HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen

1.2.2017 – 31.1.2021 (31.1.2020)

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ 1

1 § Soveltamisala 1

2 § Yleiset sopimukset 1

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 1

4 § Työrauhavelvoite 2

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 2

II TYÖPALKAT 2

6 § Palkkaperusteet 2

7 § Suorituspalkka 9

8 § Erilliset lisät 9

9 § Keskituntiansio 11

III TYÖNTUTKIMUKSET 12

10 § Perusteita 12

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 13

11 § Säännöllinen työaika 13

12 § Vuosityöajan lyhentäminen 16

13 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ 19

14 § Hälytysluontoinen työ- ja varallaolo 21

V ERINÄISET KORVAUKSET 22

15 § Työskentely korjaamoalueen ulkopuolella 22

16 § Arkipyhäkorvaus 30

17 § Muita korvauksia ja etuja 32

VI TYÖTURVALLISUUS 35

18 § Työturvallisuus 35

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 38

19 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka 38

20 § Lääkärintarkastukset 42

21 § Ryhmähenkivakuutus 47

22 § Vuosiloma 47

VIII ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 50

23 § Palkanmaksu 50

24 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 50

25 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta 50

26 § Koulutustoiminta 51

27 § Luottamusmiehet 51

28 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 55

29 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 55

30 § Sopimuksen voimassaoloaika 56

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 57

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA PALKKALIITE 63

TURUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA PALKKALIITE 65

LIITE: LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 67

LIITE: SOPIMUS MENETTELYTAVOISTA JA AIKATAULUISTA KOSKIEN SIIRTYMÄAJAN LIIKENNÖINTISOPIMUKSIA 73

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITON

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITON

välinen HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2017 – 31.1.2021 (31.1.2020)

Allekirjoittaneiden järjestöjen välillä sovitaan seuraavaa:

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsen- yritysten huoltokorjaamoiden työntekijäin työsuhteissa.

2. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, etteivät niiden alaiset yhdistyk- set, työnantajat ja työntekijät riko sen määräyksiä.

2 § Yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitto- jen välillä solmittuja sopimuksia.

- Yleissopimus 12.2.1995

- Lomapalkkasopimus 9.3.2006

- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2017

- Luottamusmiessopimus 1.2.2017

- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995

- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 3.3.2010

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.2.2017

- Sopimus työaikapankin käyttämisestä 1.2.2018 3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai so- pimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäse- niä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyk- siä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Kts. Yleissopimus (YS) 3. kohta.

Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.

Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voi- massa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjalli- nen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensim- mäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa toistu- vasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäi- sen työsuhteen alkamisesta. Sopimussuhteiden toistuessa selvi- tystä ei tarvitse antaa uudelleen.

Työsopimuslain tarkoittama varoitus, irtisanominen tai työsuh- teen purku ilmoitetaan työntekijän niin vaatiessa hänelle kirjalli- sesti viivytyksettä, jolloin työntekijällä on halutessaan mahdolli- suus saattaa asia luottamusmiehen tietoon.

Mom. 2. Jokainen uusi työntekijä saa työhön ja yhtiön toimintatapoihin pe- rehdytyksen.

II TYÖPALKAT

6 § Palkkaperusteet

Vähimmäistuntipalkat

Mom. 1. 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäistuntipalkat ovat (€/t):

Palkkaryhmä

1	13,31
2	13,50
3	13,84

4	14,54
5	15,38
6	16,28

1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	13,33
2	13,52
3	13,86
4	14,56
5	15,40
6	16,30

YTV (Pääkaupunkiseutu)

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa liikennöivissä ja näiden kuntien sisällä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoittavissa linja-autoyrityksissä sovelle- taan huoltokorjaamoiden työntekijöihin tämän työehtosopimuk- sen liitteessä mainittuja palkkaehtoja.

Turku

Turun kaupungin alueella liikennöivissä linja-autoyrityksissä noudatetaan tämän työehtosopimuksen liitteessä mainittuja palkkaehtoja siltä osin, kuin huoltokorjaamotyöntekijät ovat työssä Turun kaupungin sisällä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitettavan paikallisliikenteen kaluston huolto- ja korjaustehtä- vissä.

Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työn- tekijät palkkaryhmiin seuraavasti:

Palkkaryhmä 1.

Aputyöt, yksinkertaiset vaihetyöt ja näihin verrattavat muut auto- korjaamotyöt, joiden suorituksen oppiminen vaatii lyhyehkön käytännön kokemuksen.

Palkkaryhmät 2-3.

Raskaat aputyöt sekä vaativat vaihetyöt ja näihin verrattavat muut autokorjaamotyöt, mitkä edellyttävät tiettyä kokemusta, työmenetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen taikka jotka suoritetaan vaikeissa työolosuh-

teissa. Näihin ryhmiin kuuluvat myös varsinaisten ammattityön- tekijäin apuna ammatissa kehittyäkseen työskentelevät työnteki- jät.

S o v e l t a m i s o h j e:

Työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin 2 ja 3 sen mukaan ovatko useimmat seuraavista työn vaatimustekijöistä huomattavassa tai erittäin suuressa määrin tunnusomaisia töille, joita he pää- asiassa suorittavat: työn edellyttämä kokemus, tarkkuus ja vas- tuu sekä työn raskaus ja työolosuhteiden rasittavuus.

Palkkaryhmä 4.

Ammattityöt, joiden suorittajalta vaaditaan yli 3 vuoden työsken- telyä ammatissa, jolloin oppilas, tai muu koulutusaika lasketaan ammatissaoloajaksi, siten kuin jäljempänä olevista täydentävistä määräyksistä käy ilmi.

Edellisen lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään ne työt, jotka ky- syvät tunnetusti suurempaa taitavuutta, tarkkuutta tai kokemusta kuin palkkaryhmään 3 kuuluvat työt, työn kuitenkaan olematta edellisessä kappaleessa mainittua ammattityötä, tämän silti oi- keuttamatta määräajan jälkeen palkkaryhmään 5.

Palkkaryhmä 5.

Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät työskentelyä ao. ammatin ammattimiestehtävissä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuk- sesta hyväksi lasketun ajan kanssa tekee 5 vuotta.

Palkkaryhmä 6.

Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät monipuolista erikoisam- mattiosaamista ja itsenäistä vaativien työkokonaisuuksien hallin- taa.

Liitot ovat laatineet palkkaryhmän 6 osalta yhteisen kiertokirjeen 14.4.2008.

Palkkaryhmiin 4, 5 ja 6 sijoittamista koskevat täydentävät määräykset:

A. Pääsy palkkaryhmään 4

Kaikissa jäljempänä mainituissa tapauksissa on edellytyksenä 4. palkkaryhmään siirtämiselle, että asianomainen työskentelee ammattitehtävässä ja että hän on kehittynyt siten, että hän pys- tyy tätä hoitamaan itsenäisesti.

T a p a u s 1 (ei ammattikoulutusta):

Pääsy edellyttää 3 vuoden työskentelyä kyseessä olevaan am- mattiin jatkuvasti ja monipuolisesti kehittävissä töissä. Lä- hiammatissa työskentely otetaan huomioon siltä osin kuin se ko. tapauksessa on kehittävää tarkoitettuun ammattiin oppimisessa.

T a p a u s 2 (lyhyen kurssin suorittanut):

Samoin kuin tapauksessa 1 sillä poikkeuksella, että kurssi lyhen- tää vaadittavaa kokemusaikaa siltä osin kuin se laatunsa, pituu- tensa ym. seikat huomioonottaen on ko. tapauksessa tarkoitet- tuun ammattiin kehittävää.

T a p a u s 3 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammatti- koulu):

Opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuunsuoritetusta kou- lusta lasketaan puolet ammatissaoloaikaa korvaavaksi ajaksi.

T a p a u s 4 (ammattikoulutuksena 4-vuotinen teollisuuden ammattikoulu):

Opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuunsuoritettu koulu lasketaan työssäoloajaksi.

T a p a u s 5 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikoulu

+ 2-vuotinen teollisuuden ammattikoulu):

Kouluaika otetaan huomioon ammatissaoloaikaa laskettaessa siten kuin tapauksien 3 ja 4 kohdalla on sanottu.

T a p a u s 6 (ammattikoulutuksena oppisopimus työpaikalla; 3- tai 4-vuoti- nen):

Suunnitelman mukaisesti ja hyväksytysti suoritettu oppisopimus- aika lasketaan työssäoloajaksi. 4.palkkaryhmään siirto edellyttää kypsyyskokeen hyväksyttyä suoritusta.

H u o m. Tapausten 2-6 kohdalla mainituista kouluajoista ei kuitenkaan lasketa ammatissaoloajaksi yhteensä enempää kuin 4 vuotta. Ammatissaoloajaksi ei myöskään lasketa keskeneräiseksi jää- neen koulun tai oppisopimuksen aikaa.

B. Pääsy palkkaryhmään 5

Kaikissa tapauksissa on 5. palkkaryhmään siirtämiselle edelly- tyksenä, että asianomainen työskentelee 5. palkkaryhmän mu- kaisessa vaativassa ammattityössä ja pystyy tätä hoitamaan it- senäisesti.

Eri tapauksissa edellytetään seuraavaa:

T a p a u k s i s s a 1-2 (ei ammattikoulun suoritusta tai pelkkä kurssi):

Vaativat ammattityöt edellyttävät kahden vuoden työskentelyä ao. ammattiin kuuluvassa tehtävässä 4. palkkaryhmään pääsyn jälkeen.

T a p a u k s i s s a 3-6 (ammattikoulun suoritus tai täydellinen oppisopi- muskoulutuksen suoritus):

Vaativat ammattityöt edellyttävät työskentelyä ao. ammattiin kuuluvassa tehtävässä ajan, joka yhdessä hyväksytysti suorite- tun 2- tai 3-vuotisen yleisen ammattikoulun tai oppisopimuskou- lutuksen virallisesti hyväksyttyjen kestoaikojen kanssa on 5 vuotta. Kuitenkin 4. palkkaryhmässä työskentelyä tulee olla vä- hintään 1 vuosi.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että em. esimerkit eivät peitä kaikkia ammatissa etenemisen ja ammattikoulutuksen yhdistel- miä, mutta ne antavat ohjeen myös käsiteltyjen esimerkkien ul- kopuolella oleville tapauksille.

C. Pääsy palkkaryhmään 6

Edellytyksenä 6. palkkaryhmään siirtämiselle on, että asianomai- sen työntekijän tekemiin säännönmukaisiin töihin kuuluvat moni- puolisesti 6. palkkaryhmän mukaiset vaativat erikoisammattityöt.

Nuoret työntekijät

Mom. 3. Alle 18-vuotiaat nuoret työntekijät (€/t):

1. työvuosi	8,75
2. työvuosi	9,09

1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

1. työvuosi	8,76
2. työvuosi	9,10

Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn edellyttämän työtaidon ja -kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

S o v e l t a m i s o h j e:

Alle 18-vuotiaiden osalta on ohjetuntipalkkojen sovellutus määri- telty siten, että alempaa ohjetuntipalkkaa sovelletaan tällaisiin nuoriin työntekijöihin heidän ensimmäisen työvuotensa aikana ja ylempää seuraavina vuosina. Työntekijä, joka aloittaa työsken- telynsä esimerkiksi 15-vuotiaana, pääsee jo yhden vuoden työs- kentelyn jälkeen ylempään palkkaryhmään. Henkilö, joka vasta 17-vuotiaana tulee autokorjaamoalan töihin, siirtyy 18 vuotta täy- tettyään suoraan nuorten alemmasta palkkaryhmästä 18 vuotta täyttäneiden vähimmäistuntipalkkojen piiriin. Edellä mainittua yh- den vuoden työskentelyaikaa laskettaessa otetaan huomioon työskentely auto- ja konekorjaamoalalla sekä korjauspajatyös- kentely kaikilla teollisuusaloilla.

Xxxxxxx työntekijä iän perusteella siirtyy alemmasta palkkaryh- mästä ylempään ja hänen palkkansa tämän johdosta nousee, maksetaan korotettua palkkaa seuraavan tilikauden alusta.

S o v e l t a m i s o h j e :

Asianomaisen työntekijän ja luottamusmiesten on syytä myös itse valvoa tämän momentin tarkoittamia palkkaryhmäsiirtoja.

Oppilaiden tuntipalkat

Mom. 4. Oppisopimuslain alaisten 15 vuotta täyttäneiden oppilaiden tun- tipalkat ovat (€/t):

1. oppivuosi	9,05
2. oppivuosi	9,38
3. oppivuosi	9,76
4. oppivuosi	10,17

1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

1. oppivuosi	9,06
2. oppivuosi	9,39
3. oppivuosi	9,77
4. oppivuosi	10,19

Suorituspalkkaus

Mikäli alle 18-vuotiaat työntekijät tai oppisopimusoppilaat suorit- tavat suorituspalkkatyötä, noudatetaan heidän palkkauksessaan käytössä olevia yksikköhintoja.

S o v e l t a m i s o h j e :

Oppilaita koskevat, taulukoissa mainitut palkkaluvut ovat tunti- palkkoja, joita sovelletaan sellaisenaan ilman mitään lisiä.

Oppilaspaikkoja sovelletaan konepajakoulujen oppilaisiin silloin- kin, kun heidän kanssaan ei ole laadittu oppisopimuslain edellyt- tämää oppisopimusta.

Harjoittelijoiden palkkaus

Mom. 5. Momentissa 1 mainituista palkoista voidaan poiketa harjoitteli- joina työskenteleviin opiskelijoihin nähden, joilla ei ole asian- omaisen työn edellyttämää kokemusta sekä sellaisten työnteki- jöiden suhteen, joiden työkyky ko. työssä sairauden tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.

Mikäli harjoittelijat suorittavat suorituspalkkatyötä, noudatetaan heidän palkkauksessaan käytössä olevia yksikköhintoja, mikäli toisin ei sovita.

Yleisiä määräyksiä

Maastossa suoritettavat työt

Mom. 6. Ennen maastossa suoritettavien korjaustöiden aloittamista on suojavaatetukseen liittyvistä erikoiskysymyksistä sovittava pai- kallisesti.

Suojapuvut

Mom. 7. Työnantaja hankkii ja pesettää kustannuksellaan työntekijäin suojapuvut sopiviksi katsominsa väliajoin. Työnantaja hankkii kustannuksellaan autonpesijöille, rasvareille ja alustansuojaajille tarkoituksenmukaisen suojavaatetuksen ja jalkineet sekä myös niille työntekijöille, jotka tilapäisesti joutuvat työskentelemään ul- kosalla ilmastolliset olosuhteet huomioon ottaen käytännön tar- vetta vastaavan, riittävän suojavaatetuksen.

Viikko- ja kuukausipalkat

Mom. 8. Viikko- tai kuukausipalkasta sovittaessa noudatetaan 6 §:n edel- lyttämiä vähimmäistuntipalkkoja palkan perustana.

S o v e l t a m i s o h j e :

Muutettaessa aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi korotetaan voi- massa olevaa tuntipalkkaa ensiksi 3,9 %, joka vastaa erillisesti maksettujen arkipyhäkorvausten vaikutusta ansioon. Näin saatu luku kerrotaan kuukauteen sisältyvällä keskimääräisellä työehto- sopimuksen mukaisella säännöllisen työajan tuntimäärällä 170.

Työnluokitus

Mom. 9. Liitot toteavat, että niissä tapauksissa, jolloin työnluokituksesta sovitaan korjaamokohtaisesti, käytetään metalliteollisuuden työ- ehtosopimuksen määräyksiä ja menettelytapaohjeita.

7 § Suorituspalkka

Mom. 1. Työntekijän ansiotason kohottamiseksi pyritään suorituspalkka- työn osuutta lisäämään.

Mom. 2. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, työnte- kijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla.

Liitot suosittelevat suorituspalkkatöiden perusteena käytettä- väksi merkkikohtaisia ohjeaikoja.

Mikäli ohjeajoissa todetaan keskimääräisiä epäsuhteita, tarkis- tuksen suorittaa korjaamokohtaisesti asetettu työnantajien ja työntekijöiden edustajista koottu toimikunta.

Suorituspalkkatapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkio- palkkaus.

Mom. 3. Urakkatyöhinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % työeh- tosopimuksen vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi.

Mom. 4. Suorituspalkkatyöhön vaikuttavien tekijöiden (menetelmä, väli- neet, olosuhteet) pysyessä muuttumattomina, suorituspalkka- työn hinnoitteluperusteet pidetään ennallaan. Toisaalta jos suo- rituspalkkatyöhön vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutosta, muutetaan suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteita vastaavasti. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteiden tulee pääsääntöisesti perustua 6 §:n 1 momentin vähimmäistuntipalkkoihin ja vastata työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Mom. 5. Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työntekijän työehtosopimuk- sen mukainen vähimmäispalkka taattu. Tämä todetaan tilikausit- tain.

8 § Erilliset lisät

Vuorotyö, ilta- ja yötyö

Mom. 1. Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää seuraavasti:

- iltavuoro (esim. klo 14-22) 15 %

- yövuoro (esim. klo 22-06) 20 %

Palkkaryhmän 4 taulukosta laskettuna.

Vuorotyölisä katsotaan myös sopimuksen mukaan suoritetuksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroilla muul- lakin tavalla jaettuna yhteensä vastaa yllä mainittuja määriä.

Mom. 2. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään normaalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta säännöllisestä työajasta poiketen (ilta- ja yötyö), maksetaan ko- rotusta seuraavasti:

Klo 16-23 välisenä aikana suoritetusta työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus ja klo 23-06 välisenä aikana suoritetusta työstä yövuoron lisää vastaava korvaus.

Ulkotyölisä

Mom. 3. Sellaisille huoltokorjaamotyöntekijöille, jotka tilapäisesti joutuvat työskentelemään ulkona tai siihen verrattavissa olosuhteissa

30.9. - 1.5. välisenä aikana, maksetaan tehdyiltä työtunneilta lisä, jonka suuruus on 53 senttiä tunnilta.

Palvelusvuosilisä

Mom. 4. Joulukuun 1 päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Lisänä suoritettava euro- määrä lasketaan kaavasta:

10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA

15 mutta ei 20 vuotta 3.5 x Lkk x KTA

20 mutta ei 25 vuotta 5 x Lkk x KTA

25 vuotta tai enemmän 6.5 x Lkk x KTA

Jossa: Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oi- keuttavien kuukausien lukumäärä.

KTA on työehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitettu keskituntiansio, III neljännes.

Perusteen toteaminen

1. Kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosit- tain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan

tarkastusajanjaksoon asti. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta lasket- taessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.

Lisätään ao. kohtaan 1.2.2020 lukien seuraava kappale:

Työsuhteen kestoa laskettaessa otetaan huomioon koko voi- massaolevan työsuhteen kestoaika riippumatta siitä, missä teh- tävissä työntekijä on toiminut tai mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan on noudatettu. Muissa yrityksissä työskentely- ajasta otetaan työtodistusten mukaan huomioon se aika, jona työntekijä on toiminut tämän työehtosopimuksen soveltamis- alalla.

Työsuhteen päättyminen

2. Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päät- tyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lop- putilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosili- sänä suoritettiin.

Käsittely palkkahallinnossa

3. Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huo- mioon työehtosopimuksen 9 §:n mukaista eikä lomapalkkasopi- muksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.

9 § Keskituntiansio

Mom. 1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamiseen siten kuin tässä työehtosopimuk- sessa erikseen määrätään.

Mom. 2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisiä jaetaan saman vuosineljänneksen teh- tyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Laskenta

Milloin työntekijä 4 momentin nojalla käytettävän vuosineljännek- sen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskitun- tiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa. Pitkäaikaisesta, eri vuosineljännesten osalle jakautuneesta urakasta saatu koko- naisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa suoritet- tujen työtuntien osoittamassa suhteessa ko. vuosineljänneksien kesken, mikäli urakkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.

Mom. 3. Milloin keskituntiansio on vähimmäistuntipalkkaa pienempi tai sitä ei 2. momentin mukaan lasketa, maksetaan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus kuitenkin vähimmäispalkan mu- kaan.

Tämän pykälän 1 momentti ei koske kuukausipalkalla olevia työntekijöitä.

S o v e l t a m i s o h j e :

Keskituntiansiota säännöllisenä työaikana käytettäessä makse- taan sen lisäksi erilliset lisät työehtosopimuksen sitä edellyttä- essä.

Keskituntiansion käyttöajanjakso

Mom. 4. Edellisen momentin mukaan laskettua eri vuosineljänneksien keskituntiansiota käytetään seuraavasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuo- sineljänneksen keskituntiansiota

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden 1 vuosineljännek- sen keskituntiansiota

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijak- soista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

III TYÖNTUTKIMUKSET

10 § Perusteita

Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen tuotan- toa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 4. kohdassa tarkoitettuja periaat- teita.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoitteista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelle- taan työntekijöiden palkkaukseen.

Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus, annetaan ennen tutkimisen aloittamista hänelle il- moitus tästä ja sen tarkoituksesta.

Niillä työpaikoilla, joilla töiden hinnoittelu perustuu tarkkoihin työntutkimuksiin, joiden tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti todenneet ja hyväksyneet, sovitaan paikallisesti erillisten suuren- tavien välikertoimien käytöstä tutkituissa töissä.

Työarvo

Mom. 2. Silloin, kun työnmittauksen tuloksia käytetään suorituspalkkauk- sen hinnoittelun perusteena, on yksikköhinnan perustavaksi tu- levan työn aika-arvon eli työarvon vastattava työpaikan todellisia työolosuhteita.

Tarkistustutkimus

Mom. 3. Osastoilla, joissa työt hinnoitellaan yleensä työntutkimuksen pohjalta, on työntekijöillä oikeus ehdottaa, että tietystä työstä suoritetaan työntutkimus siinä laajuudessa kuin se on tarpeen ko. työn hinnoittelun saattamiseksi työnmittaukseen ohjautu- vaksi. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen rat- kaisuun, on tarvittava tutkimus suoritettava mahdollisimman no- peasti.

Jos on syntynyt erimielisyyttä työntutkimuksen perusteella mää- ritetystä yksikköhinnasta ja tämän vuoksi työstä suoritetaan tar- kistustutkimus, on luottamusmiehelle annettava mahdollisuus työpaikalla tutustua tarkistustutkimuksen yksityiskohtaiseen suo- ritustapaan ja tulokseen.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

11 § Säännöllinen työaika

Työviikko

Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina.

Työvuorokausi

Työvuorokausi alkaa klo 7.00, ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkolepokorvauksen las- kemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan.

Keskimääräinen työaika

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa.

Päivätyössä, kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuoro- työssä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Vuorokautisen työajan tilapäinen pidentäminen

Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti piden- tää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Täl- löin on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Virvokkeiden nauttiminen

Työntekijällä on oikeus nauttia virvokkeita työn ääressä työn kan- nalta sopivana ajankohtana kerran aamupäivällä ja kerran ilta- päivällä.

T y ö a j a n s i j o i t u s Työtuntijärjestelmä

Mom. 2. Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tarpeelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen ra- joissa.

Milloin se työn laatuun nähden on mahdollista, on työpaikalla laa- dittava työtuntijärjestelmä, josta edellä mainitut seikat käyvät ilmi.

Työaika sijoitetaan työpäiville ensisijaisesti työn teettämisen kan- nalta tarkoituksenmukaisimpaan ajankohtaan.

Työajan sijoittelussa liitot pitävät suotavana, että päivätyössä työaika määritetään klo 7.00-18.00 välille.

Tilapäiset muutokset

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan en- nen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille, mi-

käli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kui- tenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltä- vänä päivänä, ellei ole kysymys hätätyöstä tai siihen verratta- vasta.

Kaksivuorotyön lepoaika

Kaksivuorotyössä pidetään puolen tunnin pituinen lepoaika, ellei ole sovittu siitä, että työntekijällä on tilaisuus aterioida työn ai- kana.

Ruokailu kolmivuorotyössä

Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa työnjohdon määräämänä aikana ja sen osoittamassa paikassa.

Tarkkailu

Mom. 3. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttä- mällä kontrollikelloa tai muita vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

Lepoajan lyhentäminen

Mom. 4. Työneuvoston luvalla tai paikallisesti sopien voidaan myös päi- vätyössä noudattaa tuntia lyhyempää lepoaikaa, ei kuitenkaan lyhyempää kuin puoli tuntia. Tänä aikana työntekijä saa esteet- tömästi poistua työpaikalta.

Vapaapäivät

Mom. 5. Työaikajärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työn- tekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaa- päivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työaikajärjestelmästä.

Arkipyhäviikot

Mom. 6. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia, lukuun ottamatta pääsi- äislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.

Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantait sekä pääsiäisen ja joulun jälkei- set lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.

Vuorojen vaihtuminen ja muuttaminen

Mom. 7. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

Työaikalain noudattaminen

Mom. 8. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työai- kalain määräyksiä.

12 § Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännölli- nen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa tai 40 tuntia vii- kossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 ar- kipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen työaikaansa enin- tään lyhentävät sopijaliittojen työehtosopimuksessa mainitut ar- kipyhät.

Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippu- matta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon perusteella suhteessa hänen tekemäänsä säännölliseen työai- kaan.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytän- töön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työ- ajan kertymän mukaan seuraavasti:

Kalenterivuoden työtuntimäärä

lyhennys

vähintään	136	h	8	h	eli	1	päivä
	271	h	16	h	eli	2	päivää
	407	h	24	h	eli	3	päivää
	543	h	32	h	eli	4	päivää
	678	h	40	h	eli	5	päivää
	814	h	48	h	eli	6	päivää
	950	h	56	h	eli	7	päivää

1085	h	64	h	eli	8	päivää
1221	h	72	h	eli	9	päivää
1357	h	80	h	eli	10	päivää
1492	h	88	h	eli	11	päivää
1696	h	100	h	eli	12,5	päivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työnte- kijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyk- sen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanval- tuuston ja hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai -toimikunnan kokouksiin sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijai- sena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.

3. Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymä- vuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaa- päivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamis- tavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.

Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

Yksi viiden päivän jakso

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 7 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työnteki- jälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen va- paa.

Kaksi viiden päivän jaksoa

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 12,5 lyhennysvapaapäi- vää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjak- soista vapaata.

Yllämainittu 5 lyhennyspäivän jakso sisältää 7 kalenteripäivää.

Pöytäkirjamerkintä:

Täysi 12,5 vapaapäivän lyhennys toteutetaan vapaata annetta- essa vuorovuosina siten, että parillisina vuosina annetaan 12 va- paapäivää ja parittomina 13 vapaapäivää.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartut- tavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este va- paan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitet- taessa. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtä- mittaisesti vähintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaajakson osalta kalenteri- vuodessa.

Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työ- ajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmene- vän sairasloman jälkeen ja työntekijän sairasloma jatkuu, siirre- tään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhenne- tään lyhennyksen tuntimäärällä.

4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähin- tään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen kertymätaulukon mu- kaisten vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen kes- kituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien ve- roisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt teke- mästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

13 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ Ylityö

Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin ja maksetaan siitä työpalkka ja ylityökorvaus siten kuin tässä pykä- lässä on määrätty. Ylityökorotusten suhteen noudatetaan alem- pana mainittuja laskentasääntöjä, ellei paikallisesti ole sovittu muusta tämän pykälän ehdot täyttävästä laskentatavasta. Ylityö- korotusta kutsutaan seuraavassa ylityölisäksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei kuitenkaan tar- vitse noudattaa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää neljän kuukauden tarkastelujaksoa.

Vuorokautinen ylityö

Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentissa mainitun säännöllisen vuorokautisen työ- ajan eli 8 tunnin tai enintään 9 tuntiin tilapäisesti pidennetyn työ- ajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

Mikäli työaika on työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin nojalla järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katso- taan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokau- tena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokau- den säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtun- timäärän.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Viikottainen ylityö

Mom. 3. Viikottaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ottamatta huomioon saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä ylittää työ- ehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän sään- nöllisen viikottaisen eli 40 tunnin työajan.

Mikäli viikottainen säännöllinen työaika työehtosopimuksen 11

§:n 1 momentin nojalla on järjestetty siten, että se on keskimää- rin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikottaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asi-

anomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtun- timäärän, keskeytymättömän vuorotyön osalta kuitenkin vain edellyttäen, ettei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

Viikottaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Mom. 4. Keskituntiansion laskemisesta ovat määräykset tämän työehto- sopimuksen 9 §:ssä.

Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan

Mom. 5. Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan mää- räyksestä suoritetun matkan tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdol- lisuutta tehdä työtä niin monta tuntia että se vastaisi hänen sään- nöllistä viikottaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjes- telmän mukaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaapäivänä teh- dyistä työtunneista ylityölisää siten kuin viikottaisesta ylityöstä on sovittu.

S o v e l t a m i s o h j e :

Edellä olevassa momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhennettyä työviikkoa.

Työ eräinä vapaapäivinä

Mom. 6. Muusta kuin säännöllisesti tehdystä lauantaityöstä korvaus suo- ritetaan samoin perustein kuin viikottaisesta ylityöstä.

Mom. 7. Pääsiäisviikolla, pääsiäispäivää seuraavana viikkona, helators- tai-, juhannus-, itsenäisyyspäivä-, vapunpäivä-, joulu-, uuden- vuodenpäivä- ja loppiaispäiväviikkona, jona työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisen työajan, maksetaan va- paapäivänä tehdystä työstä siten kuin viikottaisesta ylityöstä.

Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edellisen kappaleen perusteella tule korvatuksi 100 %:n viik- koylityölisällä, suoritetaan tämä lisä sanotusta työstä 100 %:n suuruisena.

Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 18 §:n 4 mo- mentin mukaisin edellytyksin.

Tämä momentti ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä.

Vuorotyölisän ylityökorotus

Mom. 8. Vuorotyölisän ylityökorotus sisältyy tämän työehtosopimuksen 9

§:n 2 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella lasketta- vaan ylityölisään. Vuorotyöntekijälle suoritetaan näin ollen yli- työajalta vuorotyölisä yksinkertaisena.

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.

Sunnuntaityö

Mom. 9. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä suoritetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mu- kaan maksettavana sunnuntaityökorotuksena kultakin työtun- nilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Viikkolepo ja viikkolepokorvaus

Mom. 10. Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina, on, mikäli mahdollista, järjestettävä lain määräämä viikkolepo ensisijaisesti saman viikon lauantaina.

Työntekijälle, joka tilapäisesti tarvitaan viikkolevon aikana työhön liikkeessä, laitoksessa tai yrityksessä suoritettavan työn säännöl- lisen kulun ylläpitämiseksi, korvataan menetetty viikkolepo ly- hentämällä säännöllistä työaikaa viimeistään seuraavan kalente- rikuukauden aikana viikkolevon aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla. Työntekijän suostumuksella voidaan viikkolepokorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan työpalkan sekä mah- dollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100

% keskituntiansiosta. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuoron aikana, jona viikkolepo olisi viimeistään ollut annettava.

Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkolepopäivänä tehtä- vää työtä, korvataanko menetetty viikkolepo antamalla vastaava vapaa vai maksamalla siitä rahakorvaus.

14 § Hälytysluontoinen työ- ja varallaolo

Mom. 1. Xxxxxxx työntekijä kutsutaan hänen poistuttuaan jo työpaikalta hä- lytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle vähintään 1 tunnin työpalkka sekä ylityökor- vaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21.00, 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ja

b) jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, 4 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on sa- malla ylityötä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa ta- pauksissa heti 100 %. Xxxxxxx työntekijälle hänen klo 16.00 men- nessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hä- nen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, maksetaan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ilman ylityölisää.

Mom. 2. Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä va- rallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hä- nelle tällaiselta varallaoloajalta puoli keskituntiansion mukaista palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Tämän momentin tarkoittamassa mielessä varalla olleen työntekijän työhön kutsu- miseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

V ERINÄISET KORVAUKSET

15 § Työskentely korjaamoalueen ulkopuolella Mom. 1.

Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä Matkustamisvelvollisuus

Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmu- kaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enempää kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittö- mästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpai- kalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työ- paikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

S o v e l t a m i s o h j e :

Matkaan katsotaan kuuluvan matkan kestäessä mahdollisesti ai- heutuva välttämätön odotus, joka johtuu julkisten liikennevälinei- den kulkuvuoroista.

Komennuspaikkakunta

Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikka- kuntaa kuin vakinaisen työpaikan sijaintipaikkakuntaa tai työnte- kijän kotipaikkakuntaa.

Milloin yrityksen toiminnan luonteesta johtuen työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään eri työpaikoilla, tulee työnantajan työhönoton yhteydessä selvittää työntekijälle, mikä on hänen va- kinainen työpaikkansa tätä pykälää sovellettaessa. Tähän mää- rittelyyn vaikuttavien olosuhteiden olennaisen muuttumisen joh- dosta tulee työnantajan antaa työntekijälle vastaava selvitys.

Lyhyt työkomennus

Lyhyt työkomennus on kyseessä silloin, kun matka edellyttää yö- pymistä sekä oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kes- tävän enintään 14 kalenterivuorokautta.

Pitkä työkomennus

Pitkä työkomennus on kyseessä silloin, kun matkan ja oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän yli 14 kalenterivuo- rokautta.

Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista

Lyhyestä työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.

Pitkästä työkomennuksesta ilmoitetaan mikäli mahdollista, viik- koa ennen matkan alkamista, kuitenkin viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.

Edellä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen selvitetään työnteki- jälle matkaan liittyvät erityiskysymykset, esimerkiksi asunnon va- raaminen työnantajan toimesta tai asunnon saantimahdollisuu- det komennuspaikkakunnalla.

Edellä mainituista määräajoista voidaan kuitenkin poiketa sellai- sen työntekijän osalta, jonka kanssa tehty työsopimus tai hänen normaalit työtehtävänsä muuten edellyttävät jatkuvaa matkusta- mista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai milloin on kysymyk- sessä kiireellinen työkomennus.

S o v e l t a m i s o h j e :

Työkomennus on kiireellinen, kun kyseessä on hätätyö tai mat- kan aiheuttaa muu ennalta odottamaton syy, esimerkiksi toisen työntekijän sairastuminen, ja tuotannon tekniset syyt edellyttävät välitöntä lähtöä komennuspaikkakunnalle.

Oman auton käyttö

Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen mat- kaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla kor- vaus matkakustannusten korvaamista koskevassa kulloinkin voi- massa olevassa valtion virkaehtosopimuksessa olevien määrien mukaisesti.

Mom. 2. Työ suoritetaan komennuspaikkakunnalla, jolta työntekijä ei voi saapua yöksi kotiinsa.

Työntekijälle suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja kor- vausta työvuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä korvausta komennuspaikkakunnalla syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista seuraavasti:

a) Matkakustannukset

Kaikki komennuspaikkakunnalle tai sieltä takaisin tai toiselle ko- mennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkustamisesta aiheutu- vat tarpeelliset matkakustannukset korvaa työnantaja. Tarpeelli- siksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.

b) Matka-ajan korvaus

Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimää- rästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työ- ajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit.

Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastavalta määrältä matka- tunteja suoritetaan keskituntiansion mukainen korvaus.

Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan enintään 8 tun- nin matka-ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta, suoritetaan korvaus, jonka suuruus on 85 % keskituntiansiosta.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat neuvotteluissa olleet yhtä mieltä siitä, että mat- kustamisen jälkeen tulisi välttää tilannetta, jossa työntekijän kor- vattavien matkatuntien ja työtuntien yhteismäärä saman työvuo- rokauden aikana ylittää 12 tuntia, ellei työn kiireellisyys sitä vält- tämättä vaadi.

Makuupaikka

Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 21.00-07.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta suoriteta.

c) Päiväraha- ja yöpymiskustannukset

Päivärahaa maksetaan kultakin matkan alkamisesta lasketta- valta vuorokaudelta, jonka työntekijä on ollut matkalla tai komen- nuspaikkakunnalla.

Päiväraha on suuruudeltaan sama kuin valtion virkaehtosopi- muksen mukainen kulloinkin voimassa oleva kotimaan päivä- raha.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä tarkoitetun päivärahan määrä on työehtosopimuksen voi- maan tullessa 41,00 euroa.

Milloin työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka, maksetaan työntekijälle 1/3 päivärahasta.

Vajaavuorokausi

Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokau- desta, joka käsittää vähintään kolme ja enintään kuusi tuntia, maksetaan työehtosopimuksen voimaan tullessa 19,00 euroa.

Majoittumiskustannukset

Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko majoittumiskustannusten korvaus tai yömatkaraha seuraa- vasti:

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työn- antaja korvaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumis- kustannukset työnantajan hyväksymän selvityksen mukaisesti tämän kohdan 2 kappaleessa tarkoitetun päivärahan enintään puolitoistakertaiseen määrään saakka.

Yömatkaraha

Yömatkaraha 12,00 euroa suoritetaan sellaiselta päivärahaan oi- keuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjes- tetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskor- vausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kui- tenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.

S o v e l t a m i s o h j e :

Kun työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka tai asunto, ei mer- kitystä ole sillä seikalla, ovatko nämä työnantajan tai jonkun muun, esim. tilaajan järjestämiä.

d) Asunnon hankkiminen

Työnantaja selvittää ennen työkomennukselle lähtöä asunnon saantimahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähistöllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon.

Asunnon taso

Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkoh- teessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoituskaluston olla vähintään sel- laista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m3 ja että samaan huoneeseen majoitetaan enin- tään kaksi henkilöä. Tämän lisäksi majoitustilojen yhteyteen va- rataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.

Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovau- nussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää kohti.

S o v e l t a m i s o h j e :

Mm. ns. liikkuvien työryhmien, jotka työnsä laadun vuoksi asuvat tilapäismajoituksessa liikkuen työn edistymisen mukaan pai- kasta toiseen, kyseessä ollen voidaan edellä olevista, asunnon tasoa koskevista säännöksistä joutua olosuhteiden vuoksi poik- keamaan. Tällöin tulevat kyseeseen erilaiset, olosuhteisiin sovel- tuvat asumismuodot.

e) Erikoismääräyksiä Henkilökohtaisten asioiden hoito

Pitkän työkomennuksen ollessa kyseessä sovitaan työnantajan ja työntekijäin kesken niistä perusteista, joiden nojalla työnteki- jälle voidaan kussakin tapauksessa erikseen myöntää työstä va- paata välttämättömien henkilökohtaisten asioiden hoitoa varten hänen kotipaikkakunnallaan edellyttäen, että vapaan myöntämi- nen on mahdollista työn säännöllisen kulun häiriintymättä.

Matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla

Xxxxxxx komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyy- dessä saatavissa asuntoa ja työntekijä tämän vuoksi joutuu asu- maan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, maksetaan työnte-

kijälle korvaus matkakustannuksista. Korvauksen suuruus mää- räytyy ensisijaisesti yleisten kulkuvälineiden kyseiseltä matkalta perimän maksun mukaisesti. Milloin sopivien yleisten kulkuyh- teyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelle- taan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.

Korvaus ruoasta

Xxxx- ja juhlapäivinä on työntekijä ollessaan työssä komennus- paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan ilmainen ruoka ja asunto, oikeutettu saamaan, mikäli hän niin haluaa, vastaavan korvauksen ruoasta rahana.

Sairaalapäiväraha

Jos työntekijä komennuspaikkakunnallaan määrätään sairaala- hoitoon, maksaa työnantaja hänelle päivärahan asemasta sai- raalapäivärahana 2,52 euroa vuorokaudelta siihen saakka, kun- nes työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa tämän työkyvyttömyyden johdosta lakkaa. Edellä olevaa oikeutta työn- tekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hän on oikeutettu saamaan sai- raalan perimän hoitopäivämaksun korvatuksi työnantajan kus- tantaman vakuutuksen nojalla.

Aiheeton poissaolo ja päiväraha

Tapauksissa, joissa työntekijä komennuspaikkakunnalla on poissa työstä ilman hyväksyttävää syytä, menetellään päivära- han suhteen seuraavasti:

1. Vapaapäiviltä maksettava päiväraha

Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltä- vältä vapaapäivältä suoriteta.

2. Päiväraha työpäivältä

Päivärahan määrää poissaolopäiviltä vähennetään suhteessa siihen aikaan, jonka työntekijä on ollut työtä tekemättä.

S o v e l t a m i s o h j e :

Hyväksyttävällä syyllä tarkoitetaan tässä sopimuskohdassa sa- maa kuin 16 §:n 2 momentissa.

Kotimatkat pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna

Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komennuspaikkakunnalla yhtäjaksoisesti tehnyt työtä vähintään 3 viikkoa, on hän, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat

syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkusta- maan kotiinsa. Tällöin työnantaja korvaa hänelle a)-kohdan mu- kaisesti matkakustannukset kotipaikkakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkan ajalta b)-kohdan mukaisen matka-ajan korvauksen sekä edelleen c)-kohdan 1 tai 2 kappaleen mukaisen päivärahan ja 6 kappaleen mukaisin edellytyksin yömatkarahan.

Sama koskee muitakin työntekijöitä, jotka työnantaja mainituiksi juhlapyhiksi lähettää kotiin, sekä vuosiloman johdosta tapahtu- vaa kotimatkaa.

S o v e l t a m i s o h j e :

Tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen matkojen osalta kestää työnantajan korvausvelvollisuus työntekijän tosiasialliseen kotiin saakka.

Työntekijän tulee pyynnöstä antaa työnantajalle selvitys kotinsa sijaintipaikasta.

f) Rajoitus

Milloin työtä komennuspaikkakunnalla suorittaa paikkakuntalai- nen tai muu työntekijä, joka siellä on otettu työhön, ei hän ole oikeutettu tässä momentissa määrättyihin etuihin.

Mom. 3. Työ suoritetaan korjaamoalueen ulkopuolella paikassa, josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa.

Ylimääräiset matkakustannukset

Työntekijälle korvataan ylimääräiset matkakustannukset. Mat- kaan käytetyn ajan korvaamisesta sopivat asianomaiset keske- nään.

Ateriakorvaus

Jos tässä momentissa tarkoitettu työ suoritetaan sellaisessa pai- kassa, että työntekijä tästä syystä tavallisuudesta poikkeavasti on estynyt ruokailutauon aikana käymästä ruokailemassa koto- naan tai korjaamolla suoritetaan hänelle, ellei työpaikalla anneta ilmaista ruokaa, ateriakorvauksena 1/4 siitä päivärahan mää- rästä, jota 2 momentin c)-kohdan 2. kappaleessa tarkoitetaan.

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän tässä momentissa mainittu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla joutuen tämän vuoksi järjestämään myös päivällisensä vastaa- valla poikkeuksellisella tavalla, korvataan syntyvät kustannukset

toisella ateriakorvauksella. Mainittuun 12 tuntiin lasketaan mu- kaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

S o v e l t a m i s o h j e :

Tätä kappaletta ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikkumaan saman yrityksen eri työpaikoilla silloin, kun nämä työ- paikat ovat samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan ja ruokailumahdollisuudet ja -olosuhteet ovat näillä työpaikoilla vas- taavia.

Myöskin sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä tässä momen- tissa mainitun työn takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla ja jossa hän tämän vuoksi joutuu järjestämään päivällisensäkin vastaavalla poikkeuksellisella tavalla, korvataan syntyneet kus- tannukset ateriakorvauksella.

Jos matka ei edellytä tosiasiallista yöpymistä, mutta työntekijä on kuitenkin matkalla tai komennuspaikkakunnalla klo 21.00 ja klo

6.00 välillä vähintään 6 tuntia, on hän oikeutettu 2 momentin c)-kohdan mukaan määräytyvään päivärahaan, mutta ei sen si- jaan yömatkarahaan. Sanottua ei kuitenkaan sovelleta vuorotyö- hön.

Mom. 4. Työ ulkomailla

Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, palkanmak- sutavasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on työnantajan ja työntekijän ennen matkan alkamista sovittava liit- tojen yhteisesti hyväksymien periaatteiden mukaisesti, ellei asi- asta ole aiemmin sovittu.

Liitot suosittelevat, että ulkomaan komennuksen työehdoista so- vitaan työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hä- nen suostumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jonka normaaleihin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työkomennus ole tuotannon teknisten syiden vuoksi kiireel- linen.

Päivärahat

Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Matkustussääntö

Työpaikkaa varten voidaan sopia vahvistettavaksi matkustus- sääntö, jossa työntekijän ulkomaan komennuksen matkakustan- nusten korvaamisesta määrätään toisinkin. Edellytyksenä on, että matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena sa- mantasoiset kuin tämän momentin mukaiset edut.

Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, voi- daan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomi- oon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

Muuten sovelletaan ulkomailla tehtävän matkatyön osalta tämän työehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa kyseisen maan lainsäädännön kanssa.

16 § Arkipyhäkorvaus

Mom. 1. Uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäi- vältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannuspäivältä, jouluaa- tolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntian- sion mukaan.

Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina, siltä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

Vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä sekä milloin työnte- kijä ei sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyytensä vuoksi ole oikeutettu lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.

Korvattavat arkipyhät

Mom. 2. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta en- nen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtunti- järjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan lu- vasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta, lomau- tuksesta tai muusta hyväksyttävästä syystä.

S o v e l t a m i s o h j e :

Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös myöhästymistä, mi- käli sen on aiheuttanut liikennevälineitä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poikkeava häi- riö.

Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on näin ollen ratkaistava tapauksittain huomi- oon ottaen kuitenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivytys sinänsä ai- heuta arkipyhäkorvauksen menetystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli edellä tässä momentissa olevat työtuntijärjestelmän mu- kaisen työajan noudattamista koskevista edellytyssäännöt ai- heuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäi- siltä arkipyhiltä, koskee menetys vain yhtä mainituista arkipy- histä.

Arkipyhäkorvauksien edellytykset

Mom. 3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työn- tekijälle myös vuosiloman, enintään 3 kuukautta arkipyhää en- nen kestäneen sairauden 17 §:n 7 momentissa tarkoitetun lap- sen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ja lakisääteisen vanhempainloman sekä taloudellisesta tai tuotannollisista syistä tapahtuneen enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lo- mautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä sekä myös silloin, kun ar- kipyhä sattuu työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä vai ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipy- hänä on johtunut muusta kuin 2. momentissa mainitusta syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Milloin työntekijä ei edellä tässä momentissa mainituista tilan- teista johtuen ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukai- sesti.

Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjottua mahdollisuutta pa- lata takaisin työhön lomautuksen päätyttyä.

Mom. 4. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla ole- valle työntekijälle.

17 § Muita korvauksia ja etuja

Kunnallisvaltuusto tai -hallitus Mom. 1. Työnantaja maksaa

a) Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalle työnteki- jälle sekä

Valtiolliset ym. vaalit

b) Valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä toimivalle työnteki- jälle.

Valtuuston tai hallituksen kokouksesta (a-kohta) tai tällaisen lau- takunnan tai toimikunnan kokouksesta (b-kohta) aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kor- vauksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyk- sen korvauksesta.

Merkkipäivät

Mom. 2. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa samassa työ- suhteessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäi- vänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.

Kutsunta

Mom. 3. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsun- tapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan mää- rän.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kut- suntatoimitus pidetään.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistu- valle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyt- tävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

Reservin harjoitukset

Mom. 4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palk- kaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispal- kan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön 2/3 niistä.

S o v e l t a m i s o h j e :

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojalain no- jalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

Hautaus- ja hääpäivä

Mom. 5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään.

S o v e l t a m i s o h j e :

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, vel- jiään ja sisariaan sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia.

Mom. 6. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan työehto- sopimuksen 9 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.

Lapsen sairaus

Mom. 7. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lap- sen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lap- sen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä talou- dessa lapsen ja lapsen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopi- muksen sairausajanpalkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämät- tömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksa- misen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansio- työssä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sai- rausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus äidille, isälle tai muulle lapsen huoltajalle, mikäli toisella huoltajista ei sairaalas- saolon taikka toisella paikkakunnalla tapahtuvan työskentelyn, opiskelun tai koulutukseen osallistumisen aiheuttaman tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua äkillisesti sairastu- neen lapsen hoitoon, eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tä- män momentin mukaisesti. Työntekijän tulee toimittaa työnanta- jalle selvitys toisen huoltajan tilapäisestä esteestä osallistua hoi- toon.

Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyö- hön.

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toi- selle huoltajista.

S o v e l t a m i s o h j e :

Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päi- vää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissa- olona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Palkalliset poissaolot lapsen sairastumisen joh- dosta rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Mom. 8. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytän- töönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutuk- seen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Ajokortti ja pätevyystodistukset

Mom.9 Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokor- tin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaati- miensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskus- tannukset sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukai- sen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä am- mattipätevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvol- linen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintö- jen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tä- män jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut kort- tien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, to- distusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

VI TYÖTURVALLISUUS

18 § Työturvallisuus

Yleiset velvollisuudet

Mom. 1. Työnantajan on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä on tarpeen työntekijän suojele- miseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.

Työntekijän on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen lain tai työehtoso- pimuksen nojalla on määrätty ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveydenhaitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tarpeellista varovaisuutta.

Kun työntekijä kokemuksensa perusteella havaitsee, että hänelle osoitetun työn suorittamiseen tai jatkamiseen sisältyy ilmeinen vaara terveydelle tai turvallisuudelle, hänen on välittömästi ilmoi- tettava tästä työnantajalle sekä työsuojeluasiamiehelle tai luotta- musmiehelle. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai, milloin tämä ei ole välittömästi mahdol- lista, erityisiin suojatoimenpiteisiin.

S o v e l t a m i s o h j e :

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka määräytyy yksinomaan lain määräysten mukaisesti.

Mom. 2. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten ei ole asennettu viranomaisen tai työsuojelupäällikön yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.

Suojavaatetus

Mom. 3. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautiti- lastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai -varusteiden käytöllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita tässä työssä olennaisesti parantava vaikutus tahi siten voidaan työntekijä työssä, jossa hän työn laadun vuoksi joutuu olemaan alttiina eri- tyiselle kosteudelle, märkyydelle, vedolle, kuumuudelle tai kyl- myydelle, voimakkaalle valolle taikka muulle vaaralliselle sätei- lylle, tehokkaasti suojata näistä aiheutuvista haitoista, hankkii työnantaja tällaisen suojavaatetuksen tai -varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 tai 20 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.

S o v e l t a m i s o h j e :

1. Yhteistyöelin edellä tarkoitetussa suhteessa on yrityksen työsuo- jelutoimikunta. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilöstölle tu- lee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittaviksi ehdo- tetuista suojavaatteista tai -varusteista.

2. Sovellettaessa työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin määräyk- siä on pääsääntönä pidettävä sitä, että suojavaatteen tai varus- teen hankkimisvelvollisuus arvostellaan työturvallisuuslain (738/2002) 15 §:n mukaisesti. Hankintaratkaisun tekee työnan- taja todettuaan lain mainitsemien edellytysten olevan olemassa. Jos työnantaja katsoo, ettei työturvallisuuslain 15 §:n määräyksiä ole tapaukseen sovellettava, mutta jos työtapaturma tai ammat- titautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti työsuojelutoimikunnassa todetaan, että muissakin kuin työturval- lisuuslain 15 §:n mainitsemissa tapauksissa voidaan mainitunlai- sia varusteita hankkimalla työturvallisuus- tai terveysolosuhteita tietyssä työssä olennaisesti parantaa tai työntekijä suojata tehok- kaasti sopimuskohdassa mainittujen työn laatuun liittyvien eri- tyistekijöiden aiheuttamilta haitoilta, hankkii työnantaja työpai- kalle työntekijän käyttöön työehtosopimusmääräyksessä tarkoi- tetun suojavaatteen tai -varusteen.

Yhteisellä toteamuksella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että työsuojelutoimikunnassa edustettuna olevat eri ryhmät ovat han- kintaehdotuksesta samaa mieltä.

Tavanomaisella suojavaatetuksella tarkoitetaan vaatetusta, jota työntekijä käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään li- kaantumasta työssään. Sanotunlainen suojavaatetus ei lainkaan kuulu tämän sopimuskohdan soveltamispiiriin.

Suojajalkineet

Mom. 4. Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa tai yli vuoden määräaikaisessa työsuhteessa olevalle huoltokorjaamon asen- nustyöntekijän käyttöön kustannuksellaan tarkoituksenmukaiset suojajalkineet yleisenä hankinta-ajankohtana työsuhteen jatkut- tua neljä kuukautta.

Suojajalkineet hankitaan kertahankintana yleisenä hankinta- ajankohtana, joka on kaksi kertaa vuodessa, noin puolen vuoden välein.

Asennustyöntekijä on oikeutettu saamaan käyttöönsä uudet jal- kineet vuoden kuluttua aiemmasta hankinnasta.

Irtisanotulle tai irtisanoutuneelle työntekijälle ei hankita jalkineita.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin 2 kk on kulunut jal- kineiden hankkimisesta, on työntekijä oikeutettu ja velvollinen lu- nastamaan jalkineet jäännösarvosta, joka on 50 % hankintahin- nasta. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

Työntekijä on velvollinen käyttämään hankittuja suojajalkineita työssään.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus lausua mielipiteensä hankitta- vien suojajalkineiden hankinta-ajankohdasta ja mallista.

S o v e l t a m i s o h j e :

Työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrääminen

Työsuojeluvaltuutetulle myönnettävän vapaa-ajan määrää vah- vistettaessa todetaan työsuojeluvaltuutetun edustamien työnte- kijäin lukumäärä välittömästi ennen työsuojeluvaltuutetun vaa- leja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jäl- keen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkastukseen saakka.

Mom. 5. Jos työntekijä joutuu työssään työturvallisuussyistä käyttämään sekä silmälaseja että suojalaseja, työnantaja on velvollinen hankkimaan kolmen vuoden välein työntekijän näkökyvyn mu- kaan hiotut suojalasit.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut työntekijän hiottujen suojala- sien hankkimisesta, työntekijä on velvollinen lunastamaan suo- jalasit niiden hankintahinnalla. Jos työsuhde päättyy työnteki- jästä johtuvasta syystä tämän jälkeen, kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut suojalasien hankinnasta, työntekijä on vel- vollinen lunastamaan suojalasit 50 %:lla niiden hankintahin- nasta. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

Mom. 6. Mikäli tuotannolle tärkeitä kemikaalioita otetaan käyttöön, on työnantajan selvitettävä, missä määrin ne ovat terveydelle vaa- rallisia ja huolehdittava tarpeellisista suojatoimenpiteistä.

Mom. 7. Liitot ovat yksimielisiä siitä, että korjaamoiden työsuojelutoimi- kuntien on Työsuojelun Keskustoimikunnan ja Työterveyslaitok- sen julkaisemat työpaikkojen ergonomian tarkastusohjeet huo- mioon ottaen kohdistettava keskeinen huomio työhygienian tut- kimuksiin ja tarkkailun tehostamiseen. Erityisesti työsuojelutoimi- kuntien tulee työssään kohdistaa huomio häkä- ja muiden kaa- sujen, savun, pölyn, sisälämpötilan sekä kemiallisten aineiden aiheuttamien haittojen ennalta ehkäisyyn.

Ulkoasennustyöt

Liitot toteavat, että työntekijää ei tarpeettomasti tule määrätä ul- koasennustöihin kohtuuttoman pakkasen vallitessa ellei työs- kentelyä varten ole järjestää työolosuhteita helpottavia varus- teita.

Häkämyrkytys

Mom. 8. Häkämyrkytystapausten välttämiseksi työnantaja velvoitetaan kustantamaan niille työläisille, joilla työnantajan tai työntekijän puolesta katsotaan häkämyrkytysvaaran olevan olemassa ja jotka lääkärintarkastusta haluavat, tällaisen tarkastuksen vähin- tään kaksi kertaa vuodessa.

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 § Sairausajan ja äitiys- ja vapaan palkka Korvausjakso

Mom. 1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sel- laisen sairauspäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutu- nut työtapaturmasta, ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtä- jaksoisesti

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastu- mispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää maksaa työn- antaja palkan myös odotuspäivältä.

Työnantaja maksaa palkan myös odotuspäivältä, mikäli työ- suhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta.

Mikäli työntekijä kesken työpäivänsä tulee sairauden tai tapatur- man vuoksi työkyvyttömäksi, hänelle maksetaan hänen sinä päi- vänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % keskituntiansiolla laske- tusta palkasta. Sairausajan palkkaa maksetaan enintään niiltä työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jäl- keisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Sairausajan pal- kan maksamisen edellytykset samoin kuin karenssipäivä mää- räytyvät tämän pykälän mukaisesti.

S o v e l t a m i s o h j e :

Tätä soveltamisohjetta noudatetaan niissä tapauksissa, joissa sairauspoissaolo aikaisemmin on todistettu yksinomaan lääkä- rintodistuksella.

1. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Työntekijän xx- xxx käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaan- otolla. Muun työnantajan hyväksymän lääkärin kuin työterveys- lääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kii- reellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanot- toajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeel- lisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työter- veyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.

2. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkas- tettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hank- kimisesta johtuvat kustannukset.

3. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi an- taa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päiväksi silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveyden- huollon lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla. Työntekijän tulee käydä tällöinkin ensisijaisesti työterveyshuollon vastaanotolla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

4. Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyt- tävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoitta- maan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on tällöin ensisi- jassa selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitsevan normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuksia käsitte- leviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.

5. Momentin 4. kappaleessa oleva säännös työnantajan velvolli- suudesta korvata ansionmenetys silloin, kun työntekijä sairastuu kesken työpäivänsä, tarkoittaa sitä, että jos sairaus edelleen jat- kuu, on vasta seuraavaa työpäivää pidettävä karenssipäivänä.

6. Xxxxxxx työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäsel- vyyttä, tulisi ensisijaisena menettelytapana pitää sitä, että työn- antaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen pal- kanmaksun yhteydessä odottamatta päivä-, äitiys- tai isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen saamista.

Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän ai- kana alkanut koko työvuoro.

Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittami- sesta.

Sairausajan palkan epääminen

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on ai- kaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toi- minnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuot- tamuksella.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

Mom. 2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palk- kaa 42 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n nojalla tulevan äitiysvapaan alkamishetkestä lukien.

Xxxxxxx naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittö- mästi liittyvänä 42 päivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava vapaa, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äi- tiysvapaan palkan maksamista koskevien työehtosopimusmää- räysten mukaisesti.

Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysva- paansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukai- sesti enintään viideltä työpäivältä.

Vähennykset

Mom. 3. Xxxxxxxxxxx, äitiys- tai isyysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden, synnytyksen tai lapsen syntymän takia samalta ajanjaksolta päivä-, äitiys- tai isyysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan, äitiys- tai isyysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perus- teella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairaus- ajan, äitiys- tai isyysvapaan palkan, on hän oikeutettu nosta- maan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kap- paleen mukaisen päivä-, äitiys- tai isyysrahan tai siihen verratta- van korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työnteki- jältä.

Jos äitiys- tai isyysrahaa ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työn- antajalla oikeus vähentää äitiys- tai isyysvapaan palkasta se äi- tiys- tai isyysraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

Ilmoitusvelvollisuus

Mom. 4. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

Sairauskassa

Mom. 5. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, on työnantaja velvollinen maksamaan 1 momentin mukaisen sai- rausajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorit- tamasta hänelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja 1 momentin mukaisesti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1 momentin nojalla on velvollinen palkkaa maksa- maan, vastaa sairauskassa sääntöjen mukaisesti jatkuvan avus- tuksen suorittamisesta.

Työpaikkakassa

Mom. 6. Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, voi työnantaja toteuttaa momenttiin 1 perustuvat velvollisuutensa si- ten, että kassa maksaa myös 1 momentin edellyttämän sairaus- ajan palkan ja työnantaja suorittaa kassalle kannatusmaksua, joka vastaa puheena olevasta sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Korvausperuste

Mom. 7. Xxxxxxxxxxx, äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka lasketaan työ- ehtosopimuksen 9 §:n mukaisen keskituntiansion perusteella.

Korvaava työ Mom. 8.

Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vas- taavaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittui- hin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkä- rin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työnte- kijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

Sairauspoissaolojen ennalta ehkäiseminen

Mom. 9. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspois- saolojen ennalta ehkäisevään toimintaan.

20 § Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Mom. 1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hänen ter- veystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä, nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteily- laissa (592/1991) tarkoitetuissa työsuhteen aikana suoritetuissa tutkimuksissa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samaa sääntöä noudatetaan myös niissä terveydenhoito- lain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka tapahtuvat ja johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tar- koitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttä- mättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitar- kastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

S o v e l t a m i s o h j e :

Matkakorvausten ja päivärahojen maksamisvelvollisuus koskee vain pykälän 1 momentin 1. kappaleessa tarkoitettuja lakisäätei- siä terveystarkastuksia. Tällaisten terveystarkastusten osalta työnantaja korvaa matkakustannukset myös silloin, kun tarkas- tus tapahtuu toisella paikkakunnalla. Mikäli tarkastus tapahtuu toisella paikkakunnalla, suorittaa työnantaja matkakustannusten korvauksen lisäksi myös päivärahan. Pykälän 2 momentissa mainittujen lääkärintarkastusten osalta työnantaja on velvollinen korvaamaan vain ansionmenetyksen, vaikka tarkastus tapahtui- sikin toisella paikkakunnalla.

Sairauden toteamiseksi välttämättömät lääkärintarkastukset

Mom. 2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastetta- van tutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai sa- man työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työnteki- jälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttö- myys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin anta- malla todistuksella.

Raskauden aikaiset tarkastukset

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmene- tyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin- tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työnte- kijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mom. 3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän no- jalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Työhöntulo

Mom. 4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuh- teen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkas- tusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, kor- vataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdolli- sesti liittyvistä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansion- menetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuo- lella.

S o v e l t a m i s o h j e:

Kun lääkärintarkastus tapahtuu työnantajaa tai työntekijää kos- kevaan lakiin perustuvan velvoitteen nojalla, korvaus suoritetaan ao. säännökseen mahdollisesti sisältyvien määräysten mukai- sesti.

Ennen työsuhteen alkua suoritetusta lääkärintarkastuksesta joh- tuvaa ansionmenetystä ei korvata. Tarkastuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan tällaisessa tapauksessa, mikäli tarkas- tusta edellyttänyt työnantaja ottaa ko. henkilön työsuhteeseen.

Mom. 5. Edellä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä maksetaan tä- män työehtosopimuksen 9 §:n sekä matkakustannukset ja päi- väraha 15 §:n mukaisesti.

S o v e l t a m i s o h j e :

Ansionmenetyksen korvaaminen

Ansionmenetyksen korvaaminen määräytyy työehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti. Ansionmenetyksen korvaamisen lisäksi ei työn- antaja ole velvollinen maksamaan 1 momentin toisessa kappa- leessa tarkoitetuilta matkapäiviltä korvausta säännöllisen työ- ajan ylittäviltä matkatunneilta.

Pykälän 1 momentin 1 kappaleessa tarkoitetut lakisääteiset lää- kärintarkastukset on pyrittävä järjestämään niin, ettei tarkastus estä työntekijää pitämästä työaikalain tarkoittamaa viikkolepoa.

Matkakorvaus ja päiväraha

Xxxxxxx matkakustannuksista ja päiväraha on maksettava siten kuin työehtosopimuksen 15 §:ssä määrätään. Tämän työehtoso- pimusmääräyksen osalta omaksutun tulkinnan mukaisesti on siis myös ratkaistava käsitteiden "toinen paikkakunta" ja "muu paik- kakunta" sisältö. Todettakoon kuitenkin, että sopimuksella ei ole tarkoitettu näiden käsitteiden kautta päätyä sellaiseen tilantee- seen, että työntekijä saisi kotipaikkakunnallaan tapahtuvan lää- kärintarkastuksen ajalta suuremman korvauksen kuin mitä hän

saisi palkkaa ollessaan vastaavan ajan työssä toisella paikka- kunnalla sijaitsevalla työpaikallaan. Kun päivärahalla korvatta- vaksi tarkoitetut kustannukset maksetaan työehtosopimuksen 15

§:n mukaisesti, työntekijä saa päivärahan tai ruokarahan riip- puen tarkastuksen vaatiman ajan pituudesta.

Matkakorvausten ja päivärahan maksamisvelvollisuus koskee vain pykälä 1 momentin 1 kappaleessa tarkoitettuja tutkimuksia. Pykälän 2 momentissa mainittujen lääkärintarkastusten osalta työnantaja on velvollinen korvaamaan vain ansionmenetyksen, vaikka tarkastus tapahtuisikin toisella paikkakunnalla.

Lääkärintarkastukset sairaustapauksissa

Ansionmenetys korvataan mahdollisen sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi tarpeellisten lääkärintarkastusten ja niihin liittyvien lääkärin määräämien laboratorio- ja röntgentutki- musten ajalta. Todetun sairauden (esim. sokeritauti) edellyttämät toistuvat tarkastukset kuuluvat myös määräyksen piiriin. Onko kysymyksessä sairauden toteaminen tai hoidon määritteleminen vaiko terveystarkastus on viime kädessä selvitettävissä sairaus- vakuutuksen tulkintoja noudattaen. Epäselvissä tapauksissa sai- rausvakuutuskäytäntö nojaa ratkaisunsa siihen, onko ao. henkilö itse tuntenut sairauteen viittaavia oireita (subjektiiviset oireet) lääkärille mennessään. Lääkärintarkastusta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi, pidetään hoidon määrittelemiseksi tarpeellisena tutkimuksena, joten tällai- sen tarkastuksen ajalta maksetaan korvaus ansionmenetyk- senä.

Ansionmenetyksen korvaamisen rajoituksista

Terveydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden ajalta ei korvausta suoriteta. Terveydenhoidon piiriin kuuluvien lääkärintarkastusten osalta ei ole olemassa sopimuksen tarkoittamaa sairastumisris- kiin liittyvää ansion turvaamistarvetta. Näistä yleensä ao. xxxxx- xxx omien etujen vuoksi suoritetuista toimenpiteistä mainittakoon esimerkkeinä lääkärintarkastukset, joiden päätarkoituksena on ollut todistuksen saaminen paikanhakua, oppilaitokseen pyrki- mistä, ajokorttia, eläkettä, verohuojennusta, invalidihuollon ha- kemista tms. syytä varten. Terveydenhoidon piiriin kuuluvat myös terveydenhoitolain nojalla järjestettävät yleistarkastukset (esim. pienoisröntgenkuvaus, syöpätarkastukset). Nämä tarkas- tukset järjestetään myös säännönmukaisesti niin, että tarkastuk- sissa käyminen on mahdollista muuna kuin työaikana. Kuitenkin poikkeustapauksissa voidaan korvata ansionmenetys työnteki- jälle lakimääräisen tarkastusvelvollisuuden täyttämiseksi suorite- tun erillistarkastuksen ajalta, jos hän on estynyt käymästä yleis- tarkastuksessa sen toimeenpanoaikana pätevän esteen (esim. sairauden) vuoksi.

Sairauden toteamiseksi suoritettu lääkärintarkastus työajalla

Työntekijän on aina pyrittävä järjestämään 2 momentissa mai- nittu lääkärintarkastus työajan ulkopuolella. Työnantajalla on vel- vollisuus maksaa korvaus ansionmenetyksestä vain, jos työnte- kijä ei ole voinut saada vastaanottoa muuna kuin työaikana. Li- säksi on edellytettävä, että kysymyksessä on tapaus, jossa on ollut välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.

Muissa kuin välitöntä lääkärinhoitoa vaativissa hätätapauksissa on vaadittava, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Kohtuullisena vähimmäisodotusaikana voitaneen normaalitapauksissa pitää yhtä viikkoa, ellei sairauden laatu muuta edellytä.

Ilmoitusvelvollisuus

Epäselvyyksien välttämiseksi on yleensä edellytettävä, että työn- tekijä korvauksen saadakseen ilmoittaa etukäteen työnantajalle menostaan tässä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen sekä antaa luotettavan selvityksen siitä, että hän ei ole voinut saada vas- taanottoa työajan ulkopuolella edellä esitetyn kohtuullisen ajan kuluessa. Ennakkoilmoitus on annettava niin paljon etukäteen, että ohjeluontoista viikon sääntöä on mahdollista valvoa. Ansion- menetyksen korvaamisen edellytyksenä on myös, että työntekijä esittää lääkärintarkastuksesta luotettavan selvityksen, esim. lää- kärintodistuksen tai lääkärinpalkkiokuitin.

Yleisesti omaksutun oikeusperiaatteen mukaisesti on vielä kat- sottava, että työnantaja ei ole velvollinen korvaamaan ansionme- netystä, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tahallisesti, ri- kollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tör- keällä tuottamuksella.

Työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen

Pykälän 2 momentin neljännen kappaleen määräyksellä ei ole haluttu puuttua työntekijän oikeuteen valita vapaasti lääkärinsä. Näillä korvaussäännöksillä ei ole kuitenkaan tarkoitettu aikaan- saada sellaista käytäntöä, että työntekijä varta vasten valitsisi toispaikkakuntalaisen ja sellaisen lääkärin palveluksia, joita hä- nen ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työaikansa ul- kopuolella. On siis toisin sanoen edellytetty, että työntekijä ensi- sijaisesti käyttää oman paikkakuntansa lääkärinpalveluja ja näi- täkin, mikäli mahdollista, oman säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella. Samoin on edellytetty, ettei tarpeettomasti hakeuduta suo- raan erikoislääkärin tarkastukseen, jos erikoislääkäripalveluksia on saatavissa vain toiselta paikkakunnalta. Epäselvissä tapauk- sissa voidaan saada jälleen johtoa sairausvakuutuksesta omak- sutuista periaatteista.

Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Ansionmenetyksen korvaamisen edellytyksenä laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta on, että nämä tutkimukset ovat lääkä- rin määräämiä ja että ne liittyvät tarkastukseen sen osana. Li- säksi on edellytettävä, että kyseessä on lääkintöhallituksen hy- väksymä laboratorio- tai röntgenlaitos. Milloin mainitut laborato- rio- tai röntgentutkimukset eivät tapahdu välittömästi lääkärintar- kastuksen yhteydessä, tulee ansionmenetyksen korvaaminen niiden ajalta kysymykseen vain poikkeustapauksissa, koska näitä palveluksia on yleensä saatavissa työajan ulkopuolella. On otettava huomioon, että tutkimuksen ajankohdan voi määrätä myös tutkimuksen laatu tai sitä edeltävä paasto, kuten esim. so- keritautipotilaan laboratoriotutkimuksessa ja mahalaukun rönt- gentutkimuksessa.

Työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät tapauk- set, joissa työntekijä on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tut- kittavaksi sekä varsinaiset hoitotoimenpiteet, kuten esim. lääkä- rin määräaikaishoidot ja tavanomainen hammashoito.

Pykälän 2 momentin 2 kappaleeseen sisältyvät määräykset niistä edellytyksistä, joilla ns. äkillinen, työkyvyttömyyden aiheut- tama hammashoito korvataan. Määräyksessä tarkoitetun hoito- toimenpiteen tarpeen tulee olla äkillinen. Tämä on ilmaistu mää- räyksessä maininnalla "ennen hoitotoimenpiteitä". Määräys edel- lyttää lisäksi, että hoitoa äkillisen hammassairauden takia tarvi- taan samana päivänä tai saman työvuoron aikana.

Äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide korva- taan siten kuin lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta on sovittu.

21 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen vä- lillä sovittu.

22 § Vuosiloma

Vuosiloma ja lomapalkka

Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lo- makautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen liittojen välillä 9.3.2006 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta.

Mom. 2. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien ve- roisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt suorit- tamasta työtä työnantajan määräyksestä tapahtuneen matkusta- misen takia.

Työssäolon veroiseksi luetaan myös aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä AKT:n liittokokoukseen tai liittoval- tuuston taikka liittotoimikunnan kokoukseen osallistumista var- ten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi va- pautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistu- mista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitse- mastaan ajasta.

Lomaltapaluuraha

Mom. 3. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lo- maltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomaltapaluurahasta puolet suoritetaan ennakkona vuosiloma- palkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske jäljem- pänä olevat lomaltapaluurahan saamista koskevat edellytykset.

S o v e l t a m i s o h j e:

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy loma- kautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittö- mästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työ- suhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostu- muksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7

§:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edelly- tyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopi- muslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustel- lusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

S o v e l t a m i s o h j e:

Jos em. este vallitsee vuosiloman jälkeisen lomaltapaluurahan saamisen edellytyspäivän ajan, suoritetaan lomaltapaluuraha riippumatta siitä, palaako työntekijä tämän esteen poistuttua työ- hön vai ei.

Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman ai- kana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi es- tynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos laiminlyönti työtuntijärjestelmän noudattamisessa ilmenee ainoastaan jommallakummalla puolella vuosilomaa, koskee lo- maltapaluurahan menetys vain puolta loman jälkeen maksetta- vasta lomaltapaluurahasta.

Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapa- luuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuo- siloma on jaettu, suoritetaan kunkin lomanosan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä 1-4 kappaleissa on määrätty. Edellä 2 kappaleessa mai- nittu ennakko maksetaan kuitenkin vain pisimmän lomanosan jälkeen.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle van- huus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesti vuosilomakorvauksesta, jo- hon työntekijä on oikeutettu.

Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuulu- van lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mi- käli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvolli- suutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopi- muksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos pal- velukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.

Työntekijän oikeutta lomaltapaluurahaan ei saa loukata käyttä- mällä irtisanomista lomakautena tavalla, jonka ilmeisenä tarkoi- tuksena on välttyä lomaltapaluurahan maksamisesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomaltapaluurahamääräyksen soveltamisen yksityiskohdista lii- tot antavat edellä olevan lisäksi ohjeita kiertokirjeitse.

VIII ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23 § Palkanmaksu

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta ra- halaitosten välityksellä.

Työntekijälle on annettava palkkalaskelma mahdollisimman pian palkanmaksun jälkeen kuitenkin viimeistään ennen seuraavaa palkanmaksua.

24 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuk- sen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsen- maksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton ni- meämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin kes- kusjärjestöjen 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkir- jassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuo- den tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidäte- tystä summasta.

25 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpai- kalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruo- katauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovit- taessa myös viikkolepoon kuuluvan aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edelly- tyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoi- tukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytä- miseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä

mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturval- lisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että ko- kous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokousti- lojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt jär- jestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla ko- kouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtoso- pimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

S o v e l t a m i s o h j e :

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähin- tään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa maini- tuin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjes- täjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

26 § Koulutustoiminta

Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantaja- liitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välillä 3.3.2010 sovittua koulutustoimintaa koskevaa sopimusta.

Niissä tapauksissa, joissa työnantaja mainituin sopimuksen mu- kaan tulee korvata ansionmenetys, maksetaan korvaus työehto- sopimuksen 9 §:ssä tarkoitettua keskituntiansiota laskuperus- teena käyttäen.

27 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan liittojen välistä luotta- musmiessopimusta.

Mom. 2. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluot- tamusmiehelle luottamusmiessopimuksen 8 §:n edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin Säännöllisen vapautuksen

lukumäärä määrä / viikko

5 - 9 2 t

10 - 19 3 t

20 - 49 6 t

50 - 100 10 t

yli 100 13 t

S o v e l t a m i s o h j e :

1. Yllä oleva pääluottamusmiehen työstä vapauttamisen määrää osoittava taulukko perustuu normaalipituiseen viikkotyöaikaan. Mikäli työpaikalla on käytössä lyhennetty työviikko, säännöllisen vapautuksen määrä muuttuu samassa suhteessa.

Mikäli työpaikalla on ennen tämän työehtosopimuksen voimaan- tuloa pääluottamusmiehelle myönnetty työstä vapauttamismää- rien suhteen pidemmälle meneviä etuja, ei niitä sopimuskauden aikana muuteta.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, että pääluottamusmiehen, hoitaessaan luotta- musmiestehtäviään säännöllisen työstä vapauttamisen puit- teissa, on ensisijaisesti oltava työpaikan työntekijöiden tavatta- vissa työpaikalla.

Mikäli työpaikan työntekijöiden työsuhteisiin välittömästi liittyvät kiireelliset asiat, joita muutoin ei voida hoitaa, vaativat pääluotta- musmiehen tilapäistä poistumista työpaikan ulkopuolelle vapau- tusaikana, tulee hänen ennen lähtöään ilmoittaa lähimmälle esi- miehelleen poissaolostaan, sen tarkoituksesta ja kestoajasta.

Paikallista neuvottelumenettelyä edellyttävien työsuhdekysy- mysten nopean ja joustavan ratkaisun helpottamiseksi pääluot- tamusmiehen toimintaedellytyksiä tulisi kehittää antamalla hä- nelle olosuhteisiin soveltuvin tavoin luottamusmiestehtävien hoi- toa varten puhelimen käyttömahdollisuus.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli yritykseen on liittojen välisen luottamusmiessopimuksen 3

§:n 3 momentin mukaisesti sovittu valittavaksi kuljettajille ja asentajille yhteinen pääluottamusmies ja korjaamolle osaston luottamusmies, sovelletaan osaston luottamusmieheen tämän pykälän määräyksiä.

Mom. 3. Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vah- vistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittö-

mästi ennen pääluottamusmiesvaaleja sekä vastaavana ajan- kohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan tode- tun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Mom. 4. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat yri- tyksen työntekijöitä koskevat

A. Henkilötiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet

2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä ja irtisanomis- ja lomautustapauksissa kaikista työntekijöistä

3. Organisatorinen osasto

4. Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu.

Edellä kohdissa 1, 3 ja 4 mainitut tiedot annetaan kerran vuo- dessa, ensimmäisen kerran tämän työehtosopimuksen aiheutta- mien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusista työnteki- jöistä annetaan em. kohdissa 1-4 mainitut tiedot joko kustakin erikseen välittömästi työsuhteen alettua tai ajanjaksoittain, kui- tenkin ainakin neljännesvuosittain. Kaikista työntekijöistä xxxx- xxxx palvelukseentuloaikatieto irtisanomis- ja lomauttamista- pauksissa.

B. Tilastotiedot palkoista:

1. Keskimääräinen tuntiansio ilman erillisiä vuorotyö- ja olosuhdeli- siä sekä sunnuntai- ja ylityökorotuksia

a) aikatyössä

b) urakkatyössä

c) osaurakka- ja palkkiotyössä sekä

d) palkkausmuodosta riippumatta

2. Keskimääräinen tuntiansio erillisine vuorotyö- ja olosuhdelisi- neen ilman sunnuntaityö- ja ylityökorotuksia

3. Keskimääräinen tuntiansio erillisine vuorotyö- ja olosuhdelisi- neen ja sunnuntaityökorotuksineen, mutta ilman ylityökorotuksia

4. Keskimääräinen kokonaistuntiansio, joka sisältää kaikki tehdyltä työajalta maksetut palkat, myös ylityökorotukset.

Edellä mainitut keskimääräistä tuntiansiota koskevat tiedot an- netaan palkkaryhmittäin erikseen miesten ja naisten osalta ja erikseen eri palkkaryhmien osalta (1-5) sekä kaikista palkkaryh- mistä yhteensä jokaiselta vuosineljännekseltä sen jälkeen, kun työpaikkoja koskevat palkkatilastot ovat valmistuneet.

Pääluottamusmies on oikeutettu saamaan myös tiedot suorite- tuista työtunneista ja työajan prosentuaalisesta jakautumisesta palkkausmuodoittain (aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palkkio- työ) sekä ylityön prosentuaalisesta osuudesta kaikista työtun- neista.

Tiedot koskevat yksinomaan täysin työkykyisiä, 18 vuotta täyttä- neitä työntekijöitä. Palkkaryhmistä, joissa työntekijäin lukumäärä on alle 6, ei tietoja kuitenkaan anneta.

C. Työvoimatiedot:

Työvoimaa koskevina tietoina pääluottamusmies on oikeutettu saamaan vuosineljänneksittäin tiedot yrityksen tai työpaikan täy- sin työkykyisten työntekijöiden, oppilaiden ja harjoittelijoiden ja mahdollisten osa-aikatyöntekijöiden, erikseen miesten ja nais- ten, lukumäärästä sekä työvoiman jakaantumisesta vuorotyöla- jeittain. Työvoimaa koskevat tiedot annetaan kunkin vuosineljän- neksen sellaiselta ajanjaksolta, jonka voidaan katsoa kuvaavan vuosineljänneksen normaalia työvoimatilannetta.

Hinnoitteluperusteet ym.

Mom. 5. Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työn hinnoittelujärjestelmiin, kuten suorituspalk- katyössä noudatettaviin hinnoitteluperusteisiin ja eri palkkaus- muodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja lasken- tasääntöihin.

Hätä- ja ylityöluettelo

Mom. 6. Ammattiyhdistyksen valitsemalla pääluottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta laa- dittuun luetteloon.

Tietojen luottamuksellisuus

Mom. 7. Pääluottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella teh- täviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

Koulutus

Mom. 8. Luottamusmiehelle korvataan se ansionmenetys, mikä aiheutuu hänen osallistumisestaan työnantajan tai työnantajan ja työnte- kijän yhteisesti järjestämään koulutukseen.

Vuosiloman pituutta määrättäessä lasketaan kaikki sellainen koulutukseen käytetty aika työssäolon veroiseksi, joka kerrallaan on kestänyt enintään kuukauden.

28 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan liittojen 12.2.1995 allekirjoittamaa sopimusta.

29 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen Neuvotteluvelvollisuus

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tä- män sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koske- vassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottele- malla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitet- tava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvot- teluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painosta- miseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen rat- kaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimieli- syyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityis- kohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista pai- kallisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:

- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen erita- soilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työn- johtajille, kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työ- suhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähden- netään

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut

- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa taikka useita työntekijöitä tai työryhmää koskevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään so- pivalla tavalla muistiin

- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua syste- maattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esitte- lyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjes- töjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Työtuomioistuin

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopijapuol- ten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudat- taen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

30 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä vii- meistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry voi irtisanoa työeh- tosopimuksen kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä työehtosopimuk- sessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkan- korotukset ja tekstimuutokset raukeavat.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 1 (6) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika: 31.1.2017

Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

Läsnä:	Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx	AKT AKT AKT AKT
	Xxxx Xxxxxxxxxx	ALT
	Xxxx Xxxxxxxx	ALT
	Xxxxx Xxxxxxxx	ALT
	Xxxxxx Xxxxxxxx	ALT
	Xxxxx Xxxxxxxx	ALT

1 § UUDISTAMINEN

Todettiin, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 23.10.2013 allekirjoitetun huoltokorjaamoi- den työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2017.

Päätettiin uudistaa liittojen välinen huoltokorjaamoiden työehtosopimus työ- ehtosopimukseen merkityin muutoksin ajalle 1 2.2017 – 31.1.2021.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry voi irtisanoa työehtosopimuksen kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuol- ten kesken tässä työehtosopimuksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voi- maan tulevat palkankorotukset ja tekstimuutokset raukeavat.

2 § PALKANKOROTUKSET

2.1. Yleiskorotukset

2.1 1. Vuonna 2017

Huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen palkkojen yleiskorotus on vuonna 2017 muiden solmittujen työehtosopimusratkaisujen mukaisesti nolla.

2.1 2. Vuonna 2018

Palkkoja korotetaan 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2017 mennessä seuraavalla laskentamallilla.

2 (6)

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopi- musten 31.12.2017 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2017 – 31.10.2018 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiar- vona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metalli- työväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen am- mattiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen am- mattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2017 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleis- korotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2018 yleiskorotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2017 mennessä saavutettu neuvotte- luratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Verrokkialojen yleiskorotusten määrästä vähennetään prosenttimääräisesti se kustannusvaikutus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtoso- pimuksensa rakenteellisista teksteistä/muutoksista. Tällaisten ”rakenteellis- ten” palkankorotusten poissulkeminen sovitaan yhteisesti.

Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleisko- rotus sentitetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston autolii- kenteen yhteisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2015 15,96 €/t). Huolto- korjaamoiden työehtosopimuksen nuorten (6 § 3 mom) ja oppilaiden (6 § 4 mom) palkkojen yleiskorotus toteutetaan prosentilla.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2017 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lauta- kunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2018 mennessä.

2.1.3. Vuonna 2019

Palkkoja korotetaan 1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2018 mennessä seuraavalla laskentamallilla.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopi- musten 31.12.2018 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2018 – 31.10.2019 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiar- vona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:

3 (6)

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metalli- työväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen am- mattiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen am- mattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2018 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleis- korotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2019 yleiskorotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2018 mennessä saavutettu neuvotte- luratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2018 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lauta- kunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2019 mennessä.

2.1.4. Vuonna 2020

Palkkoja korotetaan 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraavalla laskentamallilla.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopi- musten 31.12.2019 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2019 – 31.10.2020 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiar- vona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metalli- työväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen am- mattiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

4 (6)

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen am- mattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2019 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleis- korotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2020 yleiskorotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2019 mennessä saavutettu neuvotte- luratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2019 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lauta- kunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2020 mennessä.

2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset

2.2.1. Vuonna 2017

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.2. Vuonna 2018

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2018 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.3. Vuonna 2019

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

5 (6)

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2019 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.4. Vuonna 2020

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

3 § PÄIVÄRAHAT

Työehtosopimuksen päivärahat ovat sopimuskauden alussa seuraavat:

- Kokopäiväraha	41,00 €
- Osapäiväraha	19,00 €
- Yömatkaraha	12,00 €

Työehtosopimuksen päivärahoja tarkistetaan 1.2.2018, 1.2.2019 ja 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien liittojen välillä aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti.

4 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun huoltokorjaamoiden työeh- tosopimukseen.

5 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN VAPAUTUSAIKA

Työsuojeluvaltuutettujen uusia vapautusaikoja sovelletaan ensimmäisen kerran siinä työajan tasoittumisjaksossa, joka alkaa 1.2.2017 tai lähinnä sen jälkeen. Ajalla 1.2. – 31.12.2017 noudatettavan vapautusajan perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan 1.2.2017.

6 § PALVELUSVUOSILISÄ

Uuden, työehtosopimuksen 8 §:n 4 momentin palvelusvuosilisää koskevan säännöksen mukaan lasketaan työsuhteen kesto ensimmäisen kerran 1.12.2020 tai lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suoritettavaan palvelusvuosilisään.

7 § TYÖRYHMÄT

Liitot perustavat seuraavat työryhmät:

1. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä 1.2.2018 mennessä ns. Lonka-sopimusten sisältämät aikarajat laskettavaksi lii- kenteenhoitovastuun siirtymishetkestä taaksepäin.

6 (6)

2. Liitot perustavat työryhmän 1.2.2017 alkaen, jonka tehtävänä on selvit- tää muissa työehtosopimuksissa olevia määräyksiä lyhyitä sairauspois- saoloja koskevista ns. omailmoitusjärjestelmistä sekä seurata Autolii- kenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksissä vapaaehtoisesti toteutettu- jen kokeilujen kautta tällaisten järjestelmien toimivuutta, erilaisia menet- telytapoja, tarvittavia seurantajärjestelmiä ja epäkohtien edellyttämiä reunaehtoja. Työryhmä selvittää ne Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritykset, joissa kokeilu otetaan käyttöön 1.1. – 31.12.2018, ja käy kokeilun vaikuttavuusarviointia läpi 1.1. – 31.1.2019. Kokeilun laajennus seuraaviin vapaaehtoisiin jäsenyrityksiin edellyttää molempien liittojen hallinnon hyväksyntää.

8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Huoltokorjaamoiden työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka jat- kuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta en- nen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

9 § ALLEKIRJOITUS

Tällä kahtena saman sanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liit- tojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.

Vakuudeksi

Xxxx Xxxxxxxx

Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

LIITE

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA PALKKALIITE

1. Palkkaliitteen soveltamisala

Tätä palkkaliitettä noudatetaan Helsingissä, Espoossa, Van- taalla, Kauniaisissa ja Keravalla liikennöivien ja näiden kuntien sisällä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena sopimusliiken- teenä harjoittavien linja-autoyritysten huoltokorjaamoiden työn- tekijöihin.

Työryhmä:

Liitot perustavat työryhmän, joka selvittää ja seuraa muiden kun- tien mahdollista liittymistä pääkaupunkiseudun kunnalliseen so- pimusliikenteeseen (ns. YTV-liikenteeseen). Mikäli liittyminen ta- pahtuu ja siitä aiheutuva järjestelmä on sisällöltään ja korvauk- siltaan samanlainen kuin huoltokorjaamoiden työehtosopimuk- sen pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen palkka- liitteen soveltamisalassa tarkoitettu paikallis- ja lähiliikenne, ky- seinen kunta sisällytetään pääkaupunkiseudun kunnallisen sopi- musliikenteen palkkaliitteen soveltamisalaan (1 §) kyseisen kil- pailutetun liikenteen alkamisajankohdasta lukien. Liikenteen kil- pailutukseen sovelletaan ns. Lonka-sopimusta ensimmäisestä kilpailuttamisesta lukien.

Jos kyseinen liikenne edellä mainitussa muodossa loppuu, pää- kaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen palkkaliitteen ja Lonka-sopimuksen soveltaminen päättyy samasta ajankohdasta lukien.

2. Vähimmäistuntipalkat

18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäistuntipalkat ovat liitteen lopussa.

Mikäli linja-autoyritys harjoittaa edellä tarkoitetun liikenteen ohella muuta liikennettä vähintään 20 %:n määrän, muodoste- taan yrityskohtainen palkkataulukko yrityksen harjoittaman lii- kenteen osuuksien suhteessa. Mikäli kunnallisen sopimusliiken- teen osuus on alle 20 %:n määrän, noudatetaan työehtosopi- muksen 6 §:n palkkamääräyksiä.

3. Palkankorotusten toteuttaminen

Todettiin, että vähimmäispalkoissa suoritettua yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat su- pistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi koro- tus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korotta- mista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät tämän palkkaliitteen määräykset.

4. Muut työ- ja palkkaehdot

Mikäli tässä liitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autolii- kenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijä- liitto AKT ry:n välistä huoltokorjaamoiden työehtosopimusta.

Pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen huoltokorjaamoiden työntekijäin pal- kat (€/t)

Palkkaryhmä

1	14,27
2	14,53
3	14,94
4	15,67
5	16,64
6	17,68

1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	14,29
2	14,55
3	14,96
4	15,69
5	16,66
6	17,71

LIITE

TURUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA PALKKALIITE

1. Palkkaliitteen soveltamisala

Tätä palkkaliitettä noudatetaan huoltokorjaamoiden työntekijöi- hin siltä osin kuin nämä ovat työssä Turun kaupungin alueella liikennöivissä linja-autoyrityksissä Turun kaupungin sisällä kun- nallisena sopimusliikenteenä harjoittavan paikallisliikenteen ka- luston huolto- ja korjaustehtävissä.

Muutetaan ao. kohta seuraavaksi Turun kaupunkiseudun jouk- koliikennelautakunnan 1.2.2020 tai sen jälkeen solmimiin uusiin liikennöintisopimuksiin:

Tätä palkkaliitettä noudatetaan huoltokorjaamoiden työntekijöi- hin siltä osin, kuin nämä ovat työssä Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision ja Ruskon kuntien alueella liikennöivissä linja- autoyrityksissä näiden kuntien sisällä Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan kunnallisena sopimusliikenteenä har- joitettavan paikallisliikenteen kaluston huolto- ja korjaustehtä- vissä.

2. Palkkataulukot

Palkkataulukot ovat liitteen lopussa.

3. Palkankorotusten toteuttaminen

4. Palkkaliitteen voimaansaattaminen

Mikäli yrityksissä on toteutettu huoltokorjaamoiden työehtosopi- muksen ylittäviä palkkajärjestelyjä, lakkaavat ne tämän palkka- liitteen voimaansaattamisella.

5. Muut työ- ja palkkaehdot

Mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työn- tekijäliitto AKT ry:n välistä huoltokorjaamoiden työehtosopi- musta.

Turun kaupungin kunnallisen sopimusliikenteen huoltokorjaamoiden työntekijäin palkat

18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäistuntipalkat ovat (€/t):

Palkkaryhmä

1	13,88
2	14,13
3	14,49
4	15,19
5	16,11
6	17,09

1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	13,90
2	14,15
3	14,51
4	15,21
5	16,13
6	17,12

LIITE

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖ- SUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työ- ehdot silloin, kun muutos perustuu palvelusopimusasetuksen mukaiseen linjaliikenteen kilpailutukseen, joka johtaa yksinoi- keuteen kilpailutetun linjaliikenteen hoitamisessa ja joka toteute- taan joukkoliikennelain (13.11.2009/869) 14 §:n 1 momentin mu- kaisen, seuraavan kunnallisen viranomaisen toimesta tai toimek- siannosta seuraavilla liikennealueilla:

1) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kuntien muodostamalla alueella;

2) Joensuun kaupunki Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kun- tien muodostamalla alueella;

3) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kun- tien muodostamalla alueella;

4) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjärven kuntien muodosta- malla alueella;

5) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella;

6) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhok- sen, Oulun ja Tyrnävän muodostamalla alueella;

7) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ul- vilan kuntien muodostamalla alueella;

8) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Ori- veden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kun- tien muodostamalla alueella;

9) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Rus- kon ja Turun kuntien muodostamalla alueella.

10)Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hämeenlinnan ja Janak- kalan kuntien muodostamalla alueella;

11)Hyvinkään, Imatran, Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rovaniemen, Salon, Savonlinnan, Seinäjoen tai Vaasan kau- punki yksinomaan asianomaisen kaupungin alueella.

Lisätään 1.2.2020 lukien seuraava kappale:

Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työ- ehdot myös silloin, kun muutos perustuu palvelusopimusasetuk- sen mukaiseen linjaliikenteen kilpailutukseen, joka johtaa yksin- oikeuteen kilpailutetun linjaliikenteen hoitamisessa vähintään 2 vuodeksi ja joka toteutetaan joukkoliikennelain (13.11.2009/869) 14 §:n 1 momentin mukaisen toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta tai toimeksiannosta. Edellytyk- senä on lisäksi, että kilpailun ratkeamisen ja liikenteenhoitovas- tuun alkamisen väliin jää vähintään 6 kuukautta ja että kohde työllistää vähintään kaksi täysaikaista linja-autonkuljettajaa.

Sopimusta ei sovelleta tilanteessa, jossa kilpailumenettely johtuu liikenteenharjoittajan konkurssista.

2 §

Neuvottelumenettely kilpailuttamistilanteen ratkettua ja työntekijöiden irtisanominen

Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon so- velletaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hä- nen on aloitettava yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut neuvottelut viimeistään 2 viikon kuluttua tarjouskilpai- lun ratkeamisesta. Käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa nou- datetaan enintään 3 viikon neuvotteluaikaa.

Hävinnyt liikenteenharjoittaja ei saa irtisanoa kilpailuttamisen ta- kia työntekijöitä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutuessaan kilpailuttamisen takia irtisanomaan työntekijöitä hä- vinnyt liikenteenharjoittaja voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoi- mintaneuvotteluiden päätyttyä siten, että työsuhteet päättyvät vii- meistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen liiken- teenharjoittajan hoidettavaksi.

Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon ei sovelleta lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hä- nen on toteutettava irtisanomiset viimeistään 4 viikon kuluttua tarjouskilpailun ratkeamisesta. Työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen liikenteenharjoitta- jan hoidettavaksi.

Hävinneen liikenteenharjoittajan tulee toimittaa välittömästi tie- dot irtisanomistaan työntekijöistä (nimi, yhteystiedot) voittaneille liikenteenharjoittajille. Mikäli irtisanottu työntekijä kieltää tieto- xxxxx toimittamisen voittaneille liikenteenharjoittajille, häneen ei sovelleta tämän sopimuksen 3 §:ä, 5 §:ä ja 6 §:ä.

3 §

Lisähenkilöstön palkkaaminen

Jos tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tarjouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä,

- että tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja palkkaa tar- vitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpai- lussa hävinneen liikenteenharjoittajan kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijoina oleville työntekijöille, joista hävinnyt liikenteenharjoittaja on toimittanut tiedot voittaneelle liikenteenharjoittajalle, ja

- että voittanut liikenteenharjoittaja tarjoaa työtä 2 kuukauden kuluessa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina ole- vien työntekijöiden, joille voittanut liikenteenharjoittaja on tar- jonnut työtä, on ilmoitettava halukkuutensa työhön 2 viikon kuluessa työtarjouksen saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen liikenteenharjoittajan on tehtävä työsopimukset 3 viikon kulu- essa tarvitsemiensa hävinneen liikenteenharjoittajan työnte- kijöiden kanssa.

Tarjouskilpailun voittaneella liikenteenharjoittajalla ei ole kuiten- kaan velvollisuutta tarjota työtä eikä palkata sellaista työntekijää, jonka työsuhteen voittanut liikenteenharjoittaja on aiemmin päät- tänyt työntekijästä johtuvista syistä.

Edellytyksenä työsuhteen alkamiselle voittaneen liikenteenhar- joittajan palveluksessa on työsopimuslain yleisten periaatteiden lisäksi, että

- hävinneen irtisanoma työntekijä ei kiellä hävinnyttä liiken- teenharjoittajaa toimittamasta tietojaan voittaneelle liiken- teenharjoittajalle, ilmoittautuu mahdollisimman nopeasti tä- män sopimuksen mukaiseksi työnhakijaksi työ- ja elin- keinotoimistoon sekä noudattaa muutenkin tämän sopimuk- sen menettelysääntöjä ja -aikoja;

- työntekijän työsuhde hävinneen liikenteenharjoittajan kanssa ei ole päättynyt ennen kilpailuttamisen kohteen siirtymishet- keä osapuolten sopimuksella, työntekijän omasta toimesta tai hävinneen työnantajan toimesta työntekijästä johtuvista syistä;

- työntekijä on käynyt voittaneen liikenteenharjoittajan niin vaa- tiessa sen osoittamassa työhöntuloterveystarkastuksessa ja hänet on todettu siinä sopivaksi asianomaiseen työtehtä- vään; ja

- voittaneen liikenteenharjoittajan työvoimatarve ei ole vähen- tynyt työsopimuksen tekemisen jälkeen työsopimuslain 7 lu- vun 3 §:ssä mainituilla perusteilla.

4 §

Määräaikojen laskeminen

Jos edellä 2 §:n tai 3 §:n mukainen määräpäivä on lauantai, sun- nuntai, kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyys- tai vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto, määräpäivänä pidetään kyseistä päivää lä- hinnä seuraavaa arkipäivää.

5 §

Liikenteen kilpailuttamisessa noudatettavat työsuhteen ehdot

Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta liiken- teenharjoittajaa.

Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus säilyy sen suu- ruisena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen lii- kenteenharjoittajan palvelukseen palkkaryhmään määräytymi- sessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan, irtisanomis- aikojen sekä huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen palvelus- vuosilisän määräytymisessä.

Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oi- keus liikenteen siirron jälkeiseen ensimmäiseen vuosiloma-ai- kaan ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunutkaan. Vuosiloma-aika on annettava viimeistään 4 kuukauden kuluessa liikenteen siirrosta silloin, kun liikenteen siirto tapahtuu kesälo- makauden aikana.

Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden edustajien kanssa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan pitää vuosiloma-aika 2 viikon kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Jollei työntekijä muuta ilmoita, hävinnyt liikenteenharjoittaja mak- saa erääntyneen lomakorvauksen ja siirtohetkeen saakka kerty- neen lomaltapaluurahan voittaneelle uudelle työnantajalle, joka siirtää rahat työntekijän palkkatilille uuden työnantajan ilmoitet- tua vuosiloma-ajan pitämisestä.

6 §

Irtisanomisaika eräissä tapauksissa

Jos kilpailun voittanut työnantaja on edellä olevista määräyksistä huolimatta velvollinen palkkaamaan hävinneen liikenteenharjoit- tajan työttömyysuhan alaista henkilöstöä enemmän kuin voitetun linjan tai linjojen hoitamiseen tarvitaan, työnantajalla on oikeus irtisanoa tällöin työntekijä noudattaen 2 viikon irtisanomisaikaa.

Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäksi, koska tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja ei palkkaa

häntä siksi, että voittaneen uusien työntekijöiden tarve on luku- määrältään pienempi kuin hävinneen irtisanomien määrä, työn- tekijään sovelletaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdan mukaista irtisanomisaikaa. Edellytyksenä on li- säksi, että työntekijä on noudattanut tämän sopimuksen menet- telysääntöjä ja -aikoja.

7 § Muutosturvalainsäädäntö

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muutosturvalainsäädännön yhteydessä voimaantulleet yhteistoiminnasta yrityksissä anne- tun lain säädökset tai työsopimuslain 9 luvun 3a §:n ja 3b §:n säännökset eivät tule tämän sopimuksen piirissä sovellettaviksi.

Tilanteessa, jossa työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä hänen siirtyessään tarjouskilpailun voittaneen liikenteenharjoitta- jan palvelukseen, ei sovelleta työsopimuslain 7 luvun 12-14

§:ien, työterveyshuoltolain 2 §:n 3 momentin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 16 §:n 4 momentin säännöksiä.

Soveltamisohje:

Osapuolet ovat laatineet muutosturvan soveltamisesta erillisen pöytäkirjan 5.1.2017.

8 § Seurantaryhmä

Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin 2 edusta- jaa tämän sopimuksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on so- pimuksen toimivuuden seuranta. Seurantaryhmä kokoontuu vä- littömästi kumman tahansa osapuolen kutsusta tarvittaessa yh- dessä asianomaisten työvoimaviranomaisten kanssa sopimaan niistä erityisjärjestelyistä, jotka turvaavat joustavan työvoiman siirtymisen kilpailuttamistilanteessa.

Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen toteut- tamisesta.

9 §

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan huhtikuun 1. päivänä 2013 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.

Tätä sopimusta noudatetaan osana allekirjoittajaosapuolten vä- listä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta ja huoltokorjaa- moiden työehtosopimusta.

Tällä kahtena samansanaisena kappaleena laaditulla sopimuk- sella, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hy-

väksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin linja-autohenki- lökunnan työehtosopimuksella ja huoltokorjaamoiden työehtoso- pimuksella.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

LIITE

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN JA HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS- TEN OSANA NOUDATETTAVA SOPIMUS MENETTELYTAVOISTA JA AIKATAU- LUISTA KOSKIEN SIIRTYMÄAJAN LIIKENNÖINTISOPIMUKSIA

1 §

Liitot sopivat seuraavista menettelytavoista ja aikatauluista koskien niitä Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten linjaliikennelupiin perustuvia liikennöintisopimuksia (joukkoliikennelain 62 §),

- joiden voimassaolo päättyy 30.6.2014 – 2.12.2019,

- joihin ei sovelleta pääkaupunkiseudun, Turun, Porin tai Tam- pereen ns. Lonka-sopimusta taikka liittojen välistä ns. valta- kunnallista Lonka-sopimusta ja

- joita koskevia uusia liikennöintisopimuksia joukkoliikennelain mukainen viranomainen ei ole tehnyt vielä 8 kuukautta ennen nykyisen liikennöintisopimuksen päättymistä.

1. Yhtiöt, joihin sovelletaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)

Liikenteenharjoittajan tulee aloittaa yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut neuvottelut 7-8 kuukautta ennen ny- kyisen liikennöintisopimuksen päättymistä riippuen siitä, nouda- tetaanko lain 51 §:n mukaisesti 14 päivän vai 6 viikon neuvotte- luaikaa (= 6 kk + 14pvä/6 vko + 5 pvä).

Joutuessaan liikennöintisopimuksen päättymisen tai muuttumi- sen vuoksi irtisanomaan työntekijöitä liikenteenharjoittaja voi irti- sanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen viran- omaisen tehtyä liikennöintiä koskevan päätöksen siten, että työ- suhteet päättyvät viimeistään liikennöintisopimuksen päättymis- päivänä.

Mikäli viranomainen ei ole kuitenkaan tehnyt liikennöintisopimuk- sia koskevaa päätöstä vielä 3 kuukautta ennen nykyisen liiken- nöintisopimuksen päättymistä, liikenteenharjoittaja voi tuolloin ir- tisanoa ko. työntekijät siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään liikennöintisopimuksen päättymispäivänä.

Irtisanotun työntekijän oikeus työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mu- kaisiin työllistymisvapaisiin määräytyy lyhentämättömän irtisano- misajan mukaan.

2. Yhtiöt, joihin ei sovelleta lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)

Joutuessaan liikennöintisopimuksen päättymisen tai muuttumi- sen vuoksi irtisanomaan työntekijöitä liikenteenharjoittaja voi irti- sanoa ko. työntekijät viranomaisen tehtyä liikennöintiä koskevan päätöksen siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään liikennöin- tisopimuksen päättymispäivänä.

Irtisanotun työntekijän oikeus työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mu- kaisiin työllistymisvapaisiin määräytyy lyhentämättömän irtisano- misajan mukaan.

3. Irtisanomisten peruuttaminen

Mikäli liikenteenharjoittajalle tulee tieto esimerkiksi uusista liiken- nöintisopimuksista irtisanomisen jälkeen mutta ennen nykyisen liikennöintisopimuksen päättymistä, edellä mainittujen irtisa- nomisten peruuttamisessa noudatetaan työsopimuslakia.

2 §

Liitot toteavat työn tarjoamisjärjestyksen osalta tietyissä tilanteissa seuraavaa:

Ensimmäiseksi tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudelli- silla tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden irti- sanomisaika on vielä kesken ja joiden työsuhde ei ole siten vielä päättynyt.

Sen jälkeen tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden työsuhde on jo päättynyt, mutta joita koskee vielä työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuus.

Viimeiseksi tarjotaan työtä niille työntekijöille, joihin sovelletaan ns. Lonka-sopimusta ja jotka hävinnyt liikenteenharjoittaja on Lonka-sopimuksen mukaisesti irtisanonut.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
Toimisto ja postiosoite:	Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx
Puhelin:	09 4789 9480 (vaihde)
Faksi:	09 5883 995
Sähköposti:	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
Kotisivut:	xxx.xxx.xx
Toimitusjohtaja	Xxxx Xxxxxxxxxx	09 4789 9370
Johtava asiantuntija	Xxxx Xxxxxxxx	09 4789 9363
Johtava asiantuntija	Xxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9372
Asiantuntija	Xxxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9367
Asiantuntija	Xxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9381

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Xxxxxxxx:	Xxxx Xxxxxxxxxx xxxxx 0, Xxxxxxxx
Postiosoite:	PL 313, 00531 Helsinki
Puhelin:	09 613 110 (vaihde)
Faksi:	09 739 287
Sähköposti:	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
Kotisivut:	xxx.xxx.xx
AKT:n aluetoimistot:
Helsinki	Joensuu	Jyväskylä
Xxxxxxxxxxxxxxx 0	Xxxxxxxxxx 00	Xxxxxxxxxxxxx 0 XX 00
00530 Helsinki	80100 Joensuu	40100 Jyväskylä
Puh: 09 6131 1402	Puh: 013 511 1411	Puh: 014 443 1421
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx xxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxxx	Xxxxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0500 472 919	matkap. 050 336 7780	matkap. 0400 239 940
Aluetoimitsija
Xxxx Xxxx
matkap. 045 235 5215
Kotka	Lahti	Oulu
Puutarhakatu 12	Xxxxxxxxxxxxx 00 A 31	Xxxxxxxxxxxxx 00
48100 Kotka	15110 Lahti	90100 Oulu
Puh: 05 740 1431	Puh: 03 526 0551	Puh: 08 870 1441
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx Xxxxxxxxxx	Xxx Xxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0400 905 502	matkap. 0400 580 839	matkap. 040 506 3376
Pori	Rovaniemi	Tampere
Xxxxxxxxxxxxx 00, 2. krs	Xxxxxxxx 00 X 00	Rautatienkatu 10, 6. krs
20800 Pori	96200 Rovaniemi	33100 Tampere
Puh: 02 543 1451	Puh: 016 459 1461	Puh: 03 230 1510
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxxx Xxxxxx	Xxxxx Xxxxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx
matkap. 040 590 0889	matkap. 040 718 2618	matkap. 040 519 7191
Turku	Vaasa
Xxxxxxxxxxx 0 x	Xxxxxxxxx 00
20100 Turku	65100 Vaasa
Puh: 02 450 1541	Puh: 06 220 1561
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx Xxxxxxxxxx	Xxxxxxxx Xxxxx
matkap. 040 703 5695	matkap. 0400 762 689

Document Metadata

Table of Contents

HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata