltamisohje

Opetushenkilöstön työaikamuotoja ovat seuraavat (työaikamuodon jäljessä oleva henkilöstöluettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkkiluettelo):

1 Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuva opetusvelvollisuustyöaika

– peruskoulun,

– lukion ja

– ammatillisten oppilaitosten opettajat lukuun ottamatta 2 kohtaa, 31.7.2020 asti

2 Kokonaistyöaika (toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika KVTES III luku 8 §)

– peruskoulun ja lukion rehtorit sekä peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin viran haltijat

– ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat 31.7.2020 asti ja opinto-ohjaajat 31.7.2020 asti

– sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten sekä metsäoppilaitosten päätoiminen opetushenkilöstö, 31.7.2020 asti

3 Vuosityötunteihin perustuvat työajat

– peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorit ja

– kansalaisopiston opettajat

– lukion ja aikuislukion vuosityöaikaan otetut opinto-ohjaajan ja erityisopetuksen viran haltijat

4 38 tunnin 45 minuutin työaika, 31.7.2020 asti

– ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat

5 Vuosityöaika

– ammatillisten oppilaitosten opettajat.

Kansalaisopistojen, kansanopistojen, lasten ja nuorten taidekoulujen tuntiopetta- jien sekä eri koulujen ja oppilaitosten virkasuhteisten sivutoimisten tuntiopettajien työaika määräytyy työsopimuksen tai virkasuhteista tuntiopettajaa koskevan määräyksen mukaisena.

6 Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön (osio G) työaikamuodot

– Yleistyöaika (KVTES III luku 7 §)

– Jaksotyöaika (KVTES III luku 9 §) voi tulla sovellettavaksi ympärivuorokautisessa päiväkodissa tai sairaalassa jaksotyön soveltamisedellytysten täyttyessä.

32 § Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja oppitunnin pituus

1 mom. Työpäivien (oppilas- ja opettajatyöpäivät) lukumäärä, opetus- ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppi- tunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädän- nön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on säilyttää opettajan työajasta työnanta- jan määrättävissä oleva osuus ao. koulussa/oppilaitoksessa määräl- lisesti ja ajallisesti entisellään.

Peruskoulussa noudatetaan kuitenkin perusopetuslain ja perusopetus- asetuksen säännöksiä.

2 mom. Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, asiasta voidaan erikseen sopia tapaus- kohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa.

Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha

33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma

1 mom. Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosilomaan, tästä on sopimusmääräys asianomaisessa osiossa tai liitteessä ja vuosiloma määräytyy KVTES:n mukaan, kuitenkin 2 momentin 1–2 kohdassa olevalla poikkeuksella, ellei liitteissä jäljempänä toisin ole sovittu.

2 mom. Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6., ja sen pituuteen vaikuttaviin täysiin lomamääräytymiskuukausiin, virantoimituspäivien veroisiin päiviin ja vuosilomaan vaikuttavaan aikaisempaan palveluun sovelletaan KVTES:n vuosilomamääräyksiä seuraavin poikkeuksin:

1 Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana viranhaltija on ollut virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää (korvaa KVTES IV luvun 3 §:n).

2 Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana onopetushenkilöstöllä OVTES:n määräysten nojalla määräytyvä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika.

Soveltamisohje

Virantoimituspäivien veroisia päiviä ovat myös KVTES:n IV luvun 4 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.

3 mom. Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että loman- määräytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan KVTES:n IV luvun 18 §:ssä sovitulla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla (lomakertymäluvulla) ja jaetaan kahdella. Jos tulok- seksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempään kokonais- lukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan ka- lenterille 16.6. alkaen, ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaik- ki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).

Soveltamisohje

OVTES:n soveltamisalaan kuuluvaan opetushenkilöstöön ei sovelleta lomarahan vaihtamista vapaaksi koskevaa KVTES:n IV luvun 19 §:ää (Lomarahavapaa).

34 § Lomaraha

Lomaraha lasketaan ja maksetaan KVTES:n määräysten mukaan 33 §:n 2 mo- mentin määräykset huomioon ottaen.

35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen

1 mom. Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosiloma- oikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n soveltami- salalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomalla vähen- nettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti.

2 mom. (Voimaan 1.1.2021)

Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, johon sovelletaan vapaajaksojärjestelmää (OVTES Osio C) ja joka ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti kuitenkin siten, että vuosilomapäivien määrä lasketaan seuraavasti. Pääviranhaltijalta / päätoimiselta tuntiopetta- jalta vähennetään hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena an- saitsemastaan vuosilomasta 1.5.–30.4. väliseen aikaan vahvistettuja vapaajaksopäiviä sekä 1.5.–30.4. väliseltä ajalta OVTES Osio C

22 §:n mukaan maksettuja vapaajaksokorvauspäiviä. Vähennyksenä huomioidaan 85 prosenttia niistä vapaajaksoihin sisältyneistä työ- päivistä (ma–pe), jotka eivät ole sijoittuneet arkipyhille sekä 61 pro- senttia maksetuista vapaajaksokorvauspäivistä. Jäljelle jäänyt vuo- silomapäivien määrä pyöristetään lähimpään täyteen päivään.

36 § Määräaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus (voimaan 1.8.2022)

1 mom. Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa luku- vuoden koko työajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyes- sä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päi- vän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelus- suhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät (ma–su).

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan, jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa tosiasiallisesti lukuvuoden työajan. Tarkoituksena ei ole, että muutaman päivän koko lukuvuoden työaikaa lyhyempi palvelussuhde johtaa 2 momentin soveltamiseen.

2 mom. Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa luku- vuoden koko työaikaa lyhyemmän ajan, maksetaan hänelle palvelus- suhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n

2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukaut-

ta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta

vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvien syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomien arkipäivät (ma–la pe) sekä kesäkeskeytyspäivät.

Soveltamisohje

Määräys ei koske vuosilomaan oikeutettua opetushenkilöstöä.

Edellä 1 ja 2 momenttien tarkoittama varsinainen palkka on palvelus- suhteen päättymishetken mukainen varsinainen palkka.

Virantoimituksen keskeytys

37 § Virkavapaan vaikutus palkkaukseen

1 mom. Virkavapaan vaikutus palkkaukseen määräytyy tämän luvun ja KVTES:n V luvun mukaisesti, ellei muualla tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

2 mom. Jos opettaja on ollut palkattomalla virkavapaalla ennen koulun lyhytaikaista lomaa eikä ole hakenut vapaata koulun/oppilaitoksen loma-ajaksi (syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma), hänellä ei ole oikeutta loma-ajan palkkaan.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on saada opettaja anomaan yhdenjaksoi- nen virkavapaa ja turvata näin opettajan sijaiselle palkka myös em. loma-ajoilta.

Sopimuksen tarkoituksena ei ole, että lyhyt virkavapaus johtaa palkat- tomaan loma-aikaan, esim. siten, että viikon virkavapaasta ennen joululomaa seuraa palkaton joululoma (Yleiskirje 23/2007).

38 § Sairausloma Sairauspoissaolo

1 mom. Sairausloma-ajan Sairauspoissaolon palkkaan sovelletaan KVTES:n V luvun 1–3 § lukuun ottamatta 2 §:n 5 mom.

Soveltamisohje

Sairauslomaa sairauspoissaoloa ei ole mahdollista katkaista siten, että viikonvaihteet tai työkaudelle ajoittuvat koulun lukuvuoden loma-ajat (mm. syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma) jätetään sairausloma-ajan sairauspoissaoloajan ulko- puolelle, mikäli lääkärintodistus osoittaa, että opettaja on työkyvytön myös näinä päivinä.

Sen sijaan koulun/oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi sairauslomaa sairauspoissaoloaikaa ei ole pakko anoa.

Palkallisen virkavapaan kestäessä yli 60 kalenteripäivää maksetaan ylitunnit ja erityistehtävätunnit kuitenkin vähentämättömänä.

2 mom. Sairausloman sairauspoissaolon karenssiaikoja KVTES:n V luvun 2

§ 2 momentin mu- kaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opetta- jana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

Pöytäkirjamerkintä

Jos viranhaltijan palvelussuhde on jatkunut määräaikaisena 31.7. saakka ja hänet on valittu saman kunnan määräaikaiseen tai toistai- seksi voimassa olevaan virkasuhteeseen 1.8. lukien, viranhaltijalle maksetaan tämän sopimusmääräysten edellytysten täyttyessä sairausajan sairauspoissaolon ajalta palkkaa, jos hän on työkyvytön elokuussa ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään.

3 mom. KVTES:n V luvun 2 § 4 momentin sairausloman sairauspoissaoloajan yhtäjaksoisuutta ei kes- keytä koulun kesäkeskeytys, muu koulun loma- aika (esimerkiksi syys- loma), vuosiloma, laskennallinen vuosiloma, vapaajakso tai kuntoutus- tuella oloaika.

39 § Laskennallisen vuosiloman vaikutus palkallisen sairausloman sairauspoissaoloajan päivien määrään

1 mom. Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, sairauspoissaoloajan, työtapa- turman ja ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtavan sairauden palkallisten päivien määrään, vaikka henkilö on kyseisenä ajankohtana virkavapaalla.

2 mom. Mikäli sairausloma sairauspoissaolo, työtapaturma ja ammattitauti tai eläketapahtu- maan tai kuntoutustukeen johtava sairausloma sairauspoissaolo on alkanut ennen koulun kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyt- tyä, lasketaan em. virkavapaa- aikaan myös sellaiset laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät kesäkeskeytyspäivät, jolloin asianomainen henkilö ei ole virkavapaalla.

40 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen

1 mom. Viranhaltijan äitiysvapaan pituus on vähintään 72 arkipäivää. Viran- haltijalla on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa siten kuin KVTES:ssä on sovittu.

2 mom. Äitiysvapaan karenssiaikaa KVTES:n V luvun 7 §:n mukaan lasket- taessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajanaedellisen

lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samas- sa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

Pöytäkirjamerkintä: OVTES osio A 40 § määräystä sovelletaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 3.9.2022 tai tätä aiemmin. Jos lapsi syntyy viimeistään 29.7.2022, noudatetaan tätä määräystä, vaikka lapsen laskettu synnytysaika olisi 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, noudatetaan 40 a § määräystä. Määräystä 40 a § noudatetaan myös, jos lapsi syntyy 1.8.2022 tai sen jälkeen.

40 a § Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus (voimaan 1.8.2022) 1 mom. Raskaan olevan opettajaviranhaltijan, jolla on oikeus

sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, on

oikeus saada varsinainen palkkansa raskausvapaan ajalta KVTES V luvun 7 §:n 1 mom. mainituin edellytyksin.

2 mom. Opettajaviranhaltijan, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5

§:n mukaisesti vanhempainrahaan, on oikeus saada vanhempainvapaan ajalta varsinaisen palkkansa mukaiset palkkaetuudet siltä ajanjaksolta, joka määräytyy KVTES V luvun 8

§:n mukaan. Edellytykset palkkaetuisuuksien maksamiselle määräytyvät KVTES V luvun 8 §:n määräyksien mukaan.

Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.):

Palkkaetuisuuksien maksamisen edellytyksenä on, että henkilö on kyseisenä ajankohtana virkavapaalla.

3 mom. Raskausvapaan karenssiaikaa KVTES:n V luvun 7 §:n mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhtäjaksoisesti, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukuvuoden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

41 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys-/raskaus-, isyys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset

1 mom. Työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan sairausloman sairauspoissaolon, äitiys-/ raskaus-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä-, äitiys-/ raskaus-, isyys- ja vanhempainrahasta.

2 mom. Työnantajalla on 1 momentin mukainen oikeus päivä-, äitiys-

/raskaus-, isyys ja/tai vanhempainrahaan, määräaikaiseen kuntoutustukeen tai kun- toutusrahaan vaikka viranhaltijalle ei ole myönnetty virkavapaata, jos kyse on viranhaltijasta, joka ei ole

vuosilomajärjestelmässä.

3 mom. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta, lukuun ottamatta isyysrahaa. Niiden viranhaltijoiden osalta, joihin sovelle- taan osiota C, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin, lukuun ottamatta isyysrahaa, kesä- vapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Pöytäkirjamerkintä: Xxxxxxxxxxxx (raskaus- ja vanhempainvapaa) koskevien sairausvakuutuslain 1.8.2022 voimaan tulevien muutoksien vuoksi tämän pykälän 2 mom. ja 3 mom. mukaiset käytännöt eivät ole enää mainitun ajankohdan jälkeen sovellettavissa lakimuutoksen jälkeisiin perhevapaata koskeviin määräyksiin. Soveltamisohje 2 ja 3 momentteihin:

2 momenttia ei sovelleta perhevapaisiin (raskaus- ja vanhempainvapaa), jotka määräytyvät sairausvakuutuslain 1.8.2022 voimaan tulevien muutoksien mukaan.

3 momentin soveltaminen 1.8.2022 voimaan tulevien sairausvakuutuslain muutoksien jälkeen: Siltä osin, kun raskausrahaan oikeutetun opettajaviranhaltijan palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi (OVTES A osio 40 a § ja KVTES V 7 § ja 8 §) osittain tai kokonaan sijoittuu 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman tai kesävapaajakson 34 ensimmäisen arkipäivän ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsinaisen palkan lisäksi sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana palkanosana.

4 mom. Mitä edellä 1–3 momenteissa on sovittu, koskee myös KVTES:n V luvun 2 §:n 7 ja 8 momentissa tarkoitettua tartuntatautilain mukaan tai muualta saatavaa korvausta.

5 mom. Saadakseen sairausloman sairauspoissaolon sekä, äitiys-

/raskausvapaan ja, isyysvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaedut viranhaltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys-/raskausrahan ja isyysrahan ja vanhempainrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/työntekijän laimin- lyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, sairauslomasta sairauspoissaolosta, äitiys-/raskausvapaasta, isyysvapaasta, vanhempainvapaasta ja tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia palkkaetuja vähennetään menetystä vas- taavalla määrällä.

42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus

Osa-aikatyössä peruspalkka ja muut varsinaisen palkan osat ovat samassa suh- teessa alemmat kuin viranhaltijan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan velvoitteiden määräämiseen sovelletaan osa-aikaprosenttia. Osion C mukaisessa vuosityöajassa 1500 tuntia vuodessa tai keskimäärin 37

tuntia ja 30 minuuttia viikossa vastaa täyttä työaikaa.

43 § Osittainen hoitovapaa

1 mom. Kokonaistyöaikaa noudattavalla opettajalla on oikeus KVTES:n V lu- vun mukaiseen osittaiseen hoitovapaaseen. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajas- ta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyö- ajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoitovapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Kokonaistyöaikaa noudattavan rehtorin ja apulaisrehtorin osittainen hoitovapaa voi- daan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.

2 mom. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.

3 mom. Osion C mukaisessa vuosityöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan työajaksi vahvistetaan keskimäärin 30 tuntia viikossa. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa sidotusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat opettajan vuosityöajasta.

44 § Terveydenhoidollisten tutkimusten vaikutus palkkaan

Virantoimituksen keskeytyessä sen johdosta, että viranhaltija on työnantajan määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttämässä lakimääräisessä tai ohje- ja johtosäännössä määrätyssä tarkastuksessa, maksetaan hänelle tältä ajalta varsinainen palkka. Samoin maksetaan varsinainen palkka milloin virantoimitus on keskeytynyt sen johdosta, että viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutkimukseen tai synnytystä edeltäviin lääke- tieteellisiin tutkimuksiin sekä sen johdosta, että hän on joutunut sellaiseen lää- kärintarkastukseen, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiys-

/raskausrahan saamiseksi.

Soveltamisohje

Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työ- ajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.

Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoi- dossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuk- sia, jotka on tehty viranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.

Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutki- mukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka

sikiön terveydentilasta. Edellytyksenä palkan saamiseen on, että tutkimusta ei voi- da tehdä työajan ulkopuolella.

45 § Reservin kertausharjoitukset ja väestönsuojelukoulutus

Reservin kertausharjoituksiin tai lain nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrä- tylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsi- nainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määräl- lä. Niiltä opettajanviran haltijoilta, joilla ei ole oikeutta vuosilomaan, ei tehdä em. vähennystä koulun kesäkeskeytyksen tai kesävapaajakson ajalta.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistuvaan.

46 § Kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenyyden sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen vaikutus palkkaan

Viranhaltijalle ei makseta palkkaa ajalta, jonka hän on kansanedustajana, valtio- neuvoston jäsenenä tai Suomesta valittuna Euroopan parlamentin edustajana taikka suorittamassa palvelusta asevelvollisena tai siviilipalvelusta.

VI Yhteiset opettajat

47 § Yhteisiä opettajia koskevien määräysten soveltamisala

1 mom. Jos työnantaja on määrännyt opettajanviran haltijalle eri opetuslakien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppilaitok- sessa taikka saman opetuslain mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa eri hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, sovelle- taan häneen tämän luvun määräyksiä, ellei 2 momentista muutajohdu.

2 mom. Tätä lukua ei sovelleta peruskoulussa ja lukiossa opettavaan, kah- dessa tai useammassa peruskoulussa opettavaan eikä kahdessa tai useammassa lukiossa opettavaan opettajanviran haltijaan, ellei työn- antaja ole määrännyt häntä perusopetuksen ja/tai lukio-opetuksen lisäksi antamaan ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuis- koulutuksen, vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen alaan kuuluvaa opetusta muualla kuin peruskoulussa/lukiossa.

Soveltamisohje

Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta monialaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa opettavaan opettajanviran haltijaan eikä osion G varhaiskasvatusyksikön opettajiin.

48 § Yhteisen opettajan palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Tässä luvussa tarkoitetun opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehdot määräy- tyvät sen koulun/oppilaitoksen mukaan, johon virka on perustettu/sijoitettu.

49 § Yhteisen opettajan työaika

1 mom. Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus lasketaan vuotuisena, jos eri oppilaitosten vuotuisten työviikkojen lukumäärä poikkeaa toisistaan.

2 mom. Opettajanviran haltija, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvelvollisuudestaan muussa 47 §:ssä tarkoitetussa oppilaitok- sessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen oppi- laitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.

Pöytäkirjamerkintä

2 momentin mukaisella muulla työllä tarkoitetaan kansalaisopiston, kansanopiston ja musiikkioppilaitoksen opettajanviran haltijalle sovit- tua ao. muuta työtä.

50 § Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaus

Jos opettajaviranhaltijan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, sovelle- taan osio B 18 § (Kiertävän opettajan työn lukeminen opetusvelvollisuuteen) määräystä opetusvelvollisuuteen lukemisesta ainoastaan peruskoulun ja lukion opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen osalta.

Soveltamisohje

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät KVTES:n liitteen 16 mukaan. Pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään ensisijaista oppilaitosta.

VII Virkasuhteiset tuntiopettajat

Tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan tämän luvun määräyksiä, jollei ao. liitteestä muuta johdu.

A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

51 § Päätoimisuus

1 mom. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos

1 hän opettaa yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa ja lukion aikuislinjalla vähintään 14 luokkatuntia tai

2 hän opettaa useammassa kuin yhdessä koulussa tai oppilaitok- sessa tuntiopettajana yhteensä vähintään 1 kohdassa tarkoitetun tuntimäärän.

2 mom. Koululla ja oppilaitoksella tarkoitetaan valtion tai valtionosuutta saa- vaa yksityistä tai kunnallista koulua tai oppilaitosta, lukuun ottamatta ammattikorkeakouluja, kansalaisopistoja, kansanopistoja, lasten ja nuorten taidekouluja ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

3 mom. Jos tuntiopettaja opettaa viranhaltijan opetusvelvollisuutta vastaavan tuntimäärän yhdessä koulussa/oppilaitoksessa, hän on ko. oppi- laitoksen päätoiminen tuntiopettaja, vaikka hän opettaa lisäksi muussa koulussa/oppilaitoksessa. Muussa koulussa/oppilaitoksessa opettaja on sivutoiminen tuntiopettaja.

4 mom. Eri työnantajan oppitunnit lasketaan yhteen päätoimisuutta varten, jos tuntiopettaja antaa selvityksen työnantajalle muiden työnantajien oppitunneista ennen palvelussuhteen alkua. Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevaan sivutoimiseen tuntiopettajaan, joka palvelussuhteen kestäessä menee toisen työnantajan palveluk- seen tuntiopettajaksi, sovelletaan päätoimisuuden yhteen laskemista koskevaa määräystä sen jälkeen, kun ilmoituksesta on kulunut työn- antajalle 58 §:ssä sovittu irtisanomisaika.

Soveltamisohje

Luokkatunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtä- vät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkoylituntipalkkiona.

Tunnit voivat kertyä myös useamman eri kunnan tai muun ylläpitäjän kouluista/oppilaitoksista. Edellytyksenä on, että ao. henkilö on kaikis- sa em. kouluissa/oppilaitoksissa tuntiopettajana.

Tuntiopettajan opettaessa useammassa koulussa/oppilaitoksessa, joissa on eri päätoimisuuden (pt) raja, päätoimisuus/sivutoimisuus määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:

tuntimäärä 1

+ tuntimäärä 2

≥ 1 = päätoimisuus

pt-raja 1 pt-raja 2

52 § Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa

Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan viranhaltijan peruspalkka, ellei ao. liitteessä ole toisin määrätty. Jos tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle painotettu peruspalkka.

Soveltamisohje

Kun tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, hänen palkkansa lasketaan seu- raavasti

(tuntimäärä 1 x peruspalkka 1) + (tuntimäärä 2 x peruspalkka 2)

kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2)

Jos tuntiopettajan tehtävät ovat jossakin virkaehtosopimuksen liit- teessä olennaisesti vaativammat ja tehtäväkohtainen palkka tämän vuoksi ao. liitteen hinnoittelutunnuksen mukaista peruspalkkaa kor- keampi, palkan painotuksessa käytetään ko. tehtäväkohtaista palk- kaa. Esim. monialaisen ammatillisen oppilaitoksen opettajan palve- lussuhteen ehtoihin sovelletaan liitteitä 4 ja 5, jossa liitteen 4 mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka on korkeampi kuin hinnoittelu- tunnuksen mukainen peruspalkka.

Palkka lasketaan seuraavasti:

(liitteen 4 tuntimäärä x liitteen 4 tehtäväkohtainen palkka)

+(liitteen 5 tuntimäärä x liitteen 5 peruspalkka) kokonaistuntimäärä (liitteen 4 tuntimäärä + liitteen 5 tuntimäärä)

Painotettu palkka lasketaan vain samassa oppilaitoksessa annettavien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja pidetään samana koulu- na. Myös saman kunnan lukioita pidetään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Painotettu palkka pyöristetään nor- maalin pyöristyssäännön mukaisesti.

2 mom. Päätoimisen tuntiopettajan osapalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa

Jos yhden koulun/oppilaitoksen päätoimisen tuntiopettajan tunti- määrä jää alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, makse- taan hänelle se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.

3 mom. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan useam- massa kuin yhdessä koulussa/oppilaitoksessa

Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun/oppilaitoksen osalta erikseen ao. liitteen mukaisesti. Tuntiopettajalle määrätään kussakin oppilaitoksessa erikseen peruspalkka ja opetusvelvollisuus.

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/ oppilaitoksissa jää alle opetusvelvollisuuden, maksetaan hänelle kussakin koulussa/oppilaitoksessa se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta ao. viran opetusvelvolli- suuteen.

Esimerkki 1

Liikunnan tuntiopettaja, jolla on peruskoulussa (liite 1, opv 24) 16,75 vt ja lukiossa (liite 2, opv 23) 1,1 vt. Hänen opetusvelvollisuutensa ei täyty kummassakaan koulussa erikseen eikä yhdessä.

Peruskoulu 16,75 vt

24 x täysi varsinainen palkka liitteestä 1 Lukio

1,1 vt

23 x täysi varsinainen palkka liitteestä 2.

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/ oppilaitoksissa ylittää opetusvelvollisuuden, jokaisessa koulussa/ oppilaitoksessa lasketaan se ao. oppilaitoksen tuntien määrä, joka kuuluu ao. oppilaitoksessa maksettavan varsinaisen palkan piiriin ja se tuntien määrä, joka ao. oppilaitoksessa muodostuu ylitunneiksi ja joilta maksetaan ylituntipalkkio.

Soveltamisohje

Momenttia sovelletaan myös tuntiopettajaan, jonka päätoimisuus (mutta ei opetusvelvollisuus) täyttyy jo yhdessä oppilaitoksessa ja joka toimii tuntiopettajana myös muissa oppilaitoksissa.

Saman kunnan peruskouluja pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa).

Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään lähimpään tai lähimpään alempaan kokonaislukuun. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.

Päätoimisen tuntiopettajan palkka suhteutetaan tuntiopettajan eri oppilaitoksissa pitämään kokonaistuntimäärään ja hänelle määritel- lään jokaisessa oppilaitoksessa varsinaisen palkan osuus seuraa- vasti:

OPPILAITOS 1

Varsinaisen palkan tuntimäärä oppilaitoksessa 1 (= Y)

opetustunnit 1 x opetusvelvollisuus 1

= Y

kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2)

Varsinainen palkka oppilaitoksessa 1 on

Y

opetusvelvollisuus 1

x täysi varsinainen palkka 1

OPPILAITOS 2

Varsinaisen palkan tuntimäärä oppilaitoksessa 2 (= Z)

opetustunnit 2 x opetusvelvollisuus 2

= Z

kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2)

Varsinainen palkka oppilaitoksessa 2 on

Z

opetusvelvollisuus 2

x täysi varsinainen palkka 2

Varsinaisen palkan tuntimäärän ylittävistä tunneista maksetaan yli- tuntipalkkio ao. oppilaitosta koskevien määräysten mukaan.

Esimerkki 2

Peruskoulun ja lukion yhteinen päätoiminen tuntiopettaja, jolla on yläkoulussa historiaa ja uskontoa 18 vt (opv 23), 1 luokanvalvojan tunti sekä lukiossa uskontoa ja psykologiaa 5 vt (opv 21), kerroin 0,5. Tunteja yhteensä on 24,5 vt.

Laskenta voidaan toteuttaa seuraavasti: ((18 x 23 + 5 x 21)/(18 + 5)

= 22,57. Koska tunteja yhteensä (24,5 vt) on enemmän kuin em. tavalla saatu luku 22,57, joudutaan laskemaan varsinaisen palkan ja

ylituntien osuus eri oppilaitoksissa (lukiossa ja peruskoulussa erik- seen). Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään kokonaislukuun.

Peruspalkkaa ja opetusvelvollisuutta painotettaessa käytetään luokkatunteja, varsinaista palkkaa laskettaessa myös kerrointunteja ja luokanvalvojan tuntia.

Peruskoulu 19 x 23

24,5 = 17,8 = 18 vt

Varsinainen palkka on 18/23 x täysi varsinainen palkka Ylitunteja jää 1 vt (19 – 18)

Lukio 5,5 x 21

24,5 = 4,7 = 5 vt

Varsinainen palkka on 5/21 x täysi varsinainen palkka Ylitunteja jää 0,5 vt (5,5 – 5)

53 § Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaa- van viranhaltijan opetusvelvollisuus, ellei ao. liitteessä ole toisin so- vittu.

2 mom. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuuden painottaminen

Jos tuntiopettaja opettaa samassa koulussa/oppilaitoksessa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Soveltamisohje

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan seuraavasti:

(aineen 1 tunnit x opv 1) + (aineen 2 tunnit x opv 2) kokonaistuntimäärä (aineen 1 tunnit + aineen 2 tunnit)

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan vain samassa koulussa/ oppilaitoksessa pidettävien tuntien osalta. Saman kunnan perus- kouluja (ala-aste, yläaste ja erityisopetus) pidetään samana oppi- laitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään sama- na oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Pyöristys teh- dään lähimpään tai lähimpään alempaan opetusvelvollisuuteen.

Opetusvelvollisuus pyöristetään täysiksi luvuiksi. Pyöristämisessä noudatetaan seuraavaa sääntöä: Opetusvelvollisuuden ollessa yhtä lähellä kahta lukua pyöristetään alaspäin. Esimerkiksi luku 22,50 pyö- ristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.

54 § Päätoimiseen tuntiopettajaan sovellettavat muut sopimusmääräykset

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan palvelusuhteeseen sovelletaan seuraavia asianomaisen koulun/oppilaitoksen viranhaltijoita koskevia sopimus- määräyksiä, ellei ao. liitteestä muuta johdu:

1 Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus (osio A II luku, lukuun ottamatta 20 §:ää),

2 Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha (osio AIV luku)

3 Virantoimituksen keskeytys (osio A V luku)

4 Ylituntien vähentäminen/vähentämättä jättäminen virantoimituk- sen keskeytyksen ajalta (ks. osiot tai liitteet)

5 KVTES:n V luvun 9 §:n (Tilapäinen hoitovapaa) ja 11 §:n (Eräät virka- ja työvapaat) mukaista palkkaa, edellytyksellä, että henkilö on otettu palvelussuhteeseen vähintään 60 kalenteripäiväksi.

Soveltamisohje

Lukukauden lopussa tai lukukautta seuranneen loman aikana päätty- nyt palvelussuhde katsotaan sekä sairausloman sairauspoissaolon että äitiys-/raskausvapaan karenssiaikaa määrättäessä yhtäjaksoiseksi, jos se on jälleen alkanut lähinnä seuraavan työkauden alussa saman työnantajan koulussa/ oppilaitoksessa.

2 mom. Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan päätoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukai- sesti.

B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

55 § Sivutoimisuus

Tuntiopettaja on sivutoiminen, ellei hän ole VII luvun 51 §:n mukaan päätoiminen tuntiopettaja.

56 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

1 mom. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio kultakin pidetyl- tä tunnilta.

2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan II luvun 27 §:n (kertatuntipalkkio) mukaan, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan kertatuntipalkkio saadaan käyttämällä pe- ruspalkkaa, ao. kalleusluokan kerrointa ja opetusvelvollisuutta. Perus- palkka ja opetusvelvollisuus ovat samat kuin ao. virassa, ellei liitteissä ole toisin sovittu. Jos tuntiopettaja opettaa eri aineita, joissa opetusvel- vollisuus ja/tai hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ovat eri- suuruiset, palkkaa ja opetusvelvollisuutta ei painoteta, vaan tuntipalk- kiot maksetaan jokaisesta oppiaineesta eri perusteisina. Em. tavalla laskettu tuntipalkkio on vähimmäispalkkio.

3 mom. Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukai- sesti.

57 § Sivutoimisen tuntiopettajan virantoimituksen keskeytys

1 mom. Reservin kertausharjoitus, väestönsuojelukoulutus ja työnantajan määräämä täydennyskoulutus

Sivutoimisen tuntiopettajan osallistuessa reservin kertausharjoituk- siin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täy- dennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta palkkio myös pi- tämättä jääneistä tunneista.

2 mom. Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivän vuoksi pitämättä jääneistä tunneista maksetaan palkkio kuten itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on säädetty (L 388/1937 viittausmääräys).

3 mom. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys Virkasuhteiset

Sivutoimisella tuntiopettajalla, jonka palvelussuhde on jatkunut vähin-

tään 60 kalenteripäivää, on oikeus sairaudesta tai tapaturmasta joh- tuvan työkyvyttömyyden johdosta saada esteen ajalta täysi palkkan- sa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairaus- vakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan alkaa ellei ao. liit- teessä ole muuta määrätty. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, ei sairausajan palkkaan ole oikeutta.

VIII Opetushenkilöstön irtisanomisajat

58 § Irtisanomisajat

1 mom. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi otetun henkilön virka- tai työ- suhteen irtisanomisaika on vähintään

– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta

– kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta

– neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta

– kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.

2 mom. Toistaiseksi otetun virka- ja työsuhteisen henkilön irtisanoutuessa irtisanomisaika on vähintään

– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta

– kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle.

Virkasuhteiset

3 mom. Määräaikaisen virkasuhteisen osalta irtisanomisaika on molemmin puolin 14 kalenteripäivää.

4 mom. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työnteki- jän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irti- sanomisaikaa kuin edellä on määrätty.

Soveltamisohje

Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irti- sanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä viran- haltija/työntekijä on ollut keskeytyksittä työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Työsuhteessa palveltu aika otetaan viranhaltijalla

huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt työsuhteesta virka- suhteeseen. Virkasuhteessa palveltu aika otetaan työntekijällä vastaa- vasti huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhteeseen. Esimerkiksi äitiys-/raskausvapaa, asevelvollisuus tai opintova- paa ei katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.

Tätä pykälää ei sovelleta osion G piirissä oleviin.

Osio B

Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset

060522

I Soveltaminen ja palkkaperusteryhmä

1 § Sovellettavat sopimusmääräykset

1 mom. Toistaiseksi tai määräajaksi otetun rehtorin- ja opettajanviran haltijan sekä tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan OVTES:n osioita A ja B sekä peruskoulun osalta liitettä 1, lukion osalta liitettä 2 ja aikuislukion osalta liitettä 3.

Soveltamisohje

Liitettä 1 sovelletaan perusopetuslain mukaan peruskoulussa järjes- tettävään oppivelvollisille tarjottavaan perusopetukseen sekä esi- ja lisäopetukseen.

Liitettä 2 sovelletaan lukiolain mukaan lukiossa järjestettävään lukio- koulutukseen, joka on tarkoitettu pääasiassa nuorille.

Liitettä 3 sovelletaan lukion aikuisopetusta varten muodostetulla linjal- la tai aikuislukiossa järjestettävään pääasiassa aikuisille tarkoitettuun lukiolain mukaiseen lukiokoulutukseen ja perusopetuslain mukaiseen muiden kuin oppivelvollisten perusopetukseen.

2 mom. Peruskoulun, lukion ja aikuislukion rehtoriin ja opettajaan sovelletaan lisäksi seuraavia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä:

II luku Palkkaus, 13 § (tulospalkkio), 14 § (kertapalkkio), 16 § (kielilisä), ja 20 § (saatavan kuittausoikeus)

IV luku Vuosiloma (rehtorit), ottaen huomioon mitä OVTES osion A 33 §:ssä onmäärätty

V luku Virka- ja työvapaa sekä perhevapaat 5–11 §:n 2–3 mom.

OVTES osion A V luvusta ilmenevin poikkeuksin VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset

OVTES osio B 25 § määräys VII luku Luottamusmiehet

VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen irtisanomisaikoja lukuun ottamatta.

2 § Palkkaperusteryhmä (voimassa 31.7.2023 asti)

1 mom. Palkkaperusteryhmällä tarkoitetaan jäljempänä peruskoulua koske- vassa liitteessä 1

1 vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa päätoimisten opettajien luku- määrää

2 7–9 vuosiluokilla kunkin vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohden määräytyvää laskennallista ryhmää

3 erityisluokalla annettavassa opetuksessa alkavaa 10 oppilasta kohden määräytyvää laskennallista ryhmää. Pidennetyn oppi- velvollisuuden piirissä oleville annettavassa opetuksessa palkka- perusteryhmä lasketaan kuitenkin alkavaa 8 oppilasta kohti. Erityisopetuksen ryhmien määrää laskettaessa kaikkien vuosi- luokkien oppilaat luetaan yhteen.

Soveltamisohje 1 kohtaan

Päätoimisella opettajalla tarkoitetaan opettajaa, joka opettaa kysei- sellä koululla vähintään 16 tuntia viikossa. Rehtorinviran haltija vuo- siluokilla 1–6 katsotaan päätoimiseksi opettajaksi tuntimäärästä riip- pumatta.

Soveltamisohje 1 ja 2 kohtiin

Palkkaperusteryhmiä laskettaessa erityisoppilaat otetaan huomioon kohdan 1 ja 2 mukaisesti sen mukaan, mille vuosiluokalle oppilas on sijoitettu, lukuun ottamatta erityisluokalle siirrettyjä, jolloin sovelle- taan kohtaa 3.

2 mom. Palkkaperusteryhmä lasketaan jäljempänä lukiota koskevassa liitteessä 2

1 kuluvana lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti

2 edellisenä lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti

3 sitä edellisenä ja edellisinä lukuvuosina yhteensä opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti.

2§ Palkkaperusteryhmä perusopetuksessa (voimaan 1.8.2023)

1 mom. Palkkaperusteryhmä lasketaan jäljempänä peruskoulua koskevassa liitteessä 1

1 vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa niin, että yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 15 oppilasta kohden.

2 vuosiluokilla 7-9 niin, että yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 25 oppilasta kohden.

3 Lisäksi koulun erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista lasketaan yksi palkkaperusteryhmä alkavaa 20 erityisen tuen päätöstä kohden.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan sellaisenaan myös luokkamuotoisen erityisopetuksen, valmistavan opetuksen, joustavan perusopetuksen sekä TUVA-opetuksen oppilaisiin. Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat tulevat mukaan lasketuiksi 3 kohdan sekä kohdan 1 tai 2 mukaan.

Pöytäkirjamerkintä: Erityiskoulun rehtorin palkkaperusteryhmät lasketaan edelleen OVTES 2020-2021 2 § palkkaperusteryhmien laskentaa koskevan määräyksen mukaan. Rehtorin palkkaperusteryhmät lasketaan edelleen OVTES 2020-2021 mukaan 3 § 2 mom. b. kohdan mukaisessa tilanteessa.

II Palkka

3 § Peruskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka (voimaan 1.8.2023) (voimaan 1.8.2020)

1 mom. Rehtorin hinnoittelutunnukset ja palkkaperusteryhmien lukumäärä.

Tehtäväkohtainen palkka I ja II kalleusluokissa, ks. palkkaliite.

4 03 01 10 1	12–23
4 03 01 20 1	24–30
4 03 01 30 1	31–37
4 03 01 40 1	38–

4 03 01 10 2	–6
4 03 01 20 2	7–14
4 03 01 30 2	15–19
4 03 01 40 2	20–24
4 03 01 50 2	25–

4 03 01 10 3	6–11
4 03 01 20 3	12–20
4 03 01 30 3	21–25
4 03 01 40 3	26–

Palkkaperusteryhmien lukumäärä

Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun

Vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtori tai yhtenäinen peruskoulu

Erityiskoulun rehtori

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §.

Soveltamisohje (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)

Rehtorin palkkauksessa tulee soveltaa palkkaperusteryhmien määrää korkeampaa hinnoittelukohtaa, jos tämä on perusteltua rehtorin alaisen muun kuin opetushenkilöstön suurella määrällä tai rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuudella.

Rehtorin palkka ei välttämättä määräydy suoraan palkkaperusteryhmien mukaan vaan tehtäväkohtaisessa palkassa tulee huomioon otettavaksi tehtävän vaativuuden arviointi, joka määräytyy paikallisen palkkausjärjestelmän mukaan.

Palkkaperusteryhmissä tapahtuneet vähäiset muutokset eivät automaattisesti muuta rehtorin palkkausta, jos työn vaativuus ei perustellusti muutu.

2 mom. Rehtorin palkka-asteikko määräytyy vuosiluokkien 7–9 määräyksen mukaan myös silloin, jos rehtorinviran haltija on määrätty vastaamaan

a) vuosiluokkien 1–9 koulusta tai

b) vuosiluokkien 1–6 koulusta, jossa on lisäksi vähintään kuusi erityisopetuksen palkkaperusteryhmää.

Koululla tarkoitetaan tässä yhtä hallinnollisesti itsenäistä koulua tai useampia itsenäisiä kouluja, joiden rehtorin tehtävät on määrätty

yhdelle rehtorinviran haltijalle.

Soveltamisohje

Erityisopetuksen palkkaperusteryhmät on määritelty tämän osion 2 § 1 momentin 3 kohdassa.

3 mom. Rehtorin, jolla ei ole asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta, palkka-asteikon alaraja on 3–15 % yllä esitettyjen asteikkojen ala- rajaa alempi.

Soveltamisohje

Rehtorin tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä otetaan huomioon, mitä OVTES:n osion A 6 ja 10 §:ssä on määrätty.

4 § Lukion ja aikuislukion rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin (4 04 01 00 5) tehtäväkohtainen palkka, ks. palkkaliite.

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §. Aikuislukion rehtorin hinnoittelutunnus on 4 04 01 01 1.

5 § Peruskoulun tai lukion apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

Peruskoulu (4 03 02 00 0)

Lukio (4 04 02 00 0)

Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun peruskoulun tai lukion apulaisrehto- rin viran haltijan tehtäväkohtainen palkka määrätään asteikosta, joka on 7 % alempi kuin ao. koulun rehtorin hinnoittelutunnuksen palkka-asteikko.

6 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran peruspalkka

1 mom. Oppilaanohjaajan kelpoisuuden omaavan oppilaanohjauksen lehtorin (4 03 04 06 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom. Lehtorin (4 03 04 06 7), jolla ei ole oppilaanohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu perusopetuksen tai lukio-opetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista perus- palkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan oppilaan- ohjauksen lehtorin peruspalkka on enintään 30 % alempi.

6a § Lukion opinto-ohjaajaviranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan tehtäväkohtainen palkka (voimaan 1.8.2022)

1 mom. Lukion opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaavan opinto-ohjaajan (4 04 04 06 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite. Päätoimisen tuntiopettajan, jolla on lukio opinto-ohjaajan kelpoisuus (X XX XX XX X) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom. Opettajan (hitu 4 04 04 06 7 tai hitu Y YY YY YY Y), jolla ei ole lukion opinto-ohjaajan kel- poisuutta, mutta jolla on muu lukio- opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi.

Opettajan kelpoisuutta vailla olevan opinto- ohjaajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

6b § Lukion erityisopettajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan tehtäväkohtainen palkka (voimaan 1.8.2022)

1 mom. Lukion erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan (4 04 04 07 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite. Päätoimisen tuntiopettajan, jolla on lukion erityisopettajan kelpoisuus (X XX XX XX X) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2mom. Opettajan (hitu 4 04 04 07 7 tai hitu Y YY YY YY Y), jolla ei ole lukion erityisopettajan kel- poisuutta, mutta jolla on muu lukio- opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi.

Opettajan kelpoisuutta vailla olevan erityis- opettajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

7 § Palkan muodostuminen

1 mom. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tulok- sellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeuden- mukaisella palkalla, jonka perusteena on

1 tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja

2 ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä

3 työkokemus (vuosisidonnainen lisä)

4 tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Ks. tehtäväkohtainen palkka (osion A 6 §:n 3 momentin soveltamis- ohje), henkilökohtainen lisä (osio A 11 §), vuosisidonnainen lisä (12–17 §), rekrytointilisä (20 a §) sekä kertapalkkio ja tulospalkkio (KVTES).

Soveltamisohje

Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoit- teet. Palkkausjärjestelmä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.

Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät.

Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjes- telmä.

Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mah- dollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista.

Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaa- tivuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja käytettävissä olevista palkankorotusvaroista. Uuden palkkausjärjes- telmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään laaditaan suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

2 mom. Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään osiossa B tai liitteessä 1–3 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräyty- vät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittu- jen muiden edellytysten mukaan.

8 § Vuosisidonnainen lisä

Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat (ks. myös palkkaliite):

Voimassa 31.3.2021 asti	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	5 %	10 %
Peruskoulun aineenopettaja, luokanopettaja, erityisopetuksen opettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	4 %	4 %	6 %	6 %	6 %
Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorinviran haltija	2 %	3 %	5 %	11 %
Esiluokanopettaja ja vastaava päätoiminen tuntiopettaja	6 %	3 %	9 %	6 %	6 %
Lukion/aikuislukion aineenopettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	6 %	2 %	10 %	4 %	6 %
Lukion opinto-ohjaajan ja erityisopettajan viranhaltija	2 %	3 %	5 %	11 %

Voimassa 1.4.2021 alkaen 1.8.2022 alkaen	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	5 %	10 %
Peruskoulun aineenopettaja, luokanopettaja, erityisopetuksen opettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	4 %	3 %	6 %	6 %	6 %
Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorinviran haltija	2 %	2 %	5 %	11 %
Esiluokanopettaja ja vastaava päätoiminen tuntiopettaja	6 %	2 %	9 %	6 %	6 %
Lukion/aikuislukion aineenopettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	6 %	2 %	10 %	4 %	6 %
Lukion opinto-ohjaajan ja erityisopettajan viranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja	2 %	3 %	5 %	11 %

Työaika

9 § Rehtoriviranhaltijan työaika

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin peruskoulun/ oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Rehtorin oikeus vuosilomaan määräytyy OVTES:n osio A33 § 1 momentin mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka on tehtävä tai voidaan tarkoi- tuksenmukaisimmin tehdä muualla kuin koululla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi luku- vuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

Ennen työvuoden alkua on rehtorille vahvistettava työaikasuunnitelma. Työaika- suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

10 § Rehtoriviranhaltijan opetustuntimäärä (voimaan 1.8.2020)

1 mom. Vuosiluokkien 1–6 koulu (alakoulu) rehtorin viikoittainen opetus- tuntien lukumäärä on seuraava:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Opetustunnit viikossa
12–17	10–12
18–23	9–11
24–29	6–9
30–35	4–6
36–41	3–5
42–	–2

2 mom. Vuosiluokkien 7–9 koulu (yläkoulu tai yhtenäinen peruskoulu) rehto- rin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Opetustunnit viikossa
1–3	9–11
4–9	7–9
10–20	5–7
21–25	4–6
26–30	2–4
31–	–2

3 mom. Erityiskoulun rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seu- raava:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Opetustunnit viikossa
1–3	11–13
4–9	9–11
10–20	7–9
21–25	6–8
26–30	4–6
31–	2–4

4 mom. Kahden tai useamman peruskoulun yhteisen rehtorin opetustunti- määrä määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai 7–9 koulun mukaan samoin perustein kuin hänen palkkauksensa (ks. 3 § 2 mom.) pitäen perus- teena koulujen yhteenlaskettua palkkaperusteryhmien määrää.

Soveltamisohje 1–4 momentit (voimassa voimassa 1.8.2020–31.7.2022)

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja kaksi tuntia vähemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallin- nollisen työn määrä on suuri. Rehtorin hallinnolliseen työhön vaikut- taa esimerkiksi muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Reh- torin hallinnollisen työn kuormittavuutta arvioitaessa huomioidaan kou- lun apulaisrehtori-/apulaisjohtajaratkaisut. Rehtorin opetustunteja ei tar- vitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena.

Rehtorin opetusvelvollisuutta ei muuteta palkkaperusteryhmissä tapahtuneiden vähäisten muutoksien vuoksi, jos rehtorin työn kokonaismäärän kuormittavuus pysyy ennallaan.

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja enintään kaksi tuntia enem- män kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa. Hallinnollisen työn tulee tässä tilanteessa todennetusti vastaavasti vähentyä. Suu- rempi opetustuntimäärä tulee olla perusteltavissa opetuksen järjestä- miseen liittyvällä poikkeuksellisella tilanteella (ks. B liite 1 9 § 5 mom.).

5 mom. Peruskoulun rehtori (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, saa lukea opetustuntimääräänsä seuraavat tehtävät:

a) luokanvalvontatyö

b) fysiikan ja kemian demonstraatioiden valmistelutyö (myös henkilökohtaisen palkanlisän osalta)

c) biologian demonstraatioiden valmistelutyö ja

d) tukiopetuksen antaminen.

6 mom. Peruskoulun rehtorin (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, opetustunti- määrään voidaan erityisestä syystä lukea lisäksi seuraavat tehtävät:

e) kirjaston hoitotyö

f) biologian, fysiikan ja kemian kokoelmien hoitotyö

g) yhteisten musiikkiesitysten hoitotyö

h) oppilaan ohjaus

i) kerhotyö

7 mom. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 418 tuntiin. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä voi- daan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin. Tällöin oppilaitoksessa voi olla enintään 100 opiskelijaa eikä rehtorin virantoimitusvelvolli- suuteen kuulu perusopetuksen rehtorin tehtävät tai suuremman opetustuntimäärän määräämiselle on muu perusteltu syy.

8 mom. Aikuislukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 363 tuntiin. Opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä (liite 3 6 § 2 mom.) ja kesäkurssien järjestelytehtäviä (liite 3 9 §).

Soveltamisohje

Lukion/aikuislukion rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, toiminta useassa toimi- pisteessä, oppilaitokselle määrätty erityinen koulutustehtävä, useam- man oppilaitoksen johtaminen, rehtorin budjettivastuu ja muut paikalli- set erityisolosuhteet.

11 § Peruskoulun rehtoriviranhaltijan työajan erityismääräykset

1 mom. Koulun/oppilaitoksen toimiessa pysyväisluonteisesti kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa, rehtorin, apulaisjohtajan/ apulaisrehtorin, varajohtajan ja koulunjohtajan viikoittaisten opetus- tuntien määrään luetaan yhteensä 2–4 viikkotuntia. Käytettävä tunti- määrä ja sen jako riippuvat toimipaikkojen koosta, sijainnista ja edel- lä mainittujen henkilöiden tehtäväjaosta. Jos toimipaikat ovat erityi- sen etäällä toisistaan tai toimivat muutoin erityisen vaikeissa olo- suhteissa, työnantaja voi edellä lukea opetusvelvollisuuteen todetun lisäksi yhteensä enintään neljä viikkotuntia.

2 mom. Jos toisen koulun/oppilaitoksen luokkia tai oppilas-/opiskelijaryhmiä toimii pysyvästi toisen koulun yhteydessä, koulujen rehtoreiden, apulaisjohtajien/-rehtoreiden, varajohtajien ja koulunjohtajien opetus- velvollisuuteen on luettavissa 1 momentin mukainen tuntimäärä yh- teensä edellä mainitun mukaisesti.

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Koulu/oppilaitos ei toimi kahdessa tai useammassa erillisessä toimi- paikassa edellisissä kappaleissa tarkoitetulla tavalla, jos eri rakennuk- set sijaitsevat lähekkäin, vierekkäisillä tai vastakkaisilla tonteilla taikka samalla tontilla muodostaen kiinteän ja yhtenäisen toiminnallisen koulukokonaisuuden.

III Työaika | 61

3 mom. (voimaan 1.8.2020)

Käytettävä tuntimäärä voidaan lukea poikkeuksellisesti myös koulun muun opettajaviranhaltijan opetustuntien määrään. Perusteena tä- hän on se, että opetusvelvollisuuteen lukemista ei voida tehdä rehto- rin, apulaisjohtajan/apulasirehtorin, varajohtajan tai koulunjohtajan opetusvelvollisuuteen.

4 mom. Jos rehtori, apulaisjohtaja tai koulunjohtaja on vastuussa oppilas- kodista, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan 1–3 viikkotuntia seuraavasti:

1

2

3

1–50

51–100

101–

Tuntimäärä/viikko

Oppilaskodissa asuvien oppilaiden lukumäärä

12 § Peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin työaika ja opetustuntimäärä

1 mom. Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun apulaisrehtorin viran hal- tijan työaika määräytyy 9 § mukaan.

2 mom. Apulaisrehtorin opetustuntimäärä on vähintään ao. koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Opetustuntimäärää vahvistettaes- sa otetaan huomioon koulun/oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet. Työnantaja voi päättää lukion apulaisrehtorin opetustunti- määrän lukuvuosittain em. alemmaksi enintään 3 viikkotunnilla pai- kallisista erityisolosuhteista johtuvalla perusteella.

13 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran työaika (voimaan 1.8.2020) voimaan 1.8.2022

1 mom. Oppilaanohjauksen lehtorin virassa työnantajan ajan ja paikan suh- teen määrättävissä oleva työaika on 1221 tuntia lukuvuodessa.

Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä ajoittuu maanantais- ta perjantaille, lyhenee vuotuinen sidottu työaika 7 tunnilla kutakin mainittua arkipyhää kohden.

2 mom. Edellä olevasta työajasta luokkaopetusta voidaan määrätä enintään 500 tuntia lukuvuodessa. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta tulee sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan. Tämä lähinnä yhteisvalintatyöhön liittyvä aika on 30–50 tuntia em. työajasta.

3 mom. Muu oppilaanohjauksen lehtorin virkaan kuuluva työ tehdään opettajan omavalintaisena työaikana, jonka ajan ja paikan hän saa itsevalita.

Soveltamisohje

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu oppilaan- ohjauksen lehtorin oppituntien valmistelutyöhön ja siihen liittyvään opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen, ammattikirjallisuu- teen tutustumiseen sekä muuhun koulussa tapahtuvaan ohjaustehtä- vään valmistautumiseen.

4 mom. Viranhaltijalle työnantajan 1 mom. ajan ja paikan suhteen määrättävissä oleva työaika on ylitettävissä enintään 75 tunnilla, jos oppilaanohjaajalle määrättyä opetus- ja ohjaustyötä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy ohjaustyön ennakoimattomaan lisääntymiseen esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentumisesta johtuviin koulutuksenjärjestäjän velvoitteisiin. Työajan ylittämisestä ja sen sijoittamisesta sovitaan oppilaanohjaajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät ohjaustyöt ja työajan sijoittaminen sovitaan oppilaanohjaajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät ohjaustyöt ja työajan sijoittaminen suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla. Ylitettävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 102.

13a § Vuosityöaikaan otetun lukion opinto-ohjaajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan työaika (voimaan 1.8.2020) voimaan 1.8.2022

1 mom. Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttö- suunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajan- käyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opetta- jalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutu- mista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu opinto- ohjauksen kurssien valmistelutyöhön ja siihen liittyvän opetusmate- riaalin kokoamiseen ja valmistamiseen ja mm. yhteistyöhön työelämän ja korkeakoulujen kanssa.

2 mom. Opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30–50 tuntia on sijoitettavissa koulun kesäkeskeytysaikaan.

3 mom. Vuosityöaika 1600 tuntia on ylitettävissä enintään 100 tunnilla, jos opinto-ohjaajalle työajankäyttösuunnitelmassa määrättyä opetus- tai ohjaustyötä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy lukion hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin. Vuosityöajan ylittämisestä sovitaan opinto-ohjaajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät työtä suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla ja tästä työajasta on sijoitettavissa koulun keskeytysaikaan enintään 30 tuntia.

Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 133.

4 mom. Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun lukion opinto-ohjaajan vuosityöaika on vähintään 870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy 1 mom. mukaisesti. Alle 1600 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

13b § Vuosityöaikaan otetun lukion erityisopettajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan työaika (voimaan 1.8.2020) voimaan 1.8.2022

1 mom. Vuosityöaikaan otetun erityisopettajan vuosityöaika on 1600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttö- suunnitelma, joka sisältää opettajan tehtävät. Näitä tehtäviä ovat mm. erityisopetus sekä erityisopettajan opiskelijan oppimisen tukeen liittyvä lukion aineenopettajan tukevaan konsultoivaan rooliin liittyvät tehtävät sekä yhteistyö oppilashuollon kanssa.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajan käyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opetta-

jalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutu- mista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu mm. erityis- opetuksen ja opiskelijoiden oppimisen tuen valmisteluun liittyvään työhön.

2 mom. Erityisopettajalle on työnantajan määrättävissä olevasta työajasta enintään 30 tuntia sijoitettavissa koulun keskeytysaikaan, jos asiasta on sovittu paikallisesti ao. luottamusmiehen kanssa.

3 mom. Vuosityöaika 1600 tuntia on ylitettävissä enintään 100 tunnilla, jos opettajalle työajankäyttösuunnitelmassa määrättyä opetustyötä tai muuta erityisopettajan työtä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy lukion hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin. Vuosityöajan ylittämisestä sovitaan erityisopettajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät työtä suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla. Työaikaa on sijoitettavissa kesäkeskeytysaikaan, jos se on tehtävän luonteesta johtuen välttämätöntä. Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 133.

4 mom. Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun lukion erityisopettajan vuosityöaika on vähintään 870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy 1 mom. mukaisesti. Alle 1600 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

14 § Opettajatyöpäivät

1 mom. Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsinais- ten koulupäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Kyseisistä päi- vistä yksi voidaan pitää erityisestä syystä työnantajan katsoessa sen tarkoituksenmukaiseksi kahtena yhteensä vähintään kuusi tuntia kestävänä eri tilaisuutena.

2 mom. 1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyöajan lisäksi työnanta- ja voi määrätä viranhaltijan osallistumaan suunnitteluun, koulutuk- seen ja työyhteisön kehittämiseen varsinaisten koulupäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (enintään 12 tuntia) lukuvuodessa.

3 mom. 2 momentissa tarkoitettuna päivänä työajan pituus on 6 tuntia ja ke- hittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päätty- misen/alkamisen yhteyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tun- nin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä (6 h) opettajalle maksetaan päiväpalkka ko. työpäivää seuraavan kuukauden palkan- maksun yhteydessä.

Soveltamisohje

2 momentin mukaisiin opettajapäiviin osallistuu, sen mukaan kuin työnantaja määrää, koko kunnan opettajisto (esim. opetussuunnitel- mien päivittämispäivä, koulutyön arvioinnin perusteet -päivä, työyhtei- sön kehittämispäivä), osa kunnan opettajista (esimerkiksi vuosiluok- kien 7–9 opettajat) tai osa jonkin koulun opettajista (koulujen välinen yhteistyön kehittämisryhmä jne.). Vastaavien mm. koululainsäädännön tarkoittamien asioiden työstämiseen voi luonnollisesti käyttää 1 mo- mentin mukaisia opettajatyöpäiviä, lukuvuoden aikana pidettäviä opettajakokouksia sekä opettajan viikoittaista suunnittelutyöaikaa.

Opettajatyöpäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille.

4 mom. Poistettu 1.10.2007–31.7.2022

5–8 mom. Poistettu 1.8.2020

14a § Työajan vaihtaminen (voimaan 1.8.2020) (voimaan 1.8.2022)

Opetustyötä voidaan sopia lukuvuoden aikana vaihdettavaksi enintään 24 76 tuntia kehittämistyöhön / mentorointi- ja/tai tutorointityöhön.

Soveltamisohje

Määräys mahdollistaa opettajan ja rehtorin sopimaan opetustuntien vaihtamisen kehittämistyöhön / mentorointi- ja/tai tutorointityöhön. Opetustunteja voidaan lukuvuoden aikana vaihtaa enintään 24 76 tuntia. Vaihtamiseen sovelletaan kerrointa 1,5 jolloin 24 76 opetustuntia vastaa 36 114 ke- hittämistyöajan /

mentorointi- ja/tai tutorointityön tuntia. Opettaja ja rehtori sopivat millaisiin kehittämistehtäviin tämä työaika käytetään. Työaikaa voidaan sopia käytettäväksi myös esimerkiksi opetta- jan osaamisen kehittämiseen tai työhyvinvointia tukevaan toimintaan.

15 § Työaikaa lyhentävät arkipyhät

Jos muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien lukumäärää, luetaan poisjäävät koulutyöpäivät kuitenkin opettajan työjärjestyksen mukaisiksi palkallisiksi päiviksi.

16 § Opettajaviranhaltijan tuntien kokoamisjärjestys

Jos peruskoulun opettaja opettaa lisäksi lukiossa/aikuislukiossa tai lukion/aikuis- lukion opettaja opettaa lisäksi peruskoulussa, tuntien kokoamisjärjestys on seu- raava:

Peruskoulun opettaja opettaa lisäksi lukiossa/aikuislukiossa:	Lukion/aikuislukion opettaja opettaa lisäksi peruskoulussa:
1 peruskoulun opetustunnit 2 peruskoulun opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät 3 lukion opetustunnit kertoimineen 4 lukion opetusvelvollisuuteenluettavissa olevat tehtävät	1 lukion opetustunnit kertoimineen 2 lukion opetusvelvollisuuteenluettavissa olevat tehtävät 3 peruskoulun opetustunnit 4 peruskoulun opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit rinnastetaan oppitunteihin. Opettajan toises- sa koulumuodossa antamat oppitunnit vaikuttavat demonstraatiotunteihin siltä osin, kuin niitä luetaan kyseisen opettajan opetusvelvollisuuteen.

Määrättäessä peruskoulun opettajanviran haltijalle ylitunteja/erityistehtäviä lukiosta maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan (ks. liite 1 26 §

5 mom.). Jos lukion opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, ne maksetaan peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan (ks. liite 2 13 § 2 mom.).

17 § Demonstraatioiden valmistelutunnit

1 mom. Fysiikan ja kemian luokkatuntien demonstraatioiden viikoittaisista valmistelutunneista viidesosa luetaan peruskoulun tai lukion aineen- opettajanviran haltijan tai vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopetta- jan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen. Aikuis- lukion opettajanviran haltijan fysiikan ja kemian luokkatuntien de- monstraatioiden valmistelutunneista kymmenesosa luetaan opetta- jan opetusvelvollisuuteen.

2 mom. Biologian, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon luokka-

tuntien demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunneista kahdeskymmenesosa on luettavissa peruskoulun, lukion tai aikuis- lukion aineenopettajanviran haltijan tai vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvolli- suuteen.

Soveltamisohje

Jos demonstraatiokorvaustunniksi ei tule kokonaislukua, pyöristetään laskennallinen luku lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonais- lukua on yhtä lähellä, pyöristetään ylöspäin. Demonstraatio- ja labo- rointitunnit on merkittävä asianomaisen opettajan työjärjestykseen.

Kunnan peruskoulujärjestelmään siirtymisen yhteydessä yksityis- oppikoulun fysiikan ja kemian opettajan toimesta peruskoulun vir- kaan siirretylle fysiikan ja kemian opettajalle suoritettavasta kemian ja fysiikan demonstraatioiden henkilökohtaisesta palkanlisästä on sovittu kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1977 liitteen nro 17 II osan 51 §:n 8 momentin pöytäkirjamerkinnässä, ja soveltamis- ohjeet on annettu kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleis- kirjeessä 69/1975.

Demonstraatiokorvaustaulukko

Peruskoulu ja lukio
Fysiikan ja kemian luokkatunnit	Demonstraatiotunnit
2,50–7,49	1
7,50–12,49	2
12,50–17,49	3
17,50–22,49	4 jne.
Aikuislukio
Fysiikan ja kemian luokkatunnit	Demonstraatiotunnit
5–14,99	1
15–24,99	2
25–	3
Peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Biologian luokkatunnit (ei maantieto)	Demonstraatiotunnit
10–29,99	1
30–	2

18 § Kiertävän opettajan työn lukeminen opetusvelvollisuuteen (voimassa 31.7.2022 asti)

Jos opettajanviran haltija opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi viikkotunti. Jos opettaja työsuunni- telman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän viikossa vähintään keski- määrin kolme kertaa, opetusvelvollisuuteen luetaan puolitoista viikkotuntia, mikäli vaihtoja on viikossa keskimäärin vähintään viisi, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi vuosiviikkotuntia, ja jos vaihtoja on vähintään keskimäärin kahdeksan, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi ja puoli vuosiviikkotuntia.

Vaihtoehtoisesti jos hän asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin matkustaessaan joutuu oppituntien pitämistä varten matkustamaan lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 30 kilometriä viikossa, opetusvelvollisuuteen luetaan yksi viikkotunti, ja sen lisäksi puoli vuosiviikkotuntia jokaista seuraavaa edellä mainituin tavoin laskettua täyttä 50 kilometriä kohti.

Soveltamisohje

Työtä ei lueta opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen, jos toimipaikkojen väli- nen matka on alle kilometrin. Jos molemmat perusteet tulevat saman opettajan kohdalla kysymykseen, lasketaan tuntimäärä kummastakin erikseen ja vahviste- taan sen vaihtoehdon mukaan joka on opettajalle edullisempi. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta tuntiopettajiin.

18 § Kiertämisestä tulevan työn korvaaminen opettajalle (voimaan 1.8.2022)

1 mom. Jos opettajanviran haltija opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän (keskimäärin 1 tai 2), korvataan vaihdoista palkkaliitteen mukainen euromääräinen korvaus. Jos vaihtoja on kolme tai neljä, maksetaan korvaus 50 % korotettuna. Jos vaihtoja on 5 tai enemmän, maksetaan korvaus kaksinkertaisena.

Soveltamisohje:

Määräyksen mukaista korvausta ei makseta, jos toimipaikkojen välinen matka on alle 2 kilometriä.

2 mom. Määräystä voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös opettajaviranhaltijaan, joka opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa, vaikka toimipaikkavaihdoksia ei olisi kesken päivän. Määräyksen soveltamisen edellytyksenä tulee tällöin olla paikallisista koulutuksenjärjestämiseen liittyvistä erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää toimipaikkojen välisiä pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteista, jolloin oppilaiden/opiskelijoiden vähäisen määrän vuoksi kiertävien opettajien käyttäminen on välttämätöntä.

Toimipaikkojen välisten etäisyyksien tulee olla vähintään 40 km. Palkkaliitteen mukainen euromääräinen korvaus maksetaan, jos opettajalla on kaksi toimipaikkaa. Jos toimipaikkoja on kolme tai enemmän, maksetaan korvaus 50 % korotettuna. Korotettua korvausta sovelletaan myös, jos toimipaikkojen välinen etäisyys on vähintään 80 km.

Soveltamisohje

Tämän pykälän määräyksiä (1 mom. ja 2 mom.) sovelletaan myös päätoimisiin tuntiopettajiin. Yhteispäätoimisiin tuntiopettajiin määräys tulee sovellettavaksi, jos kyseessä on saman koulutuksenjärjestäjän peruskoulu/lukio. Määräys ei korvaa KVTES liite 16 mukaan maksettavaa matkakustannusten korvausta.

3 mom. Jos opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän täyttyminen sitä edellyttää tai jos määräystä sovelletaan päätoimiseen tuntiopettajaan, jonka opetusvelvollisuus on vajaa, tämän määräyksen mukainen korvaus on luettavissa opetusvelvollisuuden täytteeksi seuraavasti:

Kiertämisestä maksettava euromääräinen korvaus/opettajan täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa x opettajan opetusvelvollisuus.

19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä (voimaan 1.8.2022)

1 mom. Opettajanviran haltijalle, jolle määrätään koulu/oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai, hallintoon tai mentorointi- ja /tai tutorointityöhön liittyvä erikseen määrätty tehtävä, maksetaan tehtävän vaativuuden ja vastuullisuu- den perusteella korvaus, jonka työnantaja vahvistaapalkkaliitteestä.

2 mom. Peruskoulussa on käytettävä koulukohtaisesti laskettava palkka- liitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa 1 momentin mukaiseen tehtävään

3 mom. Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja/tai vuosiluokkien 7–9 koululla ja/tai erityiskoululla on yhteinen johtaja, 2 momentin euromäärä vahviste- taan vuosiluokkien 7–9 koulun kiintiön mukaan.

4 mom. Peruskoulujen, joilla ei ole käytettävissä 1–2 momentissa tarkoitettua koulukohtaista kiintiötä, palkkaperusteryhmien yhteenlasketun luku- määrän jokaista täyttä 10 palkkaperusteryhmää kohden kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävissä harkinnan mukaan palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa kunta- tai koulu- kohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon edellä 1 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti.

5 mom. Lukiossa on käytettävä 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa

6 mom. Aikuislukiossa kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävis- sä harkinnan mukaan 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten seuraava rahamäärä:

Tehtävästä, johon on hyväksytty tavoitteet ja joiden toteutumisen seurannasta on etukäteen opettajan kanssa sovittu, maksetaan määräaikaisesti sen vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa jokaista pää- toimista kymmentä aikuislukion viranhaltijaa ja aikuislukion tuntien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa kohden.

7 mom. (voimassa 1.8.2016–31.7.2022)

Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän peruskoulua koskevia määräyksiä toisin, voi työnantaja ha- lutessaan käyttää koulu/oppilaitoskohtaiseen lisätehtävän korvauk- sen osin kuntakohtaisesti.

Soveltamisohje

Koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä

(2 mom.) voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää osin kunta- kohtaisesti, jos se on koko kunnan opetuksen kehittämisen kannalta

perusteltua eikä rahamäärän käyttäminen koulukohtaisesti ole tarkoi- tuksenmukaista. Koulukohtaisesti tulee kuitenkin käyttää vähintään 70 % rahamäärästä.

Ennen päätöstä koulukohtaisen rahamäärän käyttämisestä kunta- kohtaisesti, tulee asiasta käydä pääsopimuksen IV luvun 14 §:n

2 mom. mukaiset neuvottelut.

20 § Rehtorin hallinnolliset tehtävät

Jos apulaisjohtaja, varajohtaja tai koulun muu opettajanviran haltija määrätään oman virkansa ohella hoitamaan rehtorinvirkaan kuuluvat hallinnolliset tehtävät rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajalta, hänelle maksetaan tehtävästä var- sinaiseen palkkaan kuulumaton korvaus, joka on työnantajan vahvistamalta työ- tunnilta varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

21 § Poistettu

Virantoimituksen keskeytys

22 § Poistettu

23 § Ylituntipalkkion, tuntipalkkioiden ja erityistehtävä- korvausten maksaminen/vähentäminen virkavapaan ajalta

1 mom. Palkallisen virkavapaan ajalta ei vähennetä ylituntipalkkioita, viran- haltijalle määrättyjä tuntipalkkioperusteella maksettavia ylitunteja eikä erityistehtävistä maksettavaa palkkiota. Ne maksetaan työ- suunnitelmassa vahvistetun viikkotuntimäärän mukaan, kuitenkin enintään seuraavan lukuvuoden alkuun asti.

2 mom. Palkattoman virkavapaan ajalta vähennetään työsuunnitelman mukaiset ylitunnit ja viranhaltijalle määrätyt tuntipalkkioperusteella maksettavat ylitunnit sekä erityistehtävät kertatuntipalkkiota (1/38 tai 1/33) käyttäen.

Määräajaksi otetut

24 § Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus

1 mom. Määräaikaisella (avoimen viran hoitaja ja viransijainen) opettajalla on oikeus saada palkkausta samojen palkkausperusteiden mukaan ja saman työvelvollisuuden perusteella kuin toistaiseksi otetulla viran- haltijalla. Poikkeuksen edelliseen muodostaa kuitenkin se, että vain ne määräaikaiset viranhaltijat, jotka on otettu vähintään 60 päiväksi, ovat oikeutettuja seuraaviin palkkaetuihin:

1 tilapäiseen hoitovapaaseen (KVTES V luku 9 §)

2 eräisiin virkavapaisiin (KVTES V luku 11 § 2 ja 3 mom.).

2 mom. Toistaiseksi voimassaolevasta opettajanvirasta virkavapaana olevan samalla työnantajalla opettajanvirkaa määräaikaisesti hoitamaan määrättyyn opettajaan sovelletaan tämän pykälän määräyksiä.

3 mom. Palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työpäivää palkka maksetaan tuntipalkkiona kuten sivutoimiselle tuntiopettajalle. Tähän tuntipalkkioon ei makseta henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa, kerroin-, lukioresurssi- ja aikuislukiolisätunteja. Yhteissuunnit- teluvelvollisuuden puuttumisen johdosta maksettava tuntipalkkio saadaan kertomalla ao. tuntiopettajan tuntipalkkio peruskoulussa kertoimella 0,94 sekä lukiossa ja aikuislukiossa kertoimella 0,96.

4 mom. Jos koulussa noudatetaan jaksojärjestelmää ja palvelussuhde kes- tää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja se osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, makse- taan määräaikaiselle viranhaltijalle hänen palvelussuhteen kesto- aikana pitämiään tunteja vastaava osuus varsinaisesta palkasta seu- raavan kaavan mukaan:

Pidettyjen tuntien määrä x Varsinainen palkka palvelussuhteen kestoaikana Kyseisen viran opetusvelvollisuustuntien

kokonaismäärä palvelussuhteen kestoaikana

Soveltamisohje 4 momenttiin

Peruskoulussa pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan opetusvelvollisuuteen luettavien erityistehtävien määrä.

Lukiossa pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan kerroin- ja mahdolliset demonstraatiotunnit sekä mahdollisesti lukioresurssi- ja aikuislukiolisätunneista osoitettuihin tehtäviin tulevat tunnit.

5 mom. Jos määräaikaisen viranhaltijan pitämä tuntimäärä palvelussuhteen kestoaikana on opetusvelvollisuutta suurempi, hänelle maksetaan varsinaisen palkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvelvollisuuden yli menevien tuntien osalta.

Soveltamisohje 5 momenttiin

Jos palvelussuhde kestää vain lukuvuoden työajan tai sitä lyhyemmän ajan, maksetaan ylituntipalkkio osion A 27 §:n mukaan.

Erinäisiä määräyksiä

25 § Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset

1 mom. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavalle opettajalle matkakustannukset korvataan KVTES liite 16 matkakustannusten korvausta koskevien määräyksien mukaan.

26 § Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

1 mom. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.7.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2005 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, muodostui erotuksesta henkilökohtainenpalkanlisä.

2 mom. Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa pal- kassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää.

Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan koulunjohtajan tai apulaisjohtajan tehtävät.

27 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007

1 mom. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettu uusi

kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen siirtymä- kauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta, kun 7 §:n mukaan määrät- ty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta on muodostunut pienemmäksi henkilön ollessa työnantajan palveluksessa 28.2.2007.

2 mom. Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan koulunjohta- jan tai apulaisjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

28 § Päätoimista tuntiopettajaa koskevat osion B sopimusmääräykset

1 § Sovellettavat sopimusmääräykset 7 § Palkan muodostuminen

8 § Vuosisidonnainen lisä 14 § Opettajatyöpäivät

14 a § Työajan vaihtaminen (voimaan 1.8.2022) 15 § Työaikaa lyhentävät arkipyhät

17 § Demonstraatioiden valmistelutunnit

18 § Kiertämisestä tulevan työn korvaaminen opettajalle (voimaan 1.8.2022) 19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä

20 § Rehtorin hallinnolliset tehtävät

23 § Ylituntipalkkion, tuntipalkkioperusteella maksettavan ylitunnin ja erityistehtäväkorvauksen maksaminen/vähentäminen virkavapaan ajalta

24 § Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus

25 § Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset

26 § Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

27 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa 1.3.2007.

060522‌

I Määritelmiä

Osio B

Liite 1 Peruskoulu

1 § Perusopetuksen jaottelu

Tätä liitettä sovelletaan peruskoulussa annettavaan opetukseen:

1 Vuosiluokilla 1–6 ja esiopetukseen, jota annetaan

muille kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville.

2 Vuosiluokilla 7–9 ja 10 luokan lisäopetukseen. perusopetuksen yhteydessä järjestettävään TUVA-koulutukseen

3 Erityisopetukseen perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetun opetuksen mukaisesti

Soveltamisohje 1 ja 2 kohtaan

Sekaryhmässä on vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 oppilaita. Sekaryhmään sovelletaan vuosiluokkia 1–6 koskevia määräyksiä, jos vuosiluokkien 1–6 oppilaita on yli puo- let. Jos sekaryhmän oppilaista vähintään puolet on vuosiluokkien 7–9 oppilaita, sovelletaan vuosiluokkia 7–9 koskevia määräyksiä.

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 00 5	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 03 04 00 7	Muu kuin edellä mainittu perusopetuksen aineenopetuksen, luokanopetuksen tai erityisopetuksen opettajan kelpoisuus
4 03 04 00 8	Ylempi korkeakoulututkinto
4 03 04 00 9	Korkeakoulututkinto
4 03 04 01 0	Muu kuin edellä mainittu

3 § Erityisopetuksen opettajan (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 01 2	Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 4	Alempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 3	Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 5	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 6	Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2) annettavan opetuksen erityisopettajan kelpoisuus taikka perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 7	Muu kuin edellä mainittu

4 § Luokanopettajan (luokanopetus) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 02 8	Luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulututkinto ja aineenopettajan kelpoisuus jossakin ao. kunnan peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa
4 03 04 03 0	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 03 1	Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 09 8	Korkeakoulututkinto/lastentarhanopettajan tutkinto
4 03 04 03 3	Muu kuin edellä mainittu

5 § Esiluokanopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

1 mom.

4 03 04 02 0 Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus

4 03 04 02 4 Erityisesiluokan opettaja, jolla on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus

4 03 04 02 1 Asetuksen 986/1998 7 §:n mukainen kelpoisuus

4 03 04 02 2 Muu kuin edellä mainittu

2 mom. Jos 1 momentin esiluokanopettaja opettaa sekä erillistä esiluokkaa että muussa perusopetuksessa, lasketaan opettajalle painotettu peruspalkka esiopetustuntien ja muiden opetustuntien mukaisessa suhteessa.

Soveltamisohje

Painotetun peruspalkan laskentakaavio sekä pyöristysohjeet ovat osion A 52 §:ssä.

III Viranhaltijoiden työaika

6 § Yhteissuunnittelutyöaika 1.8.2007–31.7.2022

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opetta- jan tulee osallistua koulussa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä ope- tuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien teke- miseen. Työaika määräytyy 6 a §:n mukaan.

Soveltamisohje

Yhteissuunnitteluajan käyttöä suunniteltaessa tulisi huomioida, että sitä käytetään mahdollisuuksien mukaan tasaisesti koko lukuvuoden työaikana.

6a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä (voimaan 1.8.2020)

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 120 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

Soveltamisohje

Yhteissuunnitteluajan käyttöä suunniteltaessa tulee huomioida, että työaika riittää suunnitelluille tehtäville.

7 § Opetusvelvollisuus (opv)

Luokanopetuksen ja erityisopetuksen opettaja	opv/vk
Esiluokanopettajan virassa	23
Luokanopettajan virassa	24
Erityisopettajan virassa	24
Erityisluokanopettajan virassa	22

1 mom.

Soveltamisohje

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus em. opetuksessa on sama kuin viranhaltijalla.

Aineenopettaja	opv/vk
Äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä)	18
Toinen kotimainen ja vieras kieli myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli (oppilaan kotikieli)	20
Matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, kuvataide ja musiikki	21
Uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, kotitalous, kaupalliset aineet, terveystieto, biologia ja maantieto	23
Tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja metsä-talous ja puutarhanhoito, oppilaanohjaus	24
Muut aineet	23

2 mom.

3 mom. Jos aineenopettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetus- velvollisuus.

4 mom. Jos erillisen esiluokan opettajan virassa oleva viranhaltija opettaa esiopetuksen lisäksi muussa perusopetuksessa, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Soveltamisohje

Painotetun opetusvelvollisuuden laskentakaavio sekä pyöristysohjeet ovat osion A 53 §:ssä.

5 mom. Opetusvelvollisuus voidaan määrätä vuotuisena kertomalla viikoittai- nen opetusvelvollisuus luvulla 38.

6 mom. Sellaisen peruskoulun ja lukion yhteisen viranhaltijan tai peruskoulun viranhaltijan, joka joutuu opetusvelvollisuutensa täytteeksi opetta- maan lukiossa (liite 2), lukion luokkaopetustunnit kerrotaan lukio- kertoimella 1,10, ja nämä kerrointunnit voidaan lukea opettajan opetusvelvollisuuteen. Jos peruskoulun opettajalle on määrätty lukiossa tehtävä, johon on osoitettu lukioresurssitunteja, luetaan nämä tarvittaessa opetusvelvollisuuteen.

8 § Koulun johtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajaviranhaltijalle

1 mom. Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useam- man vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun ja/tai erityiskoulun johtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tunti- määrä:

Koulun/koulujen lukumäärä	palkkaperusteryhmien	Tuntimäärä/viikko
1–2		1
3		2
4–5		3
6–7		6
8		7
9–12		9
13–		12

2 mom. Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy tuntimäärä edellä olevan taulukon mukaan kunkin koulun osalta erikseen, kuitenkin niin, että johtajalle jää opetustyötä vähin- tään neljä tuntia viikossa.

3 mom. Poistettu (yhdistetty 1 momenttiin)

4 mom. Jos kahdella tai useammalla vuosiluokkien 1–6 koululla on yhteinen johtaja, työnantaja voi lukea koulun johtajan opetusvelvollisuuteen 1 momentin lisäksi enintään kaksi viikkotuntia.

Soveltamisohje 1-4 momentit (voimaan 1.8.2023)

Palkkaperusteryhmien (osio B 2 §) laskentatavan muutos 1.8.2023 lukien ei ole sellaisenaan peruste muuttaa koulunjohtajalle myönnettyä opetusvelvollisuuteen lukemista hallinnollisten tehtävien vuoksi, jos viranhaltijan tehtäväkuva ja hallinnollisen työn määrä pysyy ennallaan.

5 mom. voimassa (1.8.2020–31.7.2022)

Koulunjohtajan tehtävät voidaan määrätä poikkeuksellisesti ylä- koulun tai yhtenäisen peruskoulun opettajaviranhaltijalle, jos tähän on paikallisista erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteita, jolloin oppilaiden vähäisen määrän vuoksi rehtoriviran käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Koulunjohtajan käyttäminen yläkoulussa tai yhtenäisessä peruskoulussa voi olla perusteltua myös tilantees- sa, jossa sillä voidaan vaikuttaa kunnan rehtoriviranhaltijalle johdet- taviksi määrättyjen koulujen lukumäärään.

Yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajaan sovelletaan edellä mainittuja 1–4 momentin määräyksiä. Työnantaja voi lisäksi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle yläkoulun tai yhtenäisen perus- koulun koulunjohtajan tehtävät on määrätty, opetusvelvollisuuteen luettavaksi enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän, jos tämä on perusteltavissa paikallisilla erityisolosuhteilla. Johtajan opetustyön määrän tulee olla kuitenkin vähintään neljä tuntia viikossa.

9 § Apulaisjohtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajaviranhaltijalle (voimaan 1.8.2020)

1 mom. Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useam- man vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun apulaisjohtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:

Koulun/koulujen lukumäärä	palkkaperusteryhmien	Tuntimäärä/viikko
24–29		1–3
30–35		3–6
36–41		6–9
42–		11–14

2 mom. Muun kuin 1 momentissa mainitun peruskoulun/peruskoulujen apulaisjohtajaksi määrätyn opettajanviran haltijan opetusvelvolli- suuteen luettava tuntimäärä on seuraava:

Koulun/koulujen lukumäärä	palkkaperusteryhmien	Tuntimäärä/viikko
13–20		3–6
21–25		5–10
26–30		8–16
31–		10–18

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Jos koululle/kouluille on poikkeuksellisesti määrätty useampia apulais- johtajia, jaetaan 1 tai 2 momentin määräysten mukaan määräytyvä tuntimäärä apulaisjohtajien kesken.

3 mom. Poistettu

4 mom. Jos peruskoululla ja lukiolla on yhteinen rehtorinviran haltija ja apulaisjohtajaksi on määrätty peruskoulun opettaja, peruskoulun ja lukion palkkaperusteryhmät lasketaan yhteen määriteltäessä 2 mo- mentin mukaista tuntimäärää.

Soveltamisohje 1–4 momentit (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)

Opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/apulaisrehto- rin tehtävät voidaan hallinnollista työtä lukea opetusvelvollisuuteen suurempi tuntimäärä, kun koulun palkkaperusteryhmien määrä osoit- taa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Koulun hallinnolli- seen työhön vaikuttaa esimerkiksi koulun muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä voi olla enintään kaksi tuntia suurempi.

Työnantaja voi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle apulaisjohtajan/ apulaisrehtorin tehtävät on määrätty opetusvelvollisuuteen luettavaksi edellä mainittua (1 mom. ja 2 mom.) enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän. Määräyksen tulee perustua paikallisiin erityisolosuhteisiin ja perusteet tulee arvioida lukuvuosittain. Tämän ylimääräisen opetus- velvollisuuteen lukemisen edellytyksenä on, että nämä tunnit eivät ole ylitunteina.

Pöytäkirjamerkintä 4 momentti: Palkkaperusteryhmien (osio B 2 §) määräysmuutoksessa 1.8.2023 lukien on poistettu 2 momentti, jonka mukaan laskettiin lukion palkkaperusteryhmät. Jos peruskoululla ja lukiolla on määräyksen edellyttämällä tavalla apulaisjohtajaksi määrätty peruskoulun opettajaviranhaltija, määrätään opetusvelvollisuuteen

lukeminen samoin perustein kuin lukuvuoden 2021-2022 osalta. Palkkaperusteryhmien laskentavan muutos 1.8.2023 lukien ei ole sellaisenaan peruste muuttaa apulaisjohtajalle myönnettyä opetusvelvollisuuteen lukemista hallinnollisten tehtävien vuoksi, jos opettajaviranhaltijan tehtäväkuva ja hallinnollisen työn määrä on pysynyt ennallaan.

5 mom. (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)

Virantoimitusvelvollisuutta muuttamalla (KVhL 23 §) opettajaviran- haltijalle voidaan siirtää perustellusta syystä rehtorille määrättyjä hallinnollisia tehtäviä, ei kuitenkaan esimiestyötä. Hallinnollisen työn siirtäminen on mahdollista, jos vuosiluokkien 1-6 koulun palkka- perusteryhmien määrä on vähintään 36 ja muun peruskoulun palkka- perustetyöryhmien määrä on vähintään 26. Vuosiluokkien 1-6 kou- lussa opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea enin- tään 5 tuntia ja muussa peruskoulussa enintään 7 tuntia hallinnollisia tehtäviä. Poikkeavaa työaikamääräystä voidaan soveltaa lukuvuosi kerrallaan.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan vain, jos hallinnollisia tehtäviä ei ole siirrettävis- sä opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/-rehtorin tehtävät.

10 § Muiden kuin johtamistehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen

Ks. osion B 17 § (demonstraatioiden valmistelutunnit) ja 18 § (kiertävän opetta- jan työaika).

1 mom. Jos luokanopettajanviran haltijan luokkaan kuuluu kahden tai useam- man vuosiluokan oppilaita, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti. Vastaavasti menetellään erityisluokanopettajan- viran haltijan osalta, lukuun ottamatta vaikeimmin kehitysvammais- ten opetusta.

2 mom. Jos luokanopettajanviran haltijan tai erityisluokanopettajanviran haltijan luokkaan kuuluu yksi tai useampi esiopetuksen oppilas, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti. Edellä mainit- tua ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun opetusryhmässä on vain pi- dennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetuksenoppilaita.

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Määräysten soveltaminen edellyttää, että luokanopettaja tai erityis- luokanopettaja opettaa 1 ja/tai 2 momentin luokalla vähintään puolet koko opetusryhmän opetuksesta. 1 ja 2 momenttien molempien täyt- tyessä opetusvelvollisuuteen luetaan 2 vuosiviikkotuntia.

Määräystä sovelletaan myös päätoimiseen tuntiopettajaan, jos hän hoitaa vastaavaa yhdysluokantehtävää kuin luokanopettajaviran haltija tai erityisluokanopettajan viranhaltija (voimaan 1.8.2020).

3 mom. Jos aineenopettajanviran haltija tai (aineenopetuksen) tuntiopettaja poikkeuksellisesti määrätään huolehtimaan vuosiluokkien 1–6 luo- kasta ja kyseisellä luokalla ei ole omaa luokanopettajaa, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti.

4 mom. Jos opettajanviran haltijalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvolli- suutensa edellyttämää tuntimäärä, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan osion A23 §:n oppilaan ohjaus sekä tämän liitteen

11–22 21§:n erityistehtävät tarpeellisilta osin.

Soveltamisohje

Jos luokanvalvontatyö luetaan aineenopettajanviran haltijan opetus- velvollisuuteen, tuntimääränä käytetään 1 vuosiviikkotuntia, eikä 14

§:n 1,4 vuosiviikkotuntia.

11 § Kirjaston hoitotyö

1 mom. Koulun kirjaston hoitajaksi määrätylle asianomaiselle opettajanviran haltijalle maksetaan

1 yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna lukuvuoden työaikana yksi tunti viikossa

2 kahta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna vähintään kaksi tuntia viikossa ja edellisen luku- vuoden kirjalainausten määrä on ollut vähintään 3 500 sekä

3 kolmea vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna vähintään kolme tuntia viikossa ja edellä tarkoi- tettu lainausten määrä on ollut vähintään 6 000.

2 mom. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on määrätty, (käsi)kirjastonhoitajaksi määrätylle vuosiluokkien 7–9 sekä vähintään kuusiopettajaisen vuosi- luokkia 1–6 käsittävän koulun asianomaiselle opettajanviran hoitajal- le maksetaan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus

12 § Kokoelmien hoitotyö

Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoitajaksi määrätylle asianomaisel- le aineenopettajanviran haltijalle maksetaan yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vas- taava korvaus.

13 § Musiikkiesitysten hoitotyö

Koulun musiikkiesitysten hoitajaksi määrätylle asianomaiselle aineenopettajan- viran haltijalle maksetaan yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaavan korvaus.

Vastaava korvaus maksetaan luokanopettajalle, erityisluokanopettajalle tai erityisopettajalle, jolle on määrätty musiikkiesitysten hoito koulussa, jossa on vähintään kuusi opettajaa.

14 § Luokanvalvontatyö

Luokanvalvojan tehtävät hoitamaan määrätylle opettajanviran haltijalle (lehtori/ luokanopettaja) maksetaan luokanopettajan (4 03 04 03 0) vuosiviikkoylitunti- palkkiota vastaava korvaus seuraavasti:

vuosiluokkien 7–9 luokanvalvoja	1,4 vuosiviikkotuntia
vuosiluokan 6 luokanvalvoja	1,0 vuosiviikkotuntia

Soveltamisohje

Luokanvalvojan tehtävänä on huolehtia hänelle määrätyn luokan oppilaiden kasva- tuksellista asioista. Tehtävä edellyttää yhteistyötä toisten opettajien ja koulun muun henkilökunnan kesken sekä koulun ja kodin välillä. Tärkeätä on myös luottamuk- sellisten suhteiden aikaansaaminen luokan oppilaiden kanssa. Luokanvalvoja on oman luokkansa oppilaiden edustaja opetusta ja järjestyksenpitoa koskevissa asioissa. Luokanvalvojan tulee tutustua luokan oppilaisiin ja mahdollisuuksien mukaan heidän kasvuympäristöönsä ottaen erityisesti huomioon oppilaan persoo- nallisuuden kehittymiseen ja koulukäyntimotivaatioon sekä oppimisvaikeuksiin vai- kuttavat tekijät, neuvotella tarvittaessa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa koulunkäyntiä koskevista asioista, osallistua luokan yhteisten tilaisuuksien järjeste- lyihin ja olla niissä mukana, esittää tarvittaessa rehtorille neuvottelu yms. tilaisuuk- sien järjestämistä luokan toisten opettajien ja muiden oppilaita koulussa ohjaavien henkilöiden kanssa ja osallistua niiden järjestelyihin, osallistua oppilashuolto- toimintaan, tarkkailla luokan oppilaiden poissaoloja ja niiden syitä sekä ryhtyä tar- vittaessa toimenpiteisiin ym.

15 § Ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvontatyö

1 mom. Ruokapalvelutoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta maksetaan teh- tävään määrätylle kotitalousopettajanviran haltijalle yhtä vuosiviikko- tuntipalkkiota vastaava korvaus kutakin alkavaa kahdeksaa perus- koulua kohden. Korvaus voi kuitenkin olla enintään kuusi vuosi- viikkotuntia.

2 mom. Jos ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta on määrätty useam- man kotitalousopettajan tehtäväksi, jaetaan 1 momentissa tarkoitettu viikkotuntikiintiö kotitalousopettajien kesken työmäärän mukaisessa suhteessa.

16 § AV-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavan työ

1 mom. Audiovisuaalisten välineiden hoidosta maksetaan tehtävään määrä- tylle opettajanviran haltijalle seuraava korvaus:

7–9 vuosiluokkien koulu
1–11 12–	palkkaperusteryhmää palkkaperusteryhmää	1 1 ½	vuosiviikkotunti vuosiviikkotuntia
1–6 vuosiluokkien koulu ja erityiskoulu
alle 12 12–19 20–	palkkaperusteryhmää palkkaperusteryhmää palkkaperusteryhmää	½ 1 1 ½	vuosiviikkotuntia vuosiviikkotunti vuosiviikkotuntia

Jos vuosiluokkien 7–9 koululla ja lukiolla on yhteinen AV-välineistö, jota peruskoulun opettaja on määrätty hoitamaan, luetaan palkkape- rusteryhmiin myös lukion palkkaperusteryhmät.

Jos vuosiluokkien 7-9 koululla ja lukiolla on yhteinen AV-välineistä, jota peruskoulun opettaja on määrätty hoitamaan, on opetusvelvollisuuteen luettava vuosiviikkotuntimäärä aina 1 ½.

2 mom. Tietokonelaitteiston hoidosta ja valvonnasta maksetaan tehtävään määrätylle tietotekniikan vastuuhenkilölle yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus ja vuosiluokilla 7–9, jossa luetaan tietotekniikkaa valinnaisaineena, kahta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus.

17 § Oppilaskunnan ohjaustyö

Vuosiluokkien 7–9 oppilaskunnan ohjaajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle puolta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus kun koulussa on 1–6 palkka- perusteryhmää ja yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus kun koulussa on 7–14 palkkaperusteryhmää ja puoltatoista vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava tätä suuremmissa kouluissa.

Pöytäkirjamerkintä: Palkkaperusteryhmien laskentatavan muutos 1.8.2023 lukien ei ole sellaisenaan peruste muuttaa oppilaskunnan ohjaajaksi määrätylle opettajaviranhaltijalle maksettavaa korvausta, jos koulun koko on pysynyt ennallaan.

18 § Eräiden korvausten ristikkäiskäyttö

Jos työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, voidaan 11 §:n (kirjaston hoito- työ), 12 §:n (kokoelmien hoitotyö), 16 §:n (av-välineiden hoitotyö ja tietotekniikka- vastaavan työ) ja 17 §:n (oppilaskunnan ohjaustyö) korvauksista muodostaa yhteistuntimäärä. Työnantaja voi jakaa enintään tämän tuntimäärän näiden tehtävien hoitamiseksi toisin kuin em. pykälissä on määrätty.

19 § Kerhotyö

Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin korvaus on kerhoa pitävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste jaettuna luvulla 24. Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei

ole peruskoulun/lukion viranhaltija tai tuntiopettaja, maksetaan hänelle korvaus, joka saadaan jakamalla vuosiluokkien 1–6 sivutoimisen tuntiopettajan tunti- palkkioperuste luvulla 24.

20 § Koulumatkakuljetusoppilaiden ohjaustyö

Jos opettajanviran haltija määrätään järjestämään oppilaille ohjattua toimintaa koulumatkakuljetusten vuoksi aamulla tai iltapäivällä, hänelle maksetaan tehtä- västä valvontatunnista luokanopettajan (4 03 04 03 0) yhtä vuosiviikkoylitunti- palkkiota vastaava korvaus. Korvausta ei makseta, jos työ tehdään jonkin muun palkatun tehtävän yhteydessä.

Soveltamisohje

Muusta palkatusta tehtävästä on kyse esim. 60 minuutin tuntiin sisällytettävässä välitunnissa.

21 § Oppilaskodin oppilaiden ohjaustyö

Oppilaskodin oppilaiden vapaa-ajan ohjaajaksi määrätylle opettajanviran haltijal- le maksetaan luokanopettajan (4 03 04 03 0) yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus

22 § Poistettu

23 § Taide- ja taitoaineet

Vuosiluokkien 7–9 koulussa taide- ja taitoaineita opettavalle aineenopettajan- viran haltijalle maksetaan taide- ja taitoaineidenkorvaus, jos opettajan tehtäviin kuuluu keskimääräistä enemmän raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintaa sekä välineistön kunnossapitoa. Määräystä sovelletaan myös em. vaatimukset täyttä- vään lukion ja peruskoulun yhteiseen opettajaan. Tarkoitukseen on käytettävä yhteensä korvaus, jonka suuruus määräytyy palkkaliitteestä.

Soveltamisohje

Tämän liitteen 23 §:n tehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen. Opetusvelvolli- suuteen ei voi lukea myöskään osion A 22 §:n tukiopetuspalkkiota, 24 §:n toisen opettajan tunnin hoitopalkkiota, 25 §:n yksityisopiskelijan kuulustelupalkkiota eikä osion B 19 §:n koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaista lisätehtävää.

24 § Perusopetuksen lisätehtäväkorvauskiintiö (voimaan 1.8.2022)

1 mom. Tämä sopimusmääräys voidaan ottaa käyttöön, jos asiasta on sovittu asianomaisen luottamusmiehen kanssa.

2 mom. Jos opettajaviran haltijalle määrätään koulun tai kunnan kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä lisätehtävä tai keskimääräistä enemmän taito- tai taideaineiden hankinta- tai kunnossapitotyötä, siitä maksetaan korvaus tehtävän työllistävyyden, vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella. Työnantaja vahvistaa lisätehtäviin koulu- ja kuntatasolla käytettävän rahamäärän.

Soveltamisohje

Työ, joka voi tulla korvattavaksi tämän määräyksen mukaan, on muuta

kuin oman viran hoitamiseen liittyvää työtä (perustehtävä). Opettajan perustehtäväkuvaan kuuluvat tehtävät eivät ole lisätehtäviä.

Erikseen määritellyillä korvauksilla korvataan sellaisia lisätehtäviä, jotka eivät kuulu jokaisen opettajan perustehtäväkuvaan, esim. vaativia kehittämisprojekteja tai koulun kirjaston hoitoa. Lisätyöt voivat tulla korvattavaksi B osion 14 § 2 momentin mukaan (suunnittelutyö, työyhteisön kehittäminen, koulutyön ulkopuolisena aikana määrätty koulutus) tai tämän sopimusmääräyksen mukaan. Vaativia kehittämistehtäviä voivat olla kansainväliset, kansalliset tai kuntaa koskevat tehtävät, kuten esim. opetussuunnitelman /arviointi- järjestelmän tai muun kehittämisohjelman laatiminen, koulun toimintaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön kuten EU-projektin yhdyshenkilön tehtävät tai muuhun laajempaan projektiin, opetusministeriön tai OPH:n toimeenpanemaan valtakunnalliseen opetuksen kehittämisprojektin osallistumiseen liittyvät työt tai koulun rakennusprojektin yhteydessä suunnittelutyöhön yms. osallistuminen (esim. asiantuntija kemian koeluokkatilojen suunnittelussa).

Tällä sopimusmääräyksellä korvataan työnantajan määräämän ylimääräisen lisätyön aiheuttamaa työn tekemiseen tarvittavaa lisäaikaa, ei mahdollista tehtäväkohtaisessa palkassa huomioon otettavaa tehtävän vaativuuden olennaista lisääntymistä. Samaa työtä/tekijää ei voi korvata sekä tehtäväkohtaisessa palkassa tehtävien vaativuuden lisääntymisenä että lisätyönä, ellei kyseessä ole perustehtäväkuvan ulkopuolinen ylimääräistä työaikaa edellyttävä lisätehtävä, joka lisää samalla tehtävien vaativuutta olennaisesti.

3 mom. Edellä 2 momentin mukaisten lisätehtävien korvaamiseen on käytettävä euromäärä, joka on palkkaliitteestä ilmenevien B 19 §:n ja B liite 1 23

§:n korvausten yhteissumma (koulu- ja kuntakohtainen lisätehtävä ja taito- ja taideaineet).

4 mom. Kunnan toimivaltainen viranomainen saa harkintansa mukaan käyttää 2 momentin tarkoitukseen 3 momentissa määrätyn euromäärän lisäksi sen euromäärän, jonka se käytti edellisenä lukuvuonna OVTES osio B liite 1 11 § - 21 § mukaisiin erityistehtäviin.

5 mom. Paikallisesti voidaan lisäksi sopia 3-4 momentteja suuremman euromäärän käyttämisestä 2 momentin mukaiseen tarkoitukseen. Tämän momentin mukainen euromäärä rahoitetaan paikallisesta järjestelyerästä tai työnantajan harkinnan perusteella muusta tarkoitukseen ohjaamasta rahasta. Siltä osin, kun tehtäviin käytetään paikallista järjestelyerää, se palautuu uudelleen jaettavaksi paikallista järjestelyerää seuraavan kerran jaettaessa, jos rahamäärää ei enää käytetä tämän sopimusmääräyksen mukaisten tehtävien korvaamiseen.

6 mom. Jos opettajaviran haltijan opetusvelvollisuustuntimäärän täyttyminen sitä edellyttää tai jos määräystä sovelletaan päätoimiseen tuntiopettajaan, jonka opetusvelvollisuus on vapaa, tämän pykälän mukainen lisätehtävä on luettavissa opetusvelvollisuuden täytteeksi seuraavasti:

Opettajalle lisätehtävästä maksettava euromäärä kuukaudessa/opettajan täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa x opettajan opetusvelvollisuus

25 § Poistettu

26 § Ylituntipalkkio

1 mom. Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mu- kaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylitunti- palkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 7 §:n 1–4 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mu- kaista eikä muutakaan henkilökohtaista lisää.

Peruskoulun opettajanviran haltijan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja lukiossa, tuntiopetuspalkkiota laskettaessa ei käytetä lukion sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkiokerrointa 0,96.

2 mom. Jos luokanopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokkien 7–9 opetuksessa, erityisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste on näiden tuntien osalta sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopetta- jalla.

3 mom. Jos erityisopetuksen opettajanviran haltijalla on ylitunteja perus- koulun yleisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste on näi- den tuntien osalta sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

4 mom. Jos aineenopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokilla 1–6 tai erityisopetuksessa, ylituntipalkkioperuste näiden tuntien osalta on oman viran mukainen ylituntipalkkio.

5 mom. Jos aineenopettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä lukiosta, maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan. Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai A 53 §:n mukaan painotettu opetus- velvollisuus.

IV Tuntiopettajien palkka ja työaika

27 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelu- tunnukset

Vuosiluokkien 7–9 opetus
4 03 07 03 8 Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus 4 03 07 04 0 Muu kuin edellä mainittu perusopetuksenaineenopetuksen, luokanopetuksen, erityisopetuksen opettajan kelpoisuus 4 03 07 04 1 Ylempi korkeakoulututkinto 4 03 07 04 2 Korkeakoulututkinto 4 03 07 04 3 Muu kuin edellä mainittu
Erityisopetus
4 03 07 04 4	Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan kelpoisuus
4 03 07 04 6	Alempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan kelpoisuus
4 03 07 04 5	Erityisopettajan kelpoisuus
4 03 07 04 7	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta
	antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 04 8	Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2) annettavan
	opetuksen erityisopettajan kelpoisuus taikka perus-/lukio-
	opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 04 9	Muu kuin edellä mainittu
Vuosiluokkien 1–6 opetus
4 03 07 05 4	Luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulututkinto ja
	aineenopettajan kelpoisuus jossakin peruskoulussa
	yhteisenä opetettavassa aineessa
4 03 07 05 6	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta
	antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 05 7	Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 09 9	Korkeakoulututkinto/lastentarhanopettajan tutkinto
4 03 07 05 9	Muu kuin edellä mainittu
Erillisen esiopetusryhmän opetus
4 03 07 06 2	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta
	antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 06 5	Erityisesiluokan opettaja, jolla on erityis-
	lastentarhanopettajan kelpoisuus
4 03 07 06 3	Asetuksen 986/1998 7 §:n mukainen kelpoisuus
4 03 07 06 4	Muu kuin edellä mainittu

2 mom. Jos vuosiluokkien 1–6 tai erityisopetuksen opetusta antavalla tunti- opettajalla on aineenopettajan kelpoisuus opettamassaan aineessa, tuntipalkkio määräytyy tämän aineen osalta vuosiluokkien 7–9 ope- tuksen tuntipalkkion mukaisena. Muiden tuntien palkkio määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai erityisopetuksen tuntipalkkion mukaisesti.

Soveltamisohje

Useamman aineen opetusta antavan tuntiopettajan kelpoisuuteen opettamiinsa aineisiin sovelletaan opetustoimen henkilöstön kelpoi- suusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:ää ja 22 §:ää sellaisina kun ne ovat 1.1.1999.

28 § Tuntiopettajan työaika

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu 6 §:n mukainen yhteis- suunnittelutyöaika.

2 mom. Tuntiopettajan opetusvelvollisuus määräytyy 7 §:n mukaan, ellei jäl- jempänä ole toisin sovittu.

29 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 26 §:n ylituntipalkkiota koske- vien määräysten mukaisesti edellä 27 § 1 momentin mukaan määräytyvästä peruspalkasta ja 7 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta. Koska sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaa- vaa työaikaa, kerrotaan näin saatu tuntipalkkio luvulla 0,94.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio saadaan kertomalla tuntiopettajan hinnoittelu- tunnuksen mukainen peruspalkka kertoimella 0,83. Tulos jaetaan huojentamatto- malla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Tämä luku kerrotaan luvulla 12 ja tu- los jaetaan luvulla 38. Näin saatu kertatuntipalkkio (1/38) kerrotaan luvulla 0,94, jolloin tuloksena on sivutoimiselle tuntiopettajalle maksettava tuntipalkkio.

Em. sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkion 0,94-kerrointa ei sovelleta sel- laisen saman kunnan lukion viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden mene- viä tunteja peruskoulussa.

30 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä

1 mom. Tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan osion A 22, 23 ja 24 §:n

sekä tämän liitteen 9 §:n, 10 § 4 momentin ja 11–23 §:n määräyksiä. Päätoimisen tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan lisäksi tämän liitteen 10 § 1 ja 2 momentin, 24 §:n ja 26 §:n määräyksiä.

2 mom. Jos tuntiopettajalla ei peruskoulussa ole oppitunteja, mutta hän hoi- taa sellaista erityistehtävää, jonka palkkion määrittelemiseen ei ole vahvistettu opetusvelvollisuutta, on se 23.

3 mom. Sellaisen sivutoimisen tuntiopettajan, jolla on virka lukiossa, tunti- opetustunnit määräytyvät virantoimituksen keskeytyksen ajalta osion B 23 §:n mukaan.

31 § Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista

OVTES:n 2001–2002 liitteen 1 59 §:n 6 momentissa tarkoitetun opettajan tunti- palkkioihin sovelletaan em. määräystä niin kauan kuin hän on siinä virassa, jo- hon hänet on siirretty ja jonka siirron yhteydessä oikeus kyseiseen tuntipalkkioon on muodostunut.

Osio C

Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö I Soveltaminen

1 § Soveltamisala

1 mom.

Tämän osion sopimusmääräyksiä sovelletaan ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstöön.

2 mom.

Tämän osion käyttöönotosta neuvotellaan paikallisesti kunnallisen pääsopimuksen 14 § 2 momentin mukaisesti. Osio tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2020.

3 mom.

Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perustutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät osion F liitteen 10 mukaan.

4 mom.

Yhteispäätoimisen tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot määräytyvät OVTES 2018–2019 osion C yhteisen osan ja liitteiden 4–9 sekä osion A päätoimisia tuntiopettajia koskevien määräysten mukaisesti. (Voimassa 1.4.2020–31.7.2022).

5 mom.

Tämän osion lisäksi opetushenkilöstöön noudatetaan OVTES:n osion A seuraavia määräyksiä:

I Soveltaminen ja työrauha

1 § Soveltamisala

2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset 4 § Työrauha

II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus

5 § Palkka eri kalleusluokissa

6 § Palkkausperusteet ja palkkausjärjestelmä 7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan

8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla 9 § Erivapauden vaikutus palkkaan

10 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä 11 § Henkilökohtainen lisä

12 § Vuosisidonnainen lisä (kokonaistyöajassa olevat) 13 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika

15 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan vähimmäispituus

16 § Vuosisidonnaiseen lisään luettavat virantoimituksen keskeytykset 17 § Vuosisidonnaisen lisän hakeminen

18 § Palvelulisän siirtymäsäännös 19 § Syrjäseutulisä

20 a § Rekrytointilisä 21 § Varsinainen palkka

28 § Palkkioiden pyöristäminen

29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta

pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta 30 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa

III Työaika

31 § Työaikamuodot

IV Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha

33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma 34 § Lomaraha

35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen

V Virantoimituksen keskeytys

38 § Sairauspoissaolo Sairausloma

40 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen 40 a § Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus

41 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys-, raskaus-, isyys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset

42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus

43 § Osittainen hoitovapaa (sovelletaan 1 mom. ja 3 mom.) 44 § Terveydenhoidollisten tutkimusten vaikutus palkkaan 45 § Reservin kertausharjoitukset ja väestönsuojelukoulutus

46 § Kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenyyden sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen vaikutus palkkaan

47 § Yhteisiä opettajia koskevien määräysten soveltamisala (soveltuvin osin)

48 § Yhteisen opettajan palvelussuhteen ehtojen määräytyminen (soveltuvin osin) 49 § Yhteisen opettajan työaika (soveltuvin osin)

VII Virkasuhteiset tuntiopettajat

A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

51 § Päätoimisuus (3 mom.)

54 § Päätoimiseen tuntiopettajaan sovellettavat muut sopimusmääräykset (soveltuvin osin) B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

57 § Sivutoimisen tuntiopettajan virantoimituksen keskeytys

VIII Opetushenkilöstön irtisanomisajat

58 § Irtisanomisajat

6 mom.

Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä. Osio C Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

II Rehtori ja apulaisrehtori

2 § Rehtorin palkka ja opetustuntimäärä 1 mom.

4 09 01 02 4 Rehtorin peruspalkka (ks. palkkaliite)

2 mom.

Rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 456 tunniksi. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen rehtorin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia.

3 § Apulaisrehtorin palkka ja opetustuntimäärä 1 mom.

Kokonaistyöajassa olevan apulaisrehtorin peruspalkat, ks. palkkaliite.

4 00 03 00 1	Ylempi korkeakoulututkinto
4 00 03 00 2	Muu tutkinto

2 mom.

Apulaisrehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain enintään 760 tunniksi ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.

4 § Kokonaistyöajassa olevan viranhaltijan työaika ja vuosiloma 1 mom.

Viranhaltijan työaika on kokonaistyöaika, joka on oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

2 mom.

Viranhaltijan vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin mukaan.

5 § Vuosisidonnainen lisä

Viranhaltijan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori, apulaisrehtori	5 %	4 %	4 %

Osio C Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

III Palkka

6 § Palkan muodostuminen 1 mom.

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat

1. tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja

2. ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä

3. työkokemus (vuosisidonnainen lisä)

4. tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).

Katso osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje koskien tehtäväkohtaista palkkaa, 11 § koskien henkilökohtaista lisää, 12–17 § koskien vuosisidonnaista lisää, 20a § koskien rekrytointilisää sekä KVTES:n määräykset koskien kertapalkkiota ja tulospalkkiota.

Soveltamisohje

Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Palkkausjärjestelmä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.

Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.

Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista.

Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja käytettävissä olevista palkankorotusvaroista. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään laaditaan suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

2 mom.

Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään tässä liitteessä olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

Soveltamisohje

Muodollista kelpoisuutta vailla olevan opettajan peruspalkan määräytymisessä noudatetaan osion A 8 §:n määräyksiä.

7 § Opettajan palkka

Kokoaikaisen (1500 h) opettajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.

4 11 04 00 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 04 00 2	Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto
4 11 04 00 3	Soveltuva opintoasteen tutkinto
4 11 04 00 4	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus

8 § Opinto-ohjaajan palkka (muutos voimaan 1.1.2021)

Kokoaikaisen (1500 h) opinto-ohjaajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.

4 11 03 00 3	Ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 03 00 4	Muu tutkinto

9 § Palveluvuosien vaikutus palkkaan

Palveluvuodet määräytyvät ja niiden hakemiseen sovelletaan, mitä OVTES:n osiossa A on määrätty. Palveluvuosien vaikutus palkkaan ilmenee palkkaliitteestä.

10 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos viranhaltijalle annetaan määräys sidotun työtehtävänsä kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta palkkio, joka on 30 % opettajan tuntipalkasta. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta opinto-ohjaajiin.

11 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007 sekä kelpoisuusasetuksen muutoksen perusteella 1.8.2011.

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio on ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta silloin, kun henkilö on ollut työnantajan palveluksessa 28.2.2007 ja 8 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta on ollut pienempi.

2 mom.

Tämän pykälän mukainen henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan apulaisrehtorin tai

osastonjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

3 mom.

Jos opettajan kokonaisansio kelpoisuusasetuksen muutoksen johdosta tehtyjen sopimusmääräysmuutosten vuoksi ao. tehtävässä 31.7.2011 voimassa olleen OVTES 2010–2011 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2011 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

Osio C Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

IV Työaika

12 § Opettajan työaika 1 mom.

Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1 500 tuntia. Opettajan työajasta vähintään 25 %:n osalta opettaja saa valita työn tekemisen ajan ja paikan (sitomaton työaika). Muu työaika on sidottua työaikaa.

Sitomattoman työajan määrän tulee perustua yksittäisen opettajan todelliseen arvioituun tarpeeseen.

Soveltamisohje

Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä.

Tällaisia tehtäviä voivat olla esimiestyö/tiimivastaavan tehtävät, hanke- ja kehittämistyö, vastuutehtävät (esim. urakointitöiden vastaava johtaja, laatuvastaava), sidosryhmäyhteistyö ja oman osaamisen kehittäminen.

2 mom.

Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 § 1 momentin mukainen.

Soveltamisohje

Työaika järjestetään siten, että se tasoittuu tämän momentin mukaiseen tuntimäärään virkasuhteen aikana.

3 mom.

OVTES:n E-osion kokoaikainen opettaja (38 h 45 min) voi halutessaan säilyttää palkkatasonsa siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään. Vastaava oikeus on myös osa-aikaisella opettajalla, jonka työsopimuksen mukaisen palkkatason säilyttäminen edellyttää yli 1 500 tunnin vuosityöaikaa.

Tällaisen E-osiosta siirtyneen opettajan henkilökohtainen vuosityöaika on palkkatason mukaisessa suhteessa korkeampi kuin vuosityöajassa olevan kokoaikaisen (1 500 tuntia/vuosi) opettajan työaika.

Opettajan keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan opettajan henkilökohtaisesta vuosityöajasta.

Soveltamisohje

3 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä.

E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyi siirtyy 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovellettiin sovelletaan 3 momentin määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Uudelleenvalinta tuli tulee voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

12 a § Opinto-ohjaajan työaika 1 mom.

Kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1 500 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä

Opinto-ohjaajan työaikasuunnitelmassa määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä

2 mom.

Siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään OVTES:n kokoaikainen opinto-ohjaaja voi valita 1 575 tunnin henkilökohtaisen vuosityöajan. Opinto-ohjaajan keskimääräinen viikkotyöaika on tällöin 37,5 tuntia.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan opinto-ohjaajiin, jotka ovat siirtyneet vuosityöaikaan viimeistään 1.8.2020.

2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan siirtyviin opinto-ohjaajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä.

3 mom.

Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opinto-ohjaajan työaika on 36,25 tuntia viikossa.

13 § Siirtymämääräys sitomattoman työajan vähimmäismäärästä

Määräys koskee opettajia, jotka ovat siirtyneet osion C vuosityöaikajärjestelmään työnantajan ottaessa vuosityöaikajärjestelmän käyttöön 1.8.2018–1.8.2020. Muihin kuin tässä pykälässä erikseen mainittuihin opettajiin sovelletaan 12 §:n mukaista sitomattoman työajan prosenttia. Opettajiin sovelletaan seuraavia sitomattoman työajan vähimmäisprosentteja niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä:

• matemaattisten aineiden ja kielten opettaja vähintään 30 %

• liiketalouden opettajat:

• kirjanpidon, laskentatoimen ja taloushallinnon opettaja vähintään 37 %

• ammatillisten teoria-aineiden opettaja (mm. toinen kotimainen kieli, vieraat kielet ja matemaattiset aineet) vähintään 34 %

• äidinkielen ja kauppakirjeenvaihdon/viestinnän opettaja vähintään 43 %

• merenkulkualan opettaja:

• merenkulun- ja teknillisten aineiden opettaja vähintään 30 %, työnopetuksessa vähintään 27 %

• navigointi- ja konevalvontaopetusta antava opettaja vähintään 35 %

• kielten opettaja vähintään 42 %

• muiden aineiden opettaja vähintään 38 %

• E-osiosta siirtynyt opettaja vähintään 17 %

Soveltamisohje

E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyi siirtyy 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovellettiin sovelletaan tämän pykälän määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Sen jälkeen sitomattoman työajan vähimmäisprosentti on 12 §:n 1 momentin mukainen. Uudelleenvalinta tuli tulee voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneeseen opettajan, joka oli on jo aiemmin valinnut siirtymisen (tai on muuten siirtynyt) 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sitomattoman työajan vähimmäisprosentti muuttui muuttuu automaattisesti 12 §:n 1 momentin mukaiseksi. Muutos opettajan sitomattoman työajan vähimmäisprosentissa tapahtui tapahtuu suunnitteluvuoden alusta lukien.

Muutosajankohta oli on joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

Uudelleenvalinnan ja em. muutoksen voimaantulosta lukien E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä vain niitä E-osiosta siirtyneitä opettajia, jotka ovat valinneet henkilökohtaisen vuosityöajan.